Sisällys: 4/2009 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI Merkkivuosia isänmaan puolesta P-P Aluetoimiston kutsunnat

Transkriptio

1 4/2009 POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSLEHTI Sisällys: Merkkivuosia isänmaan puolesta... 3 P-P Aluetoimiston kutsunnat Tyrnävän aluesivut RELE... 8 Maanpuolustuskoulutusta... 9 TST-koulutus airsoftaseilla Asekätkentäpatsas Muhokselle Itsenäisyyspäivänä ylennettävät reserviläiset kokoontuivat Oulun Madetojansaliin juhlavaan ylennystilaisuuteen. Ylennettäviä oli paikalla kaikkiaan 33. Tilaisuuden järjesti Pohjois-Suomen Sotilasläänin Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto. Tilaisuus päättyi Pohjan Sotilassoittokunnan konserttiin. (Kuva Timo Kesäläinen) Viljon talvisota, veteraani muistelee Viljon harrastuksiin kuuluu mm. sahansoitto. Viimeksi Viljo esiintyi viime vuonna seurakunnan ja eläkejärjestöjen järjesmässä Joulujuhlassa. Viljo Aatos Käkelä, syntynyt , viettää eläkepäiviään yhdessä vaimonsa kanssa Kiimingin Jäälissä. Viljolla on paljon tarinaa, sanat tulevat vuolaana, muisti pelaa, väliin tulee hyväntahtoista naurua. Näin Viljo muisteli Talvisotaaikaa: Viljo oli saanut ministeriön erikoisluvalla ajokortin jo alle 18-vuotiaana. Kun talvisota syttyi, Viljon autoilijaveljen kotiin oli jäänyt yksi linja-auto. Muut autot oli otettu armeijalle. Viljon tehtävänä oli ajaa tällä autolla evakkoja Taivalkoskelta Pattijoelle. Kun pääsin Taivalkosken kirkolle, sitä oli juuri pommitettu. Pommien jäljeltä oli kauhean suuret montut, tulipalot riehuivat ja osuuskaupan seinä oli tulessa. Sitä parhaillaan sammutettiin. Nämä olivat talvisodan ensimmäiset pommitukset. Kohta tuli kuitenkin Viljolle kutsu sotaväkeen. Kokoontuminen oli Ylivieskassa heti tammi-helmikuun vaihteessa ja Viljo lähti melkein heti rintamalle, kun Kuhmoon tarvittiin lisää väkeä. Olihan hän käsitellyt aseita riistaa metsästäessään. Junalla mentiin Sotkamoon ja sieltä läheiseen isoon maataloon, jonne majoituttiin, saatiin aseet, panokset ja muut tarvikkeet. Kesken kaiken tuli hälytys ja kaikki komennettiin sisälle halliin. Minä menin talon kivijalan viereen. Näin, kun kolme kaksimoottorista pommikonetta tuli idästä päin. Lensivät niin matalalla, että erotin koneiden ohjaajat. Eivät pommittaneet, vaan lensivät länttä kohti. Illalla matka jatkui kuormaautoilla Kuhmon Rastinkylään, jossa oli kokoontumispaikka. Siellä oli mm. neljä kenttäkeittiötä. Viisi viholliskonetta tuli ja pommitti paikan niin, että kaikki kenttäkeittiöt tuhoutuivat ja keittiömiehet saivat surmansa. Meidän joukosta vain yhdelle vanhemmalle miehelle tuli osuma päähän ja hän kuoli melko pian saamiinsa vammoihin. Seuraavan päivän iltana lähdimme hiihtämään rintamalle. Huomasimme, että porukan johtaja oli peloissaan ja hän hiihdättikin meidät harhaan. Yöllä emme tienneet, missä olimme. Onneksi meidät huomasi yksi rintamamies, sanoimme, että olimme suomalaisia ja tulossa rintamalle. Olimme ihan lähellä vihollisen mottia ja siinä syntyi sen verran ääntä, että vihollinen kuuli. Sieltä vihollinen heti ampui suorasuuntauksella. Kaikki löivät maihin. Se oli eka kerta ilman käskyä. Sitten meidän jaettiin eri komppanioihin, minä Jimikomppaniaan kiväärimieheksi. Pakkasta oli 45 astetta. Korsuissa oli niin ahdasta, että istuttiin limittäin. Niin oli vähän lämpimämpääkin. Jatkuvasti tuli kranua. Uusia suojia ei voitu tehdä jäätyneeseen maahan, koska ääni kuului vihollisen puolelle. Väsymys oli hirveä. Kauralan Olli Vihannista nukahti ulos petäjän juurelle. Kun huomasin sen, herätin ja sanoin, jos siihen nukut, se on viimeinen uni. Olli sanoi nähneensä unen, että elää 80-vuotiaaksi. Ei uni pitänyt paikkaansa, vaan Olli kaatui jatkosodassa. Maaliskuun 13:sta aamuhämärissä vihollinen teki rintamalinjan päälle savurenkaan, joka oli merkkinä tykistölle suomalaisten sijainnista. Sitten alkoi kauhea rumputuli, tykeillä ja kranaatinheittimillä. Paljon suomalaisia kaatui. Lähetti tuli varttia vaille yksitoista ja sanoi, että rauha tulee kello Rumputuli jatkui siihen saakka. Sen jälkeen kuului vain yksittäisiä paukahduksia. Oli ihmeellinen tunne. Jostain kuului yksinäisen talitiaisen ääni. Oltiin lopen väsyneitä. Tuntui hyvältä, että sota loppui. Kun sitten kuultiin rauhanehdot, niin ei enää niin hyvältä tuntunut. Sota loppui. Kumpikin osapuoli keräsi varusteet ja aseet sekä siirtyi pois. Viljo muiden mukana hiihti Sotkamoon saakka. Välillä nukuttiin autiotaloissa. Kenttäkeittiöistä saatiin ruoka. Kuitenkin oltiin niin väsyneitä, että osa porukasta matkalla pyörtyi ja heidät vietiin loppumatka hevoskyydillä. Viljon osalta palvelu jatkui varusmiespalveluna ja sen jälkeen suoraan jatkosotaan. Näiden osalta Viljon muistelmat on tallennettu EL:n Kiimingin yhdistyksen arkistoon. Pentti Hanhela

2 2 Limnéllin herättelevä väitöskirja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Jarno Limnéllin väitöskirjasta on tulkittavissa, että turvallisuuden ja uhkakuvien määrittämisestä on muodostunut poliittinen kilpakenttä. Uhkakuvilla tehdään politiikkaa ja politiikalla uhkakuvia. Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon listattuihin uhkakuviin yhdistyy sekä sisä- että ulkopoliittisia tavoitteita. Limnéllin väitöskirjan lähtökohta on, että uhkakuvat, joista Suomi julkisesti selonteon kautta kertoo kansalaisilleen kuin myös ulkomaailmalle, eivät ole mitään objektiivisia totuuksia ja tiukkojen tilannemäärittelyjen pohjalta tehtyjä. Tutkimus osoitti sen, että sisäinen turvallisuus on vahvistanut asemaansa turvallisuuskeskustelussa. Selonteossa ohjataan rahaa kuitenkin vain puolustushallinnolle. Limnéllin mukaan uhkakuvien pitäisi olla sellaisia, että meillä on varaa niiden torjuntaan. Nyt ei ole. Tällainen uhkakuvarakentelu ei ole kestävää. Kun hyvin monista asioista tehdään uhkakuvia, sillä luodaan turvattomuuden ilmapiiriä. Sotatieteen tohtorin mukaan kaksi perusasiaa pitäisi ottaa huomioon. Puolustushallinto tarvitsee strategia-asiakirjan, jolla pitkällä aikavälillä mahdollistetaan Puolustusvoimien järkevä ja taloudellinen kehittäminen. Turvallisuusympäristön päivitys on taas ehdottomasti tarpeen useammin kuin kerran vaalikaudessa. Pääministerin tulisi antaa kerran vuodessa turva-analyysi eduskunnalle. Näin turvallisuuspolitiikan avoimuus lisääntyisi entisestään. Samalla asioista tulisi helpommin lähestyttäviä ja keskustelu kohdistuisi ajankohtaisiin asioihin. Nyt on hyvin ristiriitaista, että selonteon ykkösosassa on turvallisuusanalyysi ja pitkä lista uhkakuvia ja kakkososassa, käsitellään vain puolustushallintoa, ja Reserviupseeriliiton toimintalomakkeet Vuoden 2009 yhdistetty RUL:n ja RESUL:n toimintalomake on ollut netissä kesästä lähtien. Yhdistyskohtaiset toimintalomaketunnukset eivät ole muuttuneet viime vuodesta. Tunnukset ovat edelleenkin eri tunnukset nettijäsenrekisteriin verrattuna. Jos et löydä tunnuksia, kysy ensin mahdolliselta edeltäjältäsi kerhossa. Jos tunnuksia ei vieläkään löydy, saat ne liiton toimistolta. Vuoden 2009 toimintalomekkeet on ehdottomasti täytettävä mennessä. Liiton nettisivujen kohdasta "Jäsenpalvelut" löytyy myös pdf-versio toimintalomakkees Kari Ahokas Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja siinä pitäisi kertoa, miten uhkakuviin vastataan. Uhkakuvat ovat muuttuneet, mutta uhkakuvien hallintakeinot eivät. Ykkösosaa olisi Limnéllin mielestä muutettava siten, että se vastaisi sellaisia uhkakuvia, joihin vastataan ensisijaisesti sotilaallisin keinoin. Vastaavasti kakkososaa voitaisiin muuttaa niin, että siinä tulisi koko keinovalikoima käyttöön. Ongelmana näyttää olevan, että kun tietyt asiat on kerran nostettu uhkakuviksi, niiden poistaminen on yleensä vaikeaa. On syytä tarkastella kuuluvatko kaikki uhkakuvat turvallisuuspolitiikkaan, vai voisiko niitä palauttaa enemmän muiden politiikan alojen asioiksi. Hänen esittämänsä kolme todenperäisintä, yhteiskunnallista häiriötilaa, suurinta uhkakuvaa, jotka Suomea voivat kohdata, ovat: vakava onnettomuus Suomenlahdella, jonkinlainen isku, tahallinen tai tahaton, sähköverkkoihin, vakavat tietoverkkohyökkäykset, joista on esimerkkejä maailmalta. Limnéllin mukaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan konsensus on murtumassa. Se ei merkitse sitä, että selontekoja pitäisi heittää romukoppaan, mutta niitä olisi syytä uudistaa. ta tulostettavaksi, koska muu tamat yhdistykset ovat ilmoittaneet, etteivät pysty täyttämään sähköisessä muodossa olevaa lomaketta. Paperiset lomakkeet palautetaan omaan reserviupseeripiiriin. Kaikkiin toimintalomaketta koskeviin kyselyihin vastaa mielellään järjestösihteeri Tommi Verho, tai Yhdistyksen toimihenkilölomake 2010 Reserviupseeriliittoon mennessä! Mihin on kadonnut maalaisjärki? Tuula Matilainen Maanpuolustusnaisten Liiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry puheenjohtaja Vuoden viimeinen Pohjanpoika on luettavananne. Tämä vuosi on koko maata ajatellen ollut täynnä lomautuksia, työttömyyttä ja vielä loppuvuonna uutisia sikainfluenssan leviämisestä, rokotusjonoista ja oikeudesta saada rokotus. Siis monelle ankeita uutisia on tullut tuutin täydeltä. Luin eräästä naistenlehdestä jutun siitä, miten nuoret ovat varautuneet sairauden varalta ja lopputulos oli, ettei juuri mitenkään. Aikaisemmin korostettiin sitä, että jokaisella pitää olla ns. kotivara, mikä tarkoittaa sitä, että kotona on jokaiselle varattuna peruselintarvikkeita viikon ajaksi mahdollisen kriisin varalta. Nyt on monella yksin asuvalla kriisi, kun sairaana ei saa mennä kauppaan ja ruoat ja lääkkeet ovat lopussa. Mihin on kadonnut suomalaisten terve maalaisjärki. Tutkimusten mukaan vain noin 40 prosenttia pärjäisi viikon kotivarallaan, loput 60 prosenttia olisivat pulassa hätätilan iskiessä. Lisäksi tulvien, myrskyjen ja sähkökatkosten varalle suositellaan hankittavaksi kannellisia vesiastioita ja paristoja. Tässä hyvä joululahjavinkki, antakaa nuorillenne lahjaksi KOTIVARA. Tänään on kulunut 70 vuotta talvisodan alkamisesta ja se on tuonut monelle vielä keskuudessamme olevalle veteraanille muistoja, joista on aikaisempina vuosia vaiettu. Nyt niistä saa puhua ja niistä halutaan kuulla. Varsinkin nuoret ovat kiinnostuneita isovanhempiensa kokemuksista sodan aikana. Veteraanit tarvitsevat edelleenkin apuamme huolimatta lehdissä olevista kirjoituksista veteraanijärjestöjen omaisuudesta, joka oli arvioitu 87 miljoonaksi euroksi. Tämä summa ei kuitenkaan ole veteraanijärjestöjen käytettävissä, vaan osa omaisuudesta on esim. säätiöity ja niiden käytöstä on tarkat ohjeet. Veteraaneja on vielä runsaat henkeä. Nyt on myynnissä aito Marskin merkki, joka on valmistettu 50-luvun alussa ja jota myytiin aikoinaan Mannerheimin ratsastajapatsaan hankinnan rahoittamiseksi. Merkkejä jäi osa myymättä ja nyt niiden myyntitulot käytetään veteraanien sosiaaliseen tukemiseen. Toivottavasti mahdollisimman moni hankkii kyseisen merkin, se on pieni ele kiitokseksi itsenäisestä isänmaastamme. Toivotan kaikille rauhallista joulunaikaa ja siunausta vuodelle TUEMME TURVALLISUUTTA Joulua odottaessa Aselain valmistelu ajankohtaista Timo Ronkainen Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Joulu lähestyy hyvää vauhtia, mutta kun ulos katsoo ikkunasta, kovin musta ja harmaa luonto, ainakin tässä Oulun seudulla on. Saa nähdä saammeko tänne rannikolle perinteistä valkoista joulua. Koillismaalla vieraillessani Taivalkosken Reserviupseerikerhon ja Reserviläisyhdistyksen 50-vuotisjuhlassa marraskuun loppupuolella, huomasi selkeän eron talventulossa Koillismaan ja Oulun alueen välillä. Koillismaalla luonto oli lumivalkoinen. Osallistuminen juhliin Taivalkoseklla oli suuresti mieltä lämmittävä, olenhan aikanaan liittynyt silloiseen Taivalkosken Reservin Aliupseerien yhdistykseen jäseneksi, yli 30 vuotta sitten. Oli monia muistoja herättävää tavata yhteisiä tuttuja niiltä ajoilta sekä muistella monia miellyttäviä tilaisuuksia. Vielä kerran lämpimät onnittelut molemmille juhliville yhdistyksille. Piirimme alueen monet yhdistykset ovat viime vuosina viettäneet toimintansa 50-vuotisjuhlia. Ensi vuosi on sitten piirimme osalta juhlavuosi. Tuleehan silloin kuluneeksi silloisen Pohjois- Pohjanmaan Reservin Aliupseeripiirin perustamisesta 50 vuotta. Piirihallitus on miettinyt kuinka juhlavuotta vietetään. Ollemme päätapahtumaksi valinneet polkupyörämarssin Yli-Iin Kierikki-keskuksesta Iin Haminaan ja takaisin Kierikki-keskukseen, Puolustusvoimien polkupyörillä. Pyörämarssi järjestetään kesäkuun 12. päivä. Niin tästä kuin muistakin juhlavuoden tapahtumista tiedotetaan toimintavuoden aikana. Reserviläisliitto piti syyskokouksensa marraskuisena viikonloppuna Turussa, missä hyväksyttiin liiton toimintasuunnitelma vuodelle Toimintasuunnitelma pitää sisällään Reserviläisliiton keskeiset toiminnan tavoitteet ensi vuodelle. Toimintasuunnitelma sisältää useita valtakunnallisia tapahtumapäiviä, mitkä on hyvä ottaa huomioon myös yhdistyksissä. Ennen varsinaista syyskokousta kuultiin ministeriön edustajan alustamana aselain valmistelusta ja sen etenemisestä eduskunnassa. Aiheen tiimoilta käytiin vilkasta keskustelua, ja todettiin monien kohtien olevan ongelmallisia ja vaikeuttavan Reserviläisten aseiden hankintaa, varsinkin ensimmäisen käsiaseen, mikäli ne menevät läpi alkuperäisessä muodossaan. Reserviläisliiton hallitus kokousviikonloppuna käsitteli myös asiaa ja antoi oman lausuntonsa aselainvalmisteluun liittyen. Toinen asia joka jatkossa vaikuttaa ammunnan harrastajien harrastukseen on ampumaratojen sulkemisvaatimukset, myös piirimme alueella. Niihin tulee suhtautua vakavasti ja pyrkiä vaikuttamaan eri tahoihin järkevien ratkaisujen aikaan saamiseksi. Onhan monia ratoja viimevuosien aikana parannettu ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Joten tulevinakin vuosina riittää monenlaista etujen valvontaa, jotta yleensä vapaaehtoista maanpuolustustyötä jatkossakin voidaan monipuolisesti harjoittaa ja yllä pitää. Näillä ajatuksilla rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta kaikille.

3 3 Merkkivuosia isänmaan puolesta Taivalkosken Reserviupseerikerho ja Taivalkosken Reserviläiset viettivät 50-vuotisjuhlia marraskuun 21. päivänä. Samassa tilaisuudessa vihittiin upseerikerhon lippu. Juhlallisuudet alkoivat reserviupseerikerhon lipun naulauksella arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa. Ensimmäisen 20 naulasta löi sotaveteraani Arvi Vuorialho ja viimeisen tämän päivän sotilas kokelas Pekka Hirvonen. Pääjuhlassa juhlapuheen piti Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja kenraali Jukka Haaksiala. Tämän päivän reserviläisten työ korostuu maamme turvallisissa oloissa. Voimavarojen niukkuudesta on selvitty aina kansan tuella. Aktiivinen maanpuolustustahdon vahvistaminen jatkuu edelleen, Haaksiala sanoi. Valtiovallan tervehdyksen juhliville yhdistyksille toi kansanedustaja Tuomo Hänninen. Hänellä ei viime sodista ole omia muistoja, ainoastaan esi-isien kertomia. Hänen mielestään EU-kriisinhallinta on lähellä tämän päivän reserviläistyötä. Yleinen asevelvollisuus ja maanpuolustustyö ovat reserviläisten tärkeimpiä tehtäviä, Hänninen sanoo. Reserviläiset tänään Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Antti Kauppila kertoi, että nykyisessä toiminnassaan he ovat pitäneet matalaa profiilia. Pienellä paikkakunnalla aktiivijäseniä ei ole paljon. Reserviläisten puheenjohtaja Martti Määttä kuten Kauppilakin korostavat järjestöjensä saumatonta yhteistyötä. Rivien yhtenäistäminen on toiminnan kulmakivi Se ylittää myös pitäjän rajat ja hyviä suhteita luodaan myös naapurikuntiin. Yhteisiä liikuntatapahtumia ja ohjelmailtoja on järjestetty varsinkin Kuusamon kanssa, Kauppila kertoo. Juha Virkkusen kokoamassa historiikissa kerrotaan, että molempien järjestöjen yhdistäminen syntyi jo perustamisvaiheessa vuonna 1959 rehtori Tor-Erik Nybergin ajatuksena. Vuonna 1970 palattiin samaan asiaan, mutta se ei saanut silloinkaan kannatusta. Toiminnassa Virkkunen kertoo urheilutoiminnan olleen monipuolista kun mukaan tuli muutamia urheilumiehiä. Vapaaehtoinen pelastuspalvelukoulutus, kuten maastoetsintä, pelastus- ja sammutustyöt tulivat mukaan myöhemmin. Yhteistyössä olivat mukana myös Maanpuolustusnaiset. Toiminnan liekki on aina säilynyt, vaikkakin välillä on lepattanut heikommin, kiteyttää Virkkunen. Airi Railo Veteraanit oikealta Esteri ja Eino Väisänen, Kyllikki Virkkunen sekä kansanedustaja Tuomo Hänninen puolisoineen. Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin pj Timo Ronkaisen vuoro on naulata uutta lippua. Vas. Raimo Aro Taivalkoskelta. Perustajajäsenten mietteitä Taivalkosken Reserviupseerikerhon perustajajäsenistä on kaksi vielä elossa, opettaja Sakari Karjala ja metsänhoitaja Onni Lehtiranta. Onni Lehtiranta toimi yhteensä 14 vuotta kerhon puheenjohtajana. 93-vuotias veteraani muistelee kerhon perustamisajatuksen syntyneen isänmaallisessa hengessä, sen tukemiseksi ja ylläpitäjäksi. Talvisodan päättymisestä ja raskaista kokemuksista oli kulunut jo 20 vuotta. Puheenjohtajana hän muistelee kerhon alkuaikojen kokoontumisien sujuneen hieman nihkeissä merkeissä. Hän joutui toimimaan pitkään puheenjohtajana, koska pestiin ei ollut tungosta. Moisalan Martti oli yhden vuoden ja minun oli palattava taas ruotuun, hän kertoo. Hänen mukaansa vanhat asiat tahtovat olla jo muistelemisessa, mutta kuukausikokoukset olivat kuitenkin yksi säännöllinen tapahtuma. Ampumaharjoitukset keräsivät porukkaa paremmin. Mukana oli kymmenkunta innokasta. Mitään rahavarojen kartuttamista, keräyksiä tai muuta sellaista, meillä ei koskaan ollut, hän kertoo. Onni Lehtiranta asustaa yksikseen Sotkamossa noin 10 km keskustasta. Mieleiset harrastukset metsästys ja kalastus ovat fyysisen kunnon takia jääneet, mutta lukeminen on tärkeällä sijalla. Ajokortti on vielä voimassa ja kauppa- ja kirjastoasiat hoituvat sen takia hyvin, hän kertoo. Aliupseerit järjestäytyvät Samoihin aikoihin perustettiin yhteinen kerho myös aliupseereille, joka nyt kulkee nimellä Taivalkosken Reserviläiset ry. Perustajajäsen metsäteknikko Pentti Kohtala kertoo, että nyt jo pilkotuksen taakse siirtynyt Toivo Nevala oli kerhon innokkaita puuhamiehiä. Kohtala joutui olemaan työnsä takia paljon kämpillä ja enimmäkseen metsässä, joten aktiivitoiminta jäi heikoksi. Hän muistelee, että pidimme alkuun vain vuosikokouksen kerran vuodessa. Armeijan ampumarata, jossa oli suojeluskunnan vanha patteri, kunnostettiin yhdessä upseerikerhon kanssa. Kohtalan mieleen ovat jääneet yhteiset suunnistus- ja hiihtokilpailut ja niissä otettiin mittaa upseerikerhon kanssa. Jäsenmaksu oli ainoa tulonlähde aliupseereille eivätkä jäsenmäärät vielä tuolloin päät huimanneet. Sotaveteraani Pentti Kohtala täyttää ensi toukokuussa 90 vuotta. Hän asuu Taivalkosken keskustassa yksikseen omakotitalossa. Liikkuminen alkaa olla hankalaa eikä hän jaksa enää pitkiä aikoja istua. Airi Railo Tornion maihinnousun muisto- purjehdus Tornion maihinnoususta tuli tänä syksynä kuluneeksi 65 vuotta. Sen kunniaksi järjestettiin muistopurjehdus Oulusta Tornioon ja takaisin. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Oulu-laiva ja Pohjan Prikaatin Kilta yhdessä sotaveteraanien ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Muistopurjehdukseen osallistuneet oli järjestetty kahteen osaan siten, että ensimmäinen ryhmä lähti laivalla aamulla ja toinen ryhmä muutaman tunnin kuluttua linja-autolla. Tulosatamaan Tornion Röyttään saavuttiin samaan aikaan. Järjestäjät olivat pyytäneet, että molempiin suuntaan saataisiin yksi sotilaskotisisar auttamaan tarjoilussa ym. tehtävissä. Lampelan Tuulalla ja minulla oli ilo olla mukana vihreänä sisarena. Aamulla kokoontui ensimmäinen ryhmä Toppilan satamaan. Maihinnousun lähtösataman muistomerkillä vietettiin muistohetki. Reijo Sallinen totesi puheessaan, että 15 vuotta sitten maihinnousun 50-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä pystytettiin samanlaiset muistomerkit niin lähtösatamaan kuin tulosatamaankin Tornion Röyttään. Molemmille muistomerkeille laskettiin kukkaset maihinnousuun osallistuneiden suomalaisten sotilaiden ja muiden operaatiota avustaneiden kunniaksi. Tornion kaupunginhotellissa Killan puheenjohtaja Jouko Lahdenperä kertoi maihinnoususta ja veteraani Reino Pelttari Tornion taisteluista. Mukana oli lähes 40 sotaveteraania, joista 16 maihinnousussa mukana olleita. Upea laivamatka Laivamatka oli hieno kokemus. Oulu-laivan päällikkö Pentti Auranaho miehistöineen piti huolen siitä, että matka kumpaankin suuntaan sujui erinomaisesti. Pilvetön ja tyyni sää hemmotteli matkalaisia koko päivän. Laivamatkojen aikana Jani Paakkola kertoi Tornion kärkijoukkona maihin nousseen Jalkaväkirykmentti 11:n sotataipaleesta. Paljon kuultiin myös mukana olleitten tarinoita. Lampelan Tuula oli mukana menomatkalla ja minä sain ilon palvella paluumatkalla. Me molemmat koimme matkan aivan ainutlaatuiseksi. Oli suuri kunnia olla mukana. Sain paljon historiallista tietoa. Oli hienoa kuulla autenttisia tarinoita. Sotaveteraanit olivat ihania ihmisiä ja laivan henkilökunta miellyttävää. Oli mukavaa, kun sai tällä tavalla olla hyödyksi, totesi Tuula, kun kyselin hänen tuntemuksiaan. Voin sydämestäni yhtyä Tuulan ajatuksiin. Tornion maihinnousun veteraanit Kaarle Manelius (vas.) ja Martti Junnila sekä sotilaskotisisar Tuula Lampela keskustelevat leppoisasti laivan lähestyessä Röyttän satamaa. Miehet muistelivat tunnelman olleen täysin erilainen 65 vuotta sitten ja silloin hekin olivat vielä nuoria miehiä, melkeinpä poikia. Kuva: Pekka Koivisto Tornion maihinnousu Jatkosodan sovittuihin aselepoehtoihin kuului saksalaisten karkottaminen Suomesta. Alkuvaiheessa saksalaisten vetäytyminen sujui rauhallisesti salaisen vetäytymissopimuksen mukaisesti, mutta Neuvostoliitto painosti Suomea jyrkempiin toimiin saksalaisia vastaan. Kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuon suunnittelemana toteutettiin maihinnousu Tornioon saksalaisten selustaan. Maihinnousulaivoina oli kolme täysin aseistamatonta kauppalaivaa. Laivat lähtivät Toppilan satamasta Mukana oli Jalkaväkirykmentti 11, yhteensä miestä. Seuraavana päivänä laivat palasivat hakemaan lisää joukkoja, joita tuotiin viidessä eri vaiheessa yhteensä Maihinnousu oli täysin uhkapeliä, sillä laivat olivat avomerellä täysin suojattomia eikä laivoilla ollut lainkaan ilmatai muuta tulitukea. Maihinnousu oli saksalaisille täysi yllätys eikä Röytän satamaa ollut miehitetty. Maihinnousu ja sitä seuranneet raskaat Tornion taistelut osoittivat valvontakomissiolle, että Suomi on tosissaan häätämässä saksalaisia Suomesta. Lapin sota jatkui aina saakka. Tellervo Suoranta-Sallinen Oulun Sotilaskotiyhdistys

4 4 Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston kutsunnat 2009 Vuoden 2008 alusta voimassa olleen Puolustusvoimien uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän mukaisesti aluetoimistot vastaavat asevelvollisten valvonnasta ja palvelukseen määräämisestä. Aluetoimistot pitävät historiansa toiset kutsunnat tänä syksynä ja vuorossa ovat vuonna 1991 syntyneet kutsunnanalaiset sekä aiempina vuosina uudelleen tarkastettavaksi määrätyt. Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston osalta kutsunnat alkoivat Yli-Iissä ja kestävät saakka, jolloin pidetään vuoden viimeinen kutsuntapäivä Oulussa. Kutsunnat järjestetään 31 paikkakunnalla PohjoisPohjanmaan 34:sta kunnasta ja kutsuntatilaisuuksia on yhteensä 77. Pohjois-Pohjanmaan kutsunnoilla tarkastetaan vuonna 2009 yhteensä noin 3100 kutsunnanalaista. Kutsunnanalaisten määrä Pohjois-Pohjanmaalla on pysynyt edellisvuosien tasolla. Kutsuntatilaisuudet toteutetaan perinteisellä tavalla ja ohjelmalla. Kutsunnanalaisten lisäksi kutsuntatilaisuuksissa on kutsuvieraina sotiemme veteraaneja, kunnan ja seurakunnan edustajia sekä poliisin ja maanpuolustusjärjestöjen edustajia. Tilaisuuden ohjelmaan kuuluu juhlallinen kutsuntojen avaus, kutsuntaoppitunti, kutsunnanalaisten palveluskelpoisuuden tarkistaminen sekä kutsuntapäätösten tekeminen. Kunnan määräämä lääkäri tarkastaa tarvittaessa kutsunnanalaisten terveydentilan. Tämän jälkeen kutsuntalautakunta tekee päätökset henkilön asevelvollisuusasiassa. Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja prikaatikenraali Jukka Haaksiala tarkasti Kuusamon kutsunnat Uutena kuntana vuoden 2009 alusta toimineessa Siikalatvan kunnassa kutsunnat pidettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Miehestä mittaa -tapahtuman mittauspiste Oulun kutsunnoilla. Koulutuspaikat ohjaavat palvelukseen määräämistä Pohjois-Pohjanmaalta kutsunnanalaiset määrättiin pääosin palvelukseen Jääkäriprikaatiin Sodankylään ja Lapin Ilmatorjuntarykmenttiin tai Lapin Lennostoon Rovaniemelle. Oulujärven ympäristöstä miehet määrättiin palvelukseen pääsääntöisesti Kainuun Prikaatiin. Varusmiespalvelukseen astutaan yleisesti 1-2 vuoden kuluttua kutsunnoista. Vuoden 2010 saapumiserät astuvat palvelukseen 11. tammikuuta ja 12. heinäkuuta. Vuonna 2011 palvelukseenastumispäivät ovat 10. tammikuuta ja 11. heinäkuuta. Vuoden 2009 kutsunnoilla kyettiin toteuttamaan pääosa kutsunnanalaisten palveluspaikkaa ja palveluksen alkamisaikaa koskevista toivomuksista. Aseelliseen palvelukseen tarkastetuista kutsunnanalaisista määrättiin noin 75 %. Uudelleen tarkastettavaksi määrättiin noin 10 % ja rauhan aikana palveluksesta vapautettiin noin 14 %. Siviilipalvelukseen hyväksyttiin noin 1,4 % kutsunnanalaisista. Aseelliseen palvelukseen määrättyjen osalta tulos oli vuosien tasolla ja hieman huonompi kuin edellisen vuoden kutsuntatulos Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan nuoret miehet osoittivat kutsunnoilla reipasta ja iloista mieltä sekä hyvää käytöstä. Uutta Oulun kutsunnoilla Oulun kutsunnoilla käynnistyi tänä syksynä Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen-toimintamalli. Aikalisä-toimintamalli ja tukipalvelu on kehitetty vuosina Helsingin ja Vantaan kaupunkien, Stakesin (THL), työministeriön ja Puolustusvoimien yhteisessä hankkeessa. Toimintamallin avulla halutaan edistää nuorten miesten hyvinvointia, ehkäistä elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vaikeutumista sekä auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. Kohderyhmänä ovat erityisesti varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät sekä palveluksensa keskeyttävät miehet. Tukipalvelun totuttavat kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka ovat saaneet Aikalisä-ohjaajakoulutuksen. Yhdessä ohjaajan kanssa asiakas voi käydä läpi ajankohtaisia asioitaan, jotka liittyvät esimerkiksi opiskeluun, asumiseen, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Ohjaaja tarjoaa henkilökohtaista tukea, tietoa ja rohkaisua asioiden hoitamiseen. Tarvittaessa asiakas saa ohjausta myös sopivien palveluiden löytämiseen. Malli on osoittautunut toimivaksi ja nuorten miesten palaute on ollut myönteistä.toimintamalli on käytössä jo yli sadassa kunnassa ja jatkossa toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön koko maassa. Miehestä mittaa ja Mopon tuunaus -nimikkeiden alla Oulun kutsunnoilla toteutettiin fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa koskeva kysely. Lisäksi mitattiin aerobinen kunto sykemittarilla sekä kehonkoostumus, verensokeri, vyötärönympärys ja käden puristusvoima. Kutsuntatiloissa järjestetyssä toritapahtumassa oli tarjolla mm. liikunta- ja ravintoneuvontaa, ravintonäyttely, häkämittauspiste ja promillelasirata. Mukana tapahtumassa olivat Oulun kaupunki, ODL liikuntaklinikka, PohjoisPohjanmaan liikunta, Virpiniemen liikuntaopisto, Oulun Yliopisto ja Terveys ry. Tapahtumasta saatiin kokonaisuudessaan hyvä palaute. Vuoden 2009 kutsunnat pystyttiin toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti ja vuoden 2010 kutsuntojen suunnittelu on jo aloitettu. Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto kiittää kaikkia vuoden 2009 kutsuntojen järjestelyihin osallistuneita. Timo Koljonen majuri Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimisto Ohjeita kirjoittaville Jäsenistön tuottamat jutut ovat lehden keskeisintä sisältöä. Kynään ja kameraan kannattaa tarttua rohkeasti, vaikka aiempaa kokemusta ei olisikaan. Seuraavassa ohjeita, joita kaikkien kirjoittajien toivotaan noudattavan. Jutut: Kirjoita yhdestä aiheesta vain yksi juttu. Täydentävät "kainalojutut" ovat tervetulleita, kunhan niiden sisältö ei ole päällekäinen pääjutun kanssa. Muista mainita jutussa aina kirjoittajan nimi sekä jutun käsittelemän tapahtuman paikka ja aika. Juttuun kannattaa liittää haastateltavien kommentteja, jos mahdollista. Mikäli jutussa on useampia haastateltavia, merkitse kunkin sitaatin yhteyteen kuka sen on sanonut. Jätä kaikki tekstimuotoilut pois (eli lihavoinnit, kursivoinnit, tabuloinnit jne). Älä kirjoita juttua ISOILLA KIRJAIMILLA Sopiva jutun mitta oli merkkiä (eli enintään yksi liuska) Kuvat Ota toiminnallisia kuvia perinteisten poseerausten sijaan. Suosi vaakakuvia. Lähetä useampi kuva, jos mahdollista. 2-4 kuvaa juttua kohden on sopiva määrä. Lähetä kuvat sähköpostin liitteenä erillisinä jpg-tiedostoina. Kuvia ei kannata missään nimessä liittää suoraan Word-tiedostoon. Jokaisesta kuvasta pitää ilmeät valokuvaajan nimi ja selitys kuvasssa olevista henkilöistä (eli kuka on missäkin päin kuvaa). Lähettäminen Lähetä jutut sähköpostilla word-tiedostoina tai suoraan sähköpostiviestiin kirjoitettuna osoitteeseen: latomo@ suomenmaa.fi Aihe: Pohjanpoika/MaijaSiik, kopio: markku. holopainen@mail.suomi.net viimeistään lehden aineistopäivään mennessä. Aineistopäivä ilmenee lehdessä. Mikäli jutun aiheena oleva tapahtuma on aineistopäivän jälkeen, mutta ennen painopäivää, kannattaa olla etukäteen yhteydessä päätoimittaja Markku Holopaiseen. Lehden toimitus pidättää alalla vallitsevan käytännön mukaisesti oikeuden tekstien muokkaamiseen.

5 5 Elämme niitä päiviä ja viikkoja, jolloin lähes tarkalleen 70 vuotta sitten monessa suomalaiskodissa pakattiin rintamalle lähtevien reppuja ja kaulailtiin itkuisia hyvästejä. Oltiin lähdössä sotaan. Niin myös Tyrnävällä, jossa parisensataa reserviläistä kokoontui silloiselle Suojeluskunnan talolle varustautumista varten. Jaettavaa ei paljoa ollut. Useimmille riitti lakki, kokardi ja vyö. Muuten ylle jäivät omat vaatteet. Niillä oli pärjättävä. Tyrnävän ja Temmeksen reserviläiset ryhmittyivät osaksi Kevyt komppania 9:ää, joka suuntasi pääosin Suomussalmelle ja Kuhmoon. Osa alueen miehistä palveli myös Laatokan Karjalan ja Kannaksen rintamilla. Moni tyrnäväläinenkin lähtöhalaus jäi viimeiseksi. Sota kylvi armotta kuolemaa. Talvisodan syttymisen 70-vuotistapahtumissa osoitetaankin kunnioitusta niille lukemattomille sotiemme veteraaneille, jotka puolustivat henkensä uhalla maatamme. Nuo TYRNÄVÄN ALUESIVUT TYRNÄVÄN ALUESIVUT Stalinin moukariniskut yhdistivät kansan Juuri on tullut kuluneeksi 70 vuotta talvisodan syttymisestä. Sota osoitti yhtenäisen kansan puolustustahdon merkityksen ja vaikuttavuuden. Kansa oli yhtenäistynyt kahdenkymmenen vuoden takaisen kahtiajaon ja kriisin jälkeen. Huolimatta puutteellisesta varustautumisesta ja siitä, että Suomi oli käytännössä yksin suuruudeltaan ylivoimaista vihollista vastassa, selvisimme sodasta. Sodassa Suomi ei taistellut, Stalinin elämäkerran kirjoittaja Radzinzkia lainatakseni, pelkästään itsenäisyydestään vaan elämästään. On ollut ilo todeta, että nyt talvisodan taustoista, tapahtumista ja merkityksestä puhutaan avoimesti ja historiantutkimukseen nojaten. Eri tiedotusvälineissä on käsitelty ja käsitellään lähikuukausina aihetta varsin seikkaperäisesti ja monipuolisesti. Se opettaa myös tämän päivän ihmisille mm. sen, että suuristakin vaikeuksista arjen sankarit olivat sodan kauhun ja mielettömyyden keskellä valmiita uhrauksiin, jotka koettelivat tuhansia suomalaisia koteja. Kaatuneiden lukumäärä kyetään laskemaan, mutta miten mitataan sen näkymättömän ahdistuksen ja sanoinkuvaamattoman tuskan, ikävän ja toivottomuuden määrä, jolle ei löydy mittayksikköä. Vapauden hinta on mittaamaton. Veteraanit jättivät jälkeensä perinnön, josta jokaisen suomalaisen ja kaikkien sukupolvien on osattava kiittää. Talvisota muutti peruuttamattomasti suomalaista sielunelämää. Sota yhdisti kahtia jakautuneen kansan. Oli ponnisteltava yhteisen asian hyväksi, yhteistä vihollista vastaan. Kyse oli taistelusta olemassaolosta. Vaihtoehtoja ei ollut, tai ne olivat vähissä: vapaus tai vankeus, elämä tai kuolema. Apua ei ollut saatavissa. Berliinissä Suomea painostettiin taipumaan Stalinin vaatimuksiin, olihan Saksa juuri myynyt suomalaiset ja vastoinkäymisistä voi selviytyä, jos löytyy yhteistä tahtoa ja yksituumaisuutta. Sodan menetykset olivat suuria, mutta kansana ja valtiona säilytimme olemassaolomme. Se oli myös kansainvälisesti ihmettelyn aihe. Kansallisena eheyttäjänä ja sen merkittävänä puolestapuhujana puolustustahtoon ja kansan uhrimieleen vaikuttanut presidentti Kyösti Kallio puhui sodan päätyttyä radiossa ja sanoi mm.: Meillä on mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuutemme, sillä Suomen kansa on säilynyt, valtiokoneistomme on koskematon ja suomalainen kansallistunto ja kunnia ovat jäljellä kirkastuneina ja määrätietoisempina tulevista tehtävistään. Yhteiskuntamme yksi merkittävä peruspilari, parlamentarismiin nojautuva yhteiskuntajärjestelmämme ja valtiokoneistomme oli säilynyt koskemattomana. Tämä säilyi myös jatkosodan jälkeen uusista Tuomas Lohi, FT vs. kunnanjohtaja, Tyrnävä Neuvostoliitolle. Lontoossa ja Pariisissa ei puolestaan haluttu sekaantua merkityksettömän Suomen asioihin. Yhdysvaltoja sitoi kongressin säätämä puolueettomuuslaki. Ruotsikaan ei kyennyt antamaan laajamittaista sotilaallista apua. Suomalaisten oli tultava toimeen omillaan. Talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, kun Stalin päätti takoa moukarilla järkeä suomalaisten päihin. Hirmuhallitsijan laskelmat kuitenkin pettivät. Moukari-iskut eivät tehonneet. Viikot muuttuivat kuukausiksi ja kuukaudet vuosiksi, mutta suomalainen maanpuolustaja kesti ja piskuinen Suomen kansa piti päänsä. Periksi ei annettu. Helsinki jäi Lontoon ohella ainoaksi Euroopan pääkaupungiksi, jota ei miehitetty toisen maailmansodan aikana. Sitkeys, tahto ja rakkaus isänmaahan yhdistivät. Sietämätön ulkoinen paine vahvisti kansalaisten keskinäistä solidaarisuutta. Suomalaisuus, suomalaiset arvot ja suomalainen kulttuuri kantoivat hädän hetkellä. Veteraanit ovat ansainneet juhlapäivänsä. Sukupolveni on velassa niille ikäihmisille, jotka ovat hyvinvointimme rakentaneet. Tämä on pidettävä mielessä, kun tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat vanhustenhoidon tasoon ja kotona menetyksistä huolimatta. Vuoden 1945 maaliskuussa, kun Keski-Euroopassa vielä sodittiin eikä Lapin sotakaan Suomessa ollut vielä päätöksessä, Suomessa, ensimmäisenä eurooppalaisena sodassa olleena maana, pidettiin normaalissa järjestyksessä eduskuntavaalit. Jos sota olisi päättynyt Suomen antautumiseen tai valloittamiseen, täällä ei olisi ollut pitkään aikaan niitä mitään muitakaan demokraattisia vaaleja. Saamme olla hyvin kiitollisia silloisille vastuukantajille rintamalla, kotirintamalla ja päättäjinä. Tämä loi myös pohjan jälleenrakentamiselle ja nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Paljon on sotien päättymisestä saakka keskusteltu siitä, olisiko esimerkiksi talvisota voitu välttää ja olivatko siinä mielessä uhrimme turhia. Historian tutkimus on vääjäämättömästi osittanut, että itsenäisyyttään ja olemassaoloaan menettämättä Suomi ei olisi voinut omilla toimilla välttyä talvisodasta. Sodasta tuli SKP:n entisen pääsihteerin Arvo Tuomisen sanoja lainatakseni todellinen vapaussota. Voimme varmasti yhtyä runoilija Yrjö Jylhän runon Vaienneet voittajat sanoihin: Te ette turhaan taistelleet, asuvien ikäihmisten palveluihin. Yhteiskunnan on kyettävä takaamaan vanhusten perustuslaillisten ja potilaslain oikeuksien toteutuminen. Hoidon on oltava laadukasta ja arvokasta. Erilaisten hoito- ja kuntoutusmuotojen järjestämistä on tuettava ja niiden yhtäläinen saatavuus on taattava eri puolilla Suomea. Ikääntyvällä ihmisellä on oltava oikeus inhimilliseen ja hyvään vanhuuteen. Pienet arkipäivän teot tässä asiassa ovat parempia kuin mahtipontiset, mutta katteettomat puheet. Itsenäinen isänmaa velvoittaa meitä erityiseen huolenpitoon alati harvenevaa sotaveteraanien joukkoa, heidän puolisoitaan ja leskiä kohtaan. Myös rakkaudella hoidetut sankarihaudat ovat merkittävä osa veteraanien työn kunnioittamista. Velvollisuutemme on huolehtia siitä, että tulevat sukupolvet saavat nähdä ja tietää, millaisin uhrauksin vapaa ja itsenäinen isänmaamme on lunastettu. Suomi on puolustamisen arvoinen maa Kirjasta Ikuisia ajatuksia löytyy Uuno Kailaan runo Rajalla. Sen ensimmäinen ja viimeinen säkeistä kuuluvat näin: Raja railona aukeaa. Edessä Aasia, Itä. Takana Länttä ja Eurooppaa; varjele, vartija, sitä. Tapani Tölli, kansanedustaja, hallintovaliokunnan pj Jäävuoret ovat lähteneet liikkeelle Kirjan toimitti Jaakko Haavio ja se painettiin Porvoossa Siis vuosi talvisodan syttymisen jälkeen. Sodan jälkeen on tehty kovasti työtä ja se näkyy. Suomessa on hyvä elää ja meillä on korkea elintaso. Kuitenkin monet rajat aukeavat ikään kuin railoina tämän päivän maailmassa ja Suomessa. Maassamme erityisesti nuorten parissa on rajana työttömyys, joka erottaa ja jakaa nuorisoa. Ajelehtivilla jäälautoilla on myös paljon ihmisiä, erityisesti vanhuksia ja syrjäytyneitä jotka pyytävät asuntoa, ruokaa, huolenpitoa ja rakkautta. Suomalaisia on aina pidetty rehellisenä kansakuntana. Kuluneen vuoden aikana on voinut huomata, että totuuden ja valheen välinen railo on kasvanut väärällä tavalla umpeen. Mutta on myös merkkejä toisenlaisesta elämäntavasta. Tervehdyttävästä ja oikeansuuntaisista railojen häviämisestä. On monia ihmisiä, jotka rahatta ja hinnatta asettuvat toisen ihmisen lähelle, Leila Ikonen, Tyrnävän kirkkoherra jutellen, kuunnellen ja auttaen omasta halusta. Näitä ilahduttavia merkkejä ja toivon merkkejä ovat nuoret seurakuntalaiset, jotka ovat tulleet mukaan palveluryhmään. Samoin monet muut vapaaehtoiset, jotka asettuvat työntekijöiden rinnalle eri tehtäviin. Jäävuoret ovat liikkeellä. Ne ovat merkki kovuuden ja kylmyyden murtumisesta. Jäävuoret ovat myös vaarallisia, koska niihin voi törmätä, osua ja upota. Näillä vaarallisilla vesillä on paras tapa elää niin, että huolehdimme toinen toisistamme. Tämä huolehtiminen tulee kuitenkin aloittaa omasta itsestämme. Ikuisia ajatuksia kirjassa on te ette turhaan kaatuneet, te saitte suurimman voiton: Te voititte veljen veljelleen, te löysitte kansan eksyneen, te airuet aamunkoiton, Suomen nykyinen turvallisuuspolitiikan yhtenä pilarina on oma yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeija. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, tämä asia on edelleen osoittautunut kestäväksi. Suppea palkka-armeija ei maassamme koskaan voi saavuttaa sitä asemaa ja uskottavuutta, jonka on kattavalla asevelvollisuusarmeijalla. Tässä asiassa meidän ei tule ottaa oppia Ruotsista, Näin itsenäisyyspäivän jälkeen meidän on hyvä muistaa, että olemme saaneet meitä edeltäneiltä sukupolvilta perinnöksi hyvän maan ja yhteiskunnan, jonka he ovat luovuttaneet meille paremmassa kunnossa, kuin ovat itse sen saaneet. Tässä on meillekin hyvä tavoite. myös Lauri Pihkalan kirjoitus, jossa hän korostaa kolmea asiaa: Tahdon ja luonteen kuntoa, älyn kuntoa ja huumorintajua sekä ruumiin kuntoa. Kaikki nämä ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä meille jokaiselle tässä maassa ja maailmassa. Runoilija Kailas tarkoitti runossaan vartiosotilasta, mutta suurin Varjelija on Luojamme. Hän siunatkoon ja varjelkoon meitä, kotiseutua, kotimaata ja koko maailmaa tänä adventtina tulevana jouluna Siunattua adventin aikaa Pohjanpojan lukijoille!

6 6 TYRNÄVÄN ALUESIVUT TYRNÄVÄN Sihteerin kynästä Jälleen on vuosi vierähtänyt edellisestä Pohjanpojan Tyrnävän aluesivuista. Tänä aikana ovat rahamaailman myllerrykset ehtineet syöstä koko maailman laman kouriin, josta Suomikaan ei ole jäänyt osattomaksi. Vaikeat ajat ovat heijastuneet myös yhdistyksemme toimintaan. Kilpailu niukkenevista resursseista ja kohonneet kustannukset ovat asettaneet taloudenpidon entistäkin tarkempaan seurantaan. Toistaiseksi olemme onnistuneet pitämään taloutemme hyvin tasapainossa. Suurin kiitos tästä tuloksesta kuuluukin aktiiviselle jäsenistölle. Osallistumalla erilaisten tapahtumien järjestelyihin, olemme saaneet hankittua yhdistykselle hieman taloudellista tukea ja samalla luomaan positiivista kuvaa Tyrnävän Reserviläisistä. Tämän arvokkaan vapaaehtoistyön mahdollistamana yhdistyksen syyskokouksessa päätettiinkin yksimielisesti säilyttää ensi vuoden jäsenmaksu entisen suuruisena. Uusi ampuma-aselaki ja sen valmistelu on varmasti asia josta Talvi antaa odottaa itseään, ainakin valkea talvi. Suksi ei toistaiseksi luista vaikka hiihtohaluja varmaan moniltakin löytyisi. Ehkäpä tähän asiaan kuitenkin ennen tulevaa kevättä saadaan jonkinlainen korjaus. Moni muukin asia nykyisellään antaa odottaa itseään. Yksi on tuleva ampuma-aselaki. Lain valmisteluasteella sähköposti on liikkunut välillä Tyrnävä Arkadianmäki. Näyttää siltä että valmistelevat asiat hoidetaan mediamyllytyksestä huolimatta omalla ajallaan ja kuitenkin aika lailla siten, että hätiköityjä päätöksiä lain lopullisesta muodosta ei tultane tekemään, toivottavasti. Yhdistyksemme osalta on lain valmistelun kyselykierroksella tehty kaikki voitava, annettuja vastauksia ja ehdotuksia on ollut syytä miettiä erittäin tarkoin, sen jälkeen vielä tarkistaen ja nukkuen yön yli ennen lähettämistä. Onneksi kuitenkin nukkuen yön yli eikä valvoen. Olen myös huomannut yhdistyksen johtokunnan jäsenten ilman eri kehotusta seuranneen tilanteen kehitystä ja myöskin ottavan kantaa asioihin. Näin pitää ollakin kyseisessä luottamustoimessa työskennellessään. Omalta kohdaltani ja samalla puheenjohtajan roolissa ollessani myös yhdistyksemme osalta koen Jukka Kangas-Hynnilä sihteeri Tyrnävän Reserviläiset ry kaikki ovat jostain tiedotusvälineestä kuulleet. Mediassa on esitetty erilaisia mielipiteitä laidasta laitaan ja netin keskustelupalstoilla kirjoitukset ovat olleet vieläkin kantaa ottavampia. Erilaisia uhkakuvia on maalailtu kummassakin leirissä ja objektiivinen pohdiskelu on suurelta osin jäänyt ääriainesten kirjoittelun varjoon. Tyrnävän Reserviläisiä on myös pyydetty useaan otteeseen esittämään oma näkemyksensä valmisteilla olevaan ampuma-aselakiin. Jätetyissä selvityksissä yhdistys painottaa ampuma-aseturvallisuutta korostavaa ratkaisua, jossa otetaan huomioon ampumaharrastuksen edellytykset. Tulevan lain ei pitäisi muodostaa ylitsepääsemättömiä esteitä ampumaharrastuksen aloittamiselle, eikä myöskään aiheuttaa harrastustoimintaa ylläpitäville yhdistyksille kohtuuttomia vaatimuksia. Tarkempia yksityiskohtia yhdistyksemme toimittamista selvityksistä voi kysyä puheenjohtaja Ari Vastolalta. Ampumaharrastukseen liittyen tulemme myös ensi kesänä jatkamaan jäsenille tarkoitettuja ampumaharjoituksia Tyrnävän ampumaradalla. Tarkemmat aikataulut selviävät lähempänä kesää ja niitä voi tiedustella minulta tai puheenjohtajalta. Tähdätään yhdessä siihen, että voimme edustaa yhdistystämme menestyksekkäästi kaikissa ampumakilpailuissa joihin osallistumme. Menestystä vuodelle 2010! Mörköjä vai mansikoita Ari Vastola Puheenjohtaja Tyrnävän Reserviläiset ry tilanteen kuitenkin aika levolliseksi ja helpoksi. Perusasiaan ei ole tulossa muutosta, laki on laki ja sitä noudatetaan järkähtämättömästi ja tarvittaessa katsotaan sen pienimmänkin pilkun taakse onko siellä mörköjä vai mansikoita. Kokonaiskuvaa lain alkuaikoina ajatellen olen nähnyt myös raakoja mansikoita. Kynnys uuteen lakiin ja käytäntöön siirtymisessä ei välttämättä tule olemaan korkea, on kuitenkin syytä muistaa se että mikä on matala katella saattaa olla leveä liikutella, joten ennakoiva valmistautuminen ja riittävän tietämyksen varmistaminen on paikallaan. Päättymässä oleva toimintakausi 2009 oli yhdistyksemme osalta varsin vilkas. Tämä on mahdollista vain aktiivisten jäsenten toiminnan tuomalla voimavaralla. Vuosittain toistuvien ns. normaalien tapahtumien lisäksi useisiin lyhyellä varoitusajalla käynnistettäviin tapahtumiin osallistuttiin. Kiitänkin jäseniämme onnistuneesta toimintakaudesta. Muutamat jäsenet ovat olleet huolissaan siitä että eivät ehdi merkittävästi osallistumaan toimintaan. Viestini heille on sama kuin aiemminkin, jäsenyys on merkittävä ja tärkeä asia vaikka kaikkina aikoina ei ehdi osallistumaan, toivottavaa se tietenkin on. Myös MPK:n Tyrnävän paikallisosasto on ollut aktiivinen kuluneena vuonna. Paikallispäällikkö Asmo Saarela on asettanut puolimetrisen kenkänsä kaasupolkimen päälle ihan tosissaan ja tulokset ovat nähtävissä mm. hyvin ja hyvässä hengessä toteutuneen kohteensuojauskurssin muodossa, hallintoon liittyvät asiat tuntuvat myös olevan hyvin hoidossa. Tässä lehdessä monet tyrnäväläiset yrittäjät ilmoittavat itsestään. Kiitän heitä tästä ja toivotan heidän yrityksilleen sekä koteihin, samoin kuin jäsenille ja lehtemme lukijoille rauhallista, hyvää ja turvallista joulua. Maanpuolustuksen tukena KATRI ANTELL OY KOILLISMAAN OSUUSKAUPPA ARINA OSUUSKAUPPA TAPIOLA-YHTIÖT AUTO ÅSTRÖM KALEVA KUSTANNUS OY POHJOLA-YHTIÖT KESKO OYJ OULUN PUHELIN HOLDING OYJ OULUN KORU OY SUOMENMAA-YHTIÖT OY OULUN DIAKONISSALAITOS CCC-YHTIÖT OY OULUN OSUUSPANKKI PÖLKKY OY KUUSAMON UISTIN RANNIKON KONETEKNIIKKA OY PÖRHÖN AUTOLIIKE OY AMMATTIOPPILAITOS LUOVI ASUNTOPALETTI OY LKV ELECTROBIT POLARHEAT ARKKITEHTITOIMISTO LAATIO OY M-FILTER OY YIT RAKENNUS OY POLAR ELECTRO OY SCANDO OY INSINÖÖRITOIMISTO POLARTEK OY SMILE-INVEST OY BEST WESTERN HOTEL APOLLO WETTERI OY RAUTARUUKKI POHJOIS-SUOMEN MESSUT POLARHEAT OY INFRAHEAT KEMIRA OULU PUB GRAALI IIN KONEPAJA KUUSAMON ENERGIA- JA VESIOSUUSKUNTA KUNTOKESKUS SPECIAL PS & LUMIAHO OY LÄÄKÄRI OPTIIKKA SILMÄKULMA OULUN KAUPPAKAMARI POCAL OY T HILDÉN CONLOG OY FENNIA TAUKOKANGAS-SÄÄTIÖ MARSH OY RAKENNUS-FORUM OULUNSEUDUN KOULUTUS KUNTAYHTYMÄ NORDEA PANKKI SUOMI OYJ TEKNOVENTURE MANAGEMENT OY KUUSAMON OSUUSPANKKI HÄMEENAHO OY PAINOTUPA KEOPS ROTUAARIN II APTEEKKI STATIIVI OY PUBLIC LINE SERVICE OY

7 7 Oulun Läänin Kiltapiiri ry muuttuu Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:ksi Seppo Suhonen, Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:n puheenjohtaja Oulun Läänin Kiltapiiri ry piti syyskokouksensa ja hyväksyi siinä sääntömuutosesityksen. Kiltapiirin alue laajenee, aikaisemmin kiltapiirin maantieteellisenä alueena oli Oulun läänin alue ja nyt hyväksyttyjen sääntömuutosten mukaan kiltapiirin alue käsittää Oulun ja Lapin läänin alueet. Samalla kiltapiirin nimeksi tulee Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry. Kiltapiiri toimii Maanpuolustuskiltojen Liitto ry:n (MPKL) alueellisena toimielimenä, jonka tehtäviin kuuluu mm. toimiminen Liiton jäsenjärjestöjen ja niiden paikallisosastojen yhteistyöelimenä, yhteistyön koordinointi ja avustaminen sekä maanpuolustushengen ylläpitäminen. Kiltapiiri kanavoi alueensa jäsenjärjestöjen yhteydet alueen sotilaslääniin ja siviilihallinto-organisaatioihin. Kiltapiiri vastaa alueensa tiedotusja messutoiminnasta sekä pitää yhteyttä alueen muihin maanpuolustusjärjestöihin. Kiltapiiri tekee myös esityksiä jäsenjärjestöjen ja niiden jäsenten palkitsemisista ja huomionosoituksista Liitolle. Kiltapiiri toteuttaa alueellaan Liiton toimintasuunnitelman mukaista toimintaa, vuodelle 2010 Liitto on asettanut painopistealueiksi maakuntajoukkokillat ja niiden perustamisessa avustamisen, viestinnän tehostamisen ja tunnettuuden lisäämisen sekä veteraanityön. Liiton toiminnan tunnuslauseina ovat olleet jo vuosia: Rakennamme perinteille, elämme tätä päivää ja tähtäämme tulevaisuuteen. Kiltapiiri järjestää kiltojen reserviläisille muutaman yhteisen tapahtuman vuodessa. Näistä tapahtumista mainittakoon maaliskuussa järjestettävä Suksipartio Sujakka, mikä oli aikaisemmin Pohjan Prikaatin killan toteuttama ja alulle panema. Toukokuussa järjestetään perinteinen kiltakilpailu ja kilta-ammunnat. Syyskuussa aloitetaan muutaman vuoden tauon jälkeen kiltojen yhteistoimin toteuttama sotilaallisia taitoja palveleva koulutustapahtuma. Kaikki nämä tapahtumat toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjois-Pohjanmaan piiritoimiston kursseina. Kiltapiiri haluaa lisätä jäsenyhdistysten aktiivisuutta mm. koulutustoiminnan ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Koulutustoiminnan avulla jäsenjärjestöt voivat saada nuoria reserviläisiä mukaan omaan toimintaansa. Pohjois-Suomen Kiltapiiri ry:n alueella toimii 25 eri kiltaa tai killan paikallisosastoa. Killat ovat aselaji-, joukko-osasto- tai perinnekiltoja. Syyskokous valitsi kiltapiirin puheenjohtajaksi Seppo Suhosen Pohjan Pioneerikillasta ja varapuheenjohtajaksi Jari Maljasen Pohjan Viestikillasta. Muut hallituksen jäsenet ovat: Heikki Hiltula Pohjan Prikaatin Killasta, Heikki Visti Kainuun Prikaatin Killasta, Pekka Valvio Jääkäriprikaatin Killasta, Raimo Nurmela Pohjois- Suomen Tykkimieskillasta, Hannu Helaakoski Pohjanlahden Laivastokillasta, Urpo Tapio Oulun Sotilaspoliisikillasta ja Martti Huusko Kainuun Rajavartioston killasta. Nyt valittu kiltapiirin hallitus edustaa toiminta-aluetta maantieteellisesti ja myös eri aselajeja tasapuolisesti. RESERVIUPSEERILIITON TIEDOTTEITA SÄHKÖPOSTIN KAUTTA Reserviupseeriliitto tehostaa tiedotustaan ja kaikki halukkaat voivat liittyä liiton sähköpostitse jaettavien tiedotteiden listalle. Myös liiton kiertokirjeen voi tilata sähköpostiinsa tätä kautta. Jos liiton kiertokirje tulee sinulle jo sähköisenä, sinun ei tarvitse tehdä mitää tällä hetkellä. Voit kuitenkin ylläpitää sähköpostiosoitettasi itse tästä lähtien. Lisää tietoa sähköpostilistoista löydät liiton sivujen Uutisia-osastolta. Oulun reserviläisurheilijat Kuntokalenteri 2010 Sarjahiihto Kiekonmaja Toivo Saikkonen Sarjahiihto Kiekonmaja Matti Torvela Sarjahiihto Kiekonmaja Antero Mikkonen Sarjahiihto Kiekonmaja Toivo Saikkonen Sarjahiihto Kiekonmaja Antero Mikkonen Pist.amp.h. mest Sankivaara Pentti Kerola Mestaruushiihdot VEPO-talo Eero Mikkonen Pist.aj.mest Sankivaara Matti Pohjosenoja Suunistus mest. elo-syyskuu Oulu-rastit Antero Mikkonen Hiihdot ovat yhdessä rakennusmestarien kanssa. Pakkasraja on -18. Kaikki tapahtumat alkavat kello Tulokset tulee toimittaa aina Toivo Saikkoselle, Lokitie 5, OULU ja puhelin (08) Huom! Hiihdoissa automaattinen varapäivä on seuraava torstai. Piirin kilpailuja Pist.ampumahiihto tai Oulainen Hellman Pist.ampumajuoksu? Reposelkä Kuivala Pist.ampumasuun. syyskuu Ii Hannuksela Liiton kilpailuja Ampumahiihto Raahe Pist.ampumahiihto Hattula Ampumasuunnistus Kannus Pist.ampumajuoksu Immola OTA TALTEEN! OTA TALTEEN! OTA TALTEEN! Pioneerit Hiukka -harjoituksessa kouluttajina Pohjan Pioneerikillan jäsenet toimivat kouluttajina Hiukkavaarassa MPK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin toteuttamassa Hiukka-harjoituksessa Hiukkaharjoitus oli Pohjois-Pohjanmaan Aluetoimiston tilaama koulutus, jossa toteutettiin mm. pioneeritaito- ja suojelukurssit. Aikaisemmin kilta oli kouluttajana toukokuussa Hiukkavaarassa pidetyllä linnoituskurssilla ja elokuussa Lumijoella toteutetulla sillanrakennuskurssilla. Lisäksi kilta toteutti heinäkuun lopulla Kajaanissa pidetyn Pioneeriaselajin Liitto ry:n pääkoulutustapahtuman valtakunnallisen pioneeri- ja suojelujotoksen. Reserviläiset harjoittelevat säteilymittareiden käyttöä. Pioneeritaitokurssilla osallistujia oli 19 reserviläistä. Harjoitukseen kutsutut olivat pääasiassa sissi- ja sotilaspoliisikoulutuksen saaneita alijohtajia, jotka omissa sodan ajan joukoissaan toimivat joukkonsa "pioneeriasiantuntijoina" oman toimensa ohella. Koulutus vedettiin kahden kouluttajan voimin, toisena kouluttajana Jarmo Juutinen Pohjan Pioneerikilta ry:stä ja Pohjois- Suomen Sotilasläänin esikunnasta majuri Jouni Raunio. Muutama lyhyen oppitunti "tietoiskun" jälkeen siirryttiin hyvin pian käytännön harjoituksiin. Ensimmäisenä koulutusaiheena harjoiteltiin oman toiminnan suojausta jossa tutustuttiin maan pinnalle rakennettaviin erilaisiin linnoitusratkaisuihin. Tämän jälkeen siirryttiin harjoittelemaan räjäyttämistä ja koulutuksen pääpaino tässä oli sytytysjärjestelmien rakentamisessa. Raivaamisosassa keskityttiin toimintaan kohdattaessa sirotemiinoja sekä joukon omatoimiseen raivaamiseen ampumalla, räjäyttämällä sekä tilapäisvälinein. Ja kuten kunnon pioneeriharjoitukseen kuuluu, joukolle koulutettiin suluttamiseen liittyen myös yleisimmät joukolla käytössä olevat miinat sekä dokumenttien laatiminen sulutteen eri osista. Lisäksi joukko osallistui rk-ammuntaan toimien harjoitettavana osastona käynnissä olleelle ammunnanjohtajakurssille. Suojelukurssille osallistui 17 reserviläistä, joiden tehtäviin kyseisen kurssin koulutus liittyi. Kouluttajina toimivat Heikki Kaisto, Janne Kalinainen ja Iikka Ellilä Pohjan Pioneerikilta ry:stä ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunnasta majuri Tapani Keskitalo. Koulutus painottui hyvin pitkälti käytännön harjoituksiin. Kurssin puitteissa harjoiteltiin säteily- ja kaasuntiedustelupartioiden toimintaa, suojeluvalvontapaikan perustamista ja toimintaa siellä, sekä partion puhdistuspaikan toimintaa. Tietysti asiaa kuului myös rk-ammunta suojanaamarit päässä. Pohjan Pioneerikilta ry on pystynyt usean vuoden ajan tarjoamaan pioneeri- ja suojelualaan liittyvää koulutusta kokeneiden reserviläisten voimin. Yhteistyö MPK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ja Oulun aluetoimiston kanssa on ollut tuloksia tuottavaa ja he ovat luottaneet killan kouluttajiin monina vuosina peräkkäin. Tekstit: Jarmo Juutinen ja Iikka Ellilä Valokuvat: MPK:n Pohjois-Pohjanmaan Piiritoimisto Jumalan siunaamaa joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta Tyrnävän seurakunta

8 8 Puheenjohtajan kynästä Hyvät reserviupseerit, Talvisota käytiin 70 vuotta sitten, mutta eräällä tavalla se käydään uudestaan ja uudestaan joka vuosi, ja aiheena se on varmasti yksi kiinnostavimmista koko Suomen historiassa. Tietoa ja erilaisia sodan tulkintoja on saatettu kansakunnan tietoisuuteen jokaisena sodanjälkeisenä vuosikymmenenä. Viime päivinä on mediassa ollut monenlaisia viittauksia 70 vuoden takaisiin tapahtumiin. Yksi mieleenpainuvimmista ja hätkähdyttävimmistä arkistomateriaalien otoksista oli legendaarisen radiotoimittajan Pekka Tiilikaisen haastattelema soturi, joka oli vanginvaihdossa päässyt takaisin Suomen puolelle, mutta sitä ennen kokenut kuoleman kasvoista kasvoihin, ja jopa selvinnyt rinnan läpi menneestä kiväärin pistimestä. Sitä kuunnellessa oli pakko unohtaa työasiat hetkeksi ja mietiskellä jälleen kerran menneiden sukupolvien antamaa uhrausta isänmaan ja sen tulevaisuuden puolesta. Yksi arkinen aamupäivän hetki saavutti yllättäen sellaisen luonteen, jonka kohtaa usein Kuvia ja muistoja Rokulista! itsenäisyyspäivänä tai vielä paremmin sankarihaudoilla vartioidessa. Siinä hetkessä on samalla surua, iloa ja suurta kunnioitusta. On ollut erityinen ilo toimia Oulun Reserviupseerikerhon puheenjohtajana oman kolmivuotiskauteni ajan. Parhaat kiitokseni hallitusveljille, ja kaikille muillekin hienoille ihmisille, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä puheenjohtajuuskaudellani. Minulla on myös ilo toivottaa seuraajalleni Sampo Puoskarille menestystä ja intoa tulevaan tehtävään. Oulun Osuuspankilla pidetyssä syyskokouksessa kerhon varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Kuonanoja. Onnittelut herroille ja koko valitulle uudelle hallitukselle. Käsky jouluaaton kunniavartiosta sankarihaudoilla ei ole vielä tullut, mutta uskallan ennustaa, että tarvitsemme neljä upseeriveljeä tai -sisarta. Todennäköisesti saamme käskyssä perinteiseen tapaan viimeisen vartiovuoron eli kello Kokoontuminen on Intiön vanhalla kappelilla 10 minuuttia ennen vartiovuoron alkua. Vapaaehtoisia pyydän ilmoittautumaan minulle numeroon tai sähköpostitse osoitteeseen suomi.net. Lopuksi muistutan vielä vuodenvaihteen jälkeen palautettavista kuntokorteista. Palautusosoite on Oulun Reserviupseerikerho, Aleksanterinkatu 13 A 12, Oulu. Toivotan kaikille rauhallista joulua 2009 ja onnellista uutta vuotta Onko sinulla jokin hauska, mieleen painunut tai muuten vain kiinnostava kertomus Rokulista? Oletko ottanut hienon tilanne- tai tunnelmakuvan tai kuvan arvovieraasta Rokulissa? Majan 60-vuotisjuhlan kunniaksi ORUK kerää kertomuksia ja kuvia majan käyttäjiltä. Jos haluat jakaa omat muistosi muiden kanssa, lähetä kuva tai kertomus kerhon sihteerille. Lisätietoja: Sampo Puoskari, tai spuoskari@gmail.com. Kari Kanniainen puheenjohtaja Syyskokouksen puhujavieras majuri Timo Koljonen piti oivallisen esitelmän kutsuntajärjestelmästä sekä Puolustusvoimien nykyisestä organisaatiosta. Ilmoitukset ORUK:in ampumaratavuorot vuodelle 2010 Hiukkavaarassa Vuoden 2010 ampumavuorot löytyvät seuramme verkkosivuilta osoitteesta: Lisätietoja: Petteri Närä, Rokuli Oulun Reserviupseerikerhon maja Rokualla Varauskirja ja avainten luovutus Neste Hiirosella puh osoitteessa Kiilakivenkuja 2. Huoltamo avoinna arkisin , lauantaisin ja sunnuntaisin Avainta palautettaessa jätä viesti Rokulista, mikäli havaitsit puutteita. MAKSUT: 10 euroa/vrk/hlö tai 50 euroa/vrk/ryhmä (10 hlö) Sähköpostilista Oulun Reserviupseerikerho kokoaa jäsenistään sähköpostilistaa ja pyrkii siten tehostamaan ja nopeuttamaan tiedonkulkua kerhomme toimintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista. Toivomme, että kaikki jäsenemme ilmoittaisivat nykyisen sähköpostiosoitteensa osoitteeseen: oruk@oruk.fi Toimintaamme tukevat Reserviläiskilpailuissa vuonna 2009 menestyneet palkittiin Aleksanterinkadun kerhohuoneistolla Kuvassa ORUK:in mitalistit Antero Mikkonen ja Väinö Pitkälä.

9 9 MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS Lisää turvallisuutta Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin tapahtumat 2010 Puolustusvoimien tilaama koulutus Paikka Aika Maakuntakomppanian testi- ja koulutustilaisuus 1 Oulu Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus Paikka Aika Ammunnanjohtajakurssi Hiukkavaara Kohteen suojaaminen Kempele Kartta- ja maastoharjoitus Komppanian hyökkäys Hiukkavaara Eskon malja ampumakilpailu Tyrnävä JORY -ammunnat Tyrnävä Ase- ja ampumakoulutus Haukipudas, Vareputaan A-rata Kiltakilpailut ja ammunnat Hiukkavaara Tykkikaluston huolto Hiukkavaara JORY -ammunnat Tyrnävä Kunnialaukaukset 4.6. Linnasaari Siviilikoulutus Paikka Aika Kouluttajakoulutus 1 Hiukkavaara VirVe-koulutus Hiukkavaara VirVe-koulutus Yli-Ii, paloasema Henkisen kriisinhallinnan kurssi Lumijoki Järjestöjohdon koulutus Hiukkavaara Sotilaskotiyhdistyksen arvot ja vihreä työ arjessa 1 Hiukkavaara Täydennyspoliisien tietojen päivitys Hiukkavaara Varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssi Kempele Opiskelijan turvakurssi Kempele Koululaisten turvallisuuspäivä Yli-Ii Maatilojen varautuminen, pelastussuunnitelman laadinta Vihanti sekä perehtyminen käytäntöön tilalla Maastotaidot erityisryhmille Hiukkavaara Nuorisokurssi Hiukkavaara Muut tapahtumat Paikka Aika Moottorikelkkakurssi Maijanlampi Suksipartio Sujakka Hiukkavaara Pohjan loimu Kilpisjärvi Kans. Veteraanipäivän lippuvartio, res.kuoro Vihanti, kirkko ja seurak. talo Peruskoululaisten maanpuolustuspäivä Rantsila Polkupyörämarssi Yli-Ii Katso myös omalla alueellasi pidettävät ilma- ja meripuolustuspiirien kurssit sekä valtakunnalliset kurssit. Ilmoittautuminen kursseille: 1. Ensisijaisesti rekisteröitymällä -sivulla pysyväksi käyttäjäksi, jonka jälkeen saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa käyttämällä kirjaudut sisään ja ilmoittaudut kurssille. 2. Puhelimitse tai sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin piiritoimistoon. Puh , sähköposti pohjois-pohjanmaa@mpky.fi POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI PL 119, OULU PUH pohjois-pohjanmaa@mpky.fi POHJOIS-POHJANMAAN MAANPUOLUSTUSPIIRI Osoite: PL 119, OULU. puh , pohjois-pohjanmaa@mpky.fi Koulutusta, tukea ja tietoa Piiripäällikkö Timo Kesäläinen Koulutus- ja tukiyksikön muodostamisessa on saavutettu etappi, joka käytännössä tarkoittaa, että jokaiselle yli kahdeksallekymmenelle KOTU-yksikköön sitoutuneelle on löydetty sijoitus yksikön organisaatiosta. Sijoittamisessa on pyritty löytämään henkilön vahvuudet jo saadun koulutuksen ja muun osaamisen osalta tukemaan hänen paikkaansa yksikössä. KOTU-yksikön henkilöstö on sijoitettu oheisen kaavion mukaiseen organisaatioon vastaamaan koulutuksellisiin ja tukea antaviin Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin tehtäviin. Ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuspiirin kouluttajakoulutus KOTU-yksikköön sijoitetuille sotilaskouluttajille toteutettiin marraskuun puolivälissä. Palaute kurssilta oli erittäin myönteistä, joka osoittaa sen, että koulutettavat olivat motivoituneita ja että kouluttaja ja koulutuksen sisältö vastasivat asetettuja odotuksia. Halukkaita kurssille olisi ollut huomattavasti enemmän kuin mitä kurssille voitiin ottaa. Päämäärämme on kouluttaa kaikki kouluttajakoulutusta tarvitsevat yksikköön sijoitetut ensi vuoden aikana perustason koulutuksen osalta. Kouluttajakoulutuksen jatkotason koulutus aloitetaan ensi vuonna perustason tai RUK:n kouluttajakoulutuksen käyneiden osalta. Uusia kotulaisia tarvitaan edelleen. Oletko Sinä juuri se henkilö, joka olet kiinnostunut MPK:n toiminnasta ja uskot omaavasi KOTUyksikössä tarvittavia valmiuksia? Mikäli vastaus on myönteinen, niin ottamalla yhteyttä Pohjois- Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin piiritoimistoon saat lisätietoa sitoutumisesta KOTU-yksikköön ja toiminnasta yksikössä. MPK:n nettisivut palvelevat myös Sinua antaen vastauksia kysymyksiisi ja antaen valtakunnalliselta tasolta alkaen tietoa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä ja sen toiminnasta. KOTU-yksikössä toimiva henkilöstö luonnollisesti toimii yhtenä tärkeimpänä rekrytointikanavana tiedottaen yksikössä toimimisen mahdollisuuksista uusille tulokkaille. Tämä kanava on toiminut erinomaisesti ja haluankin osoittaa kiitokseni kaikille teille yksikköön jo sitoutuneille. Uutta tiedonhallintajärjestelmää ja kotisivuja ollaan parhaillaan käynnistämässä ja ovat toivottavasti käytettävissäsi kun luet tätä Pohjanpoikaa. Uudet sivut ovat löydettävissä vanhasta osoitteesta Uudet sivut palvelevat Sinua pääsääntöisesti kuten vanhatkin mutta jotain uutta tulee sisältöön, jota täydennetään pikkuhiljaa. Sivut ovat toivottavasti sellaisia, että ne koetaan myös jokaisen maanpuolustuksesta kiinnostuneen osalta mielenkiintoisiksi ja ulkoasultaan hyviksi. Suunniteltu vuoden 2010 kurssitarjonta ja tapahtumat löytyvät uusilta sivuilta niin ikään. Näin vuoden vaihteen lähestyessä haluan kiittää kaikkia toiminnassa mukana olleita Pohjois- Pohjanmaan Maanpuolustuspiirin vapaaehtoistoimijoita ja yhteistyökumppaneita haasteellisen vuoden tuloksekkaasta toteutuksesta. Toivotan kaikille Pohjanpojan lukijoille rauhallista joulun aikaa ja voimia aloittaa uusi turvallisuutta eteenpäin vievä vuosi 2010.

10 10 Pohjan Prikaatin Kilta kouluttaa: Ryhmän taistelukoulutus airsoftaseilla Harjoittelun lopuksi treenattiin avojonossa etenevän ryhmän toimintaa vihollisen tuliylläkössä ja viimeiseksi ryhmän sivustahyökkäystä konekivääritaistelijaparin tukemana. Tunnin mittaisessa sovelletussa vaiheessa ryhmän tuli edetä käsketyssä suunnassa ja tuhota kohtaamansa vihollispartiot. Hyökkäävä ryhmä oli oppinut, että vihollinen on pidettävä jatkuvasti tulen alla. Liike eteenpäin vie uuteen tuliasemaan, mutta tukevan osan tuli on se, joka tappaa. Reserviläiset liikkuivat, ampuivat ja kuulat moksahtelivat osuessaan. Hyökkäävän joukon pääosan iskut tulivat milloin oikealta milloin vasemmalta. Raisua menoa oli ilo seurata. Tavoitteessa herätettiin rakennukset. Taistelutekniikassa tulee noudattaa jalkaväen ohjesääntöjä ja ohjeita. Airsoftaseiden lyhyen kantaman vuoksi ryhmän pesäkkeen leveyttä on edullista supistaa 30 metriin ja avorivin leveyttä noin 30 metriin, jotta ryhmän aseiden tulen ulottuvuus peittää koko toiminta-alan. Hillittömän tulenkäytön estämiseksi rynnäkkökiväärien ja konekiväärien lippaisiin tulisi ladata kerrallaan korkeintaan aseen tuliannos kutakin tehtävää varten. Jos halutaan huomioida lippaiden vaihto, niin lippaita on oltava useita ja kuhunkin lippaaseen ladataan oikean aseen lippaan kapasiteetin mukainen määrä muovikuulia. Muovikuulat eivät läpäise risuk- Konekivääritaistelijapari torjuu rynnäkön. Hiukkavaaran ampumaradan paviljongille kokoontui viikonvaihteessa parikymmentä reserviläistä kokeilemaan ryhmän taistelukoulutusta airsoftaseilla. Kokeiluharjoituksen oli järjestänyt Pohjan Prikaatin Kilta, Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri ja Pohjois-Pohjanmaan Airsoftyhdistys. Airsoftyhdistyksen reserviläisillä oli omat taisteluvarusteet sekä omat AK 74 -tyyppiset airsoftaseet. Muut reserviläi- set varustettiin m/91 maastopuvuilla ja Oulunsalon nuorisotoimelta vuokratuilla AK 47 -mallisilla airsoftaseilla. Reserviläisistä muodostettiin kaksi jääkäriryhmää rynnäkkö- ja konekivääreineen. Airsoftaseiden ominaisuuksia Airsoftaseet ovat ulkonäöltään ja käsittelyltään oikeiden alkuperäisten malliensa mukaisia. Meidän harjoituksessa aseet olivat vanhempia tai uudempia Kalashnikov-mallien jäljitelmiä. Aseilla ammutaan lippaaseen ladattuja halkaisijaltaan 6 millimetrin umpimuovikuulia, joiden paino on 0,25 grammaa. Hicaptyyppiseen lippaaseen mahtuu muo- vikuulaa. Kuulan lähtönopeus on hieman yli 100 metriä sekunnissa ja iskuenergia on 1 joule. Osuma tuntuu hyvin vaatteiden läpi. Iholle osuessaan käy mustelman verran kipeää. Tehokas ampumaetäisyys on 50 metriä, mutta konekiväärin sarjatulella on vaikutusta aina 100 metriin asti. Varomääräysten mukaan suojalasit ovat pakolliset, mutta kasvot ja suun peittävä suojanaamari on paras sekä turvallisin. Korvat on hyvä suojata pipolla tai korvaläpillä. Aktiivinen puolustus lauantaina Ryhmän puolustustaistelun koulutus aloitettiin oppitunnilla kertaamalla puolustustaistelun perusteet. Seuraavaksi harjoiteltiin puolentoista tunnin ajan puolustustaistelun periaatteita vanhan taisteluampumapaikan maastossa. Harjoittelussa huomattiin jälleen kouriintuntuvasti vanha totuus. Jos puolustaja ryhmittyy suoraan eteenpäin ampuviin taisteluammunta-asemiin, niin puolustajankin tappiot kasvoivat yllättävän korkeiksi. Kun ryhmän taistelijoiden asemat muutettiin ristiin ampuviksi sivustatuliasemiksi, niin hyökkääjän tappiot kasvoivat ja puolustajan tappiot pienenivät merkittävästi. Lopuksi toteutettiin aktiivisen puolustustaistelun kahden tunnin sovellettu vaihe, joka päättyi taisteluhaudan vyörytykseen menetetyn pesäkkeen osan takaisin valtaamiseksi. Raikkaassa syyssäässä tapahtunut aktiivinen puolustus aktivoi myös hikirauhaset. Kokeneet puolustajat tietävät, että hiki säästää verta ja läheltä avattu ristituli tappaa hyökkääjän. Konekivääritaistelijapari tukee taisteluhaudan vyörytystä. kuolleet, tarkastettiin kalusto ja aselevon solmimisen jälkeen lähdettiin syömään sotilaskotisisarien valmistamaa herkullista kenttämuonaa. Päivän päätteeksi oli ampumakilpailu reserviläispiirien kymmenellä SAR M1:llä.Kolmelle parhaalle luovutettiin tekstiilipalkinnot. Reipasta joukkoa katsellessa tuli mieleen vanha sanonta: Sotilaat ovat kuin Raamatun Joosef. He tykkäävät komeista vaatteista ja uskovat olevansa veljiään parempia.totta se on! Kun usko omaan paremmuuteen perustuu kovalla harjoittelulla hankittuun taitoon, niin asia on kunnossa. Johtopäätöksiä kokeiluharjoituksesta Harjoituspaikaksi tulee valita pienipiirteinen maasto (ampumaalaa korkeintaan 50 metriä) tai koa tai ohutta estettä, mutta sitä ei tee myöskään laseraseiden säteet. Airsoftaseita on sekä halpoja muovirunkoisia että kalliimpia metallirunkoisia, joista metallirunkoiset ovat lujuutensa vuoksi taistelukoulutuskäyttöön parempia. On huomattava, että pakkanen heikentää aseiden ja niiden akkujen toimintaa. Airsoftaseet ovat käsittelyltään realistisempia ja käytössä paljon siistimpiä kuin värikuula-aseet, joita en suosittele sotilaallisiin harjoituksiin. Airsoftaseet soveltuvat hyvin ryhmän taistelukoulutukseen maastossa sekä rakennuksessa ja joukkueen taistelukoulutukseen tyydyttävästi rakennuksissa sekä välttävästi maastossa. Teksti Heikki Hiltula Tekniset tiedot ja kuvat Esa Niskanen Hyökkäyksen tuli ja liike sunnuntaina Taisteluhaudan vyörytys alkaa. Ryhmän hyökkäyksen harjoittelukin aloitettiin oppitunnilla. Maastossa harjoiteltiin vajaan puolentoista tunnin ajan hyökkäyksen yksityiskohtia vaihe vaiheelta, jolloin syöksyn oikea suoritus sekä ryhmän tuli ja liike palautuivat reserviläisten mieleen. Ryhmä hyökkää oikealta ja konekivääritaistelijapari tukee.

11 11 Asekätkentäpatsas Muhokselle Muhoksella paljastettiin Suomen ensimmäinen asekätkentäpatsas nimeltään Jemma. Vain kolme päivää myöhemmin vastaava patsas paljastettiin Mäntsälässä. Toistaiseksi nämä kaksi patsasta ovat maamme ainoat asekätkentään osallistuneiden muistoksi paljastetut muistomerkit. Patsaan paljastustilaisuudessa puhunut reservin majuri Antero Kassinen totesi asekätkentään osallistuneiden suomalaisten sotilaiden ansainneen kunnian ja maineen palautuksen. Jatkosodan jälkeen Suomessa pelättiin syystäkin Neuvostoliiton miehitystä. Tämän uhan Juuri paljastetulla Jemma-patsaalla hankkeen puuhamiehet majurit reservissä Antero Kassinen ja Ilkka Pöyry. varalle ryhtyivät vastuuntuntoiset upseerit varastoimaan aseita ja muuta sotamateriaalia eri puolille maatamme. Asekätkentä ei kuitenkaan pysynyt salassa ja ilmiannon perusteella vyyhti alkoi purkaantua. Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomen oli säädettävä oikeuskäytännöllemme täysin vieras taannehtiva lainsäädäntö, jonka perusteella tuomittiin lähes 1500 asekätkentään osallistu- nutta siviiliä ja sotilasta. Asekätkennän suurin merkitys oli varmasti siinä, että se omalta osaltaan pakotti Neuvostoliiton harkitsemaa mahdollisia miehityssuunnitelmiaan. Suomen ja Neuvostoliiton välisiin poliittisiin suhteisiin asekätkennällä ei ollut suurtakaan vaikutusta, koska Neuvostoliitto tiesi varsin hyvin toiminnan puolustuksellisen luonteen. Muhoksen Korivaarassa sijaitsevan patsaan on pystyttänyt Oulujokilaakson Reserviupseerikerho. Kempeleen Lions-klubit pystyttivät Kempeleen Lions-klubit pystyttivät kesäkuussa 1994 Kempeleeseen vanhan meijerin viereen muistomerkin Kempeleen miesten talvisotaan lähdön muistoksi. Nyt on kulunut 70 vuotta siitä, kun miehet lähtivät puolustamaan omaa isänmaatamme tältä paikalta. Muistotilaisuuden järjestivät Kempeleen Lions-klubit yhdessä Kempeleen kunnan, seurakunnan, veteraanien ja reserviläisten kanssa. Aamupäivällä oli yleisöllä käynti muistopatsaalla, jossa veteraanit Atte Autio ja Antti Junttila laskivat havuseppeleen muistomerkille. Muistomerkin kunniavartiossa seisoivat Kempeleen ja Oulunsalon reserviläisistä Veikko Röntynen ja Kari Pentti. Seppeleenlaskun jälkeen siirryttiin Kempeleen kunnantalolle viettämään muistotilaisuutta, jossa puhuivat Kempeleen kunnan edustajana kunnanjohtaja Kari Ahokas, seurakunnan edustajana kirkkoherra Pekka Rehumäki, veteraanien edustajana Atte Autio ja vapaan sanan aikana muisteltiin tapahtumaa useiden muistojuhlaa osallistuneiden kesken. Isänmaallisen, arvokkaan ja lämminhenkisen tilaisuuden yhteydessä nautittiin makoisat kahvit. Veteraanit Atte Autio ja Antti Junttila laskivat havuseppeleen muistomerkille. Kunniavartiossa Kari Pentti ja Veikko Röntynen. TULOKSIA TULOKSIA TULOKSIA TULOKSIA Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin pistooliampumasuunnistus mestaruudet ratkottiin Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiirin pistooliampumasuunnistus mestaruudet ratkottiin Oulaisissa 12. syyskuuta Oulaisten Honkamajan vaihtelevassa maastossa. Matkan aikana ammuttiin ampumaradalla kaksi kertaa viisi laukausta ja suunnistettiin sarjasta riippuen 4 km, 3,3 km ja 2,3 km. Ratamestarina toiminut Jani Huuha sai kehuja sopivan vaativasta radasta. Kilpailun järjestelyistä vastasivat Oulaisten Reserviläiset ja Oulaisten Reservin Upseerit. Muonituksen ja huoltorakennuksen palvelut hoiti Jorma Vainionpää. Reserviläisliikunnan yksi keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää jäsenistönsä maanpuolustustaitoja. Maanpuolustustaitoihin kuuluvat fyysinen kunto ja kenttätaidot. Kenttätaitoja ovat suunnistus-, ampuma-, Kuvassa vuoroaan radalle odottelevat Oulaisten Upseerien Mika Marjakangas ja Haapaveden reserviläisten Pekka Lempela. Ajanoton ja tulospalvelun hoitivat ansiokkaasti Jani Huuha ja Toni Jumeri. kartanluku-, tulenjohto-, johtamis- ja vaellustaidot. Tulokset: (sarja, matka, nimi, yhdistys, suunnistusaika, ammunta, sakko, loppuaika): H40: 4 km: 1) Mika Marjakan- gas, Oulaisten Reserviupseerit, 32,06, 78 pist., 3,40, 34,26. H45: 4 km: 1) Pekka Lampela, Haapaveden Reserviläiset, 31,36, 83 pist., 2,50, 34,26. H55: 3,3 km: 1) Kullervo Niiniketo, Oulun Reserviläiset, 43,14, 38 pist., 10,20, 53,34. H60: 3,3 km: 1) Veikko Anttonen, Oulun Reserviläiset, 41,55, 59 pist., 6,50, 48,45. H65: 3,3 km: 1) Jorma Veijovaara, Oulun Reserviläiset, 42,10, 56 pist., 7,20, 49,30, 2) Toivo Saikkonen, Oulun Reserviläiset, 52,30, 64 pist., 6,00, 58,30, 3) Esko Takkinen, Kiimingin Reserviläiset, 56,47, 71 pist., 4,50, 61,37. H70: 2,3 km: 1) Eero Mikkonen, Kiimingin Reserviläiset, 31,12, 71 pist., 4,50, 36,02, 2) Pentti Kerola, Oulun Reserviupseerikerho, 34,35, 70 pist., 5,00, 39,35, 3) Matti Tapio, Kiimingin Reserviläiset,37,38, 51 pist., 8,10, 45,48. H75: 2,3 km: 1) Sulo Vartiainen, Kiimingin Reserviläiset, 36,19, 54 pist., 7,40, 43,59, 2) Jussi Turkka, Oulun Reserviläiset, 38,40, 62 pist., 6,20, 45,00. H80: 2,3 km: 1) Kyösti Jäppinen, Iin Reserviupseerit, 48,16, 74 pist., 4,20, 52,36. Teuvo Ottavainen Varaa aika kalenteriisi! Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri järjestää yhteistyössä Reserviläisliiton ja Maapuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa yhdistysjohdon peruskurssin Oulussa la Kurssipaikka on Hiukkavaaran ampumaradan Paviljonki. Kurssi on tarkoitettu peruskurssiksi juuri mukaan tulleille luottamushenkilöille ja kertaukseksi jo toiminnassa mukana olleille. Tarkempi kurssiohjelma toimitetaan yhdistyksiin tammikuun alussa. Ennakkoilmoittautumiset poikkeuksellisesti jo la mennessä: markku.holopainen@mail.suomi. net tai Piirihallitus

12 12 TERVETULOA OSTOKSILLE! MARKET HERUKKA - TYRNÄVÄ Kauppias Arja Mitteli-Laitinen KETOLANTIE 3, P Palvelemme JOKA PÄIVÄ! Avoinna: ma-pe 7-21 la 7-18 su Plussaa ostoksistasi Tyrnävä Puh tyrnavanautojasahko@luukku.com Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta vuotta toivottaa HANNUKSEN PIILOPIRTTI - Auton sähkölaitteet - Korjaukset ja huollot - Moottoreiden vuoto-, puristusja öljynpainemittaukset - Suuttimien tarkistus (paikoillaan) - Ruiskutuspumpum ajoitukset (Bosch) - Öljynvaihtoon Mobil-huippuöljyt Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Suksitie, Tyrnävä puh fax Matkapuh METSÄ KASVUKUNTOON PUUN TUHKALLA Kasvava metsä sitoo hiiltä ja hillitsee ilmastonmuutosta, huolehtimalla metsäsi kasvukunnosta olet mukana huolehtimassa elinympäristöstäsi. Suunnittelemme tulevan talven tuhkalannoituksia nyt. metsänhoitoyhdistys SIIKALAKEUS Pekka Mustonen , Tapio Kylmänen Matinollintie 5 a Tyrnävä Jari Matinolli, Puh , , telefax TYRNÄVÄN PUTKIRAKENNUS OY Suksitie 6, Tyrnävä puh. (08) , fax (08) Vesa Olsbo LVI-työt Urakka- tai laskutustyönä ResUl:n ampumahiihtomestaruuskilpailut Raahessa Järjestäjät: Raahen Reserviupseerit ry, Raahen Reserviläiset ry ja Saloisten Reipas ry. Kilpailukeskus ja opastus: Kilpailukeskuksena on Raahen Hiihtomaja. Opastus kilpailupaikalle Raahen kaupungin ohitustieltä (VT8). Hiihtomatkat henkilökohtaisessa kilpailussa D 5 km, H 15 km, H35 10 km, H ,5 km, H km. Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen mahdollisine lisenssinumeroineen tapahtuu piireittäin ja sarjoittain keskiviikkoon mennessä osoitteella: Pekka Miilukangas, Ruonankatu 1, Raahe tai sähköpostilla pekka.miilukangas@miilukangas.fi Osanottomaksut: 15 /henkilö ja 30 /joukkue, maksetaan mennessä Kortesjärven Säästöpankin tilille (viite SMkilpailut) Maksun tilisiirtokuitti on postitettava ilmoittautumisen yhteydessä. Jälki-ilmoittautuminen 3.2. jälkeen kaksinkertaisin maksuin. Jälki-ilmoittautumiset maksetaan viimeistään käteisellä kilpailupaikalla. Majoitus Hotelli Raahen Hovi (08) , Hotelli Tiiranlinna (08) , Ruiskuhuone Tiedustelut: Pekka Miilukangas, pekka.miilukangas@miilukangas. fi, TERVETULOA KILPAILEMAAN RAAHEEN! Raahen Reserviupseerit ry Raahen Reserviläiset ry Saloisten Reipas ry KULJETUSLIIKE V. ALASUUTARI OY p Kiitän asiakkaita kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua sekä Uutta Vuotta. Pohjanpoika Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti 26. vuosikerta Päätoimittaja: Markku Holopainen Osoitteenmuutokset: RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen, (09) , jasenasiat@rul.fi RESL:n jäsenet: Sara Väinölä, (09) , jasenasiat@reservilaisliitto.fi Materiaalintoimitus: latomo@suomenmaa.fi Aihe: Pohjanpoika TAI markku.holopainen@mail.suomi.net Aihe: Pohjanpoika Postiosoite: Joutsen Median painotalo oy Lekatie 4, OULU Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterink. 13 A 12, OULU Seuraavat aineistopäivät: nro nro nro nro Painopaikka: JOUTSEN MEDIAN PAINOTALO Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010! RUOKAPERUNAA MATTI LOPPI, TYRNÄVÄ P , KOTIINKULJETUS KUTSU yhteispalaveriin Alueemme reserviläisyhdistysten palaveri vuoden 2010 tapahtumista pidetään pe Tyrnävän johtokeskuksessa alkaen klo Palaverissa sijoitetaan tulevat tapahtumat kalenteriin siten että vältytään päällekkäisyyksiltä. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Tyrnävän Reserviläiset ry Reserviläisliiton edustaja Oulun maakuntatoimikuntaan Oulu (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) Varalle Tauno Bräysy Muhostie 12, TYRNÄVÄ Puh tauno.braysy@tupakaluste.fi Tyrnävän Reserviläiset ry Kalevi Valtanen Makkosentie 34 as 1, SOTKAMO Puh kalevi.valtanen@suomi24.fi Sotkamon Reserviläiset ry