ITÄINEN KANTAKAUPUNKI

Transkriptio

1 ITÄINEN KANTAKAUPUNKI Pienalueet: Sairio, Papinniitty, Idänpää, Katinen, Kukostensyrjä, Paavolankulma, Velssi-Kankainen Vastuullinen tilaajapäällikkö: Jari Pekuri Juho-Pekka Jortama Tarja Mikkola Kehittämispalvelut, 2012

2 Sisältö ITÄINEN KANTAKAUPUNKI... 1 Itäisen kantakaupungin historiaa... 3 Taulukko 1: Alueen koko... 5 Väestötiedot Taulukko 2: Alueen asukasmäärä... 5 Taulukko 3: Alueen muuttoliike, Taulukko 4: Syntyneet ja kuolleet, Taulukko 5: Väestö sukupuolittain... 5 Taulukko 6: Väestön määrä ikäryhmittäin... 5 Taulukko 7: Alueen väestöennuste Taulukko 8: Väestöllinen huoltosuhde... 6 Taulukko 9: Ulkomaan kansalaiset ja muut kuin suomenkieliset... 6 Taulukko 10: Väestö siviilisäädyn mukaan... 6 Asukkaita ja palveluja koskevat tiedot... 6 Taulukko 11: Päiväkodin käyttöaste... 6 Taulukko 12: Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö... 7 Taulukko 13: Esikoululaisten määrä... 7 Taulukko 14: Alueen koulujen oppilasmäärät... 7 Taulukko 15: Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa... 7 Sosioekonomiset tekijät... 7 Taulukko 16: 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusaste... 7 Taulukko 17: Ruokakuntien voimassaolevat toimeentulotukipäätökset, Taulukko 18: Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet, Taulukko 19: Rikokset (alueina Hätilä, Taka-Hätilä ja Ruununmylly)... 8 Asuntokantatiedot... 8 Taulukko 20: Kaupungin vuokra-asunnot... 8 Taulukko 21: Nuoriso- ja vanhusasuntojen määrä... 8 Ulkoilu- ja liikunta-alueet... 8 Taulukko 22: Kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja ulkoilualueet... 8 Palveluja alueella... 9 Taulukko 23: Kaupungin järjestämät palvelut alueella... 9 Lähteet: Indikaattorilistaus

3 Itäisen kantakaupungin historiaa Sairion kaupunginosa on entisiä Saaristen virkatalon maita. Alueen asemakaavoitus sai alkunsa vuonna 1912, kun arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson laati suunnitelman rantavyöhykkeen kortteleiden rakentamiseksi. Kaavassa oli 124 asuin- ja 11 tehdastonttia. Arkkitehti Elias Kaalamon laatima, edellistä laajemman alueen käsittävä asemakaava vahvistettiin Aulangontien pohjoispuolisen alueen rakennuskanta on pääosin luvuilta. Noin neljä kilometriä n keskustasta sijaitseva Aulangon alue käsittää laajan luonnonsuojelualueen, Rantasipi-hotellin, vuonna 2006 avatun kylpylä Areenan sekä 18-reiän golfkentän, Katajiston kartanon, näkötornin, keilahallin, ratsastustallit ja leirintäalueen. Aulanko on osa Vanajaveden laakson kulttuurimaisemaa. Aulangon luonnonsuojelualue on monipuolinen ulkoilu- ja harrastusalue. Se on ollut suomalaisen matkailun edelläkävijä, alue, jossa ovat yhdistyneet sekä virkistyskäyttö että luonnonsuojelu. Siellä vierailee vuosittain kävijää. Aulangon englantilaistyyppinen puistometsä lukeutuu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Puistometsä rakennuksineen on peräisin ja 1900-lukujen taitteesta. Alue on oleellinen osa Suomen ensimmäistä kansallista kaupunkipuistoa. Aulangon puisto rauhoitettiin jo vuonna 1930 eikä sitä enää hoidettu yhtä intensiivisesti. Vuosien saatossa puisto muuttui vähitellen puistometsäksi. Se on kuuluisa alueella kasvavista erikoisuuksista. Näitä ovat mm. visakoivikot ja ulkomaisten puulajien metsiköt. Istutetuista puista mainitsemisen arvoisia ovat pihdat, lehtikuuset, lehmukset, vaahterat, saarnit ja jalavat. Alueen laaja pihlajametsikkö on myös harvinainen nähtävyys. Idänpää sijaitsee kaupungista Lahteen päin johtavan tien varrella noin kolme kilometriä keskustasta. Alueella on lähes tasapuolisesti sekä kerrostalo- että omakotitaloasutusta. Valtioneuvoston vuonna 1946 antamalla päätöksellä n maalaiskunta määrättiin lakkautettavaksi vuoden 1948 alusta ja samalla päätöksellä Vanajan kuntaan kuulunut Idänpää siirrettiin n kaupunkiin. Idänpää on Vanajan vanhimpia kyliä, jo historiantakaisina aikoina asuttu. Professori Voionmaan tutkimusten mukaan nimi Idänpää johtunee siitä, että kylä oli Hämeen linnanläänin itäisin kohta. Idänpään kylä tuhoutui osittain 1918 n valtauksen yhteydessä. Kankaisten kylä on kuulunut Vanajan pitäjään. Se muodostui kahdesta rusthollista Parkusta ja Heikkilästä Vanhan Viipurintien varteen. Kankaisten kylän kantatalo on vanhalla kylätontilla sijaitseva Parkku, joka on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta Rakennuskanta periytyy vuoden 1884 palon jälkeiseltä ajalta. Nykyinen Katisten alue on kuulunut n kaupunkiin vuodesta Alueelta tunnetaan muinaislinna, neljä rautakautista kalmistoa ja yksi kuppikivi. Esihistoriallinen asutus keskittyi Kutalanjoen varteen. Joki oli rautakaudella nykyistä huomattavasti leveämpi. Katinen oli jo 1600-luvulla erillään omalla tontillaan, ja se mainitaan kylänä ensi kerran vuonna Jo silloin se sijaitsi myöhemmällä Katisten kartanon paikalla. 3

4 Katisten alueella oli 1700-luvulla kolme kylää: Hätilä, Idänpää ja Mäskälä ja lisäksi Katisten kartano. Mäskälän hävinnyt kylätontti sijaitsi uimarannan ja sen eteläpuolella olevan niemekkeen välissä vanhan tien mutkassa. Vanhimmat pellot sijaitsivat Katisten kartanoa ympäröivillä kumpareilla, sekä Idänpään ja Hätilän etelä- ja lounaisrinteillä. Alavat alueet olivat niittyjä. Katisten kartano muodostui 1800-luvun alkupuolella vanhasta Kantolan säteristä ja Mäskälän Katisten ratsutilasta. Kauppias J. F. Lönnholz rakennutti kartanon päärakennuksen vuosina Suunnittelijoina on mainittu sekä lääninarkkitehti C. A. Edefelt että hänen assistenttinsa ja myöhempi seuraajansa, arkkitehti Afred Cavèn. Vanhempi päärakennus on ainakin osaksi 1700-luvun loppupuolelta. Kokonaisuuteen liittyvät lisäksi harmaakivinen makasiini sekä talli ja navetta. Kartanon päärakennuksen rakentamisen yhteydessä Lönnholz perusti kartanon puiston ja puutarhan keskelle avointa peltoa. Vanhan päärakennuksen länsipuolella oli muotopuutarha, joka toimi kauppapuutarhana ja siellä kasvatettiin mm. leikkokukkia, vihanneksia ja marjoja. Puutarhaan kuului myös kasvihuone. Katisten kartanosta rakennettiin 1900-luvun alussa uusi tieyhteys harjanteita pitkin Luukkaanlahden rantaan ja sieltä edelleen kohti Keinusaarta (nykyinen Vanajantie). Myöhemmin kaupunkiasutus on levinnyt Hätilään ja Idänpäähän ja teollisuusalue on laajentunut radanvartta pitkin etelään. Katumajärven rannalla on jäljellä viime vuosisadan alun vanhaa huvila asutusta. Myös Kutalanjoen yläjuoksun pohjoispuolella on ollut vanha huvilapuutarha, joka on nykyisin puistona. 4

5 Taulukko 1: Alueen koko Suomi Alueen koko 72,06 km2 2017,5 km ,07 km2 Tekla XCity-järjestelmä Väestötiedot Taulukko 2: Alueen asukasmäärä %-osuus koko väestöstä Asukasmäärä ,2 % Väestörekisteritiedot, Taulukko 3: Alueen muuttoliike, Ulkoinen muuttoliike 90 Sisäinen muuttoliike -26 Netto Nettomuutto / 1000 asukasta 5,5 3,4 Yhdyskuntarakenne-aineisto, 2011 Taulukko 4: Syntyneet ja kuolleet, / 1000 asukasta Syntyneet 97 8,4 10,1 Kuolleet 77 6,7 9,6 Yhdyskuntarakenne-aineisto, 2011 Taulukko 5: Väestö sukupuolittain,, % Suomi, % % Miehet 46,5 % 48,0 % 49,1 % Naiset 53,5 % 52,0 % 50,9 % Väestörekisteritiedot, / 1000 asukasta Taulukko 6: Väestön määrä ikäryhmittäin, Itäinen kanta-,, % Suomi, % lkm kaupunki, % lkm ,4 % ,1 % 7,8 % vuotiaat ,8 % ,1 % 9,8 % vuotiaat ,4 % ,4 % 64,3 % vuotiaat ,0 % ,4 % 9,9 % vuotiaat ,4 % ,0 % 8,2 % vuotiaat Kaikki % % 100 % Väestörekisteritiedot,

6 Taulukko 7: Alueen väestöennuste 2021, asukkaita v. 2021, muutosprosentin keskiarvo Kaikki ,91 % 0,5 % 0-6 vuotiaat 921 1,3 % 0,6 % 7-15 vuotiaat ,3 % 0,4 % vuotiaat ,4 % -0,7 % vuotiaat ,2 % -0,2 % vuotiaat ,7 % 2,7 % +75-vuotiaat ,4 % 2,1 % Väestöennuste , Sosiaalikehitys 2007 Taulukko 8: Väestöllinen huoltosuhde Suomi Väestöllinen huoltosuhde 55,3 57,8 53 Väestörekisteritiedot, , muutosprosentin keskiarvo Taulukko 9: Ulkomaan kansalaiset ja muut kuin suomenkieliset, Itäinen kanta-,, % Suomi, % lkm kaupunki, % lkm Ulkomaalaiset 282 2,6 % ,6 % 3,4 % Muu kieli kuin suomi 311 2,8 % ,1 % 9,95 % Väestörekisteritiedot, Taulukko 10: Väestö siviilisäädyn mukaan, %, % Asumusero 0,03 % 0,03 % Avioliitto 41,4 % 37,6 % Ei tietoa 0,6 % 0,6 % Eronnut 11,0 % 10,9 % Leski 5,5 % 6,1 % Naimaton 44,2 % 44,6 % Rekisteröity parisuhde 0,06 % 0,08 % Väestörekisteritiedot, Asukkaita ja palveluja koskevat tiedot Taulukko 11: Päiväkodin käyttöaste Päiväkodin käyttöaste 82 % 81 % Business Planning -indikaattoritiedot,

7 Taulukko 12: Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö / 1000 asukasta / 1000 asukasta 0 2 vuotiaat päiväkodissa 74 / kk 6,4 318 / kk 4,7 3 5 vuotiaat päiväkodissa 199 / kk 17,2 950 / kk 14,1 6-vuotiaat päiväkodissa 81 / kk 7,0 385 / kk 5,7 0 2 vuotiaat perhepäivähoidossa 11 / kk 1,0 112 / kk 1,7 kotona 3 6 vuotiaat perhepäivähoidossa 14 / kk 1,2 160 / kk 2,4 kotona 0 2 vuotiaat ryhmäperhepäivähoidossa 8 / kk 0,7 21 / kk 0,3 3 6 vuotiaat ryhmäperhepäivähoidossa 18 / kk 1,6 59 / kk 0,9 Integroitu erityisryhmä 14 / kk 1,2 78 / kk 1,2 Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Taulukko 13: Esikoululaisten määrä Esikoululaisten määrä Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 / 1000 asukasta / 1000 asukasta 105 / kk 9,1 582 / kk 8,7 Taulukko 14: Alueen koulujen oppilasmäärät 1 6. luokkalaisia luokkalaisia n opetuspalvelut, Taulukko 15: Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa, lkm % -osuus kaikista avoimista päätöksistä / 1000 asukasta ,5 % 9,3 11,8 Ikäihmisten hoito ja hoiva, Effica-järjestelmä, Sanna Ristolainen, 2012 Sosioekonomiset tekijät Taulukko 16: 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusaste Vain perusaste 31,3 % 32,6 % Keskiaste 35,9 % 38,8% Korkea-aste 32,9 % 28,6 % Tilastokeskus, Hämeen Liitto, / 1000 asukasta 7

8 Taulukko 17: Ruokakuntien voimassaolevat toimeentulotukipäätökset, 2012 Ruokakunnan voimassaolevat toimeentulotukipäätökset n Effica-järjestelmä, Matti Karvonen, 2012 / 1000 asukasta / 1000 asukasta , ,9 Taulukko 18: Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet, 2012 Suomi, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet, % vastaavanikäisestä väestöstä (0-20), % vastaavanikäisestä väestöstä (0-20) 185 7,1 % 996 7,3 % 6,1 % n Effica-järjestelmä, Matti Karvonen, 2012 Taulukko 19: Rikokset (alueina Hätilä, Taka-Hätilä ja Ruununmylly), rikoksia / 1000 asukasta, rikoksia / 1000 asukasta Omaisuusrikokset ,2 29,5 48,1 Henkeen ja terveyteen ,8 5,9 7,9 kohdistuvat rikokset Huumausainerikokset ,5 3,9 3,8 Liikennerikokset ,1 13,9 10 Kanta-Hämeen Poliisi, 2011 Asuntokantatiedot Taulukko 20: Kaupungin vuokra-asunnot Vuokra-asunnot 324 kerrostaloasuntoa 2115 asuntoa n Asunnot Oy, 2012 Taulukko 21: Nuoriso- ja vanhusasuntojen määrä Nuorisoasunnot Vanhusasunnot n Seudun Nuorisoasunnot Oy, 2012 n Vanhusasuntosäätiö, 2012 Ulkoilu- ja liikunta-alueet Taulukko 22: Kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja ulkoilualueet Kaksi kenttää, yksi kaukalo Kaksi ministadionia Suomi, rikoksia / 1000 asukasta 8

9 Seitsemän uimapaikkaa Kaksi ulkoilu- ja virkistysaluetta 16,5 kilometriä latuja Yksi venelaituri Kaksi pienvenealuetta Neljä maallevetopaikkaa Aulangon alue n kaupunki, Jukka Kuvaja, 2012 Palveluja alueella Taulukko 23: Kaupungin järjestämät palvelut alueella Kutalan, Idänpään ja Ruununmyllyn varhaiskasvatuskeskukset Ortelan ja Ruununmyllyn koulut, luokat 1-6. n yhteiskoulu, luokat 1-9. Idänpään terveysasema o Lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut Hätilän hammashoitola o Hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajan palvelut Ikäihmisten asumispalvelut: o Päivärinteen palvelutalo (n Erityisasuntosäätiö) Lähiötyön asukastupa Koivuhaan nuorisotila 9

10 Lähteet: Alueen koko: Tekla XCity-järjestelmä Väestötiedot: Kari Jokela Alueen asukasmäärä: Väestörekisteritiedot, Alueen muuttoliike: Yhdyskuntarakenne-aineisto, 2011 Syntyneet ja kuolleet: Yhdyskuntarakenne-aineisto, 2011 Väestö sukupuolittain: Väestörekisteritiedot, Väestön määrä ikäryhmittäin: Väestörekisteritiedot, Alueen väestöennuste 2021: Väestöennuste , Sosiaalikehitys 2007 Väestöllinen huoltosuhde: Väestörekisteritiedot, Ulkomaan kansalaiset ja muut kuin suomenkieliset: Väestörekisteritiedot, Väestö siviilisäädyn mukaan: Väestörekisteritiedot, Esikoululaisten määrä: Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Päiväkodin käyttöaste: Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö: Business Planning -indikaattoritiedot, 2011 Alueen koulujen oppilaiden määrä: n opetuspalvelut, Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa: Ikäihmisten hoito ja hoiva, Effica-järjestelmä, Sanna Ristolainen, vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusaste: Tilastokeskus, Hämeen Liitto, Ruokakuntien voimassaolevat toimeentulotukipäätökset ja lastensuojelun avohuollon asiakkuudet: n Effica-järjestelmä, Matti Karvonen 2012 Rikokset: Kanta-Hämeen Poliisi, 2011 Kaupungin vuokra-asunnot: n Asunnot Oy, 2012 Nuorisoasuntojen määrä: n Seudun Nuorisoasunnot Oy, 2012 Vanhusasuntojen määrä: n Vanhusasuntosäätiö, 2012 Yritysten määrä: Kehittämiskeskus Häme Oy, 2012 Yhdistysten määrä: Patentti- ja rekisterihallitus, yhdistysrekisteri, 2012 Kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja liikunta-alueet: n kaupunki, Jukka Kuvaja, 2012 n Liikuntahallit Oy:n liikuntapaikat: n Liikuntahallit Oy, Pentti Sopenperä, 2012 Palveluja alueella: n Internet-sivut 10

11 Indikaattorilistaus Indikaattori Selite Alueen koko Alueen koko neliökilometreinä. Alueen asukasmäärä Alueen asukasmäärä ja prosenttiosuus n koko väestöstä. Alueen muuttoliike Syntyneet ja kuolleet Muuttoliike alueella n sisäisesti, muualta kuin n sisältä alueelle ja alueelta muuttaneet, nettomuutto sekä sen osuuden 1000 asukasta kohti. Vuoden aikana alueella syntyneiden ja kuolleiden lukumäärät sekä osuuden 1000 asukasta kohti. Väestö sukupuolittain Alueen asukkaat sukupuolittain. Suomen tieto SotkaNetistä (2011). Väestön määrä ikäryhmittäin Alueen asukkaat ikäryhmittäin. Suomen tieto SotkaNetistä (2011). Alueen väestöennuste 2021 Pohjana Sosiaalikehityksen vuonna 2007 tekemä väestöennuste n kaupungille, jota on korjattu vuoden 2012 toteutuman mukaisesti. Muutosprosentin keskiarvo kertoo keskimääräisen asukasmäärän muutoksen vuodessa. Väestöllinen huoltosuhde Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. 11

12 Ulkomaalaiset Indikaattori ilmaisee ulkomaan kansalaisten osuuden Suomessa. Kansalaisuus on yksilön ja valtion välinen lainsäädännöllinen side, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia. Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Suomen tieto SotkaNetistä (2011). Muu kieli kuin suomi Indikaattori ilmaisee muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien ryhmä sisältää lisäksi tapaukset, joissa kieli on tuntematon. Suomen tieto SotkaNetistä (2011). Väestö siviilisäädyn mukaan Indikaattori kertoo alueen väestön jakautumisen prosentuaalisesti siviilisäädyn mukaan. Päiväkodin käyttöaste Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö Käyttöaste kertoo päiväkodissa hoitosuhteessa olevien lasten ja hoitohenkilöstön välisen suhteen. Kun käyttöaste on 100 %, se vastaa lasten päivähoidosta annetun asetuksen henkilöstömitoitusta. Aluekuvauksissa käytetään vuoden 2011 keskimääräistä käyttöastetta. Indikaattori kertoo alueen erilaisten varhaiskasvatuspalvelujen käytön kuukaudessa vuoden 2011 aikana. Esikoululaisten määrä Alueen koulujen oppilasmäärät Indikaattori kertoo esikoululaisten määrän kuukautta kohti vuodelta Indikaattori kertoo alueen koulujen oppilasmäärät jaettuna 1 6. ja 7 9. luokkalaisiin, sekä lukiolaisiin. Koulujen oppilaat voivat asua toisella tilastoalueella. Avoin päätös ikäihmisten hoidossa ja hoivassa Alueella asuvien henkilöiden lukumäärä ja osuus tuhannesta asukkaasta, joilla on toistaiseksi voimassaoleva päätös ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusaste Indikaattori kertoo alueen väestön jakaumaa koulutusasteen mukaan. 12

13 Ruokakuntien voimassaolevat toimeentulotukipäätökset Indikaattori ilmaisee alueen ruokakuntien, joilla on voimassaoleva toimeentulotukipäätös, lukumäärän. Lastensuojelun avohuollon asiakkaat (0-20 -vuotiaat vastaavasta väestöstä) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, liikennerikokset, väkivaltarikokset Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden rikosten lukumäärän ja osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset rikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Kaupungin vuokra-asunnot Indikaattori kertoo alueella sijaitsevien n Asunnot Oy:n asuntojen lukumäärän. Nuoriso- ja vanhusasuntojen määrä Indikaattori kertoo alueella sijaitsevien n Seudun Nuorisoasunnot Oy:n ja n Vanhusasuntosäätiön asuntojen lukumäärän. Kaikkien yritysten, hyvinvointialan yritysten ja majoitus- ja ravitsemusalan yritysten määrä Yhdistysten määrä Indikaattori kertoo alueen kaikkien yritysten, hyvinvointialan yritysten ja majoitus- sekä ravitsemusalan yritysten määrän. Indikaattori kertoo alueen yhdistysten lukumäärän. Kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja ulkoilualueet Listaus kertoo alueella sijaitsevat n kaupungin omistuksessa olevat urheilu- ja ulkoilualueet. Laduilla tarkoitetaan tässä listauksessa valaistuja latuja. n Liikuntahallit Oy:n liikuntapaikat Listaus kertoo n Liikuntahallit Oy:n omistuksessa olevat liikuntapaikat. 13

14 Kaupungin järjestämät palvelut alueella Listaus kertoo n kaupungin järjestämät palvelut alueella. Palvelun voi tuottaa yksityinen palveluntuottaja, kaupungin oma palvelutuotanto tai kolmannen sektorin toimija. 14