Tampereen Liikuntasanomat

Transkriptio

1 3/2008 Tampereen Liikuntasanomat Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Apulaispormestari Irja Tulonen ja kukkaispormestari Raipe Helminen kannustavat liikkumaan Tampereella osataan järjestää urheilun suurtapahtumia Sauvakävely avain hyvään kuntoon, lue vinkit!

2 VINKKEJÄ SAUVAKÄVELYYN Sauvakävely on monipuolinen kestävyysliikuntalaji. Sauvakävelemällä 2-5 kertaa viikossa minuuttia kerrallaan parannat kestävyyskuntoa. Sauvakävely kohentaa ryhtiä ja tehostaa keski- ja ylävartalon liikkeitä. Sauvatyönnön ansiosta askel pitenee, jolloin nivelliikkuvuus lisääntyy ja lihastyö tehostuu pakaroissa ja keskivartalon lihaksissa. Käsien tehokas työntö vilkastuttaa verenkiertoa niska-hartiaseudun lihaksissa. Kevyt ote sauvoista, hartiat alhaalla Sauvat lähellä vartaloa Sauvojen suunta vinosti taakse Sauva osuu maahan vastakkaisen kantapään kohdalle Lonkan ojennus työntö vaiheessa VENYTYKSET Näin löydät itsellesi sopivan pituiset sauvat: Kävelijän pituus Sauvan pituus 150 cm 100 cm 160 cm 110 cm 170 cm 115 cm 175 cm 120 cm 180 cm 125 cm 190 cm 130 cm * Sauvan pituuden voi laskea myös kaavalla: 0.68 x oma pituus. Kyljen venytys Seiso lantion levyisessä haara-asennossa. Leveä ote sauvoista. Kallista ylävartaloa sivulle keskivartalon lihaksia jännittäen. Pidä paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Tee venytykset rauhallisesti ja toista 2-4 kertaa. Takareiden ja pohkeen venytys Laita toinen jalka suoraksi eteen kantapää maassa ja koukista takimmaisen jalan polvea. Taivuta ylävartaloa eteen selkä suorana, kunnes tunnet venytyksen reiden takaosassa ja pohkeessa. Käsien ja rintarangan venytys Vie sauvat takaviistoon ja venytä käsiä ja rintalihaksia. Pidä keskivartalo tiukkana. Vie kädet eteen ristiin ja pyöristä yläselkää. Tunnet venytyksen lapaluiden kohdalla. 2 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

3 Pääkirjoitus Hyvin järjestetyt suurtapahtumat Tampereella Urheiluvuosi 2008 on edennyt syksyyn. Kuluvan vuoden aikana Tampereella on järjestetty merkittäviä urheilun suurtapahtumia. Kauden aloitti kansainvälinen Winter Dance Festival, jota seurasi painin EM-kilpailut ja Jukolan Viesti. Veteraanit pelasivat lentopalloa kesäkuun lopulla seurajoukkueiden MM-kilpailujen merkeissä, ja kauden huipennuksena järjestettiin onnistuneet Kalevan Kisat. Haluan kiittää erityisesti paikallisia urheiluseuroja, jotka hoitivat esimerkillisellä tavalla kansainväliset ja kansalliset suurtapahtumat. Liikuntapalveluihin on tullut pelkästään positiivista palautetta em. kilpailujen järjestelyistä. Samalla on muistettava, että kaupunki on ensimmäistä kertaa ollut taloudellisesti tukemassa tapahtumien järjestelyjä. Ei tule myöskään unohtaa Tampereella vuosittain järjestettäviä isoja tapahtumia kuten esimerkiksi nuorten koripallon Delfin Basket turnaus, perinteinen nyrkkeilyn Tammer Turnaus ja kaikki muut vuosittaiset tapahtumat. Toivotan kisajärjestäjille menestystä ensi vuodelle. Tässä vaiheessa haluan erityisesti kiittää menneistä vuosista Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien järjestelytoimikunnan puheenjohtajaa Asko Koskista hänen perusteellisesta työstään tapahtuman toteuttamiseksi hänen nyt siirryttyään muihin tehtäviin Tampereen kaupungin palveluksesta. Yritän omalta osaltani uutena järjestelytoimikunnan puheenjohtajana jatkaa hyvin käynnistettyjä kisajärjestelyjä. Liikunnallista syksyä kaikille! Pekka P. Paavola liikuntatoimenjohtaja Vuonna 2009 vauhti vain kiihtyy. Kesän aloittaa TUL:n liittojuhla, joka järjestetään ensimmäistä kertaa Helsingin ulkopuolella. Heinäkuun lopulla Euroopan nuoret kokoontuvat kilpailemaan yhdeksässä eri lajissa Nuorten Olympiafestivaaleille. Kauden päättävät naisten jalkapallon EM-kisojen Tampereella pelattavat ottelut. Tampereen Liikuntasanomat 3/2008 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu 4, TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola, p Toimitussihteeri Kari Vilkko, p Liikuntapalvelujen yhdyshenkilö Leila Lahti, p Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on Lehti ilmestyy Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Suvantokatu 4, TAMPERE Kannen kuvassa Irja Tulonen ja Raipe Helminen Kuva: Petri Vilkko 3

4 Teksti: Nelli Vilkko Kuvat: petri Vilkko Raipe Helminen pitää tärkeänä monipuolisen treenaamisen jatkamista myös kilpauran jälkeen. Huippukiekkoilijasta huipputekniikkayrittäjäksi Kiekkouran jälkeen Raipe ei ole jäänyt leijumaan pelisaavutuksillaan, vaan uudet työkuviot ovat pitäneet hänet kiireisenä. Raipen uusi pelikenttä on Kaukajärvellä sijaitseva ääni- ja valotekniikkaliike Powerset Oy. Raipe on paitsi liikkeen omistaja myös sekatyöntekijä. - Kaikenlaista duunia mää siellä teen asiakassuhteiden hoitoa ja myynnin edistämistä, hän kertoo. Raipe ei osaa arvioida, onko jääkiekkotaustasta ollut hyötyä yrittäjänä. - Mutta se on varmaa, että on mulla vielä paljon kehittymistä tässä hommassa. Huomiota herättävää on, että haastattelun aikana Raipe ei kertaakaan intoudu edes varovaisesti kehumaan itseään. Raipen tavaramerkkejä olivat jo pelivuosina paitsi älykkäät syötöt myös äärimmäisyyksiin menevä nöyryys; jo tuolloin hänellä oli tapana vähätellä saavutuksiaan. Ehkä vaatimaton asenne oli yksi syy siihen, että pelimenestys jatkui lähes kolme vuosikymmentä. Ja on helppo kuvitella, että se tulee palkitsemaan myös yrittäjänä. Elämä kiekkouran jälkeen: Raipen vauhti jatkuu nyt ilman luistimia Raimo Helmisen huikea 26-vuotinen jääkiekkoura päättyi viime keväänä. Liikuntasanomat selvitti, mitä tamperelaiselle kiekkolegendalle ja kesän 2008 kukkaispormestarille kuuluu nyt. Selvää on, että suomalainen jääkiekko on maailman huippua. Yhtä selvää on sekin, että suomalaisesta jääkiekosta ei voida puhua mainitsematta tamperelaista legendaa Raimo Helmistä. Tämän vuoden keväällä maailmanmestarin oli kuitenkin aika heittää luistimet hyllylle. - Hyviä muistoja kaikesta jäi. Enäähän ei muista kuin ne hyvät asiat. Niin se menee, Raipe toteaa vaatimattomasti. Hyviä asioita uralla totisesti riittää. Helmisestä tuli nopeasti Ilveksen avainpelaaja, ja hän ehti kiekkoilla myös Ruotsin Malmössä sekä NHL:ssä. Helminen pelasi Suomen maajoukkueessa 331 ottelua, eli enemmän maaotteluita kuin kukaan muu jääkiekkoilija maailmassa. Niin ikään hän teki historiaa osallistumalla peräti kuusiin (!) olympialaisiin. - Olympialaisten fiilis erosi kyllä selkeästi MM-kisoista. Ne oli hienoja tapahtumia, kun muutkin Suomen urheilijat olivat mukana. Siellä oltiin joukkueena osana isoa joukkuetta, Raipe muistelee. Lopettaminen jännitti Vielä viime talvena Raipe jännitti sitä, miten kroppa tulee kestämään peliuran loppumisen keväällä. Yksi Pohjois-Amerikan pelikausi kaatui pahoihin selkäkipuihin, ja tuolloin iskias esti jopa kävelemisen. Raipe tiesi, että jääkiekkoilun lopettaminen tulisi olemaan valtava elämänmuutos, jolloin selkä saattaisi oireilla uudelleen. - Sen verran on tullut kuitenkin liikuttua, että ei ole ollut ongelmia, Raipe vakuuttaa nyt. Kroppa pysyy balanssissa, kun lihakset saadaan auki ja voimatasapaino hyväksi. Hieronta, venyttely ja liikunta auttavat. Kiekkolegenda on kevään jälkeen malttanut pysyä poissa kaukalosta, mutta urheilu säilyy osana elämää. Jääkiekolle omistettiin monta vuosikymmentä, joten nyt on muiden lajien vuoro. - Tarkoitus on jatkaa liikuntaa monipuolisesti. Uintia, lenkkeilyä ja pyöräilyä. Jos talvi tulisi, voisi opetella hiihtoa, Raipe suunnittelee. Nyt urheilu on hänelle kuitenkin harrastus eikä ammatti. Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

5 - Ensimmäistä kertaa pääsin nyt kesällä lomailemaan rennommin, kun ei joka päivä tarvinnut lähteä reenaamaan. Raipe ei neuvo urheilijatytärtään Nyt Helmisillä urheilun ottaa eniten tosissaan Raipen tytär, joka pelaa koripalloa Pyrinnön A- tytöissä ja on menestynyt myös yleisurheilussa. Raipe ei myönnä, että hänen olisi tarvinnut neuvoa tytärtään urheiluasioissa. Opastusta Raipe on antanut vain silloin, jos tyttö on jotain kysynyt. - Lähinnä autonkuljettajan tehtäviä se mun rooli on, hän sanoo. Joskus urheilijaisä ja -tytär ovat kuitenkin heittäneet lenkkiä yhdessä Tampereen maastoissa. Lenkkikilometrejä Raipelle onkin kertynyt melkoinen määrä. Pyynikit, Kaupit, Ratinat ja Pispalan portaat hän on kolunnut läpikotaisin. Jäähallissa käytiin pelivuosina kerran tai kaksi päivässä, mutta kaikki muutkin Tampereen harjoittelupaikat olivat ahkerassa käytössä. Olisiko kaupungin harjoitusolosuhteissa Raipen mielestä jotain parannettavaa? - Uimahalleissa taitaa olla nyt vähän ahdasta, kun Pyynikin uimahalli on suljettu, Raipe toteaa. Tyypilliseen tapaansa hän kuitenkin lieventää hieman: - Taikka en tiedä toisaalta, hyvin mää sinne olen ainakin aina mahtunut. Kukkaispormestarikesä hauska kokemus Kevään jälkeen Raipella on ollut enemmän aikaa urheilun seuraamiseen. - Ilveksen pelejä on tietenkin pakko katsoa, mutta muutakin tulee jonkin verran seurattua, Raipe kertoo. Häntä ovat kiinnostaneet esimerkiksi Kalevan Kisat, EM-painit, SM-hiihdot sekä tietysti Peking. Tamperelaisista urheilijoista Raipe seuraa kaikkein suurimmalla mielenkiinnolla Tero Järvenpään uraa. - Se on fiksu kaveri, Helminen kehuu tuntemaansa keihään olympianelosta. Menneeseen kesään ehti kuitenkin kuulua muutakin kuin töitä ja urheilua Raipen tultua nimitetyksi Tampereen kukkaispormestariksi. Arvostetussa pestissään hänen tehtäviinsä kuului Kukkaisviikkojen avaus, eri tapahtumissa edustaminen sekä kuninkaallisten valitseminen Koukkuniemessä. - Ihan hauska ja erilainen kokemus se oli, Raipe muistelee nyt. Aina takaisin Tampereelle On jo ehtinyt kulua aikaa 1960-luvusta, jolloin Raipe ensimmäisen kerran puki luistimet jalkaan Koikkarin kentällä. - En pysty muistamaan, kuinka vanha olin silloin, ehkä viiden, Raipe arvioi. Pikkupojan harrastuksesta lähtikin käyntiin mieletön ura, jonka aikana Raipe ehti nähdä paljon ulkomaita ja kansainvälisiä kenttiä. Nyt Raipe asuu kuitenkin edelleen Koivistonkylässä samaisen kentän naapurissa, mistä kiekkoharrastus aikoinaan alkoi. Kaikkien huikeiden kokemusten jälkeen hän on aina palannut Tampereelle. Mikä ihme on tuonut miehen takaisin yhä uudelleen? - Kukkaispormestarina kysyttiin paljon, että mikä on parasta Tampereessa No onhan täällä luonto lähellä ja niin edelleen mutta en mää oikein kunnolla osaa tohon vastata, Raipe pohtii. - Tampere nyt vain on aina ollut koti. Jäähallin sijaan Raipe Helmisen työmaa on nyt Kaukajärvellä sijaitseva valo- ja äänitekniikkaan erikoistunut yritys. Raipesta valmentaja? Vaikka Raipen elämän täyttävät nyt uudet kuviot, jääkiekko tuskin lähtee miehestä ikinä. Kaikkia kiekkoilun ystäviä kiinnostaakin, nähdäänkö Helminen vielä joskus kaukalon laidalla valmentajan tehtävissä. - Vähän se ehkä voisi kiinnostaa. Se olisi kovaa hommaa, pitäisi olla valmis laittamaan itsensä likoon, Raipe miettii. Hänen tyyliinsä ei kuulu hötkyily tai liika intoilu, joten vielä hän ei uskalla luvata mitään. Jos Raipe itseään vähätteleekin, muista hän puhuu mielellään pelkkää hyvää. Kun Raipelta kysytään hänen suosikkivalmentajaansa, hän ei halua vastata. - En mää viitti ketään yhtä sillä lailla nostaa esiin, on ollut niin paljon hyviä, hän sanoo. Ihannevalmentaja on hänestä kuitenkin mukaansatempaava ja aktiivinen. - Jos valmentaja on tosissaan, pelaajatkin ovat, hän kuvailee. Tässä vaiheessa tulevaisuus on avoinna, eikä päätösten tekemiselle ole kiirettä. Haastattelusta jää kuitenkin vahva aavistus, että jääkiekkokansa vielä kuulee Raipesta. 5

6 Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarin Irja Tulosen laajaan tehtäväkenttään kuuluu myös Tampereen liikuntapalveluista vastaaminen. Apulaispormestari Irja Tulonen: Hyvin toimivat ja menestyvät urheiluseurat tuovat myönteistä imagoa Tampereelle Teksti ja kuva: Petri Vilkko Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

7 - Tampere on selkeästi urheiluja liikuntakaupunki. Liikunta on vetovoimatekijänä tärkeä, kun esimerkiksi perheet miettivät minne asettua asumaan, toteaa Tampereen apulaispormestari Irja Tulonen, jonka laajaan vastuualueeseen liikuntapalvelut kuuluvat. Apulaispormestari iloitsee siitä, että Tampere saa järjestettäväkseen kansallisia ja kansainvälisiä liikunnan suurtapahtumia, joiden myötä kaupungin liikuntapaikat on saatu hyvälle kansainväliselle tasolle. - Ylpeä olen myös siitä, että meillä on urheiluseuroja, jotka ihan oikeasti haluavat nostaa oman lajinsa arvostusta ja tehdä juniorityötä. Arvostan seurojen tekemän talkootyön korkealle. - Toki kaupungissamme parannettavaakin löytyy. Ensimmäisenä tulevat mieleen seuratoiminnan avustusmäärärahat, joita ei ole kyetty kunnolla nostamaan viime vuosina. Ja varmasti löytyy lajikohtaisia puutteita suorituspaikoissa. Kunto- ja terveysliikunnan olosuhteissa on aina parantamisen varaa, vaikka niihinkin Tampereella on melkoisesti panostettu. Seurojen hyvinvointipalveluista kannattaa maksaa Liikuntapalvelujen osalta kaupungin tilaajatuottaja -malli on Irja Tulosen mukaan vasta muotoutumassa. - Esimerkiksi liikuntapalvelujen rahojen kohdentamista pitäisi miettiä liikuntapaikkalähtöisen ajattelun sijasta esimerkiksi liikkujaryhmittäin, kuten lapset ja nuoret, kunto- ja harrasteliikkujat, kilpaurheilijat jne. Apulaispormestarin mukaan yksi tapa toteuttaa tilaaja-tuottaja -mallia on seurojen avustaminen. - Seurojen tekemä arvokas työ on kaupungin näkökulmasta hyvinvointipalvelua, josta kannattaa maksaa korvausta. Tiedän toki, ettei kaupungin avustus muodosta seurojen koko taloudesta kovin suurta osuutta, mutta merkityksensä silläkin on. Liikuntapalvelujen resursseja on Irja Tulosen mukaan voitu kasvattaa maltillisesti viime vuosina, mutta liikuntalaitosten ja -paikkojen ylläpito tuntuu hänen mukaansa käyvän aina vain kalliimmaksi mm. energian hinnan tuntuvan nousun johdosta. - En ole kuitenkaan ensimmäisenä ehdottamassa uimahallin veden lämpötilan laskemista säästötoimenpiteenä, Irja Tulonen toteaa. Liikunnalla merkittävä terveysvaikutus Irja Tulosen mielestä on myös kansantaloudellisesti järkevää kannustaa ikääntyneitä liikkumaan, vaikkapa liikuntareseptin avulla. - Liikunnan terveysvaikutus on melkoinen, ja lääkkeet ja laitoshoito pysyvät paremmin loitolla! Liikunta ei kuitenkaan laitoshoidon tarvetta koskaan kokonaan poista, mutta ihmisten hyvinvointiin sillä on selvä ja suora vaikutus. Milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa itselle sopiva liikkuminen, 30 vuotta sairaanhoitajanakin työskennellyt Irja Tulonen muistuttaa. Seurojen ja kaupungin yhteistyötä Irja Tulonen pitää hyvänä. - Hyvin toimivat ja menestyvät urheiluseurat ovat jo kaupungin imagon kannalta tärkeä ja tavoiteltava asia. Kaupungin liikuntapalvelut hankkii jo jonkin verran ohjaustoimintaan liittyviä asioita seuroilta. Myös koululiikuntaa voisi kehittää nykyistä enemmän yhteistyössä seurojen kanssa, koska seuroissa on lajien ja ohjaamisen asiantuntemusta. Seura-avustusten jakoperusteista on Irja Tulosen mukaan käyty jonkin verran keskustelua seurojen kanssa, mutta hänen mukaansa keskustelua pitää jatkaa. - Esimerkiksi Espoossa on linjattu, että seuratoiminnan avustukset kohdennetaan kokonaisuudessaan alle 23-vuotiaiden toimintaan. Turussa taas on selkeä, mutta ehkä turhankin kategorinen pisteytysmalli. Tulisi pohtia myös sitä, miten muut kuin perinteiset urheiluseurat voisivat päästä avustusten piiriin. - Nykyäänhän kaupungin toiminta-avustukset tavallaan kiertävät seurojen kautta takaisin kaupungille maksettuina salivuokrina. Mutta kaupungin avustusta ei ole mitenkään korvamerkitty salivuokrien maksamiseen, vaan se kohdistuu seurojen perustoimintaan ja sen arvostamiseen. Tärkein tuki kaupungilta seuroille tulee Irja Tulosen mukaan toimivien ja laadukkaiden liikuntapaikkojen muodossa, vaikka kaupunki ei voikaan tarjota kokonaan maksuttomia liikuntapaikkoja seurojen ja muiden yhteisöjen käyttöön. Liikunta ja urheilu lähellä sydäntä Apulaispormestarikaudellaan Irja Tulonen on erityisen tyytyväinen siihen, että Tampereen maine liikunta- ja urheilukaupunkina on säilynyt ja monissa asioissa myös vahvistunutkin. - Meillä on ollut ja tulee olemaan merkittäviä liikunta- ja urheilutapahtumia, joiden järjestelyistä voin olla liikuntapalveluista vastaavana apulaispormestarina ylpeä. Irja Tulonen kertoo seuraavansa urheilua laajasti. Kesän Kalevan Kisoja hän seurasi aitiopaikalta ja jakoi Suomen mestareille palkintoja kuten EM-painienkin mitalisteille. Jalkapalloja jääkiekko-ottelut ovat hänestä mielenkiintoisia ja Tampereella laadukkaitakin. - Edellisessä elämässäni kansanedustajana sain käydä Monzan F1-kilpailuissa, Wembleyllä Englannin cupin loppuottelussa, New Yorkin Madison Square Gardenissa NHL-ottelussa sekä monissa jalkapallon EM- ja MMkisoissa. Parlamenttien välisessä tenniskilpailuissa Irja Tulonen oli Suomen eduskunnan joukkueessa voittamassa mestaruuksia mm. Meri-Kukka Forsiuksen kanssa. - Aikanaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana sain olla emäntänä Tampereella pelatun ottelun Ilves NHL-tähdet illallisilla. Olin samassa pöydässä Wayne Gretzkyn ja Mark Messierin kanssa aika ujoja miehiä muuten molemmat! Juniorina Irja Tulonen kilpaili piiritasolla hiihdossa, pikajuoksussa ja korkeushypyssä. Nykyisin hän pelaa tenniksen ohella golfia, laskettelee, lenkkeilee ja sauvakävelee. - Liikkuminen kunnon ylläpitämiseksi on minulle tärkeää, silloin jaksaa paremmin ja aivot tuulettuvat. Minua eivät ilmat pidättele, sade ja lumisadekin tuntuvat kivalta, kunhan vain saa välillä olla ulkona. Lenkillä huoletkin huojentuvat, sporttinen apulaispormestari summaa.

8 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Tampereen stadionilla Ratinassa taistellaan yleisurheilun Suomen mestaruusmitaleista neljänä päivänä torstaista sunnuntaihin Sopivasti kukkaisviikoille osuvat kisat on suuri haaste Tampereen Pyrinnölle, joka vastaa kisajärjestelyistä maankuululla taidollaan. Huippunykyaikainen videotulostaulu palvelee Tampereen uintikeskuksessa Uudistunut Tampereen uintikeskus on saanut kruunukseen Suomen oloissa ainutlaatuisen videotaulun, joka sai onnistuneen tulikasteensa uintikeskuksessa elokuun alussa järjestetyissä nuorten pohjoismaisissa uintimestaruuskilpailuissa. Videotaulu palvelee päivittäin kaikkia uintikeskuksessa kävijöitä. Kooltaan 400 x 200 cm oleva videotaulu on ruotsalaista alkuperää, ja se tilattiin samalta yritykseltä, jolta uintikeskuksen muukin tulospalvelujärjestelmä on peräisin. - Hyödyntämällä saman tavarantoimittajan asiantuntemusta saadaan varmistettua videotaulun yhteensopivuus uintikeskuksen muun tulospalvelu- ja informaatiotekniikan kanssa, toteaa käyttöpäällikkö Jari Tolvanen Tampereen kaupungin liikuntapalveluista. Nykyaikaisen, kansainväliset vaatimukset täyttävän videotaulun hankkiminen tuli ajankohtaiseksi Tampereella vuonna 2009 järjestettäviä Nuorten Olympiafestivaaleja silmälläpitäen. Hinnaltaan n euron videotaulun rahoitus saatiin kuitenkin järjestymään jo kuluvan vuoden määrärahoista, joten videotaulun toimitus ja asennus toteutettiin loppukesällä Paitsi kilpailutapahtumien tulostauluna, videotaulu palvelee päivittäin myös kaikkia uintikeskuksen käyttäjiä opastus- ja informaatiotauluna, Jari Tolvanen selvittää. Videotaulun käytöstä vastaa tamperelaisista informaatiotekniikan ammattilaisista koostuva ryhmä Keijo Pensasmaan johdolla. Ryhmän voi korvausta vastaan tilata hoitamaan videotaulua uintikeskuksessa järjestettävien kilpailuiden tai muiden tapahtumien ajaksi. Investoinnit Tampereen uintikeskukseen jatkuvat keväällä 2009, kun altaiden viereen rakennetaan kiinteät katsomotilat hengelle. 8 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

9 Uudistuksia Tampereen uimahallien ja jäähallien organisaatioissa Tampereen uimahallien ja jäähallien organisaatioissa on toteutettu uudistuksia, joiden tavoitteena on tarjota entistä laadukkaammat ja joustavammat palvelut tilojen käyttäjille. Uimahallien vastuuhenkilöt Anne Lahtinen (vas.), Päivi Helenius, Tuula Paavola ja Jari Tolvanen. Tampereen kaikista uimahalleista ja jäähalleista vastaavana käyttöpäällikkönä toimii Jari Tolvanen. Aiemmin Jari Tolvasen toimenkuvaan kuuluivat jäähallien hallipäällikön tehtävät. Jari Tolvasen nimitys käyttöpäälliköksi ja toimenkuvan laajentaminen koskemaan myös uimahalleja tulivat ajankohtaiseksi hallipäällikkö Mikko Heinosen tultua nimitetyksi projektipäälliköksi Tampereella vuonna 2009 pidettävien Nuorten Olympiafestivaalien järjestelytoimikuntaan. Uusitun organisaation myötä uimahallien työnjohdollisista asioista vastaavat johtavat liikunnanohjaajat Päivi Helenius ja Tuula Paavola. Heidän toimipisteensä sijaitsee Tampereen uintikeskuksessa. Tuula Paavolan työnkuva painottuu uimahallien ohjauspalveluiden suunnitteluun ja tuotta- miseen. Lisäksi hän vastaa ratavarauksista. Päivi Helenius puolestaan vastaa henkilöstöresursseista ja sijaisjärjestelyistä. Heidän lisäkseen Tampereen liikuntapalveluissa johtavan liikunnanohjaajan vakanssilla työskentelee Anne Lahtinen. Hän vastaa erityisliikunnasta. Uimahallien vedenkäsittelystä ja jäähallien kylmätekniikasta sekä hallien LVI-tekniikasta vastaa edelleen konemestari Jarmo Levonen. Kaikkien Tampereen jäähallien työnjohdosta vastaavaksi työnjohtajaksi on nimitetty liikuntapaikkamestari Vesa-Pekka Salminen, joka on vuodesta 1993 lähtien työskennellyt liikuntapalvelujen palveluksessa Tesoman jäähallissa. Lisäksi työnjohdollisissa tehtävissä jäähalleissa toimii oman työnsä ohessa kullekin työvuorolle nimetty lähiesimies. Työnjohtaja Vesa-Pekka Salminen 9

10 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Urheiluvaikuttaja ja kaupunginhallituksen jäsen Miikka Seppälä: Liikuntaväen yhteistyötä lisättävä yli lajirajojen 10 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

11 Valtakunnallisestikin arvostettu tamperelainen urheilu- ja liikuntavaikuttaja Miikka Seppälä on kaupunginhallituksesta käsin seurannut aitopaikalta Tampereen panostuksia liikuntapalveluihin. Moni asia saakin Miikalta kiitosta, mutta rahojen ohjautumisessa liikunnan hyväksi on hänen mukaansa paljonkin petrattavaa. Eikö Tampere sitten olekaan esimerkillinen liikunta- ja urheilukaupunki? - On totta, että Tampereen imago liikuntakaupunkina on todella vahva, osittain aiheesta, osittain myös aiheetta. Täällä tehdään tosi paljon hyvää työtä liikunnan ja urheilun eteen, ja esim. arvokilpailujen hakemisessa ja tekemisessä meillä on Suomen paras koneisto sekä seurojen osaavat talkooporukat. Tästä olen erityisen ylpeä. - Sen sijaan liikuntaan ja urheiluun osoitetut eurot eivät ole erityisen korkealla tasolla, pikemminkin päinvastoin. Tässä meillä on selkeästi parannettavaa. Tampere on nostanut lasten ja nuorten hyvinvoinnin painopisteeksi, ja tämän pitää näkyä jatkossa myös rahanjaossa. Urheiluihmisten puhallettava yhteen hiileen Kaupungin tilaaja-tuottaja malli on myös liikuntapalveluiden osalta käytössä, mutta Miikka Seppälän mukaan on vielä liian aikaista arvioida mallin etuja ja haittoja. - Näyttää siltä, että paras liikuntapalveluiden tuntemus on tällä hetkellä tuottajan puolella. Nythän sama tilaaja tilaa sekä liikunta- että kulttuuripalvelut, mikä johtaa helposti liikunnan ja kulttuurin vastakkainasetteluun. Ja kuten historiasta tiedämme, liikunta ei ole näistä usein voittajana selvinnyt. Malli lisää kyllä kustannustietoisuutta, ja tämä on positiivinen asia. Miikka Seppälän mielestä liikuntapalveluille ei ole turvattuna riittäviä taloudellisia resursseja toteuttaa sille annettuja tehtäviä. - Olen todella huolissani resursseista jatkossa, ja liikuntaväen on entistä enemmän tehtävä yhteistyötä, myös yli lajirajojen. Joskus sorrumme leimaamaan liikuntaihmiset liikaa yhden lajin edustajiksi. Tässä meillä on opittavaa kulttuuriväeltä. - Sitä vastoin seurojen ja kaupungin yhteistyössä on viime vuosina edetty koko ajan hyvään suuntaan. Eniten huolissani olen rahan riittävyydestä. Kaikki eivät ole sisäistäneet, että euro liikunnalle säästää kaksi euroa terveydenhoidossa. Miikka Seppälä toimii kaupunginhallituksen edustajana kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen johtokunnassa. Hänen sydäntään lähellä on erityisesti lasten ja nuorten liikunnan edistäminen. Painopiste lasten ja nuorten liikuntaharrastukseen Miikka Seppälä tunnetaan aktiivisesta toiminnastaan tamperelaisseurojen Kooveen ja Tampere Unitedin taustajoukoissa. Seurojen toimintaedellytykset ovat hänen mukaansa uusien haasteiden edessä. - Talkoohenkeä riittää, mutta talkoolaisista on kautta linjan pula. Vähenevä vapaa-aika ja kiristyvä työelämä vähentävät ihmisten mahdollisuuksia talkootyöhön. Seura-avustuksia pitääkin lisätä ja kohdistaa entistä enemmän projekteihin ja tekemiseen, eli avustukset toiminnan mukaan. Tässä ollaan menty oikeaan suuntaan. Pitää tosin pitää huolta myös pienemmistä lajeista, ja paino pitää olla erityisesti lasten ja nuorten liikunnassa. - Samoin salivuokrissa näyttää olevan korotuspaineita, kun mm. lämmitys- ja kiinteistönhuoltokulut ovat nousussa. On autettava myös lajeja, jotka ovat yksityisten vuokranantajien armoilla. Kaupungin tehtävänä on liikuntalain mukaan turvata seuroille harrastuspaikat. Monipuolisesti urheilussa mukana olevan Miikka Seppälän mukaan kaupunginhallitus on erinomainen paikka vaikuttaa asioihin. - Näen, että oma roolini on olla nimenomaan liikunnan ja urheilun puolestapuhuja. Työ on mielekästä, vaikka ei todellakaan helppoa. Asioita on paljon, ja kaikki eivät ehdi tai pysty perehtymään liikunta-asioihin. Silloin pitää olla hereillä ja nostaa liikunta-asiat pöydälle. - Lasten ja nuorten hyvinvointi on valittu prioriteetiksi, mutta kaikki eivät aina miellä sitä, että paras keino tähän on liikunta. Lisäksi se opettaa sosiaalisuutta ja oikeita elämänarvoja, ja antaa elämälle sisältöä. Tämähän pätee aikuisiinkin. Jukolan viesti teki vaikutuksen Miikka Seppälä on Tampere Unitedin hallituksen jäsen. Sitä edelsivät toimitusjohtajan pestit TamU:ssa sekä Salibandyliigassa. Lisäksi hänellä on kokemusta lukuisista muista urheiluun ja liikuntaan liittyvistä tehtävistä mm. UEFAssa, Veikkausliigan hallituksessa, SLU:ssa sekä HLU:ssa. Vaikka monet hänelle osuneet tehtävät ovat palloilulajien puolelta, Miikka Seppälän sydän on aina sykkinyt myös yksilölajeille. - Olen urheilun suhteen kaikkiruokainen. Aika tarkkaan tiedän tilanteet eri lajeissa ja urheilijoiden osalta lajiin katsomatta. On vuosia, että joka ilta olen käynyt katsomassa jotain lajia paikan päällä. - Olympialaisista jäi harmittamaan se, että painija Valtteri Moisiota ei kisoissa nähty, tietysti myös Evilän finaalipaikka ja Tero Järvenpään mitali olivat loppujen lopuksi kovin pienestä kiinni. - Kesältä isoimman vaikutuksen tapahtumista teki Jukolan viesti, todella upea tapahtuma ja loistavat järjestelyt. Hyvää yhteistyötä seurojen ja kaupungin kesken! Olin oman isäni kanssa Jukolassa kun olin viisivuotias. Se että nyt olin siellä poikani Veetin, 5 v, kanssa, teki Jukolasta minulle erityisen tunnelmallisen. Hyvä siis, että innostus on tarttunut poikaankin. Kalevan kisat oli toki myös kova juttu. Kilpailumielessä Miikka Seppälä on harrastanut jääkiekkoa, jalkapalloa, hiihtoa, salibandya, tennistä, koripalloa ja maastojuoksua. Muita tuttuja lajeja ovat jousiammunta, golf, maraton, rullaluistelu, sauvakävely sekä uinti. - Ennen elin liikkuakseni, nyt liikun elääkseni. Liikunta on minulle elämäntapa, siinä saa pään nollattua, kiireestä kantapäähän urheilukärpäsen purema Miikka Seppälä toteaa. Tulevia tapahtumia: Koripalloa Korisliigan avaus Pyynikillä Pyrintö - LrNMKY Lentopalloa Isku-Volley aloittaa Pyynikillä pelattavassa Euroopan Challenge Cupin ottelussa Partizan Belgradia vastaan. XXII Lentopallon Pirkka-turnaus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Kalevan Lentopallo ry Nyrkkeilyä Nyrkkeilyn Tammer Turnaus Pyynikin palloiluhalli Tampereen Voimailuseura ry Karatea Karaten nuorten SM-kilpailut Tampereen Messu- ja Urheilukeskus J.K.A. Tampereen Shotokan Karate-Do ry 11

12 Teksti ja kuvat: Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut, Kalevan Kisat käytiin Tampereen stadionilla Kisojen järjestäjänä toimi Tampereen Pyrintö, joka rutinoidulla kisakoneistollaan ja uhrautuvalla talkooväellään onnistui tehtävässään esimerkillisesti. Aurinkoisessa säässä käydyissä kilpailuissa myös tamperelaisille urheilijoille tuli menestystä. Järjestävän seuran Tampereen Pyrinnön Jarkko Järvenpää vetää joukkoa miesten 5000 metrin juoksun loppukilpailussa. Onnistuneiden kisojen pääsihteeri Elisa Hakanen ehti välillä kannustaa kilpailijoita Pekka Yliruusin kanssa. Yksi heitto riitti varmistamaan Tampereen Pyrinnön Tero Järvenpäälle keihäänheiton SM-kullan ennen Tero Pitkämäkeä. Tamperelaista TU-38:aa edustava Aleksi Tammentie otti makean yllätysvoiton kolmiloikassa. 12 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

13 Tampereen Pyrinnön Anna Heiniö (vas.) ylsi hienosti hopealle naisten 100 m:n juoksussa Kalevan Kisat toivat Tampereelle myös Veikkaus Oy:n toimitusjohtajan Risto Niemisen (vas.), asuntoministeri Jan Vapaavuoren sekä takavuosien sprintterikuningattaren Helinä Marjamaan. Sadoilla eri tehtävissä toimineilla talkoolaisilla oli tärkeä merkitys kisojen onnistumiselle. Jussi Viita Tampereen Pyrinnöstä floppasi tasokkaassa korkeushyppykisassa pronssille. Tampereen Pyrinnön järjestämiä Kalevan Kisoja seurasi neljän kisapäivän aikana yli katsojaa. 13

14 Teksti ja kuvat: Euroopan Olym Olympiapäivie Kun Tampereella kesällä 2009 järjestettäviin Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleihin oli aikaa reilu vuosi, järjesti Euroopan Olympiakomitea kisapaikkoja ja -järjestelyjä koskevan katselmuksen 6.6. Tampereella. Anny Scmitz (vas.) ja EYOF 2009:n pääsihteeri Pirjo Puskala Kalevan Kisojen järjestelyille kiitosta Euroopan Yleisurheiluliiton EAA:n asiantuntijalta Anny Scmitziltä Kalevan Kisoja 2008 Tampereen stadionilla seurasi myös korkea-arvoinen Euroopan Yleisurheiluliiton EAA:n kilpailukomitean tekninen delegaatti, hollantilainen Anny Scmitz. Katselmuksen toteutti Euroopan Olympiakomiteassa EYOF-kisoista vastaava tanskalainen Jesper Frigast Larsen, joka virka-asemaltaan on Tanskan Olympiakomitean pääsihteeri. Jesper Frigast Larsen on toiminut useiden olympiakisojen ajan Tanskan olympiajoukkueen johtajana, viimeksi Pekingissä. Katselmukseen osallistuivat lisäksi Suomen Olympiakomiteasta pääsihteeri Jouko Purontakanen, projektipäällikkö Peter Brüll sekä opintokoordinaattori Tuuli Merikoski-Silius. Tampereen EYOF-organisaatiota katselmuksessa edustivat järjestelytoimkunnan puheenjohtaja, liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola, pääsihteeri Pirjo Puskala, HLU:n aluejohtaja Ari Koskinen sekä käyttöpäälliköt Matti Kaario ja Jari Tolvanen kaupungin liikuntapalveluista. Tähänastiset järjestelyt kisapaikkojen, kisakylän ja majoitusjärjestelyiden osalta saivat aurinkoisessa kesäsäässä tehdyssä katselmuksessa vuolaasti kiitosta. Hän oli varta vasten saapunut seuraamaan Kalevan Kisojen järjestelyjen sujumista vuoden 2009 Euroopan Olympiafestivaaleja, EYOF tapahtumaa, silmällä pitäen. Sama Tampereen Pyrinnön järjestelykoneisto vastaa myös olympiafestivaalien yleisurheilukilpailuiden järjestelyistä. Kuten tuskin kukaan mukaan, myöskään neljä vuosikymmentä yleisurheilun eri tehtävissä toiminut Anny Schmitz ei löytänyt mitään huomautettavaa Kalevan Kisojen järjestelyiden suhteen: - Kaikki näyttää olevan kontrollissa. Myös Ratinan stadion uusittuine pinnoitteineen on erittäin sopiva suurten yleisurheilukilpailuiden järjestämiseen, toteaa Anny Schmitz. Nuorten olympiafestivaalien yleisurheilutapahtumiin tulee osanottajia kaikista Euroopan maista ja kilpailijoiden lukumäärä nousee yli 650 urheilijan. Siisteys ja sujuva liikenne ihastuttivat Anny Scmitzin vierailu Kalevan Kisoissa oli hänen toinen käyntinsä Tampereella. Keihäänheitossa ja kiekonheitossa kansallisella tasolla kilpaillut Anny Schmitz pitää laadukkaiden urheilun suorituspaikkojen ohella Tampereen siisteydestä ja puhtaudesta sekä sujuvista liikenneyhteyksistä. Hän arvostaa myös sitä, että Tampereella useimmat osaavat englantia toisin kuin ihmiset edellisessä EYOF-isäntäkaupungissa Belgradissa. Tampereen kaupungin liikuntatoimen-johtaja Pekka P. Paavola toivotti Jesper Frigast Larsenin tervetulleeksi Tampereelle. 14 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

15 piakomitea katsasti Nuorten n kisapaikat Tampereella EYOF-katselmus alkoi Ratinassa, jonka uusi Mondo-päällyste sai kiitosta. Henkilöt vasemmalta Peter Brüll, Pirjo Puskala, Jesper Frigast Larsen, Matti Kaario ja Tuuli Merikoski-Silius. Tampereen uintikeskuksessa odoteltiin kesäkuussa uuden videotulostaulun saapumista. Jari Tolvanen näyttää, mihin taulu pystytetään. Muistoja Tampereen uintikeskuksesta. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa katselmuksen osanottajia olivat vastassa Tampereen Voimistelijoiden edustajat Jaana Sudenvaara-Kulmala ja Jouko Urvikko. TTY: n päärakennuksesta avautuvia maisemia Jesper Frigast Larsenin kanssa katsastamassa TTY:n hallintojohtaja Tiina Äijälä (vas.), Eila Hirvonen sekä Ari Koskinen. Kilpailukeskuksena toimivaa Tamppiareenaa esittelemässä TTY:n kansain-välisten asioiden päällikkö Eila Hirvonen sekä tilapalvelupäällikkö Ilpo Kytölä. TOASin Mikontalot on yksi EYOF-kisojen majoituspaikoista. Kirsi Lepistö (vas.) ja Pia Ylimäki TOASilta toivottivat vieraat tervetulleiksi peruskorjattuihin Mikontaloihin. Katselmusväki ihastelemassa TOAS-Mikontaloista avautuvia hulppeita maisemia. 15

16 Teksti: Petri Vilkko Tamperelaiset voittivat pohjoismaisten ystävyyskaupunkien golfkisan Kuva: Eeva Tamminen Perinteinen urheiluottelu pohjoismaisten ystävyyskaupunkien kesken käytiin elokuun alussa Tampereella. Kilpailulaji vaihtuu vuosittain, ja vuoden 2008 lajiksi oli sovittu golf. Kisa käytiin aurinkoisissa olosuhteissa Tammer-Golfin hyväkuntoisella viheriöllä Ruotulassa. Kuva: Petri Vilkko Kuva: Petri Vilkko Tampereen joukkueen valitsijana ja kilpailun organisaattorina toimi Eeva Tamminen Tammer-Golfista. Joukkueen valintakriteerinä oli osallistujan pelitaitojen ohella sopiva pilke silmäkulmassa ja kyky tulla luontevasti juttuun ulkomaalaisten vieraiden kanssa. Osanottajat olivat iältään 1992 tai myöhemmin syntyneitä. Tampereelle olivat tiensä löytäneet 4-jäseniset joukkueet huolto- ja johtoportaineen Norrköpingistä Ruotsista, Odensesta Tanskasta sekä Kopavogurista Islannista. - Ystävyyskaupunkien välinen urheiluottelu on erittäin merkityksellinen asia nuorten urheilijoiden kannalta, Tampereen liikuntapalvelujen kansainvälisistä asioista vastaava käyttöpäällikkö Matti Kaario toteaa. - Nuoret saavat myöhemmän uransa kannalta arvokasta kansainvälistä kokemusta. Lisäksi tärkeä osa tapahtumaa on se, että nuoret saavat tilaisuuden Jussi Kurikan avauslyönti. Juho Kurikan tyylinäyte. 16 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

17 Neljän Pohjoismaan joukkueet golfkisan avajaisseremoniassa Ruotulassa. Ensimmäiset neljä kisailijaa valmistautumassa lähtöön Eeva Tammisen valvonnassa. Myös huolto- ja johtoporras osallistui tapahtumaan golfaamalla varsinaisen kilpailun ulkopuolella Tampereen liikuntapalvelujen projektipäällikkön Mikko Heinosen (vas.) ja käyttöpäällikön Matti Kaarion kanssa. olla tekemisessä toisessa maassa asuvien ikätovereidensa kanssa. Golf-kisan ohella nuoret saivat tilaisuuden viettää yhteistä aikaa kesäisessä Särkänniemessä. - Myös joukkueiden johtajina toimiville eri kaupunkien liikuntavastaaville vuosittain järjestettävä tapahtuma antaa tilaisuuden ammatilliseen vuorovaikutukseen ja kokemusten vaihtoon kollegojen kesken, Kaario kertoo. Ihanteellisissa olosuhteissa käydyn kisan voittajaksi selviytyi Ari Magnusson Islannista. Kolme seuraavaa sijaa valtasivat kotikentällään mainiosti pelanneet tamperelaiset, joten arvokas palkintopokaali jäi seuraavaksi vuodeksi Tampereelle. Vuoden 2009 tapahtuma järjestetään Odensessa Tanskassa, jossa kilpailulajina näillä näkymin tulee olemaan beach volley. Kuva: Petri Vilkko Kuva: Petri Vilkko Kuva: Petri Vilkko Kuva: Petri Vilkko Toiseksi sijoittunut Pihla Järvenpää oli kisassa paras tamperelainen. Veronica Viljanen valmistautumassa lyöntiin. 17

18 Teksti: Janne Viitaniemi Pyynikin palloiluhalli syyskauteen raikkaasti uudistuneena Kuva: Kari Vilkko Pyynikin palloiluhallia on kunnostettu ja nykyaikaistettu harkiten. Vuosikymmenten saatossa on paranneltu mm. tietoliikenneyhteyksiä ja kuulutusjärjestelmiä. Mutta nyt tehdyt parannukset ovat merkittävämpiä. Vaatimustaso liikuntapaikkojen suhteen on kasvanut rajusti viime vuosina. Tilakeskuksen hallinnoimissa paikoissa on siirrytty aikaisempaa suunnitelmallisempaan remontointiin, kertoo liikuntapalvelujen käyttöpäällikkö Esa Auvinen. - Viime vuonna Pyynikillä korjattiin vesikatto, ja tämän vuoden suurimpana työnä on ollut seinien maalaus ja lattiapinnan uusiminen. Ensi vuoden määrärahoista yritetään saada uudet tuolit toiseen katsomoon, Esa Auvinen toivoo. - Nämä tänne tuodut jäähallin vanhat tuolit ovat jo parhaat päivänsä nähneet. Seinät vaaleiksi ja lattiapintaa lisää Aikaisemmin palloiluhallin seinät olivat tummanvihreät. Kun useiden lajien pallot olivat ennen vaaleita, piti seinien olla tummanvihreitä, selvittää Esa Auvinen. - Vuosikymmenten kuluessa toiveet ja tyylit ovat kuitenkin muuttuneet. Nyt vaaleat pinnat ovat käyttäjien toiveena ja hyvää palautetta olemme niistä jo saaneet. Iso uudistus on myös se että katsomon reunaa siirrettiin kauemmaksi kentästä. Nyt kenttä täyttää kansainväliset vaatimukset, kertoo työnjohtaja Ilkka Toiva. - Esimerkiksi koripallossa kentän rajat olivat vaarallisen lähellä betonista reunaa. - Kuluneena kesänä purettiin selostuskopit, ja tilalle saatiin lisää katsomopaikkoja, Ilkka Toiva toteaa. - Ennen ajateltiin että selostajille piti saada työrauha, nyt selostuksiin halutaankin taustahälyä ja kannustuksen ääniä. - Pyynikin palloiluhalli saa nyt myös arkkitehdin aikanaan unohtaman lastaussillan, Auvinen iloitsee. - Pyynikin palloiluhallissa kun järjestetään hyvin monenmoisia tapahtumia ja on kyse sitten nyrkkeilykehästä, telinevoimistelun välineistä tai parketista niin kaikki ne pitää tänne tuoda ja pystyttää ripeästi. - Ennen tätä uudistusta halliin piti tuoda kaikki tavarat todella hankalien portaiden kautta, yleensä vielä yleisön läpi. Nyt tämä epäkohta on onneksi historiaa. Tapahtumaa rakennettaessa kaikki aika on kullanarvoista. - Soveltuva kausi remonttien tekemiseen on yllättävän lyhyt, kertoo Ilkka Toiva. - Se alkaa kesäkuussa koulujen päätyttyä ja valmista pitää saada heinäkuun lopun Delfin Basket turnaukseen mennessä. Suuremmat remontit koetetaan jatkossakin ajoittaa tähän lyhyeen jaksoon. Työnjohtaja Ilkka Toiva (vas.) sekä käyttöpäällikkö Esa Auvinen ovat tyytyväisiä Pyynikin palloiluhallin uuteen ilmeeseen remontin jälkeen. Toivomuslistalle vielä jäi katsomon tuolien uudistaminen. Kuva: Janne Viitaniemi 18 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008

19 Kuva: Petri Vilkko Pyynikin syksy on täynnä tapahtumia - Tampereen ammattioppilaitos on hallin päiväkäyttäjä, ja iltaisin on seurojen vuoro. Lisäksi erilaiset sarjat sekä eri lajien kansalliset ja kansainväliset kilpailut pitävät palloiluhallia todella kovassa käytössä, Auvinen valaisee. - Näissä tehtävissä markkinointi on kääntynyt enemmän niukkuuden jakamiseen, käyttäjiä kun olisi enemmän kuin vapaita aikoja. Pyynikin palloiluhalli on sarjassaan Tampereen suurin. Aina kun palloiluhallin kapasiteetti jää pieneksi, täytyy turvautua Hakametsän jäähallin tai Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tiloihin. Niissä kuitenkin joudutaan aina suurempiin rakennustöihin ennen kuin kilpai- Iskulaiset palaavat Pyynikille Isku-Volley haki uutta pelipaikkaa ja Pyynikin remontti osui loistavaan ajankohtaan, sanoo kehitysjohtaja Kari Kallio. - Eipä Tampereelta tainnut löytyä urheiluhallia joka olisi jätetty niin pitkäksi aikaa ilman kasvojen kohotusta kuin Pyynikki. Olen näyttänyt uuden hallin kuvia vanhoille tamperelaisille, ja moni ei meinaa tuntea hallia samaksi. Isku-Volley hakee toiminnalleen 2000-luvun edellytyksiä niin ulkomaisilla pelaajilla, sponsorisopimuksilla kuin paremmalla ot- Isku-Volleyn ohella Pyynikin palloiluhallin pääkäyttäjiä on Korisliigassa pelaava Tampereen Pyrintö, joka valmistautuu pelikauteen uuden valmentajansa Pieti Poikolan johdolla. lupaikka ja katsomot saadaan vastaamaan lajien vaatimuksia. - Suurten kaupunkien välillä on onneksi hyvää yhteistyötä, Esa Auvinen kertoo ylpeänä. - Meillä on vallalla kunnon YYA-sopimus. Lainaamme eri lajien tarvitsemia välineitä toisillemme. Yhdeltä kaupungilta löytyy tasokkaat välineet telinevoimistelukilpailuihin, meillä taas on hyvät nyrkkeilykehät. Myös tulospalvelulaitteet ja parketit vaihtavat paikkakuntaa aina tarvittaessa. Kasvojen kohotuksen kokenut Pyynikin palloiluhalli on päänäyttämönä syksyn monissa isoissa tapahtumissa. Syyskuun alun Karate telupaikallakin, kertoo Kallio. - Uudistettu parketti ja vaaleat seinät tekevät Pyynikin hallista meille hyvän kotikentän runkosarjan otteluihin. Tottahan jos pääsemme finaalipaikoille, joudumme hakemaan isompaa katsomoa. Kaupungin kanssa asiasta onkin jo neuvoteltu. Toivottavasti saadaan lentopallohuumaa nostettua Tampereella. Janne Viitaniemi Finnish Open -tapahtuman jälkeen lokakuussa on vuorossa perinteinen nyrkkeilyn kansainvälinen Tammer Turnaus. Myös joukkuevoimistelun sekä painin SM-kisat järjestetään syksyn aikana Pyynikillä. Lisäksi Isku-Volley ja Tampereen Pyrintö pelaavat Pyynikillä sarjaohjelman mukaiset liigaottelunsa. Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Suvantokatu 4, Tampere puh. (03) fax (03) Tiedustelut ja varaukset & sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi 19

20 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008 Kolumni Kävely sauvojen kanssa tai ilman sauvoja on myös kuntoliikuntaa Reipas kävely on terveysliikuntaa parhaimmillaan. Kävelyharjoittelu parantaa suorituskykyä ja toisaalta vähentää sepelvaltimotaudin ja diabeteksen vaaratekijöitä. Kävely on turvallista liikuntaa, koska se ei kuormita liikaa sydäntä eikä tuki- ja liikuntaelimistöä. Se aiheuttaa vähemmän liikuntavammoja tai vakavia sydämen toimintahäiriöitä kuin kuormittavampi hölkkä tai juoksu. Kävelyn kuntovaikutukset Kävely parantaa kestävyyskuntoa. Mitä vaatimattomampi kunto on aluksi, sitä selkeämmin kunto paranee jo muutaman kuukauden säännöllisen harjoittelun jälkeen. Muutos voi näkyä parempana jaksamisena päivittäisaskareissa: et enää hengästy niin helposti portaita ylös noustessa tai tuttu kävelylenkki sujuu joutuisammin. Jos terveysliikunta tuntuu liian helpolta, kävely muuntuu kuntoliikunnaksi lisäämällä sen vauhtia. Kuntoliikunnassa verenkierto- ja hengityselimistön kuormitus on suurempi kuin kohtuutehoisessa terveysliikunnassa. Tyypillisintä kuntoliikuntaa on tietysti hölkkä tai juoksu, mutta rivakka kävelykin, joko sauvoin tai ilman sauvoja, täyttää kuntoliikunnan vaatimukset erityisesti vähemmän liikkuneilla. Sauvakävelyssä ideana on se, että lisäämällä kävelyn alaraajatyöhön yläraajojen käyttö lisätään ns. aktiivisen lihaksiston määrää. Useiden lihasryhmien aktiivinen käyttö lisää suoraan liikunnan kuormittavuutta. Kävelysauvat antavat myös tukea ja liikkumisvarmuutta erityisesti epätasaisella tai liukkaalla alustalla. Niinpä siitä on tullut erityisesti ikäihmisten talviajan suosikkilaji. Sauvakävelyn on sanottu rentouttavan niska-hartiaseudun lihaksistoa ja siten helpottavan lihasjännityksestä aiheutuvia kipu- ja särkyoireita. Tällöin pitää kuitenkin huolehtia, että sauvat eivät ole liian pitkät. Jos sepelvaltimotautia sairastavalle tulee herkästi rintakipua yleensä yläraajatyössä, esim. erilaisissa kotiaskareissa, sauvakävely ei ehkä ole hänelle sopivin liikuntalaji. Kävelyn terveysvaikutukset Kunnon lisäksi säännöllinen kävelyharjoittelu vaikuttaa edullisesti moniin sepelvaltimotaudin ja diabeteksen vaaratekijöihin. Jo muutaman kuukauden reipas kävely voi pienentää kohonnutta lepoverenpainetta. Liikunta on yksi harvoja konsteja suurentaa veren HDL-kolesterolia ( hyvä kolesteroli). Tosin edullisen muutoksen toteamiseksi tarvitaan säännöllistä harjoittelua useita kuukausia. Juoksua tähän ei tarvita, vaan kävelytehoinen liikunta riittää. Kävely lisää energiankulutusta ja voi auttaa laihdutuksen jälkeisessä painonhallinnassa. Energiankulutuksen suuruuteen vaikuttaa kävelyvauhti, mutta myös kävelijän koolla on merkitystä: energiankulutus on sitä suurempi mitä painavampi henkilö on. Kävely ei tietenkään ole mikään ihmelaihdutuskonsti, mutta päivittäisistä lyhytkestoisistakin liikuntatuokioista kaikenlaisesta arkiaktiivisuudesta voi kertyä huomattava lisä energiankulutukseen. Kävely on turvallinen liikuntamuoto aiemmin vähän liikkuneelle ylipainoiselle henkilölle. Kävelyharjoittelu voi vähentää tyypin kaksi diabetekselle tyypillisiä hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöitä eli veren suurentunutta glukoosi- ja insuliinipitoisuutta. Liikunta parantaa glukoosin käyttöä energialähteeksi ja voi siten lievittää aineenvaihduntahäiriöitä. Vanha kunnon kävely on saanut uutta arvostusta terveysliikuntasuosituksessa. Se on korotettu kunnialliseksi liikuntalajiksi, joka on turvallinen aloittelijalle mutta jolla toisaalta on selviä terveysvaikutuksia. Sauvojen mukaanotto monipuolistaa kävelyn vaikutuksia. Monelle on tärkeintä se, että kävely sauvoilla tai ilman sauvoja on hauskaa ja rentouttavaa luonnossa liikkumista! Katriina Kukkonen-Harjula dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri vanhempi tutkija, UKK-instituutti Kuva: Kimmo Torkkeli 20 Tampereen Liikuntasanomat 3/2008