2. Mitä tarkoittaa esihistoriallinen aika? Esihistoriallinen aika tarkoittaa aikaa, jolta ei ole samanaikaisia kirjallisia tietoja.

Transkriptio

1 Opettajan opas Tehtävien ratkaisut Esihistoria 1. Tutki näyttelyssä olevaa Lapinlahden alueen karttaa ajalta noin 7000 vuotta ekr. Vertaa sitä nykykarttaan. Miltä kotikyläsi näyttää vanhemmassa kartassa? 2. Mitä tarkoittaa esihistoriallinen aika? Esihistoriallinen aika tarkoittaa aikaa, jolta ei ole samanaikaisia kirjallisia tietoja. 3. Mitä merkittävää on Mäkikylän Kiikkukalliossa? Nykytiedon mukaan Kiikkukalliossa on maamme toiseksi vanhinta kalliota, kvartsidioriittia. Ikää sillä on yli 3,1 miljardia vuotta. 4. Mitä kivikautisia esineitä näyttelyssä on? kivikirveitä, kivitalttoja, pallonuija, kivituura 5. Kuvaile kivikautisen perheen elämää näyttelyssä olevan opetustaulun pohjalta.

2 luku 1. Mistä Lapinlahden varhaisimmat pysyvät asukkaat ovat tänne tulleet? He ovat tulleet Etelä-Savosta, Juvalta, Säämingistä ja Rantasalmelta 2. Kuuluuko Sinun sukusi Lapinlahden vanhimpiin sukuihin? Mihin? Kysele vanhemmiltasi ja isovanhemmiltasi lisää tietoja. 3. Viereinen kartta esittää Ruotsin laajenemista Suomessa ja sen lähialueilla. - Merkitse karttaan Lapinlahti. - Miksi 1500-luvun loppupuoli oli Ylä-Savossa levotonta aikaa? Ylä-Savo oli riidanalaista aluetta ja rajaselkkauksia käytiin usein venäläisten kanssa. 4.Mihin pitäjään Lapinlahti kuului luvulla? Tavinsalmen pitäjään alkaen Iisalmeen 5. Miksi 1690-luku oli erityisen vaikeaa aikaa? Ruotsin suurvalta-ajan sotaväen otot, verotus ja monet ankarat katovuodet olivat jo aiemminkin heikentäneet elinmahdollisuuksia. Poikkeukselliset sääolot aiheuttivat ns. suuret kuolonvuodet Silloin lähes kolmasosa Suomen väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin.

3 Tutki tekstiä sekä näyttelyssä olevaa vuoden 1755 karttaa, jossa on kirkonkylän ja lähiympäristön alueet. 1. Mikä paikka karttaan merkitty Korkea hiekkaharju on? Haminamäki 2. Mitä Sinulle tuttuja paikkoja karttaan on merkitty? 3. Mikä paikka oli Väärni? Väärni oli Iisalmen kappalaisen virkatalo. 4. Numerolla 16 on merkitty Puustelli. Mikä paikka se oli? Se oli sotilasvirkatalo (boställe = virkatalo) ruotujakolaitoksen aikana. 5. Vertaa karttaan merkityn maantien sijaintia nykyisen 5-tien sijaintiin. Mitä huomaat? 1700-luvulla tie kulki nykyisen kirkonkylän kohdalla Haminamäen länsipuolella, Kivistöntien paikkeilla kohti Mykkälää. Honkasalmi ylitettiin nykyisen rautatiesillan kohdalla. Honkaniemestä tie jatkui Valkeisenlammen itäpuolta myöten kuten nykyisinkin. Talvella kuljettiin jääteitä Hujalanlahden (kartassa Sorsalaks) yli Peltoniemeen, Kunnanrannasta Sonnilanniemeen ja Valkeisenlammen poikki. 6. Savonjärven itäpuolella on numerolla 4 merkitty Heikkilän talo. Miten Heikkilän ja Asikkalan talot liittyvät Suomen kirkon historiaan? Heikkilän ja Asikkalan väki oli heinänteossa Telppäsniityllä v Siellä koettiin hengellinen herätys. Tästä tapahtumasta katsotaan herännäisyysliikkeen, körttiläisyyden, alkaneen. 7. Etsi syitä siihen, miksi Lapinlahden keskustaajamaksi kehittyi nykyinen kirkonkylä. - Kuopion Iisalmen maantie kulki Ollikkalan kautta - Tänne oli perustettu kestikievari - Täällä oli sotilasvirkatalo Puustelli - Väärnin tila hankittiin kappalaisen virkataloksi - Hautausmaa saatiin tänne v Oma rukoushuone saatiin v ( Se sijaitsi vanhan hautausmaan pohjoispuolella, ja sen paikalla on nykyisin muistokivi)

4 ja 1900-luku 1. Keisari Aleksanteri II:n aikana ( ) Suomessa voitiin toteuttaa monia uudistuksia. Alkoi kehitys kohti itsenäistä Suomea. Miten uudistukset näkyivät Lapinlahdella? kunnallishallinnossa Kirkollisten ja maallisten asioiden hoito erotettiin toisistaan (1865). Lapinlahti erosi Iisalmesta itsenäiseksi kunnaksi v kansanopetuksessa Lapinlahden ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylälle v liike-elämässä Kun kaupankäynti sallittiin maaseudulla, Lapinlahti sai ensimmäisen kauppapuodin 1860-luvun puolivälissä. Säästöpankki perustettiin v ja osuuspankki liikenneyhteyksissä Nerkoon kanava valmistui v Kuopio Iisalmi rautatie valmistui 1902 köyhäinhoidossa Vaivaistalo (myöhemmin kunnalliskoti) perustettiin Peltoniemeen v Vitriinissä on Suometar-lehti vuodelta Mistä asioista sen ensimmäisellä sivulla kirjoitetaan? Lehti kirjoittaa mm. koulukurista, lakiehdotuksista, Venäjän seteleistä, yliopistosta ja aikaisesta talven tulosta. 3. Ikkunaseinällä on Lapinlahden kartta lukujen taitteesta. - Etsi kartasta oma kotitienoosi. - Mitkä kunnat olivat tuolloin Lapinlahden naapurikuntia? Nilsiä, Kuopio, Maaninka ja Iisalmi. Rutakko eli nykyinen Sonkajärvi oli omalaatuinen, itsenäiseksi pyrkivä alue Iisalmessa (kartassa Rutakko socken) Sonkajärvi itsenäistyi v ja Varpaisjärvi v Mitkä kunnat ovat nykyisin naapurikuntiamme? Varpaisjärvi, Siilinjärvi, Maaninka, Iisalmi, Sonkajärvi 4.Milloin Lapinlahdesta tuli itsenäinen kunta? 1874 Lapinlahden asukasluvun kehitys: Syitä muutoksiin: Iisalmessa 1627 n. 600 asukasta Suurvalta-ajan sodat, erit. ison vihan aika, ja katovuodet (mm ) Lapinlahdella Erit luvulla muuttoliikettä Etelä-Suomeen, Talvisota Siirtolaisia tuli n henkeä Suurten ikäluokkien maalta- ja maastamuutto Väkiluku on viime vuosikymmeninä tasaisesti vähentynyt Etsi syitä asukasluvun (hitaisiin tai nopeisiin) muutoksiin, esim ,

5 Erätalous 1. Mitkä olivat savolaisten vanhimmat elinkeinot? Metsästys ja kalastus, mutta myös kaskiviljelyä harjoitettiin. 2. Mitä sana raha on alun perin tarkoittanut? Raha tarkoitti eläimen nahkaa, erityisesti oravannahka oli vaihdon väline. 3. Mitä kalastusvälineitä näyttelyssä on? Piirrä ja nimeä niitä. Millä pyydyksillä olet itse kalastanut? Näyttelyssä olevia kalastusvälineitä: Verkko, merta, rysä, atrain, Tuohiköyttä on käytetty nuotanvedossa, Verkon kohoja ja painoja sekä puikkari

6 Kaskiviljelystä peltoviljelyyn Joitakin kuvassa olevia esineitä on myös näyttelyssä. Tutki niitä ja niihin liittyviä tekstejä. Nimeä kaikki esineet ja kirjoita mitä niillä tehtiin. 1. Talikko, taikko Käytetään lannan luonnissa tai perunannostossa Oikeanpuoleinen voisi olla heinän tms. luontiin sopiva hanko 2. Varsta, riusa puintiväline, jolla jyvät irrotetaan tähkäpäistä 3. Jauhosiivilä Jauhot siivilöidään, jotta karkeat akanat erottuivat pois 4. Sorkka-aatra Kylvös tasoitellaan aatralla 5. Viikate eli viitake Heinä kaadetaan viitakkeella 6. Keritsimet Lampaista keritään eli leikataan villa keritsimillä. Jos talossa ei ollut saksia, ne toimittivat myös saksien virkaa 7. Sirppi Vilja leikattiin sirpillä 8. Risukarhi eli risuäes Kuvan karhi on tehty oksikkaista kuusipölkyn puolikkaista. Näyttelyssä on puukkoäes. Kasken kylvös tasoitettiin sekä aatralla että äkeellä. 9. Kylvövakka, kylvökopsa Kuvan kylvövakka on ohuesta laudasta. Näyttelyn kylvökopsa on tehty tuohesta. Kylväjä kylvi kaksin käsin siemenet. 10. Virsu Tuohivirsut olivat kesäjalkineita. Kaskenpoltossa kelpasivat yksinkertaisemmat lötöt. Mitä tarkoittaa pettuleipä? Pettujauhot saatiin nuoren männyn kaarnan alla olevasta nilakerroksesta. Ruisjauhoista ja pettujauhoista leivottiin pettuleipää. Näyttelyssä on jäljennös Eero Järnefeltin Kaski -maalauksesta. Mitä tiedät sen syntyvaiheista? Eero Järnefelt vietti kesän 1893 Väisälänmäen Rannan-Puurulassa. Täällä hän maalasi Kasken.

7 Vaatteiden valmistus ja vaatteiden huolto 1. Ennen kuin pellolla kasvavasta pellavasta oli saatu lankaa, tarvittiin useita työvälineitä ja työvaiheita. Ota selvää, mitä kullakin työkalulla tehtiin. Kirjoita ja / tai piirrä. Rohka - maasta nyhdetystä pellavasta riivittiin rohkalla siemenkodat pois Sitten pellavia liotettiin 1 2 viikkoa rantavedessä Liotuksen jälkeen pellavat kuivattiin hajallaan ja sidottiin lyhteiksi Loukku -- loukulla rikottiin varret, jolloin kovat ainekset irtosivat Lihta - lihdalla erotettiin päistäret (puumaiset osat) Vidin - viimeiset päistäret ja tappurat irtosivat vitimellä Pellavaharja - lopuksi kuidut harjattiin pellavaharjalla, ja niistä saatiin hienoa lankaa 2. Tutki samoin esineitä, joita tarvittiin, ennen kuin lampaanvillasta saatiin kinnaslankaa Keritsimet lampaasta leikattiin villa keritsimillä Kartat (karstat) kehrättävät villat kuohkeutettiin kartoilla lepereiksi Rukinlapa villakuontalo kiinnitettiin rukinlapaan Rukki lepereistä kehrättiin rukin avulla lankaa Vyyhdinpuu kehrätty lanka kelattiin vyyhdeksi vyyhdinpuulle 3. Etsi pyykinpesuun liittyviä esineitä ja nimeä ne. Mistä kotitekoinen saippua valmistettiin? Pesukarttu, pyykkipunkka, pyykkilauta Saippua keitettiin eläinten sisälmysrasvoista, ja lipeä saatiin koivun tuhkasta uuttamalla 4. Vertaa entisajan ja nykyajan vaatteiden silitystä. Ennen käytettiin kaulauslautoja, jotka vastaavat nykyajan mankelia. Silitysraudat olivat hankalasti lämmitettäviä ja raskaita.

8 Maitotalous 1. Tutki esineitä, joita käytettiin ennen lypsyllä ja maidon jatkokäsittelyssä 2. Mitä seuraavilla esineillä tehtiin: - maitosiivilä Vastalypsetty maito kaadettiin siivilän läpi, jotta mahdollisesti siihen tulleet roskat eivät päässeet maitoon - separaattori Separaattorilla eli maitokoneella erotettiin kerma maidosta. - kirnu Kerma kirnuttiin voiksi kirnussa mäntää heiluttelemalla 3. Lypsyaiheisessa valokuvassa näet lehmisavuja. Mikä niiden tarkoitus oli? Hyttyset ja kärpäset karkotettiin lehmisavun avulla 4. Mitä tarkoittaa se, että lehmä on ummessa? Lehmä ei silloin tuottanut maitoa 5. Miksi voi oli entisaikana ruokapöydässä harvinaista herkkua? Talvisaikaan lehmät lypsivät vain vähän ja se vähäinen maito pyrittiin säästämään voin valmistukseen. Voi myytiin ja sillä saatiin tuiki tarpeellista rahaa.

9 Kaupankäynti Näissä purkeissa on entisajan maalaiskaupan myymiä elintarvikkeita. Mitä niissä on? Yksi purkki kuitenkin sisältää katovuosina hätäleivän valmistuksessa käytettyjä jauhoja. Sitä ei ollut kaupassa myytävänä. Mitä ja missä purkissa? Purkeissa on seuraavia elintarvikkeita: 1. Sokeria 2. Raakakahvia 3. Suolaa 4. Ruisjauhoja 5. Vehnäjauhoja 6. Riisiä 7. Ohraryynejä 8. Mannaryynejä 9. Pettujauhoja (näistä tehtiin pettu- eli hätäleipää) 10. Veskunoita (kuivattuja luumuja) 11. Rusinoita 12. Herneitä 13. Kanelia