ALUEELLINEN MUSEOPAKETTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLINEN MUSEOPAKETTI"

Transkriptio

1 VARPAISJÄRVEN KOULUN ALUEELLINEN MUSEOPAKETTI Johanna Latvamäki, FM Varpaisjärven museohoitaja Lapinlahdella

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Valmistautuminen museovierailuun 1.1 Paikallishistoriatietous 1.2. Sananselityspeli 1.3. Esineet ennen - peli 1.4 Museon käyttäytymissäännöt 2. Museokäynti 3. Vierailunpurku 4. Internet aineistoja Lähteet Liitteet

3 JOHDANTO Museovierailu tukee mm. seuraavia opetussuunnitelman mukaisia perusopetuksen 5. ja 6. vuosiluokkien historianopetuksen kohtia: Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä Museopedagogiikka on museon kasvatus- ja opetustoimintaa, jossa on tietoinen opetuksellinen päämäärä. Varpaisjärven 5.-luokan museovierailun tavoitteena on saada lapset innostumaan historian opetuksesta tutustuttamalla heidät kotiseutunsa historiaan. Tavoitteena on myös Henkisen- ja aineellisenkulttuuriperinnön ymmärtäminen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin luominen. Museopedagogiikassa keskitytään opettamiseen keksimisen, löytämisen ja kyselemisen kautta. Museovierailun ei siis tule olla liian muodollinen tapahtuma, missä spontaaneille puheenvuoroille ja kysymyksille ei ole sijaa. Museo-opetuksen keskeinen päämäärä ei ole museon keräämän tiedon välittäminen, vaan kulttuuri- ja luonnonperinnön lukutaidon oppiminen itse puhumalla ja kokeilemalla. Oppiminen museoissa perustuu kuitenkin museon kokoelmiin ja tämä oppimispaketti on suunniteltu nimenomaisesti Varpaisjärven kotiseutumuseon kokoelmien pohjalta. Koululle toimitetusta museokansiosta löytyy ennakkotehtävät museovierailua varten. Opettajat valitsevat itse sen mitä tehtäviä haluavat kunkin vierailukerran yhteydessä hyödyntää. Materiaalia voi käyttää myös muussa kuin museon toimintaan liittyvässä historian opetuksessa.

4 1. VALMISTAUTUMINEN MUSEOSSA VIERAILUUN 1.1 Paikallishistoria tietous Käykää ennen museovierailua oppilaiden kanssa historian tunnilla luokassa läpi seuraavat kysymykset ja vastaukset. Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse käydä läpi, jos ilmenee ajankäyttöongelmia, vaan opettaja voi poimia kysymysten joukosta tärkeimmät ja todennäköisimmät keskustelun herättelijät. Kysymykset esitettäväksi oppilaille ennen museovierailua, mukana ovat myös esimerkkivastaukset. Luokka voi miettiä laajempia vastauksia yhdessä. KYSYMYKSET JA VASTAUKSET LIITE Sananselityspeli Peliä pelataan Alias -pelin tyyliin, oppilaat jaetaan esim. neljän hengen ryhmiin. Yksi oppilas selittää sanaa ja toiset yrittävät keksiä oikean ratkaisun. Kortteja voidaan vaihtaa eri ryhmien välillä, kun ne on saatu selitettyä. Pelin sanat liittyvät museon esineistöön, osa sanoista voi olla oppilaille ennestään vieraita, esimerkiksi sana päre. Opettajalla on sanojen vastauskortit hallussaan ja pelin lopuksi vaikeita sanoja käydään yhdessä läpi. Näin osa museoon liittyvistä esineistöstä, ammateista ja elinkeinoista on jo ennakkoon tuttua lapsille ja asioiden sisäistäminen vierailun yhteydessä on helpompaa. KYSYMYKSET JA VASTAUKSET LIITE Esineet ennen - peli Pelissä lapset joutuvat yhdistämään oikeat esineet huoneeseen ja aikakauteen. Osa esineistä kuuluu kyseiseen huoneeseen ja aikakauteen, osa esineistä ei. Jos kaikilla oppilailla ei ole käytössään tietokonetta, niin peliä voidaan pelata yhdessä opettajan johdolla. Peli löytyy saranat.fi verkkoympäristöstä osoitteesta:

5 1.4 Museon käyttäytymissäännöt Oppilaiden kanssa käydään läpi ennen museovierailua, miten museossa tulee käyttäytyä. Kaikki eivät välttämättä ole aikaisemmin vierailleet museoissa, joten tietyt säännöt on hyvä käydä jo koulussa läpi. Kotiseutumuseon esineistö kertoo hyvin alueen menneisyydestä ja ammateista, joten esineistöön tulee suhtautua kunnioittaen. Museovierailu voi olla mallina myös tuleville vierailuille koulumaailman ulkopuolella. Museossa EI saa: Museossa SAA: Juosta - Kysyä kysymyksiä Koskea esineisiin ilman lupaa - Katsella esineitä Pitää isoja reppuja, jotka voivat tiputtaa esineitä - Jutella sopivaan ääneen Opettaja ja oppilaat voivat yhdessä miettiä, mitä vanhoille esineille tapahtuisi, jos kaikki museon vieraat koskisivat niihin. Oppilaiden on hyvä tietää etukäteen retken kohde, kesto ja käytettävä reitti, mitä varusteita tarvitaan ja mitä ei tarvita mukaan, millaisia vaaratekijöitä matkaan liittyy sekä sisäistää säännöt, joita retkellä noudatetaan 2. MUSEOKÄYNTI Varsinainen museovierailu toteutetaan koulun hyväksi katsomana ajankohtana. Museorakennuksessa ei ole lämmitystä, joten suositeltava vierailuajankohta on joko alku syksystä tai loppu keväästä. Museovierailun opastuksen runko opettajille löytyy LIITTEESTÄ 3.

6 3. VIERAILUN PURKU Museovierailun jälkeen olisi hyvä käyttää aikaa opittujen asioiden mieleen palauttamiseen ja vahvistamiseen vielä koululuokassa. Opettaja ja oppilaat käyvät yhdessä läpi ESINEEEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ-LOMAKKEEN (LIITE 4) ja pohtivat esineiden käyttötarkoituksia sekä keskustelevat vapaamuotoisesti mieleen tulleista ajatuksista. Kysymys- ja vastaus TEHTÄVÄLOMAKE (LIITE 5) käydään läpi ja opettaja voi halutessaan palkita eniten oikeita vastauksia saaneen oppilaan. Toivottavasti museovierailu oli onnistunut ja innosti lapsia historian opiskelussa sekä lisäsi Varpaisjärven koulun oppilaiden kotiseutunsa tuntemusta. 4. INTERNET AINEISTOJA Kuopion kulttuurihistoriallisen museon tuottama Stipendiaattien repusta, Kuopion Isänmaallisen Seuran 130 vuotis -juhlanäyttelyyn liittyvä näyttelypedagoginen PERINTEENKERUUN TYÖPAJA Sivustolta löytyy paljon hyödyllistä materiaalia, kokosin museopakettiin sivuston historianopetukseen liittyvät oleellisimmat materiaalit, jotka on helpoin suorittaa oppituntien puitteissa. Suosittelen myös muuhun materiaaliin tutustumista ja hyödyntämistä myös muiden aineiden opetuksessa. Tietoa opettajille: d7-eb4c72cda2de&groupId= Sivustolta löytyy myös kotona suoritettavia tehtäviä, jos opettajat haluavat niitä hyödyntää. Vastausten läpi käyminen koulussa vie oman aikansa, joten en liitä tehtäviä tähän. Lisätietoa löytyy osoitteesta: 4cf5-bde8-0d6608e48c24&groupId=10501 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran oppimispaketteja osoitteessa:

7 LÄHTEET Kirjalliset lähteet Kallio, K. (toim.) Museo oppimisympäristönä. Suomen museoliiton julkaisuja 54. Jyväskylä: Gummerus. Marjatta ja Pekka Haara (toim.) Varpaisjärvi. Kuopio: Graafiset Palvelut/SSKOY. Sähköiset lähteet Aboa Vetus Ars Nova. Historian ja nykytaiteen museo: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo: (Luettu: ) Päivi Lappalainen. MUSEOSSA OPPIMINEN. Koulun ja museon yhteistyö luokanopettajien, oppilaiden ja museotyöntekijöiden kokemana Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma 2005 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ /10088/urn_nbn_fi_jyu pdf?sequence=1 Museopedagogiikka Oppimista ja opetusta museoissa Viitala-Hakamies-Kakkuri-Kuvaja

8 Opetushallitus: Pulkka Pohjois-Savon museot verkossa:

9 LIITE 1 PAIKALLISHISTORIA KYSYMYKSET JA ESIMERKKI VASTAUKSET Missä kunnassa tai kaupungissa asutte? Lapinlahti, Varpaisjärvi Asukasluku? Varpaisjärvi 2908 ( ), Koko Lapinlahti Kuntaliitos vuoden 2011 alusta. Perustamisvuosi? Varpaisjärvi 1911, Lapinlahti 1874 Suurimmat kylät ja taajamat? Varpaisjärvi: Kirkonkylä, Korpijärvi, Lukkarila, Petäys-Paloinen Lapinlahden suurimmat taajamat: Alapitkä, Nerkoo ja Varpaisjärvi Kylät: Martikkala-Väisälänmäki, Puoliväli, Mäkikylä, Pajujärvi, Tölvä, Karvasalmi, Pohjois-Ollikkala Mitkä ovat alueen tärkeimmät elinkeinot ennen ja nyt? Ennen: Maa- ja metsätalous, maidonjalostus Nyt: Palvelut (Kauppa, terveydenhuolto, koulu yms.), maa- ja metsätalous, elintarviketeollisuus (Valio Lapinlahden tehtaat Pohjoismaiden suurin maidonjalostusyksikkö) Museo- Mikä on museo? Museoiden tavoitteena on ylläpitää ja lisätä tietoutta kulttuurista, historiasta ja ympäristössä. Museot tallentavat ja tutkivat historiallisten esineiden tietoja ja asettavat esineitä näytille. Millainen museo rakennus on? Museorakennus on monesti alun perin toista käyttötarkoitusta varten rakennettu. Varpaisjärven kotiseutumuseossa toimi aikaisemmin kunnan ensimmäinen koulu. Onko kukaan käynyt museossa?

10 Onko kunnassa paikallismuseo? Varpaisjärven kotiseutumuseo sekä Hevosajoneuvomuseo (Hepola) Kuinka moni on vieraillut paikkakunnan museoissa? Missä museo sijaitsee? Nilsiäntien varressa, Hepola harjoitusraviradan yhteydessä Mitä museossa esitellään? Paikallisperinnettä Varpaisjärven ensimmäisessä kirkonkylän kansakoulussa. Museossa on esillä vanhoja työkaluja ja esineitä. Museoon on koottu myös vanhaa koululuokkaa esittävä huone. Hepolassa Suomenhevosen historiaa kuvaava näyttely ja vanhoja työvälineitä. Mitä muuta historiallista ja vanhaa Varpaisjärveltä löytyy? Josef Stenbäckin vuonna 1904suunnittelema kansallisromanttinen kivikirkko. Pyhän Mikaelin kirkko, joka on tehty graniitista. Herman Joutsenen suunnittelema Ruuna Reippaan-patsas. Ruuna Reipas oli Varpaisjärveltä kotoisin oleva maineikas ja voitokas ravihevonen. Koskenniemi, joka oli maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisen kotipirtti. Mikä merkitys paikallismuseolla on? Oppii tuntemaan oman paikkakunnan historiaa. Saa tietoa miten Varpaisjärvellä on ennen eletty. Saa tietoa millaisia esineitä vanhemmat ja isovanhemmat ovat käyttäneet. Mikä merkitys maakuntamuseolla on? Maakuntamuseo tutkii, ylläpitää ja tallentaa alueellisesti maakunnan historiaa. Museo järjestää erilaisia mielenkiintoisia tapahtumia ja opastuksia lapsille. Vaihtuvien näyttelyiden ansiosta museossa voi vierailla useampaankin kertaan. Mitkä merkitys kansallismuseolla on?

11 Museossa on kattavasti tietoa Suomen esihistoriasta ja historiasta. Ajankohtaisia vaihtuvia näyttelyitä ja tekemistä useammaksi tunniksi. LIITE 2 Alias-kortit VARPAISJÄRVI HISTORIA MENNEISYYS RUUHI KAMERA MAANVILJELY

12 KANGASPUUT TUOHIKENGÄT KASKI HEVONEN KOULU PULPETTI KARTTAKEPPI

13 KARTTAPALLO OPETUSTAULU PUHELINKESKUS EVÄSLEIPÄ OMPELUKONE LUOKKAHUONE LIITUTAULU HELMITAULU VAAKUNA

14 LEIVINUUNI LEIPÄHÄKKI SEPARAATTORI KIRNU KAUHA PÄRE MUSEO KIRKKOVAKKA ARKKU RUKKI

15 KANTELE RIPPIKOULU KEHTO SEPPÄ SUUTARI RÄÄTÄLI MAANVILJELIJÄ KEITTÄJÄ OPETTAJA

16 OPPILAS PYYKKILAUTA LEIPÄHÄKKI OPETTAJAN ALIAS-KORTTI VASTAUKSET ARKKU = Tavaroiden säilyttämiseen käytetty kannellinen laatikko. Ennen vanhaan matkoille lähdettäessä ei käytetty matkalaukkuja, vaan tavarat pakattiin mukaan matka-arkkuun. Museosta löytyy arkkuja opettajan asuinhuoneesta. Ennen vanhaan koulujen yhteydessä saattoi olla erillinen huone, jossa opettaja majoittui kouluvuoden ajan. EVÄSLEIPÄ = Aluksi kunta ei tarjonnut kouluruokaa, vaan oppilaat ottivat kotoaan eväät mukaan kouluun. Eväsleipä- tarina museolla luettavaksi. HELMITAULU = Laskemisen apuväline. Museon luokkahuoneesta löytyy helmitaulu. HEVONEN = Tärkeä apu pelto- ja metsätöissä maanviljelijöille. Apuna myös liikkumisessa. HISTORIA = Menneisyyden tapahtumia ja asioita käsittelevä oppiaine. KAMERA = Kuvien tallentamiseen käytettävä laite. KANGASPUUT = Kankaiden ja mattojen kudonnassa käytettävä laite, joka nopeutti tekstiilien valmistamista huomattavasti. KANTELE = Puurunkoinen kielisoitin, jota soitettiin näppäilemällä. Museon yksikielinen kannel löytyy opettajan asuinhuoneistosta. KARTTAKEPPI = Aikaisemmin puusta valmistettu opettajan käyttämä osoitinväline KARTTAPALLO = Kolmiulotteinen pallo, jossa on esiteltynä maapallo. Suosittu opetuskäytössä. KASKI = Metsän polttaminen maanviljelysalaksi. Museon toisessa luokkahuoneessa on tietoa kaskiviljelystä ja perinteisistä elinkeinoista ja ammateista. KAUHA = Ruoan sekoittamiseen ja annostelemiseen käytettävä väline. Ennen vanhaan kauhat valmistettiin puusta.

17 KEHTO = Vauvan sänky. Lapsia tuuditettiin uneen kehtoa heiluttamalla. KEITTÄJÄ = Koulun kokki, joka valmisti lapsille maittavaa ruokaa. Ennen ruoka tehtiin koulurakennuksessa, ei ollut ulkopuolisia ruoantoimittajia. KIRKKOVAKKA = Kannellinen tai kanneton säilytysastia, jossa säilytettiin esimerkiksi eväitä kirkkomatkaa varten. Kirkko saattoi olla pitkän matkan päässä kylälle ja sinne kuljettiin talvisin reellä. Kirkkokäynnin jälkeen eväät otettiin esille vakasta ja syötiin yhdessä. Museossa kirkkovakkoja löytyy opettajan asuinhuoneistosta. KIRNU = Korkea puinen astia, jossa kermassa tehtiin voita. Karjatalouskulttuurissa kirnu oli tärkeä työväline. Voita käytettiin omiin tarpeisiin ja sitä myös myytiin meijereille. KOULU = Rakennus, jossa oppilaille opetetaan hyödyllisiä asioita LEIPÄHÄKKI = Paistettu leipä asetettiin usein laudalle kuivumaan, mutta lappeellaan se vei paljon tilaa ja kuivui hitaasti, ongelman ratkaisemiseksi syntyi leipähäkki, jossa leivät kuivatettiin. Museon keittiössä kaksi leipähäkkiä ja lisätietoja. LEIVINUUNI = Kivirakenteinen suurikokoinen tulisija. Käytetään ruuan laittamisessa ja asunnon lämmittämisessä. Ennen leipää saatettiin valmistaa ainoastaan muutamia kertoja vuodessa ja suurin osa leivistä kuivatettiin myöhempää käyttöä varten. Leivinuunissa pystyy paistamaan sähköuunia isompia määriä leipää kerralla. LIITUTAULU = Opettajan ja oppilaiden luokassa käyttämä kirjoitusalusta LUOKKAHUONE = Koulussa sijaitseva huone, jossa opetus tapahtuu. Aikaisemmin kaikki opiskelu tapahtui samassa huoneessa eikä esimerkiksi erillisiä tekstiilityön luokkia ollut MAANVILJELY = Kasveja ja viljaa kasvatetaan järjestelmällisesti käyttöön.. Ennen vanhaan maanviljely vei keväästä syksyyn kaiken ajan. Koneet olivat käsikäyttöisiä tai hevosvetoisia, lehmät lypsettiin käsin ja vilja niitettiin viikatteilla. Maanviljelykseen liittyvää työkalu esineistöä esillä museon toisessa luokkahuoneessa. MAANVILJELIJÄ = Henkilö, joka saa elantonsa viljelemällä maata omaan käyttöönsä ja myyntiin MENNEISYYS = Aikaisemmin tapahtunut asia tai ilmiö MUSEO = Museo on laitos, johon on kerätty taidetta, kulttuurihistoriaa, luonnontiedettä koskevaa aineistoa. Aineistoa on yleensä esillä erilaisissa näyttelyissä. OMPELUKONE = kone, jolla ommellaan langalla kiinni kaksi tai useampia kerroksia kangasta. Koulujen ompelukoneet yleistyivät 1900-luvun alussa. OPETUSTAULU = Opetuksessa apuvälineenä käytetty kuvataulu. Kuvatauluja ja lisää tietoa esillä museon luokkahuoneessa. PUHELINKESKUS = Järjestelmä, joka muodostaa kytkentöjä puhelinlinjojen välille. Aikaisemmin ihminen välitti puhelut. Löytyy museon aulasta.

18 PULPETTI = Opiskelussa käytettävä pöytä. Aikaisemmin pulpetit ja tuolit olivat yksi kiinteä kokonaisuus. Varpaisjärven museolla on yksi paripulpetti, jossa oppilaat istuvat saman penkin päällä. PYYKKILAUTA = Pyykinpesussa apuvälineenä käytetty lauta. Pyykki pestiin käsin hankaamalla vaatteita pyykkilaudan avulla. Pyykinpesusta lisätietoa museon keittiöhuoneessa. PÄRE = puun rungosta pituussuuntaan vuolemalla tai höyläämällä valmistettu ohut levymäinen suikale. Päreitä käytettiin esimerkiksi kattoihin ja asuntojen huoneiden valaisemiseen. Valaisupäreet valmistettiin halkomalla niin, että suorasyinen sopivan levyinen puu halkaistaan puukolla kahtia, puolikkaat taas kahtia ja niin edelleen. Museosta valaisu päre löytyy leivinuunin vierestä keittiöstä. RIPPIKOULU = Seurakunnan erityisesti nuorille järjestämä kristinopin opetus. Ennen vanhaan rippikoulun myötä saatiin naima lupa, jonka myötä saatiin oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Museon kokoelmista löytyy vanha rippipuku joka on opettajan huoneessa. Ennen vanhaan ihmisillä ei ollut yleensä varaa hankkia kuin yksi juhlapuku. Tästä syystä myös rippi- ja morsiuspuvut olivat usein mustia. RUKKI = laite, jolla karstatusta lampaanvillasta on kehrätty villalankaa. Jos lankaa ei ollut saatavilla kaupasta, se kehrättiin itse omaan tarkoitukseen. Langasta kudottiin erilaisia vaatteita, esimerkiksi lapasia ja villapaitoja. Museon rukki löytyy opettajan asuinhuoneistosta. RUUHI = Puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jota käytettiin aikaisemmin matkan tekoon vesiteitse. Löytyy museon toisesta luokkahuoneesta. RÄÄTÄLI = Käsityöläinen joka valmisti ammatikseen vaatteita ja myös korjasi niitä tarpeen mukaan. Vaatteiden käyttöikä oli ennen pitempi ja niitä paikkaamalla sitä saatiin nostettua entisestään. SEPARAATTORI = Maito kaadettiin käsin pyöritettävään separaattoriin, joka erotti maidon ja kerman. SEPPÄ = Sepät valmistivat käyttöesineitä metallista takomalla. Museon toisessa luokkahuoneessa on esiteltynä sepän työvälineitä ja valmistamia esineitä. SUUTARI = Käsityöläinen joka valmisti kenkiä. Museon toisessa luokkahuoneessa on esillä suutarin työvälineitä ja tuohikenkiä. TUOHIKENGÄT = Tuohesta eli puun kuoresta valmistetut jalkineet. Aikaisemmin suurin osa vaatteista ja käyttöesineistä valmistettiin itse. VAAKUNA = Alueen tai maan kuvallinen tunnus. Varpaisjärven vaakuna löytyy museon luokkahuoneen sisältä, oven yläpuolelta. VARPAISJÄRVI = Lapinlahteen kuuluva taajama Pohjois-Savossa

19 LIITE 3 OPASTUS MUSEOLLA (SUUNTAA ANTAVA RUNKO) Mukaan otettavat välineet: Esineen tutkimustehtävä- lomake Tietovisa- kysymys lomake (Lomakkeet kopioitavaksi museokansiossa) Kyniä Eväsleivät ja juomista VASEN PUOLI Luokka vierailee ensin museon vasemmalla puolella, joka käsittää kaksi luokkahuonetta. Ensimmäisessä luokkahuoneessa on rakennettu vanhanajan luokkahuone pulpetteineen ja muine esineineen. Toisessa luokkahuoneessa on esillä eri ammatteihin, töihin ja maanviljelykseen liittyvää esineistöä. Museon koululuokkahuone Museolle tultaessa kokoonnutaan aluksi luokkaan, joka on ulko-ovesta sisään tultaessa vasemmalla puolella. Ne oppilaat, jotka mahtuvat voivat mennä istumaan pulpettien taakse, lopuille oppilaille opettaja voi hakea tuolit museon varastosta. (varaston ovessa teksti vain henkilökunnalle ) Opettaja kertoo aluksi lyhyesti Varpaisjärven koulun historiasta ja perinteisistä elinkeinoista. Sen jälkeen pidetään lyhyt näytelmäharjoitus entisajan oppitunnista. Opettaja pyytää oppilasta valitsemaan yhden opetustaulun ja asettaa sen koulutaulutelineeseen. Karttakeppi havaintovälineenä käyttäen opettaja kertoo oppilaille siitä, miten koulutaulut kuuluivat entisajan opetusvälineistöön ja olivat tärkeitä havainnointivälineitä. Koulutauluista kertova lisäteksti löytyy luokkahuoneesta. Luokka voi tämän jälkeen keskustella yhdessä siitä, millaista opetus oli ennen tietokoneita, ja miten entisaikainen ja nykypäiväinen opetus eroavat toisistaan. Opettaja voi kysyä kysymyksiä, oppilaan saadessa vastausvuoron opettaja pyytää häntä ennen vastaamista nousemaan seisomaan pulpetin viereen ja kertoo sen olleen ennen

20 käytäntönä. Tämän jälkeen voidaan jälleen yhdessä miettiä, miltä tuntuisi jos nykyäänkin joutuisi nousemaan seisomaan vastausta annettaessa. Jos jonkun oppilaan keskittymiskyky meinaa herpaantua, opettaja voi kertoa entisaikaisista kurinpitomenetelmistä. Ennen oppilaat laitettiin seisomaan ja häpeämään luokan nurkkaan, jos he käyttäytyivät epäsopivasti. Yhden oppilaan voi laittaa nurkkaan seisomaan, jolloin saadaan taas aikaa keskustelua siitä miten opetus- ja kurinpitomenetelmät ovat muuttuneet. Yhden pulpetin päällä on ruokalautanen ja lusikka. Opettaja kertoo oppilaille miten ennen ei ollut erillistä ruokasalia, vaan ruokailu tapahtui oman pulpetin päällä luokkahuoneessa. Opettaja kertoo myös, että kaikilla kouluilla ei ollut varaa tarjota ruokaa oppilailleen, vaan eväät tuotiin mukaan kotoa. Opettaja voi kysyä, tietääkö joku oppilaista perinteisiä paikallisia ruokia joita ennen syötiin? Eväsruokana oli mm. Eväsvoeleevät kiärepaperissa, maetopullo ja mehupullo. EVÄSLEIPIEN TYÖHISTORIAA JA VALMISTUSOHJE- teksti löytyy museon luokkahuoneesta. Opettaja voi itse lukea tai pyytää yhtä tai useampaa oppilasta lukemaan leipä-tarinan ääneen. Sen jälkeen voidaan yhdessä keskustella, miten elämä on muuttunut. Tehdäänkö perheissä vielä leipää itse vai ostetaanko se valmiina kaupasta? Onko moni oppilaista kotoisin maatalosta, millaisin menetelmin leipää nykyisin valmistetaan? Jos museokäynnin ajankohta on aamulla ennen kouluruokailua tai iltapäivällä, voisi miettiä voitaisiinko museossa syödä eväsleivät? Oppilaita voisi pyytää ottamaan leivät mukaan kotoa tai koulun keittiöhenkilökunta voisi valmistaa heille eväät. Tämä tietenkin riippuu koulun budjetista ja ajankäyttömahdollisuuksista. Jos museossa ruokaillaan, tulee pulpetit suojata esim. paperisilla liinoilla. Luokkahuoneessa on myös useita muita esineitä kuten ompelukone, täytetty siili, vanhoja kirjoja jne. opettaja voi ottaa niitä mukaan puheisiinsa tilanteen mukaan. Työkaluhuone, toinen luokkahuone Työkaluhuoneeseen tultaessa opettaja kokoaa oppilaat ympärilleen ja kertoo valikoiduista elinkeinoista ja ammateista lyhyesti (naisten työt, elinkeinot, ammatit). Ammatteihin ja elinkeinoihin liittyvät tekstit löytyvät huoneesta. Tämän jälkeen opettaja jakaa oppilaille tehtävälomakkeen ja kynät. Esineen tutkimustehtävä- lomakkeen avulla lapset saadaan tutustumaan museoesineisiin omatoimisesti, miettimään esineiden käyttötarkoitusta,

21 rakennusmateriaaleja jne. Lomakkeen täytön jälkeen opettaja kerää paperit oppilailta. Lomakkeet käydään yhdessä läpi koulussa museovierailun jälkeen. Tehtävä antaa oppilaille mahdollisuuden havainnoida itselleen mielenkiintoisia asioita ja esineitä ilman ohjausta. Esineet liitetään myöhemmin oikeaan historialliseen kontekstiin, ainakin käyttötarkoitus selvitetään. Osa näyttelyn esineistä on nimetty, osa ei. Oppilaat valitsevat ainoastaan nimettyjä esineitä, jotta opettajalla on mahdollisuus kertoa niistä myöhemmin. Opettajan omien tietojen puitteissa on tietenkin mahdollista valita myös muuta esineistöä. Oppilaiden vastausten ei tarvitse olla oikeita tai paikkaansa pitäviä. Tehtävän pääasiallisena tarkoituksena on herättää oppilaiden mielenkiinto havainnoimaan ympärillään olevia esineitä ja asioita sekä pohtimaan niiden merkityksiä. OIKEA PUOLI Keittiö ja opettajan kamari Työkaluhuoneen jälkeen ryhmä siirtyy toiselle puolelle tilaan, jossa on entinen koulunkeittiö. Opettaja esittelee tietyt esineet ja elinkeinot (ruoan valmistus, pyykin pesu, leipähäkki, ruokakaappi). Tekstit aiheista löytyvät keittiöhuoneesta. Tämän jälkeen siirrytään kamarin puolelle, missä opettaja ja oppilaat voivat keskustella mitä ajatuksia oppilaissa herää. Olisiko outoa, jos opettaja asuisi edelleen koulun yhteydessä? Mitä opettaja on ennen tehnyt vapaaajallaan? Opettaja voi kiinnittää huomiota muun muassa Alias- pelissä tutuiksi tulleisiin esineisiin kuten rukkiin, kanteleeseen, kirkkovakkaan ja kirnuun. Miten vapaa-ajanvietto harrastukset ovat muuttuneet. Keskustelujen jälkeen opettaja jakaa oppilaille tietovisa- kysymyslomakkeen. Lomakkeen kysymykset ja vastaukset pohjautuvat opettajan kertomiin asioihin ja tietoihin, mitä oppilaat voivat itsenäisesti etsiä museosta. Opettaja kerää vastaukset oppilailta ja kysymykset voidaan käydä yhdessä läpi joko museolla tai luokassa, miten ajankäyttö sen sallii. Tähän päättyy mukava museopäivä ja paluu koululle on edessä.

22 LIITE 4 ESINEEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ VALITSE NÄYTTELYSTÄ YKSI SINUA KIINNOSTAVA ESINE JA PIIRRÄ SE PAPERIN KESKELLE MAHDOLLISIMMAN TARKASTI. VASTAA SEN JÄLKEEN KYSYMYKSIIN. MIKSI VALITSIT JUURI TÄMÄN ESINEEN? MIHIN SITÄ ON KÄYTETTY? KÄYTETÄÄNKÖ SAMANLAISIA ESINEITÄ VIELÄ? MIKÄ ESINEEN NIMI ON? MINKÄVÄRINEN SE ON? ONKO SE KOKONAINEN VAI PUUTTUUKO SIITÄ PALOJA? MITEN ESINE ON VALMISTETTU? JOS SE EI OLE EHJÄ MIKSI LUULET SEN MENNEEN RIKKI?

23 LIITE 5 TEHTÄVÄLOMAKE TUTKI MUSEON ESINEITÄ SEKÄ TIETOJA ESINEISTÄ. YMPÄRÖI MIELESTÄSI OIKEA VAIHTOEHTO 1. Varpaisjärven kotiseutumuseo on ollut ennen vanhaan? a) sairaala b) koulu c) kirkko 2. Mitä esineitä museon koululuokassa EI ole, joka sinun luokastasi löytyy? a) pulpetti b) tietokone c) opetustaulu 3. Kenkien valmistamiseen ja korjaamiseen liitettävä ammattinimike on a) suutari b) räätäli c) seppä 4. Naisten töihin EI kuulunut a) heinäpellolla työskenteleminen b) susien metsästys c) lehmien lypsäminen 5. Kaskenpolton päätarkoituksena oli a) viljelysmaan raivaaminen ja sen lannoittaminen kaadetun metsän poltosta saadulla tuhkalla b) viljelysmaan hyödyntäminen myös talvella c) viljelysmaan käyttäminen traktorin avulla 6. Mikä seuraavista EI ole kalastuksessa käytetty väline? a) rysä b) separaattori c) nuotta 7. Mitä KIRNULLA tehtiin? a) siinä tehtiin voista maitoa b) siihen kerättiin marjoja c) siinä tehtiin kermasta voita

24 8. Mihin tarkoitukseen LEIPÄHÄKKIÄ käytettiin? a) siinä säilytettiin leipiä b) siinä leivottiin leipiä c) sinne laitettiin lapset, jotka söivät liikaa leipää 9. Saippua valmistettiin ennen a) teurasjätteistä b) ylijääneistä kalanpäistä c) ruisjauhoista 10. Suurin osa kodin käyttöesineistä valmistettiin ennen a) muovista b) raudasta c) puusta

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli. AMMATTIPELI kysymysnopalla. puutarhuri. poliisi

ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli. AMMATTIPELI kysymysnopalla. puutarhuri. poliisi ARVAA MIKÄ AMMATTI -sanaselityspeli Arvaa mikä ammatti -pelin korteissa on 60 suomalaisille tuttua ammattia. Tulosta sopiva määrä kortteja. Kortteja on runsaasti, ja alussa on helpompia sanoja. Lopussa

Lisätiedot

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa

Lisätiedot

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme

Lisätiedot

merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko

merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko merirosvoseikkailu Ohjelmointia alkuopetukseen Elina Laakko ALUKSI Tämä tehtäväpaketti sisältää merirosvoaiheisia ohjelmointitehtäviä alkuopetukseen. Kokonaisuus koostuu kolmesta oppitunnista. Merirosvoseikkailu

Lisätiedot

1. Sananselitys. 2. Ohjelmointi. 3. Keskustelu. 4. Medialukutaito

1. Sananselitys. 2. Ohjelmointi. 3. Keskustelu. 4. Medialukutaito OpETuKsELliNeN S I s Ä L T ö 1. Sananselitys 2. Ohjelmointi 3. Keskustelu 4. Medialukutaito Vinkkejä opettajille Linnanmäki -päivän opetukselliseen puoleen. 2 0 1 7 1. Helsinki-sanaselityspeli TAIDOT:

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä 1 HISTORIA Oppiaineen tehtävä Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä

Lisätiedot

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa Harjoite 9: TÄHYSTÄJÄ Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: Kognitiivinen taso: P (spatiaalinen hahmottaminen): IR: suhteet Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista.

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. 1. Kortit Opettaja pyytää (esim. tunnin / jakson jälkeen)

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Kulttuurikohde tutuksi Tehtäväpaketti opettajan avuksi

Kulttuurikohde tutuksi Tehtäväpaketti opettajan avuksi Kulttuurikohde tutuksi Tehtäväpaketti opettajan avuksi fm riikka sainio Tähän artikkeliin on kerätty joitakin vinkkejä English Heritage -opetusaineiston pohjalta. Aiheena on tehtävälomakkeiden suunnittelu

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt Puolankajärven koulun järjestyssäännöt I TAVOITTEET II KOULUAIKA III OPPITUNNIT Järjestyssääntöjen tavoitteena on koulun työrauhan ja järjestyksen turvaaminen koulun kokonaistavoitteiden edistämiseksi

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland

ZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland ZA5473 Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland Flash Eurobarometer User language preferences online S1. Kuinka usein olette käyttäneet internettiä viimeisen

Lisätiedot

Lomakkeen 15 täyttäminen

Lomakkeen 15 täyttäminen Tässä esityksessä lomakkeen kohdat käydään läpi käytännöllisessä täyttöjärjestyksessä, joka poikkeaa osittain lomakkeen numerojärjestyksestä. 1. Nimi, henkilötunnus 2. Taiteen ala tai ammatti, esim. kuvataide

Lisätiedot

valinnaisaineiltaan Tervetuloa! Tule ja tuo vanhempasikin koulun torstaina 4.2.2016 klo 18.00. Infoa, valinnaisten esittelyjä Sisällys Ohjeita

valinnaisaineiltaan Tervetuloa! Tule ja tuo vanhempasikin koulun torstaina 4.2.2016 klo 18.00. Infoa, valinnaisten esittelyjä Sisällys Ohjeita 9.luokkien valinnaisaineet 2016-2017 Sisällys Ohjeita VALINNAISAINEET 9. LUOKILLE Luova kirjoittaminen Yrittäjyyskasvatus Kotitalouskurssi Kuntoilu Palloilu Johdantokurssi lukion matematiikkaan Shakkikurssi

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1.

10.4.9.1. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta 10.4.8.1. 10.4.9. Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake (tiedot kerätty alunperin 9 kk:n ensisijaisen huoltajan haastattelulomakkeella Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomake on suunniteltu

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot