ALUEELLINEN MUSEOPAKETTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLINEN MUSEOPAKETTI"

Transkriptio

1 VARPAISJÄRVEN KOULUN ALUEELLINEN MUSEOPAKETTI Johanna Latvamäki, FM Varpaisjärven museohoitaja Lapinlahdella

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Valmistautuminen museovierailuun 1.1 Paikallishistoriatietous 1.2. Sananselityspeli 1.3. Esineet ennen - peli 1.4 Museon käyttäytymissäännöt 2. Museokäynti 3. Vierailunpurku 4. Internet aineistoja Lähteet Liitteet

3 JOHDANTO Museovierailu tukee mm. seuraavia opetussuunnitelman mukaisia perusopetuksen 5. ja 6. vuosiluokkien historianopetuksen kohtia: Omat juuret ja historiallinen tieto oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä Museopedagogiikka on museon kasvatus- ja opetustoimintaa, jossa on tietoinen opetuksellinen päämäärä. Varpaisjärven 5.-luokan museovierailun tavoitteena on saada lapset innostumaan historian opetuksesta tutustuttamalla heidät kotiseutunsa historiaan. Tavoitteena on myös Henkisen- ja aineellisenkulttuuriperinnön ymmärtäminen ja paikallisen kulttuuri-identiteetin luominen. Museopedagogiikassa keskitytään opettamiseen keksimisen, löytämisen ja kyselemisen kautta. Museovierailun ei siis tule olla liian muodollinen tapahtuma, missä spontaaneille puheenvuoroille ja kysymyksille ei ole sijaa. Museo-opetuksen keskeinen päämäärä ei ole museon keräämän tiedon välittäminen, vaan kulttuuri- ja luonnonperinnön lukutaidon oppiminen itse puhumalla ja kokeilemalla. Oppiminen museoissa perustuu kuitenkin museon kokoelmiin ja tämä oppimispaketti on suunniteltu nimenomaisesti Varpaisjärven kotiseutumuseon kokoelmien pohjalta. Koululle toimitetusta museokansiosta löytyy ennakkotehtävät museovierailua varten. Opettajat valitsevat itse sen mitä tehtäviä haluavat kunkin vierailukerran yhteydessä hyödyntää. Materiaalia voi käyttää myös muussa kuin museon toimintaan liittyvässä historian opetuksessa.

4 1. VALMISTAUTUMINEN MUSEOSSA VIERAILUUN 1.1 Paikallishistoria tietous Käykää ennen museovierailua oppilaiden kanssa historian tunnilla luokassa läpi seuraavat kysymykset ja vastaukset. Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse käydä läpi, jos ilmenee ajankäyttöongelmia, vaan opettaja voi poimia kysymysten joukosta tärkeimmät ja todennäköisimmät keskustelun herättelijät. Kysymykset esitettäväksi oppilaille ennen museovierailua, mukana ovat myös esimerkkivastaukset. Luokka voi miettiä laajempia vastauksia yhdessä. KYSYMYKSET JA VASTAUKSET LIITE Sananselityspeli Peliä pelataan Alias -pelin tyyliin, oppilaat jaetaan esim. neljän hengen ryhmiin. Yksi oppilas selittää sanaa ja toiset yrittävät keksiä oikean ratkaisun. Kortteja voidaan vaihtaa eri ryhmien välillä, kun ne on saatu selitettyä. Pelin sanat liittyvät museon esineistöön, osa sanoista voi olla oppilaille ennestään vieraita, esimerkiksi sana päre. Opettajalla on sanojen vastauskortit hallussaan ja pelin lopuksi vaikeita sanoja käydään yhdessä läpi. Näin osa museoon liittyvistä esineistöstä, ammateista ja elinkeinoista on jo ennakkoon tuttua lapsille ja asioiden sisäistäminen vierailun yhteydessä on helpompaa. KYSYMYKSET JA VASTAUKSET LIITE Esineet ennen - peli Pelissä lapset joutuvat yhdistämään oikeat esineet huoneeseen ja aikakauteen. Osa esineistä kuuluu kyseiseen huoneeseen ja aikakauteen, osa esineistä ei. Jos kaikilla oppilailla ei ole käytössään tietokonetta, niin peliä voidaan pelata yhdessä opettajan johdolla. Peli löytyy saranat.fi verkkoympäristöstä osoitteesta:

5 1.4 Museon käyttäytymissäännöt Oppilaiden kanssa käydään läpi ennen museovierailua, miten museossa tulee käyttäytyä. Kaikki eivät välttämättä ole aikaisemmin vierailleet museoissa, joten tietyt säännöt on hyvä käydä jo koulussa läpi. Kotiseutumuseon esineistö kertoo hyvin alueen menneisyydestä ja ammateista, joten esineistöön tulee suhtautua kunnioittaen. Museovierailu voi olla mallina myös tuleville vierailuille koulumaailman ulkopuolella. Museossa EI saa: Museossa SAA: Juosta - Kysyä kysymyksiä Koskea esineisiin ilman lupaa - Katsella esineitä Pitää isoja reppuja, jotka voivat tiputtaa esineitä - Jutella sopivaan ääneen Opettaja ja oppilaat voivat yhdessä miettiä, mitä vanhoille esineille tapahtuisi, jos kaikki museon vieraat koskisivat niihin. Oppilaiden on hyvä tietää etukäteen retken kohde, kesto ja käytettävä reitti, mitä varusteita tarvitaan ja mitä ei tarvita mukaan, millaisia vaaratekijöitä matkaan liittyy sekä sisäistää säännöt, joita retkellä noudatetaan 2. MUSEOKÄYNTI Varsinainen museovierailu toteutetaan koulun hyväksi katsomana ajankohtana. Museorakennuksessa ei ole lämmitystä, joten suositeltava vierailuajankohta on joko alku syksystä tai loppu keväästä. Museovierailun opastuksen runko opettajille löytyy LIITTEESTÄ 3.

6 3. VIERAILUN PURKU Museovierailun jälkeen olisi hyvä käyttää aikaa opittujen asioiden mieleen palauttamiseen ja vahvistamiseen vielä koululuokassa. Opettaja ja oppilaat käyvät yhdessä läpi ESINEEEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ-LOMAKKEEN (LIITE 4) ja pohtivat esineiden käyttötarkoituksia sekä keskustelevat vapaamuotoisesti mieleen tulleista ajatuksista. Kysymys- ja vastaus TEHTÄVÄLOMAKE (LIITE 5) käydään läpi ja opettaja voi halutessaan palkita eniten oikeita vastauksia saaneen oppilaan. Toivottavasti museovierailu oli onnistunut ja innosti lapsia historian opiskelussa sekä lisäsi Varpaisjärven koulun oppilaiden kotiseutunsa tuntemusta. 4. INTERNET AINEISTOJA Kuopion kulttuurihistoriallisen museon tuottama Stipendiaattien repusta, Kuopion Isänmaallisen Seuran 130 vuotis -juhlanäyttelyyn liittyvä näyttelypedagoginen PERINTEENKERUUN TYÖPAJA Sivustolta löytyy paljon hyödyllistä materiaalia, kokosin museopakettiin sivuston historianopetukseen liittyvät oleellisimmat materiaalit, jotka on helpoin suorittaa oppituntien puitteissa. Suosittelen myös muuhun materiaaliin tutustumista ja hyödyntämistä myös muiden aineiden opetuksessa. Tietoa opettajille: d7-eb4c72cda2de&groupId= Sivustolta löytyy myös kotona suoritettavia tehtäviä, jos opettajat haluavat niitä hyödyntää. Vastausten läpi käyminen koulussa vie oman aikansa, joten en liitä tehtäviä tähän. Lisätietoa löytyy osoitteesta: 4cf5-bde8-0d6608e48c24&groupId=10501 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran oppimispaketteja osoitteessa:

7 LÄHTEET Kirjalliset lähteet Kallio, K. (toim.) Museo oppimisympäristönä. Suomen museoliiton julkaisuja 54. Jyväskylä: Gummerus. Marjatta ja Pekka Haara (toim.) Varpaisjärvi. Kuopio: Graafiset Palvelut/SSKOY. Sähköiset lähteet Aboa Vetus Ars Nova. Historian ja nykytaiteen museo: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura: Kuopion kulttuurihistoriallinen museo: (Luettu: ) Päivi Lappalainen. MUSEOSSA OPPIMINEN. Koulun ja museon yhteistyö luokanopettajien, oppilaiden ja museotyöntekijöiden kokemana Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma 2005 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ /10088/urn_nbn_fi_jyu pdf?sequence=1 Museopedagogiikka Oppimista ja opetusta museoissa Viitala-Hakamies-Kakkuri-Kuvaja

8 Opetushallitus: Pulkka Pohjois-Savon museot verkossa:

9 LIITE 1 PAIKALLISHISTORIA KYSYMYKSET JA ESIMERKKI VASTAUKSET Missä kunnassa tai kaupungissa asutte? Lapinlahti, Varpaisjärvi Asukasluku? Varpaisjärvi 2908 ( ), Koko Lapinlahti Kuntaliitos vuoden 2011 alusta. Perustamisvuosi? Varpaisjärvi 1911, Lapinlahti 1874 Suurimmat kylät ja taajamat? Varpaisjärvi: Kirkonkylä, Korpijärvi, Lukkarila, Petäys-Paloinen Lapinlahden suurimmat taajamat: Alapitkä, Nerkoo ja Varpaisjärvi Kylät: Martikkala-Väisälänmäki, Puoliväli, Mäkikylä, Pajujärvi, Tölvä, Karvasalmi, Pohjois-Ollikkala Mitkä ovat alueen tärkeimmät elinkeinot ennen ja nyt? Ennen: Maa- ja metsätalous, maidonjalostus Nyt: Palvelut (Kauppa, terveydenhuolto, koulu yms.), maa- ja metsätalous, elintarviketeollisuus (Valio Lapinlahden tehtaat Pohjoismaiden suurin maidonjalostusyksikkö) Museo- Mikä on museo? Museoiden tavoitteena on ylläpitää ja lisätä tietoutta kulttuurista, historiasta ja ympäristössä. Museot tallentavat ja tutkivat historiallisten esineiden tietoja ja asettavat esineitä näytille. Millainen museo rakennus on? Museorakennus on monesti alun perin toista käyttötarkoitusta varten rakennettu. Varpaisjärven kotiseutumuseossa toimi aikaisemmin kunnan ensimmäinen koulu. Onko kukaan käynyt museossa?

10 Onko kunnassa paikallismuseo? Varpaisjärven kotiseutumuseo sekä Hevosajoneuvomuseo (Hepola) Kuinka moni on vieraillut paikkakunnan museoissa? Missä museo sijaitsee? Nilsiäntien varressa, Hepola harjoitusraviradan yhteydessä Mitä museossa esitellään? Paikallisperinnettä Varpaisjärven ensimmäisessä kirkonkylän kansakoulussa. Museossa on esillä vanhoja työkaluja ja esineitä. Museoon on koottu myös vanhaa koululuokkaa esittävä huone. Hepolassa Suomenhevosen historiaa kuvaava näyttely ja vanhoja työvälineitä. Mitä muuta historiallista ja vanhaa Varpaisjärveltä löytyy? Josef Stenbäckin vuonna 1904suunnittelema kansallisromanttinen kivikirkko. Pyhän Mikaelin kirkko, joka on tehty graniitista. Herman Joutsenen suunnittelema Ruuna Reippaan-patsas. Ruuna Reipas oli Varpaisjärveltä kotoisin oleva maineikas ja voitokas ravihevonen. Koskenniemi, joka oli maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisen kotipirtti. Mikä merkitys paikallismuseolla on? Oppii tuntemaan oman paikkakunnan historiaa. Saa tietoa miten Varpaisjärvellä on ennen eletty. Saa tietoa millaisia esineitä vanhemmat ja isovanhemmat ovat käyttäneet. Mikä merkitys maakuntamuseolla on? Maakuntamuseo tutkii, ylläpitää ja tallentaa alueellisesti maakunnan historiaa. Museo järjestää erilaisia mielenkiintoisia tapahtumia ja opastuksia lapsille. Vaihtuvien näyttelyiden ansiosta museossa voi vierailla useampaankin kertaan. Mitkä merkitys kansallismuseolla on?

11 Museossa on kattavasti tietoa Suomen esihistoriasta ja historiasta. Ajankohtaisia vaihtuvia näyttelyitä ja tekemistä useammaksi tunniksi. LIITE 2 Alias-kortit VARPAISJÄRVI HISTORIA MENNEISYYS RUUHI KAMERA MAANVILJELY

12 KANGASPUUT TUOHIKENGÄT KASKI HEVONEN KOULU PULPETTI KARTTAKEPPI

13 KARTTAPALLO OPETUSTAULU PUHELINKESKUS EVÄSLEIPÄ OMPELUKONE LUOKKAHUONE LIITUTAULU HELMITAULU VAAKUNA

14 LEIVINUUNI LEIPÄHÄKKI SEPARAATTORI KIRNU KAUHA PÄRE MUSEO KIRKKOVAKKA ARKKU RUKKI

15 KANTELE RIPPIKOULU KEHTO SEPPÄ SUUTARI RÄÄTÄLI MAANVILJELIJÄ KEITTÄJÄ OPETTAJA

16 OPPILAS PYYKKILAUTA LEIPÄHÄKKI OPETTAJAN ALIAS-KORTTI VASTAUKSET ARKKU = Tavaroiden säilyttämiseen käytetty kannellinen laatikko. Ennen vanhaan matkoille lähdettäessä ei käytetty matkalaukkuja, vaan tavarat pakattiin mukaan matka-arkkuun. Museosta löytyy arkkuja opettajan asuinhuoneesta. Ennen vanhaan koulujen yhteydessä saattoi olla erillinen huone, jossa opettaja majoittui kouluvuoden ajan. EVÄSLEIPÄ = Aluksi kunta ei tarjonnut kouluruokaa, vaan oppilaat ottivat kotoaan eväät mukaan kouluun. Eväsleipä- tarina museolla luettavaksi. HELMITAULU = Laskemisen apuväline. Museon luokkahuoneesta löytyy helmitaulu. HEVONEN = Tärkeä apu pelto- ja metsätöissä maanviljelijöille. Apuna myös liikkumisessa. HISTORIA = Menneisyyden tapahtumia ja asioita käsittelevä oppiaine. KAMERA = Kuvien tallentamiseen käytettävä laite. KANGASPUUT = Kankaiden ja mattojen kudonnassa käytettävä laite, joka nopeutti tekstiilien valmistamista huomattavasti. KANTELE = Puurunkoinen kielisoitin, jota soitettiin näppäilemällä. Museon yksikielinen kannel löytyy opettajan asuinhuoneistosta. KARTTAKEPPI = Aikaisemmin puusta valmistettu opettajan käyttämä osoitinväline KARTTAPALLO = Kolmiulotteinen pallo, jossa on esiteltynä maapallo. Suosittu opetuskäytössä. KASKI = Metsän polttaminen maanviljelysalaksi. Museon toisessa luokkahuoneessa on tietoa kaskiviljelystä ja perinteisistä elinkeinoista ja ammateista. KAUHA = Ruoan sekoittamiseen ja annostelemiseen käytettävä väline. Ennen vanhaan kauhat valmistettiin puusta.

17 KEHTO = Vauvan sänky. Lapsia tuuditettiin uneen kehtoa heiluttamalla. KEITTÄJÄ = Koulun kokki, joka valmisti lapsille maittavaa ruokaa. Ennen ruoka tehtiin koulurakennuksessa, ei ollut ulkopuolisia ruoantoimittajia. KIRKKOVAKKA = Kannellinen tai kanneton säilytysastia, jossa säilytettiin esimerkiksi eväitä kirkkomatkaa varten. Kirkko saattoi olla pitkän matkan päässä kylälle ja sinne kuljettiin talvisin reellä. Kirkkokäynnin jälkeen eväät otettiin esille vakasta ja syötiin yhdessä. Museossa kirkkovakkoja löytyy opettajan asuinhuoneistosta. KIRNU = Korkea puinen astia, jossa kermassa tehtiin voita. Karjatalouskulttuurissa kirnu oli tärkeä työväline. Voita käytettiin omiin tarpeisiin ja sitä myös myytiin meijereille. KOULU = Rakennus, jossa oppilaille opetetaan hyödyllisiä asioita LEIPÄHÄKKI = Paistettu leipä asetettiin usein laudalle kuivumaan, mutta lappeellaan se vei paljon tilaa ja kuivui hitaasti, ongelman ratkaisemiseksi syntyi leipähäkki, jossa leivät kuivatettiin. Museon keittiössä kaksi leipähäkkiä ja lisätietoja. LEIVINUUNI = Kivirakenteinen suurikokoinen tulisija. Käytetään ruuan laittamisessa ja asunnon lämmittämisessä. Ennen leipää saatettiin valmistaa ainoastaan muutamia kertoja vuodessa ja suurin osa leivistä kuivatettiin myöhempää käyttöä varten. Leivinuunissa pystyy paistamaan sähköuunia isompia määriä leipää kerralla. LIITUTAULU = Opettajan ja oppilaiden luokassa käyttämä kirjoitusalusta LUOKKAHUONE = Koulussa sijaitseva huone, jossa opetus tapahtuu. Aikaisemmin kaikki opiskelu tapahtui samassa huoneessa eikä esimerkiksi erillisiä tekstiilityön luokkia ollut MAANVILJELY = Kasveja ja viljaa kasvatetaan järjestelmällisesti käyttöön.. Ennen vanhaan maanviljely vei keväästä syksyyn kaiken ajan. Koneet olivat käsikäyttöisiä tai hevosvetoisia, lehmät lypsettiin käsin ja vilja niitettiin viikatteilla. Maanviljelykseen liittyvää työkalu esineistöä esillä museon toisessa luokkahuoneessa. MAANVILJELIJÄ = Henkilö, joka saa elantonsa viljelemällä maata omaan käyttöönsä ja myyntiin MENNEISYYS = Aikaisemmin tapahtunut asia tai ilmiö MUSEO = Museo on laitos, johon on kerätty taidetta, kulttuurihistoriaa, luonnontiedettä koskevaa aineistoa. Aineistoa on yleensä esillä erilaisissa näyttelyissä. OMPELUKONE = kone, jolla ommellaan langalla kiinni kaksi tai useampia kerroksia kangasta. Koulujen ompelukoneet yleistyivät 1900-luvun alussa. OPETUSTAULU = Opetuksessa apuvälineenä käytetty kuvataulu. Kuvatauluja ja lisää tietoa esillä museon luokkahuoneessa. PUHELINKESKUS = Järjestelmä, joka muodostaa kytkentöjä puhelinlinjojen välille. Aikaisemmin ihminen välitti puhelut. Löytyy museon aulasta.

18 PULPETTI = Opiskelussa käytettävä pöytä. Aikaisemmin pulpetit ja tuolit olivat yksi kiinteä kokonaisuus. Varpaisjärven museolla on yksi paripulpetti, jossa oppilaat istuvat saman penkin päällä. PYYKKILAUTA = Pyykinpesussa apuvälineenä käytetty lauta. Pyykki pestiin käsin hankaamalla vaatteita pyykkilaudan avulla. Pyykinpesusta lisätietoa museon keittiöhuoneessa. PÄRE = puun rungosta pituussuuntaan vuolemalla tai höyläämällä valmistettu ohut levymäinen suikale. Päreitä käytettiin esimerkiksi kattoihin ja asuntojen huoneiden valaisemiseen. Valaisupäreet valmistettiin halkomalla niin, että suorasyinen sopivan levyinen puu halkaistaan puukolla kahtia, puolikkaat taas kahtia ja niin edelleen. Museosta valaisu päre löytyy leivinuunin vierestä keittiöstä. RIPPIKOULU = Seurakunnan erityisesti nuorille järjestämä kristinopin opetus. Ennen vanhaan rippikoulun myötä saatiin naima lupa, jonka myötä saatiin oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Museon kokoelmista löytyy vanha rippipuku joka on opettajan huoneessa. Ennen vanhaan ihmisillä ei ollut yleensä varaa hankkia kuin yksi juhlapuku. Tästä syystä myös rippi- ja morsiuspuvut olivat usein mustia. RUKKI = laite, jolla karstatusta lampaanvillasta on kehrätty villalankaa. Jos lankaa ei ollut saatavilla kaupasta, se kehrättiin itse omaan tarkoitukseen. Langasta kudottiin erilaisia vaatteita, esimerkiksi lapasia ja villapaitoja. Museon rukki löytyy opettajan asuinhuoneistosta. RUUHI = Puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jota käytettiin aikaisemmin matkan tekoon vesiteitse. Löytyy museon toisesta luokkahuoneesta. RÄÄTÄLI = Käsityöläinen joka valmisti ammatikseen vaatteita ja myös korjasi niitä tarpeen mukaan. Vaatteiden käyttöikä oli ennen pitempi ja niitä paikkaamalla sitä saatiin nostettua entisestään. SEPARAATTORI = Maito kaadettiin käsin pyöritettävään separaattoriin, joka erotti maidon ja kerman. SEPPÄ = Sepät valmistivat käyttöesineitä metallista takomalla. Museon toisessa luokkahuoneessa on esiteltynä sepän työvälineitä ja valmistamia esineitä. SUUTARI = Käsityöläinen joka valmisti kenkiä. Museon toisessa luokkahuoneessa on esillä suutarin työvälineitä ja tuohikenkiä. TUOHIKENGÄT = Tuohesta eli puun kuoresta valmistetut jalkineet. Aikaisemmin suurin osa vaatteista ja käyttöesineistä valmistettiin itse. VAAKUNA = Alueen tai maan kuvallinen tunnus. Varpaisjärven vaakuna löytyy museon luokkahuoneen sisältä, oven yläpuolelta. VARPAISJÄRVI = Lapinlahteen kuuluva taajama Pohjois-Savossa

19 LIITE 3 OPASTUS MUSEOLLA (SUUNTAA ANTAVA RUNKO) Mukaan otettavat välineet: Esineen tutkimustehtävä- lomake Tietovisa- kysymys lomake (Lomakkeet kopioitavaksi museokansiossa) Kyniä Eväsleivät ja juomista VASEN PUOLI Luokka vierailee ensin museon vasemmalla puolella, joka käsittää kaksi luokkahuonetta. Ensimmäisessä luokkahuoneessa on rakennettu vanhanajan luokkahuone pulpetteineen ja muine esineineen. Toisessa luokkahuoneessa on esillä eri ammatteihin, töihin ja maanviljelykseen liittyvää esineistöä. Museon koululuokkahuone Museolle tultaessa kokoonnutaan aluksi luokkaan, joka on ulko-ovesta sisään tultaessa vasemmalla puolella. Ne oppilaat, jotka mahtuvat voivat mennä istumaan pulpettien taakse, lopuille oppilaille opettaja voi hakea tuolit museon varastosta. (varaston ovessa teksti vain henkilökunnalle ) Opettaja kertoo aluksi lyhyesti Varpaisjärven koulun historiasta ja perinteisistä elinkeinoista. Sen jälkeen pidetään lyhyt näytelmäharjoitus entisajan oppitunnista. Opettaja pyytää oppilasta valitsemaan yhden opetustaulun ja asettaa sen koulutaulutelineeseen. Karttakeppi havaintovälineenä käyttäen opettaja kertoo oppilaille siitä, miten koulutaulut kuuluivat entisajan opetusvälineistöön ja olivat tärkeitä havainnointivälineitä. Koulutauluista kertova lisäteksti löytyy luokkahuoneesta. Luokka voi tämän jälkeen keskustella yhdessä siitä, millaista opetus oli ennen tietokoneita, ja miten entisaikainen ja nykypäiväinen opetus eroavat toisistaan. Opettaja voi kysyä kysymyksiä, oppilaan saadessa vastausvuoron opettaja pyytää häntä ennen vastaamista nousemaan seisomaan pulpetin viereen ja kertoo sen olleen ennen

20 käytäntönä. Tämän jälkeen voidaan jälleen yhdessä miettiä, miltä tuntuisi jos nykyäänkin joutuisi nousemaan seisomaan vastausta annettaessa. Jos jonkun oppilaan keskittymiskyky meinaa herpaantua, opettaja voi kertoa entisaikaisista kurinpitomenetelmistä. Ennen oppilaat laitettiin seisomaan ja häpeämään luokan nurkkaan, jos he käyttäytyivät epäsopivasti. Yhden oppilaan voi laittaa nurkkaan seisomaan, jolloin saadaan taas aikaa keskustelua siitä miten opetus- ja kurinpitomenetelmät ovat muuttuneet. Yhden pulpetin päällä on ruokalautanen ja lusikka. Opettaja kertoo oppilaille miten ennen ei ollut erillistä ruokasalia, vaan ruokailu tapahtui oman pulpetin päällä luokkahuoneessa. Opettaja kertoo myös, että kaikilla kouluilla ei ollut varaa tarjota ruokaa oppilailleen, vaan eväät tuotiin mukaan kotoa. Opettaja voi kysyä, tietääkö joku oppilaista perinteisiä paikallisia ruokia joita ennen syötiin? Eväsruokana oli mm. Eväsvoeleevät kiärepaperissa, maetopullo ja mehupullo. EVÄSLEIPIEN TYÖHISTORIAA JA VALMISTUSOHJE- teksti löytyy museon luokkahuoneesta. Opettaja voi itse lukea tai pyytää yhtä tai useampaa oppilasta lukemaan leipä-tarinan ääneen. Sen jälkeen voidaan yhdessä keskustella, miten elämä on muuttunut. Tehdäänkö perheissä vielä leipää itse vai ostetaanko se valmiina kaupasta? Onko moni oppilaista kotoisin maatalosta, millaisin menetelmin leipää nykyisin valmistetaan? Jos museokäynnin ajankohta on aamulla ennen kouluruokailua tai iltapäivällä, voisi miettiä voitaisiinko museossa syödä eväsleivät? Oppilaita voisi pyytää ottamaan leivät mukaan kotoa tai koulun keittiöhenkilökunta voisi valmistaa heille eväät. Tämä tietenkin riippuu koulun budjetista ja ajankäyttömahdollisuuksista. Jos museossa ruokaillaan, tulee pulpetit suojata esim. paperisilla liinoilla. Luokkahuoneessa on myös useita muita esineitä kuten ompelukone, täytetty siili, vanhoja kirjoja jne. opettaja voi ottaa niitä mukaan puheisiinsa tilanteen mukaan. Työkaluhuone, toinen luokkahuone Työkaluhuoneeseen tultaessa opettaja kokoaa oppilaat ympärilleen ja kertoo valikoiduista elinkeinoista ja ammateista lyhyesti (naisten työt, elinkeinot, ammatit). Ammatteihin ja elinkeinoihin liittyvät tekstit löytyvät huoneesta. Tämän jälkeen opettaja jakaa oppilaille tehtävälomakkeen ja kynät. Esineen tutkimustehtävä- lomakkeen avulla lapset saadaan tutustumaan museoesineisiin omatoimisesti, miettimään esineiden käyttötarkoitusta,

21 rakennusmateriaaleja jne. Lomakkeen täytön jälkeen opettaja kerää paperit oppilailta. Lomakkeet käydään yhdessä läpi koulussa museovierailun jälkeen. Tehtävä antaa oppilaille mahdollisuuden havainnoida itselleen mielenkiintoisia asioita ja esineitä ilman ohjausta. Esineet liitetään myöhemmin oikeaan historialliseen kontekstiin, ainakin käyttötarkoitus selvitetään. Osa näyttelyn esineistä on nimetty, osa ei. Oppilaat valitsevat ainoastaan nimettyjä esineitä, jotta opettajalla on mahdollisuus kertoa niistä myöhemmin. Opettajan omien tietojen puitteissa on tietenkin mahdollista valita myös muuta esineistöä. Oppilaiden vastausten ei tarvitse olla oikeita tai paikkaansa pitäviä. Tehtävän pääasiallisena tarkoituksena on herättää oppilaiden mielenkiinto havainnoimaan ympärillään olevia esineitä ja asioita sekä pohtimaan niiden merkityksiä. OIKEA PUOLI Keittiö ja opettajan kamari Työkaluhuoneen jälkeen ryhmä siirtyy toiselle puolelle tilaan, jossa on entinen koulunkeittiö. Opettaja esittelee tietyt esineet ja elinkeinot (ruoan valmistus, pyykin pesu, leipähäkki, ruokakaappi). Tekstit aiheista löytyvät keittiöhuoneesta. Tämän jälkeen siirrytään kamarin puolelle, missä opettaja ja oppilaat voivat keskustella mitä ajatuksia oppilaissa herää. Olisiko outoa, jos opettaja asuisi edelleen koulun yhteydessä? Mitä opettaja on ennen tehnyt vapaaajallaan? Opettaja voi kiinnittää huomiota muun muassa Alias- pelissä tutuiksi tulleisiin esineisiin kuten rukkiin, kanteleeseen, kirkkovakkaan ja kirnuun. Miten vapaa-ajanvietto harrastukset ovat muuttuneet. Keskustelujen jälkeen opettaja jakaa oppilaille tietovisa- kysymyslomakkeen. Lomakkeen kysymykset ja vastaukset pohjautuvat opettajan kertomiin asioihin ja tietoihin, mitä oppilaat voivat itsenäisesti etsiä museosta. Opettaja kerää vastaukset oppilailta ja kysymykset voidaan käydä yhdessä läpi joko museolla tai luokassa, miten ajankäyttö sen sallii. Tähän päättyy mukava museopäivä ja paluu koululle on edessä.

22 LIITE 4 ESINEEN TUTKIMUSTEHTÄVÄ VALITSE NÄYTTELYSTÄ YKSI SINUA KIINNOSTAVA ESINE JA PIIRRÄ SE PAPERIN KESKELLE MAHDOLLISIMMAN TARKASTI. VASTAA SEN JÄLKEEN KYSYMYKSIIN. MIKSI VALITSIT JUURI TÄMÄN ESINEEN? MIHIN SITÄ ON KÄYTETTY? KÄYTETÄÄNKÖ SAMANLAISIA ESINEITÄ VIELÄ? MIKÄ ESINEEN NIMI ON? MINKÄVÄRINEN SE ON? ONKO SE KOKONAINEN VAI PUUTTUUKO SIITÄ PALOJA? MITEN ESINE ON VALMISTETTU? JOS SE EI OLE EHJÄ MIKSI LUULET SEN MENNEEN RIKKI?

23 LIITE 5 TEHTÄVÄLOMAKE TUTKI MUSEON ESINEITÄ SEKÄ TIETOJA ESINEISTÄ. YMPÄRÖI MIELESTÄSI OIKEA VAIHTOEHTO 1. Varpaisjärven kotiseutumuseo on ollut ennen vanhaan? a) sairaala b) koulu c) kirkko 2. Mitä esineitä museon koululuokassa EI ole, joka sinun luokastasi löytyy? a) pulpetti b) tietokone c) opetustaulu 3. Kenkien valmistamiseen ja korjaamiseen liitettävä ammattinimike on a) suutari b) räätäli c) seppä 4. Naisten töihin EI kuulunut a) heinäpellolla työskenteleminen b) susien metsästys c) lehmien lypsäminen 5. Kaskenpolton päätarkoituksena oli a) viljelysmaan raivaaminen ja sen lannoittaminen kaadetun metsän poltosta saadulla tuhkalla b) viljelysmaan hyödyntäminen myös talvella c) viljelysmaan käyttäminen traktorin avulla 6. Mikä seuraavista EI ole kalastuksessa käytetty väline? a) rysä b) separaattori c) nuotta 7. Mitä KIRNULLA tehtiin? a) siinä tehtiin voista maitoa b) siihen kerättiin marjoja c) siinä tehtiin kermasta voita

24 8. Mihin tarkoitukseen LEIPÄHÄKKIÄ käytettiin? a) siinä säilytettiin leipiä b) siinä leivottiin leipiä c) sinne laitettiin lapset, jotka söivät liikaa leipää 9. Saippua valmistettiin ennen a) teurasjätteistä b) ylijääneistä kalanpäistä c) ruisjauhoista 10. Suurin osa kodin käyttöesineistä valmistettiin ennen a) muovista b) raudasta c) puusta

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen

Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen Virtuaalimuseon esineisiin tutustuminen 5. Esineet ennen vanhaan (Tehtävä sovellettavissa eri ikäryhmillle) Oppilaat katselevat kuvia virtuaalimuseon vanhoista esineistä ja tutustuvat niihin opettajan

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Kotkasaaren kotimuseo

Kotkasaaren kotimuseo Kotkasaaren kotimuseo Taipalsaaren Kattelussaaren Kotkassa olevan pienoismuseon tiloista löytyy esineistöä niin maanviljelyksestä, kalastuksesta, käsitöistä kuin kotoisesta arkielämästäkin. Kotkasaaren

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi

Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi Vinkkejä kulttuuriperintökasvatuksen tueksi ulpu mustonen, lastentarhanopettaja Lapsen minuus kasvaa ja kehittyy sidoksissa kulttuuriin. Kulttuuriperintöön tutustumalla lapsen kulttuuri-identiteetti ja

Lisätiedot

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista.

Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. 1. Kortit Opettaja pyytää (esim. tunnin / jakson jälkeen)

Lisätiedot

C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne. D. Valmis suojus arvioidaan seuraavasti (maksimissaan 50.

C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne. D. Valmis suojus arvioidaan seuraavasti (maksimissaan 50. C. Ennen kuin aloitatte suojuksen suunnittelun, miettikää ryhmänne ajankäyttöä. Apuna voi käyttää seuraavaa aikataulua: Ideointi 15 minuuttia Suunnittelu 30 minuuttia Toteutus 30 minuuttia Tauko 5 minuuttia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuisten museo 15.12.2009

Aikuisten museo 15.12.2009 Aikuisten museo 15.12.2009 Museot ammatti-identiteettien vahvistajina Mestariduunaritoiminta Elina Eerola Projektisuunnittelija Työväenmuseo Werstas Tavoitteet Vahvistaa ammattiin opiskelevien ja aikuisväestön

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua

OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua OPS 2016 - Kohti uudenlaista koulua Runosmäen koulun oppilaiden ajatuksia syksyllä 2013 Mikä on koulun perustehtävä? - Paikka, jossa opettajat opettavat ja oppilaat oppivat - Tarjota oppimisympäristö,

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

MEDIAKYSELY KEVÄT 2013

MEDIAKYSELY KEVÄT 2013 MEDIAKYSELY KEVÄT 2013 TAUSTAA Taustalla kansainvälinen EU Kids Online -tutkimus lasten ja nuorten internetin käytöstä sekä opettajien ja vanhempien huoli mobiililaitteiden viihdekäytön lisääntymisestä.

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

2. Mitä tarkoittaa esihistoriallinen aika? Esihistoriallinen aika tarkoittaa aikaa, jolta ei ole samanaikaisia kirjallisia tietoja.

2. Mitä tarkoittaa esihistoriallinen aika? Esihistoriallinen aika tarkoittaa aikaa, jolta ei ole samanaikaisia kirjallisia tietoja. Opettajan opas Tehtävien ratkaisut Esihistoria 1. Tutki näyttelyssä olevaa Lapinlahden alueen karttaa ajalta noin 7000 vuotta ekr. Vertaa sitä nykykarttaan. Miltä kotikyläsi näyttää vanhemmassa kartassa?

Lisätiedot

Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja.

Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja. ASUMISEN TUKIASUKKAIDEN KYSELYN TULOKSIA Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja. KESKUSTA Vastauksia 14 kpl 1. IKÄ: vastaajien

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja

Kipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MUSEON MUSEOPEDAGOGINEN OHJELMA SISÄLTÖ:

UUDENKAUPUNGIN MUSEON MUSEOPEDAGOGINEN OHJELMA SISÄLTÖ: UUDENKAUPUNGIN MUSEON MUSEOPEDAGOGINEN OHJELMA SISÄLTÖ: 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2. PERUSNÄYTTELYT 2.1. Opastukset - Lapset - Aikuiset 2.2. Omatoimiset tehtävät lapsille ja lapsiryhmille 2.3. Työpajat

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Kulttuurikohde tutuksi Tehtäväpaketti opettajan avuksi

Kulttuurikohde tutuksi Tehtäväpaketti opettajan avuksi Kulttuurikohde tutuksi Tehtäväpaketti opettajan avuksi fm riikka sainio Tähän artikkeliin on kerätty joitakin vinkkejä English Heritage -opetusaineiston pohjalta. Aiheena on tehtävälomakkeiden suunnittelu

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Sastamalan Opisto. Seniorikampus. Kari Kotiranta. Opintovaihtoehtoja senioreille

Sastamalan Opisto. Seniorikampus. Kari Kotiranta. Opintovaihtoehtoja senioreille Kari Kotiranta Seniorikampus Opintovaihtoehtoja senioreille Taustaksi Aktiivinen seniori on voimavara. Liike-elämässä puhutaan bisneskummeista, jotka toimivat yhteistyössä kummiyrityksensä kanssa. Kaikilla

Lisätiedot