JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEO toimintakertomus

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON MUSEO toimintakertomus

2 2 Kirjoittajat: Marja-Liisa Hyvönen, Tanja Koskela, Hillevi Kotiranta, Riikka Mäkipelkola, Jarkko Mäntynen, Janne Vilkuna, Pirjo Vuorinen Taitto: Marja-Liisa Hyvönen Kannen kuvassa Seminariumin räystäsrajan friisi restaurointitöiden jälkeen. Räystästä kannattavien puukonsolien maalauskoristeet tehtiin väritutkimuksissa löydettyjen alkuperäisten koristeaiheiden ja värien mukaan. Tiilisyvennysten sinisellä pohjalla olevat alkuperäiset valkoiset kipsirosetit ovat säilyneet hyvin. Kuva Riikka Mäkipelkola. ISSN (Verkkojulkaisu)

3 3 sisällys SAAVUTETTUJA PÄÄMÄÄRIÄ JA YLLÄTTÄVIÄ AVAUKSIA...4 Museon johtokunta alkaen...6 KULTTUURIHISTORIALLINEN OSASTO...7 Henkilökunta...7 Kokoelmien kuulumisia...8 Seminariumin restaurointi valmistui...11 Näyttelytoiminta...11 Koulutus ja matkat...17 Julkaisut ja artikkelit...18 Toimikunnat ja työryhmät...18 Toimitilat ja kalusteet...19 Opetus, esitelmät ja tapahtumat...19 Kampusopastoiminta...19 Tiedotus...20 Sidosryhmät...20 Laatutyö ja kehittämiskohteet...20 LUONNONTIETEELLINEN OSASTO...22 Henkilökunta...22 Kokoelmat...24 Näyttelyt...25 Kävijät...28 Tapahtumat...28 Talous...29 Toimitilaresurssit...29 Sidosryhmät...29 Tiedotus...30 Kokoustilan käyttö...32 Koulutus...32 Opetus ja esitelmät...32 Tutkimusyhteistyö...33 Muuta yhteiskunnallista palvelua...34 Julkaisut ja artikkelit...35 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA...36 Puutarhan hoito...36 Istutukset...37 Kasvien poistot...38 Kasvikokoelmat...38 Tiedotus, neuvonta ja sidosryhmät...38 Seminaarinmäen puistojen kunnostussuunnitelma...40 Liite 1: Luonnontieteellinen osasto, kartunta eliöryhmittäin 2010 Liite 2: Luonnontietellinen osasto/keski-suomen luontomuseo, kävijämäärät

4 4 SAAVUTETTUJA PÄÄMÄÄRIÄ JA YLLÄTTÄVIÄ avauksia Kertomusvuonna opeteltiin palvelulaitoksena toimintaa uudessa julkisoikeudellisessa toimintaympäristössä eikä suurempia ongelmia kohdattu. Aivan erityisiä ilon hetkiä koettiin kun useana vuonna siirtynyt ja lopulta vuonna 2006 alkanut Semi nariumin peruskorjaus ja restaurointi saatiin kerto musvuonna komeaan päätökseen. Museo osal listui työ hön monin tavoin, vaikka museolla ei ollut selkeää roo l ia yliopiston kulttuuriympäristöä koskevissa proses seissa. Rakennuksen avaus kiinnosti monia tahoja, niin alan asiantuntijoita, henkilökuntaa ja opiskelijoita kuin suurta yleisöä. Museon kannalta avaus oli ontto, sillä ensimmäisen kerroksen näyttelytiloissa oli vain väliaikaisia virtuaalinäyttelyitä eivätkä nekään olleet avoinna säännöllisesti. Kulttuurihistoriallisen osaston kokoelmiin syntyi kar tuntapainetta yllättävillä tavoilla. Ensiksi useiden rakennusten sisäilmaongelmat johtivat lopulta nopeisiin eva kuointeihin, joihin museo osallistui sekä etenkin ka luston osalta. Samalla ilmaantui muita arvokkaita aineis toja, jotka täytyy järjestämisen ja seulonnan jäl keen säilyttää joko yliopiston omissa tai muissa muis tiorganisaatiossa. Toiseksi suuriin ikäluokkiin kuuluvat työntekijät alkoivat eläkkeelle jäädessään järjestää työpisteitään. Tällöin on löytynyt monia mielenkiintoisia aineistoja ja mikäpä muu taho ne käsittelisi ellei museo. Yliopiston kampusten kulttuurija luonnonympäristössä olevien nk. Suuren museon kohteiden ympäristönsuojelu astui pitkän askeleen kun kertomusvuonna perustettiin uusien toimintatahojen yhteinen Seminaarinmäen rakennussuojelun opera tiivi nen ryhmä. Museo osallistui kertomusvuoden kesäkuussa ensi kerran European Academic Heritage Network Uni verseumin 11. vuotuiseen kokoukseen, joka sillä ker taa oli Upsalan yliopistossa. Kokemukset olivat erinomaiset! Jyväskylän yliopisto on vuonna 1979 pe rus tetun Keski-Suomen ilmailumuseosäätiön yksi taus tataho. Museo päätti laajentaa kertomusvuonna pääasiassa lentokoneita esittelevää perusnäyttelyään kokonaisvaltaisella ilmavoimien historiaa esittelevällä osastolla. Yliopistonmuseo antoi projektille vetoapua siten, että museon museomestari jäi syksyllä työlomalle, jonka ajaksi ilmailumuseo palkkasi hänet. Säästyneet palkkarahat suunnattiin kokoelmien luettelointiin ja digitointiin.

5 5 Paikallisten ei-museoammatillisesti hoidettujen mu seoiden tilanne oli erityisesti vapaaehtoisväen ikään tymisen, kuntien tuotavuusohjelmien ja kunta liitosten myötä huolestuttanut useita tahoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi syksyllä 2010 (vapaaehtoisvoimin hoidettujen) paikallismuseoiden ke hit tämistyöryhmän. Työn tavoitteeksi asetettiin - - pa rantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nos taa esille paikallismuseotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä lisätä yhteistyötä sekä museokentän sisällä että sidosryhmien kanssa. Yliopiston museolla on edustus työryhmässä, minkä lisäksi tekeillä on museologinen väitöskirja, jonka pilottina on yliopistonmuseo. Väitöstutkimuksen tuotteistettuna päämääränä on monipuolinen va paa eli open access -verkkotyökalu mainittujen pai kal lismuseoiden käyttöön. Luonnontieteellinen osasto sai kertomus vuonna yllättäen usean muun yliopiston museon ta voin opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävän sum man kokoelmien digitointiin ja G-BIF:iin (Global Biodiversity Information Facility) liittämiseen. Mi nisteriön kou lutus- ja tiedepolitiikan osaston myöntö oli yllät tä vä sik si, että tähän asti valtion museo ei ole ollut oikeutettu sa maan valtionavustusta. Loppuvuonna saatiin kuulla kult tuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston vir ka miehen kanta, että yliopistojen museot ovat nyt uudes sa asemassaan kelpoisia valtionavustuksiin (ja pe ri aatteessa val tionosuuksiin). Vuonna 2007 valmistui opetusministeriön edelli senä vuonna asettaman Luonnontieteellisen kes kusmuseon asemaa selvittänyt Luomus-työryhmän muistio, jonka yksi keskeinen ehdotus kuului: Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Kuopion kaupungin yhteinen Luonnontieteellinen mu seo, jolla on toimipisteitä eri puolilla Suo mea. Kertomusvuoden syksyllä työnsä aloitti Luon nontieteellisen keskusmuseon nimeämä Suomen luonnontieteellisten kokoelmien kehittämistyöryhmä, jos sa on kaikkien yliopistomuseoiden edustus ja jonka yhteis työehdotukset saattavat johtaa kohti edellä mai nittu pää määrään. Varsinainen joululahja saatiin kun museolle myön nettiin marraskuisissa tulosneuvotteluissa riittävä kolmivuotinen määräraha Seminarium-rakennuksen uuteen perusnäyttelyyn, joka hajautetaan myös sekä eri puolille kampusta että verkkoon. Jyväskylässä Janne Vilkuna museonjohtaja, museologian professori

6 6 Museon johtokunta alkaen Puheenjohtaja professori Heikki Hanka Sihteeri Piia Löppönen Lehtori Jari Haimi, bio- ja ympäristötieteiden laitos (Tutkija Panu Halme, bio- ja ympäristötieteiden laitos) Luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen, Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ylitarkastaja Auvo Hamarus, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Professori Hanna Snellman, historian ja etnologian laitos (Amanuenssi Tellervo Helin, humanistinen tiedekunta) Opiskelija Satu Ruuska (Opiskelija Heidi Hummastenniemi) Museon johtaja: professori Janne Vilkuna Museon varajohtaja: professori Janne Kotiaho Lehtori Ilkka Ratinen, opettajankoulutuslaitos (Yliassistentti Tiina Nevanpää, opettajan koulutuslaitos) Konservaattori Jarkko Mäntynen, yliopiston museo (Museomestari Tapani Kahila, yliopiston museo) Vastaava suojelubiologi Panu Kuokkanen, Metsähallitus (Projektipäällikkö Jussi Päivinen, Metsähallitus)

7 KULTTUURIHISTORIALLINEN OSASTO 7 HENKILÖKUNTA Kulttuurihistoriallisella osastolla on neljä vakituista työn tekijää, joista museomestari on luon tomu seon kanssa yhteinen. Tämän lisäksi osastolla ja sen toimintaan liittyvissä teh tä vis sä työskenteli vuoden 2010 aikana yhteensä 15 henkilöä. Määräaikaisen henki lö kunnan palk kaus jär jestettiin yhteistyöprojektien kautta, joissa yhteistyökumppaneina olivat mm. Suomen yliopistokiinteistöt ja yliopiston tilapalvelu sekä Jyväskylän kaupunki. Lisäksi saatiin rahoitusta työministeriön kautta nuor ten työharjoitteli joiden palkkaamiseen. Vakinainen henkilökunta Vuorinen Pirjo, intendentti kulttuurihistoriallisen osaston esimies, osaston toi minnan suunnittelu ja kehittäminen museologian opis ke lijoiden ja harjoittelijoiden oh jaus Hyvönen Marja-Liisa, museoamanuenssi museon esine-, arkisto- ja kuvakokoelmien tieteellinen hoi taminen, tietopalvelutehtävät, näyttelyiden sisäl löntuotanto, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden oh jaus Jokinen Raili, valokuvausteknikko museon kuva-arkiston tekniset työt: kuva-aineistojen di gi tointi ja tallentaminen museon tietokantaan Kahila Tapani, museomestari (yhteisesti luon non tieteel lisen osaston kanssa) näyttelyiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu ja toteutus, piirrokset, kokoelmalogistiikka, valokuvaus (työ vapaalla alkaen)

8 8 Määräaikainen henkilökunta 1. Budjettivaroin: Korkiakangas Teemu, ja Liikunnan arvoirtaimiston inventointi Laskujärvi Markku, kokoelmien dokumentointi ja luettelointi Niemi Niina, ja Liikunnan arvoirtaimiston inventointi Nurminen Miika, suunnittelija, tuntitöinä kokoelmatietokantojen Duo ja Arte kehittäminen ja mik ro tuki niiden käytössä Tapper Mirva, Salmirannan kokoelmatilojen esineinventointi ja esinei den Kanavuoreen muuttamisen muuton oh jeis tus 2. Ulkopuolisin varoin Mäkipelkola Riikka, suunnittelija Seminarium- ja Oppio-rakennusten rakennustutkimus ja dokumentointi. 3. Työministeriön varoin (työelämävalmennus, työ harjoittelu) Hanhikoski Reetta, kokoelmien dokumentointi ja luettelointi Oikarinen Timo-Pekka, valokuvakokoelman digitointi ja tallentaminen mu seon tietokantaan 4. Opiskeluun liittyvä harjoittelu Aaltonen Heidi, museologian harjoittelu ja Päivärinteen päiväkodin historiavitriini Koskinen Tanja, taidehistorian harjoittelu Laskujärvi Markku, museologian harjoittelu, lokakuu kokoelmien dokumentointi ja luettelointi Liebsch Katrin, Erasmus-harjoittelu Mannonen Mika, museologian harjoittelu ja Päivärinteen päiväkodin historiavitriini Mäkinen Tero, museologian harjoittelu, syksy 2010 taidemyyntinäyttelyn kokoamiseen osallistuminen Pasanen Anu, museologian harjoittelu, syksy 2010 taidemyyntinäyttelyn kokoamiseen osallistuminen Pietarinen Piia, museologian harjoittelu kokoelmien dokumentointi ja luettelointi Lisäksi museo teki yhteistyötä tohtorikoulutettava Ari Häyrisen kanssa museon tietokantojen kehit tä misessä. Kampusopastukset: Riitta Elonheimo, Tapani Hyny nen, Ville Häkkinen, Markku Laskujärvi, Saara Laukkanen, Juha Mäkinen KOKOELMIEN KUULUMISIA Kokoelmapolitiikka määrittää museon tallennusvastuun Museon kulttuurihistoriallisen osaston kokoelmat pal velevat tutkimusta, opetusta ja julkaisu-/tie do tustoi mintaa erityisesti yliopiston oppihistorian ja ra kenne tun ympäristön kannalta. Lisäksi ko koel miin kuulu vat valtakunnallisesti merkittävät suomenkielisen opet tajakoulutuksen vaiheisiin liittyvät aineistot. Ko koelmat jakaantuvat esineisiin, kuviin, ar kis toaineis toon, kirjallisuuteen ja tallenteisiin. Aineis tot tal lennetaan museon Duo-tietokantaan. Mu seo hallin noi myös yliopiston taidekokoelmaa, joka on tallen nettuna ARTE-tietokantaan. Tietokannat on toteu tettu museon ja yliopiston omana työnä ja ne nou dattavat rakenteeltaan kansainvälisiä mu seoi den ko koelmatietokantojen kenttäjakoa. Ko koel ma hallin non periaatteena ovat avoimuus ja saa vu tet tavuus. Mo nipuolisine kokoelmineen museo osal listuu omalta osaltaan yliopiston tehtävään uuden tie don ja los tamisessa ja sivistysperinnön uudistamisessa.

9 9 Aineiston digitointi on avainasemassa museoiden ko koelmiin kerätyn tiedon saavutettavuuden kannalta. Di gitoitu aineisto on mahdollista saattaa tietoverkkojen kaut ta kaikkien ulottuville. Digitointi mahdollistaa myös aineistojen poikkitieteellisen tutkimuskäytön. Luet telointia on kehitetty viime vuosina niin, että luet teloitavat esineet valokuvataan, ja kuvat liitetään tie tokantaan yhdessä muiden dokumentointitietojen kanssa. Ääninauhojen, videotallenteiden ja valokuvien di gitointia on jatkettu museolle jo vuonna 2008 kootun työaseman avulla. Edelleen museon kokoelmatyön ongelmana on se, että Jyväskylän yliopistolla ei Suomen muiden yliopistojen tavoin ole yhteistä tallennussuunnitelmaa eri tyisesti julkisin varoin kootun tutkimus- ja opetus aineiston tallentamiseksi (laitosten tutkimus- ja ope tusvälineet, muistoesineet, kuva-arkistot, muu kuin virka-arkistoaineisto kuten tutkimus- ja opetusmateriaalit, tutkimusten ja opinnäytteiden empiiriset aineistot, ym. laitoksilla säilytettävä op pihistoriallinen aineisto). Yliopistotason tallen nus suunnitelman puute haittaa huomattavasti museon toimintaa. Museo joutuu väistämättä tilanteisiin, jois sa sen rooli on toimia pelastusviranomaisena yh des sä virka-arkiston ja kirjaston kanssa, kun laitokset esimerkiksi sisäilmaongelmien vuoksi muuttavat ra kennuksesta toiseen, luopuvat varastotiloistaan tai pe ruskorjaukset vaativat nopeita toimenpiteitä laitosten van hojen tutkimus- ja opetusarkistojen siivoamisessa. Sel keää sopimuskäytäntöä ei ole myöskään siitä, kuinka eläkkeelle siirtyvän henkilökunnan Jyväskylän yliopistolle tärkeä oppi-/tieteenhistoriallinen aineisto tallennetaan. Museon kokoelmia käytettiin toimintakertomusvuonna opinnäytetöiden, tutkimusten, julkaisujen, lehti artikkeleiden ja tiedottamisen aineistoina. Erityisesti Uno Cygnaeuksen syntymän 200-vuotisjuhlavuosi 2010 lisäsi tiedusteluja häneen liittyvistä valokuvista ja muus ta aineistosta. Uusia lahjoituksia ja nykypäivän dokumentointia Kokoelmat karttuivat vuoden 2010 aikana 74 uudella päänumerolla. Museon diariossa oli vuo den 2010 lopussa yhteensä 4211 päänumeroa. Luku ei kerro kokoelmien koko nais vo lyy mia, koska yhden päänumeron alla saattaa olla useita kymmeniä tai satoja esineitä tai mui ta kokoel ma lajikkeita. Esinekokoelmien arvioitu lukumää rä on tällä hetkellä noin Kuva-arkistossa ar vioidaan olevan kuvia noin Lahjoitukset luet teloidaan Duo-ohjelmalla museon tietokantaan. Toi mintakertomusvuonna tallennettiin useiden yliopis ton laitosten vaiheisiin liittyvää aineistoa kuten tut kimus- ja opetuskäytössä olleita laitteita, valokuvia ja kirjallista materiaalia museon kokoelmapolitiikassa mää ritellyn tallennussuunnitelman mukaisesti. Aineis toa siirtyy laitoksilta museon kokoelmiin usein muuttojen yhteydessä, jolloin useinkin hyvin no pealla aika taululla joudutaan valitsemaan museolle tuleva ma teriaali. Toimintakertomusvuonna tällaiseen ti lan teeseen jouduttiin Liikunta-rakennuksen tyhjentämisen vuoksi. Liikunnalta museon kokoelmiin siirtyi mm. valokuvia, ääni- ja kuvanauhoja sekä erilaisia laitteita. Vuoden aikana saatiin myös useita lahjoituksia mm. yliopiston alum neil ta sekä emerituksilta. Kuva-arkistot ja digitaalisuus Kuvakokoelmien digitoimista on jatkettu toi min takertomusvuoden aikana. Vuoden aikana digi toi tiin va lokuva-albumeissa olevia, seminaarin ja kas va tusopil lisen korkeakoulun kokoelmiin kuu luvia kuvia ja lii tettiin niiden tiedot museon tie to kantaohjelmaan. Osa uusista kuvalahjoituksista saa daan digitaalisessa muo dossa tai skannaamalla kuvat lah joittajan kuvista. Di gi taa linen kuva-arkisto on karttunut myös asiakkaita var ten skannatuilla sekä mu seon toi mes ta digikameralla ku vaamalla. Museo on seurannut KDK (kansallinen di gi taa linen kirjasto) -hankkeen etenemistä ja osallistunut sen jär jestämiin kou lutustilaisuuksiin mahdollisuuksien

10 10 mu kaan. KDK-hank keen tarkoituksena on parantaa kir jastojen, ar kis tojen ja museoiden sähköisten aineisto jen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä. Hank keen tuot tamalla Digiwiki-si vustolla on va lo kuvien, ku va taiteen, audiovisuaalisen aineis ton, äänitteiden, asia kir jojen sekä muiden aineis to jen di gi tointia koskevia suo situksia ja ohjeita. Vuonna 2010 selvitettiin mahdollisuutta jul kais ta osa museon valokuvakokoelmasta verkossa yli opis ton kirjaston JYX-julkaisujärjestelmän kautta. En simmäiseen vaiheeseen valittiin osa vanhimmista va lokuvista ja ne on tarkoitus julkaista vuoden 2011 aika na. Taidekokoelman tapahtumia vuonna 2010 Vuonna 2009 ilmestynyttä, Jyväskylän yliopiston tai de ko koelmaa esittelevää Hyöky ja Horisontti -teos ta varten kuvatuista taideteoksista tuotettiin vuonna 2010 seitsemän kortin postikorttisarja. Valokuvat otti Kes ki Suomen museon valokuvaaja Pekka Helin ja korttien graafisen suunnittelun teki Jyrki Mark kanen. Taidekokoelma karttui vuoden aikana kuudella uudella teoksella. Teoksista kolme hankittiin yliopiston taidehankintamäärärahalla. Toiset kolme tulivat lah joituksena emeritus professori Bo Lönnqvistiltä. Näiden lisäksi Eero ja Erkki Fredriksonin säätiö kartutti de ponointiaan neljällä teoksella: Hintsanen, Päivi Hukattu portaikko Hintsanen, Päivi Cirque de nuit Kumpulainen-Sokka, Maija Tumma punainen Räisänen, Janne New York-Vallila Räisänen, Janne Mikamikamika varikolla Ekström, Kjell Strandträd Autere, Hannes Pyhä mies (Fredrikson) Heikkilä, Erkki Vanhasta kylästä (Fredrikson) Hirvimäki, Veikko Mikael Ristillä (Fredrikson) Särkkä, Matti Lapin joki (Fredrikson) Seminarium-rakennuksessa ennen rakennuksen pe ruskorjausta sijainneiden muotokuvamaalausten ja -veistosten konservointityö käynnistyi marraskuussa Konservoinnista vastasivat taidekonservaattori Ja a na Paulus ja taiteilija Antti Ratalahti. Konservointityö val mistui alkuvuodesta 2010, ja teokset sijoitettiin jälleen Seminarium-rakennukseen. Teokset puh dis tet tiin ja vauriot korjattiin. Samoin tarkistettiin ke hysten kultaukset. Useita yliopiston taidekokoelman teoksia oli vuoden kuluessa näyttelylainassa. Keski-Suomen museon Maa lareiden Tourujoki -näyttelyssä oli esillä yliopiston omas ta kokoelmasta Carl Bengtsin teos Talvimaisema Tou rujoelta ja Feliks Ojasen teos Tourujoelta sekä Fredriksonin säätiön taidekokoelmasta Urho Lehtisen Tourujoki, Onni Kososen teokset Tourujoen veneranta ja Tourujokea, Feliks Ojasen teokset Murtunut ho pea paju ja Tourujoen rantaa sekä Johannes Rantasen Tourujoen ke vät. Näyttely oli esillä Ateneumin taidemuseon näyttelyssä Veikko Vionoja tekijämies ( ) oli lainassa yh teen sä vii si teosta. Teokset olivat Tissarin kokoelmaan kuu lu vat Kesämökin sisäkuva, Kyrönjoki, Lumituisku ja Talvi-ikkuna sekä valtion kokoelmaan kuuluva Ap pel siinipuu. Useita yliopiston käytössä olleita rakennuksia jou duttiin vuoden 2010 aikana tyhjentämään sisä ilma ongelmien vuoksi. Tämä merkitsi sitä, että myös ra kennuksiin sijoitetut taideteokset oli siir rettävä vä li aikaisesti säilytystiloihin odottamaan uudel leen si joittamista. Taideteokset puhdistettiin perus teellisesti ennen siirtämistä. Marraskuun museo oli mukana yli opiston varainhankinnan tukemiseksi järjestetyn Tai teen paik ka -taidemyyntinäyttelyn järjestelyissä yh teis työssä TAI KUn kanssa. Näyttely sijoitettiin Se mi nariumin uusiin näyttelytiloihin.

11 11 Seminaarinmäellä sijainnut ukrainalaisen tai teilijan huonoluntoinen teos purettiin, syys kuussa. Teoksesta oli muodostunut tur vallisuusriski ohikulkijoille. Kuva Tapani Kahila. SEMINARIUMin REstaurointi valmistui Entisen Jyväskylän seminaarin päärakennuksen restau rointityöt saatiin päätökseen vuoden 2010 aikana. Ava jaisia vietettiin huhtikuussa. Avajaisten jäl keen viimeistelytöitä jatkettiin. Ra kennuksen korjaamisen ehkä näkyvin vaihe, van han juhlasalin maalaustöiden restaurointi, valmistui vuo den alussa. Tämän jälkeen toteutettiin koko ra kennuksen kalustaminen. Uudet kalusteet toimitti Ni kari Oy. Vanhojen kalusteiden kunnostamisesta vastasi Erkki Toivainen. Ava jaisten yhteydessä järjestettiin runsaasti ylei söopas tuksia. Tätä varten yliopiston museo sekä viestintä kouluttivat opasjoukon, joka oli käytettävissä vuoden aikana lukuisten eri tilaisuuksien oppaina. NÄYTTELYTOIMINTA Kohti uutta perusnäyttelyä Seminarium-rakennuksen peruskorjauksen valmistues sa vuonna 2010 museon näyttelytiloihin tulivat al ku vaiheessa nähtäville esitykset, jotka kertovat raken nuksen peruskorjauksesta ja tulevan perusnäyttelyn aihe piiristä sekä Tissarin taidekokoelmasta. Esitykset koos tettiin pääosin loppuvuodesta 2009 tilapalvelun ra hoituksella ja viimeisteltiin alkuvuodesta Näytte lyt olivat vuonna 2010 avoinna Seminarium-ra kennuk sen avajaisten sekä erilaisten muiden ta pah tu mien yh teydessä. Rakennuksen tarinallisuutta vahvistettiin tuomal la eri kerroksiin yliopiston oppihistoriaan liit ty viä do kumentteja: luokkahuoneisiin koottiin vit riinejä aikai semmin käytössä olleista opetus- ja tut ki mus välineistä. Toisen kerroksen käytävälle sijoitettiin väitök sistä kertova vitriini. Lisäksi eri puolille raken nusta sijoitettiin yliopiston ja sen edeltäjien historiaan liittyviä valokuvasuurennoksia ja toiseen kolmannen ker roksen luokista kopioita vanhoista opetustauluista.

12 12 Seminarium Ylh. vas. Juhlasali vuonna 2007 ennen restaurointitöiden alkua 1960-luvulta peräisin olevassa maalausasussa. Ylh. oik. Juhlasali palautettuna alkuperäiseen uusrenessans siasuun. Vas. Kuvassa on käynnissä juhlasalin parven pohjamaalaustyöt. Yhdessä konsolissa on näkyvissä esiinotoissa löydetty alkuperäinen koristeaihe, josta saatiin malli uudelleen toteutukseen. Alh. Konsolin koristemaalausta toteuttamassa restaurointikisälli Tiina Lahikainen. Sivun kuvat Riikka Mäkipelkola.

13 13 Seminariumin avajaisia juhlittiin Kuvassa vas. juhla yleisöä. Kuvassa oik. juhlatilaisuuden juontanut Uno Cygnaeus eli lehtori emeritus Erkki Laakso. Kuvat Sami Haapoja, JY Viestintä. Avajaisiin osallistui mm. Helsingin yliopiston kas vatustieteen historian emeritusprofessori Martti T. Kuikka, joka valmistui vuonna 1961 kan sakoulunopettajaksi Jy väskylän kas va tusopill i sesta kor kea koulus ta. Kuvassa hän on mu seon intendentti Pirjo Vuorisen kanssa. Osa museon henkilökunnasta pukeutui Seminariumin avajaisiin 1800-luvun asuihin. Kuvassa Riikka Mäkipelkola ja Mirva Tapper. Kuva Tapani Kahila.

14 14 Seminariumin kolmannen kerroksen luokka peruskorjauksen jälkeen. Kuva Riikka Mäkipelkola. Koska rahoitusta ei ollut, perusnäyttelyn val mis tumis ta siirrettiin kohti seuraavia vuosia. Vuoden lo pussa saa tiin päätös näyttelyrahoituksesta ja suun nit telutyön on tarkoitus alkaa vuonna Vaihtuvat näyttelyt Uno Cygnaeukseen ja Kristiina Nappaan liittyvät vit riini näyttelyt pystytettiin 7.10 Normaalikoulun ala koulull e ja ne siirrettiin Seminarium-ra ken nukseen, jos sa ne olivat esillä vuoden loppuun saak ka. Yliopiston museo oli mukana kokoamassa Sääs töpan kin ikkunassa (Kauppakatu 23) ol lut ta Uno Cygnaeuksen ja Wolmar Schildtin 200 vuo tis juh la vuoteen liit tynyttä ikkunanäyttelyä yh dessä Keski-Suo men museon kanssa. Jyväskylän kirjamessuille museo kokosi osion, joka esitteli Wolmar Schildtin ja Uno Cygnaeuksen elä mäntyötä juhlavuoden kunniaksi. Laitosnäyttelyt Museo kokosi toimintakertomusvuonna Päivärinteen päi väkodin uusiin tiloihin (Kansakoulukatu 2) päi väkodin historiasta kertovan vitriinin. Vitriini koottiin mu seologian opiskelijoiden harjoitustyönä. Päi vä rinteen päiväkodin edeltäjä on saanut alkunsa Uno Cygnaeuksen perustamasta Jyväskylän seminaarin las tentar hasta ja -seimestä. Museon edelleen esillä olevat laitosnäyttelyt: Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Ambiotica, Ylistönrinne Educa, 1. ja 2. kerros, Rakennuksen vaiheita esittelevät vitriinit Historica, 1. ja 2. kerros, Rakennuksen vaiheita esit televät vitriinit Koulutuksen tutkimuslaitos, Opinkiven aula, Musiikin laitos, Musica, 3. kerros Niilo Mäki Instituutti (Asemakatu 4), professori Niilo Mäen elämäntyötä esittelevä vitriininäyttely Normaalikoulu, Normaalikoulun ala-asteen aula OKL:n fysiikan opetusvälineet, päärakennus, huoneen C 118 viereinen käytävä

15 15 Liikunta-rakennuksen pe ruskor jauksen vuoksi rakennuksen toi sessa ker roksessa sijainneet vit riinit purettiin. Kuvat Ta pani Kahila. OKL:n kuvaamataidonopetuksen vaiheita, päärakennus, 4. kerros OKL:n liikunnanopetus, U2 Opettajankoulutuksen vaiheita Jyväskylässä, päärakennus, 3. kerros Rehtoraatti, yliopiston eri tiedekuntien vaiheita ja toimintaa, rehtorin viittaa ja käätyjä sekä yliopiston saamia mitaleja ja lahjoja esittelevät vitriinit Tapiolan päiväkoti (Kalervonkatu 12), päiväkodin his toriasta kertova näyttely Varhaiskasvatuksen laitos, rakennus X, 1. kerros Yliopistopainon vitriini (Cygnaeuksenkatu 3) Lozzin posterinäyttely Oppio, 2. krs Nanotalo (Nanoscience Center), nanoteknologiaa hyväksi käyttämällä valmistettuja tuotteita esit televä vitriini, joka on tehty yhteistyössä nano tie dekeskuksen kanssa. Liikunta-rakennuksen 2. kerroksesta pu ret tiin Tahko Pih kalan työhuone ja liikunnanopettajakoulutuksen vai heita esittelevä vitriini rakennuksen peruskorjauksen vuoksi. Verkkonäyttelyt Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 200 vuotta Jyväskylän seminaarin perustajan Uno Cygnaeuksen ja Jyväskylässä vaikuttaneen suomalaisuusmiehen Wolmar Schildtin syntymästä. Heidän toimintaansa esittelemään valmis tui yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa verkko sivusto Sivistyksen syke, Cygnaeus ja Schildt 200 vuot ta ( sekä verk konäyttely Unon ja Wolmarin matkassa ( uno jawolmar200.jyu.fi/). Verkkonäyttelyn käsi kirjoituk sen laati Anne Kalliomäki (Tarinakone). Näyttelyn graa fisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Päi vi

16 16 Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 200 vuotta Jyväskylän seminaarin perustajan Uno Cygnaeuksen ja Jyväskylässä vaikuttaneen suomalaisuusmiehen Wolmar Schildtin syntymästä. Heidän toimintaansa esittelemään val mis tui yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa verk konäyttely Unon ja Wolmarin matkassa ( Hint sanen. He laativat myös Sivistyksen syke -si vuston, joka sai nimensä koululaisille järjestetyn ni mikil pailun kautta. Unon ja Wolmarin matkassa -verkko näyttelyyn sisältyvissä dramatisoiduissa osuuk sis sa sa moin kuin heidän fiktiivisellä kävelyllään eli äänipolulla nykypäivän Jyväskylässä näyttelijöinä olivat Ant ti Niskanen ja Aaro Vuotila. Juhlavuoden kunniaksi Jyväskylän kaupunki ja Jy väskylän yliopisto tuottivat postimerkit Uno Cygnaeuk sesta ja Wolmar Schildtistä. Postimerkkejä oli mah dollista tilata Itellan omakuvapostimerkkipalvelun kautta. Postimerkit suunnitteli graafikko Jyrki Mark kanen. Seminarium-rakennuksen peruskorjauksesta kerto vat verkkosivut koottiin toimintakertomusvuonna osoit teeseen rium. Sivut on laatinut rakennustutkija Riikka Mäki pelkola. Vuoden aikana museon www-sivuilla on ollut lisäk si nähtävillä seuraavat verkkonäyttelyt Kerran kesällä. Lehtori Yrjö Blomstedtin ja se mi naarilaisten partioretki Päijänteellä kesäkuussa 1911: museo/blom stedt/par tio retki.html Kekristä jouluun, yliopiston museon ja Kes ki- Suomen muistiarkiston kokoama näyttely Ahti Ryt kösen valokuvista.: kek ri/kekri.html Sanja-Kaisa Jalosen kokoama museon kuva taulu ko koelmia esittelevä sivusto: seo/ku va taulut. Jyväskylän seminaarissa opiskelleita valtakun nal li sesti tunnettuja naisia esittelevä verkkonäyttely: Seminariumista Schroderukseen, museolo gian opis kelijoiden kokoama yläkaupungin yön näyt tely, joka toteutettiin myös verkkonäyttelynä: www. jyu.fi/ tdk/museo/sch_julisteet_pieni.pdf

17 17 Jyväskylän yliopiston museon kokoelmiin kuuluu Uno Cygnaeuksen työhuoneen kalusto. Kuvassa työpöydän esineistöä. Kuvat Tapani Kahila. Neljästä ensin mainitusta verkkonäyttelystä näh tävillä on myös englanninkieliset versiot. Lisäksi museon si vuilla esitellään tarkemmin 10 esinettä mu seon kokoel mista sekä aikajana, joka esittelee yliopiston vaihei ta seminaarin ajalta nykypäivään. Museon verkkosivuille on linkitettynä myös Jyväs kylän yli opis ton opettajankoulutus laitoksen ja Tek no logiakas va tuksen tutkimusyhdistys TEKA ry:n ra port teja ja artikkeleita Uno Cygnaeuksesta ja työ kasvatusajattelusta, joita ovat laa ti neet mm. TE KA:n puheen johtaja KT Tapani Kananoja ja KT Jouko Kan tola. Artikkelit löytyvät osoitteesta: kasi tyo/kasi tyo.html. KOULUTUS JA MATKAT Pirjo Vuorinen osallistui Kansatieteen päiville Turussa ja piti siellä esitelmän. Marja-Liisa Hyvönen osallistui Suomen Mu seoliiton järjestämään museoiden KDK-ajan koh tais päivään Helsingissä. Marja-Liisa Hyvönen osallistui Office koulu tukseen Pirjo Vuorinen osallistui Kasvatuksen historian päi ville Jyväskylässä Pirjo Vuorinen osallistui Euroopan yliopistollisten mu seoiden Universeumiin kongressiin: XI Universeum Net work Meeting University Heritage: Present and Future Uppsalassa Marja-Liisa Hyvönen osallistui Suomen Mu seolii ton järjestämälle Tunnista riskit, turvaa kokoel mat -verkkokurssille Kurssiin sisältyi kaksi lähiopetuspäivää Vantaalla. Marja-Liisa Hyvönen osallistui Jyväskylän yli opiston kirjaston järjestämään tekijänoikeuspäivään 17.9.

18 18 Pirjo Vuorinen esitteli OKL:n tekstiilikäsityön erikoistujille koulujen käsityönopetuksen vaiheita. Opiskelijat pääsivät työpajassa myös itse kokeilemaan Fröbelin paperinpujottelua. Kuva: Pirjo Vuorinen. Pirjo Vuorinen osallistui Uno Cygnaeuksen juh la seminaariin Jyväskylässä ja piti siellä esi telmän. Marja-Liisa Hyvönen osallistui laatukäsikirjan yllä pitoon liittyvään Laatu-Plone -kou lutukseen Pirjo Vuorinen, Marja-Liisa Hyvönen ja Riikka Mäkipelkola osallistuivat sähköpostijärjestelmän vaihtu miseen liittyneeseen Exchange-koulutukseen JULKAISUT JA ARTIKKELIT Kiviniemi, Ulla Vuorinen, Pirjo: Cygnaeus, Fröbel and the Finnish national curriculum of handicraft. In the spirit of Uno Cygnaeus: pedagogical questions of today and tomorrow, toim. Aki Rasinen ja Timo Rissanen s Mäkipelkola, Riikka Vuorinen, Pirjo: Historian kerroksisuus saa näkyä. Arkkitehti 4/2010. s TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Pirjo Vuorinen kuului Jyväskylän kaupungin Uno Cygnaeus ja Wolmar Schildt 200-vuotta juh lavuoden työ ryhmään. Tapani Kahila, Riikka Mä kipelkola ja Pir jo Vuorinen kuuluivat S-rakennuksen pe rus korjauk sen suunnittelu- ja työmaakokous ryhmään ja osallis tuivat rakennuksen perus kor jauk sen suunnittelu- ja työ maakokouksiin. Pirjo Vuorinen toimi Jyväskylän yli opiston kult tuu ritoimikunnan jäsenenä, Jyväskylän yli opiston senioriyh distys JYKYSin johtokunnan jä se nenä ja asian tun ti ja jä se nenä Alaskan Sitkan lu teri laisen seurakunnan his to rial li sessa toimikunnassa. Mu seonjohtaja Janne Vilkuna (varsinainen jäsen) ja in tendentti Pirjo Vuorinen (varajäsen) olivat yliopiston edus tajina Keski-Suomen ilmailumuseosäätiön hal lituk sessa. Museo kuuluu kansainvälisen museoliiton ICOMin yliopistollisten mu seoi den järjestöön UMACiin sekä Euroopan yliopistollisten museoiden ver kostoon Universeumiin.

19 19 Seminaarinmäen suojelun yhteistyöryhmä Vuo sien jälkeen yliopiston museon edustus oli kut suttuna Seminaarinmäen rakennussuojelun yh teis työ ryhmän kokoukseen elokuussa. Kokouksessa pää dyt tiin pe rustamaan erityinen Seminaarinmäen suojelun opera tiivinen ryhmä, johon tuli edustus yliopiston museosta. Ryhmän koollekutsujana ja puheenjohtajan toimii SYK Oy:n kampusmanageri Jani Virtanen. Ryhmä ko koontui vuoden aikana yhden kerran, ja yliopiston mu seota siinä edustivat intendentit Tanja Koskela ja Pir jo Vuorinen sekä puutarhasuunnittelija Hillevi Koti ranta. TOIMITILAT JA KALUSTEET G-rakennuksessa museolla oli aiemmin käytössään noin 500 neliötä juuri museon toimintaa varten suunniteltua työ- ja toimistotilaa. Toimintakertomusvuonna museo kui tenkin luopui toisen kerroksen projektityötilasta ja poh jakerroksen valokuvalaboratoriosta. Museolla on säilytystiloja yliopiston pää ra ken nuksessa ja Opinkivessä. Museo on aiemmin huolehtinut Se minaarinmäen etelärinteessä sijaitsevasta vanhasta riihestä, joka on Jyväskylän vanhan kaupunkialueen vanhin rakennus. Vuonna 2010 museo kuitenkin luopui Rii hestä, ja sen ylläpidosta vastaa nykyisin yliopiston Ti lapalvelut. Museo oli kuitenkin edelleen mukana järjestämässä riihi-iltamia elokuussa OPETUS, ESITELMÄT JA TAPAHTUMAT Museo on toiminut OKL:n ja museologian opis ke lijoiden demonstraatiopaikkana. Mu seo lo gian opis kelijat to teuttivat dokumentoinnin har joitustöitään tallen ta malla yliopiston ny ky päi vää (tallennusharjoitus MSLP020). Vuonna 2010 aiheina olivat yliopiston hal lintojohtaja Erkki Tuunasen, humanistisen tiedekun nan tiedekuntasihteeri Matti Myllykosken ja luon tomuseon intendentti Tanja Koskelan työt. Tallennusharjoituksia tehtiin myös aiheista opiskelija ja internet, opiskelijoiden televisionkatselutottumukset, opiskelijoiden puhelimenkäyttö, opiskelijoiden tie tokoneenkäyttö sekä Musica-kahvila. Museo osallistui humanistisen tiedekunnan järjestämään kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettuun Fin nish Studies -koulutusohjelmaan, jonka tar koituksena on esitellä Jyväs ky län yliopiston kampusten arkkitehtuuri, kulttuurihistoriaa ja taidekokoelmia vaih to-opis ke lijoille. Kurssille osallistui keväällä 9 ja syksyllä 5 opiskelijaa. Kurssin opettajina toimivat keväällä Niina Niemi, Tanja Koskela ja Pirjo Vuorinen museolta ja syksyllä Tanja Koskela, Niina Niemi ja kampusoppaat Tapani Hynynen ja Markku Laskujärvi. Pirjo Vuorinen esitteli OKL:n tekstiilikäsityön erikoistujille koulujen käsityönopetuksen alkuvaiheita. Opiskelijat pääsivät työpajassa myös itse kokeilemaan Friedric Fröbelin pedagogiikkaan kuuluvaa pa pe rin pujot telua. Yliopiston museo ja kulttuuritoimikunta järjestivät kesällä 2010 elokuun aikana Jyväskylän keskustaalueen vanhimmassa rakennuksessa, Seminaarinmäen rin teessä olevassa riihessä viitenä iltana riihi-iltamat. Iltamien tuottajana toimi Saara Laukkanen ja ilta maemäntänä Liisa Petäjistö. Esiintyjinä olivat yhtyeet Raili, Hirvi, Kirvoitus, Fiori ja Ruamjai-kuoro. KAMPUSOPASTOIMINTA Museon ja kulttuuritoimikunnan kouluttamat kampus oppaat opastivat vuoden 2010 aikana yliopiston eri kam puksilla 24 kertaa ja Seminarium-rakennuksessa 13 ker taa. Lisäksi osa kampusoppaista esitteli Seminariumra kennusta yhdessä viestinnän henkilökunnan kanssa rakennuksen avajaisten yhteydessä viikolla 16. Opastettavien ryhmien joukossa oli mm. yliopistossa järjestettyjen kansainvälisten kongressien ja muiden tapahtumien osanottajia sekä ryhmiä muun muassa Italiasta, Japanista ja Tanskasta.

20 20 TIEDOTUS Museon toiminnasta tiedotettiin lehdistössä, radiossa ja internetissä sekä jakamalla erillisiä mainoksia. SIDOSRYHMÄT Toimintakertomusvuonna museon kulttuurihisto riallisen osaston tärkeimpiä sidosryhmiä olivat yliopiston kult tuuritoimikunta, yliopiston ja korkeakoulun alum ni yhdistys JYKYS, ylioppilas kunta, yliopiston normaalikoulu, Keski-Suomen matkailuyhdistys ry. ja Jyväskylän kaupungin matkailutoimi sekä Keski-Suomen Muistiarkisto. Yhteistyö Jyvässeudun mu seoiden kanssa on jatkunut aikaisempien vuosien ta paan. Rakennussuojelu kysymyksissä yhteistyötä on teh ty Museoviraston kanssa. Museon laatukäsikirja on nähtävillä osoitteessa fi/erillis/museo/laatu. Yliopiston kulttuurihistoriallisen mu seon keskeisiä kehittämiskohteita ovat toiminnan ke hittäminen tiedemuseona, pedagogisten pal ve lujen ja asiantuntijuuden vahvistaminen sekä Jy väsky län yliopiston oppi-/tieteenhistoriallisen aineiston kokonaisvaltaisen tallennussuunnitelman laa ti minen yhteistyössä hallinnon, tiedekuntien, eril lis- ja palvelulaitosten sekä yliopiston muiden muis ti organisaatioiden kanssa. Seminarium-raken nuksella ja sii hen rakennettavalla näyt telykeskuksellaan museo osal listuu Jyväskylän yliopiston profiilin vahvista miseen ja imagon rakentamiseen. Jotta museon näyt telyissä voitaisiin esitellä yhteenveto yliopiston eri tie teenalojen kehittymisestä, mitä on nyt ja miten tä hän on tultu ja korostaa Jyväskylän yliopiston omia erityispiirteitä, tarvitaan periaatteet ja toimintaohjeet, joiden perusteella laitokset, oppiaineet ja eläkkeelle siirtyvät opettajat/tutkijat/hallintovirkamiehet tal len tavat oman tieteenalansa oppihistoriaa ja tut ki mus aineis toja eri muistiorganisaatioihin. Erityinen kehittämiskohde on museon tut kimus suunnitelman laatiminen. Tämä koskee erityisesti kult tuurihistoriallista museota. Museon kokoelmat ovat tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä, mutta yhteistyön tiivistäminen alan laitosten kanssa edellyttää museon tutkimustoiminnan tarkempaa suunnittelua. Tällä on merkitystä Jyväskylän yliopiston oppihistorian systemaattisemmalle kartoittamiselle. LAATUTYÖ JA KEHITTÄMISKOHTEET

21 Kuusijuhla Seminariumin restauroidussa juhlasalissa Juhlassa lapset ja joulupukki esittivät joululauluja. Professori emeritus Bo Lönnqvist ja professori emerita Sirkka Heiskanen-Mäkelä kertoivat seminaarin ja kansakoulujen joulujuhlaperinteestä. Kuva Riikka Mäkipelkola. 21

22 22 LUONNONTIETEELLINEN OSASTO HENKILÖKUNTA Luonnontieteellisellä osastolla on viisi vakituista työntekijää: intendentti, konservaattori, suunnittelija, asiakaspalvelusihteeri ja museomestari, joista museomestari on kulttuurihistoriallisen osaston kanssa yhteinen. Vakinaisen henkilökunnan lisäksi museolla työskenteli kuusi projektityöntekijää ja yhdeksän harjoittelijaa. Täydentävän henkilökunnan palkkaus järjestettiin mu seon varoin sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön myön tämällä kokoelmien digitointiin tarkoitetulla eri tyisavustuksella. Lisäksi työministeriön kautta järjestyi rahoitusta nuorten työharjoittelijoiden palkkaa miseen. Täydentävää henkilökuntaa tarvittiin mu seon avoinnapitoon, ryhmien opastuksiin, ko koel mien digitointiin ja vaihtuvien näyttelyiden suun nittelutyöhön Vakinainen henkilökunta Koskela Tanja, intendentti luonnontieteellisen osaston esimies, osaston toimin nan suunnittelu ja kehittäminen, museologian opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjaus Mäntynen Jarkko, konservaattori eläinten konservointi, nahka- ja luukortiston ylläpito, kokoelmien hoito, asiakaspalvelu, opastus Kotiranta Hillevi, suunnittelija puutarhaan liittyvät työt, kasvien ja siementen hankkiminen, puutarharekisterin ylläpito, istutusten hoidon ja kunnossapidon asiantuntija-apu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n Jyväskylän kiinteistöalueelle, talousasioiden valmistelu, asiakaspalvelu Peltola Seija, asiakaspalvelusihteeri asiakaspalvelu, opastus, markkinointi ja tiedotus, museokaupan hoito, harjoittelijoiden ohjaus Kahila Tapani, museomestari (yhteisesti kult tuuri historiallisen osaston kanssa) näyttelyiden visuaalinen ja tekninen suunnittelu ja to teutus, näyttelyn piirrokset ja valokuvaajan tehtävät (työvapaalla alkaen)

23 23 Täydentävä henkilökunta 1. Museon varoin (muun myyntitoiminnan ja kaupun gin vuosittaisen avustuksen varoin sekä bud jet tivaroin) Ahonen Hannu, konservaattori, Hetkiä ajassa -näyttelyn suunnittelu Juutilainen Katja, suunnittelija, Sienikokoelman orvakasnäytteiden määritys Kivistö Henri, museoapulainen, helmikuussa 18 tuntia T-Puska kasvirekisterin muokkaus Kuntsi Satu, suunnittelija, hyönteisnäytteiden määritys ja kokoelmatietojen siirtäminen GBIF-portaaliin Kärkkäinen Sonja, elokuussa neljä tuntia verkossa olevan sieninäyttelyn viimeistely Salomaa Anna, bio- ja ympäristötieteiden harjoittelija, asiakaspalvelu, putkilokasvien rekisteröinti Kastikka -tie tokantaan liitettäväksi sekä kasvinäytteiden sijoittaminen kokoelmiin, opastus, Hetkiä ajassa -näyttelyn tekstien kääntäminen englanniksi 2. Ulkopuolisin varoin (Opetus- ja kulttuurimi nisteriön myöntämä eritysavustus Luonnontieteelliselle keskusmuseolle luonnontieteellisten museoiden kokoel mien digitointiin) Kuntsi Satu, suunnittelija, hyönteisnäytteiden määritys ja kokoelmatietojen siirtäminen GBIF-portaaliin 3. Työ- ja elinkeinotoimiston varoin Kääpä Jari, harjoittelija, (3 pv viikossa). kasvinäytteiden kunnostus ja vesipunkkinäytteiden kirjaaminen 4. Opiskeluun liittyvä harjoittelu Herttala Enni, TET-harjoittelija, kasvinäytteiden kunnostus ja etiketöinti sekä sijoit tami nen kokoelmiin Jestilä Jenni, Ammattiopiston työssäoppija, asiakaspalvelu, opetuspaketin Harjun elämää Lähiluonto tutuksi teko, Hetkiä ajassa -näyttelyn teossa avustaminen Jäntti Mari, Ammattiopiston työssäoppija, asiakaspalvelu, opastus, Mustaleski ja havununna -näyttelyyn liittyvän tehtäväpaketin suunnittelu Lahti Josa, Ammattiopiston työssäoppija, asiakaspalvelu, opastus, kasvinäytteiden kunnostus ja etiketöinti sekä sijoittaminen kokoelmiin Lehto Jyry, TET-harjoittelija, kasvinäytteiden kunnostus ja sijoittaminen kokoelmiin Käppi Anu, museologian harjoittelija, , asiakaspalvelu, opastus, putkilokasvien rekisteröinti Kastikka -tietokantaan liitettäväksi sekä kasvi näytteiden sijoittaminen kokoelmiin, Hetkiä ajassa -näyttelyn tekstien suunnittelu Niemelä Annika, museologian harjoittelija, , asiakaspalvelu, perusnäyttelyn tekstien kääntäminen ruotsin kielelle, kasvinäytteiden sijoittaminen kokoelmiin Tukala Anitta, Ammattiopiston työssäoppija, asiakaspalvelu, opastus ja eläinten talvehtimista käsittelevän tehtäväpaketin teko Viikonloppu- ja iltapäivystyksissä avustivat tuntitöinä Marika Kolehmainen, Anu Käppi, Kari Laasasenaho ja Minna Tolppanen. Museo-opastuksia pitivät va kinaisen henkilökunnan lisäksi Heikki Alaja, Anu Käppi, Kari Laasasenaho ja Minna Tolppanen sekä nukketeatteriesityksiä ja niihin liittyviä opastuksia pitivät museologian opiskelijat Taru Laaksonen, Jenni Larinen, Piia Pietarinen ja Jaana Tähtinen.

24 24 KOKOELMAT Kokoelmat olivat ahkerassa käytössä Osasto liittää kokoelmiinsa sen toimialaan, eli luonnon tieteisiin (luonnonhistoriaan), liittyvää näy teaineistoa. Osasto säilyttää näyteaineistoa eliö yh teisöistä ja dokumentoi tietoa ympäristön tilasta ja sen muu toksista tutkimuksen, opetuksen, valistuksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tarpeisiin. Kokoel miin pohjaten museo osallistuu yliopiston opetuk seen, ympäristökasvatukseen, tutkimukseen ja tie dotukseen. Museo esittelee kokoelmiaan näyt telyis sään ja antaa kokoelmat yliopiston sisäiseen tutki mus- ja opetuskäyttöön sekä viestinnän käyttöön. Luon nontieteellisellä osastolla on ollut kirjattu kokoel mapoliittinen suunnitelma vuodesta 2005 läh tien. Suun nitelma toimii ohjekirjana osaston ko koel matyössä, ja se on liitteenä koko museon laa tu kä si kir jassa ( Erityisen tärkeitä luonnontieteellisen osaston kokoel mat ovat yliopiston bio- ja ympäristötieteiden lai toksen opetus- ja tutkimuskäytössä, joissa ko koelmanäytteitä tarvitaan muun muassa vertailunäyt teinä ja opetusmateriaalina. Erityisen aktiivisesti mu seon ko koelmia käyttivät toimintakertomusvuoden syksyllä sie ni- ja sammaltutkijat: kokoelmien työtiloissa oli lop puvuodesta suorastaan ruuhkaa. Lisäksi museo tarjoaa kokoelmapalvelujaan yliopiston ulkopuolisille tahoille kuten ympäristöviranomaisille ja kolmannen sek torin toimijoille, jotka käyttävät kokoelmia esimer kiksi eliölajien uhanalaisuusarvioinneissa sekä lajin tuntemusopetuksessa ja ympäristökasvatuksessa. Mu seo myös lainaa kokoelmanäytteitään tutkimus- ja ope tuskäyttöön. Lainaustiedot näkyvät Muuta yh teiskunnallista palvelua -osiossa. Kartunta Toimintakertomusvuoden kartunta oli yh teensä 4843 näytettä. Kokonaisnäytemäärä toimintaker tomus vuoden lopussa oli (ks. liite 1). Kuollei ta lintuja vastaanotettiin 62 ja nisäkkäitä 3. Mielen kiintoisin näistä oli Muuramesta Päi jänteen jäältä löytynyt harmaa- ja isolokin risteymä. Osa näistä ja vanhemmista näytteistä konservoitiin. Hyönteisnäytteitä vastaanotettiin 1047 ja putkilokasveja 1124 näytettä. Pauli Baggen perikunta lahjoitti 2257 ve sipunkkia (käsittäen 361 näytettä ja 112 lajia), 211 ko vakuoriaista, 244 ludetta ja 480 putkilokasvia. Tero Toi vanen lahjoitti 323 kovakuoriaista ja Paula Ol li kainen 249 putkilokasvia. Keski-Suomen maa kunta-arkisto lahjoitti 55 Herba 300 -näyttelyssä (v. 1989) esil lä ollutta rohdosnäytettä ja Taidehistorian laitos 163 Wrightin veljesten eläinmaalauksista otettua diaa. Jukka Salmela määritti kokoelmista 51 vaak siaista. Kokoelmien digitointiin saatiin rahoitusta Kokoelmien digitointia (GBIF-hanketta, ks. alla) on aiem pina vuosina toteutettu kaupungin vuosittaisen avus tuksen varoilla. Toimintakertomusvuonna hank keen jatkuminen oli kuitenkin epävarmaa, sil lä yliopiston hallinnossa kaupungin vuosittainen avus tus oli kohdennettu Vesilinnan tilavuokriin. Hyviä uutisia saatiin toukokuun 27. päivä, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tieteen ja yhteis kunnan vuorovaikutuksen sekä työllisyyden edis tämiseksi Luonnontieteelliselle keskusmuseolle eri tyisavustuksena euroa käytettäväksi Luon nontieteellisten museoiden digitointi suun nitelman toteuttamiseksi mennessä. Suun nitelma oli tehty yhteistyössä Suomen luon non tieteellisten museoiden kanssa. Jyväskylän yli opis ton museon luonnontieteellisen osaston osuus avus tukses ta on euroa. Avustuksella palkataan mää räaikaista henkilökuntaa osaston kokoelmien digi tointiin. Marraskuussa 2010 hankkeessa aloitti FM Sa tu Kuntsi (hyönteiskokoelmat ja muiden rekisterien näytetietojen yhdistäminen GBIF-portaaliin). Keväällä 2011 palkataan lisäksi FM Anna Mäkelä ja FM Riikka Juu tinen tekemään sammalkokoelmien määritystyötä ja digitointia.

25 25 Suomen luonnontieteellisten kokoelmien kehittämistyöryhmä perustettiin Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi Luon non tie teelliseltä keskusmuseolta esitystä yliopistojen luon nontieteellisten museoiden yhteistyön vauh dit ta mi seksi. Esityksen valmistelemiseksi keskusmuseo ko kosi Suomen luonnontieteellisten kokoelmien ke hit tämistyöryhmän. Jyväskylän yliopisto nimesi työ ryhmään edustajakseen museonjohtaja, professori Jan ne Vilkunan ja hänen varajäsenekseen intendentti Tan ja Koskelan. Työryhmä piti aloituskokouksen Helsingissä. Esitystä valmistellaan muun muassa Luonnontieteellisen keskusmuseon asemaa selvittäneen Luomus-työryhmän muistion (v. 2007) ehdotusten pohjalta. Esityksen tulee olla valmiina mennessä, jo ta ennen työryhmän on tarkoitus ko koontua neljävii si kertaa. GBIF-portaali Global Biodiversity Information Facility (GBIF) ( on vuonna 2001 pe rus tet tu kansainvälinen organisaatio, joka pyrkii bio di ver si teet titie don digitalisoimiseen. GBIF:n ta voitteena on luoda maa ilmanlaajuinen verkosto yksittäisten instituutioiden ku ten museoiden ja yli opistojen ylläpitämistä tiedon tarjoajista. Jyväskylän museon luonnontieteellinen osasto on re kisteröitynyt GBIF-portaaliin alkuvuodesta Por taaliin liittyminen lisää merkittävästi museon luonnon tietieteellisten kokoelmien museoarvoa, kos ka ko koelmat ovat sitä kautta maailmanlaajuisessa tutkimuskäytössä siteerausta vastaan. Vuoden 2010 loppuun mennessä GBIF-portaalin kautta saavutettavissa oli luonnontieteellisen osaston museonäytettä (33 % näytteistä), sisältäen ko ko lude-, nahka ja luukokoelman sekä osan kasveis ta, sienistä, kovakuoriaisista ja perhosista. Ko koelma tietojen digitoinnin ja GBIF-portaaliin liittämisen haas tavuutta lisää erityisesti se, että eri rekisterit ja tietokannat (ks. muut rekisterit alla) eivät ole keskenään yhteensopivia, joten rekisteritietoja on muokattava GBIF-portaaliin liitettäessä. Muut rekisterit Putkilokasvirekisteriin rekisteröitiin toimintavuoden aika na 254 näytettä. Tiedot yhdistetään Suomen luon nontieteellisten museoiden yhteiseen, Luon non tieteellisen keskusmuseon ylläpitämään, Kastikka -tie tokantaan. Yhteensä rekisterissä oli vuoden lopussa näytettä (noin 70 % putkilokasvinäytteistä). Lisäksi tehtiin lukuisia tarkistuksia ja muutoksia vanhoihin rekisteritietoihin uusien rekisteröintiohjeiden pohjalta. Museon omassa sienirekisterissä oli toi mintavuoden lopussa näytettä, jotka on myös liitetty GBIFportaaliin. Kaikki kivi-, maaperä- ja fos siilinäytteet on tallennettu Excelillä. NÄYTTELYT Näyttelysuunnitelma näyttelytoiminnan ohjenuorana Museon luonnontieteellisellä osastolla on sekä pe rus näyttely että vaihtuvia näyttelyitä. Osaston näyt te lytoiminnan tehtävänä on luonnonperintöön liittyvän tutkimustiedon esittely, opetus ja tiedonvälitys sekä ympäristökasvatus. Perusnäyttely esittelee erityisesti keskisuomalaista luonnonperintöä, ja vaihtuvien näyttelyiden teemoiksi valitaan ajankohtaisia ja museon toiminta-ajatukseen sopivia aiheita. Museo järjestää näyt telyjen yhteydessä opetus- ja opastustoimintaa muun muassa opastettujen näyttelykierrosten ja valmiin, www-sivuilla saatavilla olevan, ope tus materiaalin muodossa. Näyttelysuunnitelma on mu seon laa tu kä sikirjan liitteenä.

26 26 Mustaleski ja havununna Kuopion luonnontieteellisen museon kier to näyttely kertoi ilmastonmuutoksen vai ku tuksista hyönteisten elinympäristöihin. Kuva: Tapani Kahila. Luontomuseon omaa tuotantoa oleva näyttely käsitteli aikaa eri näkökulmista. Kuva Tapani Kahila.

27 27 Perusnäyttely Perintönä ympäristö -perusnäyttely esittelee Keski- Suo men luontoa vanhimmasta kallioperästä lu vun kohteisiin ja johdattelee maakunnan lukuisille luon topoluille. Perusnäyttelyn rakentaminen on toteutettu Länsi-Suomen lääninhallituksen Euroopan alue kehitysrahaston (EAKR) myöntämin varoin. Perus näyttely on suunniteltu ympäristökasvatusta sil mälläpitäen. Vaihtuvat näyttelyt Jouluseimi, ja Luonto- ja jouluaiheinen installaatio museon ulko ik kunassa. Näyttely oli museon omaa tuotantoa. Kuka, mikä, mistä? Hannu Ahosen arvoituksellisia luontokuvia, Han nu Ahonen on kuvannut näyttelyä varten luontoa eri näkökulmista kuin miten luontoa yleensä katsotaan: lä hikuvina, osina kokonaisuuksista ja erikoisista ku vakulmista. Näyttely oli museon omaa tuotantoa. Mustaleski ja havununna, Kuopion luonnontieteellisen museon kiertonäyttelyssä poh dittiin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa hyön teisla jistoomme. Hetkiä ajassa, Näyttely käsitteli aikaa eri näkökulmista: evoluutio, ihmi sen arki ja ihmisen vaikutus ajan aikaansaannoksiin. Esil lä oli muun muassa rekonstruktiot Dima-mam mutista ja liskolinnusta. Näyttely oli museon omaa tuotan toa. Vuoden luontokuvat 2009, Suomen luonnonkuvaajat ry:n järjestämän vuosittaisen kil pailun palkitut työt Salarakkaan häätö, Käymäläseura Huussin järjestämä kiertonäyttely käymälöistä ja jätevesistä. Muut näyttelyt Haapasuo talvella -dioraama. Mäkiahon juustola, Leivonmäki Rutajoki kesällä -dioraama. Vanhan Penttilän vii nitila. Leivonmäki Jyväskylän kaupunkiluontoa -dioraama. Jyväskylän matkakeskus Rutajoki-Päijänne -dioraama. TB -huoltamo Leivon huoltamo Oy. Leivonmäki Mekin asumme täällä. Seminaarinmäen uhan alaisia eliöitä esittelevä dioraama. Jyväskylän yli opis ton kirjasto Keski-Suomen metsä- ja vesiluontoa -dioraama. Bio- ja ympäristötieteiden laitos Joutsenäiti poikasineen -dioraama. Keski-Suomen keskussairaalan synnytysosasto Verkkonäyttelyt Kaupunkimetsän salattu kevät. museo/kaupunkimetsa/nettiin/index.htm Luonnon monimuotoisuus (näyttely on esillä myös Vesilinnan ulkoikkunoissa). museo/monimuotoisuus.pdf Luontomuseon toimintaa (näyttely on esillä myös Vesilinnan ulkoikkunoissa). museo/toiminta.pdf 10 näytettä luontomuseon kokoelmista. fi/erillis/museo/luonto/10-naytetta-luon tomu seon -kokoelmista Darwin 200+, Lajien synty 150+ (näyttelystä on myös esillä tiivistelmä Vesilinnan ulkoikkunoissa). Darwinin juhlavuotta esittelevä näyttely, fi/tdk/museo/darwin Luonnonyrtit hyötykäyttöön. mu seo/yrtit Ruokasieniä. default.htm Pikkuhiirten jouluiset unet -joulukalenteri. www. jyu.fi/tdk/museo/joulukalenteri2010/. Ka lenteri to teu tettiin yhteistyössä Vespuolen kou lun kanssa.