Raitin varrella on tallella muutamia vanhoja liiketaloja kuten vanha apteekki,

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Raitin varrella on tallella muutamia vanhoja liiketaloja kuten vanha apteekki,"

Outi Mikkola
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Keskusraitti Keskusraitti on kuin sydänvaltimo Kirkonkylän halkaiseva raitti on muotoutunut kirkon länsipuolitse kulkeneen Vaasan ja Kuopion välisen maantien linjaan. Se alkaa etelässä Toholahdesta ja päättyy Vesannolle kääntyvän tien risteykseen.valtakunnallisesti merkittävä keskusraitti, kirkonkylän sydänvaltimo, käsittää kirkkopuiston, koko hautausmaan ja niiden vastakkaisella puolella olevat tontit Urheilijantieltä Pilvenpiirtäjään. Raitin varrella on tallella muutamia vanhoja liiketaloja kuten vanha apteekki, Pilvenpiirtäjä, Malisen talo ja Kirjolla sekä kirkonkylille harvinainen, 1938 rakennettu museo. Myös Kurssilantien, Pestuuraitin ja Mantankujan alueilla on säilynyt pienipiirteistä vanhaa raitistoa ja rakennuksia. Koko pitäjän asutukseen nähden kirkonkylä on kovin nuori. Jos ihan tarkkoja ollaan, kirkonkylää ei ole hallintomuotona virallisesti olemassakaan. Kirkonkyliksi kuitenkin tavataan kutsua maaseututaajamia, joissa kirkko on keskeisellä paikalla. Raitinvarren nauhamainen asutus syntyi 1800-luvun loppupuoliskolla. Kylä laajeni 1950-luvulle asti, minkä jälkeen rakentaminen tiivistyi luvulla raitin ulkonäkö koki kovan kolauksen, sillä tien korottaminen pudotti useat rakennukset syvälle penkereeseen. Raitin varrella sijainneet puiset kunnantalo, säästöpankki, kirjasto ja keskikoulu purettiin 1980-luvulla. Kylän suurimpiin kuulunut hirsirakennus, Rautalammin Osuuskauppa, purettiin jo 1970-luvulla. Tilalle rakennettu kauppa koki saman kohtalon 2000-luvulla. Nykyään "Osujan" kohdalla on nuori puisto ja parkkialue. Kun uuden kunnanviraston perustuksia kaivettiin, maasta löytyi ihmisen luita. Luut haudattiin kirkkomaahan. Keitä vainajat olivat tai sijaitseeko paikalla kenties vanha hautausmaa, jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. Kukkonen kirjoittaa, miten kylänraitti on menettänyt usein myös sosiaalisen

valtakunnallisesti merkittävä keskusraitti, kirkonkylän sydänvaltimo, käsittää kirkkopuiston, koko hautausmaan ja niiden vastakkaisella puolella olevat tontit Urheilijantieltä Pilvenpiirtäjään.

2 luonteensa väkeä kokoavana julkisena tilana. Jos liikkuu jalkaisin, pyörällä tai talvisaikaan potkurilla, Rautalammin keskusraitti on edelleen mitä luontevin kohtauspaikka. Parkkialueilla näkee nuoria auton sivuikkunat vastakkain parkkeerattuina jutustelemassa. Markkinat, torikauppiaat ja erilaiset tapahtumat kokoavat väkeä raitin varrelle. Hautausmaan kiviaita on ollut suosittu istuskelupaikka milloin kirkkokansan, milloin nuorison keskuudessa. Aidalla järjestetty jopa kiviaidalla istumisen maailman mestaruus -kisatkin. Malisen talo on kadunvarren kaunistus Nahkurin poika August Strandman perusti Rautalammin keskusraitin varteen kaupan vuonna Kansallismielinen kauppias suomensi muutaman vuoden kuluttua nimensä Maliseksi. Ennen kauppaa August työskenteli Kerkonkosken sahakoululla opettajana. Hän toimi myös aktiivisesti kunnallispolitiikassa. Malisen sekatavaraliike oli 1800-luvun lopussa Rautalammin suurin kauppaliike. Kauppiaan perhe asui samassa talossa. Asuinpäätyä laajennettiin 1910-luvulla. Taloon tehtiin kuisti, keskiosaan kaksi frontonia ja ullakolle lämmitettävä kamari. Pihan puolelle rakennettiin avoveranta. Malisten jälkeen kauppaa jatkoivat Vilho ja Hilda Pakarinen. Vuonna 1937 kauppakiinteistön rakennukset ja vuokraoikeus seurakunnan tonttiin siirtyivät Malisten Viktor-pojalta Heikki Peuralle, jonka perikunta lahjoitti ne vuonna 1938 Peuran museosäätiölle. Talon päädyssä on asuttu aina, mutta liikkeet ovat vaihtuneet. Talossa on ollut lottakahvila, kirjasto, huonekaluliikkeitä, valokuvaamoja ja kukkakauppa. Vuonna 1990 taloa peruskorjattiin, ja asunto-osasta tehtiin kolme huoneistoa. Rakennus sijaitsee vanhojen liiketalojen tapaan katulinjassa, josta on suora sisäänkäynti liikehuoneistoon. Nykyisin Malisen talossa toimii ravintola. Rautalammin museo sai alkunsa Korholasta

Hautausmaan kiviaita on ollut suosittu istuskelupaikka milloin kirkkokansan, milloin nuorison keskuudessa. Aidalla järjestetty jopa kiviaidalla istumisen maailman mestaruus -kisatkin.

3 Rautalammin museo sai alkunsa Korholan kartanosta. Emäntä Aina Peura kokosi aluksi kartanon vanhaa esineistöä vanhaan väentupaan. Aina oli kansanrunoilija Albert Kukkosen tytär, ja tottunut kunnioittamaan vanhaa perintöä jo kotonaan Hinkkalassa. Peuran innostus kasvoi kokoelman karttuessa, ja hän alkoi koota vanhaa talonpoikaisaineistoa koko pitäjän alueelta. Väentupa kävi lopulta ahtaaksi. Ainan puoliso, kauppaneuvos Heikki Peura lahjoitti varoja, joilla rakennettiin vuonna 1938 "meijän mamman romuliiteri" eli nykyinen museo kirkkoa vastapäätä Malisen kaupan taakse. Aina Peura säätiöitti museon ja lahjoitti säätiölle Taka-Hoikan metsätilan. Poikkeuksellisen mittavan kotiseutumuseon äiti kuoli vain kaksi vuotta museon perustamisesta. Rautalammin museon kokoelmassa on yli tallennetta. Näyttelytilaa on kolmessa kerroksessa. Museolla järjestetään myös näyttelyihin liittyviä työpajoja. Museon tontti muodostaa korttelin. Museota ympäröi vehmas puisto, johon on istutettu perinteisiä suomalaispihojen kasveja kuten syreenejä, koiranheisipuita sekä Korholan kartanosta siirrettyjä ruusuja ja pioneja. Kortteliin on siirretty talonpoikaiskulttuuriin liittyviä rakennuksia eri puolilta Pohjois-Savoa. Lassilan virkatalosta tuli Pilvenpiirtäjä Lassilan virkatalon päärakennus siirrettiin keskusraitin varteen Malisen kauppaliikkeen ja postitalon väliin vuonna Myös sisäpihalla oleva aitta on siirretty Lassilasta. Rakennuksen pohjoispäässä on alusta asti ollut kello- ja kultasepänliike, ja yrittäjät ovat myös asuneet samassa talossa. Vaasalaissyntyinen Toivo F. Hemming tuli helsinkiläisen Otto E. Orasmaan omistaman kelloliikkeen palvelukseen vuonna Parin vuoden kuluttua Hemming lunasti liikkeen itselleen. Koska uuden kellon ostamiseen hupeni kuukauden palkka, liiketoiminta painottui vuosia kellojen korjaukseen. Liikettä jatkaa tytär Kaija Hemming. Toisen polven yrittäjällä on yhä käytössä asiakastiski 1920-luvulta.

Peuran innostus kasvoi kokoelman karttuessa, ja hän alkoi koota vanhaa talonpoikaisaineistoa koko pitäjän alueelta. Väentupa kävi lopulta ahtaaksi.

4 Ennen talvisotaa keskellä taloa sijainneessa liikehuoneistossa oli Pulliaisen kahvila. Talvisodan aikaan huoneistossa toimi Puku- ja Lyhyttavaraliike E. Lyyra. Kun Lyyrat muuttivat omaan kauppataloon vuona 1952, keskihuoneisto jaettiin kahtia ja liitettiin päätyhuoneistoihin. Talon etelänpuoleisessa päädyssä on ollut kampaamo 1930-luvulta alkaen. Kun tietä korotettiin 1970-luvun lopussa, kampaamon sisäänkäynti siirrettiin kadulta päätyyn. Rakennuksen vanha ikkunamuoto on säilynyt ennallaan ikkunoiden yläpuolella olevien kaarevien valeikkunoiden ansiosta. Kampaamon päädyn sisäkuistissa on jäljellä alkuperäisiä värillisiä ikkunaruutuja. Kuvaavien lisänimien antaminen kuuluu pohjoissavolaiseen elämänmenoon. Kylän oma murrekirjailija Kaarlo Hemmo Tiihonen antoi siirretylle rakennukselle nimen, kun samaan aikaan valtameren takana Yhdysvalloissa rakennettiin huiman korkeita kerrostaloja. Taimela on monitoimitalojen aatelia Ompeluseuralle päätettiin rakentaa oma talo 1912, koska kunnollista kokoontumis- ja myyntipaikkaa ei ollut. Kirkkoherra August Koivisto järjesti tontin keskusraitin varrelta. Ompeluseura liittyi Nuorten Naisten Kristilliseen yhdistykseen, jotta rahoitus saatiin kuntoon. Yhdistys perustettiin vuonna 1913, ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ruustinna Olga Palmroth. Rakentamiseen otettiin lainaa, mutta myös lahjoituksia saatiin. Esimerkiksi Josefina Kukkonen Hinkkalasta lahjoitti 400 markkaa hirsiä varten. Rahalla saatiin ostetuksi Pohjois-Päijänteen Lauttayhdistykseltä rannoille nostettuja rampatukkeja 400 kappaletta markan kappalehintaan. Veikko Liimataisen suunnittelema talo valmistui talkoovoimin. Ompeluseuran ohella Taimelassa pidettiin seurakunnan kokouksia, pyhäkoulua ja rippikoulua. Vuonna 1917 talo toimi isorokkopotilaiden kulkutautisairaalana. Vapaahuolto kokoontui Taimelassa vuonna 1939, myöhemmin partiolaiset. Tilapulasta kärsinyt keskikoulu vuokrasi sitä luokkatiloiksi vuosina Kunta osti Taimelan vuonna 1976, minkä jälkeen monitoimitalossa on ollut verhoomo, neuvonta-asema, työttömien tila, puuverstas ja myymälä. Rakennus oli tyhjillään ja huonossa kunnossa,

Kun tietä korotettiin 1970-luvun lopussa, kampaamon sisäänkäynti siirrettiin kadulta päätyyn.

5 kun uusi omistaja vuonna 2007 osti sen. Hän on teetättänyt Taimelassa vanhaa kunnioittavan peruskorjauksen.

Samankaltaiset tiedostot

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde: