LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS. Jukka Parviainen

Transkriptio

1 LIIKUNTAPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYS Jukka Parviainen

2 Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Perustettiin , aloitti toimintansa Arvot: osallisuus, yhteisöllisyys, esteettömyys ja saavutettavuus sekä oikeudenmukaisuus Kolme järjestöä lopetti toimintansa: - Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI ry - Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) - Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU) Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL) jäi, mutta liikuntatoimi siirtyi VAU:hun

3 VAU on myös toimialajärjestö Noin 220 jäsenyhdistystä ja -seuraa, joissa on noin henkilöjäsentä 20 työntekijää, joista 4 alueellista toimijaa 4 alueellista yhteyshenkilöä ja 1 oto-liikunnanohjaaja Budjetti noin 2 miljoonaa euroa OKM:n tulosneuvotteluissa toimialajärjestön status (= isojen joukossa) Tiivistyvä yhteistyö seurojen, lajiliittojen, alueiden ja muiden liikuntajärjestöjen suuntiin

4 VAU on suuri lajiliitto VAU on monilajiliitto: lähes 40 lajia, joissa kotimaista ja/tai kansainvälistä toimintaa Neljän erityisesti vammaisurheilulle kehitetyn lajin lajiliitto (boccia, sokkopingis, maalipallo, pyörätuolirugby) Special Olympics Finland on osa VAU:n toimintaa Suomen Paralympiakomitean jäsen

5 Mitä esteettömyys on? - Esteettömässä ympäristössä kaikki voivat toimia yhdenvertaisina; esteetön ympäristö on kaikille sopiva - Mitä esteettömämpi ympäristö, sitä vähemmän tarvitaan erityisratkaisuja henkilöille, joitten toimintakyky on alentunut - Kaikkien etu, mutta toisille toimimisen ehdoton edellytys - Ei riitä, että pääsee sisälle vaan täytyy myös pystyä toimimaan

6 - Esteettömyys, saavutettavuus ja palvelujen toimivuus ovat yhtenäisiä tavoitteita. - Liikkumis- ja toimimisesteisyys voi tarkoittaa erilaista liikkumista, näkemistä, kuulemista ja ymmärtämistä. - Pääsy liikuntapaikalle voi olla pienestä kiinni. - Liikuntapaikkojen käyttäjissä tulisi huomioida liikkujien ja urheilijoiden lisäksi yleisö, ohjaajat ja muut henkilöt (tuomarit, toimitsijat yms.)

7 - Ennakkoon (esteettömästi) saatavilla oleva tieto kohteen saavutettavuudesta (esim. Internet-sivut) Kohteen kuvailu, ei käyttäjän - Esteettömät julkiset liikenneyhteydet - Esteettömät kulkureitit - Esteettömät autopaikat (kadun varrella tai pihaalueella) - Saattoliikenteen pysähtymispaikka

8 Liikkuminen - Saapuminen kohteeseen: LE-paikat, kulku paikoilta sisäänkäynnille - Onko vaihtoehtoista esteetöntä sisäänkäyntiä? Onko reitti pääsisäänkäynniltä vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille opastettu? - Sisäänkäynti: kynnykset, tuulikaappi, ovien leveys - Palvelutiski: Tiskin korkeus soveltuu sekä istuen että seisten asiointiin - Käytävät: leveys, ei kulkua estäviä huonekaluja - Portaat, hissit - Pukuhuoneet, pesutilat - Kulku suorituspaikoille

9 Liikkuminen Luiskat - Vähimmäisleveys 900 mm Yksikaistainen luiska, pituus enintään 6 m (näkyvyys koko luiskan pituudelta) - Pituuskaltevuus Suositeltava kaltevuus 5 % (1:20) tai loivempi Enintään 8 % (1:12,5) Jos kaltevuus yli 5 % tarvitaan välitasanne 6 m:n välein Välitasanteen pituus 2 m, kaltevuus enintään 2 %

10 Liikkuminen Esteetön Wc - Aina käytettävissä - Mitoitus ja varustelu Vapaa tila wc-istuimen molemmilla puolilla tai kaksi wc-tilaa, jotka ovat toistensa peilikuvat ja joissa vapaa tila wc-istuimen toisella puolella Tarkoituksenmukainen varustelu - Käytettävissä ilman erillistä pyyntöä Sukupuolineutraali sijainti (esim. aula, ravintoloissa naisten wc)

11 Liikkuminen - Portaat - Sijainti kulkuväylään nähden Ei suoraan kulkuväylän jatkeena tai ovea vastapäätä (min mm etäisyys) Varoitusalueet - Onko korvaava portaatonta yhteyttä - Portaiden tyyppi Suoravartiset portaat Kierreportaat, kaarevat portaat

12 Liikkuminen - Katsomot (tarpeeksi LE-paikkoja) - Kahvio, ravintolat - Naulakoita myös matalammalla (lapset, lyhytkasvuiset henkilöt ja pyörätuolinkäyttäjät) - Lokerokaappeja eri korkeuksilla - Istuimia lähellä naulakoita (ei kuitenkaan aivan naulakon edessä)

13 Näkeminen - Yleisimpiä näkövammaisten henkilöiden kohtaamia ongelmia rakennetussa ympäristössä ovat: - Orientoitumisen eli suunnistautumisen vaikeus - Etäisyyksien arviointi - Opasteiden lukeminen - Törmääminen, kompastuminen tai putoaminen

14 Näkeminen Kontrastit, värit ja valaistus - Kontrasteilla luodaan tilaa, joka hahmottuu myös näkövammaiselle. - Värien käyttö parantaa tilan hahmotettavuutta. Merkityksellistä on niiden suhde tumma vaalea asteikolla. - Valaistuksessa ei ole tärkeää yksin valon määrä vaan myös sen laatu (värintoisto, värisävy, häikäisy, suuntaus, tasaisuus...) - Heikkonäköisillä toimintakyky riippuu yhtä lailla väreistä ja kontrasteista kuin valaistuksesta

15 Näkeminen - Pääsääntöisesti suurten pintojen (katto, seinät) tulisi olla vaaleita valon heijastumisen vuoksi ja pienten väripintojen (ovet, listoitus, kalusteet) tummempia. Lattian yleisväri on tummempi kuin seinien, jotta tila hahmottuu helpommin. - Värien käyttö on suotavaa näkövammaisten kannalta sisustuksessa ja arkkitehtuurissa. Lasiarkkitehtuuri yhdistettynä yleiseen harmaaseen sävytykseen on näkövammaiselle haastava toimintaympäristö. - Toivottavaa rohkeutta tulisi löytyä myös julkisissa kohteissa.

16 Näkeminen Portaat - Portaiden etenemien etureunassa tulee olla kontrastiraita, joka muodostaa tummuuskontrastin askelman etenemän kanssa. - Kontrastiraitana voidaan käyttää esimerkiksi liukuestenauhaa. - Tumma kontrastiraita erottuu paremmin vaaleista askelmista kuin vaalea tummista. - Kontrastiraita tulee olla joka askelman kohdalla. - Vapaan korkeuden portaan alla tulee olla vähintään 2200 mm. Portaan alle joutuminen tai törmäysvaara tulee estää esim. kaiteella, kalusteella tai istutuksin.

17 Näkeminen Käsijohteet - Käsijohteen tulee erottua ympäristöstä tummuuskontrastinsa avulla. - Käsijohteen päät tulee muotoilla siten, etteivät ne aiheuta kiinnitakertumisvaaraa. - Käsijohteen tulee ulottua 300 mm yli portaan tai luiskan alkamis- tai päättymiskohdan, jotta portaan tai luiskan turvallinen käyttö on mahdollista

18 Näkeminen Ääniopasteet - Liikkuminen ja suunnistautuminen perustuu ensisijaisesti kuuloon ja tuntoaistiin. - Helpottavat suunnistautumista kohteeseen kuten esim. rakennuksen pääovelle oven yläpuolelle asennettavan äänimajakan avulla. - Ääntä kohti voi mennä tai siitä voi etääntyä eli sitä voi käyttää kuultavana maamerkkinä. - Myös toimintaäänet ovat opastavia ääniä kuten metroaseman liukuportaat.

19 Näkeminen Kohokartat - Rakennuksen tai alueen hahmottamista helpottaa kohokartta, jossa on kuvattu tärkeimmät kohteet ja lähiympäristöä sekä tärkeimpiä maamerkkejä. - Opaskartta sijoitetaan sisäänkäynnin läheisyyteen rakennuksen suuntaisesti, kulkureitin ulkopuolelle niin, että kartta on helposti löydettävissä ja sitä on rauhallista ja turvallista lukea - Karttaa pitää ylettyä lukemaan myös lapset ja pyörätuolia käyttävät henkilöt (polvitila) - Kartassa tulisi olla hyvät kontrastit ja selkeät tekstit, pistekirjoitusteksti tai ääniselostus.

20 Näkeminen Opasteet - Opasteiden tulee sijaita helposti havaittavassa paikassa ja niitä tulee päästä lukemaan läheltä - Pintamateriaalin opasteen edessä tulee olla kova ja tasainen ja opasteen eteen ei saa sijoittaa kalusteita - Opasteen tekstin ja kuvion tulee sijaita silmän korkeudella ( mm korkeudella lattiasta tai maasta) - Teksti on helpommin luettavissa, jos alkukirjain on isolla ja muut pienemmillä kirjaimilla

21 Näkeminen - Opasteen pinnan tulee olla himmeä ja häikäisemätön. Lasipintaisissa opasteissa tulee käyttää heijastamatonta lasia. - Opasteen tekstin tai kuvion tulee erottua tummuuskontrastina. - Parhaiten erottuvat tummat kuviot vaalealla pohjalla. - Sisältäpäin valaistussa opasteessa tulee olla tumma pohja ja vaaleat kuviot.

22 Ymmärtäminen - Selkeät opasteet ja symbolit (ulkomaalaiset myös ymmärtää, esim. Meksikossa punainen on miesten väri ja sininen naisten väri, kukko ja kana, hokkarit ja kaunarit ) - Paikassa missä ei opasteita, on hankala liikkua - Selkokielisyys (Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jonka sisältöä, rakennetta ja sanastoa on muokattu helpommaksi ymmärtää.)

23

24 Symbolit - ISA -tunnus on kansainvälinen liikkumisesteisen symboli (ISA = International Symbol of Access) - ISA -tunnusta käytetään merkitsemään mm. esteetöntä sisäänkäyntiä rakennukseen, esteetöntä wc:tä tai liikkumisesteisille varattuja pysäköintipaikkoja. Sen avulla voidaan myös osoittaa esteetön reitti tai esteetön palvelu (esim. reitti hissille tai esteetön pukeutumistila liikuntapaikassa). - mbolit

25

26 Kuuleminen Kuulovammaisia Suomessa % väestöstä = yli Huonosta kuunteluympäristöstä kärsivät kaikki - Erityisen tärkeitä hyvät kuunteluolosuhteet ovat kuulovammaisille - Hyvä ääniympäristö ja eri äänten erotettavuus ovat tärkeitä myös näkövammaisille, jotka hahmottavat tilaa akustiikan kautta. - Taustamelu vaikeuttaa puheen erottelua. Taustamelua aiheuttavat mm. ilmanvaihto, liikenne ja tietokoneet

27 Kuuleminen - Kovat pinnat heijastavat ääntä (kaikuisuus lisääntyy) - Pehmeät pinnat vaimentavat ääntä (kaikuisuus vähenee) - Kaikuisuutta vähentää: kasvit, väliseinät, pehmeät materiaalit yms. - Ääntä vaimentavat: akustointilevyt, alaslasketut katot ja muut kotelorakenteet, rei'itetyt tai uritetut levyt - Ihmisetkin toimivat äänenvaimentimina (Mitä täydempi kirkko, sitä tehokkaampi vaimennus) - 1 ihminen vastaa noin 0,5 1 m2 akustointilevyä.

28 Induktiosilmukka - Silmukkaa käytettäessä on kaikki kuunneltavaksi tarkoitetut äänet kuultava myös silmukan kautta - Kaikki puheenvuorot puhuttava mikrofoniin - Myös CD:ltä, nauhalta tms. toistettava musiikki yms. äänet on kuultava myös silmukan kautta! - T-merkki

29 Esteettömyyskartoitus - Työkalu nykytilanteen selvittämiseksi Ei vielä varsinaisesti kehitä esteettömyyttä - Kartoitus, katselmus, käyttäjien kävelykierros, asiantuntijalausunto Objektiivinen kartoitusmenetelmä (ESKEH) Asiantuntijan arvio eri esteettömyyden näkökulmat huomioiden Henkilökohtainen mielipide, arvio oman toimintakyvyn perusteella

30 Mitä kartoituksen jälkeen? - Kartoitus antaa tietoa kohteen esteettömyydestä, mutta ei vielä kehitä sitä eteenpäin Tiedon hyödyntäminen Pienet muutokset heti Iso muutokset remonttien yhteydessä - Esteettömyyden kehittäminen - Toimintatapojen muutokset, pienet investoinnit, rahoitus ja suunnittelu - Kartoituksia tekee: Kynnys ry, VAU ry (liikuntapaikkoihin),

31 Esteettömyyskartoituskoulutuksia järjestää: - Käytännössä kaikki jotka haluaa - Tieto on julkista - Materiaalit löytyy netistä ( - AMK:t (laajuus on viisi opintoviikkoa ja koulutus sisältää luentoja, harjoituksia, tehtäviä ja lopputyön) - Invalidiliitto - VAU (liikuntapaikka painotteinen)

32 Liikunnan ja urheilun esteettömyystyö pähkinänkuoressa 1980-luku: VYP Liikuntatilat vammaisille soveltuviksi -diat ja RT-kortisto 1990-luku/SIU: Vammaiset vesille (93), Esteettä luontoon liikkumaan (94) -oppaat 2000-luku: Esteetön perhepuisto (03), Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu (07), Esteetön luontoliikunta (07) -oppaat SIU/Esteettä Luontoon Liikkumaan -hanke ( ) VAU, Kynnys & co: ESTE-hanke ( ), Urheiluopistojen esteettömyysselvitys (2012-)

33 Esimerkkinä maalipallo Itsestään selvien esteettömyysasioiden, kuten valaistus, sisääntulon merkintä, kontrastit, lisäksi 1) kuulopeli akustiikan merkitys 2) lattiamateriaalissa ja huollossa huomioitavaa (kitka, teippaukset, pehmeys).

34 Esimerkkinä pyörätuolirugby Itsestään selvien esteettömyysasioiden (kuten kynnyksettömyys, hissit, vessat ym.) lisäksi erikoistieto: Millaisissa olosuhteissa peliä voi/ei voi pelata? Pelituolin ominaisuudet? Lattian materiaali ja jousto-ominaisuudet vs. pelaajien olkapäävammat?

35 Esteettömyyttä Internetissä

36 KIITOS!