SUOJAVYÖHYKEPÄIVÄ. Ahlman-instituutti Eeva Ylinen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOJAVYÖHYKEPÄIVÄ. Ahlman-instituutti 8.3.2012 Eeva Ylinen eeva.ylinen@ahlman.fi"

Transkriptio

1 SUOJAVYÖHYKEPÄIVÄ Ahlman-instituutti

2 Päivän rakenne Pientareet, suojakaistat ja suojavyöhykkeet mihin viljelijä on sitoutunut? Mikä on suojavyöhyke? Suojavyöhykkeiden paikat Suojavyöhykkeen vaikutukset Suojavyöhykkeen hoito Erityistuen hakeminen Kustannuslaskenta

3 Uudet tukihakulomakkeet julkistetaan yleensä maaliskuun loppupuolella, joten tukea hakiessa on tarkistettava uudet hakemukset ja ajankohtaiset sitoumusehdot

4 SUOJAVYÖHYKKEET JA NIIDEN PAIKAT

5 Mikä on suojavyöhyke? Erityisympäristötuki, jota voidaan hakea vielä tänä keväänä Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä alue Vähintään keskimäärin 15 m leveä vyöhyke valtaojan tai vesistön varrella olevalla pellolla, mitataan pellon ja luiskan taitteesta Pienin ala yhteensä vähintään 0,3 ha, yksittäisen peltoalan tai muun kuin peltoalan oltava vähintään 0,05 ha

6 Mihin suojavyöhyke voidaan perustaa? A- ja B-tukialueilla: Valtaojan tai sitä suuremman vesiuoman varrella sijaitsevalle peltolohkolle lammen, järven tai meren rannalla sijaitsevalle pellolle luokitellulla pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle C-tukialueella: Suojavyöhykkeen tarve on todettu esim. yleissuunnitelmassa tai vastaavassa selvityksessä Kohteille, jotka sijaitsevat kaltevilla rantapelloilla, tulvaalueilla tai ovat esitetty vesipuitedirektiivin hoitosuunnitelmissa

7 Mihin suojavyöhyke erityisesti sopii? Suojavyöhykkeestä on vesiensuojelullista hyötyä jo silloin, kun kaltevuus ylittää 3 % Eroosiosta kärsivät, helposti sortuvat rantapellot Toistuvista tulvista kärsivät pellot Pahoista vettymishaitoista kärsivät pellot Voi olla myös pellon ulkopuolinen alue alle 20 m leveät pellon ja vesistön väliset luonnontilaiset alueet voidaan liittää suojavyöhykkeeseen (monimuotoisuushyödyt) Lohkokartat kertovat jonkin verran Eroosioriskimallit kertovat paljon, mutta eivät ole vielä käytettävissä ja vaativat kehittelyä

8 Suojavyöhykkeiden paikat Kuva: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel

9 Suojavyöhykkeiden paikat Kuva: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel

10 Suojavyöhykkeiden paikat Kuva: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel

11 Siuntion Kirkkojoki kesäkuun ja elokuun alussa Suojavyöhykkeiden paikat Kuvat: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel

12 Kuva: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel Suojavyöhykkeiden paikat

13 SUOJAVYÖHYKKEIDEN HYÖDYT Ahlman-instituutti

14 Miksi suojavyöhykkeitä? Elävöittää ja monipuolistaa maisemaa Lisää asumisen viihtyvyyttä ja edistää virkistyskäyttöä Estää pintavaluntaa - Ravinteita sitovan kasvillisuuden ansiosta estää myös maaperässä ravinteitten kulkeutumista vesistöihin Maaperää sitova kasvillisuus estää tehokkaasti ojan reunojen eroosiota ja pysäyttää pelloilta kulkeutuvan maa-aineksen ennen vesistöön pääsyä Helpottaa ongelmallisten peltoalueiden viljelyä

15 Suojavyöhykkeen monimuotoisuushyödyt Suojavyöhyke lisää luonnon monimuotoisuutta erityisesti yksipuolisessa viljelyssä Parantaa kukkivien kasvien ja erityisesti harvinaistuvien niittykasvien elinoloja, lajimäärät runsaimmillaan 5-10 vuoden kuluttua Muodostaa lisääntymisalueita, kulkureittejä ja suojapaikkoja hyönteisille (perhoset, pölyttäjät), linnuille ja muille eläimille Parantaa riistaeläinten elinoloja Muodostaa vaihettumisvyöhykkeen vesistön, luonnontilaisen ranta-alueen ja pellon väliin Parantaa kalakantojen elinolosuhteita

16 Suojavyöhyke hyödyttää monimuotoisuutta Elinympäristö Pinta-ala Lajimäärä Pellot Pientareet + suojavyöhykkeet Niityt Niittyjen ja piennaralueitten määrät ovat edelleen laskussa Maatalous tehostuu, maalaismaisema yksipuolistuu edelleen, suojavyöhykkeiden merkitys korostuu

17 Monimuotoisuus - ekosysteemipalvelut Kasvien pölytys - pölyttävien hyönteisten elinolojen turvaaminen Biologinen torjunta Ravinteiden kierto, maan rakenne, lierot Yhteiskunta odottaa viljelijältä myös muita hyödykkeitä kuin maataloustuotteita Maisema, virkistyskäyttö jne. julkishyödykkeet

18 Työn helpottuminen ja seuraukset maaperässä Madaltaa peltomaan korkeaa P-pitoisuutta Peltomaan rakenteen parantuminen Rikkakasvien torjunta ja leviämisen estäminen varsinaiselle peltolohkolle Hankalan mallisten lohkojen suoristaminen ja järkevöittäminen Lisää tilaa koneiden kääntämiselle päisteissä Jo 3 metriä leveää piennarta/kaistaa/vyöhykettä voidaan käyttää ajourana viljelymaan tiivistymisen estäminen Lohkon ravinnetase ja sadon laatu voi parantua Ojien kaivuutarpeen väheneminen

19 Vesiensuojelulliset hyödyt I Vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta ja hidastaa rehevöitymistä Vähentää valtaojien liettymistä ja kunnossapitotarvetta Vähentää purojen, jokien ja ranta-alueitten liettymistä ja rantojen ja vesistöjen kunnossapitotarvetta Vähentää vesien sameutta Parantaa vesien hygieenistä laatua Ehkäisee torjunta-aineiden kulkeutumista vesistöihin ja pohjavesiin Vähentää pohjaveden nitraattipitoisuutta

20 Vesiensuojelulliset hyödyt II MTT:ssä Jaana Uusi-kämppä tutkinut suojavyöhykkeiden ja -kaistojen valumia: Eroosio ja ravinnekuormitus vähenevät myös itse suojavyöhykkeeltä, koska sitä ei muokata eikä lannoiteta Pintavalunta vähenee, kun vettä imeytyy maahan ravinteita voi kuitenkin kulkeutua myös salaojaan/pohjaveteen Maa-ainesta ja ravinteita sedimentoituu suojavyöhykkeelle, liukoisia ravinteita sitoutuu maahan ja kasvit käyttävät niitä Ravinteita poistuu korjatun kasvuston mukana, osa päätyy vesistöön

21 Vesiensuojelulliset hyödyt III MTT:n tutkimus (Ympäristö ja terveys 5:2010): Eroosioaineksen poistuma On suojavyöhykkeellä huomattavasti pienempi kuin syysmuokatussa maassa (miltei puolet) Laitumella eroa ei juuri ole Suorakylvöön verrattuna hiukan pienempi Kokonaistypen poistuma Alle puolet syysmuokattuun maahan verrattuna Laitumella eroa ei juuri ole Suorakylvöön verrattuna hiukan pienempi

22 Vesiensuojelulliset hyödyt IV MTT:n tutkimus: Kokonaisfosforin poistuma On suojavyöhykkeellä pienempi kuin syysmuokatussa maassa (miltei puolet) Laitumella hiukan suurempi kuin suojavyöhykkeellä Suorakylvetyllä maalla hiukan suurempi kuin suojavyöhykkeellä Liukoisen fosforin poistuma Suojavyöhykkeellä miltei puolet suurempi kuin syysmuokatussa maassa (Kasvillisuutta ei ollut kerätty pois) Laitumella huomattavasti suurempi kuin suojavyöhykkeellä Suorakylvöön verrattuna hiukan pienempi

23 Vesiensuojelulliset hyödyt V Johtopäätökset suojavyöhykkeen vaikutuksesta valuntaan: Eroosion, kokonaistypen ja kokonaisfosforin poistumien kannalta suojavyöhykkeet ovat hyödyllisiä Liukoisen fosforin pintavalunnan ehkäisyssä erittäin olennaista on, että kasvillisuus on mahdollisimman vähäistä syksyllä ennen jäätymistä. Satoa korjattaessa maa ei saa kuitenkaan olla märkää = Optimaalinen korjuuaika? Suuri osa liukoisesta fosforista lähtee liikkeelle ensimmäisen jäätymisen jälkeen kasvuston sulaessa. Sulamiset ja jäätymiset ongelmallisia, kasvit eivät käytä ravinteita

24 Suojavyöhykkeiden taloudelliset vaikutukset Viljelijän näkökulmasta vaikutukset voidaan jakaa seuraavasti: 1. Vaikutukset peltolohkon tukikertymään ja katetuottoon 2. Vaikutuksen konetyön kustannuksiin ja työn menekkiin (perustaminen ja hoito) 3. Vaikutukset lohkon muuhun viljelyyn

25 Pientareitten ja suojakaistojen tukikertymän muutokset 1-3 m leveiden pientareiden ja monimuotoisuuspientareiden osalta koko lohkon tuet pysyvät ennallaan 3-10 m suojakaista, joka erotetaan omaksi kasvulohkoksi, saa normaalit hehtaarikohtaiset tuet, mutta tietyt kasvilajikohtaiset tukimuodot jäävät pois = tukikertymä hieman muuta lohkoa pienempi

26 Suojavyöhykkeiden kokonaistukimäärät

27 Suojavyöhykkeiden kokonaistukimäärät

28 Pientareiden, suojakaistojen ja -vyöhykkeiden taloudelliset vaikutukset Mikäli perustaminen ja hoito vaativat koneinvestointeja, erillisiä työvaiheita tai urakoitsijan käyttöä, kustannukset vaihtelevat suuresti Viljelyala pienenee, toisaalta Lohkojen muodot järkevöityvät, ajourat, koneiden kääntäminen, tiivistymisen haittojen estäminen = Työmenekki saattaa vähentyä, viljelytoimet nopeutua, satotasot ja laatu parantua Reunojen sato saattaisi varjostuksen takia valmistua myöhemmin = kuivatuskustannukset pienenevät

29 Pientareiden ja suojakaistojen katetuottolaskelmat Kevään 2010 hintatasoilla kaikkien peltoviljelykasvien katetuotto on negatiivinen = viljelijä ei saa sitä palkkaa, mikä työlle on määritelty, eikä pääomalle korkotuottoa Työmäärä pientareilla ja suojakaistoilla perustamisvuonna 4,3 h/ha ja seuraavina vuosina 3,3 h/ha Kevätviljoilla työmäärä 12 h/ha Pientareet ja suojakaistat ovat taloudellisesti kannattavia, kaikilla viljelykasveilla peruslohkon hehtaarituotto on pientareen ja suojakaistan osalta muuta lohkoa suurempi Peltojen viljely vesiuomaan asti ei ole taloudellisesti perusteltua

30 Konetyön kustannukset Olemassa oleva vanha ja toimiva konekanta mahdollistaa toiminnan hyvinkin pienillä kustannuksilla vähimmillään vain traktori- ja työkustannukset Uusien koneiden käyttökustannukset riippuvat suuresti vuotuisesta käyttömäärästä Tuntikustannus on riippuvainen palkkavaatimuksesta koska viljelykasvien katetuotto on negatiivinen, viljelijä tinkii käytännössä palkkavaatimuksestaan kaikessa viljelyksessä Pienten alojen hoitoa varten ei ole mielekästä hankkia uutta konekantaa, sillä vuotuiset käyttötunnit jäävät vähäisiksi Vanhat niittokoneet, sänki- ja vesakkomurskaimet ovat hyvin käyttökelpoisia

31 SUOJAVYÖHYKETUKI, TUKIHAKUPROSESSI TILALLA JA HOITOTOIMENPITEET

32 Suojavyöhyketuki I Erityisympäristötuki maksimissaan 450 /ha A- ja B-alueilla, C-alueella 350 /ha. Alueelta ei makseta ympäristötukea. Sopimuskausi 5 tai 10 vuotta, tai Hakijalla tulee olla voimassa ympäristötukisitoumus ja vähintään 3 ha ympäristötukikelpoista peltoa koko sopimuskauden ajan (paitsi rekisteröityneet yhdistykset) Hakijan oltava vuotias (ei julkisoikeudelliset yhteisöt)

33 Suojavyöhyketuki II Pellolle tehtävät erityistukisopimuslohkot on oltava ympäristötukikelpoisia Ei saa muokata muutoin kuin perustamisen yhteydessä Ei saa käyttää torjunta-aineita poikkeuksena juolavehnän pesäkekäsittely, josta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle Hukkakaura torjuttava, vesakoituminen estettävä

34 Tukiprosessi Paikan löytäminen Mikäli alueelle ei ole suojavyöhykesuositusta, kannattaa ELY-keskuksesta kysyä tuen mahdollisuutta Alueen merkitseminen kepein maastoon Tukihakemuksen ja liitteiden laatiminen

35 Tukihakemus I Lohkotiedot: Nimi, tunnus, pinta-ala, vuokrattu vai oma Pinta-alan laskeminen: paikkatietoikkuna.fi, vipu, ammattilaisen karttapaikka, pistepoletti Vesistöalueen nimi ja numero: Suomen vesistöalueet / OIVA Kartat Yleiskartta - kohteen sijaintikartta (1: tai 1:40 000) Lohkokartta, johon tehdään rajaus: vipu / paperiset lohkokartat Suunnitelmakarttaan merkitään pituudet, leveysmittoja useaan kohtaan etenkin jos leveys vaihtelee, jotta ELYssä voivat tarkastaa että rajat tulevat oikeille kohdille Muistettava hoitokäytävän merkitseminen molempiin! Kohteen kuvaus Miltä kohde näyttää, sijainti, vesistöt, kaltevuus, valokuvat

36 Tukihakemus II Hoitosuunnitelma Perustaminen ja vuosittaiset hoitotoimenpiteet Kustannukset ja katetuottolaskelma Suunnittelukustannukset Perustaminen ja hoitotoimet Hoitopäiväkirjan pitäminen Menetetyt hyödyt - Tulonmenetykset, tukimenetykset Rehuhyödyt vähennetään tuesta Sopimusalueen vuokrakuluja ei hyväksytä kustannuksiin Mahdolliset vuokrasopimukset voimassa sopimuksen ajan Allekirjoitukset ja sitoutuminen Sitoumusehdot eivät tule päätöksen mukana ne on luettava etukäteen ja viljelijän on ymmärrettävä mihin sitoutuu

37 Perustaminen Sopimuskausi alkaa 1.5. Jos alueella on edellisenä vuonna tai aiemmin perustettu nurmi Jos alue kuuluu yleissuunnittelualueeseen Perustetaan samana vuonna sopimuskausi alkaa Nurmen kylvö keväällä Siemenet suojaviljaan Nurmikasveilla - typensitojakasveja voidaan käyttää rajoitetusti, tarkoituksena vähentää maaperän ravinteita Voidaan istuttaa lehtipuita ja pensaita pieniin ryhmiin Hoitotoimenpiteiden suunnittelu Työleveydet huomioitava Tukipäätös tulee myöhään perustaminen tehtävä vaikkei tuen saanti olisi varmaa

38 Suojavyöhykkeen hoitotoimet Kasvillisuus on niitettävä vähintään kerran kasvukaudessa Niittojäte on kerättävä pois saa käyttää hyödyksi Ei saa niittää ennen 1.8., jollei käytetä hyödyksi muun lohkon kasvillisuuden kanssa tai torjuta rikkakasveja Aikaistetun niiton syy kirjattava viljelymuistiinpanoihin Voidaan laiduntaa suunnitelman mukaisesti, mikäli sille ei ole vesiensuojelullista estettä Mikäli kasvillisuus vaurioituu, tulee paikkauskylvö tehdä mahdollisimman pian ja ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle Kaikki hakemukseen kirjatut toimenpiteet tulee toteuttaa!

39 Mitä tehdä niittojätteelle? I Hyötykäyttö miltei välttämättömyys, jotta niittojätteen kanssa ei jouduta ongelmiin Laidunnus, mikäli vesiensuojelu ei vaarannu Suomenkarja, hevoset, ponit 1/ha, mikäli samalla alalla koko laidunkauden 4 kk lampaat, uuhet 3-4 uuhta + karitsat / ha koko laidunkauden Oman tilan eläimet Lainaeläimet Alueen vuokraus eläinten omistajalle Kuka maksaa kustannukset, kuka valvoo, kuka saa tuen? Sovittava etukäteen!

40 Mitä tehdä niittojätteelle? II Oman tilan rehuksi Myyntiin tai lahjoituksena esim. riistan rehuksi Naapurille niittoa vastaan Sopii polttoon ei raskasmetalleja tuhkassa Biokaasulaitokselle Kompostointi Kateviljely Tukihakemuksen kustannuksista vähennetään rehuhyöty

41 Erityistuen maksun hakeminen Päätukihaun lomakkeella 101B rasti ruutuun Hoitopäiväkirjaa ei tarvitse toimittaa, mutta se tulee olla olemassa mahdollista tarkastusta tai jatkohakemusta varten Tukea maksetaan, kun pinta-ala on vähintään 0,05 ha ja tuen määrä sopimusvuodelta on vähintään 100 euroa Maksetaan vuosittain aikaisintaan ei kuitenkaan ensimmäisenä vuonna, mikäli sitoumus alkaa vasta 1.10.

42 Sopimuksesta Sopimuksen toimenpiteitä voi tarkentaa tuen saajan tai ELYkeskuksen aloitteesta, jotta tavoitteet eivät vaarantuisi Sopimus voidaan vaihtaa toiseksi erityyppiseksi sopimukseksi, mikäli siitä koituu ympäristöhyötyjä Sopimus voidaan siirtää uudelle omistajalle Sopimuksesta voi luopua ennen sopimuskauden päättymistä, jolloin tuki pitää kokonaisuudessaan maksaa takaisin Jos tila lopettaa tai se myydään, ja 3/5 tai 6/10 vuotta sopimuksesta kulunut, sopimus puretaan eikä tukea tarvitse maksaa takaisin. Ylivoimainen este = ei takaisinmaksua ELY voi purkaa sopimuksen

43 Valvonta ja seuraamukset Tarkastus: Tila on useammassa otannassa mukana Jos tuen hakija on jättänyt noudattamatta ehtoja, tuki alenee tai jätetään maksamatta Sopimusehtojen rikkomisesta voi seurata lisäksi vähennyksiä ympäristötuen perustoimenpiteen tukeen Sanktio saattaa olla prosentuaalinen kaikilta pinta-aloilta! TEE NE TOIMENPITEET, MITÄ HAKEMUKSESSA LUPASIT! MIKÄLI OLET NEUVOJAN ROOLISSA, TÄHDENNÄ TÄTÄ VILJELIJÄLLE!!

44 KIITOS!

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Suojavyöhykkeet ja hakuprosessi. Mika Korkki 15.11.2011 Turku

Suojavyöhykkeet ja hakuprosessi. Mika Korkki 15.11.2011 Turku Suojavyöhykkeet ja hakuprosessi Mika Korkki 15.11.2011 Turku 1 Mikä on suojavyöhyke? Ympäristötuen erityistukityyppi Suojavyöhyke on valtaojan tai vesistön varteen perustettu vähintään keskimäärin 15 metriä

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen,

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA

SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA SIMOJOKI-LIFE SUOJAVYÖHYKKEET VESIENSUOJELUSSA Opas Simojokivarren viljelijöille Simojokivarren maatalous Maataloudella on vankka asema Simojokivarressa. Simon ja Ranuan kuntien alueella on noin 260 aktiivitilaa.

Lisätiedot

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,

Lisätiedot

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 08 2009 Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Asikkala, Hollola, Lahti Markku Meronen Hämeenlinna 2009 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS HÄMEEN

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Sisältö: Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Mitä ymp.erityistukisopimuksia ja ei-tuotann.inv.tukia viljelijät ja ry:t voi hakea Kainuussa? Ympäristötuen

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa

Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa Kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

Lisätiedot

HAKEMUS. ELY-keskuksen merkinnät. Dnro

HAKEMUS. ELY-keskuksen merkinnät. Dnro ELY-keskus HAKEMUS SOPIMUKSEKSI SUOJAVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA JA HOIDOSTA MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Hakemus

Lisätiedot

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Neuvontaa Kaisa Tolonen LRS/Järki-hanke

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Neuvontaa Kaisa Tolonen LRS/Järki-hanke Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Neuvontaa Kaisa Tolonen LRS/Järki-hanke MAATALOUDEN VESIEN SUOJELUN JA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN JÄRKEVÄÄ EDISTÄMISTÄ 2009-2013 Luonnon- ja riistanhoitosäätiö JÄRKI-HANKE

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Suojavyöhykkeen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. perustaminen ja hoito

Suojavyöhykkeen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. perustaminen ja hoito Suojavyöhykkeen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET perustaminen ja hoito 2007 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Maatalouden ympäristötukijärjestelmä

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu)

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Täydentävien ehtojen vaatimukset Koskevat kaikkia maataloustuen hakijoita Vesistön ja

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksesta 2016

Ympäristösitoumuksesta 2016 Ympäristösitoumuksesta 2016 Vain Mavin julkaisut ovat virallisia lähteitä Anne Soppa Satakunnan Ely-keskus 6.4. Huittinen kpl ha 3 4 Vuosi 2016 Ei uusia sitoumuksia v. 2016 Sitoutumattomalta viljelijältä

Lisätiedot

Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat

Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat EU-avustajakoulutukset 19-26.3.2013 8.3.2013 AJANTASAISTUS = ilmakuvien päivitystä Ajantasaistusta tehdään peruskarttalehtineljännes kerrallaan, kuntarajoista riippumatta

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero: Huom: Kokonaan uudet ympäristösopimukset

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn

Lisätiedot

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Viherryttämistuki Tässä esityksessä Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala Kolme vaatimusta: Viherryttämistuki Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Ekologinen

Lisätiedot

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito 2005 Maatalouden ympäristötukijärjestelmä perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetukseen (EY) N:o 1257/1999, joka koskee

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Ympäristösopimukset MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Merenranta- ja järvenrantaniityt Kedot Hakamaat ja metsälaitumet Alueelle nähtävissä selviä

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen valvonta. Mira Liiri Tampere

Täydentävien ehtojen valvonta. Mira Liiri Tampere Täydentävien ehtojen valvonta Mira Liiri Tampere 19.-20.1.2016 Täydentävät ehdot???? - Täydentävät ehdot ovat perusvaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien viljelijätukien ehtona - Vaatimukset koostuvat

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 19.4.2010

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus Valtaojien ja vesistöjen varsilla muokkaamaton 1 m leveä piennar, jolle ei ole levitetty lannoitteita

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

- Lampaille lammasverkko 3 /m

- Lampaille lammasverkko 3 /m 6 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa 7. Sopimus perinnebiotooppien hoidosta sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä Traktorityö kuljettajineen 41 /h Ihmistyö 16 /h

Lisätiedot

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle 10.00 Johdatus päivän aiheisiin: Päivän ohjelma TÄKY maatilat kehittyvät 2008-2011 -hanke

Lisätiedot

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki)

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki) Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen (aikaisempi tilatuki) Uudet tukialueet: AB C Tukioikeuksien omistajuus- ja hallintasuhteet säilyy Tarkista 103A! 2 Tukioikeuksien

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Materiaali perustuu 21.10.2014 Mavin aineistoon Perustuki Tilatuesta perustukeen 2015 alkaen 2 tukialuetta AB ja C AB tasaosan arvo 113 e/ha (arvio) Pelto, pysyvä

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

HAKEMUS MONIVAIKUTTEISEN KOSTEIKON HOITOA KOSKEVAKSI SOPIMUKSEKSI

HAKEMUS MONIVAIKUTTEISEN KOSTEIKON HOITOA KOSKEVAKSI SOPIMUKSEKSI ELY-keskus Hakemus toimitetaan liitteineen kahtena kappaleena ELY-keskukseen viimeistään 30.4.2010. HAKEMUS MONIVAIKUTTEISEN KOSTEIKON HOITOA KOSKEVAKSI SOPIMUKSEKSI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUKI

Lisätiedot

EU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki

EU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki EU-avustaja koulutus 21.3 Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki 05.04.201 Asialistaa Vuosien 2015 ja 2016 tukipäätökset Tukihakuaikataulut 201 Maksuaikataulut Valvonnassa vastaan tullutta, opiksi meille

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmet 2016 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Lähteet: Vuoden 2016 ennakoidut pinta-alaperusteiset tuet C2-alueelle, ProAgria Keskusten liitto; Hakuoppaan tuet 2016, luonnos, Mavi Rehu-ja siemennurmet

Lisätiedot

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Peltovalvonnan havaintoja 2015 Peltovalvonnan havaintoja 2015 Juha Nummila, Antti Kärpijoki, Tero Vuorenpää, V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Tilat valitaan Mavissa Valvontaotannat 2015 peltovalvonnassa 307 tilaa (

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien

Lisätiedot

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Ympäristökorvaus ja valvonta

Ympäristökorvaus ja valvonta Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungi

Lisätiedot

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä

Lisätiedot

Peltovalvonnan havaintoja 2016

Peltovalvonnan havaintoja 2016 Peltovalvonnan havaintoja 2016 Eeva Laukka, Teija Nielsen, Juha Nummila ja Antti Kärpijoki V-S ELY-keskus, Maaseutupalvelut, valvontayksikkö Valvontaotannat Tilat valitaan Maaseutuvirastossa (Mavi) 2016

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Vesistösuojakaistat riskiperusteisiksi LAINSÄÄDÄNTÖ TAUSTAA: VAARA- VS. RISKIPERUSTEISUUS

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

2016 Täydentävät ehdot

2016 Täydentävät ehdot 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset: Kosteikkojen hoito (myös yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea) Maatalousluonnon

Lisätiedot

Viljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk

Viljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk Viljelijäinfo 2017 Ympäristökorvaus ja lhk Tukihakemuksen sudenkuopat asiakirjapuutteet; ajantasaiset viljavuusnäytteet ja vuosittainen viljelysuunnitelma. verkkotentti tai koulutuspäivä (30.4.17 mennessä)

Lisätiedot

Tukipuhvetti IsoValkeinen. Tukipuhvetti Ulla Koivisto/Aulikki Pasanen

Tukipuhvetti IsoValkeinen. Tukipuhvetti Ulla Koivisto/Aulikki Pasanen Tukipuhvetti 12.4.2017 IsoValkeinen 1.3.2017 avattiin Chatti, jossa on usea henkilö vastaamassa. Tämä on yhteinen Luoteis-Savon, Ylä--Savon ja Sydän-Savon maaseutupalvelun kanssa. Auki pääsääntöisesti

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Täydentävät ehdot. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Täydentävät ehdot MTK-Pirkanmaan tukikoulutus kevät 2016 Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 1 Tausta ja tavoite Voimaan vaiheittain v. 2005-2007 Tavoitteena saada tuensaajat

Lisätiedot

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Lyömäen keto, Hattula Auli Hirvonen maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 864 494 Miksi hoidamme

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä: Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely YMPÄRISTÖTUEN ErityistukiEN opas Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Maatalouden ympäristötuki perustuu

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot