Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia kokemuksia eurooppalaisesta kulttuuriyhteistyöstä EU:N KULTTUURI-OHJELMA

2 Sisällys Esipuhe s. 3 EU:n Kulttuuri-ohjelma s. 4 OMIN SANOIN S. 6 Yliopisto pohjoisen raja-alueen identiteettikysymysten äärellä s. 6 Taidetta kaupunkitilassa s. 9 Eurooppalainen kotialbumi rakentuu Helsingistä s. 12 Ikonien konservointia verkostoyhteistyönä s. 15 Eurooppalaista yhteistyötä koko museon voimin s. 17 Kulttuuria vaippaikäisille s. 20 EUROOPPALAISET PALKINNOT S. 24 EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI S. 26 Kulttuuripääkaupungit s. 26 Turku 2011 s. 26 SUOMALAISET TOIMIJAT JA HANKKEET S. 28 KIRJALLISUUDEN KÄÄNNÖSHANKKEET S. 33 SUOMI KULTTUURI-OHJELMASSA S. 35 KUVA: COMPAGNIA PICCOLI PRINCIPI

3 Esipuhe Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia kokemuksia eurooppalaisesta kulttuuriyhteistyöstä EUROOPAN UNIONIN JÄRJESTYKSESSÄÄN TOINEN kulttuurin puiteohjelma, nimeltään ytimekkäästi Kulttuuri, saavuttaa puolivälin vuonna Kyseessä on rahoitusohjelma, josta myönnetään vuosittaisilla hakukierroksilla tukea yhteiseurooppalaisille kulttuurihankkeille sekä mm. eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämiseen. Tässä julkaisussa luodaan katsaus siihen, minkälaista toimintaa ohjelmasta on tähän mennessä rahoitettu. Kaikkiaan vuosina on tuettu yli 650 eurooppalaista hanketta ja osallistujien joukossa on ollut 49 suomalaista kulttuurialan organisaatiota. Julkaisun painopisteenä ovat suomalaistoimijoiden omat kokemukset eurooppalaisista kulttuurialan yhteistyöhankkeista. Kuudessa haastattelussa päästään tutustumaan hankkeisiin eri taiteenaloilta. Ne antavat kuvan siitä, kuinka erityyppisiä hankkeita ohjelmasta onkaan rahoitettu. Haastattelut on julkaistu aiemmin pidemmässä muodossa CIMOn verkkopalvelussa Tutustu hankkeeseen! -juttusarjassa. Esittelemme lyhyesti myös muita EU:n Kulttuuri-ohjelmasta rahoitettuja toimia, kuten Euroopan kulttuuripääkaupunkitapahtumaa ja eurooppalaisia kulttuurialan palkintoja. Julkaisun loppuun on koottu luettelo kaikista niistä hankkeista, joissa on mukana suomalaisia osapuolia. Lopusta löytyy myös tarkempaa tilastotietoa suomalaisten osallistumisesta sekä taiteenaloista että niistä maista, joiden kanssa suomalaiset tekevät eniten yhteistyötä. Julkaisun on laatinut Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteis työn keskus CIMO, joka on toiminut opetus- ja kulttuuri ministeriön nimeämänä EU:n kulttuurin puiteohjelmien kansallisena yhteyspisteenä jo vuodesta EU:n Kulttuuri-ohjelman lisäksi CIMO vastaa myös EU:n nuoriso-, koulutus- ja kansalaistoimintaohjelmien kansallisesta toimeenpanosta. EU:n Kulttuuri-ohjelman vuosittaiset hakukierrokset jatkuvat aina vuoteen 2013 saakka. Ota yhteyttä CIMOn Kulttuurin yhteyspisteeseen, mikäli haluat keskustella oman organisaatiosi mahdollisuuksista hyödyntää ohjelmasta myönnettäviä tukia tai saada lisätietoja ohjelmasta rahoitetuista hankkeista. Silja Hakulinen & Hanna Hietaluoma-Hanin Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 3

4 EU:n Kulttuuri-ohjelma EU:n Kulttuuri-ohjelma ( ) EU:N KULTTUURI-OHJELMA ON rahoitusohjelma, josta myönnetään vuosittaisilla hakukierroksilla tukea mm. yhteis eurooppalaisille kulttuurihankkeille sekä eurooppalaisen kaunokirjallisuuden kääntämiseen. Koko ohjelma kauden budjetti on n. 400 miljoonaa euroa. Kulttuuri-ohjelmalla on kansallinen yhteyspiste kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2010 näitä maita on 35. Kansalliset yhteyspisteet, Cultural Contact Points, hoitavat Kulttuuri-ohjelman paikallista tiedotusta ja hakijoiden neuvontaa. Suomessa yhteyspisteenä toimii CIMO. Vaikka rahoitusohjelman tiedotus ja neuvonta on hajautettu kansalliselle tasolle, hoidetaan sen hallinnointi keskitetysti Brysselistä käsin. Hakukierroksista ja rahoitettavien hankkeiden valinnasta vastaa Euroopan komissio toimeenpanovirasto EACEA:n avustuksella. Kulttuuri-ohjelmassa ovat mukana EU:n 27 jäsenmaan lisäksi kaikki jäsenehdokasmaat (Kroatia, Turkki, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia), ETA-maat (Norja, Islanti ja Liechtenstein) sekä Länsi-Balkanin maista Serbia ja Montenegro 1. Tukea voivat hakea julkiset ja yksityiset kulttuurialan organisaatiot. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikki taiteenalat sekä kulttuuriperintöala. Audiovisuaalista alaa tuetaan EU:n Media ohjelmasta. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI 1 Tilanne vuonna Ohjelmaan saattaa liittyä lisää maita vuosina Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

5 Tukea voivat hakea julkiset ja yksityiset kulttuurialan organisaatiot. Ohjelman piiriin kuuluvat kaikki taiteenalat sekä kulttuuriperintöala. Audiovisuaalista alaa tuetaan EU:n Media ohjelmasta. Lisätietoja Kulttuuri-ohjelman tuki muodoista CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa Hakumateriaali on julkaistu Euroopan komission alaisen toimeenpanoviraston EACEAn verkkopalvelussa osoitteessa: Eurooppalaisten Kulttuurin yhteys - pisteiden yhteystiedot ovat osoitteessa EU:n Kulttuuri-ohjelma HANKETYYPPI KESTO JÄRJESTÄJIEN TUKISUMMA HAKUAIKA LUKUMÄÄRÄ Monivuotiset vähintään 3 ja vähintään 6 järjestäjää euroa/ vuosittain yhteistyöhankkeet enintään 5 vuotta 6 eri maasta vuosi ja se kattaa enintään lokakuussa (ohjelmalohko 1.1) 50 % talousarviosta Lyhyet enintään 2 vuotta vähintään 3 järjestäjää euroa vuosittain yhteistyöhankkeet (24 kk) 3 eri maasta koko hankkeen ajalle, lokakuussa (ohjelmalohko 1.2.1) ja se kattaa enintään 50 % talousarviosta Yhteistyöhankkeet enintään 2 vuotta vähintään 3 järjestäjää euroa vuosittain kolmansien maiden 2 (24 kk) 3 eri maasta koko hankkeen ajalle, toukokuussa kanssa sekä vähintään yksi ja se kattaa enintään (ohjelmalohko 1.3.5) kolmannen maan 50 % talousarviosta kumppani Tuki eurooppalaisille enintään 1 vuosi Festivaali toimii hakijana, korkeintaan euroa/ vuosittain festivaaleille (12 kk) ei muita järjestäjiä. vuosi ja se kattaa enintään marraskuussa (ohjelmalohko 1.3.6) Festivaalilla oltava esiintyjiä 60 % tukikelpoisesta vähintään seitsemästä ohjelmamaasta. talousarviosta Kaunokirjallisuuden enintään kaksi vuotta Kustantamo toimii hakijana, euroa vuosittain kääntäminen (24 kk) ei muita järjestäjiä helmikuussa (ohjelmalohko 1.2.2) 2 Kolmansilla mailla tarkoitetaan maita, jotka eivät osallistu EU:n Kulttuuri-ohjelmaan. Haun kohteena olevat kolmannet maat vahvistetaan erikseen vuosittain. Vuonna 2011 tuetaan Meksikon ja vuonna 2012 Etelä-Afrikan kanssa tehtävää kulttuuriyhteistyötä. Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 5

6 Pan-Barentz omin sanoin Oslolaisen Svein Flygari Johansenin Snowman asettaa vastakkain öljyn ja lumen, jotka ovat keskeisiä Barentsin alueen taloudelle ja identiteetille. Lumiukko sulaa ja kasvaa öljyhintojen pörssimuutosten mukaan. Yliopisto pohjoisen raja-alueen identiteettikysymysten äärellä Pan-Barentz Pääjärjestäjä: Pikene på Broen (Norja) Yhteisjärjestäjät: Lapin yliopisto (Suomi), Anadolu Kültür (Turkki), Koncentrat (Ruotsi) Myönnetty EU-tuki: Kesto: 06/ /2010 LAPIN YLIOPISTON KUVATAIDEKASVATUKSEN LAITOS on mukana norjalaisvetoisessa hankkeessa, jossa Barentsin alueen identiteettiä ja raja-alueyhteistyötä tutkitaan ja rakennetaan taiteen, arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun näkökulmista. Hankkeeseen on valittu 12 raja-alueilla sijaitsevaa kaupunkia lähempään tarkasteluun ja vertailuun. Arkkitehdit ja taidekuraattorit ovat tutustuneet kaupunkeihin, ja näiden ekskursioiden tuloksena on rakentunut hankemaissa kiertänyt Pan-Barentz-näyttely. Hanke sisältää myös lapsille ja nuorille suunnattuja työpajoja. Lapin yliopiston lehtori Maria Huhmarniemi sekä opiskelijat Anniina Mikkonen ja Elina Partanen. 6 Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

7 Pan-Barentz Pietarilaisten Olga ja Alexander Florenskyn The City of N rakentuu löytötavarasta. Teos toimi innoittajana Lapin yliopiston opiskelijoiden vetämille arkkitehtuurityöpajoille, joissa Murmanskin koululaiset visioivat unelmakaupunkejaan. Novosibirskiläisen Blue Noses -taiteilijaryhmän teoksessa Games of Barentz Minds esiintyy joukko vaikutusvaltaisia henkilöitä Barentsin alueelta. Mukana on mm. Barentsin alueen virallinen perustaja, Norjan taannoinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg. Pan-Barentz-hankkeen taustalla on jo usean vuoden yhteistyö Lapin yliopiston ja hankkeen koordinaattorin, norjalaisen Pikene på Broen -yhdistyksen välillä. Mitä uutta EU-hanke on tuonut yhteistyöhön? M.H.: Ennen kaikkea hanke tuo resursseja sekä yhteistyöhön että toimintaan. Aikaisemmin toiminta on keskittynyt Kirkkoniemeen, johon Lapin yliopiston opettajia ja opiskelijoita on kutsuttu asiantuntijoiksi tai työpajojen osallistujiksi. Nyt hankkeen varoilla tuotettu näyttely tuodaan myös Rovaniemelle. EU-hanke on myös tuonut meille molemmille uusia yhteistyökumppaneita, kuten Trondheimin yliopiston ja arkkitehtitoimisto 0047:n. Hankkeeseen osallistuu toimijoita Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Venäjältä ja Turkista. Miten hankeyhteistyö toimintakulttuureiltaan melko erilaistenkin maiden kesken on toiminut? Kuinka arvioisit hankkeen hallinnoinnin vaatimaa työpanosta ja prosesseja? M.H.: Tässä hankkeessa Lapin yliopisto on toiminut käytännön yhteistyössä vain norjalaisten ja venäläisten kanssa. Hankeen hallinnointivastuu on Pikene på Broenilla, joten Lapin yliopistossa hallinnointiin ei käytetä isoja resursseja ainoastaan taiteiden tiedekunnan talouspäällikkö joutuu sovittelemaan yhteen erilaisia toimintakulttuureja. Kysymys ei kuitenkaan ole kansallisista eroista vaan pikemminkin yhdistyksen ja yliopisto instituution erilaisista toiminta tavoista. Lapin yliopiston vastuulla on ollut kolmen arkkitehtuurityöpajan suunnittelu ja toteuttaminen hankkeeseen liittyvän kiertonäyttelyn yhteydessä. Kuvataidekasvatuksen laitoksen opiskelijoiden Anniina Mikkosen ja Elina Partasen vetämissä työpajoissa Murmanskissa koululaiset ovat visioineet unelmakaupunkejaan. Millaista vuoropuhelua työpajat ovat synnyttäneet ja miltä nuorten tulevaisuuden kaupunkivisiot näyttävät? A.M.: Nuorten kaupungeissa toistuivat tietyt elementit läpi koko työpajarupeaman. Työskentelyn aluksi tutustuttiin kiertonäyttelyyn ja tarkasteltiin pietarilaisten Olga ja Alexander Florenskyn löytötavarasta rakentamaa The City of N -installaatiota. Teoksen sekä mahdollisesti myös alkukeskustelun seurauksena kaupunkeihin ilmaantuivat usein esimerkiksi kellotapuli, majakka, teatteri, palatsi, kaupungintalo, monumentti ja suihkulähde. E.P.: Työpajoissa pohdittiin mm. sitä, mikä tekee kaupungista hyvän. Monissa ryhmissä nuoret toivat esiin, ettei kaupunki voi olla hyvä tai valmis ilman ihmisiä. Useissa kaupungeissa oli paljon kulttuurille pyhitettyjä paikkoja, kuten museoita ja teattereita. Myös lapset ja nuoret otettiin kaupunkien suunnittelussa erityisesti huomioon, olivathan tekijät itsekin lapsia ja nuoria. A.M.: Varhaisteini-ikäisten hahmottelemissa kaupungeissa lukuisine monumentteineen, suihkulähteineen, museoineen, teattereineen ja torneineen Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 7

8 Pan-Barentz oli havaittavissa selvää kansallisen perinnön sävyttämää romanttisuutta. Länsimaisen elämäntyylin omaksuneet hieman vanhemmat teinit rakensivat kaupunkinsa sen sijaan viihdyttävyyttä silmällä pitäen. Heidän kaupungeissaan monumentaalisten ostoskeskusten, kahviloiden ja elokuvateatterien rinnalla kyyhöttäneet museot tai muistomerkit näyttäytyivät pikemminkin pakollisina, kaupunkiin kuuluvina muinaisjäänteinä kuin nuorille tärkeinä elementteinä. Useimmat ryhmät kokivat onnistuneensa rakentamaan kaupungin, jossa itse haluaisivat asua. Arkitodellisuus ei tuntunut työpajaan osallistuneiden fantasiointia rajoittavan, sillä esimerkiksi tehtaat ja tuotantolaitokset toisinaan jopa asuinrakennuksetkin jätettiin useimmiten kokonaan rakentamatta. Hankkeeseen osallistuminen tukee kansainvälistä verkostoitumista sekä alueellista yhteistyötä. Tutkimus- ja opetushenkilökunnalle hanke on näköalapaikka Barentsin alueen taidemaailmaan. Kaupunkinäkökulman rinnalla yksi hankkeen keskeisistä kysymyksistä on kansallisen identiteetin muotoutuminen raja- ja reuna-alueilla. Mitä ajatuksia teema on herättänyt hankkeen osallistujissa ja kuinka se näkyy Pan-Barentz-näyttelyn teoksissa? A.M.: On vaikea arvioida mahdollisen identiteettikriisin syvyyttä Murmanskin alueella. Selvää on, ettei raja-alueilla tai laajemmin valtioiden välillä tapahtuvaa kulttuurivaihtoa ole syytä nähdä uhkana vaan ennemminkin kulttuurin kehityksen edistäjänä. Merkittävimpänä uhkana Murmanskille ja itse asiassa koko sivilisaatiollemme näen sen, että materialistinen ja elämyshakuinen monokulttuuri yleistyy kansallisen perinnön ja koko ihmiskunnan kulttuurisen monimuotoisuuden kustannuksella. Useissa Pan-Barentz-näyttelyn teoksissa kannettiin huolta esimerkiksi monikansallisten brändien kaikkialle tunkevasta mainospropagandasta, ei niinkään raja-alueiden kyvystä tai halusta säilyttää kansallista omaleimaisuuttaan. Kapitalistinen globalisaatio saa esimerkiksi perinteistä kiinni pitämisen helposti propagoitua takapajuisuudeksi ja taantumuksellisuudeksi. Näiden välttämisestä on luullakseni muodostunut syrjäisemmillä seuduilla ja valtioiden reuna-alueilla aivan todellinen tarve. M.H.: Projektiin osallistuneet Lapin yliopiston opiskelijat ovat huomanneet, että Barentsin alue ja identiteetti ovat paljon kuumempi puheenaihe Norjan ja Venäjän rajalla kuin Suomessa. Suomi tuntuu olevan ikään kuin syrjässä Barentsin alueella. Useissa Pan-Barentz-näyttelyn teoksissa tarkastellaan identiteettiä kaupunkien rakennusten ja arkkitehtuurin suunnasta. Taiteilijat ja arkkitehdit pikemminkin haastavat katsojan pohtimaan Barentsin alueen identiteettiä kuin määrittävät sitä. Esimerkiksi Amund Sveen provosoi performanssissaan United States of Barents esitelmöiden, että Haaparanta on Barentsin alueen pääkaupunki ja Ingvar Kamprad (IKEA-huonekaluyhtiön perustaja) sen johtaja. E.P.: Näyttely on kriittinen ja informatiivinen, mutta toisaalta hauska ja leikkisä. Ulkopuolisten silmissä raja- ja reuna-alueet voidaan nähdä kolkkoina periferioina, mutta asukkaiden itsensä määritteleminä elämän keskipiste löytyy luonnollisesti omasta kotipaikasta. Työpajat osoittivat, että esimerkiksi Murmanskin nuoret näkevät oman kaupunkinsa myönteisessä valossa ja ovat siitä ylpeitä. Hankkeeseen osallistuu Lapin yliopiston opiskelijoita työpajojen toteuttajina ja materiaalia on saatu ainakin yhteen opinnäytetyöhön. Mitä osallistuminen tämäntyyppiseen hankkeeseen merkitsee korkeakoululle? M.H.: Hanke on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan strategian mukaista toimintaa: tiedekunnan tehtävänä on kehittää ja toteuttaa opetukseen ja tutkimukseen liittyviä taideorientoituneita, monitieteisiä ja innovatiivisia kehittämishankkeita pohjoisessa toimintaympäristössä. Hankkeeseen osallistuminen tukee kansainvälistä verkostoitumista sekä alueellista yhteistyötä. Tutkimus- ja opetushenkilökunnalle hanke on näköalapaikka Barentsin alueen taidemaailmaan. Lapin yliopiston ja Pikene på Broenin yhteistyö jatkuu vuotuisissa Barents Spektakel -tapahtumissa sekä seuraavassa Barents Art Triennale -tapahtumassa. Pan-Barentz on jo kolmas triennaalin osa ja tapahtumasarjaa aiotaan jatkaa myös tulevaisuudessa. HHH Kuvat: Pikene på Broen. Teokset olivat esillä Pan-Barentz-näyttelyssä Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

9 A Space for Live Art Kuopiossa nähtiin syksyn 2009 ANTI-festivaalilla uusiseelantilaisen Olive Bieringan ja amerikkalaisen Otto Ramstadin BodyCartography-projekti. omin sanoin Taidetta kaupunkitilassa A Space for Live Art Pääjärjestäjä: Les halles de Schaerbeek (Belgia) Yhteisjärjestäjät: ANTI Contemporary Art Festival -yhdistys (Suomi), New Moves International Limited (Iso-Britannia), Les Nouvelles Subsistences (Ranska), Kampnagel Internationale Kulturfabrik GMBH (Saksa), Stowarzyszenie Dzialan Artystycznych Galeria OFF (Puola), The Association for the Promotion of Women in Culture, City of Women Association (Slovenia), Asociación Acción!MAD (Espanja) Myönnetty EU-tuki: Kesto: 09/ /2013 KUOPIOLAINEN ANTI ON kansainvälinen nykytaiteen festivaali, joka keskittyy julkisiin tiloihin tehtyihin paikkasidonnaisiin teoksiin. ANTI-festivaali on mukana laajassa yhteiseurooppalaisessa hankkeessa, jonka tehtävänä on vahvistaa live art -taidemuodon asemaa Euroopassa. Viisivuotista hanketta koordinoidaan Belgiasta ja mukana on erikokoisia live art -festivaaleja kahdeksasta eri maasta. A Space for Live Art -hanke pohjautuu jo päättyneeseen hankkeeseen, jota koordinoi samainen belgialainen Les halles de Schaerbeek. Yksivuotinen Un espace pour la performance -hanke sai rahoitusta Kulttuuri-ohjelman edeltäjästä Kulttuuri ohjelmasta. Nyt hanketta laajennettiin huomattavasti. ANTI-festivaalin taiteellinen johtaja Johanna Tuukkanen ja tuottaja Johanna Hänninen. Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 9

10 A Space for Live Art Essi Kausalaisen performanssi-installaatio Kasvihuone kuopiolaisessa Valkeisen sairaalassa. Kanadalaisen Vincent Chevalierin Red Carpet Treatment, jossa taiteilija antaa itselleen VIP-kohtelua levittämällä kahden metrin mittaisen punaisen maton eteensä. Kuinka pieni kuopiolainen festivaali päätyi mukaan tähän uuteen hankkeeseen ainoana pohjoiseurooppalaisena toimijana? Kaikki perustuu henkilökohtaisiin kontakteihin. Olin itse mukana New Territories -festivaalilla Glasgow ssa noin kahdeksan vuotta sitten ja tutustuin sen taiteelliseen johtoon. Siitä lähtien kun ANTI-festivaali perustettiin vuonna 2002, ovat monet eurooppalaiset kollegat seuranneet toimintaamme. Harva on päässyt paikalle, mutta meillä on ollut hyvää promomateriaalia, jota olemme jakaneet tehokkaasti ympäri Eurooppaa. Näin monet ovat olleet tietoisia festivaalista ja ohjelmistostamme. ANTI on kuitenkin ainutlaatuinen festivaali Suomessa, minkä vuoksi yhteydet Eurooppaan ovat olleet luontevat koko sen olemassaolon ajan. Eurooppalaisista kumppaneista eroamme siinä, että levittäydymme julkiseen tilaan kaupungissa. Tällainen toimintatapa tuo oman lisänsä tähän hankkeeseenkin, missä monet festivaalit toimivat sidottuina esimerkiksi kahteen areenaan, kuten Glasgow n festivaali. Meillä on ollut jo vuosia ajatuksia kansainvälisen yhteistyön tekemisestä. Keskusteluja on käyty jo aiemmin eri tahojen kanssa ja tätäkin hanketta valmisteltiin pitkään. Koko pohjatyö, kuten muiden rahoituskanavien varmistelu ja yhteinen suunnittelutyö, oli valtavan opettavaista. En koe, että se olisi mennyt hukkaan, vaikka EU:n rahoituspäätös olisi ollut kielteinen. Monivuotiset Kulttuuri-ohjelman hankkeet ovat isommillekin toimijoille haastavia. Tämän hankkeen budjetti on yli 4 miljoonaa euroa. Millaisella osuudella ANTI-festivaali on mukana ja kuinka rahoitus on järjestynyt? Oman suuruusluokan löytäminen olikin haastava tehtävä! Piti huolella miettiä, millaisia riskejä olemme valmiita ottamaan. Kuitenkin meille on ollut selvää, että haluamme kehittää festivaaliamme suuremmaksi, ja tämä hanke on hyvä keino siihen. Sitouduimme siis aika isoon budjettiin ja luotimme siihen, että omarahoitusosuus kyllä järjestyy. Keväällä 2009 saimme Suomen Kulttuurirahastosta kolmevuotisen tuen, joka on euroa. Kuopion kaupunki on tukenut aiemminkin ANTI-festivaalia pienellä summalla, joten meillä oli hyvä pohja, mistä jatkaa keskusteluja omarahoituksen turvaamiseksi. Huolellisen pohjatyön avulla saimme yhdessä festivaalin toisen taiteellisen johtajan Pohjatyötä tehdessä on tärkeää pystyä perustelemaan potentiaalisille rahoittajille hankkeen vaikutukset ja saada oman paikkakunnan ihmiset hankeidean taakse. Gregg Whelanin kanssa sitoutettua kaupungin osallistumaan hankkeeseen taloudellisesti, mikäli myönteinen tukipäätös EU:sta tulisi. Se oli vaativa työ, tapasimme valtuustoryhmien 10 Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

11 Slovenialainen Samo Gosari rekonstruoi kävelyesityksessään Slovenian merkittävimpään uusavantgarderyhmään OHO:on kuuluneen Tomaž Šalamunin teoksen Drawing a Line vuodelta puheenjohtajia ja toimialajohtajia, mutta se kyllä kannatti, koska kaupunki nosti rahoitustamme ja sitoutui hankkeeseen. On hienoa, että kaupunki rahoittaa festivaalia näinä vaikeina aikoina. Pohjatyötä tehdessä on tärkeää pystyä perustelemaan potentiaalisille rahoittajille hankkeen vaikutukset ja saada oman paikkakunnan ihmiset hankeidean taakse. Eurooppalainen hanke pyrkii vahvistamaan live artin asemaa Euroopassa, mutta millainen sen tilanne on Suomessa? Suomessa live art on linkittynyt perinteisesti kuvataiteisiin ja tapahtuu paljolti museoiden sisällä. Uuden polven tekijät saattavat kuitenkin tulla myös esittävän taiteen puolelta. Suomessa taiteidenväliset rajat ovat kuitenkin olleet aika vahvat. Live artin asema on meilläkin vahvistunut viime vuosina. Välillä oikean väylän löytäminen omassa toimintaympäristössä voi olla vaikeaa, mutta viiden vuoden aikana tällä saralla on tapahtunut paljon. Käytämme live art -käsitettä tehdäksemme pesäeron siihen perinteiseen, kuvataiteisiin kytkeytyvään performanssitaiteeseen. Toiset puhuvat esitystaiteesta, mikä taas sekoittuu helposti yleiseen esittävään taiteeseen. A Space for Live Art -hanke on ollut käynnissä pari vuotta. Millaiset ovat kokemuksenne kansainvälisestä hankeyhteistyöstä tässä vaiheessa? Onko jokin asia yllättänyt vai onko kaikki mennyt suunnitelmien mukaan? Taloushallinto teettää paljon työtä, mikä ei tullut missään nimessä yllätyksenä. ANTI-festivaali ei ole pienin organisaatio tässä hankkeessa: meillä on aina ollut kirjanpito toisilla ei tuntunut olevan edes sitä hankkeen käynnistyessä! Kaikki on mennyt toistaiseksi suunnitelmien mukaan, mutta kirjaaminen on tarkkaa ja välillä aika työlästä. Meillä on vuodessa kolme hankkeen sisäistä kokousta, jotka järjestetään aina jonkun festivaalin yhteydessä. Tietysti, kun partnereita on kaikkiaan kahdeksan, syntyy helposti ryhmittymiä, ja toisten kanssa on luonnollisesti enemmän yhteistä kuin toisten. Meille kaukaa pohjoisesta tuleville matkustaminen kansainvälisiin tapaamisiin vie paljon aikaa ja rahaa, mitä ehkä Keski-Euroopassa asuvat eivät ole välttämättä sisäistäneet. Onneksi olemme saaneet lisätukea matkoihin mm. Taiteen keskustoimikunnalta. Toimijoiden erilaiset tilanteet ja toimintakulttuurit tuovat omat mausteensa hankkeeseen. Festivaalit ovat keskenään erilaisia, osa on isoja organisaatioita, osa meitäkin pienempiä. Tästä on seurannut myös sisällöllisiä haasteita: festivaalien yhteistuotannot ovat yllättävän haastavia toteuttaa, kun kaikilla on keskenään myös erilaiset taiteelliset profiilit. A Space for Live Art -hanke jatkuu aina vuoteen 2013 saakka. Joko on herännyt ajatuksia siitä, mitä tämän jälkeen? Näin laaja eurooppalainen oman alan hanke on hieno asia, mutta olemme hyvin tietoisia siitä, ettei sen varaan voi jäädä lepäämään, vaan on pohdittava jo tulevaa. Haluamme että ANTIn ohjelma säilyy mielenkiintoisena ja että pystymme kasvattamaan festivaalia jatkossakin. Olemme tehneet festivaalia tähän asti niin pienellä budjetilla, ettei kukaan ole tahtonut uskoa sen olleen mahdollistakaan! Nyt rahoitus on saatu uudelle tasolle emmekä tietenkään halua pudota enää vanhalle hankkeen jälkeen. Tämä nyt syntynyt eurooppalainen verkosto halutaan ehdottomasti pitää elossa ja jatkaa toimintaa uusien yhteisten päämäärien hyväksi. Käynnissä oleva hanke myös poikii jatkuvasti yhteydenottoja tahoilta, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä tai haluavat liittyä mukaan verkostoomme. Tämän hankkeen aikana ei saada koko Eurooppaa katettua eikä live artin asemaa täysin vakiinnutettua, eli työsarkaa riittää. SH Kuvat: Petteri Kivimäki. Teokset nähtiin syksyllä 2009 Kuopiossa järjestetyllä ANTI-festivaalilla. A Space for Live Art Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 11

12 Fotorally Euro Slam omin sanoin Eurooppalainen kotialbumi rakentuu Helsingistä Ylärivi vasemmalta: Amsterdam, 1930-luku / Kampaaja Jenny Anttila. Helsinki, 1940-luku / Laura. Villanova, 1990-luku. Alarivi vasemmalta: Barcelona, 1960-luku / Veljekset Otto ja Väinö Saastamoinen. Helsinki, 1940-luku / Kouluretki. Manchester, 1950-luku. Fotorally Euro Slam Pääjärjestäjä: Lasipalatsin Mediakeskus Oy Yhteisjärjestäjät: Manchester City Council (Iso-Britannia), Fundació Privada i2cat (Espanja), Amsterdam Innovation Motor (Alankomaat) Myönnetty EU-tuki: ,50 Kesto: 05/ /2011 LASIPALATSIN MEDIAKESKUS VETÄÄ vuonna 2009 käynnistynyttä hanketta, jossa eurooppalaisissa kulttuurikeskuksissa kootaan ihmisten omista kotialbumeista valokuvia eläväksi kuvakertomukseksi Euroopasta. Jatkuvasti karttuvan nettivalokuvakokoelman lisäksi hankkeessa järjestetään kaksi valokuvanäyttelyä kussakin partnerimaassa sekä mukana olevien kulttuurikeskusten henkilökunnan ja toimintatapojen vaihtoa. Neljän maan valokuvista koottu Fotorally-näyttely ja verkkosivu lanseerattiin lokakuussa 2009, minkä jälkeen valokuvanäyttely on kiertänyt Helsingin aluekirjastoissa ja kulttuurikeskuksissa. Fotorallyn tuottajat Raisa Niemi ja Kimmo Lehtonen. 12 Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

13 Fotorally Euro Slam Ylärivi vasemmalta: Sambakarnevaalit, Helsinki, 2000-luku / Vuotuinen Les comparses, joka päättyy värikkääseen karkkisotaan. Barcelona, 2000-luku / Vuotuinen Hartjesdag elokuussa. Amsterdam, 2000-luku. Alarivi vasemmalta: Rantaelämää. Amsterdam, 1936 / Puistokävelyllä, Parc Samà de Vilanova. Barcelona, 1971 / Kiireetöntä elämää Ruoholahdessa ns. sadan markan villoilla. Helsinki, 1960-luvun loppu. Lasipalatsin mediakeskus Oy on pääjärjestäjä kaksivuotisessa Fotorally-hankkeessa. Miten alun alkaen lähditte tekemään hakemusta EU:n Kulttuuri-ohjelmaan? K.L.: Olemme seuranneet Kulttuuriohjelmaa jo monta vuotta, ja odottaneet sopivaa hakua. Meidän toimintamme liittyy pitkälti kulttuurityöhön, ja Helsingin kulttuurikeskus on ollut meille vahva kumppani. Sitä kautta mediatyöhön on tuotu kulttuurisisältöjä, ja ainakin minun kannaltani se on mielekkäin tapa lähestyä kaikenlaisia suunnitelmia, ideoita ja hankkeita. R.N.: Koska kyseessä ovat tavallisten ihmisten omat valokuvat, meistä tuntui tärkeältä tuoda ne kuvat kulttuuriksi ja laajentaa sen myötä koko kulttuurin käsitettä. Fotorallyssa kyseessä ei ole korkeakulttuuri, joka tuodaan ylhäältä alaspäin, vaan aidosti ruohonjuuritason toiminta. Mitä vinkkejä antaisitte hakemusta vasta suunnitteleville? R.N.: Yksi meidän vahvuutemme oli ehdottomasti se, että Fotorally pohjaa jo johonkin tehtyyn eli vuosina toimineeseen Albumit auki -hankkeeseen. Näin ollen idea ja tausta-ajatus oli hirveän helppo selittää hankekumppaneille. Seuloimme myös kaikki Euroopassa ajankohtaiset teemavuodet, ja oma hankkeemme loksahti hyvin Luovuuden ja innovoinnin sekä Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosiin (2009 ja 2010). K.L.: Koska meillä oli valmis alusta, pystyimme rauhassa panostamaan verkoston luomiseen. Pidän kuitenkin hirveän tärkeänä sitä, että jo haun käynnistyessä on olemassa jokin kansainvälinen verkosto. On raskasta etsiä hankepartnereita juuri ennen hakemuksen jättöä ja siinä tulee kyllä kiire. Vaikka kyllä meillekin tuli kiire kaikkien sitoumusten saaminen jokaiselta hankejärjestäjältä kestää aikansa. Fotorallyn hankekumppaneista sekä espanjalainen i2cat että hollantilainen Amsterdam Innovation Motor ovat pieniä toimijoita, kun taas Manchesterista on mukana kaupunki. Miten juuri nämä tahot valikoituivat mukaan hankkeeseen? Kuinka hankeyhteistyö on lähtenyt käyntiin? R.N.: Manchester oli meille tuttu jo aiemmista projekteista ja Eurocitiesverkoston kautta. Heidän kanssaan tavattiin henkilökohtaisesti ja he innostuivat asiasta. Manchesterin ja eurooppalaisen Living Lab -verkoston kautta mukaan tulivat Amsterdam ja Barcelona. K.L.: Manchesterkin on oikeastaan kooltaan samaa luokka meidän muiden kanssa, sillä mukana on kaupungin käytännössä omistama pienehkö mediayhtiö. Olemme mediakeskus ja media on meidän ydinosaamisalueemme, mutta kulttuuri on kuitenkin se keskeinen sisältö toiminnassa ja media vain väline. Living Lab -tyyppisillä organisaatioilla on samanlainen näkökulma. Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 13

14 Fotorally Euro Slam R.N.: Koska kaikki partnerit ovat hyvin samantyyppisiä, yhteistyö on ollut luontevaa. Toinen käytännön etu on se, että päätöksenteko on tosi nopeaa. Vastuuhenkilö löytyy heti ja päätös syntyy nopeasti. Yksi Fotorallyn vahvuuksista on sen toimintatapa, joka on aidosti alhaalta ylös. Samalla kansalaisten aktivoiminen osallistumaan eurooppalaisen valokuva-albumin luomiseen on projektin elinehto. Miten ihmiset innostetaan mukaan hankkeeseen? R.N.: Tarkoitus on tiedottaa mahdollisimman laajasti. Helsingin kaupunginkirjasto on paikallinen kumppanimme, joka on ihan oleellinen tässä työssä. Fotorally käynnistyi toden teolla lokakuussa 2009 Lasipalatsin Kohtaamispaikalla nähdystä valokuvanäyttelystä, jonka avulla ihmisiä pyrittiin houkuttelemaan ja innostamaan liittämään kuvia osaksi Fotorallyn eurooppalaista kotialbumia. Näyttely koostui partnerimaiden jo olemassa olevista arkistoista kerätyistä valokuvista. Tämän jälkeen näyttelyä on viety Helsingin lähiöihin eli aluekirjastoihin ja aluekulttuurikeskuksiin idästä länteen. Jokaisessa näyttelypaikassa on järjestetty parin viikon mittaisen näyttelyjakson loppupuolella ilta - päivä, jolloin ihmiset ovat voineet tulla tapaamaan Fotorallyn henkilökuntaa ja tuoda mukanaan omia valokuviaan. Ja toki valokuvia voi lisätä tietokantaan itsenäisesti kotikoneelta koska vain. Keväällä 2010 aloitimme kierrokset vanhusten palvelutaloissa. Ensimmäisen vierailun aikana tutustutaan hankkeeseen ja selaillaan yhdessä jo tallennettuja valokuvia. Toisella kerralla tallennetaan asukkaiden omia kuvia osaksi Fotorallyn valokuva-albumia. Paitsi että Fotorally on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille ja ikääntyneemmälle väestölle, hanke ankkuroituu maantieteellisesti keskustan ulkopuolelle. Tarkoitus on vahvistaa paikallislähiöitä ja niiden kulttuuria sekä asukkaiden elämänlaatua. Kuinka tärkeä osa kulttuurihanketta tämäntyyppinen sosiaalinen ulottuvuus mielestänne on? R.N.: Todella tärkeä. Lasipalatsin Mediakeskus on ottanut jo kaikissa aiemmissakin projekteissaan sosiaalisen puolen huomioon. Ne kaupunkilaiset, jotka löytävät tiensä keskustaan ja korkeakulttuurin pariin, löytävät sinne muutenkin. Me halusimme kohdentaa toimintaa sellaisille ihmisille, jotka asuvat kauempana ja jotka eivät välttämättä uskaltaudu keskustaan tai löydä täältä mitään. Projekti on kuitenkin avoin kaikille ja näkyy myös kaupungin keskustassa. Fotorallylla on pysyvä tiedotus- ja neuvontapiste Lasipalatsin Kohtaamispaikalla koko kahden vuoden ajan. Jos idea on selkeä ja yksinkertainen ja osallistumisen kynnys tehdään matalaksi, niin ihmiset kyllä tarttuvat mahdollisuuteen mielellään. K.L.: Keskustassa olevissa kulttuurilaitoksissa, museoissa ja konserttisaleissa kulttuurikäsitys on aika taideviitteinen, eli taiteilijat tekevät kulttuuria yleisölle. Mutta lähiötoiminta on enemmän sellaista me tehdään yhdessä -tyyppistä. Taidekin on oikeastaan vähän väärä sana tässä yhteydessä se on kulttuuria. Lähiöissä nousee helpommin esiin paikallisia taiteilijoita, jotka asuvat ja elävät alueella. Siksi tekeminen on paljon lähempänä yleisöä ja helposti vuorovaikutteisempaa. Jos idea on selkeä ja yksinkertainen ja osallistumisen kynnys tehdään matalaksi, niin ihmiset kyllä tarttuvat mahdollisuuteen mielellään. Tällä asenteella projekti on helppo viedä pieniin kulttuurikeskuksiin. Kirjastokierrokset ovat poikineet noin 40 osallistujaa Fotorallyyn. Lisäksi olemme tehneet tietoiskun senioreiden atk-yhdistyksen Enter ry:n kanssa ja seuraavaksi aloittelemme vanhainkotikierrosta kuvien keräämiseksi. Monestako kuvasta Euroopan kuvakudos lopulta rakentuu kun Fotorallyhanke päättyy vuonna 2011? K.L.: Vaikea sanoa, mutta kymmenissä tuhansissa liikutaan, mahdollisesti jopa sadoissa tuhansissa. Kuka tietää, mihin päädytään jos saamme mukaan lisää partnerimaita? Tarkoitus olisi paketoida toimintaidea yhteen kirjekuoreen, jolla voisi lähestyä esimerkiksi eurooppalaisia kulttuuripääkaupunkeja ja tarjota heille mahdollisuutta tulla mukaan Fotorallyyn. HHH Kuvat: Vasen sivu, ylärivi vasemmalta: Samira / O Saastamoinen / Barcelona. Alarivi vasemmalta: Guillermo / O Saastamoinen / Manchester. Oikea sivu, ylärivi vasemmalta: Lissu Kaivolehto / Barcelona / Stadsarchief Amsterdam. Alarivi vasemmalta: Yassmina Arrihani / Rafael / Timo Heinonen. 14 Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

15 KUVA: PETTER MARTISKAINEN Icon Network omin sanoin Ikonien konservointia verkostoyhteistyönä Icon Network Pääjärjestäjä: Atelier de Conservation- Restauration d Œuvres Peintes, Catherine Ruel et Kiriaki Tsesmeloglou (Ranska) Yhteisjärjestäjät: Valamon konservointilaitos (Suomi), Byzantine & Christian Museum (Kreikka) EU-tuki: Kesto: 11/ /2009 ICON NETWORK -HANKKEELLE MYÖNNETTIIN rahoitustukea EU:n Kulttuuri-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella vuonna Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen eurooppalaisia tutkijoita, konservaattoreita, museoita sekä koulutus- ja konservointilaitoksia ikonikokoelmien sijainnin ja konservointitietouden jakamiseksi. Ranskalaisvetoisen hankkeen suomalainen yhteisjärjestäjä on Valamon konservointilaitos. Petter Martiskainen Valamon konservointilaitoksesta. Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 15

16 Icon Network Verkoston jäseniin ollaan yhteydessä työasioissa jatkuvasti, myös hankkeiden ulkopuolella. Eurooppalaisilta kollegoilta saa hyvin neuvoja, ja jos joku ei itse tiedä vastausta, hän tuntee jonkun, joka osaa neuvoa tarkemmin. Valamon konservointilaitos alkaa olla jo konkari EU:n kulttuurirahoitusohjelmien kanssa. Se on itse koordinoinut kolmea EU-rahoitteista hanketta luvulla ja ollut 2000-luvulla mukana yhteisjärjestäjänä kolmessa hankkeessa. Mitä eurooppalainen yhteistyö ikonikonservoinnin alalla merkitsee? P.M.: Pienellä alalla se on ollut äärimmäisen hyödyllistä. Olemme tehneet EU-rahoituksella yhteistyötä pitkään, ja vuosien varrella näiden hankkeiden avulla on saatu muodostettua kattava eurooppalainen verkosto. Verkoston jäseniin ollaan yhteydessä työasioissa jatkuvasti, myös hankkeiden ulkopuolella. Eurooppalaisilta kollegoilta saa hyvin neuvoja, ja jos joku ei itse tiedä vastausta, hän tuntee jonkun, joka osaa neuvoa tarkemmin. Nyt käynnissä olevalla Icon Network -hankkeella on tarkoitus vahvistaa verkostoa entisestään, saada mukaan lisää ihmisiä ja helpottaa yhteydenpitoa verkkoportaalin avulla. Tiiviin ja lämminhenkisen verkoston syntyminen on kuitenkin vienyt aikaa: muistan, kuinka ensimmäisessä tapaamisessa Valamossa 90-luvulla kaikki osallistujat puhuivat asioista vielä kaarrellen ja kaunistellenkin. Vuosien saatossa on syntynyt luottamus ja sen ansiosta puhutaan vapautuneesti myös alan ongelmista ja vastoinkäymisistä. Hankkeessa mm. kunnostettiin ikoneita työpajassa Valamossa. Millaisista ikoneista oli kyse ja miten konservointi etenee työpajassa? P.M.: Konservoinnin kohteena oli Sotkuman ikonostaasi, jonka arvellaan ajoittuvan 1700-luvun lopulle. Se koostuu kahdeksasta silkkikankaalle maalatusta ikonista, joita ei ollut säilytetty oikeaoppisesti ja jotka olivat siksi kärsineet. Taidekonservaattori ei työssään juurikaan kohtaa silkille maalattuja ikoneita, joten opittavaa riitti. Työpajaa saatiin vetämään kaksi alan erityisasiantuntijaa Pietarista. Kaikki mukana olleet ihmiset olivat ammattikonservaattoreita ja työskentelyn ehdoton vahvuus oli vuorovaikutus. Suomen työpajan hyvä puoli oli se, että kaikki osallistujat tekivät konservointityötä koko viikon. Myös muissa maissa järjestetyistä työpajoista on saanut paljon tietoa ja oppia, mutta niissä kaikki osallistujat eivät ole välttämättä itse päässeet konservoimaan, vaan työtapana oli enemmänkin seurata yhden konservaattorin työskentelyä. Se ei omasta mielestäni tuntunut yhtä hyödylliseltä kuin itse tekeminen. Ilmeisesti EU-rahoitus ei tunnu hankalalta, kun Valamon konservointi laitos on jo kuudennessa hankkeessa mukana? P.M.: EU-hanke vaatii kyllä huolellisuutta, muttei mitään kohtuutonta. Pitää vain tarkasti seurata, mihin ja kuinka paljon varoja käytetään, etteivät budjettikohdat ylity. Se, että Valamon konservointilaitos on pieni yksikkö, asettaa omat haasteensa: esimerkiksi kirjanpito hankitaan ulkopuolelta ostopalveluna. Hallinnolliset kuviot alkavat kyllä hoitua, mutta EU-hakemukset muuttuvat tiuhaan tahtiin, joten rutiinia ei pääse syntymään. Tässä hankkeessa omarahoitus järjestyi mukavasti, kun tukea hankkeelle saatiin Suomen ortodoksiselta kirkollishallitukselta, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi sille EU-hankkeille varattua kansallista vastinrahaa. Toki uusi EU-hankekin joskus tulevaisuudessa on mahdollinen, mutta se tietää aina paljon lisätyötä, koska hanketta pyöritetään normaalin työn ohella. Lisäksi olemme huomanneet, että meillä on taipumus kunnianhimoisesti haukata hankkeissa aina isoja paloja, mikä tekee siitä vielä raskaamman. Joka tapauksessa kaikkien näiden kuuden EU-hankkeen myötä syntynyt verkosto jatkaa varmasti elämäänsä vahvana ja se onkin ollut hankkeiden suurin anti. Mitkä olivat tämän hankkeen konkreettiset tulokset? P.M.: Saimme hyvin paljon aikaiseksi ja eurooppalaisista kontakteistamme suhteet vahvistuivat erityisesti Kreikan Bysanttilaiseen museoon. Meille suuri ponnistus oli Ikonit, ihmiset ja sota -näyttely, joka oli esillä vuonna 2009 ensin Kuopiossa Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa ja sitten vielä Helsingissä Kansallismuseossa. Näyttelyssä tarkasteltiin ihmisten ja ikonien suhteita sotatilanteessa: Suomen ortodoksit kärsivät sotavuosista , koska valtaosa heistä asui Karjalassa ja Petsamossa. Kreikassa Bysanttilaisessa museossa oli samaa aihetta käsittelevä näyttely, jossa fokuksessa oli kreikkalaisten pakeneminen Turkista maan itsenäisyyssodan aikana Näyttelyn oheen teimme myös julkaisun samasta aiheesta. Näyttelystä tehty DVD on pyörinyt Bysanttilaisessa museossa Kreikassa. Myös yhdessä tehty konservointiprojekti oli hieno kokemus. Konservoitu ikonostaasi on nyt esillä Ortodoksisessa kulttuurikeskuksessa Joensuussa. Hankkeessa luotiin yhteiseurooppalainen verkkoportaali, mihin on koottu muun muassa hankkeen näyttelyt virtuaalisessa muodossa. Haasteena on nyt se, kuinka portaalia ylläpidetään tulevaisuudessa, kun hankerahoitus on päättynyt. Hankkeen aikana julkaistiin myös kirja Ikonit, ihmiset ja sota. SH 16 Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

17 KUVA: ILOINEN LIFTARI OY Museums in Motion Ants Viidalepp & Helve Viidalepp: Nuoret pienoismallilentäjät Öljy kankaalle. Kumun taidemuseo. omin sanoin Eurooppalaista yhteistyötä koko museon voimin Museums in Motion Pääjärjestäjä: Turun taidemuseo (Suomi) Yhteisjärjestäjät: KUMU (Viro), Malmön taidemuseo (Ruotsi) EU-tuki: Kesto: 02/ /2010 TURUN TAIDEMUSEON KOORDINOIMA Museums in Motion -hanke sai rahoitustukea EU:n Kulttuuri-ohjelmasta vuoden 2008 hakukierroksella. Turun taidemuseon lisäksi hankkeessa olivat mukana Malmön taidemuseo Ruotsista ja taidemuseo KUMU Virosta. Hankkeeseen kuului neljä näyttelykokonaisuutta sekä museoiden henkilökunnan koulutusta, yleisötyötä ja seminaareja. Hankkeen avasi Tallinnan KUMUssa kevättalvella 2008 esillä ollut näyttely, joka esitteli suomalaista kultakauden taidetta Turun taidemuseon kokoelmista. Seuraava vaihe oli Turun taidemuseossa kesällä 2008 järjestetty Punaste lippude all -näyttely, joka esitteli stalinismin ajan virolaista taidetta KUMUn kokoelmista. Näyttely siirtyi tämän jälkeen Malmön taidemuseoon. Viimeinen osa kokonaisuutta oli Malmön taidemuseon kokoelmista koottu pohjoismaisen nykytaiteen näyttely KUMUun. Turun taidemuseon johtaja Kari Immonen. Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 17

18 Viktor Karrus: Viljaa valtiolle Öljy kankaalle. Kumun taidemuseo. Museums in Motion Miten keksitte hakea hankkeellenne rahoitusta EU:n Kulttuuri-ohjelmasta ja kuinka järjestäjätahot saatiin kasaan? Idea EU-rahoituksen hakemisesta oli kytenyt mielessä jo pidemmän aikaa. Haasteena on kuitenkin ollut partnereiden löytyminen. Viron uuden taidemuseon KUMUn kanssa emme olleet tehneet yhteistyötä, mutta Malmön taidemuseon kanssa meillä on pitkä yhteistyöhistoria ja paljon hyviä kokemuksia yhdessä työskentelemisestä. Itse pidän lähialueyhteistyötä tärkeänä: sekä pohjoismainen että balttilainen yhteistyö ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Suomalaisille tunnetuin osuus hankkeestanne lienee Punaste lippude all -näyttely, joka oli esillä Turun taidemuseossa kesällä Millaisen vastaanoton näyttely sai? Näyttely sai paljon huomiota ja mikä tärkeintä, se herätti keskustelua ja ajatuksia sekä puolesta että vastaan. Ihmiset peilasivat näyttelyä omiin kokemuksiinsa ja purkivat tuntojaan runsain mitoin näyttelyvieraskirjaan. On aina hienoa, että näyttely puhuttelee ja koskettaa yleisöä. Nuoremmalle polvelle, jolla ei välttämättä ole omakohtaisia muistoja Neuvostoliitosta, näyttely toi esiin paljon uusia asioita. Myös näyttelyjulkaisussa pyrittiin tuomaan esiin moniäänisyys ja aiheen ristiriidat, missä onnistuttiin kyllä hyvin. Julkaisu on saanut paljon kiitosta ja se palkittiin Suomessa vuoden museojulkaisuna syksyllä Näyttely herätti Suomen lisäksi keskustelua myös Virossa, jossa pohdittiin mm. stalinismin ajan taiteen merkitystä virolaisessa identiteetissä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun itsenäisen Viron aikana maan taidetta esiteltiin näin laajasti ulkomailla, mikä luonnollisesti herätti virolaisissa ajatuksia siitä, millaista kuvaa heidän taiteestaan luodaan. Näyttelyhän ei kuitenkaan kuvannut vain sosialistista realismia, vaan virolaista taidetta neuvostoajalta. Mitä muuta ohjelmaa Museums in Motion -hankkeeseen sisältyi? Yksi hankkeen antoisimpia osuuksia olivat kaikkien kolmen museon työntekijäryhmien ammattilaistapaamiset. Ideana oli, että kaikki museossa työskentelevät, esimerkiksi museomestarit, tiedotus- ja markkinointihenkilökunta sekä amanuenssit ja kuraattorit, koontuvat oman ammattiryhmänsä kesken. Näistä tapaamisista syntyi paljon uusia ideoita ja tietysti niitä henkilökohtaisia kontakteja, joista on hyötyä museotyössä tulevaisuudessakin. Myös näyttelyiden yhteydessä järjestetyt yleisöseminaarit olivat menestyksekkäitä kuten toki itse näyttelytkin. Esimerkiksi KUMU teki oman yleisöennätyksensä kävijällä suomalaisen kulta kauden taidetta esittelevässä näyttelyssä. Miten kansainvälinen yhteistyö sujui? Tulivatko kulttuurierot kovin selvästi esiin myös lähialueyhteistyössä? Yhteistyö sujui mukavasti ja kosketti mukana olevia museoita kauttaaltaan, koska kokoelmien liikuttelu on aina iso prosessi. Yhdistävä tekijä kaikille kolmelle järjestäjätaholle tuntui olleen tunnollisuus: sovitusta on pidetty kiinni ja kaikki toteutettu kiltisti ja pedantisti. Täytyy kuitenkin todeta, että tiedonkulku ja aikataulutukset olivat hankkeen suurin haaste. Myös työkulttuurit ovat kohdanneet ja törmänneetkin. Kulttuureista riippumaton asia on henkilöiden vaihtuvuus, mikä on asettanut omat haasteensa. Virossa julkisen alan ja varsinkin museoiden palkat laahaavat jäljessä ja henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Kaikki näyttelyt on kuitenkin saatu kunnialla ja ajallaan pystyyn, mikä on pääasia! 18 Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

19 EU:n Kulttuuri-ohjelman tuki on aina osarahoitusta. Museums in Motionille myönnetty tukisumma euroa on suuri, mutta suuri on myös omarahoitusosuus. Kuinka raha-asiat järjestyivät? Ilman EU-tukea ei hanketta olisi millään voitu toteuttaa vastaavassa mittakaavassa. Museoiden taloudelliset resurssit ovat kovin erilaiset ja kukin osallistui omarahoitukseen oman kykynsä mukaan. KUMUlla esimerkiksi ei ole lainkaan omaa näyttelybudjettia, vaan rahat on kasattava erilaisista lähteistä ja sponsoreilta jokaista näyttelyä varten. Heidän tilanteessaan EU-tuki oli siis äärimmäisen tärkeä. Turun taidemuseolle EU-tuki puolestaan mahdollisti laajemman tekemisen. Tässä hankkeessa toimittiin teoslainojen suhteen eri tavalla kuin yleensä: museot eivät maksaneet näyttelyistä toisilleen, vaan kustannuksia tuli ainoastaan logistiikasta. EU-tuki oli hyvä kokemus ja harkitsemme ehdottomasti tukimuotoa jatkossakin, mutta sopivien kumppaneiden löytäminen on kyllä pysyvä haaste. Lisäksi omat resurssitkin tulevat vastaan: liian usein näin isoja hankkeita ei voi pienessä organisaatiossa pyörittää Turun taidemuseossakin on vain viisi museoammattilaista. Päästäkseen alkuun verkostoitumisessa on lähdettävä ennakkoluulottomasti etenemään, rohjettava tarttua ihmisiä reippaasti hihasta ja esittäydyttävä. Millaisia vinkkejä antaisit niille suomalaistahoille, jotka harkitsevat tuen hakemista EU:n Kulttuuri-ohjelmasta? Päästäkseen alkuun verkostoitumisessa on lähdettävä ennakkoluulottomasti etenemään, rohjettava tarttua ihmisiä reippaasti hihasta ja esittäydyttävä. Ei eurooppalainen yhteistyö poikkea mistään muusta yhteistyöstä, mitä teemme. Kaikki perustuu henkilökontakteihin. Hanketta suunniteltaessa tärkeintä on tutustua tarkkaan siihen, mitä rahoittaja haluaa: millaisia hankkeita on rahoitettu aiemmin ja mitä niissä on tehty, mitä painotetaan ja millaiset kulttuuripoliittiset kysymykset ovat pinnalla. Näistä saa hyvin suuntaviivaa sille, millaisille hankkeille tukea kannattaa hakea. Meillä oli hankkeen vetämisestä ehkä turhan ruusunpunaiset kuvitel mat ja ajatuksena, että sitä voisi hoitaa oman toimen ohessa. Kuitenkin raportointi ja seuranta vaativat sen verran resursseja, että palkkasimme siihen erikseen työntekijän. Hankkeen vetäjän rooli on haastava: sitä joutuu puuttumaan toisten organisaatioiden sisäisinä pitämiinsä asioihin ja paimentamaan muita. Millaisia tuloksia hankkeesta syntyi? Museotyön kannalta saimme eniten irti ammattilaisten keskinäisistä tapaamisista. Niistä syntyi uusia suhteita, jotka varmasti kantavat hedelmää jatkossa. Jo hankkeen aikana teimme näiden kumppaneiden kanssa muutakin yhteistyötä, joka tulee luonnollisesti jatkumaan tulevaisuudessa. Pystyimme pitämään hankkeen tuotoksissa koko ajan yllä korkean laadun: näyttelyt, julkaisut ja seminaarit olivat todella korkeatasoisia ja herättivät kiinnostusta sekä yleisössä että mediassa. Kaiken kaikkiaan olemme todella tyytyväisiä itse hankkeeseen ja siihen, että tähän prosessiin tuli lähdettyä mukaan. SH Nina Saunders: Never Malmön taidemuseo. Museums in Motion Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia 19

20 MY HOUSE. KUVA: PAUL WATT Small size, big citizens omin sanoin Kulttuuria vaippaikäisille Kansainvälisellä lasten- ja nuortenteatterin Bravo!-festivaalilla nähtiin maaliskuussa 2010 Small size -hankkeen tuottamana useita ihan pienille suunnattuja esityksiä, kuten Andy Manleyn My House, Compagnia Piccoli Principin BaBa ja Compagnie Médianen ivi s Life. Small size, big citizens Widening of the European network for the diffusion of the performing arts for early years Pääjärjestäjä: La Baracca S.R.L. (Italia) Yhteisjärjestäjät: Helsingin kulttuurikeskus/annantalon taide keskus (Suomi), Ville de Limoges (Ranska), Acción Educativa (Espanja), Baboró Galway International Children s Festival Ltd (Irlanti), Gledališ e za otroke in mlade GOML (Slovenia), Toihaus Theater am Mirabellplatz (Itävalta), Kolibri Gyermek és Ifjúsági Színház (Unkari), Polka Children s Theatre Ltd (Iso-Britannia), Théâtre de la Guimbarde (Belgia), Teatrul Ion Creang (Romania), Helios 6 Live Art Production E.V. (Saksa). Myönnetty EU-tuki: Kesto: 09/ /2014 SMALL SIZE -VERKOSTON MUODOSTAVAT alle kuusivuotiaiden kanssa työskentelevät eurooppalaiset teatterit ja kulttuurilaitokset. Monivuotisen hankkeen aikana verkosto pyrkii jakamaan tietoa ja ammattitaitoa esittävän taiteen varhaiskasvatustyöhön erilaisten seminaarien, koulutusprojektien ja alle kouluikäisille suunnattujen esitysten ja festivaalien kautta. Suomesta hankkeeseen osallistuu Annantalon taidekeskus Helsingistä. Annantalosta. kulttuurituottaja Katariina Metsälampi 20 Verkostoja, näköalapaikkoja ja uusia mahdollisuuksia

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä Etelä-Pohjanmaan kulttuuri kansainvälistyy seminaari Seinäjoki 26.11.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Anna hankeidean johtaa oikean

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Musiikkitalo 2.12.2013 Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma Median alaohjelma Monialainen toimintalinja

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luovien alojen rahoituspäivä Turussa 18.9.2014 Riikka Koivula Luova Eurooppa / Kulttuuri Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

Euroopan unionin ohjelma kulttuurialan organisaatioille

Euroopan unionin ohjelma kulttuurialan organisaatioille Kulttuuri Euroopan unionin ohjelma kulttuurialan organisaatioille Tanssi musiikki performanssitaide teatteri ooppera ympäristötaide taideteollisuus muotoilu yhteisötaide lastenkulttu EU:n Kulttuuri-ohjelma

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Luova Eurooppa (2014 2020)

Luova Eurooppa (2014 2020) Luova Eurooppa (2014 2020) Lahti 12.5.2014 Riikka Koivula Luova Eurooppa / Kulttuuri Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Luova Eurooppa -ohjelma (2014-2020) rahoittaa luovia aloja 1,46

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

EU:n Kulttuuri-ohjelmasta liki 8 miljoonaa euroa tukea suomalaisväritteisille hankkeille

EU:n Kulttuuri-ohjelmasta liki 8 miljoonaa euroa tukea suomalaisväritteisille hankkeille Tiedotusvälineille 25.9.2008/ julkaisuvapaa EU:n Kulttuuri-ohjelmasta liki 8 miljoonaa euroa tukea suomalaisväritteisille hankkeille Euroopan unionin kulttuurihankkeiden rahoitusohjelman vuoden 2008 hakukierroksella

Lisätiedot

Kulttuuri-ohjelma. EU:n kulttuurin puiteohjelma (2007 2013)

Kulttuuri-ohjelma. EU:n kulttuurin puiteohjelma (2007 2013) Kulttuuri-ohjelma EU:n kulttuurin puiteohjelma (2007 2013) 28.5.2010 Kulttuuriperintöhankkeiden kansainväliset rahoitusmahdollisuudet Vastaava asiantuntija Silja Hakulinen Kansainvälisen liikkuvuuden ja

Lisätiedot

Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen

Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen Eurooppalaisen kaunokirjallisuuden edistäminen Kirjallisuuden käännöshankkeet EU:n nykykirjallisuuspalkinto Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma 2014 2020 Kirjallisuuden käännöshankkeet Kirjallisuuden

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa (2014-2020)

EU:n Luova Eurooppa (2014-2020) EU:n Luova Eurooppa (2014-2020) Infoiltapäivä kulttuurin ja luovien alojen kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista Oulu 4.6.2015 Hanna Hietaluoma-Hanin, Luova Eurooppa / Kulttuuri CIMOn EU-ohjelmaperhe

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma

Elinikäisen oppimisen ohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma GRUNDTVIG Liikkuvuustoiminnot 2013 Grundtvig-liikkuvuustoiminnot Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuus Täydennyskoulutusapurahat Vierailut ja vaihdot Asiantuntijavaihdot (Assistantships)

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Erasmus+ Youth in Action koulutukselle Kansainvälinen nuorisotyö on kiinnostusta maailman moninaisiin kysymyksiin. Se herättää uteliaisuuden uusia asioita

Lisätiedot

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen

KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto. Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen KULTA -hanke Etelä-Savon kulttuurirahasto Tutkimussuunnitelma 30.1.2012 Assi Liikanen Tutkimuksen tavoitteet Tavoitteena on tutkia taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä ja vaikutuksia henkilökunnan

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Grundtvigoppimiskumppanuus

Grundtvigoppimiskumppanuus Grundtvigoppimiskumppanuus Perustietoa ja hakuohjeita 18.1.2012 CIMO Tavoite ja toiminta Oppimiskumppanuuden tavoitteena on edistää aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä eri maissa Yhteisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

EU:n Kulttuuri-ohjelma tukee yli 7 miljoonalla eurolla suomalaisväritteisiä hankkeita

EU:n Kulttuuri-ohjelma tukee yli 7 miljoonalla eurolla suomalaisväritteisiä hankkeita Tiedotusvälineille 22.4.2009 EU:n Kulttuuri-ohjelma tukee yli 7 miljoonalla eurolla suomalaisväritteisiä hankkeita Euroopan unionin kulttuurihankkeiden rahoitusohjelman vuoden 2009 hakukierroksella myönnettiin

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Tiedotusvälineille 22.4.2009/ julkaisuvapaa

Tiedotusvälineille 22.4.2009/ julkaisuvapaa Tiedotusvälineille 22.4.2009/ julkaisuvapaa Euroopan unionin kulttuurihankkeiden rahoitusohjelman vuoden 2009 hakukierroksella myönnettiin tukea yhteensä 12 hankkeelle, jossa on suomalaisia kulttuuritoimijoita

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Kansalaisten Eurooppa ideasta hankkeeksi Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Aamun ohjelma EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelman esittely Ideasta hankkeeksi Kysymykset ja jatkokeskustelut Kansalaisten

Lisätiedot

Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline

Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline Miksi kansainvälistä yhteistyötä? EPALE uusi työväline Kansainvälistyvä vapaa sivistystyö 27.4.2015, VST Helsingin työväenopisto Eija Laine, CIMO Aikuiskoulutuksen ohjelmat Eurooppalainen yhteistyö: SOKRATES

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Tilanne tällä hetkellä Ohjelmasta Euroopan parlamentin päätös19.11.2013, ministerineuvoston päätös lähipäivinä?

Lisätiedot

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki 5.6.2009 Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Kansalliskirjasto Minna Kaukonen sisällysluettelo 1. Kansallinen digitointikeskus 2. ekam-yhteistyö 3. ekam ja KDK -

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ?

BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ? BISNESTÄ, TAIDETTA VAI SOSIAALITYÖTÄ? 1 Kulttuuripolittiset syklit Taiteen itseisarvo Taiteen taloudellinen arvo Taiteen sosiaalinen arvo 2 Taiteen sosiaalinen arvo Vuonna 2008 Suomessa julkaistussa tutkimuksessa

Lisätiedot

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 18.02.2015 Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 17.9.2008 TYÖASIAKIRJA EY:n osallistumisesta Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä:

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot