maaviesti Laatusertifikaatti yhtenäistää ProAgrian toimintatapoja Tilaneuvonta helpottaa täydentävien ehtojen tulkintaa

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Kainuun, Lapin ja Oulun asiakaslehti 1/2007 Laatusertifikaatti yhtenäistää ProAgrian toimintatapoja Tilaneuvonta helpottaa täydentävien ehtojen tulkintaa Vyötäröt kapenivat Vuokatin Suovaarassa voittotahtiin

2 maaviesti 1/2007

3 Säiden armoilla muutoksen kourissa Kuva: Pentti Sormunen Maaviesti on ProAgria Kainuun, Lapin ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja - yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Painos kpl Julkaisija ProAgria Oulu PL 106 (Kauppurienkatu 23), OULU puh , faksi (08) ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, KAJAANI puh , faksi (08) ProAgria Lappi Tutkijantie SAARENKYLÄ puh , faksi (016) Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, KIVINIEMI puh , ella.karttimo@proagria.fi Ilmoitukset Sirpa Heikkinen Kielontie 8, KAJAANI puh. ja faksi (08) , sirpa.heikkinen@proagria.fi Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen aija.tihinen@proagria.fi, faksi (08) Taitto Aija Tihinen Aikataulu Numero ilmestyy aineistot 2/ / / Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta Kuluneen talven meno on kaikkea muuta kuin odotettua vai onko? Ilmaston muuttumisesta puhuvat kaikki - kadunkulkijoista tutkijoihin - ja jokaisella on asiaan enemmän tai vähemmän tieteellinen mielipide, joka kuitenkin perustuu havaintoihin. Kaikki viittaa ilmaston lämpenemiseen ja lumirajan siirtymiseen pohjoisemmaksi. Perässä tulevat vähitellen uudet kasvit ja lajikkeet. Talvet ovat leudompia ja säät vaihtelevat jyrkästi pakkasesta tuuliseen sateeseen. Kesiin saattaa tulla kuivia ja kuumia jaksoja. Koko maapallon tasolla tapahtuvat muutokset heijastelevat myös tänne pohjoiseen ja saattavat antaa maataloudellemme mahdollisuuksia uusien kasvien kautta. Toisaalta uudet kasvitaudit seuraavat myös mukana. Yhtä kaikki maanviljelijä, yrittäjä on viime kädessä säiden armoilla ja sopeutuu vähitellen muiden tapaan, kun luonnon suuri pyörä pyörii. Miten menestyvät ja sopeutuvat maatilamme muuttuvassa EU:ssa? Uusia jäsenmaita liittyi äsken suureen eurooppalaiseen perheeseen. Niitä on nyt 25, mikä on iso joukko erilaisia kansoja, joiden tulisi olla aina välillä yksimielisiä etenkin isoissa asioissa. Aika näyttää. Perusmaataloutemme menestyminen vaatii tuotantokustannusten hallintaa ja viilaamista edelleen alaspäin. Neuvonta on asettanut kustannusten alennustavoitteeksi kotieläin- ja nautakarjataloudessa 20 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Työ on pitkäjänteistä ja tulokset tulevat vähitellen tarkalla seurannalla ja analysoinnilla. Oikotietä ei ole. Samaan aikaan yksikkökoot kasvavat ja toivoa sopii, että esimerkiksi maitokiintiöitä voisi hankkia aikaisempaa vapaammin. Paineita siihen on. Myös tuotantorakennusten yksikkökustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Viljelijöiden on syytä olla aikaisempaa valppaampia kilpailutuksessa, samoin rakentamiseen liittyvien sopimusten tekemisessä. Näihin asioihin ProAgria Oulu tarjoaa myös juridista osaamista, joka on käytettävissä koko pohjoisella alueella eli myös Kainuussa ja Lapissa. Menestystä alkaneelle vuodelle 2007! VESA NUOLIOJA johtaja ProAgria Oulu ISSN vuosikerta Osoitteenmuutokset Ota yhteyttä omaan ProAgria Maaseutukeskukseen! 1/2007 maaviesti

4 Tässä numerossa: Pääkirjoitus 3 ProAgrialle yhteinen laatusertifikaatti 5 Ajassa 7 Laatutreeni-koulutuskalenteri 8 Koiviston lypsykarjatilalla 9 mahdoton muuttui mahdolliseksi Laatuklubi pureutui hyvän 10 elämän ja yrittämisen saloihin Testattu maitomittari 12 säästää tuotosvirheiltä Asiakaskyselyllä tietoa maitotilojen tarpeista 14 Automaattilypsy tutuksi 15 Laatutreenin pienryhmässä Satatonnarit Ajankohtaista kevään 16 EU-tukihausta ProAgrian EU-tukineuvojat 17 ProAgrian tilaneuvonta 18 avaa täydentävät ehdot Ohjeita verovuodelle Verosuunnittelulla 21 johtaminen hallintaan Kannattavuuskirjanpidolla 21 tietoa tilan taloudesta Hyödynnä vero- 22 ilmoituksen tunnusluvut Maiseman- ja luonnonhoidon 23 erityistuen tukitasot nousussa Sopimuksellista ympäristön- 22 hoitoa ja bioenergiaa hanketyönä Vuokatin Suovaarassa 26 ahkerimmat vyötärönkaventajat Hyvä mieli - hyvä teko 26 Piilorasvat esiin! 27 Maaseudun naisten viestit 28 presidentti Tarja Haloselle Koulutukset ja tapahtumat 29 Nuorisokatiska kannustaa 30 lapsia ja nuoria kalavesille 4 maaviesti 1/2007 Leipätiedotus Leipätiedotus Haapajärvellä toimivan Koiviston maitotilan tulevaisuus sai uuden suunnan, kun sen päämääriä ja tarpeita pohdittiin ProAgrian kehityskeskustelun avulla. Parsinavetan laajentamista pohtimassa Erkki ja Petri Pekkala. Sivu 9. Jouko Tuulaniemi Ella Karttimo E Anja Puttonen Maa- ja kotitalousnaisten Rasvat remonttiin -kampanja jatkuu edelleen. Nyt näkyville nostetaan piilorasvat ja opetellaan korvaamaan rasvainen tuote vähemmän rasvaisella. Viinerin vaihtaminen pullaan vähentää energia- ja rasvamääriä merkittävästi. Sivu 27. Alkuvuosi on tilinpäätöksen ja veroilmoituksen aikaa. ProAgrian talousneuvojat ovat maatalouskirjanpidon asiantuntijoita, jotka auttavat yrittäjää hyödyntämään veroilmoituksen tunnuslukuja ja vertailutietoja sekä tehostamaan johtamista verosuunnittelun avulla. Sivu 21.

5 ProAgrialle yhteinen LAATUSERTIFIKAATTI a j a s s a ProAgria Maaseutukeskusten ja ProAgria Maaseutukeskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty yhteinen laatusertifikaatti. Eri puolilla Suomea yhdessä rakennettu laatujärjestelmä on selkeä osoitus siitä, että haluamme yhdistää voimamme asiakaspalvelun ja muun toiminnan kehittämiseksi sekä yhdenmukaistaa toimintatapojamme, ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja sanoo. DNV Certification Oy on myöntänyt ISO 9001:000 mukaisen sertifikaatin koko organisaation laatujärjestelmälle. Sertifikaatti kattaa organisaatioiden toiminnan eli maatilojen ja yritysten kehittämispalvelujen tuotekehityksen, myynnin ja asiakaspalvelun. Anders Lingren (vasemmalla) DNV Certification Oy:stä luovutti laatusertifikaatin ProAgria Oulun johtajalle Vesa Nuoliojalle Vantaalla joulukuussa pidetyssä tilaisuudessa. Asiantuntijan käyttö analysoijana ja sparraajana tuottaa selvää taloudellistä hyötyä asiakkaillemme. Tämä todettiin viimeksi neuvonnan arvioinnin yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui yli 700 viljelijää, sanoo ProAgria Maaseutukeskusten liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä. Lisätiedot: ProAgria Oulu: johtaja Vesa Nuolioja, puh , vesa.nuolioja@proagria.fi; ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, toimitusjohtaja Jouko Setälä, puh , jouko.setala@proagria.fi. SERTIFIKAATTI on osoitus yhteisen laatujärjestelmän toimivuudesta. Se on kattavuudessaan myös alansa ensimmäinen pohjoismaissa. Sertifioitu laatujärjestelmä merkitsee asiakkaille parempaa palvelua, yhtenäisiä toimintatapoja sekä asiakaskohtaisten palvelujen räätälöintiä. Asiakastiimit ovat käytössä kaikissa keskuksissa ja palautteet eri alojen asiantuntijoiden tiimityön tuomista hyödyistä asiakkaille ovat olleet positiivisia, kertoo ProAgria Maaseutukeskusten liiton laatujohtaja Pirjo Jokipii. Eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata toimivissa ProAgria Oulun aluetiimeissä yhdistyy monen alan osaaminen. Säännölliset tiimipalaverit ovat merkinneet muun muassa keskustelun lisääntymistä ja osaamisen siirtoa kentällä toimivien neuvojien kesken. Samalla on pystytty ottamaan paremmin ottamaan huomioon asiakkaan tilanne ja paneutumaan kokonaisvaltaisemmin hänen yrityksensä kilpailukyvyn kehittämiseen, Vesa Nuolioja sanoo. LAATUJÄRJESTELMÄ luo yhteisen pohjan, jolla uudet toimintamallit saadaan testausten jälkeen nopeasti käyttöön koko maassa. Tästä esimerkkinä ovat ProAgria Maaseutukeskuksissa toimivat investoivan tilan tukitiimit ja asiakkaan tilanteeseen pureutuvat kehityskeskustelut. Investoivan tilan haasteisiin ja ongelmiin on ProAgria Oulun alueella paneutunut erityisesti Laatutreenihanke, joka tarjoaa laatu- ja rakentajavalmennusta sekä teemapäiviä toimintaansa kehittäville kotieläintiloille ja maaseutuyrityksille. Kehityskeskustelut ovat myös siirtymässä pilotointivaiheesta jokapäiväiseksi toiminnaksi, Vesa Nuolioja lisää. Investoivan tilan ympärille tarpeen mukaan koottava eri alojen asiantuntijatiimi varmistaa yhdessä asiakkaan kanssa, että investointi sujuu tehokkaasti. Huolellisesti suunnitelluilla ratkaisuvalinnoilla ja järjestelmällisellä kilpailutuksella voidaan saavuttaa jopa euron säästöt eläinpaikkaa kohden. 1/007 maaviesti 5

6 UUSI 30-SARJA ESILLÄ KONEKESKUKSESSASI! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! MYYNTI OULUN KONEKESKUKSEN ALUEELLA: LASSI SUUTARI KAJAANI ARTO HEIKKILÄ ROVANIEMI (LAPIN-LÄÄNI) ARTO PESOLA OULU, KEMINMAA EERO MÄÄTTÄ OULU MIKKO KONTIO OULU VESA LITHOVIUS OULU OULU, KAJAANI, KEMINMAA, ROVANIEMI Puh: maaviesti 1/2007

7 Oulun Maaseutukeskus on nyt PROAGRIA OULU Oulun Maaseutukeskuksen nimi on vaihtunut muotoon ProAgria Oulu. Asiasta päätti joulukuun alussa Kempeleessä kokoontunut edustajakokous, joka vahvisti samalla ProAgria Oulun uudet säännöt. ProAgria on näkynyt Oulun Maaseutukeskuksen logossa ja nimessä jo useita vuosia, sillä vuodesta 00 lähtien Oulu on kuulunut ProAgria Maaseutukeskusten Liiton jäsenjärjestönä valtakunnalliseen ProAgria-yhtymään. Kaikki 16 suomenkielistä ProAgria Maaseutukeskusta ovat siirtyneet yhtenäiseen nimikäytäntöön. ProAgria Oulun uusien sääntöjen toinen keskeinen muutos liittyy jäsenyyteen. Yhteisöjen lisäksi ProAgria Oulun jäseniä voivat olla myös yksityiset henkilöt ja yrittäjät. Jäsenyyteen liittyviä yksityiskohdat ja jäsenedut hiotaan kuntoon alkaneen vuoden aikana. Myös Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus käsitteli ja hyväksyi viime vuoden edustajakokouksessaan uudet säännöt. Vuoden alusta lähtien Pohjois- Pohjanmaalla toimivat maa- ja kotitalousnaiset ovat käyttäneet nimeä Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. YMPÄRISTÖTUKI uudistuu vuonna 007 Ympäristötukijärjestelmä uudistuu vuonna 007. Nyt on ajankohtaista miettiä uuden ympäristötuen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja oman tilan kannalta. Suurimmalla osalla tiloista aiempi ympäristötukisitoumus päättyy keväällä. Kaikki ympäristötukeen sitoutuneet viljelijät voivat sitoutua uuteen järjestelmään halutessaan, vaikka vanha sitoumus jatkuisi vielä 007 jälkeenkin. Suomessa ympäristötukeen sitoutuminen on ollut laajaa ja se on tavoitteena edelleen. Ympäristötukeen sitoutuminen mahdollistaa myös erityistukisopimuksien hakemisen. Ympäristötuen erityistuet tuovat mahdollisuuksia tilan ympäristöasioiden tehokkaampaan hoitoon. Erityistukisopimuksissa maksetaan tukea sopimuksen mukaisista tarkemmista ympäristönhoitotoimista. Pohjois-Pohjanmaan viljelijät ovat a j a s s a olleet ahkeria ympäristön hoitajia erityistukisopimuksilla ja aktiivisuutta toivotaan myös jatkossa. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella järjestetään yhteistyössä TE-keskuksen, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten, ProAgrian sekä MTK:n kanssa keväällä 007 yhteensä 0 tilaisuutta uudesta ympäristötukijärjestelmästä vuosille Lisätietoa tilaisuuksista on tämän lehden sivulla 16. Koulutuksissa käydään läpi, mitä uudet ympäristötukiehdot edellyttävät. Uusista lisätoimenpiteistä pyritään hahmottamaan, mitkä lisätoimenpiteet ovat mahdollisia erilaisille tiloille. Ympäristötukiohjelman käsittely on vielä kesken, joten ympäristötukiehtoihin voi tulla vielä vähäisiä muutoksia. Lisätiedot: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosasto, Johanna Helkimo, puh AVOIMET OVET Kauppurienkadulla ProAgria Oulu järjesti joulukuun alussa avoimien ovien iltapäivän Oulun toimistossa Kauppurienkatu :ssa. Ajankohtaisia kuulumisia vaihtoi iltapäivän kuluessa noin 100 henkeä. Hyvän syyn asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tapaamiseen antoi paitsi juuri voimaan tullut nimenmuutos Oulun Maaseutukeskuksesta ProAgria Ouluksi myös Talousseuran talon remontin valmistuminen. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä talo peruskorjattiin viime vuoden aikana sekä sisältä että päältä. ProAgria Oulu ja Oulun Maaja kotitalousnaiset toimivat entiseen tapaan Kauppurienkatu :n kolmannessa kerroksessa. Maaseutuneuvonnan perinteitä esittelevät kokoustilat sijaitsevat talon kuudennessa kerroksessa. Oulun Kalatalouskeskuksen tilat ovat muuttaneet Kauppurienkatu :n piharakennukseen. Avoimien ovien menusta vastasi Helena Lahdenperä Oulun Maa- ja kotitalousnaisista. Kattauksen teemana oli talvinen kylämaisema. Kuudennen kerroksen kokoustilat esittelevät maaseutuneuvonnan historiaa. Marjatta Perälä (keskellä) esitteli vanhoja valokuvia neuvojan työstä eläkkeellä olevalle Annikki Kotilalle ja Muhoksen kunnanjohtajalle Jukka Syvävirralle. Yhteistyötään tiivistävät ProAgria Oulun ja MTK-Pohjois-Pohjanmaan hallitukset pitivät avoimien ovien päivänä yhteisen kokouksen Kauppurienkadulla. Vasemmalta maataloustuottajien hallituksen jäsenet Jari Ahlholm, Eero Isomaa, Matti Konola ja puheenjohtaja Tuomo Tamminen. 1/007 maaviesti 7

8 l a a t u a j a s s a Laatutreeni -koulutuskalenteri, kevät 2007 (muutokset mahdollisia) LAATUVALMENNUS Toimintajärjestelmäkoulutus hevosheinän tuottajille alkaen, paikka avoin. Koulutus sisältää 3 lähiopetuspäivää ja 1 tilakohtaisen yrityskäynnin. Koulutus antaa yritykselle mahdollisuuden auditoida laatujärjestelmänsä ja ammattilaisen tekemän laatuanalyysin. Lisätiedot: ProAgria Oulu, kurssivastaava, yritysneuvoja, Teuvo Hatva, puh , teuvo.hatva@proagria.fi. Ilmoittautumiset mennessä: ProAgria Oulu, puh. (08) , anne.kipina@proagria.fi. TEEMAPÄIVÄT Helmikuu Horsemanship - katoava luonnon vara? Nivala, Nitek, Pajatie 5 Ilmoittautuminen mennessä Lypsyllä parressa ja pihatossa, Haapavesi, Teollisuustie 4. Ilmoittautuminen mennessä. Maaliskuu Työkoira maatilalla, Nivala, Nitek, Pajatie 5. Ilmoittautuminen mennessä Lypsyllä parressa ja pihatossa, Utajärvi, Meriläntie 1. Ilmoittautuminen mennessä. Huhtikuu Positiivista mielikuvaa maidolle, Haapavesi, Teollisuustie 4. Ilmoittautuminen 4.4. mennessä Positiivista mielikuvaa maidolle, Utajärvi, Meriläntie 1. Ilmoittautuminen 4.4. mennessä. Ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, puh. (08) , anne.kipina@proagria.fi. Lisätiedot: projektipäällikkö Markku Pellikka, puh , markku.pellikka@proagria.fi. RAKENTAJAVALMENNUS Laatutreeni-hankkeen viimeinen rakennussuunnittelukurssi järjestetään helmi-huhtikuussa Haapavedellä. Kurssi on tarkoitettu sekä maitotilayrittäjille että lihanautakasvattajille - niin uudisrakentajille kuin peruskorjaajillekin. Muista eläinkouluttaja Tuire Kaimion teemapäivät Nivalassa! HORSEMANSHIP KATOAVA LUONNONVARA? ke klo 9-15, Nitek, Pajatie 5 Teemapäivä on tarkoitettu maaseudun hevosyrittäjille ja hevosyritystoimintaa suunnitteleville sekä kaikille hevosten maailmasta kiinnostuneille. Luennoitsijana Tuire Kaimio! Lisätietoa osoitteessa Päivän teemoja: Maailma hevosen silmin; Suhtautuminen toisiin hevosiin ja ihmisiin; Hevonen ihmisen luona; Ongelmahevonen mikä se on? Hevosen ja ihmisen väliset kommunikointiongelmat; Horsemanship katoava luonnonvara? Ihmisen vastuu hevosen elämästä ja tulevaisuudesta. Päivän hinta 30 euroa/henkilö (sis. alv 22 %) Tavoite 1 -alueelta tuleville ja 40 euroa/henkilö (sis. alv 22 %) muiden kuntien alueelta tuleville osallistujille. Ilmoittautumiset to mennessä: anne.kipina@proagria.fi, puh. (08) Lisätiedot: Tiina Karlström, puh , tiina.karlstrom@proagria.fi. TYÖKOIRA MAATILALLA to klo 9-15, Nivala, Nitek, Pajatie 5 Teemapäivä on suunniteltu maaseudun kotieläinyrittäjille ja kaikille koiran koulutuksesta kiinnostuneille. Päivän teemoja: Eläinkouluttaja Tuire Kaimio: Maailma koiran silmin; Suhtautuminen toisiin koiriin Kurssin pituus on alustavasti viisi päivää, minkä lisäksi on retkipäivä ja yksi tilakäynti. Kurssipäivät oikeuttavat opintopäivärahaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, Ari Hyvärinen, puh , ari.hyvarinen@ proagria.fi. ja ihmisiin; Koira ihmisen luona: pennusta fiksuksi koiraksi - jokakoiran peruskoulu. Riitta Talvela, Suomen Paimenkoirayhdistys: Paimentavan työkoiran hankinta; Paimenkoiran koulutus ja käyttö; Yleisimmät ongelmat ja niiden ennaltaehkäisy; Ihminen ja koira toistensa tukena vai haittana? Päivän hinta 30 euroa/henkilö (sis. alv 22 %) Tavoite 1 -alueelta tuleville ja 40 euroa/ henkilö (sis. alv 22 %) muiden kuntien alueelta tuleville osallistujille. Ilmoittautumiset to mennessä anne.kipina@proagria.fi, puh Lisätiedot: Tiina Karlström, puh. (08) , tiina.karlstrom@proagria.fi. PIENRYHMÄKOULUTUSTA Automaattilypsytiloille ja asiaa suunnitteleville on meneillään kolme pienryhmäkoulutusta. Uusia ryhmiä on suunnitteilla. Myös muita pienryhmiä järjestetään toivotun aiheen mukaan. Lisätiedot: Tiina Karlström, puh maaviesti 1/2007 Tavoite 1 -alue: Kestilä, Pulkkila, Piippola, Pyhäntä, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Utajärvi, Ylikiiminki, Yli-Ii, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo. Lisää tietoa koulutuksista osoitteessa ProAgria Oulu PL 106 (Kauppurienkatu 23), Oulu puh. (08) , faksi (08) info.oulu@proagria.fi

9 m a i t o Koiviston lypsykarjatilalla MAHDOTON MUUTTUI MAHDOLLISUUDEKSI ELL A KARTTIMO Koiviston maitotilalla Haapajärvellä lypsykarjasta luopuminen oli viime keväänä enää päivien asia. Karjasta luopuminen oli kuitenkin suuri ja kipeä ratkaisu, niinpä vielä viime metreillä päätettiin istua saman pöydän ääreen ProAgrian yritysneuvojan kanssa. Keskustelu ja laskelmat antoivat kokonaan uuden suunnan: nyt tilalla suunnitellaan navetan laajennusta ja maatalousyhtymän perustamista. Koiviston maitotilan historia alkaa vuodesta 1972, jolloin Erkki ja Aila Pekkala ostivat Haapajärven keskustan tuntumassa sijaitsevan tilan pakettipeltoineen. Vuosikymmenten aikana tila on kohentunut: on noussut uusia rakennuksia ja entisiä on korjattu; naapureilta on ostettu ja vuokrattu maita sekä lisätty karjaa. Vuonna 1995 tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa tila siirtyi Petri Pekkalalle. Tällä hetkellä tilalla on noin 30 lypsävää ja talouskeskuksen tuntumassa 40 hehtaaria salaojitettuja peltoja. Vaikka tilan raamit olivat kunnossa, Petri Pekkalalle karjan ja tilan hoitaminen sekä maansiirtoyrittäjyys olivat voimia kysyvä yhdistelmä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat vanhemmat saattoivat vain toivoa, että vuosikymmenten työ tilan hyväksi saisi jatkua. Koiviston tilan valttikortiksi nousikin Sanna-tytär, joka oli kiinnostunut karjan hoitamisesta, mutta kävi työssä tilan ulkopuolella. TILAN tulevaisuutta pohdittaessa sovittiin, että Sanna Peräaho tulisi tilan töihin puolen vuoden koeajaksi, jonka jälkeen katsotaan tilannetta uudelleen. Työnjaostakin päätettiin: Sannan vastuulle tulivat lypsytyöt, kun Petri vastasi ruokinnasta. Lasku oli pehmeä, sillä kävin edelleen entisessä työssäni Halpahallissa ja illaksi tulin lypsämään karjan. Isä opetti navetoinnin ja lypsykoneet kädestä pitäen. Myös Petri on auttanut aina, kun on ollut tarvetta. Hetkeäkään en ole tätä päätöstä katunut, kertoo vuodenvaihteessa entisen työnsä jättänyt Sanna. Vaikka tilan töihin siirtyminen on lisännyt huolta ja vastuuta, hän sanoo nauttivansa omasta vapaudesta. Oman käden jälki näkyy ja työ tuottaa iloa. PROAGRIA Oulun yritysneuvojan Hannu Kokkoniemen kanssa käyty kehityskeskustelu merkitsi Koiviston tilan väelle mahdollisuutta puhua mielessä liikkuvista asioista ja tunnoista ääneen. Kehityskeskustelussa asiantuntija ja yrittäjä pohtivat yrityksen toimintaa nykytilanteesta tulevaisuuteen. Lopputuloksena syntyy selkeä toimenpidesuunnitelma. Keskustelussa käydään tarkkaan läpi muun muassa tilan tuotanto, talous, jaksaminen ja näkymät 10 vuoden kuluttua, Hannu Kokkoniemi lisää. Erityisesti vaikutuksen teki ulkopuolisen asiantuntijan rooli. Hän osasi herätellä ja johdatella keskustelua sekä innostaa miettimään ja puntaroimaan asioita. Mahdottomasta tuli mahdollinen, Erkki Pekkala kiittelee. KEHITYSKESKUSTELUN aikana vahvistui ajatus maatalousyhtymän perustamisesta. Vaikka navetalle ei aluksi ollut tarkoitus tehdä sen suurempia muutoksia, yhteisen pohdinnan Ella Karttimo Navettainvestoinnin avulla on mahdollista lisätä myös maitokiintiöitä edullisesti, pohtivat Sanna Peräaho sekä Erkki ja Petri Pekkala Hannu Kokkoniemen kanssa. tuloksena päätettiin siihenkin investoida. Vanhat AIV-siilot kunnostetaan hiehoja varten, mistä vapautuu karjalle kahdeksan paikkaa. Parsinavetassa samalla työmäärällä pystyy hoitamaan yhtä hyvin 40 KYSY LISÄÄ! kuin 30:kin lehmää, Sanna Peräaho sanoo. Hän on iloinen myös työtään helpottavasta lypsykoneinvestoinnista, joka tuo parsinavettaan neljä lypsyyksikköä. ProAgria Kainuu / Tavoitekeskustelut ja koko tilan arvioinnit Palveluvastaava Maarit Karppinen, Lypsykarjatilat: Minna Tanner, ; Reetta Karppinen, puh ; Eila Niskanen, (myös lihanautatilat); Jaana Juntunen, Emolehmätilat: Helena Kämäräinen, Sukupolvenvaihdostilat: Osmo Tiikkainen, Maaseutuyritykset: Tarja Poikela, ja Soili Hypén, Puutarhayritykset: Heli Pirinen, ProAgria Lappi / Tavoitekeskustelut Kotieläinneuvonnan vastaava Jarno Ronkainen, ; suunnitteluagronomi Ari Alamikkotervo, ProAgria Oulu / Kehityskeskustelut Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari, Palveluvastaava Sari Isotalus, ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Hämäläinen Allan Kainuu p Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Savo-Karjalan Liha Oy, Kuopion hankintakeskus Jouko Koistinen, , TERÄSRAKENTEIDEN VALMISTUS JA ASENNUSPALVELU TAPIO ÄNÄKKÄLÄ Toivontie 5, Reisjärvi Puh. (08) , Tapio: , Jari: valmistusjaasennuspalvelu@co.inet.fi 1/2007 maaviesti 9

10 l a a t u TIINA KARLSTRÖM Laatuklubin ajankohtaisina teemoina HYVÄN ELÄMÄN JA YRITTÄMISEN SALAT Kuudenteen Laatuklubiin kokoontuivat jälleen yhteen pohjoissuomalaiset ja savolaiset ruoan tuottajat ja tulevaisuuden rakentajat. Yrittäjät syventyivät paitsi oman yrityksen johtamiseen toimintajärjestelmän avulla myös hyvän elämän ja tuottavan maatilayrittämisen salaisuuksiin. Kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulusta toivotti klubiväen tervetulleeksi. Hän muistutti, että laatujärjestelmä tunnetaan nyt ja tulevaisuudessa nimellä toimintajärjestelmä. Uusi nimi kuvaa entistä paremmin yrityksen järkevien toimintatapojen johtamista. Positiivisuutta ja energiaa oli ensimmäisenä päivän otsikkona. ProAgria Kainuun yritysneuvojana työskentelevä Laatuklubin perustajajäsen Soili Hypén on työssään selvitellyt taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten selviytymiskeinoja toimintajärjestelmän työkaluin. Tilanteet olisi ehkä voitu ehkäistä, jos johtamisen työkalut olisivat olleet käytössä alusta alkaen. Taloudellisen pohjakosketuksen kokenut yritys viimeistään ymmärtää niiden tärkeyden. Soili Hypén välitti yhden vastoinkäymisistä voimaa yritysjohtamiseen saaneen maatilayrittäjän ohjeet: 1. Ole rehellinen pankkia, omaisia ja verottajaa kohtaan. 2. Tunnusta ja myönnä virheesi vain myöntämällä voi päästä uuteen alkuun. 3. Huolehdi, että suhde puolisoon/ lähimmäiseen toimii se on valtava voimavara. 4. Älä syyllistä, sama koskee myös puolisoa. Taakka on jaettuna pienempi. 5. Älä tee töitä pimeästi. 6. Tee selvitys mahdollisuuksistasi ja kerro ne kaikille sidoshenkilöille. 7. Puhu paha olo ulos, älä panttaa, et ole yksin vaikeuksien kanssa. Älä rupea hakemaan lohtua pullosta. 8. Kiinnitä huomiosi asioihin, jotka ovat hyvin: puoliso, perhe, koti, terveys, ystävät jne. 9. Maailma ei kaadu siihen, vaikka luottotiedot menisivätkin. Hyväksy asiat, joita et voi sillä hetkellä muut- Tarja Paatero Monia taloudellisia vaikeuksia voitaisiin ehkäistä, jos johtamisen työkalut olisivat alusta alkaen käytössä, uskoi ProAgria Kainuun yritysneuvoja Soili Hypén (vasemmalla). taa. Silloin jää voimaa elää niiden kanssa. Monta laskua voi maksaa sovitellen erissä. Ota rohkeasti yhteyttä velkojiin. 10. Vaikka on vaikeaa ja koet, että olet nöyryytetty ole kiitollinen kaikesta, mitä olet elämässäsi saanut. HYVÄN TERVEYDEN ominaispiirteistä kertoi projektipäällikkö Auli Sulin MELA:sta. Niihin kuuluu omien arvojen mukainen elämä. Silti tutkimusten mukaan vain 14 prosenttia ihmisistä elää arkea omien arvojensa mukaisesti. Kiireen toinen nimi on ahdistuksen tunne: ei ehdi, on puun ja kuoren välissä. Selitetään, että on liikaa työtä tai liian vähän aikaa tehdä työ. Selityksen takana piilee oletus, että joku muu on tuon työmäärän asettanut, eikä tekemisen määrään voi itse vaikuttaa. Kun ihminen on elämäänsä ja työhönsä tyytyväinen, hänen perusasenteensa on myönteinen ja hän tuntee hallitsevansa elämäänsä. Tämä vaikuttaa positiivisesti työn tulokseen, terveyteen ja koko oman sosiaalisen ympäristön hyvinvointiin. Myönteiset tunteet kertovat, että se mikä niitä tuottaa, on meille tarpeen, Auli Sulin painotti. LAATUKLUBIN ensimmäisen viljelijäpuheenvuoron esitti maitotilayrittäjä Antti Pekkinen Vihannista. Päivä oli alkanut ankeasti, kun aamulla oli pitänyt auttaa lehmä autuaammille laidunmaille. Se on kaikille maidontuottajille kova paikka, ja siitä huolimatta on jatkettava eteenpäin. Antti kertoi elämän suuria totuuksia suoraan oman kokemuksensa kautta. Johtajuus yrityksessä on kaiken a ja o: armeijan käyneet isännät tietävät, että on johtajan vika, jos joukkue ei liiku! Johtamistyö tehdään ajatuksen ja ajan kanssa, yhteen paikkaan pysähtyen. Yhden sohvan olen urani aikana maannut jo rikki yrityksen asioita pohtiessani. Emäntä voi todistaa, Antti Pekkinen kertoi, ja kaikkien päät kääntyivät katsomaan hymyillen nyökyttelevää Ailia. Antti sai suuret aplodit naisväeltä, kun hän totesi, että talossa menee huonompikin isäntä, mutta emännän pitää olla hyvä! JOHTAMISEN vaikein, mutta tärkein tehtävä on katsoa peiliin, kun asiat eivät suju. Liian usein haetaan vikaa kaverista. Omalla esimerkillä on suuri vaikutus siihen, löytyykö työllemme tulevaisuudessa jatkajia. Jos lapset kuulevat pienestä pitäen, kuinka maatalous ei kannata ja vanhemmat ovat väsyneitä ja vielä haisevatkin pahalta, ei heistä kasva työllemme jatkajia. Positiivinen asenne elämään keventää omaa arkea ja tarttuu mukavasti ympäristöönkin. Maanviljelijöiden ei tulisi aina ylittää vuorta. Kun se tulee eteen, sen voi myös sujuvasti kiertää, Antti Pekkinen päätti esityksensä. Edellisestä puheenvuorosta ProAgria Maaseutukeskusten liiton viestintäpäällikön Suvi Anttilan oli helppo siirtyä omaan aiheeseensa: itsensä johtamiseen ja ajan hallintaan. Onko kyse muoti-ilmiöstä, ikuisuusteemasta vai ihan arkisesta asiasta, sen päättää jokainen itse. Kaikilla meillä on kuitenkin oma ja ainutlaatuinen Oy Minä Ab, jota kukin johtaa tavallaan. Kun työ koetaan rasittavaksi, toiminnan päämääriä ei monestikaan ole selkeytetty. Työtä tehdään suunnittelemattomasti, varsinkin ruuhkahuippujen aikaan. Vaikka resursseja itse kullakin on eri lailla, aikaa meillä kaikilla on saman verran. Ajankäytön hallinta on tuon 24 tunnin hallintaa. Se tulee saada jaettua kolmeen yhtä suureen osaan, jossa tasapainottelevat yhtä suurella osuudella, työ, perhe ja vapaa-aika ja lepo, Suvi Anttila kiteytti. Toimitusjohtaja Kalevi Hilli Ylä- Savon Kehityksestä visioi elintarvikkeiden arvoketjua nyt ja tulevaisuudessa. Hänenkin sanomansa ydin oli tulevaisuudessa ja sen tekijöissä meissä itsestämme. UUDESTA elintarvikelainsäädännöstä ja tarttuvien eläintautien tilanteesta Suomessa kertoi eläinlääkäri Paula Hyvönen Kuopion Yliopistosta. Uuden lain teksti on tiukkaa ja vaikealukuista, mutta peruselementit lain noudattami- 10 maaviesti 1/2007

11 l a a t u seen löytyvät kaikilta tiloilta. Ne vain täytyy osata nostaa esiin ja dokumentoida. Lain lähtökohtana on kuluttajan terveyden suojelu. Ruokaa tuottavan maatilayrityksen on huolehdittava, että suomalainen ruoka säilyttää hyvän maineensa joka tilanteessa. Maidon tuotekehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä kertoi markkinointipäällikkö Taina Lampela-Helin Valiosta. Korkealuokkainen raakaaine ja laadukas alkutuotantoketju ovat vahva lähtökohta ja edellytys meijeriteollisuuden menestykselle. Suomen meijeriteollisuuden visio on ylivoimaisella tavalla yhdistää kustannustehokkuus ja innovatiivisuus sekä säilyttää luottamussuhde kuluttajaan, hän totesi. Tuotekehitys seuraa trendejä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Snack- ja Take Away - tyyppiset ruokailutavat yleistyvät, samoin kodin ulkopuolella tapahtuva ruokailu. Kun arkisin käytetään keskimäärin 15 minuuttia päivässä ruoanlaittoon, siinä ei paljon enää perunoita keitellä. Ruoka on yhä enemmän viihdettä ja nautintoa, eikä osa amerikkalaisista enää edes tiedä, mitä nälkä on! Maito halutaan pitää esillä terveelliseen ruokavalioon kuuluvana, ja se onkin edelleen vahvasti mukana ravitsemussuosituksissa. Tarja Paatero MAIDON alkulähteille ja lehmän pariin johdatteli kotieläinagrologi Jouni Rantala ProAgria Pohjois-Savosta. Lehmä tuottaa kustannustehokkaasti laadukasta maitoa, jos sitä hoidetaan ja ruokitaan oikein. Sonnan laatu on ihana päivittäinen palaute ruokkijalle ja tankkimaidon ureapitoisuus kertoo siitä, mitä karja on kyseisen erän tuottamisen aikaan syönyt. Laskentakeskuksen tuottamat raportit antavat valtavan määrän tietoa tuotannosta. Ne pitää vain tulkita ja hyödyntää, eikä tuikata avaamattomana piirongin laatikkoon. Kuntoluokitus kertoo energiaruokinnan onnistumisesta pidemmällä ajanjaksolla. Luinen vaikutelma häviää tavoitekuntoluokan kolme kohdalla ja saa aikaan lehmään naisellisen pyöreyden, jossa peppu ei kuitenkaan vielä lötkötä. Hyvä, ohutnahkainen kolmosen lehmä tuntuu hyvältä kädessä, kuului miehinen näkökulma asiaan. Visio lehmän ruokinnan ja tuotannon välisestä tuplaamisesta mahdollistako? Ensimmäiset 100 päivää poikimisesta lehmän hyötysuhde on hyvä, koska se lypsää koko elimistöllään ja tarvittaessa lihoistaan. Ruokkijan on hallittava tuo ajankohta oikein. Sen osaamisesta kertoo lypsykäyrän muoto, jonka tulee nousta tasaisesti ja suoraviivaisesti ensimmäiset 100 päivää ja sen jälkeen laskea samanmuotoisesti umpeenlaittoon asti. Jos homma ei ole hallinnassa, lypsykäyrä on harjakaton puolikkaan mallinen, eikä lehmiä tarvitse laittaa umpeen, vaan ne tekevät sen itse, Jouni Rantala kertoi. Lehmän hyötysuhdetta ja rehustuksen tasapainoa voidaan mitata myös tankkimaidon ja väkirehun suhteella. Kahden vuorokauden väkirehumäärä jaetaan tankkiin kertyneen ja tilalla käytetyn maidon määrällä. Suhteeksi tulee normaalisti 0,32 0,35. Jos luku on pienempi, väkirehua kuluu liian vähän. Jos luku on yli 0,4, väkirehumäärä on liian suuri tuotantoon nähden. Säilörehun laatu vaikuttaa suhteeseen erittäin paljon, sillä hyvällä säilörehulla suhde on 0,3 ja huonolla jopa 0,45. TALOUDEN suunnittelusta ja seurannasta maatilayrityksessä kertoi tärkeitä seikkoja talousneuvoja Heikki Ollikainen ProAgria Oulusta. Tunnuslukujen kautta voidaan nopeasti selvittää yrityksen taloudellinen tilanne ja kehityskaari. Laatuklubilla muistutetiin, että resursseja on itse kullakin eri lailla, mutta aikaa on jokaisella saman verran. Kyse on 24 tunnin hallinnasta. Tarja Paatero Ryhmätöiden aikana pohdittiin päivänpolttavia teemoja omasta näkökulmasta. Niiden avulla voidaan myös vertailla omaa tulosta muihin yrityksiin sekä tehdä oikeisiin tietoihin perustuvaa investointien ja verotuksen suunnittelua. Veroilmoituksesta saadaan hyviä tunnuslukuja talousprosessin hallintaan. Tällaisia ovat muun muassa suorien rahamenojen osuus tuloista, velkojen osuus liikevaihdosta, poistokelpoisen omaisuuden määrä suhteessa velkoihin, korkojen ja lyhennysten osuus liikevaihdosta, Heikki Ollikainen valotti. MAALTA OLLAAN ja toimeen tullaan päivän aloitti yrittäjä Miika Åfelt Hevoskievarista Ikaalisista. Hän oli saanut aiheekseen puhua menestyksen intohimosta ja idean matkasta tuotteeksi sekä kyläverkostoitumisen haasteesta. Miika Åfelt eroaa lähtökohdiltaan perinteisistä maaseudun yrittäjistä, sillä hän ei ole syntynyt maalla, ei siirtynyt yrittäjäksi sukupolvenvaihdoksen kautta eikä edes tämän päivän maatilayrittämisen mallilla. Hänen visionsa on maaseudun historiassa työhevosissa. Kanttorin pojan rakkaus hevosiin on tullut syntymälahjana. Vanhempien estelyistä huolimatta hän osti ensimmäisen hevosensa salaa omilla rahoillaan. Siitä alkoi taival kohti Hevoskievarin nykypäivää. Aamupäivän aikana kuulimme usean idean etenemistä menestyväksi tuotteeksi ja näimme edessämme miehen, joka saa selvästi valtavat voimavarat työstään, josta pitää. Ikaalisten Jyllin kylän ihmisten alkuhämmästyksen laannuttua on Miika Åfelt ideoineen otettu hienosti vastaan. Kylä on verkostoitunut yhteistyöhön, jossa jokaisen osaamisella on osansa ja arvostuksensa. Verkostoyhteistyötä tehdään myös Reima Countryn piirissä, johon puolestaan voi tutustua osoitteessa www. reimacountry.fi. Lisätietoa Miika Åfeltin yrityksestä on osoitteessa AJANKOHTAISET terveiset maatalouden tukirintamalta Laatuklubin osanottajille välitti MTK-Pohjois- Pohjanmaan toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi. Hallituksen puheenjohtaja Eero Pisilä Pohjoisen Kantaperuna Oy:stä esitti videon yrityksen toiminnasta ja totesi yhteistyön lisäämisen olevan tälläkin saralla kova haaste. Jos olet rakentanut pilvilinnan unelmistasi, se ei suinkaan ole väärässä paikassa. On vain rakennettava sinne johtavat kiviportaat. Jälleen kerran Laatuklubin aikana kuulimme, että menestykset avaimet on meillä kaikilla ne on vain osattava ja uskallettava käyttää oikein. Eero Pisilä kiteytti sanomansa: Voittajilla on suunnitelma. Häviäjillä on tekosyy. Voittajat tekevät. Häviäjät odottavat, että jotain tapahtuu. Voittajat sanovat: Mahdollista. Häviäjät sanovat: Vaikeaa. Jokaisessa on voittaja. On vain kysymys tahdosta Laatuklubin viimeisen puheenvuoron piti kouluttajaterapeutti Eeva- Liisa Impola. Hän opetti yleisöään nauramaan ja etsimään sitä jokumuuta, jonka pitäisi puolestamme tehdä asioita. Sitä tyyppiä kun ei ole kukaan vielä löytänyt, vaikka niin monen mielestä sellainen on jossain olemassa. ProAgria Oulun hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rahko lausui päätössanat ja toivotti kaikki nykyiset ja uudet osallistujat tervetulleiksi jälleen seuraavaan Laatuklubi-tapaamiseen syksyllä Tiina Karlström on ProAgria Oulun kotieläinagrologi. 1/2007 maaviesti 11

12 m a i t o TESTATTU MAITOMITTARI säästää tuotosvirheiltä HARRI SALOW Yksi tuotosseurannan tärkeimmistä tuloksista on lehmien maitotuotos. Maitomäärä mitataan tai punnitaan hyväksytyllä mittausvälineellä tai maitomittarilla, jonka on oltava kansainvälisen tuotosseurantakomitean ICARin hyväksymä. Mittausvälineet on testattava säännöllisesti, jotta tuotokset ovat virallisia. Epätarkkuus aiheuttaa tuotosvirheen. Käytettäville mittareille on annettu myös vaatimukset toiminnasta, tarkkuudesta ja valmistuksessa käytettävistä materiaaleista Vuodesta 2005 lähtien on maitomittareita tarroitettu, numeroitu ja samalla tallennettu rekisteriin. Numero seuraa mittarin mukana myös uudelle omistajalle. Hyväkuntoiset ja testatut mittarit menevät hyvin kaupaksi. Rekisteri osoittaa, että Suomessa käytettävät mittalaitteet ovat kunnossa ja testattu säännöllisesti. Rekisteri on ProAgria Maaseutukeskusten liiton ja Maatalouden Laskentakeskuksen yhteistyössä toteuttama ja se löytyy osoitteesta kuten muutkin tuotosseurantapalvelut. Sieltä voi tarkistaa, ovatko mittarien tiedot oikein. Puutteista ja virheistä voi ilmoittaa omalle maitotilaneuvojalle, joka korjaa rekisteritiedot. Mittareiden rekisteröinti vaikuttaa tuotosten virallisuuteen seuraavasti: 1. Nykyinen ohjesääntömme edellyttää mittarien testausta kahden vuoden välein. 2. Maitomittarirekisterissä näkyvä testattava viimeistään - päivä on kaksi ja puoli vuotta edellisestä testauksesta. 3. Ohjelmat on aseteltu niin, että kun tilalla on kulunut kolme vuotta mittarien testauksesta, tuotokset menevät epävirallisiksi. Jos esimerkiksi mittarit on testattu ja seuraavan kerran , vuoden 2008 tuotos on epävirallinen. Vuoden 2007 epävi- rallisuudet tulevat näkyviin vuoden 2008 alussa tiloille saapuvissa vuosiraporteissa. PROAGRIA LAPIN on rekisterissä mittaria, joista tänä vuonna testauksen vaatii noin puolet eli niiden testauksesta on kulunut yli kaksi vuotta. Rekisterissä on myös mittareita, joiden testauksesta on kulunut aikaa yli kymmenenkin vuotta. Kainuussa mittareita on rekisteröity 800 ja Oulussa Virallisilla tuotoksilla on merkitystä jalostukseen valittavien sonnien emien osalta. Nautalehden tuotostilastot vaativat myös määräajoin testatut maitomittarit. Muuten testausajankohdalla ei ole vaikutusta tuotosseurantaan. Pääasia on, että maitomäärät mitataan oikein. Maitotilaneuvojat seuraavat tilastoista mittaustuloksia. Tarvittaessa maitomittarien tarkkuus tarkistetaan eli testataan punnitun vesimäärän avulla erityisellä tarkistusputkella. Jos mittaustulos on +/- 100 grammaa, tarkkuus on riittävä. Vuosien mittaan maitomittareiden kumitiivisteet likaantuvat ja kumi menettää ominaisuuksiaan, mistä seuraa tiivisteiden uusimistarve. Epätarkka maitomittari puretaan osiin, pestään, vaihdetaan tarpeelliset tiivisteet ja rikkoontuneet osat. Lisäksi tarkistetaan näyttämä ja säädetään se tarpeen mukaan. Kainuussa maitomittareita testataan muun muassa Osmonkadun toimiston kellarissa Kajaanissa. ProAgria Lapin Heli Pirilä Apukan testaustiloissa. MAITOMITTAREIDEN huolto on Lapissa keskitetty Apukkaan, jossa on sopivat tilat navetan entisessä maitohuoneessa. Kainuussa vastaavat tilat ovat muun muassa Osmonkadun toimiston kellarissa Kajaanissa. ProAgria Oulun alueella huoltopaikkoja on useita, muun muassa Kempeleessä, Kuusamossa ja kesällä Haapavedellä ja Haapajärvellä. Maitotilaneuvojat ovat kuljettaneet maitomittareita huoltoon työmatkojensa yhteydessä. Alueen laajuudesta johtuen se ei aina onnistu, joten muitakin mahdollisuuksia on hyödynnetty. Lapissa matkahuolto on ollut paras vaihtoehto henkilökohtaiselle huoltoon tuonnille. Tarpeettomiksi käyneitä maitomit- tareita voit tarjota ProAgrian Lapin maitotilaneuvojille. Huollamme ne ja myymme eteenpäin. Kyseeseen tulevat TruTest-, Milko Scope II - ja Waikato-maitomittarit. Käytettyjen myynti tai ostoa koskevat lisätiedot: ProAgria Lappi, Harri Salow, puh MAITOMITTARIEN TESTAUS JA HUOLTO ProAgria Lappi konekonsulentti Harri Salow, puh kotieläinneuvoja Heli Pirilä, puh kotieläinneuvoja Terhi Luukkonen, puh kotieläinneuvonnan vastaava Jarno Ronkainen, puh ProAgria Kainuu maitotilakehittäjä Minna Tanner, puh Kainuun eteläosat maitotilaneuvoja Jaana Juntunen, puh Kainuun pohjoisosat ProAgria Oulu maitotilaneuvoja Sauli Kärenlampi, puh kannettavat mittarit maitotilaneuvoja Paula Vilppola, puh kiinteät asemat 12 maaviesti 1/2007

13 Varmista runsas sato Kun peltoviljelyn ravinteiden määrää tullaan rajoittamaan, on entistäkin tärkeämpää, että saat lannoitteista maksimaalisen hyödyn irti. Kalkitsemalla kasvit hyödyntävät jopa 30 % paremmin lannoitteiden ravinteet. Tee siis kalkkitilaus jo tänään. Lisätietoa kalkituksen hyödyistä: 30 % Kalkitsemalla kasvit hyödyntävät jopa 30 % paremmin lannoitteiden ravinteet. ä, saat 3 %:n hintaedun ja levitysaikaa asti. 1/2007 maaviesti 13

14 m a i t o VIRPI HUOTARI Maitotilojen asiakaskysely 2006: MAITOTILA HYÖDYNTÄÄ NEUVONTAA ProAgria Oulun maitotilaneuvojat jättivät marraskuussa asiakaspalautelomakkeen noin 200 kehittävälle tai nykytuotannolla jatkavalle maitotilalle. Kyselyn perusteella ProAgrian monipuolisilla palveluilla on edelleen vahva sija tulevaisuuteen tähyävillä maitotiloilla. Kehityshakuisen yrityksen tavoitteena on parantaa ja kehittää toimintaansa. Silloin on kuunneltava tarkalla korvalla asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita. On myös arvioitava säännöllisesti, miten on suoriuduttu. Vastauksen kyselyyn antoi 108 asiakasta. Lomakkeella kysyttiin asiakkaiden käyttämistä palveluista, tulevaisuuden toivomuksista ja samalla myös neuvojakohtaista palautetta. Karjakoko oli 35 prosentilla vastanneista lehmää, 38 prosentilla lehmää, 13 prosentilla lehmää, yhdeksällä prosentilla lehmää ja viidellä prosentilla yli 50 lehmää. Karjakoko kuvaa hyvin ProAgria Oulun keskiarvoa, joka on 23 lehmää. Tiloista 61 prosenttia aikoo jatkaa maidontuotantoa yli 10 vuotta. Liki kolmannes suunnitteli investointia, laajentamista ja tuotannon tehostamista. 70 prosenttia vastanneista aikoi käyttää jatkossakin ruokinnansuunnittelua ja maidontuotannon kannattavuuslaskelmia. Puolet vastanneista ilmaisi tarvitsevansa neuvontaa tulevaisuudessa tuotannonsuunnitteluun (pelto, karja), -tehostamiseen ja taloudellisen tuloksen laskemiseen sekä EU-tukineuvontaan. 40 prosenttia tiloista piti verokirjanpitoa ja veroneuvontaa tarpeellisena. Kolmannes nosti esille eläinten olosuhteet ja hyvinvoinnin. Uusi Täydentävien ehtojen tilaneuvonta -palvelu kiinnosti myös kolmannesta tiloista. Peltopuolen kehittämiseen halusi 15 prosenttia tiloista kasvukaudenaikaisia tilakäyntejä. Neljännes tiloista haluaa myös tulevaisuudessa neuvontaa koko tilan toiminnan kehittämiseen, omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin sekä ympäristöasioihin. NEUVOJAKOHTAISESSA palautteessa kysyttiin kokemuksia neuvojan työstä. Neuvojien ammatillista osaamista ja palveluhenkisyyttä arvostettiin korkealle (3.8, asteikolla 1 4). Yhteydenpito ja aikataulut saivat hyvän keskiarvon (3.7), mutta joukossa oli hajontaa. Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että sovitut palveluajat pidetään puolin ja toisin. Neuvojan työ on suunnitelmallista ja etenkin sesonkiaikoina työt sovitaan viikkoja jopa kuukausia etukäteen. Jos tulee viime hetken peruutus, seuraava vapaa aika voi löytyä useiden viikkojen päästä. Kehitettävää on tulosten tulkinnassa (3.6) ja ratkaisuehdotusten löytämisessä (3.5). Tavoitteena on, että suunnitelma tai laskelma käydään asiakkaan kanssa läpi eli palvelu jatkuu vielä paperitulosteen tekemisen jälkeen. Palvelun päättyessä sekä neuvoja että asiakas ovat selvillä, mihin ollaan menossa ja mitä toimenpiteitä tarvitaan. Tarvittavat kirjaukset tehdään jopa laatukäsikirjaan asti. JÄLKISEURANTA sai alhaisimmat pisteet (3.3). Siihen kuuluu yhteydenpito ja asiakkuudenhoito käyntien välillä. Neuvoja tukee asiakasta ja seuraa asiakkaan kehittymistä. Palvelutapahtumien välillä asiakkaan harteille jää suunnitelman toteuttaminen käytännössä ja tarvittaessa yhteydenpito neuvojaan. Yhteydenpidossa on myös kaksisuuntainen viestintä toivottavaa. Jos ei ehdi soittamaan, tekstiviesti tavoittaa ja muistuttaa nopeasti. Alkuvuodesta on aika päivittää palvelukartoitus maitotilaneuvojan kanssa ja käydä läpi viime vuosi: mitä palveluja tehtiin ja pysyttiinkö sopimuksessa. Samalla sovitaan, mitä palveluja tehdään ja paljonko varataan aikaa - puolikkaita vai kokonaisia päiviä. Elämme muutoksen maailmassa, jossa kohtaavat inhimilliset arvoihin perustuvat tarpeet ja kylmät liiketoiminnan periaatteet. Jaksamisen ja taloudellisen tuloksen välissä tasapainotellaan työssä ja yksityiselämässä. Molempia valmiuksia on kehitettävä, jotta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden muutokset ja haasteet. ProAgrian neuvonta on mukana kehityksessä ja haluaa olla maitotilojen kumppanina rakentamassa maitoisaa tulevaisuutta Pohjois- Suomeen. Lisätiedot: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh , virpi.huotari@proagria.fi. 14 maaviesti 1/2007

15 m a i t o Viljelijöiden pienryhmässä KEHTAA KYSYÄ ELL A KARTTIMO Kun automaattilypsystä, lehmien ruokinnasta tai hiehojen kasvatuksesta kokoonnutaan keskustelemaan pienryhmässä, asioihin päästään pureutumaan syvälle. Pikku ryhmässä kehtaa kysyä, eikä tyhmiä kysymyksiä tunneta, ProAgria Oulun kotieläinagrologi Tiina Karlström sanoo. Pohjoispohjalaiset viljelijät ovat käyttäneet ProAgria Oulun Laatutreeni-hankkeen tarjoamaa mahdollisuutta hyödykseen ja koonneet ryhmiä sopivan teeman ympärille. Idea ryhmästä on voinut syntyä esimerkiksi Laatutreeni-teemapäivän aikana. Automaattilypsy on ollut yksi suosittu aihe. Ryhmissä on ollut mukana sekä automaattilypsyyn siirtymistä harkitsevia että pioneereja, jotka hankkivat tämän alueen ensimmäiset robotit, Tiina Ella Karttimo Kärsämäen automaattilypsyryhmä sai muun muassa kuulla nurmolaisen Ari Tepon ajatuksia ruokinnansuunnittelusta. Karlström kertoo. Hän sanoo, että viljelijät kaipaavat puolueetonta tietoa automaattilypsyn ongelmista, utareterveydestä tai eläinaineksesta - asioista, joista ei saa tietoa laitevalmistajalta. Myös ajanhallinta on keskeinen kysymys, kun lypsy ei enää rytmitä yrittäjän päivää. PIENRYHMÄN jäsenet voivat itse vaikuttaa yhteisten päivien sisältöön. Valmista ja ennalta määrättyä ohjelmaa ei ole. Esimerkiksi Taivalkosken pienryhmä halusi keskittyä eläinten ruokinnan perusteisiin, onhan kyse viljelijälle rahanarvoisesta asiasta. Yksi isäntä totesikin päivän päätteeksi katsovansa lehmää aivan uusin silmin, Tiina Karlström kertoo. ASIANTUNTIJOITA pienryhmiin on mahdollista pyytää tilanteen mukaan kauempaakin. Esimerkiksi automaattilypsyyn on saatu kokemuksia oman alueen ulkopuolella toimivilta robottitiloilta. Tiina Karlström kannustaa viljelijöitä kokoamaan pikku porukan ja käyttämään hyödykseen Laatutreeni-hankkeen tarjoaman mahdollisuuden. Valmista koulutuspakettia ei periaatteessa ole, vaan sisältö muokataan pienryhmän toiveiden mukaan. Lisätiedot: ProAgria Oulu, kotieläinagrologi Tiina Karlström, puh , tiina.karlstrom@proagria.fi. SATATONNARIT 2006 Kainuun Karjakerho 1. Iines AAA, om. Tarja ja Esa Karjalainen, Vaala 2. Hansina F, om. Matti Keränen, Hyrynsalmi 3. Ella A, om. Pirjo ja Tenho Kemppainen, Ristijärvi 4. Ilona F, om. Tiina Huotari, Kuhmo 5. Jenna B1, om. Pentti Kyllönen, Puolanka 6. Juttu A, om. Marjatta ja Timo Korhonen, Sotkamo Lapin Karjakerho 1. Hilla A, om. Helvi ja Jorma Tervonen, Ranua 2. Ihme AAA, om. Satu ja Heikki Maaninka, Posio 3. Hiiva A, om. Anna-Maija ja Kosti Kokkoniemi, Sodankylä 4. Jatsi A, om. Anna-Maija ja Kosti Kokkoniemi, Sodankylä 5. Hilu B3, om. Kaarina ja Viljo Uutela, Sodankylä 6. Ilta A, om. Riitta ja Kyösti Arpi,Tornio 7. Kielo F, om. Vuokko ja Esko Kulju, Tornio 8. Kippura A, om. Eeva ja Jouko Mäkitalo, Keminmaa 9. Ilona A, om. Paula ja Juhani Keskipalosaari, Tornio 10. Impi FFF, om. Riitta ja Reino Kantia, Salla 11. Kielo F, om. Pentti ja Aila Hiltula, Simo 12. Emppu R1, om. Marjaana ja Jouko Kukkonen, Ranua 13. Jännä F, om. Suoma ja Matti Kumpula, Sodankylä 8. Ity AAA, om. Marja Junno ja Kalervo Jauhonen, Nivala 9. Hilla A, om. Helvi ja Jorma Tervonen, Ranua 10. Emma R3, om. Leena ja Martti Konttinen, Ylikiiminki 11. Ellos A, om. Arja ja Urpo Linna, Muhos 12. Hely A, om. Sari ja Arvo Salmu, Merijärvi 13. Ikoni A, om. Arja ja Veikko Knuutinen, Kärsämäki 14. Amuletti A, om. Juha Näpänkängas, Kestilä 15. Amula F, om. Erkki ja Heikki Myllylä, Merijärvi 16. Jippo AAA, om. Hilkka ja Markku Leiviskä, Pyhäntä 17. Etu B2, om. Riitta Poikkimäki, Nivala 18. Jill R3, Irma ja Veijo Ruotsalainen, Kärsämäki 19. Etta F, Merja ja Seppo Kynkäänniemi, Yli-Ii 20. Hilla A, om. Anja ja Juhani Kinnunen, Oulu 21. Impi B3, om. Minna ja Arto Juurikka, Pudasjärvi 22. Juttu F, om. Jaana ja Arto Myllylä, Pyhäntä 23. Koru R2, om. O-P Lumiaho ja Anna Kurkinen, Vihanti 24. Jalna AAA, om. Aimo, Toivo ja Pertti Märsy, Ylikiiminki Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho 1. Hyöty R2, om. Ali Hentilä, Kuusamo 2. Essukka S, om. Sanna ja Heikki Marjala, Raahe 3. Elpe AAA, om. Aimo, Toivo, Pertti Märsy, Ylikiiminki 4. Ennätys R1, om. Maire ja Aulis Tarkila, Haapavesi 5. Hieno R1, om. Seija ja Martti Sillanpää, Liminka 6. Irre FFF, om. Ulla ja Esko Rissanen, Pudasjärvi 7. Haapa F, om. Enna ja Seppo Männikkö, Haapavesi Erika Jylhä-Pekkala Uutta satatonnaria juhlittiin muun muassa vihantilaisella Anna Kurkisen ja Olli-Pekka Lumiahon maitotilalla. Päivän tähti oli Koru-lehmä. 1/2007 maaviesti 15

16 y m p ä r i s t ö KYLLIKKI LUMIJÄRVI Ajankohtaista kevään tukihausta Kansallisesta varannosta voidaan myöntää tukioikeuksia kohtuullisen harvoissa tapauksissa. Hakuohjeita ja -lomakkeita on saatavana internet-osoitteesta kunnasta tai TE-keskuksesta. Varantohakuaika päättyy Tukioikeuksien siirrot: Maatiloille postitetaan maaliskuussa esitäytetty tukioikeuslomake 103A, siirtolomake 103B ja siirto-ohje. Siirtoilmoituksia voi tehdä heti sen jälkeen, kun lomakkeet ovat käsillä: viimeistään mennessä ja vihoviimeisten lohkomuutosten osalta mennessä. Vuokrasopimuksen tulisi olla aina kirjallinen, ja siinä pitää mainita yksiselitteisesti sopimuksen voimassaoloaika ja sopimusehdot. Rakentamattomasta maasta vuokrasopimus voi olla enintään 10 vuotta. Suullinen vuokrasopimus hyväksytään, mutta siitä on kerrottava vuosittain 102B-lomakkeen kohdassa lisätietoja. Suullinen sopimus voi kestää enintään 2 vuotta. Ympäristötuen ja LFA-tuen uudet sitoumukset: Vuosina tehdyt ympäristötukisitoumukset jatkoaikoineen päättyvät Vuosina tehtyjen uusien LFA- ja ympäristötukisitoumusten osalta voitaisiin periaatteessa jatkaa kyseisen sitoumuskauden loppuun saakka. Hallinto suosittelee kuitenkin kaikkien sitoumusten uusimista. Voimassa olevan sitoumuksen voi vaihtaa uuteen vain tänä vuonna. LFA-sitoumuksen osalta on muistettava myös kansallisen lisäosasitoumuksen uusiminen. Erityistukisopimuksien hakemukset liitteineen tulee olla TE-keskuksessa mennessä. Myös suunnitelmat pitää toimittaa huhtikuun loppuun mennessä. Jos suunnitelmien tekemiseen tarvitaan apua, kannattaa ottaa yhteys ProAgrian neuvojaan mahdollisimman pian. Lannoituksen siirtymäsäännöt: Kasvukauden 2007 lannoituksen voi suunnitella ja toteuttaa vuoden 2006 ehtojen mukaisesti, lukuun ottamatta syysviljojen kylvöä ja 1.8. jälkeen perustettavien nurmien ja puutarhakasvien lannoitusta, jotka on tehtävä uusien ehtojen mukaisesti. Kyllikki Lumijärvi on ProAgria Oulun kotieläinagrologi. Ympäristötukikoulutukset Pohjois-Pohjanmaalla Tilaisuuden aiheet: - Ympäristötukiohjelma ja tulevaisuuden näkymät - Ympäristötuen lisätoimenpiteiden valitseminen - Erityistukisopimukset - Ei tuotannolliset investoinnit, Leader-toimintatapa ja eläinten hyvinvointituki - Täydentävä ehdot; Eläinten hyvinvointi Koulutukset pidetään klo seuraavilla paikkakunnilla: Yli-Ii, kunnan valtuustosali Kuusamo, kaupungintalon valtuustosali Oulu, Valio, Maikkulan meijeri, Kangaskontiontie Siikajoki, Paavolan seurakuntasali, Paavolantie 42, Paavola Taivalkoski, Metsäoppilaitos, Jokijärventie Pyhäjoki, lukio, Koulutie Muhos, OSAON Muhoksen yksikkö (Koivikko) os. Kirkkotie Sievi, Kunnantalo, valtuustosali Liminka, Taidekoulun (kansanopisto) auditorio, Arvolankuja Haapavesi, kaupungintalo Haapajärvi, yläasteen auditorion, Koulukatu Rantsila, Seurakuntatalo, Rantsilanraitti Tyrnävä, Kunnantalo valtuustosali Reisjärvi, Niemenkartano, auditorio, Susisaarentie Kärsämäki, Frosteruksen koulu, Auditorio, Frosteruksenkatu 25, sisäänkäynti ulko-ovesta: C-ovi Kalajoki, Lukion auditorio (Mereojansali), Pohjankyläntie Pudasjärvi, kaupungin valtuustosali 1.3. Oulainen, Kulman Kino, Asemakatu Ylivieska, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu sosiaalialan auditorio, Kuusitie 6, 2.3. Nivala, Teknologiatalo Nitek, Pajatie 5 Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu! Ilmoittautumiset kahta päivää ennen koulutusta kunnan maataloustoimistoon. 16 maaviesti 1/2007

17 y m p ä r i s t ö ProAgrian EU-tukineuvonta ProAgrian neuvojat auttavat viljelijää saamaan parhaan mahdollisen hyödyn EU-tuista. Ota yhteyttä! ProAgria Kainuu Vesa Hyvönen, Kainuun luomutilat Eila Niskanen, Sotkamo Minna Tanner, kaikki Kainuun kunnat Matti Väisänen, Vaala, Vuolijoki Tukipisteneuvojat: ilmaista neuvontaa ja maksullista hakemusten täyttöä varaa aika hakemuksen täyttöä varten Merja Kaipainen, Sotkamo Anita Härkönen, Puolanka Keijo Mulari, Suomussalmi Päivi Komulainen, Vaala Pentti Tolonen, Ristijärvi Janne Ylijoki, Kuhmo Matti Väisänen, Vuolijoki, Kajaani Vesa Hyvönen, Paltamo, Hyrynsalmi ProAgria Lappi Mirja Aikio, Sodankylä, Savukoski Ari Alamikkotervo, Rovaniemi, Tervola Pekka Kummala, Posio Kari Kähkölä, Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonio, Utsjoki Timo Ohinmaa, Kolari, Pello, Ylitornio Enni Ovaskainen, Kemijärvi, Salla Jarno Ronkainen, Ranua Martti Suokas, Tornio, Keminmaa, Simo Armi Uljua, Tervola, Tornio ProAgria Oulu Antti Harjunen, Muhos, Temmes, Tyrnävä, Utajärvi Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski Satu Huovinen, Nivala Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Risto Jokela, Alavieska Erika Jylhä-Pekkala, Raahe, Vihanti, Siikajoki Sirkku Kaijala, Taivalkoski, Pudasjärvi Markku Kalaoja, Nivala Elvi Kehusmaa, Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi Minna Kärenlampi, Muhos, Utajärvi Sauli Kärenlampi, Liminka, Lumijoki, Hailuoto Anna-Riitta Leinonen, Nivala, Haapavesi Vuokko Lukinmaa, Oulainen, Vihanti Kyllikki Lumijärvi, EU-tukivastaava, ProAgria Oulun alue Martti Määttä, Kuusamo Päivi Määttä, Kuusamo Esko Ojalehto, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä, Rantsila Anna-Kaisa Ojantakanen, Liminka, Lumijoki, Siikajoki, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä Heikki Ollikainen, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska Paula Orava, Haapajärvi, Nivala Tarja Paatero, Haapavesi Tommi Palonen, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Vihanti, Ylivieska Maire Pikkarainen, Kestilä Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi Jousi Sassali, Raahe, Siikajoki Sanna Suomela, Kiiminki, Ylikiiminki, Oulu, Yli-Ii, Pudasjärvi, Muhos Anitta Talus, Merijärvi, Alavieska Alpo Törmänen, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Siikajoki Pertti Törmänen, Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi Olli Valtonen, Nivala Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Ylikiiminki Matti Viitala, Haapavesi, K ärsämäki Paula Vilppola, Oulu, Kempele, Rantsila Ulla Yrjänä, Siikajoki etsimme heinän sopimustuottajia Pohjois-Suomen alueelta Soita vaikka heti p Atso Paavola Oy MAANMITTAUS- TOIMITUKSET tilojen jaot yksityistie-toimitukset rajankäynnit MAAKAUPAT ALUSTA LOPPUUN kiinteistötiedot kiinteistöjen kauppakirjat kaupanvahvistukset rasitus- ja lainhuutotodistukset kiinteistörekisterikartat ja-otteet KARTAT Peruskartat Tiekartat Opaskartat Ulkoilukartat Digitaaliset kartta-aineistot KARTAT MYÖS SÄÄNKESTÄVÄKSI LAMINOITUNA LAPIN MAANMITTAUSTOIMISTO Hallituskatu 3B, Rovaniemi, puh , fax Suensaarenkatu 2, Tornio, puh , fax Kirkkokatu 16, Kemijärvi, puh , fax Kaamostie 6, Ivalo, puh , fax KAINUUN-KOILLISMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO Lönnrotinkatu 2C, Kajaani, puh , fax Kaiterantie 20, Kuusamo, puh , fax Toritie 1, Pudasjärvi, puh , fax POHJOIS-POHJANMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO Kansankatu 53, Oulu, puh , fax Valtakatu 4, Ylivieska, puh , fax /2007 maaviesti 17

18 t i l a n e u v o n t a Täsmäneuvontaa tilalla TÄYDENTÄVISTÄ EHDOISTA MATTI PARTANEN Tämän vuoden alusta lähtien viljelijät ovat saaneet valtion tukea neuvontaan, jota annetaan täydentävistä ehdoista henkilökohtaisesti tilalla. Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämään rekisteriin on hyväksytty myös noin 30 ProAgria Kainuun, Lapin ja Oulun neuvojaa. He ovat viljelijän tukena varmistamassa, että asiat ovat kunnossa ja viljelijä välttyy tukimenetyksiltä. Täydentävien ehtojen merkitys kasvoi tämän vuoden alussa, kun ne tulivat entistä laajemmin tukien saannin ehdoksi. Viljelijälle vapaaehtoisessa tilaneuvonnassa käydään keskustellen läpi tilan valitsemaan neuvontaosioon liittyvät ja tilan tuotannon kannalta merkittävät tekijät. Havaintolistan avulla paneudutaan lainsäädännöllisiin ehtoihin sekä niiden perusteisiin ja soveltamiseen tilalla. Samalla annetaan tarvittavia lisäohjeita ja suosituksia, jotka kirjataan havaintolistaan. Neuvonta on luottamuksellista ja neuvojat toimivat virkavastuulla. Tiedot eivät missään vaiheessa mene esimerkiksi tukivalvonnalle. KASVINTUOTANTOTILA Keskeiset tilaneuvonnan aiheet: * hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset: hyvät viljelykäytännöt, maan rakenne, hukkakauran torjunta, maiseman ylläpitäminen * ympäristösäädökset: lannoitus, pohjavesialueet, puhdistamolietteen käyttö *kasvinsuojeluaineiden käyttö: vesistörajoitukset, käyttömäärät, varastointi KOTIELÄINTILA Keskeiset tilaneuvonnan aiheet: * eläinten rekisteröinti * rehujen hygienia ja laatu * maidon hygienia ja laatu * eläinten hyvinvointi ja eläintaudit * hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset: hyvät viljelykäytännöt, maan rakenne, hukkakauran torjunta, maiseman ylläpitäminen * ympäristösäädökset: karjanlannan levitys, pohjavesialueet * kasvinsuojeluaineiden käyttö: vesistörajoitukset, käyttömäärät, varastointi. Viljelijä saa tilaneuvontaan valtion maksamaa tukea enintään 150 euroa / neuvontaosio. Saman kalenterivuoden aikana voi tuen käyttää enintään kahteen osioon. Tuki haetaan kunnan maatalousviranomaiselta 60 päivän kuluessa neuvontatapahtumasta. Neuvontaa toteutetaan sekä muuhun neuvontaan liittyvien tilakäyntien yhteydessä että erillisenä palveluna. PROAGRIAN TILANEUVONTA POHJOIS-SUOMESSA Tilaneuvontajärjestelmän neuvojarekisteriä ylläpitää maa- ja metsätalousministeriö osoitteessa Alla olevassa listassa näkyvät kunkin neuvojan tämänhetkiset neuvontaosiot, joista on selitykset alla. Rekisterin nimet ja neuvontaosiot päivittyvät edelleen! Lisätiedot: ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh ; ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh ; ProAgria Oulu, Anna-Riitta Leinonen, puh tai etunimi.sukunimi@proagria.fi. ProAgria Kainuu Jaana Juntunen, ProAgria Kainuun alue (3, 5, 6, 7) Matti Partanen, ProAgria Kainuun alue (1, 2, 4) Minna Tanner, ProAgria Kainuun alue (3, 5, 6, 7) Matti Väisänen, ProAgria Kainuun alue (1, 2, 4) ProAgria Lappi Mirja Aikio, ProAgria Lapin alue (3,5) Ari Alamikkotervo, ProAgria Lapin alue (1, 2, 4) Martti Suokas, Keminmaa, Kolari, Rovaniemi, Simo, Tervola, Tornio, Pello, Ylitornio (1, 2, 4) Armi Uljua, ProAgria Lapin alue (3, 5, 6, 7) ProAgria Oulu Antti Harjunen, Muhos, Oulu, Tyrnävä, Utajärvi (1, 2, 4) Laina Hekkala, Kuusamo, Taivalkoski (3, 5, 6) Satu Huovinen, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Ylivieska (3, 5, 6, 7) Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Vihanti, Ylivieska (1, 2) Risto Jokela, Alavieska, Merijärvi, Nivala, Ylivieska, Oulainen, Pyhäjoki (1, 2) Sirkku Kaijala, Taivalkoski, Pudasjärvi Pirkko Kalaoja, Alavieska, Haapajärvi, Nivala, Oulainen, Ylivieska (3, 5, 6, 7) Elvi Kehusmaa, Ii, Pudasjärvi, Yli-Ii, Ylikiiminki (3, 5, 6, 7) Liisa Lehikoinen, Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Pulkkila (3, 5, 6) Anna-Riitta Leinonen, ProAgria Oulun alue (1, 2) Vuokko Lukinmaa, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Siikajoki, Vihanti (3, 5, 6) Kyllikki Lumijärvi, ProAgria Oulun alue (1, 2, 3, 5, 6, 7) Päivi Määttä, Kuusamo, Taivalkoski (1) Esko Ojalehto, Kestilä, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä, Rantsila (1, 2) Paula Orava, Haapajärvi, Nivala, Pyhäjärvi (3, 7) Tarja Paatero, Haapavesi, Kestilä, Kärsämäki, Nivala, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä (3, 5, 6, 7) Tommi Palonen, Alavieska, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti, Ylivieska (1, 2, 4) Erkki Ryynänen, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi (1,2,4) Marketta Sarja, ProAgria Oulun ja Kainuun lammastilat (3,7) Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki, Ylivieska (1, 2, 3, 5, 6, 7) Olli Valtonen, ProAgria Oulun alue (1, 2, 6) Esko Viitala, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski, Yli-Ii, Ylikiiminki (1, 2) Matti Viitala, Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Pyhäntä (1, 2) Paula Vilppola, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Rantsila, Siikajoki, Tyrnävä (3, 5, 6, 7) Täydentävien ehtojen osiot: 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. Ympäristösäädökset 3. Eläinten tunnistus ja rekisteröinti 4. Kasvinsuojeluaineet 5. Elintarvikkeet 6. Rehut 7. eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen 18 maaviesti 1/2007

19 Patentoitu etupesä Edullinen ja vaivaton puupoltin KW Pitkät täyttövälit Tasainen lämpö Sopii olemassa olevaan kattilaasi Helppo asentaa ja hoitaa. Kristiinankaupunki (06) VAIVATTOMASTI ASENNETTUNA VANHEMPIIN TALOIHIN UUDISRAKENNUKSIIN ENERGIAA SÄÄSTÄVÄ SELEKTIIVILASI MYÖS VÄHITTÄISMAKSULLA PITKÄ TAKUU KOKO HOMMALLE UPEAT ULKO-OVET Soita: HANNU RIEKKI AGRONIC 175T 140 4wd Diesel Triplemix AGRONIC rehunjakovaunut ja paalisilppurit tehokkaaseen rehunjakoon ja kuivitukseen. Koneet on kehitetty toimimaan pohjolan vaativissa olosuhteissa. Tutustu ominaisuuksiin sekä kattavaan mallistoon osoitteessa 1/2007 maaviesti 19

20 v e r o t u s Maa- ja metsätaloudenharjoittajaa koskevia OHJEITA VEROVUODELLE 2006 Tässä ohjeessa esitetään arviointiperusteet, joita käytetään muun selvityksen puuttuessa arvioitaessa vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia vähennyskelvottomia eriä. Lähtökohtana on menojen selvittäminen tositteiden ja muiden todennettavien seikkojen perusteella. Tätä arviointiohjetta käytetään, kun todellinen määrä on vaikeasti selvitettävissä. Arvioon perustuvan menon osalta ei voi tehdä laskennallista arvonlisäverovähennystä, sillä sen vähennyksen on perustuttava tositteeseen. 1. Ostoelintarvikkeet Palkattujen ja eläkkeellä olevien työntekijöiden sekä lomittajien luontaisetuna saamien ostoelintarvikkeiden hankintamenoiksi arvioidaan 4,90 päivässä. Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys muistiinpanoissa. 2. Vesimaksut Yksityiskäytön osuutena maatalouden vesimaksuista vähennetään vuodessa noin 40 m 3 / henkilö. 3. Sähkö- ja lämmitysmenot Yksityiskäytön osuutena maatalouden sähkökuluista vähennetään tavanomaisissa olosuhteissa puolet 840 määrään saakka. Tätä suuremmissa sähkökuluissa yksityistalouden osuus on yleensä 420 ja loppuosa maatalouden menoa. Oman asunnon sähkölämmityksen korjauseränä voidaan pitää 6,70 /m 2 vuodessa ja polttoöljyn lämmityskulutuksena 18 litraa/ m 2 vuodessa. 4. Puhelinmenot Yksityiskäytön osuutena puhelinmenoista vähennetään puolet 500 Maatalouden siirtoarvot Lapissa Maatalouden tuotteiden (heinä, vilja, kotieläintuotteet) siirtoarvona käytetään paikallisia myyntihintoja. Muun selvityksen puuttuessa siirrettäessä maataloudesta porotalouteen heinää, maataloudessa tuloutettavana ja porotaloudessa vähennettävänä eränä käytetään Lapissa seuraavia arvoja: Kuivaheinän tulolähdesiirron 20 maaviesti 1/2007 määrään saakka. Suuremmissa puhelinkuluissa yksityiskäytön osuus on 250. Matkapuhelimen yksityiskäyttö arvioidaan samojen perusteiden mukaan puhelinkohtaisesti. 5. Moottorikelkka, mönkijä sekä moottori- ja raivaussaha Moottorikelkan kustannuksiksi arvioidaan 11 ja mönkijän kustannuksiksi 13,50 käyttötunnilta. Moottori- ja raivaussahan käyttökuluiksi arvioidaan enintään 85 vuodessa. Käyttökulut arvioidaan oheisilla perusteilla, jos koneita ei ole luettu maa- tai metsätalouden kalustoon. 6. Maatalouden työhuonevähennys Aktiivitiloilla arviolta 340 vuodessa. 7. Harrastusluonteinen toiminta Toiminta on harrasluonteista, jos sitä harjoitetaan ilman vakaata ansiotarkoitusta. Harrastustoiminnan tappiota ei voida vahvistaa, vaan sitä pidetään elinkustannusten luonteisena. Vähentämättä jääneet menot huomioidaan kuitenkin myöhempinä vuosina saman harrastustoiminnan tuloja verotettaessa. Harrastusluonteisesta toiminnasta on syytä pitää erillistä menojen ja tulojen muistiinpanoa. 8. Hevostoiminta Maatalouden tuotteiden tuotantokustannusmenojen korjauserä on 840 hevoselta ja 340 varsalta vuodessa. 9. Omasta metsästä otetun puutavaran kantohinnat Polttopuun, tarvepuun ja rakennuspuun arvo on käytetyn puutavaralajin kantohinta: arvona käytetään 14 senttiä/kg ilman arvonlisäveroa. Pyöröpaalija aumasäilörehun tulolähdesiirron hintana käytetään arvoa 4 senttiä/kg. Päiväkulutuksen laskennassa voidaan käyttää heinällä tarhapäivää kohti kerrointa 2 ja säilörehujen osalta kerrointa 5. Mäntytukki: Pohjois-Pohjanmaa 35,33 /m 3 ; Kainuu 36,98 /m 3 ; Lappi 34,08 /m 3. Kuusitukki: Pohjois-Pohjanmaa 31,64 /m 3 ; Kainuu 33,23 /m 3 ; Lappi 27,94 /m 3 Koivutukki: Pohjois-Pohjanmaa 26,46 /m 3 ; Kainuu 26,90 /m 3. Mäntykuitu: Pohjois-Pohjanmaa 6,48 /m 3 ; Kainuu 6,44 /m 3 ; Lappi 7,08 /m 3. Kuusikuitu: Pohjois-Pohjanmaa 8,64 /m 3 ; Kainuu 7,17 /m 3 ; Lappi 7,19 /m 3. Koivukuitu: Pohjois-Pohjanmaa 4,87 /m 3 ; Kainuu 6,55 /m 3 Polttohake: 1,68 /m; 0,67 /irtom 3. Menojen korjauseränä käytetään muun selvityksen puuttuessa 3,10 /m 3 (kuljetus) tai 10 /tunti (pelkkä traktori). 10. Auton käyttökulut Yksityisauto maatalouden käytössä Mikäli auton kuluja ei ole kirjattu muistiinpanoihin, vähennetään kuluna maatalousajojen määrä kerrottuna kilometrikorvauksella 0,42 /km. Lisävähennyksen saanti edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä. Asunnon ja maatilan välisistä matkoista voi autolla vähentää enintään 0,22 /km (VeroHp matkakuluvähennyksen määrästä vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa, 947/2006). Asunnon ja metsätilan välisistä matkoista ja muista metsätalouden matkoista voi autolla vähentää todelliset kulut tai muun selvityksen puuttuessa 0,22 /km. Yksityisauto maatalousyhtymän käytössä (verotusyhtymä): Verotusyhtymä on korvannut osakkaalle matkakuluja: Korvauksia käsitellään yhtymän muistiinpanoissa palkkausmenoina. Osakkaalle korvaukset ovat verovapaata tuloa. Verotusyhtymä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja. Muun selvityksen puuttuessa vähennyksen määrä on 0,22 /km Yksityisauto maataloutta harjoittavan kuolinpesän käytössä: Kuolinpesä on korvannut osakkaalle matkakuluja. Korvauksia käsitellään kuolinpesän muistiinpanoissa palkkausmenoina. Osakkaalle korvaukset ovat verovapaata tuloa. Kuolinpesä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja: Muun selvityksen puuttuessa vähennyksen määrä on 0,22 /km. Jos kuolinpesän yksityisiin varoihin kuuluvaa autoa käytetään kuolinpesän harjoittamassa maataloudessa, tehdään vähennys kuolinpesän verotuksessa. Kuolinpesän leski: Kuolinpesä ei voi maksaa leskelle maatalousverotuksessa vähennyskelpoisia verovapaita kulukorvauksia. Jos leski käyttää yksityisiin varoihinsa kuuluvaa autoaan kuolinpesän harjoittamassa maataloudessa, tehdään vähennys Yksityisauto maatalouden käytössä mukaisesti kuolinpesän verotuksessa. 11. Päivärahat Vähennys on yli 6 tuntia kestäneestä tilapäisestä työmatkasta 14 ja yli 10 tuntia kestäneestä matkasta 30. Palkansaajien verotuksessa vastaavat vähennykset ovat 11 ja 20 ja niitä käytetään esim. metsänomistajan tilapäiseen työmatkaan, esim. koulutus- tai messumatkaan. 12. Maatalouden nettovarallisuus 2006 Osuuksien arvot nettovarallisuutta laskettaessa / Lihakunta 43,960 Kainuun Osuusmeijeri 87,520 Osuuskunta Pohjolan Maito 119,740 Limingan Osuusmeijeri 46,030 Osuuskunta Maitojaloste104,014 Paavolan Osuusmeijeri 42,470 Maitokolmio 66,630 Laaksojen Maitokunta 32,010 Osuusmaksuvelka merkitään maatalouden velaksi 2-lomakkeelle. Viitemäärän arvostaminen Käypänä arvona voidaan koko maitokiintiön osalta pitää työvoima- ja elinkeinokeskusten vuoden 2006 keskimääräisen markkinahinnan ja hallinnollisen hinnan 0,04 /l keskiarvoa seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus 0,31 / l; Kainuun TE-keskus 0,22 / l; Lapin TE-keskus 0,24 / l. Verohallituksen koko yhtenäistämisohje vuodelta 2006 toimitettavaa verotusta varten on saatavissa osoitteesta >Vero-ohjeet >Verohallituksen yhtenäistämisohjeet. Samassa osoitteessa on myös verotukseen liittyviä ohjeita ja lomakkeita