Tietoa viljelystä ja kasvinsuojelusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa viljelystä ja kasvinsuojelusta"

Transkriptio

1 Tietoa viljelystä ja kasvinsuojelusta DuPont kehittää myyntipakkausten toimivuutta Öljykasveja tarvitaan viljelykiertoon Kasvinsuojeluaineväärennösten uhka on tullut jäädäkseen DuPont ostaa vuosittain suomalaista viljaa 35 miljoonaa kiloa

2 2 DuPont Agro Pellolta pöytään puhdasta suomalaista lähiruokaa Koko Suomi huutaa lähiruokaa, tarvetta ei enää tarvitse herätellä kirjoitti Maaseudun Tulevaisuus elokuun lopussa Kysyntää on. Useimmat ihmiset haluavat suosia kotimaista puhdasta ruokaa; lähiruokaa jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lisäaineita tarvitaan vähemmän kun ruoka on tuoretta ja sen tie kuluttajan pöytään mahdollisimman nopea. Ruuan alkuperä, se onko ruoka matkustanut maailmalla monen välikäden kautta, on saanut uuden merkityksen. Siitä voidaan kiittää taannoista hevoslihaskandaalia. Suomessa asiat ovat aika hyvin ja ruuan alkuperämerkinnät ovat pääosin kunnossa. Tiedät mitä saat. Päteekö sama tiedät mitä saat myös tuotantopanosten osalta? Kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennöksiä esiintyy runsaasti manner Euroopassa ja lähialueilla. Analyysitulosten mukaan kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennökset voivat sisältää syöpää aiheuttavia sekä sikiötä ja DNA:ta vahingoittavia ainesosia. Mitä enemmän tuodaan kasvinsuojeluaineita EU:n alueelta, sitä suuremmaksi riski kasvaa. Onko valmisteiden alkuperä tiedossa sekä jäljitettävyys kunnossa? Onko meillä kohta edessä hevosen liha skandaalin tapainen väärennöskriisi? Löydämmekö sen johdosta suomalaisessa sadossa tai ruuassa jäämiä vaarallisista ainesosista? Suomalaisen viljan korkea laatu, tuotantopanosten ja kasvinsuojeluaineiden alkuperä sekä jäljitettävyys on tuotantoketjun kaikille toimijoille ensisijaisen tärkeää. DuPont vahvisti asemaansa osana suomalaista maataloutta ostamalla Daniscon, yhden maailman suurimmista elintarvikkeiden ainesosien valmistajista. Daniscolla on Suomessa viisi tehdasta jotka jalostavat Suomalaisten viljelijöiden tuottamasta sadosta raaka-aineita maailmanmarkkinoille. DuPont ostaa vuosittain 35 miljoona kiloa suomalaista viljaa, lue tästä lisää sivuilta Hyviä lukuhetkiä DuPont lehden parissa! Anne-Maj Grimm, Du Pont Sisältö 3 DuPont kehittää myyntipakkausten toimivuutta 4 Valitsemalla rikka-aineet oikein estät torjunta-aineresistenssin synnyn 6 Viljan tautitorjuntaan kannattaa panostaa 8 Öljykasveja tarvitaan viljelykiertoon 10 Rehumaissista energiaa kotieläintiloille 12 Kasvinsuojeluaineväärennösten uhka on tullut jäädäkseen 14 DuPont ostaa vuosittain suomalaista viljaa 35 miljoonaa kiloa vuotta kasvinsuojelukokemusta Yhteystiedot Du Pont Suomi Oy Sokeritehtaantie 20, Kantvik puh Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito, PL 15, Helsinki, puh , neuvonta Tuotanto Du Pont Suomi Oy Toimituksessa: Anne-Maj Grimm, Kalle Erkkola, Lasse Matikainen, Jussi Peltonen, Timo Tiivola Kansikuva: Lasse Matikainen Graafinen suunnittelu ja toteutus: Rubrica Oy, Timo Tiivola Kaikki lehdessä esiintyvät rekisteröidyt tavaramerkit ( -merkityt) ovat kyseisten tavaramerkkien haltijoiden omaisuutta. Paino: Painotalo Trinket Oy, Helsinki

3 DuPont Agro 3 DuPont kehittää myyntipakkausten toimivuutta DuPont ohjeistaa tuotteiden käyttöä uusilla pakkausmerkinnöillä DuPont uudistaa asteittain kasvinsuojeluaineiden myyntipakkaukset kaikkialla maailmassa. Uudet myyntipakkaukset ilmestyvät markkinoille kaudella Pakkausuudistuksen ylimenokauden aikana markkinoilla saattaa olla sekä vanhoja että uusia DuPont pakkauksia. Uusi pakkausilme on kehitetty selkeyttämään ja helpottamaan kasvinsuojeluaineen tärkeimpien ominaisuuksien tunnistaminen. Uudet pakkaukset on varustettu valmisteen käyttöön liittyvillä tiedoilla; hyväksytty viljelykasvi kuvana sekä piktogramina, värikoodit tuoteryhmän mukaan sekä yhä tärkeämpi resistenssin hallintaa varten toimintaperiaatteen mukainen kemikaaliryhmä. Kolme käytännöllistä uudistusta ➊ Toimintaperiaatteen mukainen kemikaaliryhmätunniste resistenssin hallinnan helpottamiseksi Rikkakasvit, tuhoeläimet ja taudit voivat kehittää selviytymiskeinoja niitä uhkaavia kemikaaleja vastaan, kasvinsuojeluaine resistenssiä. Kun saman vaikutustavan omaavia kasvinsuojeluaineita käytetään samalla lohkolla toistuvasti vuosia peräkkäin, voi seurauksena olla resistenssi kaikille samalla vaikutustavalla toimiville kasvinsuojeluaineille. Resistenssin välttämiseksi on tiedettävä mihin ryhmään kasvinsuojeluvalmiste kuuluu, pelkkä valmisteen vaihto saman ryhmän sisällä ei riitä. DuPont etiketeistä näet helposti mihin ryhmään valmisteet kuuluu, ja resistenssin hallinta helpottuu. ➋ Viljelykasvin ja käyttökohteen nopea tunnistaminen Kasvinsuojeluaineen turvalliseksi käytöksi ja ympäristöhaittojen välttämiseksi on tärkeää että oikeaa ainetta käytetään oikeissa kasvustoissa. Uudessa etiketissä on hyväksytystä viljelykasvista värikuva sekä selkeä mustavalkoinen piktogrami. Kuvien ja piktogramien perusteella tunnistaa etikettiä katsomalla nopeasti missä kasvustossa ainetta saa käyttää. Mikäli valmiste on hyväksytty monessa kasvustossa, etikettiin on painettu pääviljelykasvien piktogrameja. ➌ Värikoodijärjestelmä Laaja DuPont kasvinsuojeluainevalikoima ja valmisteiden ryhmät on uudistuksessa värikoodattu. Värikoodijärjestelmä on suunniteltu toimimaan apuvälineenä ja helpottamaan aineryhmän tunnistamista. Pakkauksen värikoodista selviää valmisteen aineryhmä; kaikkien rikkakasvien etikettien värikoodi on vihreä, tauti-aineiden etiketit sinisiä ja tuhohyönteisaineiden etiketit auringonlaskua edustavaa väriskaalaa; liilan oranssin punertavia. Ryhmä Grupp Ryhmä Grupp Ryhmä Grupp herbisidi, rikkakasviaine insektisidi, tuhohyönteisaine fungisidi, tautiaine Varmista myös aina pakkauksesta valmisteen aitous ja jäljitettävyys! Kaikista pakkauksista on löydettävä alkuperäinen eränumero sekä rikka- että tuhohyönteisvalmisteiden pakkauksista DuPont Izon hologrammi. B 22A 11 Herbisidi Herbisid Insektisidi Insektisid Fungisidi Fungisid Varmista myös aina kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö ja varastointi. Lue kaikki pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä.

4 4 DuPont Agro Valitsemalla rikka-aineet oikein estät torjunta-aineresistenssin synnyn Pihatähtimö on Suomessa ensimmäinen rikkakasvi jolle on muodostunut vastustuskykyä gramma-aineita eli sulfonyyliureoiden tehoaineita vastaan. Käytännössä tämä näkyy rikkakasviaineiden heikentyneenä tehona ja pahimmassa tapauksessa gramma-aineilla ei saada minkäänlaista tehoa pihatähtimön torjunnassa. Pihatähtimön siemen voi säilyttää itävyytensä maassa jopa 80 vuotta. Jos gramma-ainetta kestävä rikkakasvi pääsee levittämään siemenensä peltoon on siis odotettavissa että gramma-aineet yksinään käytettynä eivät enää tehoa täydellisesti. Tällöin resistenssiongelman ratkaisemiseksi tulee käyttää tankkiseoksia,joissa on eri tehoaineryhmien tuotteita. Helpoin ja pitkällä aikavälillä halvin keino resistenssin muodostumiselle on sen ennaltaehkäisy viljelykasveja vuorottelemalla ja käyttämällä rikkakasvintorjunnassa eri tehoaineryhmien valmisteita. Rikka-aineen valinnassa pelkkä valmisteen vaihto ei riitä. Tulee myös tietää mihin ryhmään valittujen rikka-aineiden tehoaineet kuuluvat. Saman ryhmän sisällä tehty vaihtelu ei auta resistenssin ehkäisyssä tai resistenssi tilanteen katkaisussa. Pohjoismaiden ja Baltian yhteinen NORBARAC- ryhmä (Nordic Baltic Resistance Action Group) on jakanut rikkakasviaineet tehoaineiden toimintaperiaatteen mukaan ryhmiin. Viljoilla suurin osa rekisteröidyistä valmisteista kuuluu luokkiin B, C3 ja O. RYHMÄ B: ALS inhibiittorit gramma-aineet eli sulfonyyliureat Tähän ryhmään kuuluvat viljoilla käytettävistä gramma- aineista: Ally 50 ST, Express SX, Harmony 50 SX, Premium Classic TM SX, Ratio 50 SX, Logran, Tooler, Sekator ja Monitor. Gramma-aineita voidaan edelleen käyttää, kunhan niiden kanssa käytetään toiseen tehoaineryhmään kuuluvaa hyvin pihatähtimöön tehoavaa ainetta. pienannosaineet, triatsalopyrimidiinit Tähän tehoaineryhmään kuuluvia tehoaineita (florasulami ja pyroksulami) sisältävät mm: Cantor, Mustang Forte, Primus, Starane XL ja Broadway. Nämä tehoaineet ovat edellä mainittujen sulfonyyliureoiden kanssa saman tyyppisiä, mutta ne kuuluvat eri alaryhmään. Näiden tehoaineiden teho säilyy edelleen kun sulfonyyliureat eivät pihatähtimöön enää tehoa. RYHMÄ C3: Nitriilit Tähän ryhmään kuuluvista aineista on viljoille rekisteröity ainoastaan Oxitril. Se tehoaa vesiheinään sen ollessa pienellä taimella, mutta kevätviljojen normaalina ruiskutusaikana se on yleensä liian suurta. Kestävän vesiheinän torjuntaan Oxitril ei sovellu lainkaan, koska vaadittavaa yli 90 % torjuntatehoa ei saada. RYHMÄ O: Auksiinit eli hormonivalmisteet Hormonivalmisteita sisältävät monet eri tuotteet, mutta vain osassa niistä on pihatähtimöön hyvin tehoavaa fluroksipyyriä. Pihatähtimöön hyvin tehoavia valmisteita ovat mm: Ariane S, Starane XL ja Starane 180. Lisäksi pihatähtimöön tehoavat mekoproppia sisältävät hormoniseokset eli triovalmisteet. Suositukset jo muodostuneen resistenssin pysäyttämiseen: Ratio SX, Express SX tai Classic TM SX + Starane XL 0,6 ltr/ha Ratio SX, Express SX tai Classic TM SX + Starane 180 0,5 ltr/ha Ariane S 2 l/ha

5 DuPont Agro 5 Herbisidiresistenssi Resistenssin torjumisen perusteet 1. Käytä hyväksesi viljelykiertoa ja eri viljelymenetelmiä 2. Tarpeenmukainen torjunta 3. Vaihda tehoainetta ja tehoaineryhmää 4. Tarkista teho Vaikutuspaikan mukainen resistenssi: (Target site resistance) Kestää yleensä kaikkia saman ryhmän tehoaineita. Tämä resistenssi on usein täydellistä. Ilmenee yhtäkkiä ja leviää nopeasti. Aineenvaihdunnallinen resistenssi : (Metabolic resistance) Johtuu lisääntyneestä tehoaineen hajoitustyöstä ja laajenee jopa muihin tehoaineryhmiin. Resistenssi on osittaista ja torjuntateho vaihtelee. Usein on vaikea sanoa, millä torjunta-aineryhmällä on vielä riittävä teho. HRAC ryhmä Mekanismi Esimerkkituote Kasvit A ACCase, Acetyl-CoA carboxylase. Estää rasvahappojen synteesiä Puma, Agil, Focus, Grasp, Axial Ohra, vehnä, leveälehtiset viljelykasvit B Asetolaktoosin syntetaasin esto, ALS, vaik. aminohapposynteesiin Gratil, Ally, Titus, Monitor, Ratio, Logran, Express, Primus Viljat, heinät, peruna C1 Yhteyttämisen esto, fotosysteemi 2 Goltix, Senkor, Betanal Juurikkaat, peruna C3 Yhteyttämisen esto, fotosysteemi 2 Oxitril, Basagran Viljat, herne G EPSP syntetaasin esto, vaikuttaa aminohapposynteesiin Useita glyfosaatti valmisteita Viljelysmaat, viljelemättömät alueet K3 VLCFAn esto, solunjakautuminen Butisan, Devrinol Rypsi, rapsi, kaalit L Soluseinän (selluloosa) muodostumisen asto Gallery, Butisan Öljykasvit N Rasvahapposynteesin esto, ei ACCase Boxer, Tramat Peruna, kumina, juurikas O Kuin IAA, synteettiset auksiinit Cantor, MCPA, Triot, Toxan, Matrigon, Galera, Starane Viljat, juurikkaat, laitumet, mansikka, öljykasvit Muista: Ehkäise resistenssin syntyä. Käytä viljelykiertoa, eri viljelytekniikoita ja tehoaineryhmiä vaihtelevasti Suomessa on löydetty pienannosherbisidejä (Ryhmä B, ALS -esto) kestäviä pihatähtimöjä Taulukko on tehty kevään 2013 tietojen mukaan. Päivitetyt tiedot markkinoilla olevista kasvinsuojeluainevalmisteista TUKESin kasvinsuojeluainerekisteristä.

6 6 DuPont Agro Viljan tautitorjuntaan kannattaa panostaa Viljan tautitorjunnalla varmistetaan hyvää ja laadukasta satoa sekä turvataan viljan kauppakuntoisuus. Vähäinen viljelykierto, suorakylvö ja muut kevennetyn muokkauksen menetelmät suosivat monien kasvitautien runsastumista. Kasvinjätteet pellon pintakerroksessa toimivat hyvänä kasvualustana taudeille ja helpottavat niiden kasvuun lähtöä heti keväällä. Tänä syksynä säät ovat suosineet kevennettyä muokkausta, ja siksi perinteistä kyntöä on tehty poikkeuksellisen vähän. Ensi keväänä onkin viljatiloilla syytä varautua tehokkaaseen tautitorjuntaan erityisesti kyntämättömillä lohkoilla. Kuvassa Einar -lajike ilman tautitorjuntaa eikä ole edes peräkkäiskäytön rajoitusta eikä pohjavesirajoitusta kiteyttää Harri Takala. Vuonna 2012 Harri Takala kokeili yhteispaketin tuotteita monitahoiselle ohralle hyvin kokemuksin. Tämän innoittamana hän viime kesänä ruiskutti Acanto + Proline seoksen kaikille kevätviljoille käyttömäärillä 0,25 l/ha + 0,25 l/ha. Muutamalle monitahoiselle ohralohkolle oli käyttömäärinä 0,3 l/ha + 0,3 l/ha, koska runsaiden sateiden seurauksena tautipaineet olivat erityisen suuret. Harri Takala on tämän kesän kevätviljasatoihin hyvin tyytyväinen. Satotasot ovat olleet vähintään 5 tn hehtaarilta, parhailta lohkoilta selvästi enemmänkin. Myös jyvät ovat olleet kookkaita ja painavia, josta todisteena hehtolitrapainot monitahoisella ohralla kg, kevätvehnällä kg ja kauralla 61,5 kg. Jos vielä ensi vuonna viljelen rypsiä, käytän Acanto + Prolinea myös rypsillä pahkahomeen torjuntaan, lupailee Harri Takala. Yhdessä entistä parempaa tehoa Jo kahtena kesänä on saatu hyvin myönteisiä kokemuksia Acanto + Proline tuotteiden yhteiskäytöstä. Acanto valmisteessa tehoaa hyvin kulkeutuva strobi, joka tämän tautiryhmän tuotteista parhaiten suojaa uuden kasvun. Proline on markkinoiden parhaita triatsoleja, joka liikkuu hyvin kasvissa. Yhteiskäyttöä suositellaan erityisesti ohralle ja kauralle lippulehtivaiheessa. Jos tautipaineet ovat hyvin haastavat, voidaan seosta käyttää sekä viljan rikkakasviruiskutuksessa että lippulehtiruiskutuksessa. Tuotteet on pakattu samaan laatikkoon ( 5 l + 5 l ), joka riittää jopa 20 hehtaarin käsittelyyn. Tuotteet yhdessä käytettynä ovat tehokas ratkaisu myös resistenssin hallintaan. Tehopakkausta on saatavana Agrimarketeista. Einar lajikkeella Acanto 0,25 l/ha + Proline 0,25 l/ha erottuu selvästi käsittelemättömään verrattuna. Tästä huolimatta sadonkorjuu tapahtui kaikilla koejäsenillä samana päivänä eli Acanto + Proline kokemuksia Pohjanmaalta Kauhavalla Harri Takalalla on vakuuttavia kokemuksia Acanto + Prolinen yhteiskäytöstä kahdelta viime kesältä. Olin jo aiemmin käyttänyt Acanto ja Proline valmisteita erikseen, mutta kun näin Maaseudun Tulevaisuudessa ilmoituksen tästä TEHOPAKETISTA oivalsin heti, että tämä seoshan on juuri kuin minulle tehty

7 DuPont Agro 7 Tautien torjuntakoe ohralla 2013 Koepaikka: MTT, Ruukin tutkimusasema Ohralajikkeet: Voitto, Einar, Edel Satotulokset: kg/ha Koepaikka: Haapajärvi, Ohralajike Brage Satotulokset: kg/ha Koepaikka: Kannus, Ohralajike Tiril Satotulokset: kg/ha Voitto Einar Edel 5000 Acanto Prima 1,0 kg/ha Acanto 0,25 l/ha + Proline 0,25 l/ha Tilt 0,5 l/ha Käsittelemätön 3000 Käsittely Acanto Prima Acanto + Prolinen Käsittelemätön Käyttömäärä 1,2 kg/ha 0,3 + 0,3 l/ha Acanto Prima ja Acanto + Proline valmisteet antoivat ohrakokeissa hyviä sadonlisäyksiä Haapajärven ja Kannuksen koulutiloilla 2013 MTT:n Ruukin tutkimusasemalla on jo kolmen vuoden aikana selvitetty stobi - ja triatsolivalmisteiden vaikutuksia ohran tuleentumiseen ja satotasoon. Käytetyt valmisteet ovat olleet Tilt, Acanto + Proline ja Acanto Prima. Tautikäsittelyt on tehty ohran lippulehtiasteella. Vuonna 2013 ohralajikkeina olivat Voitto, Einar ja Edel. Kuva tutkimusasemapäivän tapahtumasta Kauhavalla Harri Takalalla on myönteisiä kokemuksia Acanto + Proline valmisteiden yhteiskäytöstä jo kahdelta kesältä

8 8 DuPont Agro Öljykasveja tarvitaan viljelykiertoon Öljykasvien viljelyn järkevyyttä ja kannattavuutta laskettaessa kannattaa pohdiskeluun ottaa muitakin tekijöitä kuin viljelyvuonna sadosta saatu tulos. Viljatilalla öljykasvit selkeästi tasaavat kylvö- ja puintikauden työhuippuja. Hyvän esikasviarvon siivittämänä viljakiloja kertyy seuraavana vuonna enemmän. Lisäksi kuivaus, -varastointi- ja rahtikustannukset ovat merkittävästi viljaa vähäisemmät. MTT:n Ruukin Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla innostuttiin kokeilemaan Pioneer PR44D06 (Maximus 06) syysrapsilajikkeen viljelyä. Maximus 06 lajiketta kylvettiin 6 aarin koeala 22 päivä heinäkuuta Puolet koealasta sai kylvön yhteydessä typpeä 30 kg/ha ja toinen puoli 60 kg/ha. Kylvön jälkeen koealle levitettiin mahdollisen etanaongelman varalle Sluxx- etanasyötti. Rapsialat kasvussa ja erityisesti syysrapsi Etelä-Suomessa kevätrapsin viljely on viemässä pinta-alaa kevätrypsiltä. Uusien kevätrapsilajikkeiden myötä on saatu viljelyyn entistä satoisimpia ja aikaisempia lajikkeita. Myös kasvukausien pidentyminen on innostanut rypsistä rapsiin siirtymistä. Kylvöhetkellä maassa oli sopivasti kosteutta ja syysrapsit lähtivät heti hyvään kasvuun. Kirppa tai etanaongelmaa ei kokeessa havaittu. Kylvöstä kuukauden kuluttua eli 22 päivä elokuuta rapsit olivat jo kehittyneet 5- lehtiasteelle. Lämpösummaa oli kertynyt kylvöhetkestä peräti 347 astetta, joka merkittävästi normaalia enemmän. Pioneer Maximus PR44D06 puolikääpiöivä hybridilajike Syysrypsiä on Suomessa viljelty vuosittain vain muutaman 100 ha alalla. Nyt syysrapsi on tehnyt vahvaa tuloaan Suomeen. Pioneer Maximus PR44D06 puolikääpiöivästä hybridilajikkeesta saadut myönteiset kokemukset ovat innostaneet viljelijöitä kokeiluun. Kun vuonna 2012 kylvettiin syysrapsia noin ha, kasvoi kylvetty pinta-ala tänä vuonna jo noin ha. Molempina vuosina suunnilleen puolet pinta-aloista on kylvetty Pioneer Maximus 06 -siemenellä. Maximus 06 syysrapsin kasvusto oli hyvin rehevää 22 päivä syyskuuta. Kookkaammissa taimissa oli jo 10 kasvulehteä. Lämpösummaa oli kertynyt kylvöstä lähes 600 astetta eli tarkalleen 597. Suuresta lämpösummakertymästä ei ole haittaa, koska Maximus 06 ei kasvata kukkavartta kylvövuonna. Maximus 06 syysrapsikasvustoa MTT:n Ruukin tutkimusasemalla

9 DuPont Agro 9 Maximus 06 -rapsilajike suositellaan kylvettäväksi heinäkuun puolivälin elokuun 10. päivän välisenä aikana. Riittävän aikainen kylvö on tärkeätä, jotta taimettumisen jälkeen tehoisaa lämpösummaa ehtii kertyä 400 astetta. Tämä syksy oli poikkeuksellisen lämmin, kylvön olisi voinut tehdä vähän myöhemminkin, mutta on järkevää varautua myös viileisiin syksyihin. Syysrapsin viljelyssä on haasteellista saada riittävän aikaisin kylvöön vapautuvaa peltoa. Viljakasveista tähän miltei ainoa mahdollisuus on aikainen rehuohra. Vuonna 2013 oli muutama kokeilu Maximus 06 lajikkeen kylvöstä jo keväällä viljan kylvön yhteydessä ja myös heinäkuussa levitettynä viljakasvuston sekaan. Kokeilut olivat sen verran lupaavia, että vuonna 2014 näistä kylvöajoista tehdään lisää tutkimuksia. Avaunt toi uutta tehoa öljykasveille Rapsikuoriaisten torjunta on vaikeutunut pyretroidivalmisteille kestävien rapsikuoriaiskantojen yleistymisen myötä. Uudella tehoaineella varustettu Avaunt toikin kaivattua tehoa rapsikuoriaisten nujertamiseen sekä myös yllättävään kaalikoihyökkäykseen. Avaunt kohdennettiin ensimmäiseen torjuntakäsittelyyn aikaisessa nuppuvaiheessa. Käyttökokemukset olivat hyvin myönteisiä, jota on myös vahvistanut Bernerin tekemä kyselytutkimus Avaunt käyttäjille. Lamaannuttaa rapsikuoriaisen A vaunt valmisteen uusi tehoaine indoksakarbi halvaannuttaa rapsikuoriaisen estämällä hermosignaalien välityksen. Hyönteisen halvaantuminen näkyy välittömänä syömisen loppumisena ja liikkumisen muuttumisena hitaaksi. Lopullisesti rapsikuoriainen kuolee 1-3 vuorokauden kuluessa. Avaunt valmistetta voidaan käyttää kasvukauden aikana vain yhden kerran. Mahdolliseen toiseen käsittelyyn pitää käyttää toiseen tehoaineryhmään kuuluvaa valmistetta, esim. Mospilania. Avaunt valmistetta sai käyttää poikkeusluvalla Peittausainekielto Rypsin ja rapsin neonikotinoidi- peittausaineille asetettiin viime kesänä EU- alueella kahden vuoden käyttökielto, jolloin vuosina voisi kylvää öljykasveja vain peittaamattomalla siemenellä. Tämä erityisesti hankaloittaa öljykasvien viljelyä Suomessa, koska meillä pääsääntöisesti viljellään kevätrypsiä ja rapsia. Viime keväänä öljykasvien kylvöala jäi hyvin pieneksi, ja nyt tehdyn kartoituksen mukaan peitattuja rypsin ja rapsin siemeniä on Suomessa varastoissa suunnilleen yhden vuoden kylvötarve. Tästä johtuen pyritään saamaan ensi keväälle ns. hätälupa, jonka turvin saisi vielä kylvää varastoissa olevat peitatut siemenet. Tässä on kuva pienestä syysrapsin taimesta, johon on jäänyt siemenen kuorutusta mukaan. Maximus 06 lajikkeen kukka

10 10 DuPont Agro Rehumaissista energiaa kotieläintiloille Rehumaissin viljely kiinnostaa yhä useampaa viljelijää ja pinta-ala on kasvussa. Osaltaan maissin viljelyn suosiota selittää lämpenevä ilmasto, mutta suurin syy on kasvinjalostus jolla on saatu aikaan lajikkeita jotka menestyvät yhä korkeammilla leveysasteilla. Maissi reagoi päivän pituuteen, joten Suomen olosuhteissa se ei pysty käyttämään hyväksi keskikesän pitkiä päiviä vaan alkaa kasvaa toden teolla vasta iltojen hämärtyessä heinäkuun puolivälissä. Käytännössä jopa aikaisimmat lajikkeet korjataan Suomen olosuhteissa keskenkasvuisina ensimmäisten hallaöiden jälkeen, mutta siihen mennessä maissi on jo ehtinyt tuottaa sadon joka on hyvinkin kilpailukykyinen perinteisiin nurmisatoihin verrattuna. Maissirehu on erittäin energiapitoista ja sitä käytetään yleensä apeseoksena nurmirehun kanssa. Maissin etuna voidaan pitää suurta sadontuottoa sekä sitä että sato voidaan korjata kertakorjuulla, ulla, jolloin oin säästyy aikaa ja polttoainetta. Kylvö Maissi kylvetään keväällä lämpimään maahan jonka lämpötila on yli +5, mielellään lähempänä +10 astetta. Kylvö voidaan suorittaa viljan kylvökoneella. Vantaita suljetaan niin että siemenrivien väliksi tulee 75 cm ja taimiväliksi 15 cm. Paras kylvötulos saadaan kuitenkin maissin kylvöön tarkoitetulla tarkkuuskylvökoneella. Tällöin taimiväli saadaan tasaiseksi joka on edellytys laadukkaan maissisadon muodostumiselle. Tavoiteltava taimimäärä on n tainta/ ha. Maissinviljelyyn sopivat parhaiten etelään viettävät multahieta- ja hiekkamaat jotka eivät ole hallanarkoja. Maan ph:n tulee olla 6-7. Lannoitus Karjanlanta sopii mainiosti rehumaissin lannoitteeksi. Täydennyslannoitus tehdään Y-lannoitteella. Typpeä saa käyttää 120 kg N/ha (kokonaistarve on kg/ha). Jaettu lannoitus on mahdollinen, mutta levitystä keskipakolevittimellä kasvustoon tulee välttää. Fosforin ja kaliumin tarve on myös suuri. Muut tärkeät kasviravinteet ovat rikki, magnesium, sinkki ja boori.

11 DuPont Agro 11 Kasvinsuojelu Maissikasvusto pysyy avonaisena pitkälle kesään ja rikkakasveille jää hyvin tilaa, valoa ja ravinteita. Sen vuoksi maissin rikkakasvintorjunta pitää tehdä huolella. Maissin rikkatorjuntaan on Suomessa rekisteröity Harmony 50 SX ja Titus WSB. Tankkiseoksella saadaan laaja teho yleisimpiä rikkakasvilajeja vastaan. Ruiskutusohjelma H armony 50 SX tehoaa useimpiin rikkakasveihin kuten vesiheinään, savikkaan ja saunakukkaan. Laajempi teho saadaan tankkiseoksena Titus -valmisteen kanssa joka tehoaa hyvin myös mm juolavehnään. Kertakäsittelynä Jaettuna käsittelynä Jaettu käsittely Harmony + Titus tankkiseoksena Harmony 15 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha kun rikkakasvit ovat sirkkalehtiasteella. ❶ käsittely Harmony 11, 25 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha ❷ käsittely Harmony 7,5 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha ❶ käsittely Harmony 11,25 g/ha + Titus 30 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha ❷ käsittely Harmony 7,5 g/ha + Titus 20 g/ha + SitoPlus 0,1 l/ha Sadonkorjuu ja säilöntä Sato korjataan kokosäilörehuna maissin korjuuseen soveltuvalla kalustolla viimeistään ensimmäisten hallaöiden jälkeen. Kasvin arvokkain osa on tärkkelyspitoinen tähkä jonka ravinto-arvo laskee nopeasti ensimmäisten hallaöiden jälkeen. Maissisäilörehu säilyy yleensä paremmin kuin nurmisäilörehu eikä rehuun tarvitse välttämättä lisätä säilöntäaineita tai happoja. Kasvi Lajike Kuiva-aine % Kuiva-aine % Kuiva-ainesato korjuuhetkellä tähkät korsi ja lehdet kg/ha Rehumaissi PR39V43 20,2 22,6 25, Haastateltavana Jussi Talvitie, Lapua Jussi Talvitie viljelee ensimmäistä vuotta aikaista Pioneer PR39V43- lajiketta Lapualla. Naapuritilalla viljeltiin samaa Pioneer -lajiketta jo viime vuonna ja siitä saadut hyvät kokemukset rohkaisivat Jussia ottamaan maissin tilan uudeksi viljelykasviksi. Jussi kylvi maissin toukokuun lopulla viljankylvökoneella paririveihin joiden etäisyys oli 75 cm. Pellolle levitettiin ennen kylvöä lietettä sekä 500 kg NK- lannoitetta peruslannoitteeksi ja tämän lisäksi kesällä levitettiin keskipakolevittimellä lisätyppeä kasvustoon. Rikat Talvitie torjui Harmony ja Titus seoksella kahteen kertaan. Teho oli hyvä ja jopa isokokoinen matara saatiin kuriin tällä reseptillä. Kasvusto pysyi puhtaana rikoista syksyyn asti sillä maissi varjostaa tehokkaasti kookkaaksi kasvettuaan ja estää rikkojen jälki-idäntää. Kasvitauteja tai tuholaisia meillä ei maissilla vielä ole havaittu. Syyskuun puolivälissä maissi on jo kasvanut pituutta 2,5-3m ja ensimmäisten hallaöiden jälkeen alkaa sadonkorjuu. Jussi Talvitie on erittäin tyytyväinen ensimmäisen vuoden kokemuksiin maissin viljelystä vaikka pieniä vastoinkäymisiä viljelyssä olikin; keskipakolevittimellä kasvustoon levitetty lisälannoitus aiheutti maissin lehtiin jonkin verran mekaanisia vaurioita. Lisäksi Jussi mainitsee että kylvössä kannattaa olla tarkka; siemenet pitää saada kokonaan mu llan alle sillä ne houkuttelevat paikalle lintuja jotka syövät siemeniä ja levittävät niitä myös naapuripeltoihin.

12 12 DuPont Agro Kasvinsuojeluaine- VÄÄRENNÖSTEN uhka on tullut jäädäkseen The European Crop Protection Association, ECPA:n tilastojen mukaan joka kymmenes EU:n alueella myyty kasvinsuojeluvalmiste on väärennös. Väärennöksiä on EU:n alueella takavarikoitu vuoden 2008 jälkeen yli kiloa. ECPA:n mukaan takavarikoinnit ovat vain jäävuoren huippu. Jos lasketaan yhteen kaikki takavarikoinnit ja oletetaan että kaikki väärentäjät ovat yksi ja sama yritys, yritys olisi maailmanlaajuisesti neljänneksi tai viidenneksi suurin kasvinsuojeluainevalmistaja, samankokoinen kuin DuPont tai Dow. EU:n alue on kasvinsuojeluaineiden väärentäjille kiinnostava ja kannattava markkina-alue, myynnin arvo n 9 miljardia euroa. EU:ssa on lukuisia satamia ja lentokenttiä ja riski siitä että tavaraerä pysäytetään on häviävän pieni. Kun väärennetty tavaraerä on onnistuneesti salakuljetettu EU:n alueelle, tavaralla on vapaa liikkuminen maasta toiseen. Ja riskit että ruokaketjuun ja ympäristöön pääsee vaarallisia kasvinsuojeluaineiden väärennöksiä kasvaa. Pieni lintukotomme, Suomi on saanut maistaa väärennösten herkkua. Meillä on tavattu muutamia tapauksia, jopa vedetty tuote pois markkinoilta. Tuolloin tuotetta oli päässyt jo viljelijöille asti. Onneksi ongelmilta vältyttiin, kiitos nopean toiminnan. Suomessa TUKES:in tehtävänä on valvoa ja edistää kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja laatua. Kaste kouluttaa viranomaisia ja kasvinsuojeluaineiden kouluttajia Suomen Tulli sai talvella 2013 seikkaperäistä tietoa Euroopassa liikkuvista kasvinsuojeluaineväärennöksis- tä, jotka koskettavat myös Suomen rajoja. Kasvinsuojeluteollisuus ry:n (Kaste) puheenjohtaja Anne-Maj Grimm DuPont Suomesta toimi tilaisuuden kokoonkutsujana sekä pääkouluttajana. Mukana kouluttamassa oli myös paikallisten ELY-keskusten sekä TUKES:in henkilökuntaa. Tullin tehtävänä on puuttua väärennösepäilyihin, joista tieto siirtyy TUKES:iin ja paikalliseen ELYkeskukseen. Väärennösepäilyistä otetaan näytteet, jotka analysoidaan. Väärennetyn tuotteen maahantuonti on rangaistavaa ja tuotteet tuhotaan. Kaikkien kasvinsuojeluaineiden tuonti on aina luvanvaraista oli kyseinen määrä pieni tai suuri. Kaste Ry osallistuu Tukesin järjestämiin Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutuksiin tulevana syksynä ja talvena. Kaste Ry:n rooli on kouluttaa laittomiin tai väärennettyihin kasvinsuojeluaineisiin liittyvistä riskeistä ja tunnistamismenetelmistä, sekä kemiallisen torjunnan onnistumisesta. Kesällä 2013 merkittäviä takavarikointeja Italian poliisi takavarikoi 80 tonnia kasvinsuojeluaineiden tuoteväärennöksiä kesäkuussa 2013, markkina-arvoltaan noin 2 milj. EU:ssa sekä Suomen lähialueilla tulliviranomaiset ovat tehneet merkittäviä takavarikointeja. Laadukkaasti väärennettyjä DuPont pulloja ja mittakuppeja on takavarikoitu Baltian maiden satamissa kesän aikana. Pakkaukset olivat hyvin tarkasti kopioituja; kohopainetut DuPont logot ja muut pakkaustunnisteet olivat hyvin aidon näköisiä. Laadukkaasti väärennettyjä pakkauksia on erittäin vaikeaa erottaa alkuperäisestä. Tuhansia kiloa väärennettyä tehoainetta, mm tribenuroni-metyylia on takavarikoitu samanaikaisesti, tosin eri konteissa kuljetettuina kuin pakkausmateriaali. Laadukkaasti etiketöityjä väärennettyjä Coragen pakkauksia on takavarikoitu Puolassa. Kesäkuussa 2013 Sloveniassa, Koperin satamassa tulliviranomaiset olivat varuillaan ja tutkivat epäilyttävää lähetystä. Kontista löytyi epäilyttävän näköisiä ja kevyitä laatikoita. Rikolliset toimijat olivat peittäneet kohopainetut logot valkoisella teipillä ja pakanneet väärennetyt kasvinsuojeluainepullot mustaan suojamuoviin hämätäkseen tulliviranomaisia. Huonolaatuinen väärennös takavarikoitu Baltian maissa.

13 DuPont Agro 13 Tuoteväärennös on uhka ihmisten terveydelle ja ympäristölle Pahimmillaan tuoteväärennös on vaarallinen käyttäjille ja se tuhoaa koko sadon. Euroopasta löytyy lukuisia tapauksia, joissa peltoon ruiskutettu tuoteväärennös on tuhonnut useita hehtaareita sokerijuurikasta, perunaa, viljaa ja maissia. Peltoon voi myös jäädä jäämiä, jotka haittaavat seuraavan vuoden viljelykasvia. Työturvallisuuden ja varastoinnin kannalta väärennös voi myös olla hengenvaarallinen. Laboratorioanalyyseissä on useasti selvinnyt että väärennös on helposti syttyvä, leimahduspisteet jopa niin alhaisia kuin C. Tuoteväärennös voi sisältää ihan mitä vain: luvattua vähemmän tai ei lainkaan tehoainetta jäämiä toisesta tai kokonaan väärää tehoainetta syöpää tai sikiövaurioita aiheuttavia ainesosia vaarallisia, myrkyllisiä tai EU:ssa kiellettyjä ainesosia ainesosia joiden leimahduspiste on vaarallisen alhainen Tuonti omaan käyttöön laitonta ja vaarallista Suomessa saa vain käyttää TUKES:in hyväksymiä valmisteita, tuonti omaan käyttöön ilman asianmukaista rekisteröintiä on kasvinsuojelulain 45 mukaan kasvinsuojeluainerikkomus. Kun kasvinsuojeluaine hyväksytään, tutkitaan sen ainesosien, tehoaine ja lisäaineiden lisäksi myös ns. epäpuhtaudet. Kaikki tämä tehdään viljelykasvin ja sadon kehittymisen, ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön turvallisuuden takaamiseksi. Riski että valmiste ei ole sitä miltä näyttää on suuri, EU:n alueella tai lomakohteen maatalouskaupoissa myynnissä olevat (edulliset) erät voivat olla väärin varastoituja tai vanhoja ylivuotisia eriä jotka on löydetty varastojen nurkista. Erät voivat olla osittain aitoja mutta sekaan on ujutettu väärennöksiä, tai aidot pakkaukset on täytetty väären- nöksellä. Koko tuote, pakkaus ja sisältö voi olla väärennös. Väärennökset voivat sisältää vaarallisia, myrkyllisiä ja helposti syttyviä ainesosia. ECPA:n mukaan laillisen rinnakkaistuonnin suojassa tuodaan markkinoille väärennöksiä. Saksassa on yli rinnakkaistuontilupaa ja ECPA:n arvion mukaan näistä 40-80% on laittomia väärennöksiä. Usein tuotteet ovat kulkeutuneet monen välikäden ja maan kautta, eränumero ja alkuperä hävitetty, joten jäljitettävyys on mahdotonta. Esimerkki tästä on Bayerin aito pakkaus joka monen välikäden kautta on myyty rinnakkaistuotteena Saksassa mutta sisälsi kiinalaista tuoteväärennöstä. DuPont pakkausasiantuntija ei voinut pakkausta tarkastamalla päätellä onko tuote aito vai väärennös. Laboratorioanalyysit vahvisti; väärennös. Vertaa aina epäilyttävän näköinen pakkaus alkuperäiseen Väärennettyjä pakkauksia on monenlaisia, pakkausten ulkonäkö ja laatu vaihtelee suuresti. Liettuassa on takavarikoitu erinäköisiä DuPont Titus pakkauksia. Keltaisesta Titus pakkauksesta voi pakkausta tarkastamalla päätellä että tuote on väärennös, analyysit sen myös vahvistivat. Puolankielinen Titus pakkaus on samannäköinen aidon DuPont Titus pakkauksen kanssa eikä edes DuPont pakkausasiantuntija pystynyt pakkausta tarkastamalla todeta oliko pakkaus aito vai väärennös. Vasta laboratorioanalyysit vahvistivat että tuote on väärennös. Varmista jäljitettävyys Suomalaisen viljelijän on syytä tarkistaa saamansa tuote ja varmistaa että pakkauksessa on alkuperäinen eränumero. Eränumero on tehtaalla pulloon tai pakettiin painettu tai kaiverrettu kirjain ja numerosarja, jonka perusteella jokainen tuote pystytään jäljittämään valmistusmaahan, -ajankohtaan ja tehtaaseen. Jokaisesta valmistuserästä löytyy myös näyte valmistajan rekisteristä, jota voidaan vertailla toisiinsa jos tarvetta on. Hälytyskellojen pitää soida, kun havaitsee, että eränumero on sutattu, poistettu tai tilalla on vain tussimerkintöjä. Tuolloin voi epäillä pitävänsä tuoteväärennöstä käsissään. Varmista lyhyt toimitusketju Varmista että valmisteella on lyhyt, läpinäkyvä ja hyvin jäljitettävissä oleva toimitusketju valmistajan tehtaalta maatalouskauppaasi. Valmiste joka on kulkeutunut monen välikäden ja maan kautta ja jonka alkuperäinen eränumero on hävitetty, on pidettävä mahdollisena väärennöksenä. Kasvinsuojeluaineet kannattaa aina ostaa vastuunsa tuntevista tutuista maatalouskaupoista Laadukkaasti väärennettyjä mittakuppeja, takavarikoitu 2013.

14 14 DuPont Agro DuPont ostaa vuosittain suomalaista viljaa 35 miljoonaa kiloa DuPont Industrial Biosciences (IB) liiketoimintasyksiköllä on 13 tuotantolaitosta neljällä eri mantereella. Suomessa IB:n tehtaista sijaitsee viisi. Suomen tehtaat ovat raaka-aineiden osalta myös suuria maataloustuotteiden käyttäjiä. Jokioisten tehdas Lounais- Hämeessä ja Vaasan tehdas Pohjanmaalla jatkojalostavat suomalaista viljaa. Kotkan tehdas kuuluu osana DuPont Nutrition and Health liiketoimintayksikköön. Kotkassa tuotetaan mm. xylitolia ja fruktoosia. Jokioisten tehdas Tehtaalla valmistetaan beta-amylaasia kotimaisesta ohrasta. Ohra sisältää luonnostaan beta-amylaasia, joka tehtaan prosessissa erotetaan ohrasta. Erotuksen jälkeen entsyymi puhdistetaan, väkevöidään ja formuloidaan valmiiksi lopputuotteeksi. Beta-amylaasi on entsyymi, jonka avulla valmistetaan tärkkelyksestä maltoosisiirappia. Suomessa beta-amylaasia ei käytetä, vaan se on vientituote. Jokioisilla valmistetut betaamylaasituotteet myydään DuPont sisaryritysten toimesta ympäri maailmaa.

15 DuPont Agro 15 Suomessa sijaitsevien DuPont tehtaiden sijainnit. Vaasa Jokioinen Naantali Hanko Jämsänkoski Kotka Jokioisten tehdas käyttää ohraa vuodessa reilut parikymmentä miljoonaa kiloa. Ohran hankinta tehtaalle on tähän asti hoidettu pääosin tukkumarkkinoilta. Hankkija Oy ja Jokioisten tehdas solmivat elokuussa ohran hankintasopimuksen. Sopimus koskee ohran hankintaa, logistiikkaa ja varastointipalveluja Jokioisten tehtaalla. Vilja hankitaan jatkossa Agrimarket-ketjun ja Y-Agro Oy:n toimesta tehtaan lähialueen ja Etelä-Suomen viljelijöiltä. Agrimarket ja Y-Agro kehittävät tuotantoon sopivien lajikkeiden valintaa ja viljelyä Jokioisten tehtaan lähialueella. Tehtaan päätuote on betaamylaasi-entsyymi, jonka pitoisuudessa on eroja eri ohralajikkeiden välillä. Agrimarket tekee jatkossa koetoimintaa lajikevalintojen tueksi. Vaasan tehdas Vaasan tehdas on osa DuPont Industrial Biosciences liiketoimintayksikköä. Tehtaalla valmistetaan entsyymejä rehuteollisuudelle. Tuotteet menevät pääosin vientiin ympäri maailmaa sika- ja siipikarjan ravinnoksi. Vaasassa valmistetut rehuentsyymit auttavat tuotantoeläimiä hyödyntämään rehun tehokkaammin ja parantamaan näin kotieläintuotannon kannattavuutta. Tehdas käyttää vuosittain kotimaista leipävehnää noin viisitoista miljoona kiloa. Vehnän ostot eriytettiin vuonna 2012 DuPont hankinta-organisaation tehtäväksi joka huolehtii sopimuksista hinnan, saatavuuden ja laadun osalta toteaa Martin Suominen. Hän vastaa sekä Jokioisten että Vaasan viljaostoista. Vehnä muodostaa huomattavan osan tehtaan kustannuksista. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että vehnän hinta olisi mahdollisimman hyvin ennustettavissa ja suurilta hinnanmuutoksilta vältyttäisiin, kommentoi Vaasan tehtaanjohtaja Timo Manninen. Tehdas on perustettu vuonna Vaasassa valmistettuja tuotemerkkejä ovat esim. Avizyme, Porzyme, Phyzyme ja Grindazyme - tuotteet. Meillä on laaja viljan hankintaverkosto lähialueella, pitkä kokemus viljakaupasta ja logistiikasta. Viljan voimakkaat hintavaihtelut ja niiden hallinta ovat myös osaamista jota meiltä tänä päivänä löytyy. Lisäksi vilja- ja logistiikkatoiminnoissa on investoitu paljon jäljitettävyyden ja hygienian varmistusasioihin. Nyt solmittu sopimus antaa mahdollisuuden tarjota tätä palvelua tehokkaasti DuPont yritykselle. Olemme hyvin tyytyväisiä sopimuksen syntymiseen. Se lisää myös viljan toimitusvarmuutta asiakkaittemme hyväksi, kommentoi johtaja Tarmo Kajander Hankkija Oy:n vilja- ja raakaaineryhmästä. DuPont hakee hankinnassa tehokkaita malleja. Hankkijan laaja yhteistyö viljelijöiden kanssa viljelyn kehityksessä, kaupanteossa sekä logistiikan ja laadunvarmistuksen osaaminen antavat meille mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseemme tuotannossa. Lähialueen ohrasato päätyy kauttamme jalostettuina tuotteina tehokkaasti maailmanmarkkinoille toteavat DuPont ostopäällikkö Martin Suominen ja Jokioisten tehtaanjohtaja Elina Sjöman. Jokioisten DuPont Industrial Biosciences tehtaan viljanvastaanotto. DuPont Industrial Biosciences Vaasan tehdas

16 2013 DuPont. All rights reserved. DuPont Oval Logo, DuPont TM, The miracles of science TM, Acanto, Acanto Prima, Avaunt, Classic TM 50 SX, Express 50 SX, Harmony 50 SX, Titus, Ratio 50 SX, Maximus are trademarks of DuPont or it s affiliates. 80 vuotta kasvinsuojelukokemusta Bernerin kasvinsuojeluosaston toiminta täytti vuonna 2013 pyöreät 80 vuotta. Olemme omistautuneet Suomalaisen kasvinviljelyn pitkäjänteiseen edistämiseen erityisesti kasvinsuojelun keinoin. Tutkimme tarkoin eri aineiden, annosten ja tankkiseosten tehoja. Kenttäkoetoiminnallamme on GEP-status ja tulokset ovat aineita rekisteröitäessä apuna. Teemme paljon työtä uusien aineiden saamiseksi Suomeen. Lisäksi koulutamme ja neuvomme suurta myyjä-, neuvoja- ja viljelijäjoukkoa. Osaamisemme kasvinsuojelussa edustaa takuulla Suomen huippua. Tätä tietoa haluamme jakaa kaikille, sillä siitä on hyötyä nimenomaan käytännön viljelyssä. Voit kääntyä asiantuntijoidemme puoleen kasvinsuojeluun liittyvissä kysymyksissä soittamalla neuvontanumeroomme joka vastaa ympäri vuoden ja sesonkiaikaan jopa ympäri vuorokauden. Ajankohtaisia kasvinsuojeluun liittyviä tiedotteita julkaisemme Farmit.net- palvelussa ja sähköpostitse lähetettävillä uutiskirjeillä. farmit.net Berner Oy, kasvinsuojeluneuvonta puh Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. kasvinsuojelu.berner.fi

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Ajankohtaista kasvinsuojelusta Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN?

MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN? MIKSI RIKKAKASVIRESISTENSSI SYNTYY? KUINKA RESISTENSSIN SYNTYÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ? MITEN JO KEHITTYNEESTÄ RESISTENSSITILANTEESTA SELVITÄÄN? TORJUNTA-AINE- RESISTENSSIRISKIT KASVINSUOJELUSSA Torjunta-ainekestävyyden

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693

Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693 Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Uutuus Refine Super SX

Uutuus Refine Super SX Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ 7.4.2015 Reseptit rukiin kasvinsuojeluun Lasse Matikainen Berner Oy BERNERIN MYYNTIIN TULLEET UUDET KASVINSUOJELUAINEET Bernerin tuotevalikoima kasvaa noin 40 uudella valmisteella

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT 1 Havaintoja kasvukaudelta Kasvukausi oli haastava, lämpösummaa kertyi todella hitaasti Rikkakasvien kasvuajankohdissa suuria vaihteluita, joten

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille. Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen

Lisätiedot

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa

Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa 1 Heikki Jalli. Tapio Kujala Luke etunimi.sukunimi @luke.fi Rikkakasvien kasvun säätely kemiallisesti perustuu pellon rikkakasvilajiston tuntemiseen

Lisätiedot

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti

Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa

Lisätiedot

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO 20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi

Lisätiedot

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska 2.6.2009 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Sisältö tänään Ylivieskassa Hukkakauran torjunta Kasvun säätäminen viljoilla Lyhyesti tautitorjunnasta 2 3 Tekniset tiedot -

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa

Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa Aki Niemelä Hankkija-risteily 14.3.2019 Kasvuohjelma-seminaari Insert Agriculture Risk Classification Division of DowDuPont Torjunta-ainekestävyys Mitä? Evoluutioprosessi

Lisätiedot

Refine Super SX UUTUUS

Refine Super SX UUTUUS Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille

Lisätiedot

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla CDQ SX Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla kaksi tehokasta tehoainetta tribenuroni-metyyli 222 g metsulfuroni-metyyli 111 g lehti- ja maavaikutteinen, tehoaa myös ruiskutuksen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus 2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen

Lisätiedot

Vilja & öljykasvit 2014

Vilja & öljykasvit 2014 Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Harmony 50 SX Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Saa käyttää pohjavesialueilla Ei peräkkäisen käytön rajoituksia Käytön rajoitukset

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA JARMO AHO: jarmo.aho@berner.fi JUSSI PELTONEN: jussi.peltonen@berner.fi MIKSI REHUMAISSI? Laadukas energiasäilörehu Suuri satopotentiaali,

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni

Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni Öljykasveilla on kysyntää Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni 20.1.2010 Esityksen sisältö 1. Valkuaistilanne EU-tasolla 2. Vaihtoehdot suomalaiseen valkuaiskasvituotantoon 3. Tilanne Suomessa

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat

Lisätiedot

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril toimintatapa Tehoaine: Bromoksiniili 225 g/l Lehtivaikutteinen Estää rikkakasvien soluhengitystä ja yhteyttämistä (HRAC 3-ryhmä, nitriilit) Nestemäinen,

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla Vihti 2.11.2017 Haasteellisin kasvukausi vuosikymmeniin? Kolea ja kuiva startti kasvukauteen, hidas peltojen kuivuminen Kylvöille kuitenkin ajallaan Myöhäisempien

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti

SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti 29.10.2018 Basagran SG Biathlon 4D Butisan S Butisan Top Candit Clamox Cleravo Comet Pro Cycocel 750 Delan WDG Delan Pro Efilor Juventus 90 Kestac 50 Librax Medax Max Neutralize

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Tuotanto: Kaste Lay Out: Rubrica Oy Paino: Painojussit Oy. KASTE Kasvinsuojeluteollisuus ry, Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki puh.

Tuotanto: Kaste Lay Out: Rubrica Oy Paino: Painojussit Oy. KASTE Kasvinsuojeluteollisuus ry, Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki puh. KASTE Kasvinsuojeluteollisuus ry, Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki puh. 09 17284302 Tuotanto: Kaste Lay Out: Rubrica Oy Paino: Painojussit Oy Lisätietoja: www.kaste.net 3 Kasvinsuojeluaine on valmiste,

Lisätiedot

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner 1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006

Lisätiedot

Laittomiin ja väärennettyihin kasvinsuojeluaineisiin liittyvät riskit ja tunnistamismenetelmät

Laittomiin ja väärennettyihin kasvinsuojeluaineisiin liittyvät riskit ja tunnistamismenetelmät Laittomiin ja väärennettyihin kasvinsuojeluaineisiin liittyvät riskit ja tunnistamismenetelmät Kasvinsuojeluainekouluttajien ja tutkinnon järjestäjien koulutus 13.2.2017 Pasila Anne-Maj Grimm, Du Pont

Lisätiedot

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet

Lisätiedot

Integroitu kasvinsuojelu pellolla

Integroitu kasvinsuojelu pellolla Integroitu kasvinsuojelu pellolla Heikki Jalli MTT, kasvintuotanto Neuvo 2020 II päivä kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia. IPM yleiset periaatteet 2014 - Suunnittele, estä

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä 15.11.2012 Sanni Junnila ja Aino-Maija Alanko MTT, PesticideLife-hanke LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Missä mennään viljamarkkinoilla

Missä mennään viljamarkkinoilla Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase

Lisätiedot

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi

Lisätiedot

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla kaksi tehokasta tehoainetta tribenuroni-metyyli 222 g metsulfuroni-metyyli 111 g lehtivaikutuksen lisäksi maavaikutus saa käyttää pohjavesialueilla

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Integroitu kasvinsuojelu pellolla

Integroitu kasvinsuojelu pellolla Integroitu kasvinsuojelu pellolla Heikki Jalli MTT, kasvintuotanto Neuvo 2020 II päivä kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia. EU:n direktiivi Euroopan unionin komissio valmisteli

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot