Videon editointi Premierellä

Transkriptio

1 Videon editointi Premierellä Uuden projektin luominen Käynnistäessäsi ohjelman saat eteesi tervetuliaisikkunan, josta voit mm. avata vanhoja projekteja tai luoda uuden. Luo uusi projekti klikkaamalla New Project. Voit valita projektille halutut asetukset valmiista esiasetuksista tai määrittää ne itse tarkemmin. Tällä kertaa haluamme 4:3 kuvasuhteen mukaisen videon, koska kuvaamamme esimerkkivideo on kuvattu sillä kuvasuhteella. Valitse DV - PAL kategoriasta Standard 48 khz. Kilohertsilukema viittaa videon äänenlaatuun (näytteenottotaajuus), PAL on mm. Suomessa käytetty videokuvastandardi (Yhdysvalloissa on käytössä NTSC) ja Standard on tarkoittaa tässä tapauksessa 4:3 kuvasuhdetta (DV-standardin mukainen 720x576 kuvapistettä).

2 Videon kaappaus Aloitetaan videon siirtämisellä kamerasta koneelle. Käyttämämme kamera tallentaa MiniDV-kasetille. Kasetilta siirtäminen koneelle kestää 1:1 eli niin pitkään kuin videon kokonaiskesto on. Varmista, että kamera ei ole päällä kytkiessäsi Firewire-kaapelin. Kytke ensin johdon toinen pää tietokoneen liitäntään, sitten vasta kameraan. Sen jälkeen kameran voi kytkeä päälle. Siirron jälkeen puretaan päinvastaisessa järjestyksessä, jälleen virta pois kytkettynä. Näin minimoidaan laitteiston vaurioitumisen riski mahdollisesta jännitepiikistä. Jos halutaan noudattaa äärimmäistä varovaisuutta, tietokonekin on syytä kytkeä pois päältä kaapelia irrotettaessa ja liitettäessä. Valitse File > Capture. Näyttöön aukeaa kaappausikkuna. Nauhat ja videonpätkät on suositeltavaa nimetä kuvaavasti. Se auttaa huomattavasti tilanteessa, jossa projekteja ja siihen liittyviä tiedostoja on paljon. Valitse Capture-ikkunan oikeasta alakulmasta Scene Detect. Tämä toiminto tunnistaa automaattisesti, milloin kuvaaja on pysäyttänyt ja aloittanut kuvaamisen uudelleen ja erittelee jokaisen otoksen erilliseksi videoleikkeekseen (Clip). Kameran on oltava kytkettynä päälle ja toistotilassa. Kelataan nauha alkuun, mikäli se ei jo ole. Kameraa voidaan ohjata suoraan Premieren ohjaimista. Kun kaikki on valmista, tarvitsee vain painaa recordsymbolia. Kaappaus päättyy automaattisesti, kun ohjelma tunnistaa, ettei nauhalla ole enää mitään siirrettävää. Videota kaapattaessa kannattaa käyttää kameraa verkkovirralla. Akku saattaisi loppua kesken siirron ja keskeyttää sen.

3 Median tuominen aikajanalle Premiere luo automaattisesti uuden aikajanan (oletusnimellä Sequence 01) projektiin. Voit vetää kaappaamasi videoleikkeet aikajanalle haluamaasi järjestykseen. Tällä kertaa vedämme johdonmukaisesti kaikki kaappaamamme videoleikkeet peräkkäiseen järjestykseen videoraidalle 1. Videon ääniraita on myös mukana ja sijoitamme sen samalla audioraidalle 1. Ääni- ja kuvaraidat ovat oletusarvoisesti linkitettynä keskenään. Tämä tarkoittaa sitä, että ne käyttäytyvät toisistaan riippuvaisesti leikattaessa, siirreltäessä jne. Videoleikkeet, kuten muutkin projektin objektit, löytyvät (oletuksena vasemmalla ylhäällä sijaitsevasta) Project-paneelista. Niitä voi raahata vapaasti aikajanalle hiirellä tarttumalla. Tuodaan myös kuva otsikko.jpg valitsemalla File > Import ja viedään se projektipaneelista Video 2 -raidalle aikajanan alkuun. Vedetään otsikon kestoaika valintatyökalulla (musta nuoli) n. 10 sekunnin pituiseksi. Tämä kuva peittää normaaliasetuksilla videoraidan kokonaan näkyvistä siksi aikaa. Päällekkäisiä kuva- ja äänitietoa sisältäviä raitoja voi olla lukuisia. Premiere osaa käsitellä ja käyttää tunnetuimpia mediatiedostomuotoja suoraan ilman tarvetta muunnoksille. Videoleikkeen tai still-kuvan asemointia, rajausta ja asentoa voi muuttaa klikkaamalla ensin valintatyökalulla haluttu leike aktiiviseksi, sitten klikkaamalla monitori-ikkunassa olevaa esikatselukuvaa. Ikkunaan ilmestyy kehykset, joista voit skaalata ja pyörittää kuvaa. Muutos vaikuttaa valittuun leikkeeseen, ei koko raitaan. Mikäli et näe kehyksiä, säädä zoomausprosenttia pienemmäksi ikkunan alalaidassa keskellä olevasta alasvetovalikosta.

4 Leikkaaminen ja liikuttelu Yleisimpiin editointityökaluihin kuuluvat partaveitsi (Razor Tool) sekä perusvalintatyökalu (Selection Tool), tuttu musta nuoli. Partaveistä käytetään viemällä se haluttuun kohtaan aikajanalla olevaa ääni- tai videoleikettä ja klikataan hiirellä kerran. Palasia voi siirrellä vapaasti, kun ne on valittu aktiiviseksi. Sininen nuoli aikajanan ylälaidassa ilmaisee, missä kohdassa ollaan menossa, ja videota voi selailla myös vapaassa rytmissä liikuttamalla sinistä nuolta. Videoleikkeiden aluista ja lopuista voi poistaa materiaalia tarttumalla reunaan ja vetämällä siitä. Kokonaisen leikkeen tuhoamiseen kannattaa käyttää yleensä komentoa Edit > Ripple Delete (Shift+DEL). Paitsi että se tuhoaa aktiivisena olevan leikkeen, se myös vetää sen perässä olevia leikkeitä taaksepäin niin, että poistetun leikkeen tilalle ei jää tyhjää kohtaa. Editointitoimenpiteet, kuten leikkaaminen, eivät vaikuta alkuperäisiin videotiedostoihin, ja alkuperäiset videotiedostot voidaan tuoda haluttaessa vaikka moneenkin kertaan aikajanalle. Siirtymäefektit Videoleikkeiden, audioleikkeiden ja pysäytyskuvien rajapintoihin on mahdollista sijoittaa erilaisia siirtymäefektejä. Efektivalikoiman saa näkyviin valitsemalla Window > Effects. Kokeillaan sijoittaa häivytys (Effects-paneelista Video Transitions > Dissolve > Cross Dissolve) videoleikkeen alkuun tai loppuun, kahden peräkkäisen videoleikkeen välille (ristihäivytys) ja samaan tapaan johonkin pysäytyskuvaan, esimerkissämme otsikko.jpg. Vastaava voidaan tehdä ääniraidoille (Audio Transitions > Crossfade > Constant Power). Efekti sijoitetaan raahaamalla se hiirellä valikosta haluttuun kohtaan. Siirtymäefektin pituutta voidaan säätää hiirellä vetämällä, tai näppäilemällä numeerisesti aika-arvot. Muita efektejä voidaan asettaa leikekohtaisesti samaan tapaan. Niihin liittyvät säädöt löytyvät valinnan Window > Effect Controls kautta.

5 Äänenvoimakkuus ja läpinäkyvyys Audioleikkeen äänenvoimakkuutta (Volume) ja videoleikkeen läpinäkyvyyttä (Opacity) voi säätää leikkeessä aikajanalla näkyvää keltaista viivaa siirtämällä. Keltaiseen viivaan voi lisätä ankkuripisteitä (Anchor Point) kynätyökalulla (Pen Tool). Klikkaa hiirellä haluamiasi kohtia viivalla Ctrl-näppäin alas painettuna. Sen jälkeen voit vetää viivaa ankkuripisteiden välillä eri suuntiin luoden poikkeamia kuvaajaan. Pisteet itse ovat samaan tapaan siirreltävissä. Raitakohtainen pää-äänenvoimakkuussäädin ja muita raitakohtaisia äänensäätömahdollisuuksia löytyy Window > Audio Mixer -valinnan kautta. Pää-äänenvoimakkuuden mittari on nähtävissä myös Window > Audio Master Meters -paneelista. Raitakohtaiset säädöt vaikuttavat koko ääni- tai kuvaraidan sisältöön. Leikekohtaiset säädöt vaikuttavat yksittäisiin leikkeisiin riippumatta siitä, millä raidalla ne sijaitsevat. Läpinäkyvyys tai opasiteetti on arvo, joka ilmenee erityisesti kahden tai useamman päällekkäisen videoleikkeen sekoitussuhteena, vrt. äänenvoimakkuus. Title editor Title Editorilla voi tehdä otsikoita ja muita tekstityksiä videoprojektiin. Title > New Title > Default Still valinnalla päästään luomaan uutta otsikkoruutua tyhjältä peruspohjalta. Taustalla näkyy oletusarvoisesti se ruutu, jonka kohdalla sininen nuoli on. Otsikkoruutu käyttäytyy aikajanalla aivan samaan tapaan kuin ulkoa tuotu kuvatiedosto.

6 Renderointi Kun video on valmis, se halutaan tavallisesti renderoida käyttötarkoitukseen sopivaan muotoon. Renderointi tekee projektin sisällöstä kaikkine leikkauksineen, yhdistelyineen ja säätöineen yhden, yhtenäisen tiedoston. Käyttötarkoitus ratkaisee muodon. Esimerkiksi tallennuskapasiteetti ja tietokoneen tyyppi on huomioitava. Ladataanko video mahdollisesti internetistä ja katsotaan sitten omalla koneella (Mac, PC vai jokin muu), onko videota tarkoitus katsoa suoraan netistä ilman lataamista (yhteysnopeus? väylän leveys? palvelimen tallennuskapasiteetti?) tai onko videosta tarkoitus tehdä vaikkapa DVD tai Blu-ray -levy? Erilaisia huomioitavia asioita on monia, mutta sitten kun ne ovat edes suurpiirteisesti tiedossa, muodon valinnan ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Valinta File > Export > Adobe Media Encoder antaa mahdollisuuden renderoida video useaan eri yleisesti tunnettuun videoformaattiin. Kokeile ensin muotoa MPEG1, Preset: PAL Standard. Ikkunan oikeassa alalaidassa OK-nappulan vasemmalla puolella on arvioitu tiedostokoko valitsemillasi asetuksilla. Kokeilujen kautta voi huomata selviä eroja kuvan ja äänen laadussa. Tiedostokoon täytyy olla myös sopiva. Täysin pakkaamaton videotiedosto vie tyypillisesti useita tai useita kymmeniä gigoja tilaa, joten se on harvoin levitystarkoitukseen sopiva muoto. DVD:llä käytetään yleensä MPEG2-standardin mukaista pakkausta. Adobe Media Encoder antaa mahdollisuuden useisiin erilaisiin säätöihin renderointia varten. Esiasetuksilla (Preset) pääsee kuitenkin hyvin pitkälle, mahdollisesti kokeilun, erehdyksen ja uuden kokeilun kautta. Lopuksi painetaan OK ja annetaan renderoitavalle videolle nimi. Ohjelma kertoo jonkin ajan kuluttua arvioidun jäljellä olevan ajan, mutta se saattaa poiketa todellisesta joskus huomattavastikin. Koneella ei kannata tehdä muuta renderoinnin aikana, koska se vaatii erittäin paljon suorituskapasiteettia. Renderointi tehdään oletusarvoisesti koko alueelle (Range: Entire Sequence), mutta alue on myös mahdollista rajata halutun mukaiseksi. Kokeile myös WMV-muotoa (Windows Media Video), esim. Preset: PAL Source to Download 512kbps. Huomaa erot tiedostokoossa, kuvan ja äänen laadussa ja renderoinnin kuluttamassa ajassa.