Fennovoiman hanke on kestämätön sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti se ei palvele koko kansan etua!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fennovoiman hanke on kestämätön sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti se ei palvele koko kansan etua!"

Transkriptio

1 Helsinki Naiset Atomivoimaa Vastaan Työ- ja elinkeinoministeriö Diaarinumero TEM/1965/ /2013 Lausunto: Fennovoiman YVA-selostus 2014 Fennovoiman hanke on kestämätön sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti se ei palvele koko kansan etua! Atomivoima ei palvele koko kansan etua Suomi ei tarvitse lisää atomivoimaa. Sähkönkulutus Suomessa on laskussa ja sähkönkulutusta koskevat arviot on syytä tehdä uudelleen. Suomeen ei pidä rakentaa lisää atomivoimaa, jotta se voisi tuottaa sähköä vientiin. Kaikki riskit liittyen vuotoihin, onnettomuuksiin ja ydinjätteisiin sen sijaan jäävät suomalaisten kannettaviksi. Tiedotusvälineissä on viime aikoina usein näkynyt arvioita sähkön hinnasta ja sähköntuotannon tarvittavasta kapasiteetista. Arviot ulottuvat jopa 20 vuoden päähän. Viesti on useimmiten ollut, että sähkön hinta tulee halpenemaan, koska kapasiteettia on liikaa. Mainittakoon esimerkkinä sähkönkulutuksen väärin arvioimisesta Elinkeinoelämän keskusliiton ja Energiateollisuuden vuonna 2009 laatima arvio Suomen sähkönkulutuksesta vuonna Arviossa todetaan, että Energiateollisuuden ja Elinkeinoelämän keskusliiton arvio sähkön kysynnästä perustuu visioon hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta. Arvion mukaan sähkön kulutus vuonna 2030 asettuisi välille TWh. Huomattakoon, että vuonna 2008 kulutus oli Energiateollisuuden tietojen mukaan noin 87 TWh. Vuonna 2012 kulutus oli 84 TWh ja vuonna 2013 alle 84 TWh. Tällä hetkellä on varsin ilmeistä, että arvion perusteena ollut visio hyvinvoivasta ja menestyvästä Suomesta ei ole toteutunut eikä toteutumassa päinvastoin. Maaliskuussa ilmoitettiin että korkean teknologian vienti on romahtanut viime laman tasolle. Syyskuussa 2012 kävi ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton tekemässä kyselyssä, että 1

2 noin joka neljäs kyselyyn vastannut pk-työnantajayritys aikoo laajentaa yritystoimintaansa ulkomaille. Noin joka kymmenes pk-yritys uskoi siirtävänsä toimintansa kokonaan pois Suomesta varmasti tai melko todennäköisesti seuraavan kolmen vuoden aikana. Suuryritykset puolestaan (Stora Enso, Telia Sonera, Nokia, SSAB, Rautaruukki) ovat joutuneet ulkomaisten käsiin. Ulkomailla spekuloidaan siitä, ovatko Suomen kruununjalokivet kokonaan katoamassa? Todelliseksi ongelmaksi, on muodostumassa prototyyppireaktori OL 3, jonka valmistuminen siirtyy siirtymistään ja jonka taloudelliset ongelmat ovat herättäneet keskustelua ympäri maailman atomivoiman kannattavuudesta. Hinta on moninkertaistunut. Riita rahoituksesta on kesken. Lasku siirtyy, kuten aina, kansalaisten maksettavaksi tavalla tai toisella. Tästä Talvivaaran ympäristötuhot ovat surullinen esimerkki. On pantava merkille, että myös Rosatomin Fennovoimalle tarjoama reaktorityyppi on prototyyppi, jota ei ole vielä rakennettu missään läntisessä teollisuusmaassa. Tämä voi aiheuttaa ikäviä ennakoimattomia yllätyksiä, jotka OL 3-hankkeen tapaan saattavat koitua kalliiksi. Ellei Rosatomin rahoitushalukkuus ole rajaton hankkeen kallistuminen saattaa heikentää teknologista laatua. Tammikuussa 2014 norjalaisen Markedskraftin kokenut analyytikko Olav Johan Botnen ennusti, että Suomen ja Pohjoismaiden sähkömarkkinat hukkuvat lähivuosina ylimääräiseen sähköön. Ylitarjonta nousee peräti kahteentoista prosenttiin ja tilanne on siinä mielessä kummallinen, että vuoteen 2020 mennessä Pohjolan sähkönkulutus kasvaa alle 10 TWh. Sähkön kulutus on vuonna 2020 alempana kuin vuonna 2008, mutta silti markkinoille pusketaan masiiviset määrät lisää sähköä, toteaa Botnen. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että tässä tilanteessa on talouden ja koko yhteiskunnan etujen kannalta täysin järjetöntä investoida suuriin ja erityisen kalliisiin voimalahankkeisiin, kuten atomivoimaan. Fennovoiman Pyhäjoen atomivoimalasuunnitelma on muuttunut ratkaisevasti alkuperäisestä. - Atomivoimalan toimittajaksi ei ole tulossa ranskalainen Areva tai japanilainen Toshiba vaan Venäjän valtion omistama ydinvoima- ja ydinaseyhtiö Rosatom. Nykytilanteessa, jolloin EU, Ukrainan kriisin takia, on ryhtynyt talouspakotteisiin Venäjää vastaan, tämä on erityisen herkkä asia. - Eräs vahvin argumentti uusien atomivoimaloiden rakentamiselle oli atomivoimaan myönteisesti suhtautuvien tahojen mukaan tuontisähköriippuvuus Venäjästä, josta haluttiin päästä eroon. Alun perin Fennovoiman suurimpana yksittäisenä osakkaana (34 %) oli saksalainen energiayhtiö E.ON. Loput 66 % 2

3 yhtiöstä oli pääosin kotimaisen teollisuuden- ja kaupan alan yritysten sekä paikallisten sähköyhtiöiden käsissä. E.ON on vetäytynyt hankkeesta. Suurimmaksi yksittäiseksi osakkaaksi ja atomivoimatekniseksi osaajaksi on tulossa vähintään 34 % osuudella venäläinen Rosatom, joka on kiinnostunut lisäämään omistustaan liki 50 %:iin tai jopa yli sen. Rosatom, joka toimittaisi Fennovoimalle paitsi atomivoimalaitoksen ja siihen tarvittavan ydinpolttoaineen, olisi myös hankkeen ydintekninen asiantuntija, omistaisi yhtiöstä 34 % tai enemmän ja rahoittaisi hankkeesta ison osan. Rosatomin kytkös Fennovoimaan olisi paljon suurempi ja monitahoisempi verrattuna hankkeessa aiemmin olleen ulkomaiseen E.ONin osuuteen. Toisin kuin piti, Fennovoiman hanke ei suinkaan vähentäisi energia-asioissa riippuvuutta Venäjästä, vaan lisäisi sitä ratkaisevasti. - Kun esimmäinen tieto Rosatomin mukaantulosta tuli julkisuuteen, vannoivat sekä Fennovoima että muut projektia puoltavat tahot, että selvä osakkeiden enemmistö pysyivät suomalaisten käsissä. Nyt Fennovoimasta on vetäytynyt merkittävä määrä suomalaisia osakkaita: mm. Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Ovako Bar, AGA, Componenta, Finnfoam, Omya, S-ryhmä, Atria, Kesko-konserniin kuuluva Kestra Kiinteistöpalvelut, sekä yli kymmenen paikallista sähköyhtiötä, mm. Kuopion Energia ja Vaasan Sähkö. Merkittävä määrä yhtiön osakkeista on vailla suomalaisia omistajia. - Rosatom on myös luvannut rahoittaa hankkeesta suuren osan. Merkille pantavaa on, että kauppahintaa ei kerrota, eikä sitä mistä luvatut rahat ovat tulossa, mikä asettaa koko hankeen hyvin merkilliseen valoon. Länsimaisessa oikeusvaltiossa tällainen salailu on uusi paheksuntaa herättävä ilmiö. Viranomaisten tulisi nyt julkisuusperiaatteen nimissä vaatia että hankkeen hinta sekä rahoittavat tahot ilmoitetaan julkisuudelle. - Alun perin Fennovoima ilmoitti tekevänsä vain vapaaehtoisia maakauppoja. Nyt yhtiö on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriöön pakkolunastushakemuksen yli 100 hehtaarin laajuisista maa- ja vesialueista Hanhikivenniemellä. Tämäkin on länsimaisen oikeusvaltion kannalta erittäin paheksuttavaa. - Hankkeen alkuvaiheissa luvattiin pyrkiä jopa 50 %:n kotimaisuusasteeseen työllisyysvaikutuksissa. Fennovoiman toimitusjohtajan, Juha Nurmen, mukaan hankkeen työllisyyden kotimaisuusasteelle ei kuitenkaan voida luvata mitään prosenttiosuuksia. Kehityspäälliköllä, Juha Miikkulaisella puolestaan on hyvin laaja käsitys kotimaisuusasteesta. Hänen mukaansa hankkeessa paikallinen työvoima tarkoittaa sitä, että työntekijä on jostakin Euroopan alueelta. Tällainen laaja soveltuvuus on toteutettu myös OL 3-hankkeessa, jonka työllisyysvaikutukset, mitä suomalaisiin tulee, ovat jäänet luvattua pienimmiksi. 3

4 - Säteilyturvakeskus (STUK) haluaa Fennovoimalta paljon lisätietoja Pyhäjoen atomivoimalahankkeen turvallisuudesta. STUK:in lisäselvityspyynnössä on 38 kohtaa, jotka kaipaavat lisää tietoa. Merkittävimmät niistä nousivat esille jo , kun vastaavaa laitosvaihtoehtoa arvioitiin Fortumin suunnitelmien vuoksi. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että Fennovoiman hanke on muuttunut alkuperäisistä suunnitelmista täysin. Suurin osa muutoksista ei palvele Suomen kansan kokonaisetua. Sen takia hanke on arvioitava kokonaan uudestaan ja se on käytävä läpi kaikki uuden hankkeen vaatimat käsittelyvaiheet. Pyhäjoen atomivoimalan ydinpolttoaine - Fennovoiman hankkeen toteutuessa Rosatom olisi myös Pyhäjoen atomivoimalan ydinpolttoaineen tuottaja. Maaliskuussa Venäjä uhkasi lopettaa ydinpolttoaineen viemisen Ukrainaan, jossa 15 reaktoria tuottaa yli 50 % maan sähköstä. Venäjä ilmoitti myös ongelmista kuljettaa ydinpolttoainetta Itä-Euroopan partnereille Ukrainan läpi. Kuljetukset kuitenkin hoidettiin. Mutta miten luotettavia olisivat Rosatomin ydinpolttoaineen toimitukset syvenevissä kriisitilanteissa? Osa Suomen atomivoimaloiden polttoaineesta tulee jo entuudestaan Venäjältä. - Fennovoima valitsi Pyhäjoen atomivoimalan polttoainetyypiksi jälleenkäsitellyn uraanipolttoaineen, joka on valmistettu hyödyntämällä käytetyssä polttoaineessa jäljellä olevaa uraania. Kierrättämällä uraania halutaan hyödyntää ainetta, joka muuten menisi loppusijoituksen myötä hukkaan. STUK:in mukaan tämä olisi Suomessa ensimmäinen kerta ja maailmallakin varsin harvinainen ratkaisu. - PO Mayak käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitoksessa Tsheljabinskin alueella on viimeisten 65 vuoden aikana tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia, jotka ovat johtaneet kymmenien tuhansien neliökilometrien alueiden saastumiseen. Saastunutta materiaalia on dumpattu ja dumpataan edelleen Karachay, Old Marsh ja Tatysh järviin sekä Techa ja Ob jokiin, josta se valuu edelleen Jäämereen. Radioaktiivisuus on saastuttanut maataloustuotteita ja ihmisiä ja alueella esiintyy kaikenlaisia vakavia sairauksia tämän johdosta. Aluetta pidetään maailman radioaktiivisesti saastuneimpana alueena. On häpeällistä, että Fennovoima suunnittelee ostavansa ydinpolttoaineensa yritykseltä, jonka toiminta on aiheuttanut maapallomme eräitä vakavimpia ympäristötuhoja ja ihmiskärsimyksiä. Vastuullisesti tehty ympäristöarviointi ei tulisi käsittelemään ainoastaan hankkeen paikallisia vaikutuksia vaan koko tuotantoketjun aiheuttamia ympäristöongelmia ja tuhoja. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että atomivoimaa ei voida pitää pellkästään kansallisena projektina. Atomivoiman koko tuotantoketju aiheuttaa 4

5 ympäristötuhoja ja terveyshaittoja eri puolilla maailmaa. Lisäksi on pidettävä mielessä, että onnettomuuden sattuessa radioaktiiviset aineet saastuttavat alueita ja ihmisiä radioaktiivisesti myös Suomen rajojen ulkopuolella. Näitäkin asioita on arvioitava Fennovoima-hankkeen ympäristöarvioinnissa muuten se menettää uskottavuutensa täysin. Pyhäjoen atomivoimalan korkea-aktiivinen ydinjäte - Fennovoiman mukaan laitospaikalle myös suunnitellaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoitusta maanalaisiin luoliin. Hanhikiven alue on kapea niemi, joka käytännössä tuhoutuisi kokonaan jos laitos ja jätteen sijoitus sinne sallittaisiin. - Ratkaisua lähes ikuisesti säteilevän korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitukseen Fennovoima ei pysty esittämään. Valtioneuvoston vuonna 2010 Fennovoimalle antaman periaatepäätöksen mukaan Fennovoiman tulee kuuden vuoden kuluessa periaatepäätöksen saamisesta joko esittää sopimus yhteistyöstä Posivan omistajien kanssa tai aloittaa omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Valtioneuvoston taholta tällainen menettely on täysin edesvastuutonta, sillä Posiva on toistuvasti ilmoittanut, ettei Fennovoiman korkeaaktiivinen jäte mahdu Posivan ONKALO-luolaan Olkiluotoon. - Vaikka atomivoimaa on maailmassa tuotettu jo yli 50 vuotta missään päin maailmaa ei ole aloitettu korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitusta. Vastuullisesti toimivat hallitukset ja viranomaiset myöntävät tämän olevan erittäin vakava ongelma. Laitokselle, jolla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa maailmaan vaarallisimman jätteen, eli korkea-aktiivisen ydinjätteen sijoittamiselle, ei tule hyväksyä YVAa eikä antaa lupaa rakentamiseen. - On pantava merkille, että Ruotsissa käydään vilkasta, ja suhteellisen avointa ja demokraattista keskustelua KBS 3 menetelmästä, johon myös ONKALO- projekti perustuu. Vahva rooli tässä prosessissa on Mark-och Miljödomstolen joka toimii Nackan käräjäoikeudessa. Loppusijoituksen käsittely jatkunee vielä vuoteen 2019 asti. Niin kutsutun samrådsprocessin aikana on ilmennyt vakavaa kritiikkiä mentelmää kohtaan; kuparikapseleiden korroosio-riski, bentoniittisaven ominaisuudesta yms. Marraskuun alussa (Svenska Dagbladet ) kerrottiin Kungliga Tekniska Högskolanin (KTH) tutkijoista, jotka ovat jättäneet Uppsala yliopiston referenssiryhmän, jonka tehtävä on seurata yliopistolla tekeillä olevia kuparikapselikokeita jotka tehdään SKB:n (Ruotsin Posivan) toimeksiannosta. Tutkijat sanovat etteivät voi allekirjoittaa kokeita, sillä tehdyt virheet ovat aivan liian vakavia. Suomen viranomaisten ja Suomen eduskunnan on otettava Ruotsin kokemukset vakavasti ja avattava keskustelu korkeaaktiivisten jätteiden loppusijoituksesta uudestaan. Mark- och Miljödomstolen ilmoitti maaliskuussa 2014 ensimmäistä kertaa, että loppusijoitushakemus saattaa vaatia niin paljon täydentäviä asiakirjoja, että se saattaa estää käsittelyä. 5

6 Tämä olisi vahva takaisku koko KBS-3 menetelmälle ja myös Suomen suunnittelemalle ONKALO-projektille. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että on koko kansan etujen vastaista rakentaa atomivoimaloita Suomeen ilman, että on olemassa täysin luotettavaa, kansalaisten ja laajojen tiedemiesryhmien hyväksynnän omaavaa loppusijoitusratkaisua. Naiset Atomivoimaa Vastaan katsoo myös, että Suomen kansalaisten kokonaisedun kannalta ei tulisi edetä ONKALO-projektissa ennen kuin koko hakemusprosessi Ruotsissa on käyty loppuun. Rosatomin toiminta herättää kritiikkiä Scientific American lehdessä syksyllä 2013 julkaistiin artikkeli otsikolla Venäjän atomivoimareaktorit voivat vallita maailman, oli se turvallista tai ei (Russia s Nuclear Reactors Could Take over the World, Safe or Not) jossa todettiin, että monet atomivoimaasiantuntijat ovat huolestuneita Venäjän pitämästä liian kovasta vauhdista atomivoimabisnikessä. Heidän mielestään Rosatom on valmis käymään kauppaa minkä tahansa maan kanssa, josta voi seurata ydinmateriaalien ja osaamisen leviämistä vääriin paikkoihin. Rosatom on käynyt keskusteluja maiden kanssa, joita länsi pitää diktatuureina, kuten Myanmar ja Valko-Venäjä. Viime heinäkuussa Iranin presidentti ehdotti presidentti Putinille lisää reaktoreita Venäjän jo rakentamien lisäksi. Kesäkuussa 2012 Rosatomin ulkomaan laajentumisesta vastaava johtaja Kirill Komarov sanoi, että ei ole yhtään maata, jonka kanssa yhtiö ei olisi kiinnostunut rakentamaan ydinvoimalaa. Asiantuntijat kritisoivat myös sitä, ettei turvallisuus ole Venäjän atomivoima-viranomaisten tärkeysjärjestyksessä ykkössijalla. Vaikka uusien reaktoreiden turvaominaisuudet ovat näyttäviä, niin hallitus omistaa ja rahoittaa sekä reaktoreiden suunnittelijat että itsenäiset turvallisuusarviointiviranomaiset. Juuri samanlainen järjestely oli Japanissa, ja sitä on alettu pitää yhtenä syynä Fukushiman onnettomuuteen, sanoo yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön Global Nuclear Network Analysisin johtaja ja reaktorisuunnittelija Susan Voss. Rosatomin edustaja Sergei Novikov väittää kuitenkin, että valtion valvontaviranomainen on täysin itsenäinen. Venäjä sanoo, että kaikki Rosatomin myymät reaktorimallit on varustettu kaikkein uusimmilla turvatekniikoilla. Läntiset asiantuntijat sen sijaan eivät ole aivan varmoja, kuinka turvallisia Rosatomin tekniikat todella ovat. Artikkelissa kiinnitetään huomiota myös siihen tosiasiaan, että Venäjä on jo nyt johtava yritys ristiriitoja herättäneen nopean reaktorin, eli hyötöreaktorin rakentamisessa. Yhdysvallat testasi hyötöreaktoreita luvuilla, mutta hylkäsi ne. Eräs syy oli uraanin 6

7 halpa hinta maailmanmarkkinoilla. Toinen syy oli, että hyötöreaktorit mahdollistavat ydinasekelpoisen uraanin ja plutoniumin valmistamisen. Hyötöreaktori voi tarjota peitteen aseohjelmalle, sanoo Princetonin yliopiston tutkija Frank N. von Hippel. Von Hippel on työskennellyt myös Valkoisen talon turvallisuusneuvonantajana. Hyötöreaktori on suora lähde ydinasekelpoisen plutoniumin saamiseksi, sanoo Voss. Hyötöreaktoreiden käytössä huolettaa myös se, että niiden jäähdyttämiseen käytetään natriumia. Natrium reagoi erittäin voimakkaasti ilman ja veden kanssa, joten riskit ovat suuret. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että kaupanteko sellaisen yrityksen kanssa, joka herättää kritiikkiä reaktoreiden turvallisuudesta ja atomiaseiden leviämisvaarasta ei ole koko Suomen kansan etujen mukaista. Suomen kansa vastustaa uusien atomivoimaloiden rakentamista Maaliskuun alussa 2014 kerrottiin, että Talouselämän teettämän kyselyn mukaan 64 % suomalaisista tyrmää Fennovoiman ja ylipäätään uusien ydinvoimalaitosten rakentamisen, vain 28 % kannattaa ydinvoiman rakentamista. Kyselyyn vastanneista naisista uusia reaktoreita kannatti vain 11 %. 80% vastusti niitä. Atomivoimamyönteisenä tunnetun Kokoomuksenkin äänestäjistä 50 % vastustaa lisäydinvoiman rakentamista. Atomivoimakantojen lisäksi vastaajilta pyydettiin myös arvio tärkeimmästä sähköntuotannon tavoitteesta ja parhaiten tämän tavoitteen täyttävistä energialähteistä. Suosituimpia tavoitteista olivat uusiutuvuus ja turvallisuus. Energialähteistä kärjessä olivat tuuli- ja vesivoima. Vastaajista 58 % arvioi, että tuulivoima täyttää parhaiten tärkeimmän sähköntuotannon tavoitteen. Kysely tehtiin helmikuussa juuri ennen Ukrainan kriisin kiristymistä. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että päättävien tahojen ensisijainen tehtävä on toimia Suomen kansan etujen mukaisesti, siis kunnioittaa kansan tahtoa. Ulkomaillakin projekti herättää paljon kysymyksiä 7

8 Saksan Schleswig-Holsteinin osavaltion ministeriö, joka on vastuussa energiamuutoksesta, maataloudesta, ympäristöstä sekä maaseutukysymyksistä (Das Ministerium für Energiewende, Landwirtschaft, Umwelt und ländliche Räume), on ilmoittanut vaativansa selvityksen mm. häiriötilanteiden, ulkoisten uhkien kuten lentoturmien, sekä polttoainekuljetuksien aiheuttamista riskeistä. Ruotsissa sekä kunnat, yhteiskunnan eri vaikuttajat että ympäristöjärjestöt ja atomivoimaa vastustavat tahot kritisoivat mm. Rosatomin mukaantuloa ja sen atomiasetuotantoa. He haluavat tarkempaa tietoa projektin vaikutuksista meriveteen, kalastukseen sekä onnettomuuden sattuessa ihmisiin ja ympäristöön. He muistuttavat myös Tshernobylin jälkeisistä luonnonvarojen käyttörajoituksista kuten porojen teurastuksista ja varoituksista poimia sieniä. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että lähialueiden mielipiteitä on kunnioitettava. Tshernobylin onnettomuus osoitti, selvästi, että radioaktiivisuus leviää kauas. Mahdollisen onnettomuuden sattuessa atomivoimayritysten vakuutukset ja valtioiden korvausvelvollisuus eivät läheskään kata syntyviä kustannuksia. Japanin tilanne Fukushiman onnettomuuden jälkeen on traaginen esimerkki tästä. Suomen kansan etujen mukaista, on tuottaa energiaa sellaisella tavalla, ettei siitä aiheutuvia kustannuksia siirretä omien sekä muiden maiden kansalaisten maksettaviksi. Suomalaisille töitä ja uutta huipputeknologiavientiä uusiutuvilla energiamuodoilla Päätettäessään uusista suurista hankkeista Suomen poliittisen johdon sekä viranomaisten on tarkasteltava hanketta yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Atomivoiman lisärakentaminen ei yllä kuvattujen moniulotteisten ongelmien perusteella palvelemaan suomalaisten etuja vaan palvelee ainoastaan sen suurteollisuuden intressejä, joka on häviämässä Suomesta. Sen sijaan panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin ja energian säästöön toisi uusia investointeja, uusia pysyviä työpaikkoja ja uutta teknologista huipputeollisuutta Suomeen. Sellainen kehitys palvelisi täysimääräisesti Suomen kansakunnan etua. Kasvua- ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportissa arvovaltainen suomalainen professorityöryhmä toteaa, että Suomi on täynnä energiaa, ja sitä kannattaisi hyödyntää. Muun muassa tuulivoiman mahdollisuuksista BASREC:in (Baltic Sea Region Energy Cooperation) tutkimus 2013 osoittaa, että Suomella on parhaimmat edellytykset tuulivoimalle Itämeren alueella. Itämeren 99 parhaimmin tuulivoiman tuottamiseen soveltuvista alueista 8

9 66 sijaitsevat Suomessa. Pohjoissuomen alueellinen kapasiteetti nousee MW:iin, Eteläsuomen kapasiteetti MW:iin ja Keskisuomen kapasiteetti MW:iin. Huhtikuussa 2012 tutkimus- ja kehitysjohtaja Göran Hult, Fortum Ruotsi, totesi että Meidän on suunnattava kestävää, täysin uusiutuvaa energiajärjestelmää kohti. Siinä perspektiivissä atomivoima on kyllä parenteesi. (Ny Teknik ) Helmikuussa 2013 kerrottiin, että Ruotsin energiaviranomainen (Energimyndigheten) aloittaa selvityksen miten Ruotsi selviytyy ilman atomivoimaa. Viranomaisen johtaja Erik Brandsma kyseenalaisti uutisen yhteydessä sitä, haluaisiko joku todella investoida uusiin reaktoreihin Ruotsissa ottaen huomioon siihen liittyviä korkeita kustannuksia. Ruotsin ja Norjan välillä astui vuoden vaihteessa 2011/2012 voimaan koko maailmassa ainutlaatuinen sopimus yhteisistä sähkösertifikaatti-markkinoista joiden tarkoituksena oli edistää maiden välisiä uusiutuvan sähköntuotannon hankkeita. Ruotsi ja Norja ovat yhdessä päättäneet vuodesta 2012 vuoteen 2020 rakentaa 26,4 TWh uutta uusiutuvan sähköntuotannon kapasiteettia. Vuodesta 2012 on jo yhteisesti tuotettu 6,2 TWh uutta uusiutuvaa sähköä. Norjassa hallitus päätti lisäksi maaliskuussa käyttää öljyrahaston (Statens pensjonsfond) rahoja investointeihin uusiutuvaan energiaan sekä kestäviin yrityksiin ja projekteihin köyhissä maissa, vähentääkseen kasvihuonepäästöjä myös Norjan rajojen ulkopuolella. Forbes kirjoittaa Maailman suurimmille yrityksille, puhtaan energian sitoutumiset muodostavat uuden normin (For the world s largest companies, clean energy commitments are the new norm). Huhtikuussa 2013 Bloomberg New Energy Finance totesi lehdistötiedotteessa markkinaanalyytikoiden tekemien uusien selvitysten osoittavan, että huolimatta vaikeasta markkinatilanteesta kustannuskehitys johtaa siihen, että uusiutuvan energian osuus uudesta sähkökapasiteetista tulee nousemaan %:iin maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Bloombergin mukaan tuuli ja aurinko tulevat saamaan suurimmat osuudet. Bloomberg New Energy Finance toteaa myös, että useimmiten yritykset saavat uusiutuvan energiansa investoimalla suoraan hankkeisiin. Monet ostavat myös vihreän sähkön sertifikaatteja. Uusiutuvasta energiasta on tulossa vahva brändi, varsinkin sellaisten yritysten piireissä, jotka ovat suorassa yhteydessä kuluttajiin. Tämä tuottaa heille imago-voittoja: - Googlen tavoitteena on kattaa 100 % sähkönkäytöstään uusiutuvalla energialla. Tällä hetkellä on päästy 34 %:iin. Yrityksen mukaan ympäristöhyötyjen lisäksi 9

10 uusiutuva energia on bisnesmahdollisuus, johon kannattaa investoida. Googlen uusi datakeskus Haminassa käyttää ruotsalaista tuulivoimaa. - IKEA, maailman suurin kodinsisustusyritys, lupaa investoida miljardeja kattaakseen koko toimintansa uusiutuvalla energialla jo vuonna Yritys on jo tehnyt suuria investointeja tuulivoimaan ja aurinkopaneeleihin mm. Ruotsissa ja Saksassa. Nyt vuorossa on USA (Dagens Industri ). - Saksassa Deutsche Bank käyttää 73 %:sesti eko-energiaa ja Deutsche Telekom 48 %:sesti. - Saksalaisessa Manager Magazinissa ( ) kerrotaan, että suurasiakkaat hylkäävät energiayhtiöitä RWE:tä ja E.ON:ia. DIHK-galluppi osoittaa, että jo 13 % kaikista yrityksistä on rakentanut omia sähköntuotantolaitoksia. Lisäksi 16 % suunnittelee tekevänsä näin. Teollisuuden piirissä luvut ovat vielä korkeampia. - Starbucks käytti vuonna 2011 jo 47 % uusiutuvaa energiaa. Tavoitteena on 100 % lähivuosina. - Intel korporaatio käyttää USA:n toiminnassaan 85 % uusiutuvaa energiaa. - Walmartilla, eräällä maailman suurimmista yrityksistä joka toimii 27 maassa, on käynnissä yli 180 uusiutuvaa energiaprojekteja eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on saavuttaa 100 %:in uusiutuvan energian omavaraisuus. - Myös Microsoft, Apple, Johnson & Johnson, Hewlett Packard, Citigroup, 3M jne. investoivat uusiutuvaan energiaan. Naiset Atomivoimaa Vastaan liike katsoo, että vastuullisten päättäjien tulee vaatia energiainvestointeja tekeviltä yrityksiltä selkeät vertailut sekä ympäristö-, imago-, että kustannusvaikutusten kannalta eri energiamuotojen hyödyistä ja haitoista koko rakennus- ja tuotantoketjun pohjalta; raaka-aineista jätteisiin. Suomen kansan kokonaisedun mukaista on sellaisten energiamuotojen valitseminen, jotka ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä, eivät tuota satoja tuhansia vuosia säteilevää jätettä, eivät sisällä katastrofi-riskejä, tuottavat mahdollisimman paljon työpaikkoja suomalaisille, stimuloivat uuden teknologian kehitystä sekä palauttavat Suomen maineen huipputeknologian edelläkävijänä. Atomivoima ei täytä näitä vaatimuksia! Naiset Atomivoimaa Vastaan liikkeen puolesta Ulla Klötzer Pirkko Lindberg Järvikyläntie 6 Pajalahdentie 6 A Espoo Helsinki Ullaklotzer(at)yahoo.com candida(at)kaapeli.fi 10

11 11

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS Tiivistelmämuistio Fennovoima Oy:n johdon esitykseen perustuen yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa prosessin, joka tähtää investointipäätökseen Hanhikivi

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen ATS:n seminaari, Helsinki Pekka Ottavainen Toimitusjohtaja Voimaosakeyhtiö SF Fennovoima teollisuuden tukijalkana Kaksi vaihtoehtoa paikkakunnaksi Hankkeen aikataulu 2

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus Hanhikivi 1 - tilannekatsaus ATS syysseminaari 19.11.2013 Juha Nurmi Toimitusjohtaja Fennovoiman missio säilynyt läpi vuosien Fennovoima rakentaa uutta ydinvoimaa tuottaakseen kohtuuhintaista sähköä osakkailleen

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Toni Hemminki 14.10.2015 TeollisuusSummit, Oulu Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, omistajat: Voimaosakeyhtiö

Lisätiedot

Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys

Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Aarnio, Kojo & Litmanen 6.10.2017 Seminaari ydinjätehuollon yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Miten

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

Nyt merkittävä osa Suomen hallituksen jäsenistä ovat valmiit tarjoamaan yllä kuvatulle strategiselle hankkeelle jalansijaa Suomessa.

Nyt merkittävä osa Suomen hallituksen jäsenistä ovat valmiit tarjoamaan yllä kuvatulle strategiselle hankkeelle jalansijaa Suomessa. Helsinki 22.04.2014 Naiset Rauhan Puolesta Työ- ja elinkeinoministeriö kuuleminen@tem.fi Diaarinumero TEM/1965/08.04.01/2013 Lausunto: Fennovoiman YVA-selostus 2014 EI Fennovoiman ydinvoimalaa Pyhäjoen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. ATS Syysseminaari Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö

Hanhikivi 1 -hanke. ATS Syysseminaari Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö Hanhikivi 1 -hanke ATS Syysseminaari 21.11.2014 Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö Hanke etenee Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät investointipäätöksen huhtikuussa 2014

Lisätiedot

Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen

Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen Enterprise Forum 1/2012 Oulun Yliopisto Minttu Hietamäki Ydintekniikka-asiantuntija Fennovoima teollisuuden tukijalkana Ydinvoima meillä ja maailmalla Ydinvoimala

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Kemi Minna Palosaari Fennovoima teollisuuden tukijalkana Hankkeen eteneminen Työmarkkinakäytännöt ja yhteistyö viranomaisten kanssa Rekrytointi, koulutus ja kehittäminen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:

Lisätiedot

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Dno OUKA/4662/02.05.05/2014 Päätöshistoria - Tiivistelmä - Esittelyteksti Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Keinot pääp. Kolme skenaariota Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen

Lisätiedot

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat

Lisätiedot

Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15.

Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15. Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15. syyskuuta 2017 1 2 FENNOVOIMA 2015 3 Ydinvoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella

FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella FENNOVOIMAN YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYS EETTISTEN KYSYMYSTEN NÄKÖKULMASTA Asukaskysely Eurajoella ja Pyhäjoella Tuuli Vilhunen, Matti Kojo, Tapio Litmanen 6.10.2017 työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Fennovoiman vastuullisuusohjelma

Fennovoiman vastuullisuusohjelma Fennovoiman vastuullisuusohjelma 1 Vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman toimintojen ja Hanhikivi 1 -hankkeen kestävää kehitystä. Turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu 2 Vastuullisuusohjelma

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskeva rakentamislupahakemus

Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskeva rakentamislupahakemus Naiset Rauhan Puolesta liike c/o Unioni Bulevardi 11 A 1 00120 Helsinki Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto kuuleminen@tem.fi Lausuntopyyntönne TEM/1212/08.04.01/2015 Fennovoima Oy:n

Lisätiedot

Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle

Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle Kunnanhallitus 112 14.04.2014 Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle 3281/12.120/2013 KHALL 112 Hanke Fennovoima Oy on uusi suomalainen energiayhtiö,

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian hankinta sähkön alkuperätakuiden avulla

Uusiutuvan energian hankinta sähkön alkuperätakuiden avulla Uusiutuvan energian hankinta sähkön alkuperätakuiden avulla Enegia Green Services Enegia Mikä on sähkön alkuperätakuu? 9.5.2018 Enegia Miten uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä voi hankkia Suomessa?

Lisätiedot

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti Jari Suominen Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2019

Ilmastobarometri 2019 Ilmastobarometri 2019 Ilmastobarometri 2019 Tulokset 70 % suomalaisista: Ilmastokriisin ratkaisun on oltava seuraavan hallituskauden ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema. Suomalaiset haluavat ilmastokriisin

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen

Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen Maarakennuspäivä 2011 6.10.2011, Finlandia-talo Juha Matikainen Suunnittelupäällikkö Sähköä koko Suomelle Sijoituspaikan valinta Toteutus ja suomalainen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA. PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää

YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA. PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää Talousvaliokunta 2.6.2010 Talousvaliokunta 2.6.2010 Ydinenergialaki 6 : Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kunnanhallitus 44 02.02.2015. Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015

Kunnanhallitus 44 02.02.2015. Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015 Kunnanhallitus 44 02.02.2015 Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015 KHALL 44 Fennovoima Oy:n Hanhikivi I -hankkeen kuvaus ja Siikajoen kunnan osakkuus Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:ssä.

Lisätiedot

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015 Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Tässä raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet seurantatutkimusta

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Nollaenergiakorjauksen tiekartta

Nollaenergiakorjauksen tiekartta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Nollaenergiakorjauksen tiekartta Rakennusfoorumi 13.12.2016 Korjaamalla nollaenergiatasolle? Riikka Holopainen, TkT, tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Taustaa

Lisätiedot

ASIA: TEM/11/ /2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämiseksi

ASIA: TEM/11/ /2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämiseksi 1 Fennovoima Oyn hakemus Tarja Karlsson Länt.Pitkäkatu 17 a 301, 20100 Turku Työ- ja elinkeinoministeriö / kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto ASIA: TEM/11/08.04.01/2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot