Jäteplus. Tahtoa on, tehoa tarvitaan! Ilmoittaudu Oulun kevätpäivään! TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS: Kiinnostaako ISWA?

Transkriptio

1 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI Jäteplus TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS: Tahtoa on, tehoa tarvitaan! Ilmoittaudu Oulun kevätpäivään! Kiinnostaako ISWA? JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

2 Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI (mm. osoitteenmuutokset) SISÄLTÖ Tässä numerossa: LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI ISSN PÄÄTOIMITTAJA Auli Westerholm Ekokem Oy Ab PL RIIHIMÄKI puh TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A Helsinki puh PÄÄKIRJOITUS 04 JHY TIEDOTTAA 05 ISWA:N TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN 06 PÄÄARTIKKELI: TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS 10 JÄTTEESTÄ ENERGIAA VIETNAMISSA 11 LOUNAIS-SUOMEN YHDYSKUNTAJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖ 12 HYÖTYPALAT 14 JÄTEMIINUS 15 YHTEISÖJÄSENET 16 TAPAHTUMAKALENTERI TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki ANNA JA VENLA SUUNNITTELIVAT OMAN MUSEONSA JÄTTEISTÄ. s.14 JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY 2 Jäteplus 1/2014 Tytöt kuvasi Heidi Söyrinki.

3 PÄÄKIRJOITUS Uusin ideoin uuteen vuoteen UUSI VUOSI käynnistyi ja haasteita riittää. Monet yritykset ovat joutuneet saneeraamaan henkilöstöään. Resurssit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat vähentyneet. Uusia tehokkaampia toimintatapoja ja tekniikoita sekä uudenlaista liiketoimintaa tarvitaan kuitenkin juuri nyt, jotta suomalainen kilpailukyky parantuu, vientiliiketoiminta kasvaa ja uusien säädösten vaatimukset täytetään. Kotimaassa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja pakkausten tuottajavastuun laajeneminen muuttavat jätehuoltokenttää parin vuoden sisällä. Toteutusvastuussa olevat eivät varmaankaan välty harmailta hiuksilla vastatessaan näihin haasteisiin. Toisaalta investointeihin ja uuteen toimintaan pakottavat säädökset voidaan nähdä myös elvytystoimintana taantumassa. Kun on pakko tehdä jotain, on myös mahdollista tehdä uusia avauksia ja pilotoida kotimaisia teknologioita ja palvelukonsepteja. Niistä voi sitten syntyä vientiliiketoimintaa ja hyvinvointia Suomeen. Jätehuoltoalalla ollaan usein kovin konservatiivisia suhteessa investointeihin. Suomalaiset teknologia- ja palveluyritykset tarvitsevat kuitenkin näyttöjä tuotteidensa toimivuudesta ja kilpailukyvystä. Onneksi viimeaikoina on tehty erittäin positiivisia investointeja. Lahden kaasutuslaitos on rohkea suuren kokoluokan suomalaista uutta tekniikkaa hyödyntävä hanke. Esimerkiksi Iso-Britanniassa uudet säädökset ohjaavat voimakkaasti kaasutuksen suuntaan perinteisen jätteenpolton sijaan, joten Lahden laitos on merkittävä referenssi Valmetille. Hyvä esimerkki jätteiden hajautetusta energiahyödyntämisestä on Jepualle toteutettu Ekokemin ja Renewan yhteistyönä kehittämä laitos. Toivottavasti konseptin taloudellisuus pienessä kokoluokassa pystytään näin todistamaan, sillä markkinoita tällaisille konsepteille olisi runsaasti. ZenRoboticsin erotteluteknologialla näyttäisi olevan huikeat mahdollisuudet. SITA pilotoi tämän tekniikan, mikä varmasti osaltaan johti sopimukseen emoyhtiö Suezin kanssa. Tietoa ja ymmärrystä vientimaiden tarpeista ja olosuhteista tarvitaan, jotta uusia tekniikoita ja palveluita osataan kehittää ja tarjota oikealla tavalla. Kehittyvistäkin maista voi löytyä hyviä käytäntöjä ja ideoita, joita voi soveltaen hyödyntää omien tuotteiden ja toiminnan kehityksessä. Kiinassa paperit, muovit ja kartongit haetaan monessa paikassa ovelta, ja niistä vielä maksetaan. Nepalissa ja Indonesiassa maanviljelijät ja kotitaloudet hankkivat biokaasureaktoreja muutaman sadan euron kustannuksella ja parantavat kaasun avulla elämänlaatuaan merkittävästi. Toisaalta kehitettävää löytyy Suomen näkökulmasta rajattomasti. Kiinan ja Intian jätemäärät kasvavat huimaa vauhtia ja suurin osa jätteestä menee erittäin heikkotasoisille kaatopaikoille. Kiinassa poltetaan jätteen ohella runsaasti kivihiiltä ja öljyä apupolttoaineina. Yksi mahdollisuus jätealan liiketoiminnan kehittämiseen uudelle tasolle on ARVI Materiaalien arvovirrat -tutkimusohjelma, jonka painopisteitä ovat vientiliiketoiminnan ja systeemiosaamisen kehittäminen. Ohjelman rahoitushakemus on TEKESin käsittelyssä. Mukana on 19 yritys- ja kaupunkitoimijaa sekä 9 tutkimuslaitosta. Ohjelman toiseen vaiheeseen voi tulla mukaan lisääkin kumppaneita. Toivottavasti ohjelma saadaan käyntiin ja jätealan tutkimus- ja kehitystoiminta vilkastuu muutenkin lähitulevaisuudessa. Mahdollisuuksia on paljon, ja tarpeita suomalaiselle osaamiselle on maailmalla yllin kyllin. Toteutetaan siis tänä vuonna rohkeasti uusia ideoita! Toimeliasta vuotta 2014 toivottaen Mika Horttanainen Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen 1/2014 Jäteplus 3

4 JHY TIEDOTTAA TERVETULOA KEVÄTKOKOUKSEEN OULUUN Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokous pidetään Oulussa, hotelli Holiday Innissä Oulun kevätpäivän yhteydessä, seminaaripäivän päätteeksi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ota yhteyttä hallituksen hyvissä ajoin ennen kokousta, mikäli haluat esityslistaan lisättäväksi muita asioita. Esityslista sekä tarkempi aikataulu lisätään nettisivuillemme myöhemmin. Lähetämme kevätkokouskutsun myös sähköpostitse ilmoitathan sähköpostiosoitteesi tiedottajalle, jatehuoltoyhdistys.fi, mikäli et ole saanut nykyiseen sähköpostiosoitteeseesi jäsenkirjeitämme. Kuva: Viktor Hanacek OULUN KEVÄTPÄIVÄ STIPENDEIHIN JATKUVA HAKU Oulun aluetoiminta järjestää perinteisen Oulun kevätpäivän hotelli Holiday Innissä. Mielenkiintoista ohjelmaa on luvassa aamusta iltapäivään. Myös kauempaa kannattaa tulla kuulemaan, mitä jätealalla tapahtuu pohjoisen Suomen näkökulmasta. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Yhteyshenkilö: JHY tukee jätealaan liittyviä julkisia tutkimuksia, opinnäytetöitä tai hankkeita myöntämällä stipendejä. Stipendiä haetaan toimittamalla kirjallinen hakemus ja tutkimussuunnitelma Tuuli Myllymaalle osoitteella ymparisto.fi. Hallitus päättää stipendien myöntämisestä budjetin rajoissa ja harkintaansa käyttäen. OPINTOMATKA HOLLANTIIN UUDET JÄSENET Hollantiin suuntautuvan opintomatkan teemana on jätteestä raaka-ainetta. Torstaina tutustutaan ympäristöministeriöön Haagissa ja perjantaille järjestetään vierailuja kohteisiin, joissa päästään tutustumaan käytännön toimintaan. Perjantai-iltana yhdistys tarjoaa osallistujille illallisen. Lauantaina on vapaaaikaa, ja kotiin palataan lauantai-iltana. Matkan hinta on 800 euroa. Mukaan mahtuu 20 Jätehuoltoyhdistyksen jäsentä, joten varaa paikkasi pian. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: sakari. JÄTEHUOLTOPÄIVÄT KALASTAJATORPALLA valtakunnalliset Jätehuoltopäivät järjestetään tänä vuonna Helsingissä, Hilton Helsinki Kalastajatorpalla. Näin myös illallinen ja majoittuminen järjestyvät samassa paikassa. Jätehuoltopäivien ohjelma julkaistaan nettisivuilla sekä seuraavassa numerossa. * Huomaa muuttunut ajankohta! Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet henkilöjäseniksi: Esko Kallionpää, RKT Group Pasi Karttu, Tana Oy Eetu Keinänen, HSY Pekka Kilpeläinen Petri Kouvo, HSY Markus Lecklin, Helsingin KTK Oy Anna Nevalampi, HSY Anne Malinen, Kiertokapula Oy Päivi Menard Tarja Tontti Janina Virtanen, HSY opiskelijajäseneksi: Katri Leino, Aalto-yliopisto yhteisöjäseniksi: Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy 4 Jäteplus 1/2014

5 Teksti: Katariina Krabbe Kuva: HSY/Hannu Bask ISWA:n jäsenyys kannattaa hyödyntää Jätehuoltoyhdistys on nyt ISWA:n kansallinen jäsen. Mutta mitä se tarkoittaa? Kaksi vuotta ISWA:n hallituksessa toiminut HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo vastaa. MIKÄ ISWA ON? ISWA eli International Solid Waste Association on vuonna 1970 perustettu voittoa tavoittelematon, ei-poliittinen järjestö, joka pyrkii edistämään kestävän kehityksen mukaista jätehuoltoa. Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin. ISWA tarjoaa foorumin, jossa jätehuollon asiantuntijat ympäri maailmaa tapaavat ja voivat vaihtaa tietoja parhaista käytännöistä. PALJONKO ISWA:SSA ON JÄSENIÄ? Vuonna 2012 jäseniä oli ISWA:aan kuuluu yksilöjäseniä, eritasoisia yritys- ja organisaatiojäseniä sekä 39 maa- eli kansallista jäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut huimasti viime vuosina, esimerkiksi vuonna 2009 jäseniä oli alle 800. Jäseniä on lähes kaikista maailman maista. MITEN JÄSENEKSI PÄÄSEE? Yksilö- tai yritys- tai organisaatiojäseneksi pääsee jätealalla tai sitä sivuavissa tehtävissä toimiva henkilö tai organisaatio. Hyväksymiskynnys ei ole korkea. Sen sijaan kansallisia jäseniä on kustakin maasta vain yksi. Päätökset kansalliseksi jäseneksi hyväksymisestä tekee vuosikokous. MITÄ KANSALLINEN JÄSENYYS MERKITSEE? Kansallisilla jäsenillä on äänioikeus vuosikokouksessa, joka hyväksyy budjetin, valitsee hallituksen jäsenet sekä hyväksyy kansallisia jäseniä. MINKÄLAISTA TOIMINTAA ISWA JÄRJESTÄÄ? Vuoden kohokohta on kolmipäiväinen maailmankonferenssi, joka kerää yleensä yli osallistujaa. Tänä vuonna maailmankonferenssi järjestetään Sao Paulossa Brasiliassa. Lisäksi ISWA järjestää runsaasti koulutustilaisuuksia suppeammista aiheista. Keskeinen osa ISWA:n toimintaa ovat työryhmät, joita on tällä hetkellä yhteensä kymmenen: oma työryhmänsä on esimerkiksi biojätteenkäsittelylle, vaarallisen jätteen käsittelylle, ilmastonmuutokselle, jätehuollon viestinnälle, kaatopaikkajätteelle ja lakiasioille. MITEN ISWA:N TOIMINTAAN PÄÄSEE MUKAAN? Ilmoittautumalla pääsee mukaan. Jos jokin työryhmä kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä kyseisen työryhmän puheenjohtajaan. Työryhmät ovat erinomainen tapa osallistua aktiivisesti ISWA:n toimintaan, ja parhaan hyödyn jäsenyydestä saa, jos on aktiivisesti mukana. MITÄ MUUTA HYÖTYÄ ISWA:STA ON? ISWA julkaisee kahta korkeatasoista lehteä: Waste Management World sisältää kansantajuisia asiantuntija-artikkeleita ja Waste Management & Research on tieteellinen, korkean julkaisukynnyksen julkaisu. Lisäksi ISWA julkaisee nettisivuillaan valtavasti hyödyllistä materiaalia, raportteja ja artikkeleja. MILLAINEN KOKEMUS KAUSI ISWA:N HALLITUKSESSA OLI? Arvostan sitä pestiä kovasti. Siinä oppi tuntemaan ISWA:n toimintaa sisältäpäin ja sai tuoda suomalaistakin jäteosaamista ISWA:n ytimeen.» ISWA:n nettisivut löytyvät osoitteella Paljon materiaalista on vapaasti saatavilla, mutta osaan pääsee käsiksi vain jäsentunnuksilla» Online-yksilöjäsenyys maksaa 60 euroa vuodessa» Jäsenyyttä voi kokeilla vuoden veloituksetta. Rekisteröityminen kokeilujäseneksi hoituu kansallisen jäsenen eli Jätehuoltoyhdistyksen kautta.» Työryhmiin voi osallistua myös Jätehuoltoyhdistyksen edustajana. Ota yhteyttä puheenjohtaja Auli Westerholmiin, auli.westerholm@ekokem.fi, jos työryhmätyöskentely kiinnostaa. Petri Kouvo 1/2014 Jäteplus 5

6 Tehoa tekstiilijätteen kierrätykseen Vastuukirjoittajat: Helena Dahlbo, erikoistutkija, SYKE Kristiina Aalto, erikoistutkija, KTK Muut kirjoittajat: Kirsi Sippola, HAMK Minja Huopalainen, UFF ry Hanna Salmenperä, SYKE Katja Moliis, SYKE Tuuli Myllymaa, SYKE 6 Jäteplus 1/2014

7 Pitäisikö vaatteet kierrättää Suomessa, Pohjoismaissa vai Euroopassa? Miten tekstiilijätteiden kierrätys saadaan toimivaksi? Miten kierrätystuotteille luodaan kysyntää? Tekstiilijäte herättää paljon kysymyksiä, mutta toistaiseksi vastauksia on vain vähän. Tekstiilijäte edustaa pienehköä virtaa kokonaisjätemäärässämme. Yhdyskuntien sekajätteessä tekstiili- ja vaatejätteen osuus on vaihdellut eri puolilla Suomea kahden ja yhdeksän prosentin välillä. Tekstiilijätteen määrä on kuitenkin kasvussa. Pääkaupunkiseudulla vuosina 2007 ja 2012 tehtyjen lajittelututkimusten mukaan tekstiilijätteen osuus nousi tutkimusten välillä parilla prosenttiyksiköllä. Kasvu on seurausta useista tekijöistä: tekstiilikuitujen globaali kulutus kasvaa (35 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2007), tekstiilituotteiden laatu on heikentynyt viime vuosikymmeninä ja lisäksi kulutustavat ovat muuttuneet. Tekstiilejä saatetaan nykyisin hankkia yhtä tai muutamaa käyttökertaa varten. Suurin osa jätteeksi päätyvästä tekstiilistä sijoitetaan sekajätteenä kaatopaikalle, mutta orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoitusten astuessa voimaan vuonna 2016 vaihtoehtoja on oltava. Osa tekstiilijätteestä voi soveltua materiaalina hyödynnettäväksi, osalle voi energiahyödyntäminen olla parempi ratkaisu. Yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamisessa pienilläkin virroilla on merkitystä. Tekstiilien kierrätyksellä voidaan vähentää ympäristövaikutuksia tuotteiden koko elinkaaren ajalta, niin jätehuollosta kuin tekstiilien tuotannostakin syntyviä päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä näiden ympäristövaikutuksia. Puuvillakilon tuottamiseen tarvitaan ruotsalaisen selvityksen mukaan 29 kuutiota vettä, mikä vastaa yhden suomalaisen puolen vuoden vedenkulutusta. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä syntyy noin 15 hiilidioksidikiloa vastaava määrä yhtä tekstiilikiloa (50/50 puuvillaa/polyesteriä) kohti. Kuitujen viljelyyn käytettävälle maa-alalle olisi käyttöä myös ruuan tuotannossa. Eri vaiheissa tekstiilien tuotantoketjua käytetään kemikaaleja, joista osa poistuu ympäristöön tuotantopaikalla, osa jää tuotteeseen ja poistuu ympäristöön käytön aikana tai sen loputtua, jätehuollossa. Tekstiilien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämispotentiaali ja erilaisten toimintamallien mahdollisuudet ja vaikutukset ovat toistaiseksi epäselviä. Parhaillaan käynnissä olevilla kotimaisilla ja pohjoismaisilla hankkeilla kartoitetaan mahdollisuuksia tekstiilijätteen keräämisen, lajittelun ja kierrätyksen edistämiseen kansallisella, pohjoismaisella tai eurooppalaisella tasolla. Pohjoismaissa melko samanlaiset hyödyntämismarkkinat Uusia vaatteita ja kodintekstiilejä hankittiin Suomessa noin tonnia vuonna Uudelleenkäyttöön saadaan noin kolmannes käytöstä poistetuista tekstiileistä, mutta noin kaksi kolmasosaa päätyy jätteeksi ja tästä kierrätykseen vähän yli 10 prosenttia. Pohjoismaisissa hankkeissa koottujen alustavien tietojen mukaan käytettyjen tekstiilien markkinat muissa pohjoismaissa muistuttavat Suomen tilannetta. Tekstiilien kulutuksesta uudelleenkäyttöön päätyvä osuus vaihtelee Ruotsin noin 20 prosentista Tanskan 45 prosenttiin. Erilliskeräystä, lajittelua ja myyntiä hoitavat pääosin hyväntekeväisyysjärjestöt, vaikka muitakin toimijoita on tulossa mukaan. Kunnat osallistuvat toimintaan vaihtelevasti, Suomessa sitä hoitavat lähinnä kierrätyskeskukset. Niin sanotut ecodesign-yrittäjät kierrättävät tekstiilijätettä uusiin vaatteisiin. Heidän yrityksensä työllistävät pääsääntöisesti yhden henkilön. Tekstiilijätettä muulla tavalla kierrättäviä yrityksiä on Suomessa kaksi. Muissa Pohjoismaissa ei ole tällä hetkellä yhtään kierrätysyritystä, sillä niitä on jouduttu viime vuosina sulkemaan korkeiden työvoimakustannusten takia. Suomalaisilla yrityksillä olisi kapasiteettia käsitellä nykyistä enemmän tekstiilijätettä, mutta sopivaa raaka-ainetta ei ole saatavilla kustannustehokkaasti. Lisäksi kierrätysmateriaalia sisältävä tuote ei välttämättä pärjää kilpailussa 1/2014 Jäteplus 7

8 uudelleenkäyttö, kierrätys, tekstiilijäte? verrattuna neitseellisestä materiaalista valmistettuihin tuotteisiin. Syitä tähän saattavat olla teknisten tietojen tai markkinoinnin puutteet. Keski-Euroopassa, kuten Saksassa ja Hollannissa, on kierrätysyrityksiä, jotka tekevät samantyyppisiä tuotteita kuin suomalaisetkin kierrättäjät: esimerkiksi puhdistusrättejä teollisuudelle, parketinalusmattoja ja autonpenkkien pehmusteita, joihin soveltuvat parhaiten puuvilla ja villa. Kuluttajat valmiita kierrättämään tehokkaammin Yli puolet vaatteista ja lähes puolet kodintekstiileistä poistetaan omasta käytöstä käyttökelpoisina pääosin uudelleenkäyttöön hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kirpputorien kautta tai suoraan sukulaisille tai tuttaville. Keväällä 2013 TEXJÄTE-hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan kuluttajat olivat kiinnostuneita kierrättämään käytöstä poistamansa tekstiilit aiempaa tehokkaammin. Yli puolet vaatteista ja lähes puolet kodintekstiileistä poistetaan omasta käytöstä käyttökelpoisina pääosin uudelleenkäyttöön hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kirpputorien kautta tai suoraan sukulaisille tai tuttaville. Harvat laittavat käyttökelpoisia tekstiilejä roskiin. Käyttökelvottomien tekstiilien materiaalin noin joka toinen pyrkii hyödyntämään ensisijaisesti joko omassa käytössä esimerkiksi siivousliinoina tai matonkuteina tai toimittamaan hyötykäyttöön hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta. Joka neljäs laittaa käyttökelvottomat tekstiilinsä ensisijaisesti sekajätteeksi. Osalla kuluttajista on mahdollisuus lajitella käyttökelvottomat tekstiilit energiajätteeksi ja niin toimii joka kymmenes. Pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen mukaan vuonna 2012 tekstiilejä päätyi sekajätteeseen keskimäärin 10,2 kiloa asukasta kohden. Avoimeen sähköiseen kyselyyn ovat todennäköisesti vastanneet lähinnä asiasta kiinnostuneet ja tekstiilin kierrätykseen keskimääräistä motivoituneemmat kuluttajat. Ainakin nämä olisivat halukkaita lajittelemaan tekstiilijätteensä tarkemmin, jotta ne voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Kuluttajat kaipasivat erillisiä keräyspisteitä uudelleenkäyttöön kelpaamattomille tekstiileille, sillä he eivät olleet halukkaita laittamaan niitä sekajätteeseen. Keräyspisteitä toivottiin erityisesti helposti saavutettaviin paikkoihin muiden kierrätettävien jätteiden lajittelupisteisiin, esimerkiksi omaan taloyhtiöön tai muihin ekopisteisiin tai käyttökelpoisille tekstiileille tarkoitettujen tekstiilikonttien viereen. Tekstiilejä oltiin valmiita viemään myös kauppojen tai kirpputorien keräyspisteisiin. Jotkut ovat jopa varastoineet tekstiilejä odottamaan mahdollisuutta toimittaa niitä hyötykäyttöön. Kierrätyshalukkuutta siis löytyy, mutta helposti saavutettavat keräyspisteet puuttuvat. Tekstiilijäteketjun kehittäminen on tulevaisuuden haaste TEXJÄTE-hanke kutsui lokakuussa työpajaan tekstiilikierrätyksen nykyisiä ja mahdollisia tulevia toimijoita. Keskusteluissa etsittiin ideoita siihen mitä pitäisi tapahtua ja kenen toimia, jotta voitaisiin edistää tekstiilien kierrätystä. Keskeiseksi kysymykseksi nousi paremman tietämyksen saaminen kierrätykseen sopivan tekstiilijätteen määrästä ja laadusta. Työpajassa myös pohdittiin, saadaanko Suomesta riittävästi materiaalia kannattavien kierrätyskonseptien rakentamiseen, vai tulisiko keräys tehdä Pohjoismaiden tai jopa Euroopan mittakaavassa? Kierrätystuotteiden kysynnän luominen on haaste niin tekstiileistä kuin muistakin kierrätysmateriaaleista valmistetuille tuotteille. Voitaisiinko valtion ja kuntien julkisissa hankinnoissa olla näyttämässä suuntaa ja toimia tässä edelläkävijöinä? Yhtenäisen toimintamallin ja laatuvaatimusten luominen keräys- ja lajittelujärjestelmille voisi auttaa kierrättäjiä tasalaatuisen ja jatkuvan raaka-ainevirran saamisessa ja ostajien vakuuttamisessa kierrätystuotteiden laadukkuudesta. Tätä voi edistää pohjoismaisessa hankkeessa tekstiiliketjun toimijoille parhaillaan hahmoteltavana oleva menettelyohje. Marraskuussa pidetyssä pohjoismaisessa työpajassa löydettiin samankaltaisia haasteita. Tekstiiliketjun toimintaan haluttiin avoimuutta ja tietoa muun muassa siitä, mitä kuluttajilta kerätylle tekstiilille tapahtuu ja mikä osa tuotoista käytetään hyväntekeväisyyteen. Terminologian selkiyttämistä kaivattiin; uudelleenkäyttö, kierrätys ja tekstiilijäte eivät välttämättä ole kaikille selviä asioita. Rajan veto uudelleenkäytettävän ja kierrätettävän tekstiilin välillä tulisi ehkä kuitenkin jättää asiantuntijan tehtäväksi, ja antaa kuluttajalle mahdollisuus toimittaa kaikki käytöstä poistettava tekstiili samaan keräyspisteeseen. Jotta tekstiilien hyötykäyttö kohenisi, tulisi koko ketju saada kuntoon ja löytää ennen kaikkea tekstiilijätteelle hyödyntäjiä. Kun tiedetään, millaista materiaalia tarvitaan, voidaan suunnitella keräysjärjestelmät ja lajittelu. Tekstiilikeräyksen kasvaessa ja toiminnan 8 Jäteplus 1/2014

9 vakiintuessa erilaisten konseptien houkuttelevuus varmaankin kasvaa. Potentiaalisimmat kierrätysmateriaalista valmistettavat tuotteet saattavat suuntautua odottamattomillekin toimialoille kuten esimerkiksi rakennusteollisuuteen. On hyvä myös muistaa, että kulutuksen vähentäminen eli jätteen synnyn ehkäisy on viime kädessä paras vaihtoehto suurimpien ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi. Kierrätystä ei pidä tehdä pelkästään kierrätyksen vuoksi, vaan toimintamallien tulee olla ympäristön kannalta hyviä ja myös kustannustehokkaita. Toisaalta tekstiilien lajittelutehtävien on katsottu olevan sopivia kuntoutettaville työllistettäville, joten työllistymisen edistäminen ei olisi haitaksi toimintamalleissa jatkossakaan. Erilaisia toimintamallivaihtoehtoja tullaan arvioimaan eri näkökulmista TEXJÄTE-hankkeessa tämän vuoden kuluessa. Tekstiilijätteen kierrätystä edistetään useilla tahoilla ja tahtoa tilanteen muuttamiseksi tuntuu kaikilla toimijoilla olevan. Toistaiseksi asian tiimoilla on kuitenkin paljon kysymyksiä, eikä juurikaan vastauksia. Kotimaisten ja pohjoismaisten hankkeiden etenemisen myötä asian toivotaan edistyvän reippaan askeleen verran. TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEN MAHDOL- LISUUDET JA ESTEET TEXJÄTE» Vihreän talouden kokeiluhanke (Ympäristöministeriö) » Toteutus: SYKE (koordinaattori), KTK, HAMK, UFF ry» Yritykset: Lindström Oy, EkoCenter JykaTuote, Pirtin Kehräämö Oy» POHJOISMAISET HANKKEET (NORDIC GREEN GROWTH INITIATIVE) » Nordic textile reuse and recycling commitment Koordinointi IVL, Ruotsi» A Nordic strategy for collection, sorting, reuse and recycling of textiles Koordinointi IVL, Ruotsi» An extended producer responsibility (EPR) system and new business models to increase reuse and recycling of textiles in the Nordic region Koordinointi CRI, Tanska» > Tarjouspyynnöt Lähteet: Palm, D Improved waste management of textiles. Project 9, Environmentally improved recycling. IVL, B d2da6a /B1976.pdf Tojo, N., Kogg, B., Kiörboe, N., Kjaer, B. & Aalto, K Material flows of textiles and suggestions on policy instruments for the prevention of textile waste. TemaNord 2012: fi/julkaisut/julkaisut/ HSY Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna Koostumustutkimus. HSY 2/ julkaisut/sivut/julkaisut.aspx Kuva: ScanStockPhoto 1/2014 Jäteplus 9

10 JÄTTEISTÄ ENERGIAA VTT kehitti biomassan toimitusketjuja VIETNAMISSA VTT kehitti biomassojen kuljetuksen ja käytön tehokkuutta Vietnamin Mekongin jokisuistolla Ulkoministeriön rahoittamassa Energia ja ympäristö -ohjelmassa. Lastaus- ja purkutyön koneellistaminen vähentää kuljetuskustannuksia 15 prosentilla. Pellettien käyttö teollisissa kattiloissa osoittautui taloudellisesti ja teknisesti järkeväksi. Kuva: VTT/Arvo Leinonen Vietnamilla on huomattavat biomassavarat, jotka koostuvat pääasiassa maatalouden korjuujätteistä ja elintarvikkeiden jalostuksen sivutuotteista. Biomassan toimitusketjuja ja voimalaitostoimintaa kehittämällä voidaan lisätä biopolttoaineen hyödyntämistä. VTT:n tehtävänä Vietnamissa oli kehittää tehokkaita ja luotettavia biomassojen toimitusketjuja useaa raaka-ainetta hyödyntäville CHP-voimalaitoksille ja teollisille kattiloille. Projektin alussa VTT suunnitteli viisi vaihtoehtoista toimintatapaa, joista kolme valittiin kokeiltavaksi ja arvioitavaksi Mekong-jokisuistolla. Biomassa on Vietnamissa lastattu ja purettu perinteisesti ihmisvoimin. Projektissa tehostettiin biomassojen laiva- ja maantiekuljetuksia sekä kehitettiin lastaus- ja purkumenetelmien koneellistamista. Projektissa kehitettiin myös raakaaineen laatua, saatavuutta, varastointia ja pelletointia. Tavoitteena oli edistää usean polttoaineen samanaikaista käyttöä, jotta maatalouspohjaisen raaka-aineen ympärivuotinen saatavuus voitaisiin varmistaa. Aiempaa suurempien veneiden ja biomassalastin purkamiseen käytettävien pneumaattisten purkulaitteiden käyttö vähensi kuljetuskustannuksia 15 prosentilla. Biomassalastin purku laivasta pneumaattisilla laitteilla on 73 prosenttia halvempaa kuin perinteinen manuaalinen purkutyö. Lisäksi selvitettiin, voidaanko biomassapelleteillä korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Pellettien käyttö teollisissa kattiloissa osoittautui taloudellisesti ja teknisesti järkeväksi. Sokeriruo on puristesivutuotteesta valmistettujen pellettien tuotantokustannukset osoittautuivat halvimmiksi. Esimerkiksi höyryntuotannossa sokeriruo on puristesivutuotteesta valmistettujen pellettien käyttö polttoaineena on noin 40 prosenttia edullisempaa kuin perinteinen polttopuun käyttö. Mekongjoen alueella sijaitsevassa sokeritehtaassa tehtiin sokeriruo on puristesivutuotteen ja riisin kuoren seoksella polttokokeet CHP-kattilassa. Seospolttoaineen valmistus ja koepoltto onnistui hyvin. Useampi raaka-aine mahdollistaa sokeritehtaan kattilalaitoksen käytön ympärivuotisesti sähkön tuotannossa, sillä kesäaikaan sokeritehdas on suljettu. Vietnamin tyypillisiä biomassamateriaaleja ovat riisin, sokeriruo on, puun, kahvin ja kookoksen viljelyn korjuujätteet ja elintarvikejalostuksen sivutuotteet, joista suuri osa on mahdollista hyödyntää biopolttoaineena. Kiinteiden biomassojen kokonaistuotantopotentiaali vuonna 2010 oli 104,4 miljoonaa tonnia (374 TWh). Tästä maatalouden sivutuotteiden osuus oli 70 prosenttia ja polttopuun osuus 30 prosenttia. Suurimmat esteet biomassaa hyödyntävien voimalaitosinvestointien kasvulle ovat sähkön halpa hinta ja luotettavien biomassan toimitusketjujen puute. Projekti (Development and demonstration of multi-fuel supply chains for power plants and industrial boilers in Vietnam) toteutettiin VTT:n ja Hanoissa toimivan Institute of Energyn yhteistyönä. 10 Jäteplus 1/2014

11 Lounaisen Suomen jätteiden hyötykäyttö ratkaistu 2017 loppuun asti Pitkän aikavälin hyötykäyttö selviää ensi syksynä. Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyötykäytön kilpailutus on ratkennut vuosien osalta. Jätelaitosten hankintarengas toimittaa kuntavastuulla olevaa sekalaista jätettä hyödynnettäväksi neljään jätevoimalaan. Jätelaitosten yhteishankinnalla saavutettiin kohtuullisin kustannuksin toteutettava hyötykäyttöratkaisu, jolla voidaan hillitä asukkaiden jätemaksujen nousupainetta. Kaikki hankintarenkaan saamat tarjoukset perustuivat jätteen energiahyötykäyttöön. Kierrätysratkaisuja ei ollut tarjolla vuosille Lounaisen Suomen Hankintarengas aloitti jätteen hyötykäytön kilpailutuksen keväällä 2013, jolloin yrityksiä pyydettiin ilmoittautumaan. Vuosien kilpailutettu jätemäärä on yhteensä tonnia, josta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osuus on tonnia, Porin Jätehuollon tonnia, Rauman Seudun Jätehuoltolaitoksen tonnia, Rouskis Oy:n tonnia ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n tonnia. Jätteet jakautuvat kilpailutuksen perusteella neljään jätevoimalaan hyödynnettäväksi. Hyödyntämistarjousten vähimmäismäärän tuli olla tonnia jätettä vuodessa. Kolme jätettä hyödyntävistä jätevoimaloista sijaitsee Suomessa ja yksi Ruotsissa. Ulkomaan kiintiön käyttäminen edellyttää vielä vientiluvan saamista Suomen ympäristökeskukselta. Suomessa hyödynnetään jätteestä yhteensä 74 prosenttia. Kolmannes jätteen kokonaismäärästä tullaan hyödyntämään Riihimäellä Ekokem Oy:n jätevoimalassa, noin 23 prosenttia toimintansa aloittavassa Vantaan Energian jätevoimalassa ja noin 17 prosenttia Vaasassa toimivassa Westenergy Oy:n jätevoimalassa. AB Fortum Värmen Tukholmassa sijaitsevaan jäte- voimalaan haetaan vientilupaa kolmelle vuodelle, yhteensä noin tonnille sekalaista yhdyskuntajätettä. Hankintarengas kilpailuttaa erikseen jätteen kuljetukset kotimaan jätevoimaloihin. Vuodesta 2018 alkava pitkän aikavälin hyötykäyttöratkaisu on vielä kesken. Hankinta etenee vaiheittain kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Mukana olevilta yrityksiltä pyydetään lopulliset tarjoukset niin, että hankinta saadaan päätökseen syksyllä Hyötykäytön palveluajaksi tulee vuotta. Kilpailussa on mukana sekä kierrätykseen että energiahyötykäyttöön perustuvia laitosratkaisuja, ja hankintarengas tekee valinnat yritysten tarjoamien teknisten ratkaisujen kesken verraten hintaa, laatua ja ympäristönäkökohtia. Kilpailutettava jätemäärä on tonnia vuodessa. Yhteisen hankintarenkaan avulla hillitään asukkaiden jätemaksujen nousua Lounaisen Suomen jätelaitokset päättivät perustaa yhteisen hankintarenkaan vuoden 2013 alussa. Yhteiskilpailutuksella odotetaan hyödynnettävälle jätteelle alhaisempaa vastaanottohintaa, kuin jos jätelaitokset hankkisivat palvelun erikseen pienissä erissä. Kustannushyöty saavutetaan sillä, että riittävän suurella jätemäärällä ja pitkällä sopimuskaudella mahdollistetaan yrityksille investoinnit uusien tekniikoiden käyttöönottoon ja kustannustehokkaaseen laitoskokoon. Kilpailutuksessa saavutettu hintataso vuosille on kohtuullinen. Saatujen alustavien tarjousten perusteella on kuitenkin odotettavissa, että vuodesta 2018 alkavan pitkän kauden hinta asettuu vielä selkeästi alemmalle tasolle. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto lopettaa sekalaisen jätteen sijoittamisen kaatopaikoille vuoden 2016 alussa. Näin ollen yhdyskuntajätteiden hyödyntämisratkaisulla on jo kiire. Kolmannes Lounais-Suomen jätteistä tullaan hyödyntämään Ekokemin jätevoimalassa Riihimäellä. Kuva: Ekokem 1/2014 Jäteplus 11

12 HYÖTYPALAT 5 miljoonaa tonnia jätettä Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella syntyvä jätemäärä vaihtelee vuosittain; vuonna 2012 jätettä kertyi viisi miljoonaa tonnia. Suurin osa syntyvistä jätteistä muodostuu maa- ja vesirakentamisessa, joten jätemäärien vaihtelut eri vuosien välillä johtuvat pääosin näissä tapahtuvista vaihteluista. Maa- ja vesi rakentamisen osuus on 75 prosenttia kokonaisjätemäärästä. Seuraavaksi eniten jätettä syntyy kotitalouksissa ja talonrakentamisessa, molempien osuus kokonaisjätemäärästä on noin seitsemän prosenttia. Tiedot ilmenevät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ylläpitämästä Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palvelusta, joka toimii osoitteessa www. pksjatevirrat.fi. Vuonna 2010 jätettä syntyi noin 6,5 miljoonaa tonnia, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuonna Taloudellinen suhdannevaikutus näkyy voimakkaasti muun muassa rakentamisen jätemäärissä, toteaa HSY:n toimitusjohtaja RAIMO INKINEN. Kotitalouksissa syntyy jätettä noin 315 kiloa vuodessa asukasta kohden. Vuonna 2012 seudulla syntyneistä jätteistä aiheutui noin tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjen määrä on laskettu Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palvelun avulla. HSY tilastoi Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun kaikki alueella vuosittain syntyvät jätteet maa- ja metsätalouden jätteitä lukuun ottamatta. Lisäksi palvelun avulla seurataan jätteiden käsittelytapoja. Toimialojen osuudet kokonaisupunkiseudulla ja Kirkkonummella vuonna Toimiala Osuus kokonaisjätemäärästä (%) Maa- ja vesirakentaminen 75 Kotitaloudet 7 Talonrakentaminen 7 Yksityiset palvelut 4 Energia- ja vesihuolto 3 Teollisuus 2 Julkiset palvelut 2 Ympäristöhuollon ammattitutkinto Edupolissa Vantaalla alkaa maaliskuussa valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluva ammatillinen lisäkoulutus, joka lisää opiskelijan ja työpaikan tietoisuutta ympäristöhuollosta, kierrätyksestä ja hyötykäytöstä. Koulutus antaa hyvän mahdollisuuden organisaation jätehuollon kehittämiseen ja ympäristöhuollon ammattitutkinnon suorittamiseen. Koulutus sopii erilaisten työpaikkojen ympäristövastaaville ja ympäristötietoa työssään tarvitseville. Koulutuksen laajuus on 35 opintoviikkoa, ja koulutusaika on Lähiopetuspäiviä on 12, joten opiskelu ei rasita kohtuuttomasti työaika- ja muuta resursointia. LISÄTIETOJA: Aira Itänen puh , ymparistokoulutus@edupoli.fi Kuva: ScanStockPhoto Stig Lönnqvistille YMPÄRISTÖNEUVOKSEN ARVONIMI Tasavallan presidentti on myöntänyt Rosk n Roll Oy Ab:n toimitusjohtaja, DI Stig Lönnqvistille ympäristöneuvoksen arvonimen. Lönnqvist on vaikuttanut pitkään keskeisellä tavalla vesiensuojelun ja jätehuollon kehittämiseen. Vuosina Lönnqvist työskenteli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtajana. Lönnqvistillä oli keskeinen rooli yhdistystä perustettaessa. Yhdistys ja sen laboratoriotoiminta sai pian käynnistämisen jälkeen julkisen valvonnan alaisen tutkimuslaitoksen sekä lääkintöhallituksen hyväksymän talousvesilaboratorion statuksen. Yhdistys työllistää nykyään noin 30 vesi- ja ympäristöalan asiantuntijaa. Lönnqvist on ollut Länsi-Uudenmaan kuntien omistaman jäteyhtiö Rosk n Rollin toimitusjohtaja koko yhtiön 20-vuotisen historian ajan. Yhtiö työllistää suoraan noin 30 henkilöä ja välillisesti paljon enemmän. Arvonimeä Stig Lönnqvistille esittivät Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Inkoon kunta ja Rosk n Roll Oy Ab:n hallitus. 12 Jäteplus 1/2014

13 HYÖTYPALAT Kolmannes suomalaisista ei tunne lamppujen kierrätyskäytäntöjä Iso osa käytetyistä energiansäästö- ja ledilampuista päätyy sekajätteenä kaatopaikoille, vaikka oikea osoite niille on SER-keräyspiste. Premium Light -hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella yli 30 prosenttia suomalaisista ei tunne lamppujen kierrätykseen liittyviä käytäntöjä, ja joka viides ilmoittaa heittävänsä kaikki lamput sekajätteisiin. Energiansäästö- ja ledilamput pitää kierrättää, jolloin lamppujen materiaalit saadaan talteen ja uudelleen käyttöön. Käytetyt energiansäästö- ja ledilamput sekä alle 25 senttimetriä pitkät loistelamput on voinut toukokuusta 2013 lähtien palauttaa ilmaiseksi ja ilman ostovelvoitetta lamppujen SER-keräyspisteiseen. Sellainen on nykyisin yhä useammassa kaupassa, sillä lamppujen vastaanottovelvoite koskee kaikkia niitä vähintään neliömetrin kokoisia päivittäistavarakauppoja sekä vähintään 200 neliömetrin kokoisia erikoiskauppoja, joiden valikoimiin lamput kuuluvat. Lamput palautetaan SER-keräykseen ilman tuotepakkauksia. Palautus on maksutonta. Vanhat hehku- ja halogeenilamput laitetaan sekajätteen joukkoon. KIERRÄTÄ JA LAJITTELE LAMPUT OIKEISIIN PAIKKOIHIN: Energiansäästölamput Led-lamput Loisteputket ja valaisimet, joissa kiinteä lamppu (esim. kirkasvalolamput), koko alle 25 cm Isot loisteputket ja valaisimet Halogeenilamput Hehkulamput Autojen lamput SE-laitteita myyvät myymälät: - väh m 2 päivittäistavarakaupat - väh. 200 m 2 erikoiskaupat SER-keräyspisteet Vaarallisen jätteen keräyspisteet SER-keräyspisteet Vaarallisen jätteen keräyspisteet sekajäte sekajäte sekajäte Kuva: ScanStockPhoto K-market Sorsakivi on VUODEN PETRAAJA Kuva: HSY/Kai Widell Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on myöntänyt Vuoden Petraaja palkinnon Espoossa toimivalle K-market Sorsakivelle. Palkinnolla annetaan tunnustusta yritykselle tai yhteisölle, joka on pystynyt merkittävästi vähentämään jätteen määrää omalla toimialallaan. HSY jakoi palkinnon torstaina 30. tammikuuta pidetyssä Helsingin seudun ilmastoseminaarissa. K-market Sorsakiven kokonaisjätemäärä on ollut useana vuonna päivittäistavarakaupan toimialalla pienin sekä liikevaihtoon että henkilömäärään suhteutettuna. Yrityksessä on vähennetty jätteen määrää useilla eri toimilla, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Osastovastaavien ammattitaito ja osittain automaattinen tilausjärjestelmä mahdollistavat sen, että hävikkiä syntyy erittäin vähän. Pieni määrä käyttökelpoisia hävikkituotteita annetaan hyväntekeväisyyteen. Yrityksessä seurataan myös syntyvän jätteen määrää jatkuvasti. Esimerkiksi biojäteastioiden tavallista nopeampi täyttyminen toimii hälyttimenä turhan hävikin vähentämiseksi. Tavarantoimituksessa käytettävät kuljetuslavat, laatikot ja rullat ovat pääosin uudelleenkäytettäviä. Yrityksen omassa toiminnassa ei käytetä kertakäyttöastioita. K-market Sorsakivi perehdyttää kaikki uudet työntekijät jo heti työn alkuvaiheessa ympäristöasioihin. Henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä. Tämän vuoksi muun muassa jätehuoltokäytännöt toimivat hyvin. K-market Sorsakivessä työskentelee parhaillaan 12 henkilöä. K-market Sorsakivi toteuttaa kaupassaan K-vastuullisuuskonseptin mukaisia toimintatapoja. Kauppias Risto Sorsakivi on saanut vinkkejä jätehuollon järjestämiseen K-supermarket Hertan kauppiaalta. Hertalle myönnettiin Luonnonvarojen säästäjä (nykyinen Vuoden Petraaja) -palkinto vuonna Palkittava yritys valitaan niiden yritysten ja yhteisöjen joukosta, jotka ovat mukana HSY:n ylläpitämässä Petra-jätevertailussa. Petra-jätevertailu on ilmainen verkkopalvelu jätemäärien seurantaan ja vertailuun. Palvelu auttaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yrityksiä vähentämään jätettä ja parantamaan materiaalitehokkuutta. Palvelu toimii osoitteessa K-market Sorsakivi valittiin vuoden Petraajaksi noin 550 toimipaikan joukosta. 1/2014 Jäteplus 13

14 JÄTEMIINUS KUKKENHEIMO kaatopaikalle Helsingissä käy kuumana taulumuseohanke. Jupakka alkoi, kun Ympäristörypistysten liitossa ja Roskalaitosyhdistyksessä huomattiin että Kukkenheimon museota bykataan Eteläsataman seminaarimatkahidasteeksi. Tehokkaasta työajasta huolestuneet laskivat, kuinka pitkään kestää, ennen kuin jäsenmatkalta on kaljakärryjen kanssa päästy lähimpään baariin kotimatkapahoinvointilääkitykselle. Todellisuudessa mediassa kiistelty museohanke on ollut täydellistä vedätystä ja suhmurointia, jotta totuus jäisi huomaamatta. Kukkenheimo rakennetaan Äijässuolle jo tänä vuonna! Kaivattua WOW- ja ihan uutta HÄH-arkkitehtuuria on luvassa, kun museo rakennetaan jätteestä ja sijoitetaan kaatikselle. Helsingin seudun ympäristöpaltureiden Aimo Tinkinen vetää ekoteollisuuspuistoon rakennettavaa trash-art-hanketta. Taidekriitikot ovat ensimmäistä kertaa kautta historian oikeassa, kun luonnehtivat teoksia täydeksi roskaksi. Museokaupassa myytävät 49 euron design-jätebriketit tullaan repimään käsistä. Hillitön hintahan siitä tulee jätetonnille, mutta hyvää designia ei saa halvalla. Jäte on sisustuksen uusi musta ja hoituu siinä kaatopaikkatalous kuntoon. Tiittalan Laine-vaasien myynti romahtaa, kun design-jätetuotteet myydään kaikkialle maailmaan tuotemerkillä Ä-suo. Äijässuon ekoteollisuuspuistosta tulee täysin uusi maailmanluokan elämyskokonaisuus. Taidetta, ruokaa ja hyvinvointia virkistävässä Garbage Care -ympäristössä. Hyvää tekeviä mädätyslaitoksen kylpyjä, biojätettä iho-ongelmien hoitoon ja ultrasuodatettuja metaanipuhdistuksia. Äijässuon hoitolasta löytyy yli 20 erilaista biojäte- ja mädätyshoitomuotoa. Muista kokeilla biojätehoitoja pienellä ihoalueella ensin varovaisesti! Myynnissä tuotteita myös kotihoitoon. Alueen ravintolamaailmasta löytyvät uusimmat makuelämykset. Keittiömestari Hansu Välikäki luottaa kaatopaikkasesongin raaka-aineisiin ja suosittelee rohkeasti kokeilemaan kuormasta nyysittyä puoskarinleikettä. Leikkeen makuasteeksi voi valita 1 tai 2 luokan tai peräti luokan 1 ja 3 sivutuotteiden seokset. Hansu käyttää keittiössä ennakkoluulottomasti lähipenkkaruokaa ja monille vielä vieraita raaka-aineita, kuten naurulokkia, raatokärpäsiä ja isorottia. Vihreää unohtamatta eli lautasen koristaa lainapeitteen riekale tai juolavehnä. Trenditietoisille on nautittavaksi raikkaita makuvesiä alueen avo-ojasta. Pullovedet ovat luonnollisesti nimettyjä alueen hengen mukaan P2 ja P8. Hyvässä miinushengessä Jätemiinus- reportteri Katkarapu 14 Jäteplus 1/2014

15 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 200 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain jäsenille tarkoitetuilla extranet-sivuilla nimi sähköposti organisaatio kotiosoite työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Arwina Oy BIMU Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Econet Oy Ekokem Oy Ab Ekorosk Oy Ab Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jasto Oy Jyväskylän Kaupunki Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pafe Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT WEG Oy Wise Engineering Group Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry 1/2014 Jäteplus 15

16 TAPAHTUMAKALENTERI 2014 JÄTEHUOLLON KEVÄTPÄIVÄ JA JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS OULUSSA OPINTOMATKA HOLLANTIIN ISWA SOLID WASTE WORLD CONGRESS Sao Paulossa, Brasiliassa Lisätietoja: VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Helsingissä Kalastajatorpalla