TYTÖT PANEVAT RANTTALIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYTÖT PANEVAT RANTTALIKSI"

Transkriptio

1 TYTÖT PANEVAT RANTTALIKSI Tutkimus Pieksämäen ja Pieksänmaan 8- luokkalaisten tyttöjen päihteidenkäytöstä Kati Hanhonen Sari Itkonen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hanhonen, Kati & Itkonen, Sari. Tytöt panevat ranttaliksi: tutkimus Pieksämäen seudun 8-luokkalaisten tyttöjen päihteidenkäytöstä., Pieksämäki, kevät 2005, 70 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tarkoituksena oli tutkia Pieksämäen ja Pieksänmaan 8-luokkalaisten tyttöjen päihteidenkäyttöä ja vertailla saatuja tuloksia keskenään. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään tyttöjen suhtautumista päihteisiin ja kavereiden vaikutusta heidän päihdekäyttäytymiseensä. Lisäksi tyttöjen näkökulmasta selvitettiin sitä, kuinka heidän vanhempansa kontrolloivat tyttöjen päihteidenkäyttöä. Tutkimusaineisto koostui 8-luokkalaisisten tyttöjen vastauksista, jotka kerättiin neljältä luokalta. Kahden luokan tytöt olivat Pieksämäen Meriluodon koulusta ja toiset kaksi Pieksänmaan Siilin koulusta. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella joulukuussa 2004 ja tammikuussa Vastauksia saatiin yhteensä 47 kappaletta. Opinnäytetyöprosessi oli ehjä kokonaisuus, joka alkoi keväällä 2004 tutkimussuunnitelman laatimisella. Tutkimuksen teoriaosan suurien linjojen valmistuttua laadimme kyselylomakkeen, jonka avulla saatiin vastaukset tutkimusongelmiin. Aineisto käsiteltiin pääasiassa SPSS -tietokoneohjelmalla. Tytöistä 23 % oli maistanut alkoholia ensimmäisen kerran ollessaan 12-vuotias. Tupakkaa ensimmäistä kertaa maistaessaan suurin osa tytöistä oli 13-vuotiaita. Kyselyyn vastanneista tytöistä 72 % oli enemmän kuin kaksi läheistä ystävää. Suurin osa tutkimukseen vastaajista ei kokenut ryhmänpaineen vaikuttavan omaan päihdekäyttäytymiseensä. Tyttöjen mukaan vajaa puolet vanhemmista tiesi lapsensa päihde kokeiluista/käytöstä. Yli puolet vastaajista koki, etteivät voi puhua avoimesti vanhempiensa kanssa omista päihdekokeiluistaan. Tutkimuksesta kävi ilmi, että lähes puolet tutkimusjoukosta ei vielä käytä päihteitä. Päihteitä käyttävästä joukosta enemmistö oli Meriluodon koululaisia. Tytöt kokeilivat yleensä alkoholia aikaisemmin kuin tupakkaa. Ne tytöt, jotka joivat humalahakuisesti, halusivat salata sen vanhemmiltaan. Tyttöjen mukaan heidän vanhempansa suhtautuivat kielteisemmin tupakkaan kuin alkoholiin. Asiasanat: Päihteet, tupakka, tytöt, vanhemmuus, nuorisokulttuuri, tutkimus, kvantitatiivinen.

3 ABSTRACT Hanhonen, Kati & Itkonen, Sari. Tytöt panevat ranttaliksi.research into the Use of Controlled Substances Among Eight-grade Girls in the Pieksämäki Area. Pieksämäki, spring 2005, 70 pages, 3 appendixes. Diaconia Polytechnic Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Our target was to research the use of controlled substances among eight-grade girls in Pieksämäki and Pieksänmaa. We also compared the results between the school of Meriluoto and the school of Siili. In this research we tried to find out how girls feel about controlled substances and how much friends influence their drinking and smoking habits. We also wanted to find out from the girls point of view how their parents control their drinking and smoking. Our research material consists of the eight-grade girls answers which were collected from four different classes. Two classes were from the school of Meriluoto and the other two classes from the school of Siili. The information was collected using questionnaires. Our research material was altogether collected in December 2004 and January We got 47 answers. Our research process has been an entity which started in spring 2004, when we made our research plan. When the theory part was ready, we made questionaires which helped us to find answers to our research problems. We analyzed our research material with SPSS-computer programme. Girls about 23 % had tasted alcohol for the first time when they were 12 years old. When the girls were 13 years old, they smoked for the first time. Almost every girl (72 %) had more than two close friends. Most girls didn t feel that group pressure had influenced their own drinking and smoking habits. According to the girls less than half of their parents knew about their drinking and smoking. More than half of the girls felt that they couldn t talk openly with they parents about drinking and smoking. Our research showed that almost half of our research group doesn t use alcohol and/or smoke yet. Most of those who used alcohol and/or smoke were from the school of Meriluoto. The girls tried alcohol earlier than smoked. The girls who got drunk wanted to hide their drinking from their parents. The girls told that their parents felt more negative about smoking than alcohol. Key words: controlled substance, smoking, girls, parenthood, youth culture, research, quantitative.

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO SUOMALAISTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Päihteet ja riippuvuus Alkoholin käytön historiaa ja nykytilanne Suomessa Alkoholiveron alennus ja sen vaikutukset Alkoholilaki Pieksämäen ja Pieksänmaan päihdestrategia ja alkoholin kulutus Nuorten alkoholin käyttö Tupakoinnin ja tupakkalain historia sekä nykytilanne Suomessa Nuorten tupakointi TYTTÖJEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Tytöt ja alkoholi Tytöt ja tupakka SOSIAALISTEN SUHTEIDEN MERKITYS TYTTÖJEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖÖN Ystävien merkitys Nuoruus Nuorisokulttuuri Vanhempien ja perheen merkitys tyttöjen päihteidenkäyttöön TUTKIMUSTEHTÄVÄT TYÖSKENTELYPROSESSI Tutkimusmenetelmä Mittarin laadinta Tutkimuksen kohdejoukko Aineiston keruu Aineiston käsittely TUTKIMUSTULOKSET...32

5 7.1 Tyttöjen suhtautuminen alkoholiin Eroja Meriluodon ja Siilin koulun välillä Tyttöjen suhtautuminen tupakkaan Eroja Meriluodon ja Siilin koulun välillä Kavereiden vaikutus tyttöjen päihteiden käyttöön Eroja Meriluodon ja Siilin koulun välillä Tyttöjen näkemys vanhempien suhtautumisesta heidän päihteiden käyttöönsä Eroja Meriluodon ja Siilin koulun välillä POHDINTA Tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset Tytöt ja alkoholi Tytöt ja tupakka Kavereiden merkitys Tyttöjen kokema vanhempien kontrollointi Meriluodon ja Siilin koulun eroja Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Opinnäytetyön prosessin arviointi Jatkotutkimusideoita...59 LÄHTEET...60 LIITTEET...64

6 1. JOHDANTO Tutkimuksemme käynnistyi keväällä Aiheeksemme valitsimme tyttöjen päihteiden käytön, koska olimme kumpikin kiinnostuneita aiheesta. Lisäksi olemme molemmat suuntautuneet sosionomin opinnoissamme lapsuuteen ja nuoruuteen sekä mielenterveyteen ja päihteisiin. Aiheenvalintaamme vaikutti myös keskustelut ohjaavan opettajan ja PAVA hankkeessa mukana olleen terveydenhoitajan kanssa. Keskusteluilla oli suuri vaikutus aiheemme lopulliseen rajaukseen ja siihen, että päädyimme käsittelemään aihetta tyttöjen näkökulmasta. Tutkimusten mukaan tyttöjen päihteidenkäyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana nopeammin kuin poikien. On myös todettu, että vuotiailla tytöillä on jo useampia päihdekokeiluja. Tästä syystä huolemme kotipaikkakuntamme tyttöjen hyvinvoinnista on kasvanut. Suoritimme tutkimuksemme kvantitatiivisin menetelmin. Tiedonkeruuvälineenä käytimme lomakekyselyä. Keräsimme tutkimusaineistomme 8-luokkalaisilta tytöiltä neljältä luokalta. Kahden luokan tytöt ovat Pieksämäen Meriluodon koulusta ja toiset kaksi luokkaa Pieksänmaan Siilin koulusta. Tutkimuksemme tarkoituksena on käsitellä kahdeksasluokkalaisten tyttöjen päihteidenkäyttöä ja sosiaalistensuhteiden merkitystä heidän päihdekäyttäytymiseensä tyttöjen omasta näkökulmasta. Tutkimuksessamme sosiaaliset suhteet sisältävät tyttöjen suhteet sekä heidän vanhempiinsa että kavereihinsa. Lisäksi vertailemme tutkimuksessa mukana olevien koulujen tuloksia keskenään. Toivomme, että tutkimuksemme tuottama uusi tieto on avuksi sekä nykyisille että tuleville nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Pyrimme tutkimuksellamme herättämään kiinnostusta ja keskustelua Pieksämäen alueen tyttöjen päihteidenkäytöstä. Kun kiinnostus tyttöjen nykytilanteesta on saatu herätettyä, toivomme tämän luovan mahdollisuuden vaikuttaa alueen tyttöjen hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä.

7 7 2 SUOMALAISTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Tässä luvussa kerromme päihteiden käytöstä Suomessa. Sana päihde tarkoittaa päihdehuoltolain toisen pykälän mukaan alkoholijuomaa sekä muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta. (päihdehuoltolaki /41,2 ). Tutkimuksessamme kuitenkin tarkoitamme käsitteellä päihde ainoastaan alkoholia ja tupakkaa, koska se helpottaa tutkimuksemme luettavuutta. Rajasimme muut päihdyttävät aineet tutkimuksen ulkopuolelle. 2.1 Päihteet ja riippuvuus Alkoholi on juoma, joka tarkoittaa sisäisesti nautittavaa nestettä, jossa on yli 2.8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Väkeviksi alkoholijuomiksi luokitellaan juomat, jotka sisältävät yli 22 % alkoholia. Tällaisia juomia ovat esimerkiksi kirkkaat viinat ja liköörit. Miedot alkoholijuomat sisältävät alkoholia vähemmän kuin 22 %. (Alko 2005.) Nuorten keskuudessa näistä suosituimpia ovat keskiolut, long drinkit ja siiderit. (Hein, Virtanen & Wahlfors 2001) Pitkäaikaisesta ja runsaasta alkoholin käytöstä on seurauksena sairaus nimeltä alkoholismi. Alkoholismi tarkoittaa siis pitkäaikaista alkoholin liikakäyttöä, josta on seurauksena fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Lääketieteen näkökulmasta alkoholismi on alkoholin runsasta ja pitkäaikaista käyttöä, johon liittyy taipumus annostuksen suurentamiseen. Alkoholisti on henkisesti ja fyysisesti riippuvainen alkoholista. Juominen ilmenee, joko kausittaisena tai jatkuvana. (Tukiasema.net 2005.) Riippuvuutta (addiktio) on sekä fyysistä että psyykkistä. Fyysisessä alkoholi- ja tupakkariippuvuudessa elimistö on tottunut säännöllisesti käytettyyn päihteeseen. Jos päihteen saanti estyy, ilmenee erilaisia vieroitusoireita (esim. pahoinvointi). Psyykkisessä riippuvuudessa päihteen käyttäjälle tulee päihteeseen voimakas himo, joka hallitsee käyttäjän ajattelua. Psyykkinen riippuvuus on kiinni käyttäjästä eikä aineesta. Käyttäjä kokee voimakasta hyvää oloa päihteen käytöstä. (Päihdelinkki 2004.) Nykykäsityksen mukaan toiset ovat alttiimpia riippuvuuksille kuin toiset. (Tukiasema.net 2005).

8 8 Päihteisiin tässä tutkimuksessa luokitellaan kuuluvaksi alkoholin lisäksi tupakka. Tupakan vaikuttava aine nikotiini, on päihdeluokitukseltaan pieninä annoksina keskushermostoa stimuloiva aine. Suuret annokset lamaannuttavat keskushermoston ja erittäin suurina annoksina nikotiini voi aiheuttaa kouristuksia tai kuoleman. Tupakansavun tärkeimmät ainesosat ovat nikotiinin lisäksi terva ja häkä. (Päihdelinkki 2004.; Tupakkaverkko 2005.) Nikotiinia saadaan Nicotiana tabacum- kasvin lehdistä. Yhden savukkeen nikotiini pitoisuus on 1-2 mg, josta 1-2 % kulkee keuhkoihin asti. Nikotiini aiheuttaa verisuonten supistumista imeydyttyään verenkiertoon. Nikotiinin vaikutus keskushermostoon saa ihmiset polttamaan tupakkaa, ja tästä syystä tupakka aiheuttaa riippuvuutta. Adrenaliinin eritys lisääntyy nikotiinin vaikutuksesta ja saavat aikaan pulssin ja veren paineen nousemisen. (Vierola 2004, 61.) Tupakoitaessa nikotiini saavuttaa aivot nopeasti, koska se pystyy liikkumaan elimistössä varsin esteettömästi. (Päihdelinkki 2004.; Tupakkaverkko 2005.) Nikotiini poistuu ihmisestä maksan ja munuaisten kautta. (Vierola 2004, 61.) Suomalaisissa savukkeissa on tervaa 6-12 mg. Terva esiintyy tupakan savussa pieninä pisaroina, ja se koostuu useista keuhkoputkea ärsyttävistä aineista. Tupakan tervalla tarkoitetaan sitä osaa tupakan keuhkoihin imetystä savusta, joka jää jäljelle kun kerätystä jakeesta poistetaan vesi ja nikotiini. Terva on raskaampien hiilivetyjen yleisnimitys. Tervalla on pehmentävä vaikutus tupakan makuun. Häkä taas on väritön, ilmaa kevyempi, hajuton ja mauton, mutta erittäin myrkyllinen kaasu. Tupakansavusta 4 % on häkää. Yhdessä savukkeessa häkää on mg. Häkä sitoutuu veren happea kuljettaviin punasoluihin 300 kertaa happimolekyyliä herkemmin aiheuttaen hapenpuutteen, tähän perustuu hä än. myrkkyvaikutus. Häkä aiheuttaa hapen puutteen kaikkialla tupakoitsijan elimistössä. suurina annoksina häkä johtaa uhrin verenkierron lamaantumiseen ja kuolemaan. (Vierola 2004, )

9 9 2.2 Alkoholin käytön historiaa ja nykytilanne Suomessa Alkoholin käyttöä on määritelty Suomessa kulttuurisidonnaisuuden kautta. Kulttuurisidonnaisessa määrittelyssä runsaalle alkoholin käytölle on annettu juomatapaan ja käyttäytymiseen liittyviä kielteisiä piirteitä, jotka on perusteltu kansanluonteeseen vetoamalla. Matti Peltonen tulkitsi suomalaisten juomatapaa 1900-luvun alussa ja antoi määrittelylleen termin suomalainen viinapää. Tähän käsitteeseen hän liittää kolme keskeistä elementtiä: Ensimmäinen on käsitys suomalaisen juomatavan erityisyydestä, jonka mukaan suomalaiset poikkeavat juomatavoiltaan muista, etenkin ns. sivistyskansoista. Toinen piirre Matti Peltosen mukaan on käsitys alkoholin nautintatavan erityisyydestä, jonka mukaan alkoholia nautitaan vain päihtymistarkoituksessa. Kolmas ja viimeinen elementti on käsitys humalakäyttäytymisen erityisyydestä, joka selittää alkoholia nauttineen suomalaisen käyttäytyvän sivistymättömästi ja jopa väkivaltaisesti. (Ahonen 1997, 17.) Vuonna 1932 kumoutuneen kieltolain jälkeen vuotuinen keskimääräinen kulutus oli 1-2 litraa 100-prosenttista alkoholia henkilöä kohti 1960-luvun alkuun saakka. Vuonna 1969 astui voimaan uusi vapaamielisempi alkoholi- ja keskiolutlaki, jonka ansiosta alkoholin kulutus lisääntyi nopeammin. Huippu saavutettiin vuonna Vuotuinen keskikulutus pysyi kymmenisen vuotta 6.5 litraa raakaa alkoholia henkilöä kohden. Tämän jälkeen alkoholin kulutus myötäili taloudellisia nousu- ja laskusuhdanteita aina vuoteen 1997 asti. Vuosituhannen vaihtuessa ihmisten taloudellinen tilanne on jälleen kohentunut ja alkoholin kulutus on kääntynyt nousuun. Alkoholin kulutus on indikaattori alkoholin aiheuttamien haittojen määrälle, elleivät suomalaisten juomatavat muutu. (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 1998, 42.; Hein, Ruuth & Virtanen 2005, 20.) Suomen liittyminen ETA:n 1990-luvun puolivälissä ja heti sen jälkeen Euroopan unionin jäseneksi on vaikuttanut merkittävästi alkoholipoliittiseen ilmastoon maassamme. Yhteiskunnallinen kiinnostus on lisääntynyt ja kohdistunut erityisesti valtion alkoholimonopoliin, jakelujärjestelmiin, rajakauppakysymyksiin ja alkoholielinkeinojen väliseen tulonjakoon. (Österberg 1998, 3.)

10 10 Alkoholijuomat ovat osa suomalaisten arkea ja juhlaa. Alkoholi ei kuitenkaan ole tavallinen kulutushyödyke. WHO on tutkimuksissaan listannut 26 vakavinta terveyden ja hyvinvoinnin riskitekijää. Tässä listassa alkoholi on kolmannella sijalla teollistuneissa maissa. Alkoholihaitat ovat kasvaneet Suomessa viime vuosikymmeninä ja kasvavat edelleen, jollei haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen saada nykyistä tehokkaampaa otetta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 9.) Pitkään jatkunut alkoholin käyttö on haitallista etenkin maksalle ja se voi aiheuttaa vakavia mielenterveyden häiriöitä. (Tukiasema.net 2005.) Alkoholiin liittyvät haitat ja riskit koskevat muitakin kuin alkoholisteja ja suurkuluttajia. Alkoholista aiheutuvat haitat läpäisevät yhteiskuntamme siten, että kyse ei ole pelkästään yksilökohtaisista valinnoista. Kaikki maksavat joka tapauksessa sekä omien, että muiden aiheuttamien haittojen korjaamisesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 9.) Alkoholi on yksi tavallisimmista päihdyttävässä tarkoituksessa käytettävistä aineista Suomessa. Päihdekäyttö aiheuttaa huomattavan osan sairauksista ja ennenaikaista kuolemista. Myös yhteiskunnalle koituu huomattavia kustannuksia alkoholin päihdekäytöstä. Suomessa on käytetty alkoholia harvoin, mutta paljon kerrallaan. (Salaspuro ym. 1998, 42.) Tutkimusten mukaan alkoholiriippuvuuden alkaminen ja kehittymien on yksilöllistä. Alkoholiriippuvuudessa on erilaisia alatyyppejä, joiden ennuste on erilainen ja ne vaativat erilaisen hoidon. Naisten alkoholiriippuvuudesta ei tiedetä vielä paljon. Joidenkin tutkimusten mukaan naisten alkoholiongelmien taustalla on, miehiä useammin, heikko itsetunto, heikommat coping-mekanismit, lapsuudenperheessä esiintynyt alkoholismi, masennus, syömishäiriöt tai psykiatristen hoitopalvelujen tarve. Naiset aloittavat ongelmajuomisen miehiä myöhemmin. Sen sijaan syyllisyydentunteet ja jäykät juomismallit alkavat kehittyä naisille aiemmin kuin miehille. (Salaspuro ym. 1998, 157, 159.) Runsas alkoholin käyttö tai humalahakuinen juominen aiheuttavat useita sairauksia ja ennenaikaisia kuolemantapauksia. Kohtuullisesti juovien kuolleisuus on keskimäärin n % pienempi kuin täysin raittiiden. Vastaavasti runsaasti alkoholia juovien kuolleisuus on % kohtuukäyttäjien kuolleisuutta suurempi. Suomalaiset suosivat tästä huolimatta humalahakuista juomista. Suomalaisten juomatapojen muuttaminen on eräs kansanterveystyön keskeisimpiä haasteita. (Salaspuro ym. 1998, 42.) Tukiase-

11 11 ma.netissä kerrotaan, että eri tietolähteiden mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin alkoholin suurkuluttajaa. Vaikka alkoholismi on yleisempää miehillä kuin naisilla, on naisalkoholistien määrä selvässä kasvussa. (Tukiasema.net 2005.) Suomessa noin 5 % kaikista kuolemantapauksista vuodessa on arvioitu johtuvan alkoholista. Tarkkoja tietoja alkoholikuolleisuuden kokonaismäärästä ei ole, koska kaikissa tapauksissa alkoholin osuutta kuolemaan ei pystytä selvästi osoittamaan. Esim. väkivaltaisissa kuolemissa alkoholin osuutta on vaikea määritellä. Alkoholin aiheuttamat sairaudet, katkaisuhoidot, pitkäaikaiset kuntoutusjaksot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvava menoerä valtiolle ja kunnille. Alkoholi aiheuttaa vuosittain myös paljon liikenneonnettomuuksia. (Salaspuro ym. 1998, 43.) Alkoholiveron alennus ja sen vaikutukset Maaliskuussa 2004 alkoholiveroa alennettiin 0,5 %, kuluttajahinnoissa alennus näkyi eniten kirkkaissa alkoholijuomissa. Veronalennuksen syynä oli Viron liittyminen EU:n, mikä mahdollisti alkoholin vapaan tuonnin Virosta Suomeen. Veronalennuksella pyrittiin hillitsemään alkoholijuomien lisääntyvää tuontia Virosta. (MTV3-STT 2004.) Stakesin tekemän tutkimuksen mukaan alkoholin myynti kasvoi runsaasti alkoholiveron alennuksen jälkeen. Suurin myynnin kasvu tapahtui Pohjois-Suomen alueella. Viinan myynti oli suurimmillaan alkoholiveron alennuksesta neljän seuraavan viikon ajan. Tämän jälkeen myynti hidastui. Päivittäistavarakauppojen keskioluen myynti lisääntyi alkoholiveron alennuksen jälkeisillä neljällä viikolla 15 %. (Karlsson, Ruotsalainen, Tigerstedt & Österberg 2004, ) Poliisin tehtävät ovat lisääntyneet alkoholiveron alennuksen myötä. Myös poliisin tietoon tulleissa rikoksissa näkyy viinan kuluttajahintojen aleneminen. Pahoinpitelyt ja pahoinpitelyjen yritykset ovat lisääntyneet tuntuvasti. Kotihälytysten määrä on kasvanut 3500 hälytyksellä. Rattijuoppoja on jäänyt poliisin haaviin alkoholinveron alennuksen jälkeen 2400 enemmän kuin ennen. Poliisin mukaan ongelmakäyttäjien aiheuttamien hälytysten määrä on kasvanut alkoholiveron alennuksen myötä. Putkaan korjatut henki-

12 12 löt ovat olleet aiempaa huonommassa kunnossa, mikä kasvattaa putkakuolemien riskiä. (Valtioneuvosto 2005.) Viime vuonna (2004) suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus kasvoi 6,5 % edellisestä vuodesta. Ennakkotiedot kertovat, että alkoholia kulutettiin viime vuonna lähes 43 miljoonaa litraa. Kulutus on siis jokaista suomalaista kohden 8,2 litraa nautittua sataprosenttista alkoholia. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan alkoholin kulutus on noin 10,3 litraa asukasta kohden, jos kulutukseen laskee mukaan myös tilastoimattoman alkoholin. Tilastoidun alkoholin kulutuksen kasvuun vaikuttaa alkoholiveron alennus. Toisaalta taas Viron EU-jäsenyys vaikutti tilastoimattoman kulutuksen lisääntymiseen. (MTV3- STT 2005.) Alkoholilaki Suomen lain mukaan alkoholijuomia ei saa anniskella eikä myydä alle 18-vuotiaalle. Alaikäisellä ei ole myöskään oikeutta pitää hallussaan alkoholijuomia. Nuoret, jotka ovat vuotiaita, saavat ostaa ja pitää hallussaan vain mietoja alkoholijuomia. Rangaistuksen uhalla, alkoholijuomien välittäminen alle 18-vuotiaalle on kielletty. Alkoholin välittämisestä alaikäiselle ilman korvausta voi seurata joko sakkorangaistus tai enintään 6 kuukautta vankeutta. Jos välittäjä ottaa alaikäiseltä korvausta alkoholijuomien hakemisesta voi seurata sakkorangaistus tai enintään 2 vuotta vankeutta. (Alkoholilaki /1143, 16, 24, 34, 60.) Suomessa on väkevien alkoholijuomien mainonta, epäsuora mainonta tai muu myynnin edistäminen kielletty. Myös mietojen alkoholijuominen mainonta on kielletty, jos se kohdistuu alaikäisiin tai alkoholin käytöstä annetaan myönteinen kuva. Mainonnassa ei saa tulla kuluttajalle kuvaa, että alkoholilla olisi terapeuttisia tai lääkinnällisiä vaikutuksia. Alkoholin käyttöä ei myöskään saa liittää ajoneuvolla ajamiseen. (Alkoholilaki /1143, 33.)

13 Pieksämäen ja Pieksänmaan päihdestrategia ja alkoholin kulutus Pieksämäen kaupungin ja Pieksänmaan alueelle on laadittu vuonna 2001 oma päihdestrategia. Päihdestrategian pääpaino on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa, mutta se sisältää myös kuntoutusstrategian. Ennaltaehkäisyn ja strategisen puuttumisen tavoitteissa ja toimenpiteissä painotetaan mm. asenteisiin vaikuttamista, oppilashuollon roolin vahvistamista, vastuullisen vanhemmuuden tukemista ja päihdevapaan elin- ja toimintaympäristön edistämistä. (Stakes 2004.) Pääkaupunkiseutu ja suuret kaupungit ovat alkoholin kulutuksen kärjessä. Matalimmat alkoholin kulutusluvut ovat maaseutupaikkakunnilla. Stakesin tutkimuksen mukaan vuonna 1996 alkoholin kulutus Pieksämäen kaupungissa oli asukasta kohden 8,9 litraa 100 % alkoholia vuodessa. Vuoteen 2003 mennessä kulutus oli noussut Pieksämäen kaupungissa 11,1 litraan asukasta kohti. Nykyisen Pieksänmaan alueella vuonna 1996 kulutus oli 9,2 litraa asukasta kohti. Vuonna 2003 kulutus oli jokaista pieksänmaalaista kohti 9,5 litraa vuodessa. Tutkimukset osoittavat, että alkoholin kulutuksen kasvu on ollut Pieksämäen kaupungissa nopeampaa kuin Pieksänmaan alueella. (Hein, Virtanen, Vuorijoki & Wahlfors 1999, 8, 18.; Ruuth, Hein, Virtanen, Partanen, Virtanen & Wahlfors 2005.) 2.4 Nuorten alkoholin käyttö Porin selviämisasemalle tuoduista nuorista on tehty tutkimus vuonna Tutkimuksessa käy ilmi, että suurin osa selviämisasemalle tuoduista nuorista on alle 18-vuotiaita. Jos nuori ei kyennyt itse tulemaan selviytymisasemalle, yleensä nuoren ystävät toivat hänet. Vain joskus harvoin tuoja oli poliisi, mutta saattajana ei koskaan ollut muu aikuinen kuin poliisi. Suurin osa selviytymisaseman asiakkaista oli päihdekokeilujensa alkutaipaleella ja usein tästä syystä alkoholin vaikutuksen arviointi epäonnistui. Seurauksena oli voimakas humaltuminen joissain tapauksissa jopa alkoholista johtuva tajuttomuus ja pahoinvointi. (Kumpulainen 1995, )

14 14 Alkoholi on suomessa valtapäihde. Aikuisista sitä käyttää n. 90 % ja vuotiaista nuorista jo lähes kolmannes. Mielestämme on huolestuttavaa, että Suomi on yhdessä Britannia ja Tanskan kanssa Euroopan kärjessä nuorten humalahakuisessa juomisessa. Suomesta löytyy jo vuotiata päihteistä riippuvaisia nuoria. (Poussu-Olli, Haapala 2001, 18.) Tämän kaltaiseen kehitykseen tulisi vanhempien ja työntekijöiden puuttua aktiivisemmin ja ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn pitäisi mielestämme panostaa enemmän ja tehokkaammin. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan alle 18-vuotiaiden toistuva alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen 2000-luvun alkupuolella on vähentynyt. Vuonna 2001, 14- vuotiaista nuorista joi alkoholia vähintään kerran kuukaudessa 32 %. Sama prosenttiluku vuonna 2003 oli 23. Tosihumalaan vuonna 2001, 14-vuotiaista nuorista itsensä joi vähintään kerran kuukaudessa 10 %. Sama prosentti luku vuonna 2003 oli 7. (Stakes 2003.) 2.5 Tupakoinnin ja tupakkalain historia sekä nykytilanne Suomessa Tupakka tuli Suomeen 1600-luvulla. Aluksi piipun poltto oli yleisin tupakoinnin muoto aina 1800-luvun lopulle saakka. Nuuskan käyttö oli suomessa suosittua 1700-luvulla luvun alussa tuli muotiin polttaa sikaria. Sikaria seurasivat pian ensimmäiset savukkeet, jotka tulivat Suomeen Venäjältä. Savukkeiden koneellisen valmistuksen myötä, 1800-luvun lopulla, lisääntyi tupakan kulutus Suomessa räjähdysmäisesti. Savukkeet korvasivat pian muut tupakkatuotteet. Ensimmäinen ja toinen maailmansota olivat merkittävä tekijä tupakoinnin leviämisessä. Naisten siirtyessä ansiotyöhön, tupakointi tuli osaksi myös heidän arkipäiväänsä. (Suomen ASH ry 2005.) Tupakan haitat ovat olleet suomalaisilla jo kauan tiedossa, ja siksi Suomessa onkin taisteltu jo pitkään tupakointia vastaan. Suomessa kiellettiin vuonna 1977 kokonaan kuluttajiin kohdistuva tupakan mainostaminen. Vuonna 1977 säädetyssä laissa rajoitettiin myös tuotteen koostumusta ja tupakan polttamista julkisissa tiloissa. Tupakalle asetettiin myös ostoikärajaksi 16 vuotta. Tupakkaveroa alettiin myös käyttää terveyttä edistävästi. Tupakkalakia kiristettiin vuonna Silloin mainontakielto kiristettiin koske-

15 15 maan kaikkea myynninedistystä. Tupakkatuotteiden ostoikäraja nostettiin 18 ikävuoteen. Vuonna 1994 voimaan tulleessa laissa kiellettiin työpaikka- ja koulutupakointi sekä nuuskan käyttö määriteltiin lainvastaiseksi. Uusimman tupakkalain muutoksen huomio kiinnittyy viimeiseen julkisen tupakoinnin vapaaseen vyöhykkeeseen, ravintolatupakointiin. (Uutela 2005.) Vuonna 2002 aikuisista miehistä 28 % ja aikuisista naisista 20 % tupakoi päivittäin, kertoo Patja ja Haukkala (2003) Tupakkakertomuksessaan. Tutkimuksen mukaan vuonna 2002 joka kolmas 16-vuotias tupakoi. Viimeiseksi kuluneen vuosikymmenen aikana miesten päivittäisen tupakoinnin määrä on puolittunut, mutta naisilla se on kaksinkertaistunut. Suomessa kuolee vuosittain noin 6000 henkilöä tupakoinnin seurauksena sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään sekä keuhkosairauksiin. Ennenaikaisten tupakkakuolemien lukumäärä on jatkuvassa kasvussa. Myös tupakoimattomat kärsivät tupakansavun terveyshaitoista, jos sisätiloissa poltetaan. Siksi onkin hyvä, että tupakointi on kielletty yleisissä tiloissa ja sauhuttelulle on osoitettu oma paikkansa. (Suomen ASH 2005.) Mitä alemmaksi mennään sosiaalisissa yhteiskuntaluokissa, sitä yleisempää tupakointi on. Eri koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet tupakoinnin suhteen edelleen. Erityisesti vähiten koulutusta saaneiden naisten tupakointi on lisääntynyt. Alimpaan koulutusryhmään kuuluvista naisista tupakoi tutkimusjakson alussa ( ) 18 %, keskikoulutusryhmässä ja ylimmässä koulutusryhmässä 13 %. Viimeisimmässä tutkimusjaksossa ( ), alimman koulutusryhmän naisista tupakoi 29 %. Ylimmän koulutusasteen naisista tupakoi vain 12 %. (Suomen ASH ry 2005.) Tupakka on länsimaissa yleisin ehkäistävissä oleva ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja. Suomessa tupakkapolitiikan kehittämisen tukena on ollut laaja ja pitkäkestoinen tutkimus tupakan terveysriskeistä, lopettamisesta sekä ennaltaehkäisyn keinoista ja tuloksista. Tupakkalain keskeisiä tavoitteita on suojata kansalaiset tupakansavulta. (Patja, Haukkala 2003.) Mäkikyrö (2003) kertoo tutkimuksessaan, että jopa 32 % ihmisistä, jotka kokeilevat tupakkaa, kehittyy siihen riippuvuussuhde. Vastaava prosenttiluku on alkoholin kohdalla vain 15,4. Tutkimus kertoo myös, että mitä aiemmin tupakoinnin aloittaa sitä suu-

16 16 remmaksi kasvaa päivittäinen kulutus. Tupakoinnin lopettaminen on myös vaikeampaa niillä henkilöillä, jotka aloittavat sauhuttelun nuorella iällä. Mitä vanhempana tupakoinnin aloittaa, sitä suurempi on mahdollisuus päästä siitä eroon. Mäkikyrön tutkimuksen mukaan 80 % aikuisista tupakoijista on riippuvuus kehittynyt jo ennen 18 ikävuotta. Tutkimus osoittaa, että myös nuorilla tupakoijilla esiintyy useammin kuin tupakoimattomilla mm. käytöshäiriöitä, aktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriöitä, vakavaa masennusta ja päihteiden väärinkäyttöä sekä päihderiippuvuutta. (Mäkikyrö 2003.) Patjan ja Haukkalan tupakkakertomuksen (2003) mukaan tupakoimattomuus on tärkein väestön terveyttä edistävä tekijä. Syöpäsairauksista joka kolmas aiheutuu tupakasta. Tupakka on suuri riskitekijä, joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa. Vaikka tupakointi onkin vähentynyt 1990-luvulla, on Suomessa silti vielä noin miljoona tupakoijaa. Vuonna 2002 päivittäin tupakoivista miehistä 28 % ja naisista 20 %. Sama prosenttiluku oli vuotiaiden poikien kohdalla 24 ja tytöillä 23. Miesten tupakointi on vähentynyt 1980-luvulta lähitien, mutta naisten kohdalla tupakoivien määrä on pysynyt suurin piirtein samana. (Patja & Haukkala 2003.) Vierola kertoo kirjoittamassaan Tupakkamiehen tietokirjassa Lewinsohnin vuonna 1999 tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan nuorten tupakoinnilla on selvä yhteys aikuisiän alkoholin ja huumeiden käyttöön. Päivittäin tupakoivien riski käyttää alkoholia, kannabista ja kovia huumeita on 3-5 kertaa suurempi kuin tupakoimattomilla nuorilla. Niistä nuorista, jotka eivät ole koskaan tupakoineet, 25 % alkaa käyttää alkoholia, kun sama prosenttiluku on tupakoijanuorilla 43,4. Satunnaisesti tupakoivista nuorista alkoholiin sekaantuu 37,7 %. Jos nuori ei ole vuoden ikään mennessä käyttänyt tupakkaa tai alkoholia, hän ei luultavasti käytä niitä koskaan. Humalajuominen on tupakoivilla nuorilla 2-6 kertaa yleisempää kuin tupakoimattomilla nuorilla. (Vierola 2005, 46.) 2.6 Nuorten tupakointi Nuorten (14 18-vuotiaiden) tupakointi väheni 1970 luvun lopulla. Tähän vaikutti nuorten tupakoinnin vähentämiseen suunnattu lakiuudistus, jonka myötä tupakan ostoikära-

17 17 jaksi asetettiin 16 vuotta. Vaikutus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, erityisesti tyttöjen kohdalla. Tyttöjen tupakointi yleistyi 1990-luvun loppupuolella. Viime vuosina tyttöjen tupakointi on ollut yleisempää kuin pojilla vastaavassa ikäryhmässä. Tupakan kokeilut aloitetaan nykyään vuoden iässä. Iältään 14-vuotiaista tytöistä 50 % ja pojista 47 % on kokeillut tupakkaa. (Suomen ASH ry ) Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan alla 18-vuotiaiden nuorten tupakointi on vähentynyt 2000-luvun alussa. Vuonna 2001, 14-vuotiaista nuorista 57 % oli maistanut tupakkaa. Sama prosenttiluku vuonna 2003 oli 48. Vuonna 2001 päivittäin tupakoivia nuoria oli 14 %. Sama prosenttiluku vuonna 2003 oli 9. (Stakes 2003.) Leventhalin ja Clearlyn vaihemalli tupakoinnin aloittamisesta on tällä hetkellä yleisimmin käytössä. Tässä mallissa erotetaan toisistaan valmistautuminen, tupakoinnin aloittaminen ja säännölliseksi tupakoijaksi siirtyminen. Malli perustuu emootioiden säätelyyn liittyvään oppimismekanismiin. Aluksi nuoret tupakoivat ulkoisten ärsykkeiden seurauksena (esim. kavereiden painostuksesta) ja tupakoinnista mahdollisesti saatavien hyötyjen toivossa. Mallin toisessa vaiheessa nuori pyrkii säätelemään erilaisten ärsykkeiden ja stressitekijöiden seurauksia. Nämä positiiviset ja negatiiviset tilanteet ehdollistuvat tupakointihaluun ja tupakointi alkaa muodostua säännöllisemmäksi. Myöhemmässä vaiheessa varsinaisen riippuvuuden alkaessa nuoren tupakointia säätelee nikotiinin puute. (Patja & Haukkala 2003.)

18 18 3 TYTTÖJEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ 3.1 Tytöt ja alkoholi Vuoden 1999 Nuorten terveystapatutkimus (Rimpelä & al., 1999) osoitti alkoholin tarjonnan ja saatavuuden kasvun alentaneen sen kokeilu- ja käyttöikää. Kyseinen tutkimus tehtiin postikyselynä vuotiaille nuorille. Tyttöjen humalahakuinen juominen on tutkimuksen mukaan yleisempää kuin poikien. Iältään 14-vuotiaista pojista itsensä tosi humalaan joi kerran kuukaudessa tai useammin 11 %, kun sama luku tytöillä oli 16 %. Perinteinen suomalainen humalahakuinen juomatapa lisääntyi 1990-luvulla nuorten keskuudessa samaan tahtiin kuin alkoholin käyttö yleensä, toteaa Rimpelä tutkimuksessaan. (Hein, Virtanen, Wahlfors & Österberg 1999, 23.) Vähintään kerran viikossa alkoholia käyttävien 14-vuotiaiden tyttöjen määrä on kasvanut vuodesta 1991 tasaisesti vuoteen 1999 asti, jonka jälkeen tämä kehitys on kääntynyt lievään laskuun. Vuonna 2003 käyrä oli edelleen laskusuuntainen, mutta yhä tytöt käyttivät enemmän alkoholia kuin pojat. Tyttöjen alkoholin käyttö on ollut runsaampaa kuin poikien vuodesta 1997 lähtien. Tosihumalaan vähintään kuukausittain juovien 14- vuotiaiden tyttöjen määrä oli huipussaan vuosina , jonka jälkeen humalajuomisen määrä tytöillä on kääntynyt laskuun. Tästä huolimatta humalajuominen on huomattavasti yleisempää tytöillä kuin pojilla. (Rimpelä ym. 2003, 26, 29.) 3.2 Tytöt ja tupakka Myös Nuorten terveystapatutkimuksessa (2003) todetaan, että tyttöjen tupakointi on lisääntynyt hälyttävästi. Suomalaisessa yhteiskunnassa tupakoinnin aloittaminen tapahtuu vuoden iässä. (Patja & Haukkala 2003). Vuonna 1999 tupakoimattomia 14- vuoitaita tyttöjä oli vain runsas kolmannes (36 %). Pojat polttivat tutkimuksen mukaan tyttöjä huomattavasti vähemmän. (Turunen 2000). Iältään 14-vuotiaiden tyttöjen päivittäinen tupakointi on lisääntynyt vuodesta 1995 lähtien. Poikien päivittäinen tupakointi

19 19 on pysynyt pitkää suurin piirtein samalla tasolla. Yhdeksänkymmentä luvulla tytöt ovat polttaneet kokoajan poikia enemmän. Vuodesta 1999 tyttöjen tupakointi on hieman laskenut, mutta edelleen he polttavat enemmän kuin pojat. (Kuure, Vuori, Gisler 2002, 40.) Vuonna 2003 tyttöjentupakointi oli vieläkin laskussa, mutta yhä edelleen he tupakoivat enemmän kuin samanikäiset pojat. (Rimpelä, Lintonen, Pere, Rainio & Rimpelä 2003, 20.) Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset tytöt ovat tilastollisesti tupakanpoltossa kärkisijoilla. Vuonna 1995 suomalaiset tytöt olivat jaetulla ensimmäisellä sijalla norjalaisten tyttöjen kanssa, kun vertailtiin yhden tai useamman savukkeen päivässä, viimeisen 30 päivän aikana polttaneita vuotiaita tyttöjä. Päivittäin polttaneiden suomalaisten tyttöjen määrä oli 39 %. Vuonna 1999 luku oli noussut 43 %, jolloin suomalaiset tytöt sijoittuivat toiselle sijalle kyseisessä pohjoismaisessa tutkimuksessa. Samana vuonna pohjoismaisessa vertailussa norjalaiset tytöt pitivät kärkipaikkansa 44 %. (Kuurre ym. 2002, 41.) Tupakointi vaikuttaa myös tyttöjen terveyteen, kuntoon ja koulunkäyntiin. Tupakoivat tytöt kärsivät useammin hengitystie- ja poskiontelotulehduksista sekä yskästä. Heidän toipuminen flunssasta on hitaampaa kuin tupakoimattomien ikätovereiden. Tytöt jotka polttavat tupakkaa tuntevat useammin väsymystä ja masennusta. Tupakointi vaikuttaa myös koulumenestykseen. Ne nuoret, jotka polttavat tupakkaa menestyvät koulussa huonommin. Urheilua harrastavilla tupakoivilla nuorilla, lihasten palautuminen kestää kauemmin kuin tupakoimattomilla nuorilla sekä heidän immuunijärjestelmänsä on heikompi. (Vierola 2004, )

20 20 4 SOSIAALISTEN SUHTEIDEN MERKITYS TYTTÖJEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖÖN 4.1 Ystävien merkitys Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, että nuorten viehtymys päihteisiin perustuu siihen, että ne tarjoavat konkreettisen, käsillä olevan sekä kulttuurisesti tehokkaan välineen itsenäisten valintojen ja oman elämäntyylin kehittämiseksi. Alkoholin käyttö ei välttämättä pohjaudu nuorten kapinointiin, vaan kyse on tavanomaisesta, kulttuurimme arkipäivässä läsnä olevasta toiminnasta. Nuoret pystyvät päihteiden avulla käsittelemään itsenäistymistä julkisella tasolla, vertaisryhmän piirissä. Huomattavaa on, että tässä vaiheessa, joka Suomessa sijoittuu tyypillisesti vuoden ikään, nuorten mahdollisuudet tehdä itsenäisiä päätöksiä ovat rajalliset. Tässä ikävaiheessa kaveripiirin merkitys korostuu ja nuoren pyrkimykset irtautua lapsuudenkodista, vanhempien ja sisarusten muodostumasta sosiaalisesta verkostosta lisääntyy ja päihteiden kokeilut ja käyttö korostavat tätä. (Kuure ym. 2002, 91.) Sosiaalisuudella on suuri merkitys alkoholin ja tupakan kokeiluiden/käytön alkuvaiheessa. Tottumuksen vakiintuessa sosiaalinen käyttö korvaantuu yksilöllisemmillä tavoitteilla, kuten alkoholin käyttö stressin lievityksessä ja tupakka rentouttavana taukona. Yhteenkuuluvuus tulee esiin myös tunnetussa päihteiden joukkoharhassa. Nuorten omat arviot ikäistensä alkoholin ja tupakan käytöstä ovat liioiteltuja. Tämä oletus perustuu siihen, että juovat nuoret olettavat tottumustensa edustavan jaettua normia ja osin siihen että arvioilla on tapana muokkautua odotusten mukaiseksi. (Kuure ym. 2002, 91.) Myös Leena Nyman (2001) havaitsi tutkimuksessaan joukkoharhan olemassaolon, kuten myös vuosittain tehtävä terveystapatutkimus osoittaa. Tyttöjen ystäväpiiriä määritti tarve kuulua yhteen omaa ikävaihetta ja kehitystä tukevien ystävien kanssa. Ystäväpiirit muodostuivat yhteisten arvostusten mukaan. Ystäväpiiriä sitovat tiukat päihteettömyyteen tai päihteidenkäyttöön liittyvät sopimukset. Tyttöjä jotka rikkovat yhteisiä sopimuksia, rangaistaan jättämällä heidät porukan ulkopuolelle. (Nyman 2001, 39.)

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Tupakkalain kokonaisuudistus

Tupakkalain kokonaisuudistus Tupakkalain kokonaisuudistus (549/2016) Meri Paavola Savuton Helsinki -verkosto 15.9.2016 Suomen tupakkalainsäädännön historiaa tupakkalaki 1976 (voimaan 1977) tupakointikieltoja mainontakielto myyntikielto

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja 1 of 6 19.7.2011 8:46 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1257 Alkoholikysely 2002 FSD1280 Humalakokemukset 2002 FSD1281 Alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot