Turun tuomio- kirkko

Transkriptio

1 Turun tuomiokirkko

2 Seison kirkko aukiolla. Edessä kohoaa kirkon korkea torni. Tornikellon viisari näyttää puoltapäivää. Turun tuomiokirkon kellot lyövät kahdentoista lyönnit. Kellojen kumahdukset kuuluvat radiosta ja tele visiosta jouluaattona ennen joulurauhan julistamista. Radiosta ne kuuluvat joka arkipäivä. Ne kutsuvat pois kiireestä. Niissä soi rauha ja ajattomuus. Aurajoen varrella Piispanistuin ja maan hallinto sijaitsivat 1200-luvulla Aurajoen laaksossa Koroisten niemellä. Vuosisadan lopulla alettiin raken taa tuomiokirkkoa lähemmäs jokisuuta, Unikankareen mäelle. Piispa ja hallinto siirtyivät sinne. Kirkon ympärille perustettiin Turku, Suomen ensimmäinen kaupunki. Aurajoen suulle nousi Turun linna. Itämeren kauppalaivat saapuivat jokea pitkin kirkolle. Sinne johtivat sisämaasta Hämeen Härkätie ja etelärannikolta Suuri Rantatie. Turusta kasvoi Suomen keskus. Seitsemän vuosisataa Tuomiokirkko vihittiin Kirkkorakennusta laajennettiin useassa vaiheessa vuosisatojen varrella. Viholliset ja tulipalot tuhosivat kirkon kuusi kertaa. Kirkko kunnostettiin yhä uudelleen. Tuomiokirkko on Suomen ainoa keski aikainen katedraali ja arvokkain rakennushistoriallinen muistomerkki. Siinä näkyvät vuosisatojen rakennuskerrostumat. Se ker too kansan historiasta yli seitsemänsadan vuoden ajalta. Turun tuomiokirkko on Suomen kansallis pyhäkkö ja pääkirkko. Muurin ympäröimä Tuomiokirkon ympärillä levittäytyvät nyt kivetyt kadut ja aukio. Aiemmin paikalla oli kehämuuri 1400-luvulta aina Turun kaupungin paloon 1827 asti. Muuriin liittyi taloja, joissa sijaitsivat tuomiokapituli, katedraalikoulu ja Turun akatemia.

3 Rauhan kellot Leveät kiviportaat johtavat pääovelle. Oven yläpuolella ikkunaaukot näyttivät samalta jo keskiajalla, jolloin länsitorni rakennettiin. Kellotorni sai nykyisen ulkoasunsa Turun palon jälkeen. C.L. Engelin suunnittelema torni on yli 85 metriä korkea. Kirkon aikakellot kumahtavat neljännestunnin välein. Neljännestä yli täyden tunnin kello lyö yhden kerran, puolelta kahdesti ja neljännestä vaille kolmesti. Tasatunnein kellot soittavat ensin neljä lyöntiä ja sitten kellonajan kaksoislyönteinä. Jatkosodan vaikeina aikoina lehtimies Amos Andersson esitti eräässä runossaan, että Turun tuomiokirkon kellonlyönnit lohduttaisivat ja yhdistäisivät kansaa. Yleisradio, Suomen ainoa radiokanava, lähetti kahdentoista lyönnit ensimmäisen kerran Maa eli kohtalon hetkiä. Sunnuntaina 16. heinäkuuta presidentin puoliso Gerda Ryti piti radiossa puheen puolenpäivän lyöntien jälkeen. Hän kehotti suomalaisia rukoilemaan Jumalan johdatusta kahdentoista lyöntien hetkinä. Samana päivänä Päämaja sai ilmoituksen, että neuvostojoukot olivat alkaneet vetäytyä Karjalan kannakselta. Tarkk ampujan kappeli ja Pyhän Ursulan kappeli Kirkon tuloaulasta johtaa ovi vasemmalle, pohjoissivulle. Siellä sijaitsee Tarkk ampujan kappeli, niin sanottu Pikkukirkko. Se rakennettiin 1490-luvulla. Kappeli oli 1800-luvulla suomalaisten ja venäläisten sotilaskirkkona. Nykyisin siellä kokoontuu muun muassa Turun saksalainen seurakunta. Aulasta oikealla, eteläpuolella, sijaitsee 1400-luvun loppupuoliskolla rakennettu Pyhän Ursulan kappeli. Siellä ovat nykyään yleisön sosiaalitilat. Aulasta nousevat portaat Tuomiokirkkomuseoon.

4

5 Kirkkosali Tulijan eteen avautuu korkea kirkkosali. Valo siivilöityy yläikkunoista. Pylväät jakavat salin keskilai vaan ja sivulaivoihin. Keskikäytä vän päässä näkyy pääalttari. Ovel ta alttarille on matkaa saman ver ran kuin ovelta kellotornin huippuun. Alun perin kirkko oli hallityyppinen: katto oli sivulaivojen korkeudella. Kirkon kylkiin vähitellen rakennetut kappelit pimensivät kirkkosalia. Keskilaivaa korottamalla kirkko muuttui basilikatyyppiseksi ja saliin saatiin valoa. Nykyiset tähtiholvit rakennettiin 1460-luvulla. Työtä johti Kemiön mestari, Petrus de Kymitto. Kirkon lattiassa on kivilaattoja, joissa näkyy kaiverruksia. Ne ovat hautakiviä. Lattian alle on haudat - tu yli 4500 vainajaa 1300-luvulta vuoteen 1784 asti. Nimeltä tunnetaan monet niistä, jotka on haudattu kappeleihin. Alkuaan kappelit tehtiin pyhimysalttareita varten. Myöhemmin niistä tuli hautapaikkoja. Pyhän Johanneksen eli Kijkin kappeli Johannes Kastajan ja evankelista Johanneksen nimikkokappelia hallitsee kivinen hautakammio. Kappelin kattoholvia värittävät köynnökset ja ruusukkeet. Seinän pyörökomerossa Pyhä Veronica levittää nähtäväksi hikiliinaa, johon ovat ikuistuneet Kristuksen kasvot. Kappeli rakennettiin 1440-luvulla kastekappeliksi. Seinämaalaukset ovat samalta ajalta. Keskiaikainen rauta-aita lienee turkulaisen seppämestarin takoma. Teijon ruukin patruuna Jacob Johan Kijk muurautti kappeliin hautaholvin 1700-luvun lopulla. Lattian alle tehtiin Munck-suvun hauta.

6 Pyhän Ruumiin kappeli eli Tavastin kappeli Kappelin rauta-aidan porttiin on kuvattu haarniskoitu käsivarsi. Se on Tavast-suvun vaakuna. Aidan koristetaosten latinalainen teksti kertoo, että piispa Maunu Olavinpoika teetti työn vuonna Aita on vanhin vuosiluvulla varustettu suomalainen taidetuote. Piispa Maunu II Tavast ja hänen veljenpoikansa, piispa Olavi Maununpoika, on haudattu kappeliin. Ikkunan lasimaalaus kuvaa Ristiinnaulittua, jolle Pyhän Ruumiin kappeli omistettiin. Toisessa lasimaalauksessa kuningas Kustaa II Aadolf asettaa laakeriseppelettä taistelussa kaatuneen sotamarsalkkansa, Evert Hornin, päähän Hornin ja hänen puolisonsa Margareta Fincken hautamonumentti on kappelin itäseinustalla. Wladimir Swertschkoffin lasimaalaukset ovat vuodelta Länsiseinustalla lepää kuninkaan toinen sotapäällikkö, skotlantilainen Samuel Cockburn, joka kuoli Haarniskoidun sankarin kuva on veistetty monumenttiin, joka on öölantilaista hiekkakiveä. Sakaristo Tuomiokirkon ensimmäinen kivisakaristo rakennettiin luvulla. Sen jälkeen sitä on laajennettu ja avarrettu. Asiakirjat kertovat, että tuomiokapituli valitsi sakaristossa uuden piispan Sakastiin tehtiin muurikomeroita säilytystiloiksi. Alkuperäinen, komeroon sovitettu puukaappi on nähtävissä Tuomiokirkkomuseossa. Kaapin koristelu on puhdasta gotiikkaa. Työn lienee tehnyt turkulainen puuseppä. Pyhän Henrikin ja Pyhän Eerikin alttari Sakastin oven vieressä on seinässä vaatimattoman näköinen syvennys, jota koristavat köynnöskuvat. Syvennyksessä on ollut Pyhän Henrikin ja Pyhän Eerikin yhteinen alttari.

7 Piispa Henrik saapui Suomeen järjestämään kirkollisia oloja Ruotsin kuningas Eerikin tuella. Legendan mukaan talonpoika Lalli surmasi hänet Köyliönjärven jäällä. Henrikistä tuli Suomen ensimmäinen ja ainoa pyhimys. Hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin Nousiaisten kirkosta Turkuun juhlakulkueessa tuomiokirkon vihkiäisiä seuranneena päivänä ja sijoitettiin silloiseen pääalttariin. Tuomiokirkko omistettiin Neitsyt Marialle. Myös Pyhästä Henrikistä tuli kirkon suojeluspyhimys. Turkulaiset kutsuivat kirkkoaan vuosisatojen ajan Henrikiksi. Pyhän Yrjänän kappeli eli Gezeliuksen kappeli Pienen kappelin täyttää koriste - leikkauksin somistettu puinen arkku. Sen harjakaton alla näkyy koristeellinen puulipas. Vuonna 1514 arkkuun asetettiin loisteliain juhlallisuuksin piispa Hemmingin pyhäinjäännökset. Hemming oli kuollut 1366 ja paavi oli julistanut hänet autuaaksi Lopullinen pyhimykseksi julistaminen jäi puuttumaan valtakunnan siirryttyä luterilaisuuteen Kappeliin on haudattu kaksi lukujen piispaa, isä ja pojanpoika. Johannes Gezelius vanhempi oli kansanopetuksen uranuurtaja. Kankaisten kappeli Suuressa kappelissa vaalean kivikorokkeen päällä seisoo musta marmoriarkku. Sen päällä loistaa kultaisella tyynyllä kultainen kruunu. Takaseinän lasimaalauksessa astelee nainen kahden lapsen seurassa. Kappelin katossa säteilevät kultaiset kruunut. Portinpielissä vartioivat kruunupäiset leijonat. Lasimaalaus kuvaa Ruotsin kuningatarta, Kaarina Maununtytärtä, joka lepää kappelin sarkofagissa. Syrjäytetyn kuningas Eerik XIV:n puoliso vietti elämänsä viimeiset vuosikymmenet Suomessa. Hän kuoli Suomalaisten rakastama kuningatar haudattiin Tuomiokirkossa ensin Tottien kappeliin. Hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin Kankaisten kappeliin Sarkofagi valmistettiin Antwerpenissa. Jalusta on Turun Kerttulinmäen vaaleasta graniitista. Wladimir Schwertschkoffin lasimaalaukset ovat vuodelta Kappeli rakennettiin Kankaisten kartanoa hallinneiden Horn- ja Kurki-sukujen hautapaikaksi.

8 Kaikkien Pyhien kappeli Kuori, jossa pääalttari sijaitsee, on kuin suuri kuvakertomus. Eteläseinällä piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä. Pohjoisseinällä uskonpuhdistaja Mikael Agricola ojentaa suomeksi kääntämänsä Uuden testamentin kuningas Kustaa Vaasalle. Seinillä kuvataan myös Jeesuksen elämää: Jeesus rukoilee Getsemanessa, kantaa ristiä ja nousee haudasta. Jeesus-lapsi syntyy, aikuinen Jeesus herättää Lasaruksen kuolleista ja viettää viimeistä ehtoollista. Suuressa alttaritaulussa opetuslapset kumartuvat Jeesuksen, Mooseksen ja Elian edessä kirkastusvuorella. Ylhäällä sinisessä holvissa seisoo Kristus Ilmestyskirjan enkelien keskellä. Romanttiset seinäfreskot teki taiteilija Robert Wilhelm Ekman Hänen työnsä antoivat mallin aikakauden kirkkomaalauksille. Alttaritaulun maalasi ruotsalainen hovimaalari Fredrik Westin Alttarin uusgoottilaisen kehyslaitteen suunnitteli ruotsalainen arkkitehti C.G. Blom Carlsson. Kirkon pääalttari on ollut tällä paikalla 1600-luvun puolivälistä lähtien. Alun perin tila rakennettiin Kaikkien Pyhien kappeliksi 1480-luvulla. Laurentiuksen kappeli eli Tottien kappeli Temppelimäisen marmorirakennelman keskellä seisovat valkoisesta marmorista veistetyt mies ja

9 nainen. Heidän yläpuolelleen on sijoitettu Tott- ja Brahe-sukujen vaakunat. Ylinnä on Kristuksen hahmo. Ruotsin marsalkka Åke Tott oli 30-vuotisen sodan päälliköitä ja kuningas Kustaa II Aadolfin luotto - mies. Häntä kutsuttiin Pohjolan lumiauraksi. Hänen puolisonsa oli kreivitär Christina Brahe ja isoäitinsä kuningatar Kaarina Maununtytär. Åke Tott kuoli Laurentiuksen kappeli rakennettiin 1500-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla siitä tuli Tottien sukukappeli. Barokkimaisen rehevän hautamuistomerkin veisti Peter Schulz Tukholmassa Pyhän Ristin kuori eli Mikael Agricolan kappeli Kappelin holvissa suikertelee pitkävartisia kasveja. Niiden kes - kellä ovat evankelistojen tunnuskuvat: Johanneksen kotka, Markuksen leijona, Matteuksen siivekäs ihmishahmo ja Luukkaan härkä. Seinällä Katariina Aleksandrialainen kantaa kädessään miekkaa ja särjettyä teilauspyörää. Alun perin paikalle rakennettiin Pyhän Katariinan ja Pyhän Bartolomeuksen kuorit 1300-luvulla. Ne yhdistettiin Pyhän Ristin kuoriksi 1470-luvulla. Kappeli nimettiin Mikael Agricolan mukaan vuonna 2007, jolloin Suomen uskonpuhdistajan kuolemasta oli kulunut 450 vuotta. Tigerstedt-Wallenstjernan kappeli Pienessä kappelissa on erikoinen tiilikoristeinen portaali. Kappelin ja Pyhän Ristin kuorin väliseinässä on maalauksin somistettu pyöröikkuna, jonka keskellä on nelilehdykkäkuvio. Kirkonpuoleisessa holvikaaressa on seinämaalaus, jossa ylösnoussut Kristus näyttää haavojaan ja Neitsyt Maria on polvistunut rukoukseen. Kappeli oli keskiajalla porrastorni, jonka kautta kuljettiin silloiseen pääkuoriin. Myöhemmin tilasta tehtiin kappeli. Wallenstjerna- ja Tigerstedt-sukujen jäsenet lunastivat sen hautapaikakseen 1600-luvun lopulla. Pormestarin kuori Kappelin itäseinällä riippuu puinen krusifiksi luvulla veistetyn Kristuksen käsivarret ovat murtuneet. Lattialla ja seinänvierillä on kuluneita hauta-

10 kiviä. Erääseen hautakiveen on veistetty piispanhiippa ja sarvipäinen kauris. Kivi kuuluu piispa Konrad Bitzille, joka kuoli Pyhälle Kolminaisuudelle omistettu kuori rakennettiin 1400-luvun alussa. Turun kaupungin raatimiehet ja pormestari osallistuivat sen kustannuksiin. Sielujen kappeli eli Stålhandsken kappeli Alttarinnäköisen muistomerkin päällä lepäilee kaksi valkoisesta marmorista veistettyä ihmistä aivan kuin katsellen kappelin sinistä tähtitaivasta. Vieressä on graniittijalustalla koristeellinen metalliarkku, jota pienet leijonat kannattelevat. Monumenttiin on ikuistettu hakkapeliittojen päällikkö Torsten Stålhandske ja hänen puolisonsa Christina Horn. Stålhandske johti 30-vuotisessa sodassa suomalai- sia palkkasotureita, jotka tulivat tunnetuksi Hakkaa päälle! -huudostaan. Stålhandske kuoli 1644 ja Horn Tinasta ja messingistä valmistettu arkku on Stålhandsken. Kappelin rakennutti piispa Maunu II Tavast 1400-luvulla. Sen nykyinen ulkoasu on luvulta. Saarnatuoli Valkoinen saarnatuoli on koristeltu kullatuin puuleikkauksin. Kaikukatoksen sisällä hehkuu aurinko. Katos kohoaa saarnatuolin yllä kuin kruunu. Uusgoottilaisen saarnatuolin suunnitteli C.L. Engel Viidet urut Tuomiokirkossa oli urut ehkä jo keskiajalla, mutta kiinteät urut saatiin ilmeisesti Tulipalojen ja muiden tuhojen vuoksi soitin piti uusia useita kertoja. Kirkon nykyiset pääurut ovat vuodelta Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat urut ovat Suomen toiseksi suurimmat. Niissä on 6057 pilliä. Soittimen korkeus on neljätoista metriä ja paino viisitoista tonnia. Urkujen julkisivun on suunnitellut arkkitehti Ola Laiho. Alhaalla kirkkosalissa on kuoriurut vuodelta Ne

11 ovat Veikko Virtaselta, kuten myös Tarkk ampujan kappelissa oleva soitin vuodelta Kirkossa on lisäksi kaksi urkupositiivia vuosilta 1956 ja Tuomiokirkkomuseo kertoo Lasivitriinissä kimaltelee kullattu ehtoollismalja. Sen jalustaa koristavat nelilehdykät ja suomalaisten aatelissukujen vaaku nat. Arvokas, turkulaisten hopeaseppien valmistama malja lahjoitettiin Tuomiokirkolle 1480-luvulla. Tanskalainen amiraali Otte Rud hyökkäsi Turkuun 1509 ja vei maljan muun ryöstösaaliin mukana. Malja pääsi takaisin kotimaahansa vuonna 1925, kun tanskalainen Ejbyn seurakunta palautti sen. Tuomiokirkkomuseo kertoo Ejbyn kalkin ja monen muun arvokkaan esineen historian. Museo rakennettiin kirkon etelälehtereille vuonna Vanhimmat esineet ovat katoliselta ajalta 1300-luvulta. Tuomiokirkkomuseossa on esillä myös kirkon rakennusvaiheita kuvaavia pohjapiirroksia ja pienoismalleja. Sanastoa Kappeli on pienehkö kirkko tai rakennuksen osa kirkollisia toimituksia ja hartautta varten. Katedraali on piispan asuinkaupungin pääkirkko. Kuori on kirkon osa, jossa (pää-) alttari sijaitsee; kirkon arvokkain osa. Laiva on kirkon sisätilan osa, jota pylväs- tai pilaririvi erottaa. Sakaristo eli sakasti on yleisöltä suljettu huone, jossa pappi valmistautuu toimituksiin. Sarkofagi on kivinen ruumisarkku, joka on sijoitettu hautakappeliin muistomerkiksi. Tähtiholvi on goottilainen holvityyppi, jossa ruoteet muodostavat tähtimäisen kuvion. Tammipuinen pietà-veistos 1300-luvun lopulta.

12 Pohjapiirros Tuomiokirkko on kolmilaivainen basilika. Saman vesikaton alla on myös useita kappeleita. Kirkon rakennusaineina ovat harmaakivi ja tiili. 6 Useita rakennusvaiheita 1200-luvun lopulta 1600-luvun loppupuoliskolle. Restaurointi 1920-luvulla ja korjaus 1970-luvulla Aula, länsitorni 2 Pyhän Ursulan kappeli, sosiaalitilat 3 Tarkk ampujan kappeli 4 Pyhän Johanneksen kappeli eli Kijkin kappeli 5 Pyhän Ruumiin kappeli eli Tavastin kappeli 6 Sakasti 7 Saarnatuoli 8 Kuoriurut 9 Pyhän Henrikin ja Pyhän Eerikin alttari 10 Pyhän Yrjänän kappeli eli Gezeliuksen kappeli 11 Kankaisten kappeli 12 Pääkuori eli Kaikkien Pyhien kappeli 13 Laurentiuksen kappeli eli Tottien kappeli 14 Pyhän Ristin kuori eli Mikael Agricolan kappeli 15 Tigerstedt-Wallenstjernan kappeli 16 Pormestarin kuori 17 Sielujen kappeli eli Stålhandsken kappeli 18 Pääurut Esteetön pääsy pyörätuolilla Rakennuksessa on induktiosilmukka Turun tuomiokirkko Tuomiokirkonkatu 1, Turku Lue lisää Tuomiokirkosta: Teksti: Tytti Issakainen Kuvat: Timo Jakonen Ulkoasu: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy