Pyhän Katariinan kirkko

Transkriptio

1 Pyhän Katariinan kirkko

2 Valtatie kohisee kaupungin läpi. Poikkean tieltä sivuun minuutin matkan. Eloisan Ylioppilaskylän ja vilkkaan kylpylän välistä avautuu äkkiä maalaismainen keidas: puinen pappila puutarhoineen, vanhat maatalot, punamullatut kirkkoaitat, vehreä kirkkomaa, mietteliäs harmaakivikirkko. Vanhan kirkonkylän sydän sykkii levollisesti keskellä kaupunkia. Aikakausien kerrokset elävät rinnakkain. Ihmisen tarpeet ovat samat kaikkina aikoina: älyn haasteet, ruumiin virkistys, sielun rauha. Seitsemän vuosisataa Pyhän Katariinan kirkon paikalla on asuttu ainakin rautakaudesta lähtien. Sen hiekkanummilta on löytynyt merkittävä viikinki- ja ristiretkiajalla käytetty kalmisto. Ensimmäinen kirjallinen maininta Pyhän Katariinan kirkosta ja sen kirkkoherrasta on säilynyt kesäkuulta Asiakirjat kertovat myös, että piispa Hemming ja Växjön piispa Tuomas vierailivat kirkossa tammikuussa Kirkko sai nykyisen muotonsa Kaarina ja Katariina Keskiaikaisen Nummen eli Kaarinan pitäjän kirkko kuului merkittävään Aurajokisuun ryhmittymään Koroisten ja Maarian kirkon sekä Turun tuomiokirkon kanssa. Kaarinan kivikirkkoa rakennettaessa kirkkolaitos piti yhteiskuntaa koossa ja sen mahti kasvoi. Piispa ja tuomiokapituli edistivät voimakkaasti kirkkojen rakentamista valvoen yhtenäistä arkkitehtuuria. Vuosisatojen aikana Kaarinan emäpitäjää lohkottiin. Seurakunta jaettiin kahtia vuonna Kaarinan kaupunkiin kuuluva osa nimettiin Kaarinan seurakunnaksi. Turun puoleinen osa on Katariinanseurakunta kirkon keskiaikaisen pyhimyksen, Katariina Aleksandrialaisen mukaan.

3

4 veistosten joukossa. Siivekkäät tunnuskuvat on muotoiltu myös alttarilla sijaitsevaan kulkuekrusifiksiin. Kun alttarin äärellä kohottaa katseensa kuoriholviin, sielläkin olennot pitelevät tekstinauhaansa. Myöhäiskeskiaikaiset krusifiksit ovat kotimaista työtä. Urkuparven henkilöhahmot on maalannut Jonas Bergman Saarnatuoli on vuodelta Sen veistokset on tehnyt turkulainen Mathias Reiman. Siivekkäät julistajat Kirkkosalin pohjoisseinällä riippuu ns. triumfikrusifiksi. Ristin sakaroiden päissä kantavat niminauhaa siivekkäät olennot: enkeli, leijona, härkä ja kotka. Ne kuvaavat evankelistoja: Matteusta, Markusta, Luukasta ja Johannesta. He esiintyvät ihmishahmoisina urkuparven rintamuksessa muiden opetuslasten kans sa. Johannes on saarnatuolinkin Tervetuloa paratiisiin Kuoriholvi puhui keskiajan ihmisille rikasta kuvakieltä. Alun perin triumfikrusifiksi sijaitsi keskikäytävän yllä kuorin ja kirkkosalin rajalla. Kuorin alttari oli pyhä. Alttarille astuva ihminen saapui Jumalan luokse eli paratiisiin kulkemalla krusifiksin alitse. Krusifiksi oli portti paratiisiin. Kristus oli voittanut synnin, jonka vuoksi ihminen aikoinaan menetti paratiisin.

5 Elämänpuun suojassa Keskellä paratiisia oli kasvanut elämänpuu. Raamattu lupasi, että kerran taivaassakin kukoistaisi elämänpuu, elämän veden virranhaarojen keskellä. Holvin huipulle katsoessaan keskiajan ihminen näki tiilten muodostaman vinoristin. Ristin liitoksista versoi kukkia. Ruoteet haarautuivat rististä kuin hedelmälliset virrat. Vinoristi oli siis elämänpuu. Maalaukset puhuvat yhä samaa kieltä. Nykyajankin kirkkovieraat osallistuvat ehtoolliseen elämänpuun alla ja elämän virtojen äärellä. Kuoriholvin maalaukset muodostavat ehjän kokonaisuuden. Ne ovat Pietari Henrikinpojan eli ns. Kalannin koulukunnan maalaamia vuosilta luvun lopulla kuvat peitettiin, mutta 1900-luvun alussa ne paljastettiin jälleen.

6 Lempeä Maria Alttarin tuntumassa seurakuntalaisia puhuttelee kolme lempeää, mutta vahvaa naista. Kuori-ikkunan alttari reliefissä valo läpäisee Neitsyt Marian ja Jeesuslapsen. Taiteilija Hannu Konolan Lempeä Maria vuodelta 2000 on valmistettu harvinaisella lasimuottitekniikalla. Taisteleva enkeli Italialainen Katariina Sienalainen ( ) hylkäsi helpon elämän ja valitsi piikkikruunun. Hän hoiti ruttoon sairastuneita kuin enkeli ja taisteli köyhien puolesta. Oppineet kysyivät neuvoa häneltä ja hänen opetuksiaan koottiin kirjoiksi. Hän vaikutti paavin ratkaisuihin ja kansainväliseen politiikkaan. Koko Euroopan tuntema Katariina julistettiin Pyhäksi vuonna Ilmeisesti Turun dominikaanit maalauttivat hänestä freskon kuoriikkunan pohjoispuolelle noin vuonna Puhdas marttyyri Alttarin eteläpuolella pienellä seinähyllyllä seisoo Katariina Aleksandrialainen tulen tummentamin kasvoin. Katariina kuului 1200-luvulta lähtien Suomessakin suosituimpiin naispyhimyksiin. Hänen kuvansa oli seurakunnan sinetissä jo vuonna Legendojen mukaan Katariina syntyi 200-luvun lopulla Egyptin Aleksandriassa. Oppinut kaunotar kääntyi kristityksi ja sai vastustajansakin kääntymään. Rooman keisari tuomitsi hänet kuolemaan,mutta rovio ei kyennyt polttamaan häntä ja teilipyörät särkyivät. Vasta mestaus vei hengen neidolta, josta vuoti veren sijasta maitoa. Nimi Katariina merkitsee ikuisesti puhdasta. Gotlantilaisvaikutteinen puuveistos on 1300-luvulta. Teos kärsi tulipalossa keskiajan lopulla.

7 Korutonta kauneutta Kirkkotarhan rinteessä kohoaa keltaiseksi maalattu, rapattu siunauskappeli. Valo siivilöityy sisälle sen korkeista, kapeista ikkunoista. Rakennuksen kaunis yksinkertaisuus viestii ajasta, jolloin siirryttiin jugendin runsaudesta pelkistettyyn klassismiin ja selkeälinjaiseen funktionalismiin. Arkkitehti Ingvald Sereniuksen piirtämä kappeli vihittiin käyttöön Kirkkotarhan kappelit Kirkkomaan hautakappelit kertovat Turun akatemian ja muun sivistyneistön yhteyksistä Kaarinan seurakuntaan. Turun piispa Jakob Gadolin rakennutti punatiilisen, paanukattoisen sukukappelin vuonna Hän oli entinen Kaarinan kirkkoherra. Ispoisten kartanon omistaja, lääninkamreeri Arndt Johan Winter teetti harvinaisen muotoisen kappelin vuonna Uusklassista, kahdeksankulmaista rakennusta koristaa kartiomainen huippu tähtineen. Keisarillisen Turun akatemian kirjanpainaja, maisteri Johan Christoffer Frenckellin hautakappeli siunattiin käyttöön Uusklassinen kappeli näyttää pieneltä temppeliltä. Lain kunniaksi Kaksi siivekästä henkeä kannattelee toisella kädellään pyöreää levyä punagraniittisen sarkofagin kyljessä. Toisessa kädessä on surun soihtu. Olentojen yllä ovat oikeuden vaaka ja palmun lehvät. Levyä kiertää häntäänsä pureva käärme, ikuisuuden tunnus. Levyssä on Matthias Caloniuksen kuolinvuosi Turun akatemian lainopillisen tiedekunnan professori Matthias Calonius laati uudelle Suomen autonomiselle suuriruhtinaskunnalle hallintomallin Caloniuksen empiretyylinen sarkofagi on ensimmäinen kansalaiskeräyksellä hankittu muistomerkki Suomessa. Se pystytettiin paikalleen ilmeisesti vuonna 1822.

8 Pohjapiirros Rakennus on suorakaiteen muotoinen kolmilaivainen pitkäkirkko. Nykyinen kirkko rakennettu Viimeisin peruskorjaus Kivisakaristo ja holvimaalaukset keskiajalta 2 Eteläinen asehuone keskiajalta 3 Läntinen asehuone Alttari, runko keskiajalta 5 Kulkuekrusifiksi n Pyhä Katariina Aleksandrialainen 1300-luvulta 7 Pyhä Katariina Sienalainen 1400-luvun lopulta 8 Lempeä Maria Hannu Konola Triumfikrusifiksi n Diakoni n Pyhä Olavi n Vanha alttaritaulu Jonas Bergman Saarnatuoli 1654, Matthias Reimanin veistokset myöh. 14 Pohjoisoven komeron ovilevy keskiajalta 15 Lehteri, Joonas Bergmanin maalaukset Votiivilaiva, merimies Juha Talander 1800-luvun alusta A 3 B C D E 10 F Asemapiirros Esteetön pääsy pyörätuolilla Rakennuksessa on induktiosilmukka A Siunauskappeli, Ingvald Serenius 1929 B Gadolin-suvun hautakappeli 1785 C Winter-suvun hautakappeli 1791 D Frenckell-suvun hautakappeli 1818 E Mathias Caloniuksen sarkofagi 1822 F Kellotapuli 1826 Pyhän Katariinan kirkko Kirkkotie 46, Turku Lue lisää Pyhän Katariinan kirkosta: Teksti: Tytti Issakainen Kuvat: Timo Jakonen Ulkoasu: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy