Kohotan katseeni kirkonpenkissä.

Transkriptio

1 Maarian kirkko

2

3 Kohotan katseeni kirkonpenkissä. Holvikatokseen on maalattu suuri laiva. Purjeet on laskettu, järeä ankkuri pitää alusta paikallaan. Pursi on tullut satamaan. Meri avasi tien vapauteen, yhteyteen, löytöihin. Mutta laiva kulki tuulten armoilla. Kaapparit ryöstelivät, karikot vaanivat. Merta ei voinut hallita eikä elämää. Huomaan purjehtivani keskiajan ihmisten kanssa elämän avomerellä etsimässä reittiä kohti satamaa. Pyhä paikka Räntämäen eli Maarian keskiaikainen kivikirkko on rakennettu nykytutkimuksen mukaan 1400-luvun alkupuoliskolla. Paikalla on sijainnut ilmeisesti jo 1200-luvulla puinen kirkko. Sitä ennen kummulla oli ehkä pakanuudenaikainen pyhä paikka kuten kalmisto. Kirkon juhlapäivää vietetään 10. lokakuuta keskiaikaisen kalenterimerkinnän perusteella. Kasvun ajan kirkko Kun Maarian kirkkoa rakennettiin, Itämaaksi kutsuttu Suomi eli pitkää, suhteellisen vakaata rauhanaikaa. Maa oli tullut osaksi Ruotsin valta kuntaa ja pohjoismaista liittoa, Kalmarin unionia ( ). Kuninkuudesta kamppailtiin, mutta Suomen piispan ja käskynhaltijan asemat pitivät yllä maan vakautta. Kirkon hallinto oli järjestäytynyt ja sen mukana maan pitäjälaitos, verotus ja oikeudenkäyttö. Kirkko kehitti koululaitosta. Luostareita, kivikirkkoja ja kartanoita rakennettiin. Itämeren kauppaliikenne ja roomalaiskatolinen uskonto yhdistivät Pohjolan muuhun Eurooppaan. Peltoviljely ja karjanhoito olivat vakiintuneet. Maa nautti vaurastumisen aikaa.

4 Uskon ja arjen kuvat Kirkon keskiaikainen asu on säilynyt hyvin. Sen omalaatuisin piirre ovat seinien ja holvien primitiivisen näköiset kalkkimaalaukset. Ne tarjoavat kiehtovan kuvamatkan keskiajan arkeen ja uskoon. Keihäät ja kilvet, jatulintarhat ja ristit, osmonsolmut ja nauhanpunontaruusukkeet toistuvat holveissa. Ritarit taistelevat turnajaisissa. Dominikaanimunkki kohottaa ristiä. Rakennusmestari pitelee laastikauhaa. Urkuparvella keikkuu kansansadun kettukin. Hansakauppiaiden koggi-tyyppisten purjealusten kuvat kertovat merenkulusta. Turku oli Suomen suurin satamakaupunki ja Aurajoenlaakso vilkas kauppapaikka. Laivat saattavat kuvata myös kristinuskon saapumista Suomeen, kristillistä seurakuntaa ja elämänmatkaa. Kirkkosalin seiniä kiertää kaksitoista vihkiristiä, apostolien lukumäärän mukaisesti. Vihreät ristit maalattiin kohtiin, joihin piispa vihmoi pyhitettyä vettä vihkiessään kirkon. Pyhimykset ja paholaiset Maalaukset muistuttavat myös pyhimysten elämäntarinoista. Pyhä Laurentius on kuvattu halstareineen, Pyhä Hubertus metsästystorvineen ja kuningas Eerik palmunlehvineen. Pyhimystari-

5 nat koskettivat keskiajan ihmisiä. Kuvalliset symbolit loivat yhteistä kieltä Euroopan hajanaisten kulttuurien välille. Räntämäen kirkko pyhitettiin Pyhälle Dionysiokselle, joka toimi Pariisin piispana 1200-luvulla. Toinen suojelija, Neitsyt Maria, antoi nimensä kirkolle, jonka mukaan Räntämäen pitäjää alettiin kutsua Maariaksi. Luoteisholvissa sijaitsi Marialle omistettu sivualttari. Holviin on maalattu Maria -sana, jonka M-kirjainta koristaa kruunu. Teksti jatkuu: Sancta Mar[ia] ora pro nobis, Pyhä Maria, rukoile puolestamme. Kaikkivoipa Äiti oli suomalaisille läheinen. Paholainen on suomalaisten kivikirkkojen yleinen kuva-aihe, niin myös Maariassa. Kirkon maalaukset, jotka oli tehty 1400-luvun puolivälissä, peitettiin 1700-luvun lopulla. Rakennuksen entisöinnissä kuvat paljastettiin, mutta rahapussia ja ruoskaa heristelevä alaston paholainen joutui sopimattomana uudelleen kalkkimaalin alle. Kaikki kuvat pääsivät päivänvaloon kirkon restauroinnissa Krusifiksi elämänpuu Kirkkosalin ja kuorin rajalla kohoaa suuri krusifiksi. Nelimetrisessä puuristissä riippuu kuollut Ristiinnaulittu orjantappurakruunu päässään. Ristin puusta työntyy vaivihkaa silmuja: kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Ristin paikkaa, päälaivan poikittaista holvikaarta, kutsuttiin triumfikaareksi ja veistosta sen mukaan triumfikrusifiksiksi. Teos lienee kotimaista työtä 1300-luvun lopulta tai 1400-luvun taitteesta. Arvokas veistos säästyi kirkon tulipalossa vuonna Salaman sytyttämä palo tuhosi 18 keskiaikaista puuveistosta, joita säilytettiin kirkon ullakolla. Veistokset tunnetaan piirroksista vuodelta 1871.

6 käsitteli soitinta taitavasti, vaikka hiiret nakersivat osan sen pilleistä äänettömiksi. Uudet urut saatiin vuonna Nykyiset 22-äänikertaiset urut vihittiin käyttöön vuonna Sanan valoa saarnatuolissa Mestarin kastemalja Kastealtaan äärellä on kastettu lapsia ja aikuisia yli kuuden vuosisadan ajan. Altaan ulkopinnalla kohoilevat goottilaistyyliset lehdykkäkaaret. Tekijä on ehkä ns. Vehmaan mestari 1300-luvun loppupuolelta. Altaan kiteinen kalkkikivi, suomalainen marmori, voi olla peräisin Kemiöstä tai Paraisilta. Allas on lohjennut vuosisatojen saatossa. Sen sisälle taiteilija Jussi Vikainen suunnitteli tinaisen kastemaljan ja kyyhkyn, joka kantaa nokassaan öljypuun lehvää, toivon ja elämän merkkiä. Saarnatuoli on kuin korinttilainen pylvässali. Pylväiden keskeltä seurakuntaa katselevat Johannes tunnuksenaan ehtoolliskalkki, Jeesus kannatellen maapalloa sekä Matteus, Luukas ja Paavali kirjoineen. Barokkisen kaikukatoksen päällä ylösnoussut Vapahtaja kohottaa voitonlippunsa. Katoksen kylkiä kiertävät veistetyt enkelinpäät. Alapinnalla, taivaassa ja tuolin takaseinässä hehkuvat auringot, Sanan valo. Saarnatuolin valmisti Daniel Sudrovius vuonna Urkujen viisi vuosisataa Maariassa oli jo 1500-luvulla ns. urkuposetiivit, yhdet maan vanhimmista uruista.1600-luvulla ne korvattiin yhden äänikerran sormiuruilla, mutta niiden pillit varastettiin isonvihan aikana luvun alussa. Seuraavat urut rakennettiin vasta 1860-luvulla. Kanttori Matti Marjanen

7 Alttarikuvien kertomukset Puinen, kaksikerroksinen alttarikaappi kertoo yläosassaan Marian kruunauksesta, alaosassa Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Tapahtumia todistavat apostolit ja enkelit. Kaappi on lyypekkiläistä työtä 1400-luvun puolivälistä. Alkuaan teokseen on kuulunut 21 tammesta veistettyä hahmoa. Teos on toinen kirkon tulipalossa vuonna 1876 säilyneistä veistoksista. Alttariseinän ikkunassa taivaaseen astuva Kristus kohottaa siunaavat kätensä. Taiteilija Hannu Konolan lasimaalaus on vuodelta Muisto Herran vuodelta 1290 Sakaristoon on sijoitettu vanhin suomalainen hautakivi, josta tunnetaan sekä vainajan nimi että kuolinvuosi. Kiveen hakattu, pahoin kulunut teksti tiedetään vanhojen piirrosten ansiosta: ANNO DOMINI MILLESIMO DUCENTESIMO XC OBIIT INGIGERDIS UXOR Q ND PET REQ ESCAT IN PACE. Herran vuonna 1290 kuoli Ingigerdis, muinoin Pietarin vaimo, levätköön rauhassa. Hautakivi oli ehkä alun perin läheisellä Koroistenniemellä, jolla sijaitsivat piispanlinna ja -kirkko 1200-luvulla. Itämerta terrorisoivat vitaaliveljet polttivat kirkon vuonna Kiviä lienee siirretty Maarian kirkkoon, ja niin säilyi rouva Ingigerdin muisto.

8 Pohjapiirros Rakennus on suorakaiteen muotoinen kolmilaivainen pitkäkirkko. Keskilaivan itäisimmät holvit ovat 28-jakoisia tähtiholveja, muut holvit muodostavat ns. Andreaan ristin. 1 Kivisakaristo 1300-luvulta, liittynyt vanhaan puiseen kirkkoon 2 Asehuone 3 Kellotorni 1400-luvulta, alun perin avoin, muurattu umpeen 1600-luvulla 4 Saarnatuoli v Triumfikrusifiksi luvulta 6 Kasteallas 1300-luvulta 7 Alttarikaappi 1400-luvulta 8 Alttarikrusifiksi 1400-luvulta 2 9 Lasimaalaus v Vihkivesiastia, Turun seudun graniittia 11 Kaappikello v Ingigerdin hautakivi v Urut v Jaakko Finnon (n ) muistotaulu 15 Pehr Kalmin ( ) muistotaulu 16 Bäck-suvun hautakivi 1600-luvulta 17 Johan Nylundin hautakivi 1700-luvulta Esteetön pääsy pyörätuolilla Rakennuksessa on induktiosilmukka Maarian kirkko Maunu Tavastin katu 2, Turku Lue lisää Maarian kirkosta: Teksti: Tytti Issakainen Kuvat: Timo Jakonen Ulkoasu: Erkki Kiiski Paino: Jaakkoo-Taara Oy