Kanerva, Kääriäinen, Skinnari, Vehviläinen...

Transkriptio

1 Suomen tietokirjailijat ry Jäsentiedote 4/2010 Antti Eskola ja Pertti Rajala saivat Warelius-palkinnot Syksyn apurahat haettavana 30. syyskuuta mennessä Pietarin yksiöön haku alkanut Kanerva, Kääriäinen, Skinnari, Vehviläinen... Kolmentoista paneelikeskustelun sarja on yhdistyksen voimainponnistus Toimittanut Katri Maasalo Suomen tietokirjailijat ry järjestää syksyn aikana 13 aluetilaisuutta, joissa pohditaan kirjallisuuden asemaa ja merkitystä. Keskustelijoiksi on lupautunut nelisenkymmentä poliittista vaikuttajaa ministereitä, kansanedustajia ja paikallisia vaikuttajia. Internetin ja digitaalistumisen seurauksena kotimainen tietokirjallisuus elää murrosvaihetta, jonka lopputulos ei vielä ole nähtävissä. Kirja saa uudet vaatteet siellä missä sähköinen julkaiseminen on tarkoituksenmukaista. Osa tietokirjallisuudestakin on muuttunut sähköisiksi julkaisuiksi. Samaan aikaan tulisi analysoida, mikä on koko kotimaisen tietokirjallisuuden tulevaisuus ja selvittää, miten turvaamme tietokirjoittamisen ja -kustantamisen edellytykset", sanoo Suomen tietokirjailijat ry:n politiikkatyöryhmän puheenjohtaja Markku Löytönen. Hän muistuttaa yhdistyksen usein esittäneen, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi selvityksen, jossa näitä asioita pohdittaisiin. Sen jälkeen tulisi laatia toimenpideohjelma, jossa kotimaisen tietokirjallisuuden asemaa vahvistettaisiin. "Tässä yhteydessä tulisi korjata kirjastoapurahajärjestelmän vääristymät. On tolkutonta, että tietokirjailijat saavat niistä vain kymmenen prosenttia eivätkä oppikirjailijat saa mitään. Lainauskorvaus olisi ulotettava myös tutkimus- ja opetuskirjastoihin. Samoin yleistä kulttuuritukea tulisi lisätä ja tietokirjallisuuden asema opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla pitäisi selkiyttää", Löytönen tähdentää. Löytönen haluaa myös viitata kirja-alan alv-työryhmän laatimaan julkilausumaan, jossa todetaan että valtiovallan tulee huolehtia suomalaisten kilpailukyvystä ja menestymisestä ja että yksi tärkeimmistä keinoista on kotimaisen kirjallisuuden ja lukemisen aseman turvaaminen. Tätä viestiä haluamme viedä poliittisten päättäjien ja kansalaisten tietoon", Löytönen sanoo. Aluetilaisuudet ovat yleisölle avoimia. Markku Löytönen toivoo, että yhdistyksemme jäsenet tulevat sankoin joukoin paikalle ja välittävät tietoa myös muille. "Toivomme, että myös paikalliset tiedotusvälineet kiinnostuvat näistä keskusteluista, hän sanoo. Ensimmäinen keskustelu on Kuopiossa Tilaisuudet jatkuvat Hämeenlinnassa 15.9., Tampereella 21.9., Rovaniemellä ja Lahdessa Lokakuussa ovat vuorossa Turku 2.10., Kouvola , Joensuu , Oulu ja Helsinki Marraskuussa kierros jatkuu Mikkelissä ja Seinäjoella Jyväskylässä järjestettävän tilaisuuden päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin. Pohjois-Savon tilaisuudessa Kuopiossa ovat paneelikeskustelussa mukana Kari Kärkkäinen (kd), Seppo Kääriäinen (kesk) ja Tuula Väätäinen (sdp). Kanta-Hämeen tilaisuudessa Hämeenlinnassa ovat keskustelemassa Iisakki Kiemunki (sdp), Kirsi Ojansuu (vihr) ja Lulu Riikonen (kok). Päijät-Hämeen tilaisuudessa Lahdessa paneelikeskusteluun osallistuvat Matti Kauppila (vas), Tuija Nurmi (kok) ja Jouko Skinnari (sdp). Lounais-Suomen tilaisuudessa Turussa paneelissa ovat Ilkka Kanerva (kok), Ilkka Kantola (sdp) ja Katri Sarlund (vihr). Pohjois-Karjalan tilaisuudessa Joensuussa paneeliin osallistuvat Riitta Myller (sdp), Pekka Ravi (kok) ja Anu Vehviläinen (kesk). SYKSYN APURAHAT HAETTAVANA 30. SYYSKUUTA MENNESSÄ

2 Pääkirjoitus uudet jäsenet Miksi meitä pitää kuunnella S yksyn mittava kolmentoista aluetilaisuuden sarja on ideoitu yhdessä aluevastaavien kanssa. Näitä tilaisuuksia järjestettäessä on jälleen kerran huomattu, kuinka tärkeä tämä alueverkosto on yhdistykselle. Aluevastaavamme ovat omilla paikkakunnillaan ja lähialueilla hyvin verkostoituneita, tunnettuja vaikuttajia. Heidän on helppo ottaa yhteyttä alueen poliitikkoihin ja tiedotusvälineisiin. Yksi ihminen ei taivu kaikkeen. Ainakin Turussa ja Tampereella on kokeiltu sitä, että isompi porukka miettii tulevien aluetilaisuuksien sisältöjä. Tästä on hyviä kokemuksia. Toivon, että jäsenet ottavat entistäkin rohkeammin yhteyttä aluevastaaviin ja kertovat heille toiveistaan ja näkemyksistään, ja että muutkin aluevastaavat rohkaistuvat kokoamaan tällaisia taustaryhmiä. Koska aluevastaavan tehtävä on palkaton luottamustoimi, tekemistä riittää ja talkoohenkeä tarvitaan. Tällaisesta taustajoukosta nousisi luontevasti myös aluevastaavan seuraaja. Syksyn aluekierros on yhdistyksellemme tärkeä näytön paikka. Meille tietokirjailijoille tietokirjallisuuden merkitys on itsestäänselvyys. Olemme nähneet ja kokeneet muutoksen, jonka Internet ja Suomen tietokirjailijat ry:n aluevastaavat: digitaalistuminen ovat aiheuttaneet. Valitettavasti tätä murrosta ei tunneta päättäjien, tiedotusvälineiden ja kansalaisten keskuudessa riittävän hyvin. Kirjallisuuden kentällä jäämme kaunokirjallisuuden varjoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla putoamme mustaan aukkoon. Kirja-alan järjestöt Kirjakauppaliitto, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen tietokirjailijat ja Finlands svenska författareföreningen julkaisivat elokuun lopulla yhteisen mielipidekirjoituksen, jossa varoitettiin kirjojen arvonlisäveron nostamisesta. Alhaisemman veron perusteena on ollut kulttuurin ja kirjallisuuden tukeminen, kansakunnan hyöty. Juuri tästä on kysymys. Elinvoimaisen suomalaisen kirjallisuuden ja kotimaisten kielten vaaliminen on suora sijoitus Suomeen ja suomalaisten osaamiseen. Suomalainen osaaminen perustuu sivistykseen ja kulttuuriin, tieteeseen ja tutkimukseen, jota kaikkea tehdään omalla äidinkielellä. Tässä työssä tietokirjailijat ovat eturintamassa. Siksi meidän pitää saada äänemme kuuluviin. Jukka-Pekka Pietiäinen toiminnanjohtaja Uusimaa (Helsinki): Eeva-Liisa Ryhänen, eeva-liisa.ryhanen@nbl.fi Lounais-Suomi (Turku): Tarja Kajala, tarja.kajala@gmail.com Kanta-Häme (Hämeenlinna): Markku Monni, markku.monni@aina.net Pirkanmaa (Tampere): Riitta Suominen, pirkanmaan.tietokirjailijat@netti.fi Päijät-Häme (Lahti): Terhi Willman, terhi.willman@gmail.com Kaakonkulma (Kouvola): Tuija Junkkari, tuija.junkkari@kyamk.fi Keski-Suomi (Jyväskylä): Osmo Pekonen, osmo.pekonen@jyu.fi Etelä-Savo (Savonlinna): Timo Tossavainen, timo.tossavainen@uef.fi Pohjois-Savo (Kuopio): Piispa Arseni, piispa.arseni@ort.fi Pohjois-Karjala (Joensuu): Marja-Liisa Julkunen, marja-liisa.julkunen@joensuu.fi Etelä- ja Keski-Pohjanmaa (Seinäjoki): Markus Aaltonen, markus.aaltonen@kolumbus.fi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (Oulu): Veikko Ervasti, veikko.ervasti@ouka.fi Lappi (Rovaniemi): Markku Heikkilä, markku.heikkila@ulapland.fi Uusia jäseniä hyväksyttiin 25 Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 25. elokuuta yhdistyksen jäseniksi seuraavat 25 hakijaa. Yhdistyksessä on nyt jäsentä. Outi Ampuja, FT, tutkija (Järvenpää) Marjut Anttonen, FT, dosentti (Turku) Kaarina Davis, tietokirjailija (Hämeenkyrö) Samantha Eidenbach, BA, englannin opettaja (Oulu) Heikki Haapavaara, toimittaja (Porvoo) Maija Haavisto, vapaa kirjoittaja, kääntäjä (Helsinki) Ilkka Järvimäki, LitM (Helsinki) Sanna Karkulehto, FT, yliopistonlehtori (Oulu) Katleena Kortesuo, tietokirjailija, kouluttaja (Hämeenlinna) Mikko Lahtinen, FT, YTT, dosentti (Sastamala) Mikko Laiho, yrittäjä (Helsinki) Matti Lehtinen, dosentti (Oulu) Christer Lindgren, toimittaja (Helsinki) Hilkka Mattila, TTM (Lappeenranta) Esko Miettinen, TM, toimittaja (Helsinki) Veli-Pekka Moisalo, työyhteisökehittäjä (Espoo) Hannu Mustakallio, professori (Joensuu) Taina Pihlajarinne, OTT, tutkijatohtori (Espoo) Birgitta Romppanen, työnohjaaja, organisaatiokonsultti (Sipoo) Osmo Ruuskanen, yliopettaja (Juuka) Hannu Syväoja, FT (Tampere) Anu Talka, FM (Lappeenranta) Tapani Tasanen, MMT (Ähtäri) Anneli Valpola, liikkeenjohdon konsultti (Helsinki) Irene Wichmann, FM, suomen kielen opettaja (Helsinki) 2 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 4/2010

3 Antti Eskola ja Pertti Rajala saivat Warelius-palkinnot Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot 2010 on myönnetty professori Antti Eskolalle ja maakuntajohtaja KM Pertti Rajalalle. Palkinnot ovat suuruudeltaan euroa. Palkinnot jaettiin 2. heinäkuuta Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa Sastamalassa. Palkintoperustelut ovat seuraavat: Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Antti Eskolan (s. 1934, kotipaikka Tampere) kirjallinen tuotanto alkoi jo 1960-luvulla. Tutkimusjulkaisujen ohella hänellä on laaja tuotanto muuta tiedeja tietokirjallisuutta. Eskolan kirjoittamat sosiaalipsykologian, sosiologian ja persoonallisuuspsykologian tutkimusmetodeja käsittelevät oppikirjat ovat olleet ainakin parin sukupolven ajan oppialojensa keskeisiä perusteoksia. Niitä on myös käännetty useille kielille. Vuosikymmenien mittaan Eskola on ollut ahkera yhteiskunnallinen keskustelija ja väittelijä, joka on tuonut ajatuksiaan julki keskustelukirjoissa, pamfleteissa ja tieteellisissä aikakauslehdissä. Jäätyään eläkkeelle virastaan Tampereen yliopiston sosiaalispsykologian professorina Eskola on heittäytynyt aivan uudenlaiseen, hyvin henkilökohtaiseen pohdintaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta ja ihmisen asemasta. Nämä teokset ovat omiaan opastamaan lukijoita ihmisenä olemisen perusasioiden äärellä. Vuonna 2009 ilmestynyt Mikä henki meitä kantaa: Katselen työni jälkiä ei ole Eskolan omaelämäkerta vaan kriittinen retrospektio oman ajattelun kehittymisestä. Sellaisena se tarjoaa myös kiinnostavan sisäpiirin näkökulman akateemiseen maailmaan. Tutkijana Eskola on ehdottomasti alansa arvostetuimpia asiantuntijoita Suomessa. Warelius-palkinnolla Suomen tietokirjailijat ry haluaa kuitenkin nostaa esiin Eskolan kyvyn kirjoittaa erilaisia tekstilajeja aina oppikirjoista pamfletteihin. Maakuntajohtaja, kasvatustieteiden maisteri, erityisopettaja Pertti Rajala (s. 1954, kotipaikka Pori) on ollut 1970-luvun lopulta lähtien keskeisesti mukana kehittämässä selkokieltä. Hän on kirjoittanut yksin tai yhdessä toisten tekijöiden kanssa lähes sata kirjaa, joista valtaosa on selkokielisiä tietokirjoja. Selkokieli on sanastoltaan, rakenteeltaan, sisällöltään ja ulkoasultaan helpompaa kuin yleiskieli. Siitä on hyötyä useille lukijaryhmille, kuten henkilöille, joiden äidinkieli ei ole suomi, esimerkiksi maahanmuuttajille. Lisäksi monet eri vammaisryhmiin kuuluvat ihmiset sekä lukihäiriöiset ja vaikkapa muistisairaat voivat hyötyä selkokielestä. On tärkeää, että eri alojen tietoa muokataan myös näille lukijaryhmille. Selkokielisen tietokirjan tekijän keskeisiä ominaisuuksia ovat laaja lukeneisuus, kyky valita olennaiset tiedot ja muovata ne sidosteiseksi, mielenkiintoiseksi tekstiksi. Hyvin tehty selkokielinen tietokirja voi tavoittaa lukijoita eri ikäryhmistä ja tuottaa tärkeitä onnistumisen ja ymmärtämisen kokemuksia heille, joille yleiskieli on syystä tai toisesta liian vaikeaa. Pertti Rajalan omin alue on historia, josta hän on kirjoittanut noin 20 kirjaa. Uusin niistä on keväällä 2010 ilmestynyt Mannerheimin elämäkerta. Edellinen merkkiteos oli Aikojen alusta nykyaikaan, Euroopan ja maailman historiaa selkokielellä. Rajala on ollut mukana kirjoittamassa useita selkokielen oppaita. Hän on osallistunut laajasti selkokielen ja vammaisten kulttuuripalvelujen kehittämiseen liittyvään työhön eri työryhmien jäsenenä. Pertti Rajala toimii Satakunnan maakuntajohtajana. Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakuntaan kuuluvat vuonna 2010 puheenjohtajana Anna Kortelainen sekä Warelius-palkintojen saajat Pertti Rajala (vas.) ja Antti Eskola Sastamalassa. jäseninä Satu Itkonen, Matti Leinonen, Maaria Linko ja Olli Löytty. Warelius-palkinto on jaettu vuodesta 1985 alkaen. Palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Wareliuspalkinto on yhdistyksen merkittävin tunnustus. Se on nimetty Antero Wareliuksen ( ) mukaan. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 4/2010 3

4 APURAHAT Syksyn apurahat haettavana 30. syyskuuta mennessä Suomen tietokirjailijat ry on julistanut haettavaksi apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn oppi- ja tietokirjailijoille, jotka ovat toimittaneet Kopiosto-valtakirjan Suomen tietokirjailijat ry:lle. Apurahat rahoitetaan Kopioston perimillä tekijänoikeuskorvauksilla. Allekirjoitettuun hakemukseen on liitettävä selkeä työsuunnitelma. Apurahan saannin edellytys on, että hakija on tehnyt selvityksen yhdistykseltä aiemmin saamistaan apurahoista. Hakemuksen on oltava yhdistyksen toimistossa (os. Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki) viimeistään torstaina klo Viimeisen hakupäivän Suomen postileima hyväksytään. Hakulomake on tämän jäsentiedotteen mukana. Hakulomakkeen voi myös täyttää ja tulostaa yhdistyksen verkkosivuilla. Hakemus on allekirjoitettava, joten sitä ei voi lähettää sähköisesti. Ohjeet yhdistyksen verkkosivuilta ( tai puh tai toimisto@suomentietokirjailijat.fi. Koneen Säätiön apurahat haettavana 30. syyskuuta asti Koneen Säätiön apurahojen haku on 30. syyskuuta asti. Koneen Säätiö myöntää apurahoja muun muassa suomenkielisen tietokirjallisuuden kirjoittamiseen ja tietokirjallisuuden kääntämiseen suomesta muulle kielelle tai muusta kielestä suomeksi. Apurahat on tarkoitettu sellaiselle tietokirjallisuudelle, joka perustuu humanistiseen, yhteiskuntatieteelliseen tai ympäristöntutkimukseen. Tuen päätarkoituksena on tehdä tieteen tuloksia mahdollisimman laajalti tunnetuiksi. Jaettavat apurahat ovat työskentelyapurahoja. Hyvin perustelluin syin voidaan myöntää rahoitusta muihin kuluihin, ei kuitenkaan painokustannuksiin ja markkinointikuluihin. Hakijana voi olla myös työryhmä. Lisätietoja: tai p Selkokirjallisuudelle tukea haettavana 30. syyskuuta asti Selkokeskus jakaa vuosittain opetusministeriön delegoimaa selkokirjallisuuden valtiontukea kirjoittajille, mukauttajille, kuvittajille ja kustantajille. Syksyn hakuaika päättyy 30. syyskuuta. Lisätietoja: papunet.net/selkokeskus SKR:n apurahat haettavana Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston hakuaika on Apurahoja haetaan verkkopalvelussa. Apurahoja myönnetään kaikille kulttuurielämän aloille. Maakuntarahastojen hakuaika alkaa ja päättyy Lisätietoja: tai p Pietarin yksiöön haku alkanut Suomen tietokirjailijat ry vuokraa jäsentensä käyttöön Pietarissa sijaitsevaa yksiötä alkaen. Asunnossa (22 m2) on kaksi kirjoituspöytää, kaksi vuodetta, keittiönurkkaus, astiat, liinavaatteet ja internetyhteys. Asunto voidaan vuokrata vain yhdistyksen jäsenen ja tämän seuralaisen henkilökohtaiseen käyttöön. Pietari-säätiöltä vuokrattu yksiö sijaitsee keskeisellä paikalla Suomi-talossa Pietarin keskustassa (os. Bolshaja Konjushennaja ulitsa 4-6-8). Tältä Nevski prospektin poikkikadulta on noin viiden minuutin kävelymatka Eremitaasiin ja Neva-joen rantaan. Suomi-talossa sijaitsee myös Suomen Pietarin instituutti ( ru), joka avustaa tietokirjailijaa yhteyksien saamisessa paikalliseen tiede- ja kulttuurielämään. Haku on jatkuva. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään sähköpostilla (toimisto@suomentietokirjailijat.fi). Hakemuksesta on käytävä ilmi, miksi jäsen hakee majoitusviikkoja. Perusteluita voivat olla esimerkiksi lähdeaineiston hankinta, kirjasto- tai arkistotyö, tietokirjan kirjoittaminen tai muu perusteltu syy. Tekeillä olevan tietokirjan ei tarvitse liittyä Venäjään tai Pietariin, eikä hakijalta edellytetä venäjän kielen taitoa. Kielitaito kannattaa kuitenkin mainita hakemuksessa. Asuntoa voi hakea kahdeksi tai neljäksi yhtäjaksoiseksi viikoksi, lauantaista lauantaihin. Alkuvaiheessa asuntoa vuokrataan myös yhdeksi viikoksi. Vapaita viikkoja voi tiedustella järjestösihteeri Sirkku Heikkoselta (puh tai toimisto@suomentietokirjailijat.fi). Jäsenet maksavat asunnosta yhdistykselle 125 e/viikko. Maksu suoritetaan etukäteen. Viisumit, matkat ja muut elinkustannukset hakija maksaa itse. Lisätietoja Jukka-Pekka Pietiäinen, puh tai jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi. 4 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 4/2010

5 Aluetoimikunta esittäytyy, osa 3 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (Oulu) Veikko Ervasti Olen syntynyt ja käynyt kouluni, opiskellut ja tehnyt 38-vuotisen työurani maantieteen ja biologian sekä opintojenohjaajan lehtorina Oulussa. Viimeiset seitsemän vuotta toimin lukion rehtorina. Eläkkeellä olen ollut kuusi vuotta. Oppikirjojen teon aloitin vuonna Työryhmässä on lisäksi ollut Jorma Kytömäki Turusta ja Juhani Paananen nyttemmin myös Turusta vaikka Juhani teki opettajanuransa Oulussa. Olemme tehneet lähinnä lukion maantieteen oppikirjoja ja oppimateriaaleja 26 mielenkiintoista vuotta. Tietokirjailijoiden jäsen minusta tuli 1986 ja aluevastaava Alueen laajuus hankaloittaa huomattavasti tilaisuuksien järjestämistä. Pyrkimyksenä on järjestää vuosittain kaksi tapaamista. Vapaa-ajat kuluvat kunnallispolitiikan ja tenniksen parissa. Olen ollut valtuutettu (vihr) vuodesta 1985 lähtien. Veikko Ervasti Markku Heikkilä Lappi (Rovaniemi) Markku Heikkilä Aloitin helmikuussa 2010 työt Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestintäpäällikkönä. Taustalla on pitkä työura Oulussa sanomalehti Kalevassa eri tehtävissä, viimeksi pääkirjoitustoimittajana. Työpaikan vaihto Rovaniemelle (osa etätyönä) johti saman tien Lapin aluetoiminnan aloittamiseen, mikä helpoimmin tapahtuu yliopiston suunnalla. Jäsentapaamiset lienevät helpompia, kun ei enää tarvitse Ouluun asti matkustaa. Oma taustani tietokirjailijana liittyy kiinnostukseni kohteisiin toimittajana, eli pohjoisuuteen, Venäjään ja ilmastoon: olen tehnyt kirjat arktisesta yhteistyöstä (Arktiset visiot) ja essee/matkakirjan Pietarin, Novgorodin ja Laatokan suunnalta (Laatokan kevät) sekä kaksi julkaisua ulkoministeriön Eurooppa-tiedotukselle, Pohjoinen ulottuvuus ja Kiotosta Kööpenhaminaan. Tietokirjailijoiden jäsen olen ollut vuodesta Turun kirjamessut & Helsingin kirjamessut Turun kirjamessuilla yhdistyksellä on oma osastonsa (A 48), jonne pystytetään näyttely Tietokirjailijat Turun kirjamessuilla 20 vuotta. Aluetilaisuuksien sarjaan kuuluvassa paneelikeskustelussa lauantaina ovat mukana Ilkka Kanerva (kok), Ilkka Kantola (sdp) ja Katri Sarlund (vihr). Tilaisuus on kokoustila 1-2:ssa klo TIETOKIRJA.FI-ohjelmassa on Tietokirjaraati lauantaina klo 15 Porthanlavalla. Raadin jäsenet ovat professori Anu Hopia, kirjailija Leena Lander, professori Hannu Salmi ja professori Keijo Virtanen. Paneelin ja tietokirjaraadin puheenjohtaja on Pirjo Hiidenmaa. Jäsenet voivat tilata lippuja Turun kirjamessuille (enintään 2 kpl/jäsen tai niin kauan kuin lippuja riittää) yhdistyksen toimistosta. Liput ovat jäsenille maksuttomia. Tilaus on tehtävä keskiviikkoon 22. syyskuuta klo mennessä toimistoon puh tai toimisto@ suomentietokirjailijat.fi. Tilaajan on ilmoitettava osoite, mihin liput lähetetään. Liput tulevat postitse annettuun osoitteeseen torstaina 30. syyskuuta. Helsingin kirjamessuilla yhdistyksellä on ohjelmaa lauantaina , jolloin Tietokirjailijapalkinto jaetaan Eino Leino -lavalla klo Paneelikeskustelu käydään klo kokoustila 206:ssa. Keskustelijat ilmoitetaan myöhemmin. Tietokirjaraati kokoontuu Kullervossa klo 14. Heidi Hautala, Holle Holo- painen, Lasse Lehtinen ja Anna-Stina Nykänen arvioivat viisi uutta tietokirjaa Minna Lindgrenin johdolla. Yhdistys toteuttaa Äidinkielenopettajain liiton kanssa Suunnista kirjaan -tapahtuman, joka tuo messuille pääkaupunkiseudun koululaista. Jäsenet voivat tilata lippuja Helsingin kirjamessuille (enintään 2 kpl/jäsen tai niin kauan kuin lippuja riittää) yhdistyksen toimistosta. Liput ovat jäsenille maksuttomia. Tilaus on tehtävä keskiviikkoon 13. lokakuuta klo mennessä toimistoon puh tai toimisto@ suomentietokirjailijat.fi. Tilaajan on ilmoitettava osoite, mihin liput lähetetään. Liput tulevat postitse annettuun osoitteeseen tiistaina 26. lokakuuta. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 4/2010 5

6 Koulutus Selkokielikoulutusta Joensuussa Suomen tietokirjailijat ry ja Selkokeskus järjestävät yhteistyössä selkokielikoulutuksen, johon kuuluu yksi opetusilta sekä mahdollisuus saada arvio omasta selkokielisestä tekstinäytteestä. Koulutus järjestetään Joensuussa tiistaina 12. lokakuuta. Koulutuksen tavoite on jakaa tietoa selkokielisestä tietokirjallisuudesta, sen julkaisemiseen tarkoitetusta valtiontuesta, kustantamiseen liittyvistä asioista ja selkokielen periaatteista sekä innostaa tietokirjailijoita aloittamaan uusia selkotietokirjahankkeita. Koulutus on maksuton. Aika: tiistai klo Paikka: Ortodoksinen Kulttuurikeskus, alasali (Kauppakatu 44) Kouluttajat: Henna Kara, Pertti Rajala, Marja Simola OHJELMA klo Selkokielen periaatteet ja selkokirjallisuuden valtiontuki klo Kahvitauko klo Tietokirjailijat Marja Simola ja Pertti Rajala kertovat selkokirjoistaan ja selkokielisen tietokirjallisuuden julkaisemisesta Koulutuksen jälkeen on mahdollisuus saada selkokielen asiantuntijan arvio omasta selkokielisestä tekstinäytteestä. Koulutukseen on ennakkoilmoittautuminen tiistaihin 28. syyskuuta mennessä sähköpostitse tai puhelimitse Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli joudut perumaan varaamasi paikan, pyydämme ilmoittamaan tästä toimistoon. Peruutuspaikat täytetään varasijoille jääneillä ilmoittautumisjärjestyksessä. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätietoja selkokielestä: Selkokeskus (papunet.net/selkokeskus) Tietokirjoittaja verkossa -kurssi lokakuussa Kriittisen korkeakoulun Tietokirjoittaja verkossa -kurssilla tutustutaan asiatyylisten verkkotekstien suunnitteluun ja kirjoittamiseen sekä opitaan kirjoittamaan informatiivisia ja helppolukuisia verkkotekstejä. Erityisesti perehdytään tietokirjoittajan työhön liittyviin verkkoteksteihin. Kurssin sisältöä: verkko- ja paperitekstin eroja, verkkotekstin suunnittelu, hyvän verkkotekstin ominaisuudet, tietokirjoittajan verkkotekstit (arvostelu, kolumni, pääkirjoitus, asiantuntija-artikkeli, katsaus, verkko-opiskeluaineisto, blogi ja wiki). Kurssi koostuu kahdesta lähiopetuspäivästä sekä etäopiskelujaksosta. Lähiopetuspäivät ovat lauantaina klo ja lauantaina klo osoitteessa Albertinkatu 27 a B 12, Helsinki. Etäopiskelujakso on Kouluttajana on PK, kirjoittajakouluttaja, vapaa kirjoittaja Harri Paasio. Kurssin hinta on 80 euroa. Ilmoittautumiset mennessä: Kriittinen korkeakoulu, puh tai info@kriittinenkorkeakoulu.fi. Oriveden Opiston tietokirjoittamisen monimuotokurssi Oriveden Opiston koulutus on tarkoitettu tieto- ja lehtikirjoittajille, viestinnän tai median parissa työskenteleville, tutkijoille ja journalististen tai dokumentaaristen kirjojen kirjoittajille. Kurssi sopii ammattilaisille sekä jonkin erikoisalan kokeneille harrastajille, jotka suunnittelevat kirjoittavansa tietotekstiä alaltaan. Koulutuksen tavoite on antaa kirjoittajille uusia ilmaisukeinoja ja monipuolistaa kirjoittamista. Kurssilla käydään läpi luovan kirjoittamisen perusasioita suhteutettuna tietoaineistoon. Lisäksi tutustutaan tiedon popularisointiin, kielelliseen ja tyylilliseen ilmaisuun sekä tekstikokonaisuuden rakentamiseen ja editointiin. Koulutuksen osakurssit voi käydä myös erillisinä kursseina. Koulutus koostuu kaikkiaan kahdeksasta viikonlopun lähiopetusjaksosta (perjantaista sunnuntaihin, 15 tuntia) sekä 18 etäopintokirjeestä. Lisäksi voidaan teettää ennakko- ja iltatehtäviä. I osakurssi on ja II osakurssi Lähiopetuksen lisäksi opiskellaan etäopintokirjeiden avulla. Lähijaksojen ohella osallistujat voivat halutessaan käydä yhteistä keskustelua myös tietoverkossa. Kouluttajina ovat tietokirjailija Eero Ojanen ja koulutuspäällikkö Reijo Virtanen sekä muita Oriveden Opiston opettajia. Lähetä vapaamuotoinen hakemus, lyhyt näyteteksti tai -tekstejä (5 10 liuskaa) sekä esittely omasta kirjoitusprojektistasi ja itsestäsi kirjoittajana mennessä Oriveden Opistoon (os. Koulutie 5, Orivesi tai orivedenopisto@ kvs.fi). Lisätietoja: kurssisihteeri Jaana Marttila, puh tai tai orivedenopisto@kvs.fi. Erityiskysymykset kurssisisällöstä Reijo Virtanen, puh tai reijo.virtanen@kvs.fi. 6 Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 4/2010

7 Hyvä elämä mitä se on? -seminaari Helsingissä Newsweekin selvityksen mukaan Suomi on paras maa elää, mutta mitä se hyvä elämä on? Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot ja Suomen tietokirjailijat ry järjestävät seminaarin lauantaina 11. syyskuuta klo otsikolla Hyvä elämä mitä se on?. Tilaisuus pidetään Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin luentosalissa (Snellmaninkatu 3). Tilaisuus on yleisölle avoin ja maksuton. Tapahtuma aloittaa HelMet-kirjastojen Kirjastossa kohtaus -kampanjan, jonka teemana syksyllä 2010 on tietokirjallisuus. Opetusministeriö on tukenut kampanjaa. OHJELMA: Klo aamupäivällä pohditaan sitä, minkälaisia arvoja ja tehokkuusvaatimuksia suomalaisessa yhteiskunnassa edistetään ja minkälaista kritiikkiä näitä tavoitteita kohtaan esitetään. Alustajina ovat professori Juha Sihvola ja toimittaja Timo Harakka. Puheenvuorojen jälkeen on paneelikeskustelu, johon alustajien lisäksi osallistuvat vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard ja sosiaalipsykologi, antropologi Katriina Järvinen. Klo iltapäivän sessiossa tarkastellaan sitä, miten yhteiskunnan jatkuvat tehokkuusvaatimukset vaikuttavat yksilön elämässä ja ympäristössä. Miksi suurin osa ihmisistä tuntuu haluavan jotakin muuta kuin mihin maailma on menossa? Alustajina ovat tietokirjailija Risto Isomäki ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Paneelikeskustelussa alustajien lisäksi ovat mukana uskontotieteilijä Tiia Aarnipuu ja dosentti Juha Herkman. Seminaarin puheenjohtajana on Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen. Kirjatarjous yhdistyksen jäsenille! Kai Ekholmin ja Yrjö Revon Kirja tienhaarassa (Gaudeamus) on avoin ja suorapuheinen ajankuva, joka taustoittaa laajasti kirjan ja kustantamisen nykytilaa sekä puhuu estottomasti kirjallisuuden ja lukemisen tulevaisuudesta. Siitä jokaisen on helppo tunnistaa oma roolinsa olipa hän kirjan kirjoittaja, kustantaja, kauppias tai lukija. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenille kirjan tarjoushinta on nyt 22 euroa (ovh 33 euroa). Kirja tienhaarassa (1. painos syyskuu 2010, , nidottu, A5, 205 sivua) tilaukset lähetetään sähköpostilla gaudeamus.fi). Tilaukseen on merkittävä toimitus- ja laskutusosoite sekä kampanjatunnus KIRJA2020. Ei toimituskuluja. Mitkä ovat Jörn Donnerista parhaat Helsinki-kirjat? Helsinki-kirjoja on ilmestynyt ja ilmestyy vuosittain huima määrä ja mitä erilaisimmista aihepiireistä. Kohteena voi olla patsas, puisto, taloyhtiö, kaupunginosa, yhdistys tai toimiala. Myös Helsinkiin liittyviä muistelmia on julkaistu paljon, ja monissa romaaneissa tapahtumapaikkana on Helsinki. Millaisia Helsinki-kirjat ovat? Ketkä niitä ostavat ja keräävät? Bibliofiilien Seura, Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki-seura ja Suomen tietokirjailijat ry järjestävät Helsinki-kirjoja käsittelevän keskustelun Tieteiden talolla Kruununhaassa (Kirkkokatu 6) torstaina klo Tilaisuus on yleisölle avoin ja maksuton. Tilaisuuden aluksi kirjailija Jörn Donner paljastaa Helsinki-kirjojen kymmenen kärjessä -listansa. Paneelikeskustelussa ovat mukana professori Laura Kolbe, tietokirjailija Pertti Mustonen ja taidehistorioitsija Marja-Liisa Rönkkö. Puheenjohtajana toimii Helsinki-seuran puheenjohtaja Martti Helminen. Kirjailija, elokuvaohjaaja Jörn Donner on ollut tuottelias kirjailija 1950-luvulta lähtien. Romaaniensa, joista useimmat sijoittuvat Helsinkiin, lisäksi hän on julkaissut lukusia tietokirjoja. Vuonna 1961 hän julkaisi yhdessä K.-G. Roosin kanssa teoksen Helsingfors, Finlands ansikte (suom. Ihmisten Helsinki) ja 2002 teoksen Sininen Helsinki = Helsinki in blue = Helsingfors i blått, jonka kuvat ovat Esko Jämsän. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe on ollut ahkera tietokirjailija, joka on kirjoittanut tai ollut yhtenä kirjoittajana yli kymmenessä Helsinki-kirjassa. Kolben väitöskirja Kulosaari unelma paremmasta tulevaisuudesta ilmestyi Hän on kirjoittanut yhdessä Matti Klingen kanssa teoksen Helsinki, Itämeren tytär (1999, uud. 2007). Hän on keskeinen kirjoittaja laajassa teoksessa Helsingin historia vuodesta 1945, osa 3 (2002). Pertti Mustonen toimi 30 vuotta Helsingin kaupungin tiedotuspäällikkönä, josta tehtävästä hän jäi eläkkeelle tammikuussa Mustonen on kirjoittanut tai ollut yksi kirjoittaja myös yli kymmenessä Helsinki-aiheisessa kirjassa. Filosofian tohtori Marja-Liisa Rönkkö on ollut kirjoittajana lukuisissa Helsinkikirjoissa. Hänen aihealueitaan on ollut taidehistoria (rakennusarkkitehtuuri ja kuvataide). Hän on toiminut yli 30 vuotta museoalalla ja julkaissut useita teoksia, joissa esitellään Helsinki-aiheista taidetta ja kuvia. Suomen tietokirjailijat ry:n jäsentiedote 4/2010 7

8 tietomiehen lakilaari Sitaatti- eli lainausoikeus Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. (Tekijänoikeuslaki 22 ) Merkittävimpiä tekijänoikeuden poikkeuksia tietokirjailijan kannalta on sitaatti- eli lainausoikeus. Sekä tieto- että oppikirjojen kirjoittamisessa tulee usein tilanteita, joissa tekijä haluaa tukea ja elävöittää omaa tekstiään lainaamalla jonkun toisen aiheeseen liittyvää, tekijänoikeudella suojattua tekstiä. Jos sitaattioikeuden edellytykset täyttyvät, ei käyttö edellytä siteerattavan teoksen tekijän lupaa. Yhdistyksen toimistoon on tullut paljon kyselyitä sitaattioikeudesta. Seuraavassa oikeuden käyttöä koskevat perussäännöt: Ensimmäiseksi lainattavan teoksen tulee olla julkistettu. Tämä sulkee lainausoikeuden ulkopuolelle esimerkiksi yksityiskirjeet, ellei niitä ole saatettu niiden tekijänoikeuden haltijan Syyskokous Helsingissä Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 20. marraskuuta Helsingissä Yliopistomuseo Arppeanumin (Snellmaninkatu 3) luentosalissa klo alkaen. Ohjelma alkaa edellisenä iltana perjantaina 19. marraskuuta klo 18 Helsingin keskustassa Kansallissalissa (Aleksanterinkatu 44), jossa on tarjoilua. Perjantain iltatilaisuudessa jaetaan uusi Tietokirjallisuuden edistämispalkinto sekä esitellään kaksi uutuuskirjaa: Maaria Lingon selvitys tietokirjailijan ja julkisuuden välisestä suhteesta sekä Risto Nikun Suomalaisia tietokirjailijoita, osa 2. Lauantaina kokouksen alussa jaetaan yhdistyksen Tietopöllö-palkinto. Lisätietoja seuraavassa tiedotteessa. toimesta ensin yleisön saataville. Toki käyttö on tällöin mahdollista suoran luvan nojalla. Toiseksi sitaatin on täytettävä hyvän tavan mukaisuuden vaatimus: Lainatulla ja lainaavalla teoksella tulee olla asiallinen yhteys. Lainatun teoksen tulee jollakin tavalla selkeyttää tai havainnollistaa siteeraajan omaa teosta. Pelkkä lisäarvon tuottaminen siteerattavan teoksen avulla omaan teokseen ei täytä hyvän tavan mukaisuuden vaatimusta. Hyvän tavan mukaisuus sisältää myös sen, että tekijä ja lähde on yleensä mainittava. Kolmanneksi sitaatteja voidaan lain mukaan ottaa omaan teokseen tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sallittu laajuus on hankala määre ja onkin usein ratkaistava jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen. Tarkastelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, edellyttääkö lainauksen tarkoitus tietyn mittaisen lainauksen ottamista toisesta teoksesta. Villa Kivestä työhuoneita Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenet voivat hakea työhuonetta Villa Kivestä. Kivi-talo Säätiö päättää työhuoneen saajat hakijakohtaisesti. Sopimus pyritään tekemään vuodeksi. Työhuonetta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään hakijan cv. Hakemus osoitetaan Kivi-talo Säätiölle. Villa Kivi sijaitsee Helsingin Linnunlaulussa, Töölönlahden rannalla. Huvila vihittiin kirjailijatalo Villa Kiveksi Talossa on 14 kirjailijoiden työhuonetta, kirjasto ja juhlasali. Talossa toimii myös lukemisharrastuksen edistämis- ja palvelukeskus Lukukeskus - Läscetrum. Lisätietoja: tai puh TUUMANTUPA Jos tahdot tietää, mitä on pimeä Lapinmaja Tuumantuvalla Muoniossa on vapaita viikkoja lokakuusta alkaen. Kysy myös peruutusviikkoja! Mökkiä voivat vuokrata Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenet vain omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä. Valitettavasti lemmikkieläimiä ei saa viedä mökille. Mökin viikkovuokra on helmi-, maalis-, huhti-, elo- ja syyskuussa 250 euroa, muina aikoina 130 euroa. Hintaan sisältyy mökin loppusiivous. Vaihtopäivä on lauantai. Varauksia ottaa vastaan ja vuokrausasioita hoitaa järjestösihteeri Sirkku Heikkonen, puh Päivitä yhteystietosi toimistoon! Mikäli et ole saanut yhdistyksen toimistosta sähköpostia, ilmoita osoitteesi. Tiedotamme sähköpostitse muun muassa eri järjestäjien koulutustilaisuuksista. Asiantuntijarekisteriin tehdyt muutokset yhteystietoihin eivät välity toimistoon. Lähetä viesti osoitteeseen toimisto@ suomentietokirjailijat.fi tai soita numeroon Hyvä elämä -seminaari Helsingissä Helsinki-kirjat -keskustelu Helsingissä Tietokirjailijaillat Villa Kivessä ja Syyskokous Hallituksen kokoukset , Seuraava jäsentiedote 5/2010 ilmestyy lokakuun lopulla. Suomen tietokirjailijat ry Hallituskatu 2 B, 3. krs, Helsinki puhelin faksi toimisto@suomentietokirjailijat.fi