Kuntotarkastusraportti

Transkriptio

1 Espoon kaupunki, Tilakeskus Snettansintie Espoo Luottamuksellinen Pöyry Finland Oy PL 4, Jaakonkatu 3, Vantaa, FINLAND puh , fax

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 KOHTEEN SIJAINTI JA ASEMAPIIRROS... 4 KOHTEEN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖN KUNTO SEKÄ ARVIO KORJAUSTARPEISTA JA RISKEISTÄ YLEISTÄ RAKENTEET LVI-TEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA SIIRTOLAITTEET KORJAUSKUSTANNUSENNUSTE YHTEENVETO A. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET (2014) B. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET 1-5 VUODEN AIKAJÄNTEELLÄ ( ) C. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET YLI 5 VUODEN AIKAJÄNTEELLÄ ( ) VALOKUVAT VALOKUVAT, RAKENNUSTEKNIIKKA VALOKUVAT, LVI-TEKNIIKKA VALOKUVAT, SÄHKÖTEKNIIKKA Pöyry Finland Oy 2 (38)

3 ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Espoossa sijaitsevan Rödskogin päiväkotirakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Kuntotarkastuksen kenttätyö on toteutettu kohteen ulkoalueilla sekä sisätiloissa Kohteesta on otettu lisäksi Pöyry Finland Oy:n koordinoimana sisäilmanäytteet, materiaalinäytteet sekä asbesti- ja haitta-ainenäytteet. Näytteet on toimitettu analysoitaviksi Työterveyslaitoksen laboratorioon, Kuopioon. Näytteiden tulokset esitellään ja käsitellään erillisissä raporteissa, mutta tulokset vaikuttavat myös tämän raportin sisältöön. Selvityksen ovat suorittaneet Pöyry -yhtiöissä: - Markku J. Salminen, Pöyry Finland Oy, rakennearvio - Matti Tapanainen, Pöyry Finland Oy, LVIA-arvio - Kenneth Grönberg, Pöyry Finland Oy, sähköarvio Tilaajan (Espoon kaupunki, Tilakeskus) puolesta yhteyshenkilönä ovat olleet rakenneinsinööri Jari Hyötyläinen sekä sisäilma-asiantuntija Julia Debbarh. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntotarkastuksen tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Pöyry Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Pöyry Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE Pöyry Finland Oy Kiinteistöjen tekninen ja energiakonsultointi Markku J. Salminen Projektipäällikkö Ritva Rissanen Laatutarkastus Pöyry Finland Oy:n yhteystiedot: Puhelin Telefax Postiosoite PL 4, VANTAA Katuosoite Jaakonkatu 3, VANTAA etunimi.sukunimi@poyry.com Pöyry Finland Oy 3 (38)

4 KOHTEEN SIJAINTI JA ASEMAPIIRROS Kohde sijaitsee Espoossa, osoitteessa Snettansintie 41 ( Kohteen karttaote (kohde ympyröity punaisella). Pöyry Finland Oy 4 (38)

5 Kohteen perustietoja Käyttötarkoitus Pinta-ala Rakennustilavuus Rakennusvuosi Laajennusvuosi Saneerausvuosi Maanpäällisiä kerroksia Maanalaisia kerroksia Tehdyt korjaustyöt Rakennustekniikka Perustustyyppi Rakennuksen runko Ulkoseinärakenne Julkisivupintamateriaali Ikkunatyyppi Kattomuoto Vesikatemateriaali Liikenne- ja pysäköintialueet Sorapinta LVIA-tekniikka Lämmitystapa Lämmönjakojärjestelmä Kokoontumiskiinteistö 270 (arvioitu pohjapiirustuksista) Ei tiedossa 1956 Vedenhankinta ja viemäröintioma vedenhankinta ja umpisäiliö Vesijohtojärjestelmä Viemäriputkisto Pumppaamot Ilmanvaihtojärjestelmä Kylmäntuotanto Jäähdytys Sprinklerjärjestelmä Rakennusautomaatio Sähkö- ja tietojärjestelmät sekä siirtolaitteet Sähköliittymä Sähkönjakelujärjestelmä Varmennettu sähkösyöttö Keittiölaitteet Paloilmoitusjärjestelmä Antennijärjestelmä Rikosilmoitusjärjestelmä Videovalvontajärjestelmä Kulunvalvontajärjestelmä Hissit 1 1 Sisäpintojen korjauksia ja LVI-korjauksia 2000-luvulla Maanvarainen Puu, todennäköisesti pystyrunko Puu Puu, vaakalaudoitus 2-lasinen avattava puuikkuna Harjakatto Teräspelti, saumapeltikate Öljylämmitys Vesipatterijärjestelmä Kupari- ja galvanoitu teräsputkisto Valurautaputkea ja muoviputkea Ei ole Painovoimainen ilmanvaihto, vuonna 2010 uusitulle WC-tilalle koneellinen poistoilmanvaihto Ei ole Ei ole Ei ole Yksikkösäätimet laitekohtaisesti (lämmöntuotantolaitteille) Pienjänniteliittymä 4/5-johdinjärjestelmä (TN-C-S) Ei ole Rakennuksessa pienkeittiölaitteita Ei ole Maanpäällinen vastaanotto Ei ole Ei ole Ei ole Ei ole Esitetyt perustiedot kuvaavat kohteen pääasiallista käyttötarkoitusta, rakennetyyppiä, laitejärjestelmää tms., ellei muuta ole yllä mainittu. Copyright Pöyry Finland Oy

6 1 KIINTEISTÖN KUNTO SEKÄ ARVIO KORJAUSTARPEISTA JA RISKEISTÄ Pöyry Finland Oy 6 (38)

7 1. KIINTEISTÖN KUNTO SEKÄ ARVIO KORJAUSTARPEISTA JA RISKEISTÄ 1.1 Yleistä Kuntotarkastuksen kohteena oli Espoon kaupungissa, osoitteessa Snettansintie 41 sijaitseva, joka on lähtötietojen mukaan rakennettu ilmeisesti vuonna Samanaikaisesti on tehty laajennus myös samalla tontilla sijaitsevaan koulurakennukseen. Kyseisestä rakennuksesta on laadittu oma kuntotarkastusraportti. Muita tontilla sijaitsevia piharakennuksia ja täydentäviä rakennuksia ei tässä kuntotarkastuksessa katselmoitu. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros sekä yksi kellarikerros. Rakennuksen maanpäällisessä kerroksessa on oleskelu-, keittiö-, ryhmä-, wc- ja sosiaalitiloja. Kellarikerroksessa olevat tilat ovat pääasiassa varastotiloja. Lisäksi kellarikerroksessa on lämmönjakohuone sekä löyly- ja pesuhuone. Tilaajalta saatuina lähtötietoina olivat: Leikkauspiirustus, päivätty , Tapio Vuorinen, kunnaninsinööri LVI-piirustus WC-tilojen muutoksista, päivätty Asemapiirustus, päivätty Pohjapiirustukset, kellarikerros ja 1. krs, ei päiväyksiä Tilaajalta saaduista pohjapiirustuksista on arvioitu rakennuksen pintaalaksi noin 270 m 2. Pinta-ala- ja tilavuustietoja ei ole tarkistettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntotarkastuksessa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTS-ehdotukseen, eivät myöskään hankekustannukset. Kuntotarkastus perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Erillisten kuntotutkimusten tulosten perusteella korjaustarpeita ja kustannusennusteita tulee tarkentaa. Seuraavilla sivuilla on lyhyet yhteenvedot tekniikanaloittain kiinteistön nykytilasta ja arvioiduista korjaustarpeista. Edellä olevalle kiinteistön perustietosivulle on koottu kuvaukset kiinteistön teknisistä pääjärjestelmistä. Luvun 2 taulukoissa on esitetty arviot kiinteistössä tarvittavista korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteistä 10 vuoden aikajänteellä. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset eivät sisälly esitettyyn PTS-ehdotukseen. Luvussa 3 on esitetty olennaisimmat valokuvat kohteesta. Pöyry Finland Oy 7 (38)

8 1.2 Rakenteet Rakennuksen rakennetekniikka on osin kunnoltaan välttävää, osin lähinnä vain päiväkodin sisäpintojen osalta tyydyttävää. Erillisten kuntotutkimusten (sisäilmamittaukset, materiaalinäytteet ja rakenneavaukset sekä haitta-ainekartoitus) tulosten perusteella arvioidut korjaustoimenpidetarpeet ovat erittäin laajoja ja kohdistuvat lähes koko rakennusrunkoon (ainakin ulkoverhoukset, sisäverhoukset, välipohja, yläpohja ja ulkoseinät). Vaurioiden kattavuuden ja monimuotoisuuden sekä korjaustöiden vaativuuden ja mittavuuden takia ei rakennusta arvioida olevan perusteltua korjata. Rakennuksessa on tehtyjen sisäilmamittausten ja mikrobikartoituksen perusteella mittavia kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenteita korjaamallakaan ei sisäilmariskejä voida täydellä varmuudella poistaa. Ihmisten oleskelu rakennuksen tiloissa voi altistaa tilojen käyttäjät rakenteissa esiintyville mikrobikasvustoille, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Mikäli rakennus kuitenkin (edellä esitetyn vastaisesti) päätetään korjata, tulee rakenteet pyrkiä korjaamaan kosteusteknisesti toimiviksi. Vaurioiden laajuus tulee selvittää rakenteita avattaessa ja vaurioituneet rakenteet ja materiaalit tulee purkaa ja poistaa riittävän laajalti. Korjaustoimenpiteiden laajuus tulee määritellä erillisen suunnittelun perusteella. Purku ja korjaustöissä tulee huolehtia asianmukaisesta suojauksesta ja suojautumisesta. Korjaustöiden laajuuden takia ei rakennusta ole mahdollista korjaustöiden aikana käyttää. Korjausten suunnittelu ja korjaustoimenpiteet tulee aloittaa jo kuluvan vuoden aikana. Merkittävimpien tarkastelujaksolle arvioitujen rakennusteknisten korjausja lisätutkimustarpeiden arvioidaan ajoittuvan lähivuosille ja kohdistuvan seuraaville osa-alueille: Sadevesijärjestelmän toiminnan tarkastus ja huuhtelu Perustusten kosteus- ja routaeristysten uusinta sekä salaojitusten uusinta Rakennuksen välipohja-, runko- ja yläpohjarakenteiden laajat korjaustarpeet eristeiden vaihtotoimenpiteineen ja rakenteiden tarkastuksineen Julkisivujen puuverhousten uusinta, mahdollinen lisälämmöneristys sekä asianmukaiset tuuletusrimoitukset Puuikkunoiden uusinnat pellityksineen Ulko-ovien uusinnat pellityksineen Saumapeltikatteen uusinta aluskatteineen, tuuletusrimoituksineen ja ruoteineen sekä sadevesi- ja kattoturvatuotteiden uusinnat Sisäpintojen osittaiset uusintatoimenpiteet (etenkin ulkoseinien sisäverhoukset) välipohja-, runko- ja yläpohjarakenteiden korjauksiin sekä ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisiin liittyen Kellarikerroksen löyly- ja pesuhuoneen pintarakenteiden uusiminen asianmukaisine vesi- ja kosteuseristyksineen ja rakenteiden tarkastus Pöyry Finland Oy 8 (38)

9 Katselmusajankohtana ei tehty havaintoja varsinaisesta salaojituksesta rakennuksen ympärillä, eikä salaojituksesta saatu myöskään lähtötiedoista lisätietoja. Salaojituksen asentaminen perustusten kosteus- ja routaeristyksen asennuksen yhteydessä on aiheellista. Rakennuksen sadevesijärjestelmän toiminta tulee varmistaa tarkastuksella ja huuhtelulla. Rakennuksen ympärillä olevat viherrakenteet ovat lähinnä nurmialueita, joilla on muutamia pensaita. Tonttialueella on kuitenkin melko runsaasti isoja puita, joten ainakin katon sadevesijärjestelmän toimivuudesta on syytä varmistua säännöllisin puhdistuksin. Rakennuksen seinustoilla suositellaan nurmialueiden erottamista perustuksista sepelisorastuskaistalla. Rakennus on käytössä olleiden leikkauspiirustusten mukaan maanvaraisesti perustettu, perustukset ovat teräsbetonirakenteiset ja alapohjarakenteet maanvaraiset ja betonirakenteiset. Kellarikerroksen perusmuurien alaosissa ja perusmuurien viereisissä lattioissa havaittiin pintakosteudenilmaisimella tarkasteltuna viitteitä kohonneista kosteusarvoista. Kohonneet kosteusarvot saattavat johtua salaojituksen ja/tai perustusten kosteuseristyksen puutteellisuudesta. Perustusten kosteus- ja routaeristysten uusiminen ja salaojituksen asennus on suositeltavaa. Rakennuksen alapohjarakenteet sijoittuvat kellarikerrokseen ja ovat betonirakenteisia ja pääosin maalattuja. Lattiarakenteissa ei havaittu varsinaisia rakenteellisia puutteita tai korjaustarpeita em. kosteusarvoja lukuun ottamatta. Rakennuksen välipohjarakenteet ovat leikkauspiirustuksen mukaan betonilaatan päälle rakennettuja puurakenteisia välipohjia. Välipohjan eristeenä lienee sahanpuru. Välipohjarakenteista erillisessä kuntotutkimuksessa otetuissa näytteissä ei vaurioita todettu. Välipohjarakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on kuitenkin aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Välipohjarakenteiden mahdollinen korjaustarve ja korjausten laajuus tarkentuvat rakenteita avattaessa. Kohteen rakennusrunko on toteutettu puurakenteisella, vinolaudoituksin tuetulla pystyrungolla, joka on ulkopuoleltaan lautaverhottu. Rakenteita avattaessa ja ulkoverhousta uusittaessa tulee rakennusrungon korjaustarpeita täsmentää ja tarkentaa. Rakennuksen runkorakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on kuitenkin aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Rakenteiden korjaus kosteusteknisesti toimivaksi on tärkeää (kuntotutkimuksissa seinärakenteissa todettiin nykytietämyksen mukaan kosteusteknisiä puutteita). Vaurioita ja mikrobeita havaittiin merkittävissä määrin kahdessa ulkoseinästä otetussa materiaalinäytteessä. Rakennuksen välipohja-, yläpohja- ja runkorakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Rakennuksen huonetilat ovat alipaineisia ja rakennuksessa on lisäksi yksittäisiä poistoilmalaitteita, joten laitteiden tarvitseman korvausilman on mahdollista päästä huonetilaan rakenteista ja raoista. Koska rakenteissa on tehtyjen sisäilmamittausten ja mikrobikartoituksen perusteella kosteus- ja mikrobivaurioita, on ilmanvaihdon puutteellisuus merkittävä sisäilmahaittaa lisäävä riskitekijä. Pöyry Finland Oy 9 (38)

10 Rakennus on ulkopuoleltaan puuverhottu vaakalaudoituksella. Tehdyissä kuntotutkimuksissa havaittiin piikkikosteusmittauksilla julkisivun puuverhouksen olevan paikoitellen poikkeavan kosteaa. Kuntotutkimuksissa havaittiin myös, että verhouksen alla on vain vähäinen tuuletusrako, joka oli paikoitellen tukkeutunut kohteeseen ilmeisesti lisäeristyksen takia ruiskutetusta ureaformaldehydieristeestä. Myös rakennusrungon purueristeessä oli jäänteitä ureaformaldehydieristeestä. Puuverhouksessa, pielilaudoissa ja räystäiden laudoituksissa havaittiin hilseilyä, maalipinnan irtoamista sekä paikoitellen puuverhouksen halkeilua. Kokonaisvaltainen julkisivujen puuverhousten uusinta sekä asianmukaisten tuuletusrimoitusten asennus on aiheellista tarkastelujaksolla. Puuverhousten uusinnan yhteydessä tulee rakennuksen runkorakenteiden kunto tarkastaa perinpohjaisesti. Samalla on perusteltua poistaa ulkoverhouksen alla ollut rakennuspaperi ja korvata se tuulensuojana toimivalla huokoisella puukuitulevyllä. Puuverhousten uusinnan yhteydessä tulee rakennuksen runkorakenteiden kunto tarkastaa perinpohjaisesti ja suunnitella korjaustoimenpiteet tarkastuksen tulosten perusteella. Pystyrunkoisten osien sahanpurulämmöneristeet olisi perusteltua korvata puukuitupohjaisella lämmöneristeellä. Rakennuksen ikkunat ovat ilmeisesti alkuperäisiä, kaksipuitteisia, yksilasisia puuikkunoita. Ikkunapuitteissa, etenkin niiden alaosissa oli havaittavissa halkeilua, hilseilyä ja maalipinnan irtoamista. Myös kittauksissa ja ikkunoiden sulkeutuvuudessa oli puutteita. Ikkunat ovat myös eristävyydeltään puutteellisia. Ikkunapellitysten kallistukset vaikuttivat paikoitellen riittämättömiltä. Puuikkunoiden uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan ajankohtaisen julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. Rakennuksen ulko-ovet ovat puurakenteisia, ikkunallisia ovia. Ovissa havaittiin paikoitellen pintakäsittelyn puutteellisuuksia ja kunnostustarpeita. Rakennuksen ulko-ovien uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan ajankohtaisen julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. Rakennuksen vesikatto on saumapeltikatteinen harjakatto. Pelti on sinkitty ja maalattu. Rakennuksen ullakkotilat päästiin tarkastamaan, samoin vesikatto. Vesikate lienee alkuperäinen, eli katteen alla ei ole aluskatetta tai tuuletusrimoitusta, ainoastaan ruoteet. Yläpohjarakenteina ovat paikan päällä rakennetut, alkuperäiset kattopalkit. Katossa oli katselmusajankohtanakin havaittavissa vuotojälkiä ja veden pisaroitumista katepellin alapinnalle. Rakennuksen peltikatteessa havaittiin myös runsaasti maalauksen hilseilyä sekä saumojen puutteellisuuksia. Saumapeltikatteen uusinnan, jonka yhteydessä asennettaisiin aluskate sekä tuuletusrimoitukset, arvioidaan ajoittuvan heti tarkastelujakson alkuun. Rakennuksessa on vesikourut ja syöksytorvet, jotka lienevät alkuperäiset. Syöksytorvien alapäitä ja ulosheittäjiä puuttui. Vesikourujen ja syöksytorvien uusimiseen vesikatteen uusimisen yhteydessä on syytä varautua. Vesikourujen säännöllisestä puhdistuksesta on syytä huolehtia. Rakennuksen katolla on metallirakenteiset kattotikkaat ja lumiesteet sekä metalli-puurakenteiset kulkusillat, joiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi katteen uusimisen yhteydessä. Kattoluukun kiinnitys on puutteellinen ja se on syytä korjata huoltotyönä. Pöyry Finland Oy 10 (38)

11 Yläpohjassa on lämmöneristeenä valtaosin sahanpuru. Lisäksi yläpohjatilassa oli jäänteitä sahanpurukerrokseen joskus "lisäeristeeksi" ruiskutetusta ureaformaldehydieristeestä. Lämmöneristekerroksesta otettiin erillisessä kuntotutkimuksessa näytteitä, joissa kaikissa todettiin mikrobivaurioita. Rakennuksen yläpohjarakenteiden laajoihin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Yläpohjan lämmöneristeen kokonaisvaltainen uusiminen on aiheellista. Rakennuksen sisäovet ovat osin maalattuja, puurakenteisia ovia (etenkin kellarikerros), osin sileitä laakaovia (päiväkodin osa). Osassa ovista, niiden karmeissa ja kynnyksissä havaittiin vaurioita (mm. hilseilyä, reikiä ja kolhuja). Sisäovien osittaiset korjaukset ja pintakäsittelyt ovat aiheellisia. Rakennuksessa on yksi muurattu hormi, joka on kohteen öljylämmityksen käytössä. Hormin ulkopinnat ja katolla pellitykset kunnostetaan tarvittavilta osin korjausten yhteydessä (huomioitu näiden korjausten yhteydessä). Päiväkotiosan sisäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Päiväkotiosan sisäpinnoille arvioidaan kuitenkin kohdistuvan merkittävissä määrin uusintatoimenpiteitä lattia-, runko- ja yläpohjarakenteiden sekä ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisiin liittyen, etenkin, koska ulkoseinien kosteustekninen toimivuus on puutteellista ja seinien kosteusteknisen toimivuuden parantaminen edellyttää eristeiden osittaista uusimista ja vesihöyrynvastuksena toimivan kerroksen asentamista. Kellarikerroksen sisäpinnat ovat pääosin käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Sisäpinnoille arvioidaan kuitenkin kohdistuvan osittaisia pintakorjaustoimenpiteitä tarkastelujaksolla. Kohteen kellarikerroksessa on saunaosasto, joka koostuu löyly- ja pesuhuoneesta. Tilat ovat saadun tiedon mukaan vähäisessä, joskin säännöllisessä käytössä. Löyly- ja pesuhuoneen pintarakenteiden uusimista asianmukaisine vesi- ja kosteuseristyksineen sekä rakenteiden tarkastusta suositellaan tarkastelujakson alkupuolella (sisältää liittyvät LVIS-työt ja tarvikkeet). 1.3 LVI-tekniikka Päiväkotirakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat osin vanhoja ja osin ja 2000-luvuilla asennettuja. Järjestelmät ovat nykyaikaisen päiväkotikäytön vaatimuksiin verrattuna tasoltaan tyydyttäviä/välttäviä. Erityisesti ilmanvaihtojärjestelmä on perusparannuksen tarpeessa. Seuraavien 10 vuoden merkittävimpien LVI-teknisten korjausten arvioidaan kohdistuvan ilmanvaihdon perusparannukseen, lämmöntuotantolaitteiden uusimiseen sekä vanhojen käyttövesi- ja viemäriverkostojen uusimiseen. Laajempien peruskorjaustoimenpiteiden yhteydessä tulee huomioida voimassa olevat korjausrakentamisen energiamääräykset (astuivat voimaan vuonna 2013). Kiinteistökatselmuksen yhteydessä käytössä oli LVI-tekniikan osalta ainoastaan aiemmin mainittu, yksittäinen LVI-piirustus. Pöyry Finland Oy 11 (38)

12 Rakennuksessa on öljylämmitys. Öljykattila on asennusajankohdaltaan 1980-luvun alkupuolelta ja lähestyy teknisen elinkaarensa loppua. Myös öljysäiliö, osa lämmitysverkoston pumpuista sekä säätölaitteet ovat vanhoja. Lämmöntuotantolaitteiden uusimiseen tarkastelujakson aikana tulee varautua. Öljylämmityksen vaihtamista ympäristöystävällisempään ja energiatehokkaampaan vaihtoehtoon (esimerkiksi maalämpöön, ilma-vesi lämpöpumppulämmitykseen tai pellettilämmitykseen) tulee harkita. Maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajan arvioidaan olevan alle 10 vuotta. Patteriverkosto on iältään pääosin rakennusajankohdalta, eli 1950-luvulta. Patteriverkostossa ei ole saatujen tietojen mukaan ollut laajamittaisia ongelmia, mutta verkoston iän johdosta erillinen kuntotutkimus tulevaisuuden korjaustarpeiden määrittämiseksi on suositeltavaa toteuttaa. Verkoston pienimuotoisiin korjauksiin varaudutaan. Termostaattiset patteriventtiilit ovat teknisen elinkaarensa loppupuolella. Tästä syystä niiden uusiminen ja patteriverkoston tasapainotus on tarkastelujakson alkupuolella aiheellista. Rakennuksen vesikaivo sijaitsee viereisellä tontilla muuntamon läheisyydessä. Kaivo on huoltomiehen mukaan tutkittu ja puhdistettu muutamia vuosia sitten. Kaivon viimeisin terveystarkastus on huoltomiehen mukaan toteutettu syksyllä Kaivoveden laatua mitataan saadun tiedon mukaan useita kertoja vuodessa. Käyttövesiverkoston paineenkorotuspumpun liitoksessa esiintyi tihkumaista vuotoa kiinteistökierroksen aikaan. Liitos tulee korjata vuoto-ongelmien ehkäisemiseksi. Paineenkorotuspumpun uusimiseen tarkastelujakson aikana varaudutaan. Käyttövesi- ja viemäriverkostot ovat osin vanhoja, osin viime vuosikymmeninä uusittuja. Pohja- ja nousuviemärit ovat ainakin osin vanhaa valurautaputkea muhviliitoksilla. Vanhat verkostolinjat ovat elinkaarensa lopulla ja niiden uusimisen arvioidaan olevan ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Vanhojen verkostolinjojen määrä tulee kartoittaa ja kustannusarviota tarkentaa ennen putkistouusimisia. Putkistouusimiset on suositeltavaa ajoittaa märkätilojen pintaremonttien yhteyteen. Vesikalusteet ovat osin vanhoja ja niiden uusiminen on perusteltua toteuttaa tilojen pintaremonttien yhteydessä. Ilmanvaihto on toteutettu pääosin painovoimaisena. Uusitussa WC-tilassa on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennuksen nykyinen ilmanvaihdon taso on ainoastaan välttävä päiväkotikäyttöön. Suositeltujen laajempien korjaustoimenpiteiden yhteydessä on aiheellista toteuttaa tiloihin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Alustavaan kustannusarvioon on sisällytetty pyörivä lämmöntalteenottolaite. Järjestelmän rakentamisen ei arvioida vaativan merkittäviä rakenteellisia vahvistuksia ullakkotiloihin, joihin ilmanvaihtokone arvioidaan voitavan sijoittaa. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistus ja tarvittaessa tilakohtaisten ilmamäärien säätötyö on suositeltavaa toteuttaa 5 vuoden välein. Nykyisten hormien kunto on suositeltavaa selvittää, mikäli tiloihin ei rakenneta koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Tällöin korvausilman saannista tiloihin tulee varmistua esimerkiksi ikkunoihin sijoitettavien korvausilmaventtiilien avulla. Pöyry Finland Oy 12 (38)

13 Rakennuksessa on ensisammutusta varten käsisammuttimia. Käsisammuttimien seuraava kahden vuoden välein suoritettava määräaikaistarkastus on edessä kesäkuussa Sähkötekniikka Päiväkotirakennuksen sähkötekniset järjestelmät ovat hyvin eri-ikäisiä. Pääosa järjestelmistä on luvulta, mutta lähinnä kellaritiloissa on jäljellä vielä vanhoja sähköjärjestelmiä. Järjestelmien yleiskunto on päivittäin käytössä olevissa tiloissa melko hyvä. Koska sähköjärjestelmiä on vuosien mittaan tarvittaessa uusittu, ei laajoja järjestelmäuusimisia ole niiden iän perusteella odotettavissa. Rakennukselle arvioitujen laajojen rakennusteknisten korjausten johdosta arvioidaan kuitenkin niiden yhteydessä tehtävien sähköteknisten korjausten, mm. johdotusten, keskusten ja valaisinten uusimisten ajoittuvan heti tarkastelujakson alkuun. Rakennuksen nykyinen sähköjärjestelmä on maakaapelein liitetty viereisen koulurakennuksen sähköverkkoon vuonna Tällöin rakennuksen kellariin on asennettu uusi, nimellisvirraltaan 80 A nousukeskus, joka on säilynyt hyväkuntoisena. Myös lämmönjakohuoneen ryhmäkeskus on uusittu samoihin aikoihin. Rakennuksen päiväkotitiloissa on kaksi ryhmäkeskusta, jotka ovat vanhoja, mahdollisesti 1950-luvulta. Näiden ryhmäkeskusten ja niiden johdotusten uusiminen tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Rakennuksen valaistus on päiväkotitiloissa toteutettu pääosin erilaisilla loistelamppuvalaisimilla, jotka ovat melko hyväkuntoisia. WC-tiloissa on vanhoja pallovalaisimia, jotka suositellaan uusittavaksi pintakorjausten yhteydessä. Samalla on perusteltua uusia myös WC-tilojen kaikki muut sähköasennukset. Kellaritiloissa on vanhoja hehkulamppuvalaisimia. Ulkovalaisimina on kaksi vanhaa suojakuvulla varustettua seinävalaisinta ja lisäksi on kolme uudempaa valonheitintä ja tievalotyyppinen seinävalaisin. Ulkovalaisinten osittaisuusinnat ovat ajankohtaisia julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. Tilojen käyttöpistorasiat ovat pääosin luvulta ja ne ovat maadoitettuja. Tilojen valaisimet uusitaan yläpohjan rakenneteknisten korjausten yhteydessä. Samalla uusitaan rakenneteknisten korjausten määrittämän tarpeen mukaan tilojen ryhmäjohdot, pistorasiat, kytkinkalusteet ym. Kohteessa on kaksi asuntotyyppiä olevaa pienkeittiötä, joiden keittiölaitteet vaikuttavat uudehkoilta. Tuulikaapeissa on kaksi kuivauskaappia ja nekin ovat päällisin puolin melko hyväkuntoisia. Rakennuksessa on tiedonsiirtoyhteyksiä varten asennettuna yleiskaapelointijärjestelmä. Atk-kaapeloinnit uusitaan rakenneteknisten korjausten yhteydessä. Vesikatolla on harava-antennit, mutta antennijärjestelmä lienee nykyisin vähäisessä tai ei ollenkaan käytössä. Rakennuksessa ei ole sähkötoimisia turvajärjestelmiä. 1.5 Siirtolaitteet Kohteessa ei ole sähkötoimisia siirtolaitteita kuten hissejä, automaattiovia tms. Pöyry Finland Oy 13 (38)

14 2. KORJAUSKUSTANNUSENNUSTE Pöyry Finland Oy 14 (38)

15 Snettansintie 41, Espoo PTS-KORJAUSKUSTANNUSENNUSTE, YHTEENVETO Kustannustaso 2014 Kuntotarkastuksen päätulokset on koottu alla olevaan taulukkoon ja kuviin. Arvioidut korjaustarpeet on esitetty kolmessa pääryhmässä: - Välittömät korjaustarpeet (2014) - Kuntoriskit ja korjaustarpeet 1-5 vuoden aikajänteellä ( ) - Kuntoriskit ja korjaustarpeet yli 5 vuoden aikajänteellä ( ) Tarkemmat tiedot koskien rakenne-, lvi-, automaatio- ja sähköteknisiä korjaustoimenpiteitä on esitetty seuraavilla sivuilla. PTS-korjauskustannusennuste Välittömät (2014) 1-5 vuoden aikajänteellä ( ) Yli 5 vuoden aikajänteellä ( ) (alv 0 %) % % 2 0 % Yhteensä ( ) % Keskimäärin ( ) 14,26 ( /m²,kk) Pinta-ala määrittelemätön 270 m 2 Jakautuminen tekniikanaloittain: (alv 0 %) - Rakennustekniikka % - LVIA-tekniikka (ml. rak. automaatio) % - Sähkötekniikka (ml. hissit) 40 9 % (Alv. 0 %) Sähkötekniikka LVIAtekniikka Rakennustekniikka 0 Välittömät korjaustarpeet 2014 Korjaustarpeet vuosille Korjaustarpeet vuosille Kustannusten jakautuminen tekniikanaloittain vuosina Rakennustekniikka LVIAtekniikka Sähkötekniikka Copyright Pöyry Finland Oy

16 A. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET (2014) Kustannustaso 2014 T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Kustannus 1000 (alv 0%) 1. RAKENNUSTEKNIIKKA D5 Putkirakenteet Sadevesijärjestelmän toiminnan tarkastus, osittaiskorjaukset ja huuhtelu. 5 alueella F13 Alapohjat Välipohjarakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Välipohjarakenteiden mahdollinen korjaustarve ja korjausten laajuus tarkentuvat rakenteita avattaessa. 20 F2 Rakennusrunko Rakennuksen runkorakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Rakenteiden korjaus kosteusteknisesti toimivaksi on tärkeää (kuntotutkimuksissa seinärakenteissa todettiin nykytietämyksen mukaan kosteusteknisiä puutteita). Vaurioita ja mikrobeita havaittiin merkittävissä määrin kahdessa ulkoseinästä otetussa materiaalinäytteessä. F31 Ulkoseinät Kokonaisvaltainen julkisivujen puuverhousten uusinta sekä asianmukaisten tuuletusrimoitusten asennus on aiheellista tarkastelujaksolla. Puuverhousten uusinnan yhteydessä tulee rakennuksen runkorakenteiden kunto tarkastaa perinpohjaisesti. Samalla on perusteltua poistaa ulkoverhouksen alla ollut rakennuspaperi ja korvata se tuulensuojana toimivalla huokoisella puukuitulevyllä. Puuverhousten uusinnan yhteydessä tulee rakennuksen runkorakenteiden kunto tarkastaa perinpohjaisesti ja suunnitella korjaustoimenpiteet tarkastuksen tulosten perusteella. Pystyrunkoisten osien sahanpurulämmöneristeet olisi perusteltua korvata puukuitupohjaisella lämmöneristeellä F32 Ikkunat Puuikkunoiden uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan ajankohtaista 25 julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. F33 Ulko-ovet Rakennuksen ulko-ovien uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan 5 ajankohtaista julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. F34 Julkisivun Ulkoseinätikkaiden kunnostus ja maalaus. 1 täydennysosat F41 Yläpohja Saumapeltikatteen uusinnan, jonka yhteydessä asennettaisiin aluskate sekä tuuletusrimoitukset, arvioidaan ajoittuvan tarkastelujakson alkuun. 20 F41 Yläpohja Rakennuksen yläpohjarakenteiden laajoihin korjaustarpeisiin on 40 aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Yläpohjan lämmöneristeen kokonaisvaltainen uusiminen on aiheellista. F43 Yläpohjavarusteet Vesikourujen ja syöksytorvien uusiminen vesikatteen uusimisen 5 yhteydessä on aiheellista. Vesikourujen säännöllisestä puhdistuksesta on syytä huolehtia. F43 Yläpohjavarusteet Kattoturvatuotteiden (kulkusillat, lumiesteet ja kattotikkaat) uusiminen 5 vesikatteen uusimisen yhteydessä on aiheellista. F43 Yläpohjavarusteet Kattoluukun kiinnitys on puutteellinen ja se on syytä korjata huoltotyönä. Huoltotyö Copyright Pöyry Finland Oy

17 A. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET (2014) Kustannustaso 2014 T-90 Rakenne / järjestelmä F6 Yht : Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Tilojen pintarakenteet Päiväkotiosan sisäpinnoille arvioidaan kohdistuvan merkittävissä määrin uusintatoimenpiteitä lattia-, runko- ja yläpohjarakenteiden sekä ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisiin liittyen, etenkin, koska ulkoseinien kosteustekninen toimivuus on puutteellista ja seinien kosteusteknisen toimivuuden parantaminen edellyttää eristeiden osittaista uusimista ja vesihöyrynvastuksena toimivan kerroksen asentamista. Pinnoiltaan vanhempien WC-tilojen pintakorjaukset arvioidaan toteutettavan samalla. 2. LVIA-TEKNIIKKA G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kustannus 1000 (alv 0%) Rakennustekniikka yhteensä Käyttövesi- ja viemäriverkostot ovat osin vanhaa käyttöikänsä loppupuolella olevaa putkea. Näiden putkien uusimiseen lähitulevaisuudessa tulee varautua. Ennen käyttövesi- ja viemäriverkostojen vanhojen osien uusimista tulee kartoittaa uusintatarpeen laajuus ja tarkentaa uusimiskustannusten arviota G21 G25 G3 Vedenkäsittelylaitteet Käyttövesiverkoston paineenkorotuspumpun liitoksessa oli kiinteistökierroksen aikaan tihkumaista vuotoa. Liitos tulee korjata vuotoongelmien välttämiseksi. Vesi- ja viemärikalusteet Vesikalusteita uusitaan tilojen pintaremonttien yhteydessä (uusimiskustannukset sisällytetty rakenneosioon). Ilmastointijärjestelmät Ilmanvaihto on puutteellinen ja tilojen ilman vaihtuvuus rakennuksen käyttötarkoitukseen nähden vähäistä. Rakennukseen on suositeltavaa asentaa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla sisäolosuhteiden parantamiseksi. Tulo- ja poistoilmakone arvioidaan voitavan sijoittaa ullakkotiloihin ilman merkittäviä rakenteellisia toimenpiteitä. Ilmanvaihtokoneeseen on arvioitu sisällytettävän pyörivä lämmöntalteenottolaite. Ilmanvaihtoon liittyvät sähkötyöt on sisällytetty kustannusarvioon. Huoltotyö Käsitelty rakennustekniikan osuudessa 40 G34 Pääte-elimet Rakennuksesta puuttuu korvausilmaventtiilit. Jos tiloihin ei rakenneta koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, tulee korvausilman saannista varmistua (esim. ikkunoihin asennettavien korvausilmaventtiilien avulla). Ei budjetoitu G37 Ilmanvaihtojärjestelm än eristykset Uusittua WC-tilaa palvelevan kanavapuhaltimen kanavistoeristykset ovat puutteellisia ullakkotilassa. Nämä eristykset tulee korjata. Huoltotyö G7 Yht : Palontorjuntajärjestel mät Käsisammuttimien määräaikaistarkastukset tulee toteuttaa säännöllisesti kahden vuoden välein. Seuraavan tarkastuksen ajankohta on kesäkuu Huoltotyö LVIA-tekniikka yhteensä SÄHKÖTEKNIIKKA H22 Ryhmäkeskukset Uusitaan vanhat ryhmäkeskukset rakenneteknisten korjausten ja muiden sähkötöiden yhteydessä. Samalla uusitaan keskusten nousujohdot. 5 Copyright Pöyry Finland Oy

18 A. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET (2014) Kustannustaso 2014 T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski H51 Valaisimet Uusitaan tilojen valaisimet yläpohjan rakenneteknisten korjausten yhteydessä. Samalla uusitaan rakenneteknisten korjausten määrittämän tarpeen mukaan tilojen ryhmäjohdot, pistorasiat, kytkinkalusteet ym. Kustannus 1000 (alv 0%) H51 Ulkovalaisimet Ulkovalaisinten osittaisuusinnat julkisivukorjausten yhteydessä. 5 J4 Kiinteistön ATKjärjestelmät Uusitaan atk-kaapeloinnit rakenneteknisten korjausten yhteydessä. 5 Yht : Sähkötekniikka yhteensä Total Välittömät korjaustarpeet Total (2014) yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

19 B. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET 1-5 VUODEN Kustannustaso 2014 AIKAJÄNTEELLÄ ( ) T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Kustannus 1000 (alv 0%) 1. RAKENNUSTEKNIIKKA D6 Viherrakenteet Rakennuksen viereiset nurmialueet tulisi erottaa perustuksista sepelisorastuskaistalla. D7 Päällysrakenteet Vähäiset maanpinnan kallistuskorjaukset tehdään suositeltujen perustusten kosteus- ja routaeristystöiden yhteydessä. F1 Perustukset Perustusten kosteus- ja routaeristysten uusiminen sekä salaojituksen asennus on aiheellista. F23 Portaat Kellarikerrokseen johtavien betoniportaiden maalauksen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujaksolle. F41 Yläpohja Räystäiden laudoitusten kokonaisvaltainen uusinta ja pintakäsittely arvioidaan tehtäväksi suositeltujen julkisivukorjausten yhteydessä. 5 Huomioitu kohdassa F Sisältyy kohtaan F31 F51 Sisäovet Sisäovien osittaiset korjaukset ja pintakäsittelyt, painottuen kellarikerroksen osalle. F6 Tilojen pintarakenteet Kellarikerroksen sisäpinnoille arvioidaan kohdistuvan osittaisia pintakorjaustoimenpiteitä (lähinnä maalauskorjauksia) tarkastelujakson alkupuolella. F6 Tilojen pintarakenteet Kellarikerroksen löyly- ja pesuhuoneen pintarakenteiden uusimista asianmukaisine vesi- ja kosteuseristyksineen sekä rakenteiden tarkastusta suositellaan tarkastelujakson alkupuolella (sisältää liittyvät LVIS-työt ja tarvikkeet)... Rakennustekniikka yhteensä LVIA-TEKNIIKKA G11 Lämmöntuotanto Öljykattila on teknisen käyttöikänsä loppupuolella ja sen uusimiseen tarkastelujakson aikana tulee varautua. Uusiminen sisältää öljykattilan, ölljysäiliön, öljypolttimen, paisunta-astian, lämmitysverkoston pumppuja sekä säätölaitteet. Uusimisen yhteydessä tulee harkita lämmöntuotantomuodon vaihtoa esimerkiksi maalämpöön (ei sisällytetty PTS-ehdotukseen, karkea kustannusarvio maalämmön asentamiselle euroa). G12 Lämmönjakelu Patteriverkosto on alkuperäinen. Verkoston toiminnassa ei ole esiintynyt merkittäviä ongelmia, mutta verkoston iän perusteella erillistä kuntotutkimusta suositellaan. Verkoston ei arvioida vaativan merkittäviä korjauksia seuraavan 10 vuoden aikana (osittaisiin korjauksiin kuitenkin varaudutaan). G13 Lämmönluovutus Termostaattiset patteriventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella ja niiden uusimisen arvioidaan olevan tarpeellista lähitulevaisuudessa. Samalla on suositeltavaa tasapainottaa patteriverkosto (ja lisätä säätöja sulkuventtiilejä verkostoon tarpeen mukaan) energiankäytön tehostamiseksi ja sisäolosuhteiden parantamiseksi G21 J6 Vedenkäsittelylaitteet Käyttövesiverkoston paineenkorotuspumpun uusimiseen tarkastelujakson aikana varaudutaan. Rakennusautomaatioj Lämmityksen säätölaitteet sekä LVI-hälytyskeskus uusitaan ärjestelmät lämmöntuotantolaitteiden uusimisen yhteydessä. 2 Sis. G11.. LVIA-tekniikka yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

20 B. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET 1-5 VUODEN Kustannustaso 2014 AIKAJÄNTEELLÄ ( ) T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Kustannus 1000 (alv 0%) 3. SÄHKÖTEKNIIKKA.. Sähkötekniikka yhteensä Total Korjaustarpeet 1-5 vuoden aikajänteellä Total ( ) yhteensä 124 Copyright Pöyry Finland Oy

21 C. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET YLI 5 VUODEN Kustannustaso 2014 AIKAJÄNTEELLÄ ( ) T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Kustannus 1000 (alv 0%) 1. RAKENNUSTEKNIIKKA.. Rakennustekniikka yhteensä LVIA-TEKNIIKKA G33 Kanavistot Ilmanvaihtokanavistot on suositeltavaa puhdistaa (ja tarvittaessa säätää tilakohtaisia ilmamääriä) koulu- ja päiväkotirakennuksissa 5 vuoden välein. Mikäli rakennukseen toteutetaan koneellinen ilmanvaihto ehdotettuna ajankohtana, tulee ilmanvaihtokanavistojen puhdistus ajankohtaiseksi tarkastelujakson loppupuoliskolla. Mikäli rakennukseen ei asenneta koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, tulee painovoimaisen ilmanvaihdon hormien kunto sekä mahdolllinen korjaus- ja puhdistustarve kartoittaa lähitulevaisuudessa. 2.. LVIA-tekniikka yhteensä SÄHKÖTEKNIIKKA.. Sähkötekniikka yhteensä Total Korjaustarpeet yli 5 vuoden aikajänteellä Total ( ) yhteensä 2 Copyright Pöyry Finland Oy

22 3. VALOKUVAT Pöyry Finland Oy 22 (38)

23 Valokuvat, rakennustekniikka Kuva 1: Sadevesijärjestelmän toiminnan tarkastus ja huuhtelu ovat jaksolla aiheellisia. Perustusten kosteus- ja routaeristysten uusiminen ja salaojituksen asennus ovat suositeltavia. Kuva 2: Rakennuksen viereiset nurmialueet tulisi erottaa perustuksista sepelisorastuskaistalla. Vähäiset kallistuskorjaukset tehdään suositeltujen perustusten kosteus- ja routaeristysten yhteydessä. Pöyry Finland Oy 23 (38)

24 Kuva 3: Kokonaisvaltainen julkisivujen puuverhousten uusinta sekä asianmukaisten tuuletusrimoitusten asennus on aiheellista tarkastelujaksolla. Puuverhousten uusinnan yhteydessä tulee rakennuksen runkorakenteiden kunto tarkastaa perinpohjaisesti. Rakennuksen runkorakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Kuva 4: Puuikkunoiden ja ulko-ovien uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan ajankohtaisen julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. Pöyry Finland Oy 24 (38)

25 Kuva 5: Saumapeltikatteen uusinnan, jonka yhteydessä asennettaisiin aluskate sekä tuuletusrimoitukset, arvioidaan ajoittuvan tarkastelujakson alkuun. Kattoturvatuotteiden (kulkusillat, lumiesteet ja kattotikkaat) uusimiseen samassa yhteydessä on syytä varautua. Kuva 6: Saumapeltikatteen uusinnan ja aluskatteen sekä tuuletusrimoitusten asennuksen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujakson alkuun. Pöyry Finland Oy 25 (38)

26 Kuva 7: Rakennuksen yläpohjarakenteiden korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Yläpohjarakenteiden mahdollinen korjaustarve ja korjausten laajuus tarkentuvat rakenteita avattaessa. Lämmöneristeen vaihto on suositeltavaa. Kuva 8: Vesikourujen ja syöksytorvien uusimiseen vesikatteen uusimisen yhteydessä on syytä varautua tarkastelujaksolla. Vesikourujen säännöllisestä puhdistuksesta on syytä huolehtia. Pöyry Finland Oy 26 (38)

27 Kuva 9: Sisäovien osittaiset korjaukset ja pintakäsittelyt ovat jaksolla aiheellisia ja painottuvat kellarikerroksen osalle. Kuva 10: Päiväkotiosan sisäpinnoille arvioidaan kohdistuvan uusintatoimenpiteitä, etenkin välipohja-, runko- ja yläpohjarakenteiden korjauksiin sekä ikkunoiden uusimisiin liittyen. Pinnoiltaan vanhempien WC-tilojen pintakorjaukset arvioidaan toteutettavan samalla. Pöyry Finland Oy 27 (38)

28 Kuva 11: Kellarikerroksen sisäpinnoille arvioidaan kohdistuvan osittaisia pintakorjaustoimenpiteitä (lähinnä maalauskorjauksia) tarkastelujaksolla. Kuva 12: Kellarikerroksen löyly- ja pesuhuoneen pintarakenteiden uusimista asianmukaisine vesi- ja kosteuseristyksineen sekä rakenteiden tarkastusta suositellaan tarkastelujakson alkupuolella. Pöyry Finland Oy 28 (38)

29 Kuva 13: Kellarikerroksen löyly- ja pesuhuoneen pintarakenteiden uusimista asianmukaisine vesi- ja kosteuseristyksineen sekä rakenteiden tarkastusta suositellaan tarkastelujakson alkupuolella. Pöyry Finland Oy 29 (38)

30 Valokuvat, LVI-tekniikka Kuva 1: Öljykattila on 1980-luvun alkupuolen asennus ja lähestyy elinkaarensa loppua. Lämmöntuotantolaitteita uusittaessa tulee lämmitysmuodon vaihtoa harkita. Kuva 2: Patteriverkosto vesipattereineen on rakennusajalta (1950-luvulta). Verkoston kunnon tutkiminen on suositeltavaa. Osittaiskorjauksiin on syytä varautua. Pöyry Finland Oy 30 (38)

31 Kuva 3: Verkostoissa on vielä käytössä vanhoja vinokaraventtiilejä, joiden sulkuominaisuudet lienevät heikentyneitä. Kuva 4: Lämmönjakohuoneen vinokaraventtiilissä on sinkkikatoa ja sen uusiminen lähitulevaisuudessa on suositeltavaa. Pöyry Finland Oy 31 (38)

32 Kuva 5: Viemäreitä on osin uusittu muoviputkella, osin käytössä on vanhaa valurautaviemäriä. Kuva 6: Nousulinjan vanha valurautaviemäri lämmönjakohuoneessa. Pöyry Finland Oy 32 (38)

33 Kuva 7: Käyttövesiverkoston paineenkorotuspumpun liitoksessa on tihkumaista vuotoa. Liitos tulee korjata pian vuoto-ongelmien ehkäisemiseksi. Pumpun uusinta ajoittuu jakson lopulle. Kuva 8: Umpi- ja sakokaivot sijaitsevat päiväkoti- ja koulurakennuksen välissä. Kaivoja tyhjennetään huoltomiehen mukaan säännöllisesti. Pöyry Finland Oy 33 (38)

34 Kuva 9: Kaksi rakennuksen kolmesta WC-tilasta on tekniikaltaan sekä pinnoiltaan vanhoja ja uusimisen tarpeessa lähitulevaisuudessa. Kuva 10: WC-tilan uusittuja vesikalusteita. Pöyry Finland Oy 34 (38)

35 Kuva 11: Rakennuksessa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto hormien kautta. Korvausilman riittävyys on kyseenalaista. Kuva 12: LVI-hälytyskeskuksen hälytykset välittyvät Turvatiimin kautta huoltohenkilökunnan tietoon. Pöyry Finland Oy 35 (38)

36 Valokuvat, sähkötekniikka Kuva 1: Rakennus on maakaapelein liitetty viereisen koulurakennuksen sähkönjakelujärjestelmään ja kellarissa on vuonna 1998 asennettu nousukeskus. Kuva 2: Rakennuksessa on jäljellä kaksi vanhaa ryhmäkeskusta. Pöyry Finland Oy 36 (38)

37 Kuva 3: Varsinaisten päiväkotitilojen valaisimet ovat päällisin puolin hyväkuntoisia. Kuva 4: WC-tiloissa on vielä vanhoja pallovalaisimia. Pöyry Finland Oy 37 (38)

38 Kuva 5: Kohteessa on tiedonsiirtoyhteyksiä varten yleisen kaapelointijärjestelmän pistorasioita. Kuva 6: Kellarin saunassa on sähkökiuas, joka on melko vähäisessä käytössä ja on päällisin puolin tyydyttäväkuntoinen. Pöyry Finland Oy 38 (38)