TYÖRYHMÄN MUISTIO SUOMEN JOURNALISTILIITON ELÄKELÄISILLE MÄÄRÄTTÄVÄSTÄ JÄSENMAKSUSTA

Transkriptio

1 TYÖRYHMÄN MUISTIO SUOMEN JOURNALISTILIITON ELÄKELÄISILLE MÄÄRÄTTÄVÄSTÄ JÄSENMAKSUSTA Päätöksenteko ja aikataulu Hallitus päätti valmistella eläkeläisjäsenille jäsenmaksun. Käytännön valmistelutyö annettiin järjestövaliokunnan ja jäsenmaksutyöryhmän tehtäväksi. Hallituksen tavoitteena on esittää kevätvaltuustolle muistio, joka sisältää periaatepäätöksen eläkeläismaksusta. Valtuustolle esitetään sääntömuutos, joka mahdollistaa eläkeläismaksun perimisen. Sääntömuutos edellyttää ¾ enemmistöä valtuustossa. Käytännössä eläkeläismaksua ei ehditä saada voimaan vuoden 2015 alusta, koska muutokseen tarvittavan sääntömuutoksen käsittely venyy yhdistyskierroksineen ja ennakkotarkastuksineen väkisinkin ainakin uuden valtuuston syyskokoukseen eli joulukuulle Aikaisin mahdollinen ajankohta saada maksu voimaan on vuoden 2016 alku. Tällöin sääntömuutoksesta on päätettävä viimeistään kevätvaltuustossa Työryhmän käsittely Jäsenmaksutyöryhmä ja järjestövaliokunta (jäljempänä työryhmä) pitivät yhteisen kokouksen Sen jälkeen luonnosta on käsitelty sähköpostitse. Kokousta varten oli selvitetty käytäntöjä eräissä muissa ammattiliitoissa. Yhteenvetona eläkeläismaksut olivat joko varsin pieniä, niitä ei ollut ollenkaan tai sitten tuntuvampaan maksuun liittyi jokin palvelu, kuten ammattilehden vuosikerta tai vakuutus. Työryhmässä eläkeläisjäsenmaksua sekä puollettiin että vastustettiin. Työryhmän esitykset, joita perustellaan jäljempänä Yhteenvetona työryhmän enemmistön mielestä eläkeläismaksun määräämiseen ei pitäisi ryhtyä, koska haittoja on enemmän kuin etuja ja kustannuksetkin ovat ainakin alkuun tuottoja suuremmat. Mikäli maksu kuitenkin otetaan käyttöön, sen pitäisi tulla voimaan vähitellen, esimerkiksi vuoden 2016 alun jälkeen eläkkeelle siirtyville. Jäsenmaksuvapautus pitäisi joka tapauksessa myöntää jäsenen täyttäessä 75 vuotta.

2 Jäsenmaksun suuruus voisi olla puolet perusmaksusta (vuonna /kk). Siihen sisältyisi lehden tilausmaksu ja mahdollisesti matkustajavakuutus. Erikseen on päätettävä, miten jäsenmaksuvapautuksen piiriin jäävien eläkeläisten lehtimaksu sovitetaan jäsenmaksuun. Perustelujen ydinkohdat Jäsenmaksun taloudellista tuottoa ei voida etukäteen arvioida luotettavasti, koska ei tiedetä, kuinka moni eläkeläinen jäisi liiton jäseneksi. Optimistisin arvio on lehden eläkeläistilaajien määrän perusteella arvioitu viidennes eläkeläisistä. Tuotto riippuu myös siitä, ketkä jäsenmaksun piiriin tulisivat ja mikä olisi sen suuruus. On ilmeistä, että ainakin alkuun jäsenmaksuperintään kuluisi enemmän kuin se tuottaisi. Maksun myötä työn määrä liiton jäsenrekisterissä lisääntyisi. Vastustuksen taustalla on huoli imagotappioista. Eläkeläiskerhojen reaktioiden perusteella odotettavissa olisi jäsentilastoissa ikävältä näyttäviä joukkoeroja. Tahaton seuraus voisi olla myös aktiivisesti toimivien eläkeläiskerhojen jäsenpohjan hajottaminen. Näiden tekijöiden suhdetta eläkeläismaksun mahdollisiin taloudellisiin tuottoihin on vaikea arvioida, mutta huomiotta niitä ei voi jättää. Jäsenmaksun puoltajien argumentti on ollut jäsenten tasa-arvoisuus. Nyt kun työikäiset on työttömiä myöten tuotu jäsenmaksun piiriin, myös eläkeläisten olisi maksettava edes jotain. Taustalla on, että eläkeläisten osuus liiton jäsenmäärästä on kasvanut voimakkaasti. Tämä saattaa johtaa siihen, että liiton uskottavuus edunvalvonnassa on vaarassa. Mikä olisi maksun suuruus? Eläkeläismaksun suuruus voisi olla käytännössä enintään perusmaksu (vuonna /kk = 144 /vuosi). Jos tätä maksua pidetään liian suurena, kysymykseen voisi tulla opiskelijoilta perittävä puolikas perusmaksu (6 /kk = 72 /vuosi) tai jokin muu perusmaksun osa. Perusmaksua pienemmän maksun periminen kuukausittain ei ole kustannustehokasta, vaan on siirryttävä vuosimaksuun. Maksun perimiskulut riippuvat maksun toteutustavasta. Jos kaikki eläkeläiset tulevat jäsenmaksun piiriin, maksu on ainakin ensimmäisellä kerralla lähetettävä kaikille 3500 eläkeläisjäsenelle. Karhukierroksineen se tekee ensimmäisen vuoden jäsenmaksuperinnästä kalliimman kuin maksun odotettavissa oleva tuotto. 2

3 Kustannuksiin vaikuttavat itse laskutuksen lisäksi myös jäsenrekisterin ohjelmamuutoskustannukset, joita ei voi arvioida ennen kuin maksun toteuttamistapa on tiedossa. Vaikeammin arvioitava kustannus on jäsenrekisterin lisääntyvä työmäärä. Kun nykyisin eläkkeelle siirtyminen edellyttää jäsentä kohden vain yhtä päätöstä, maksun myötä kirjauksia olisi jatkossa tehtävä vuosittain. Kenelle maksu määrättäisiin? Aikaisemmin yhdistyslaki esti jäsenmaksun määräämisen jäsenryhmälle, joka on sääntöjen perusteella siitä aikaisemmin vapautettu. Nyt lain tulkinta on toinen. Jäsenmaksun voi siis määrätä joko kaikille liiton eläkeläisjäsenille tai sitten vain niille, jotka siirtyvät eläkkeelle tietyn päivämäärän jälkeen. Jos jäsenmaksu määrättäisiin heti kaikille eläkeläisille, vastustus olisi kerralla vaikeammin hallittavissa ja johtaisi oletettavasti joukkoeroihin liitosta. Ensimmäisenä vuonna perintäkustannukset ylittäisivät luultavasti maksun tuoton, mutta pitkän päälle jäsenmaksun tuotto olisi parempi, kun maksajia olisi suurempi joukko alusta alkaen. Jälkimmäisellä tavalla toteutettuna maksun taloudellinen merkitys olisi pitkään erittäin pieni. Ensimmäiset vuodet ilmeisesti päädyttäisiin tappiolle. Jälkimmäinen tapa herättäisi keskustelun jäsenten tasapuolisesta kohtelusta, kun toiset maksaisivat ja toiset eivät. Toisaalta maksu voisi olla jäsenen helpommin hyväksyttävissä, jos sen maksajaksi siirryttäisiin suoraan työtä tekevän jäsenmaksulta. Pitkällä tähtäyksellä se voisi vaikuttaa eroja vähentävästi. Jos maksu tulisi voimaan vain uusille eläkeläisille, se sisältäisi oletettavasti myös lehden tilauksen. Tällöin olisi ratkaistava mitä tehdään nykyisten eläkeläisten lehtimaksulle. Siitä ei kannattaisi luopua, koska se tuottaa nykyisellään edes jotain. Lehtimaksun suuruus suhteessa jäsenmaksuun pitäisi harkita tarkoin. Mitä maksu tuottaisi? Eläkeläisten jäsenmaksua on vaikea perustella taloudellisilla syillä, koska etukäteen ei voida tietää, kuinka moni eläkeläinen jäisi liiton jäseneksi. Karkea arvio voidaan tehdä Journalisti-lehden eläkeläistilaajien määrän perusteella. Tilaajia on noin 700 eli noin 20 prosenttia eläkeläisistä, joiden yhteismäärä on nyt noin Lehtimaksu tuottaa nykyisellään suurin piirtein saman verran kuin yhdistyksille jaetaan eläkeläisten osastotukena. 3

4 Voidaan arvioida, että jos jäseniksi jää vähemmän kuin 20 prosenttia eläkeläisistä, kokonaistuotto jää pitkälläkin tähtäyksellä huonommaksi kuin lehtimaksua keräämällä. Jäsenmaksukertymä per vuosi, jos maksu ulotetaan kaikkiin eläkeläisiin (Suluissa kertymä yhdistyspalautuksen jälkeen) Maksu 144 /vuosi Maksu 72 /vuosi Jos kaikki jatkavat jäseninä ( ) ( ) Jos puolet jatkaa jäsenenä ( ) ( ) Jos 20 % jatkaa jäsenenä ( ) ( ) Jäsenmaksukertymä ensimmäisenä vuonna, jos maksun piiriin tulevat vain uudet eläkeläiset Eläkkeelle siirtyy noin 210 henkilöä / vuosi. Kertymä kasvaa vuosittain, koska suurin osa jäsenmaksun maksajista maksaa sitä seuraavinakin vuosina. (Suluissa kertymä yhdistyspalautuksen jälkeen) Maksu 144 /vuosi Maksu 72 /vuosi Jos kaikki jatkavat jäseninä ( ) ( ) Jos puolet jatkaa jäsenenä ( ) (6000 ) Jos 20 % jatkaa jäsenenä (5 200 ) (2 600 ) Eläkeläisille tarjottavat edut ja toiminta Tähän asti Journalistiliitossa on pidetty eläkeläisten palvelut minimissä. Ratkaiseva askel tähän suuntaan otettiin, kun lehti muutettiin maksulliseksi. Jos eläkeläisiltä peritään jäsenmaksu, oletettavasti eläkeläisjäsenet odottavat sitä vastaan myös palveluja. Sillä puolestaan on suora yhteys jäsenmaksun suuruuteen ja sen tuottoon. Yhdistyspalautus Yhdistyksille palautetaan osastopalautuksena 9 euroa /vuosi kaikista jäsenistä, myös eläkeläisistä (3500 x 9 = ). Yhdistykset voivat käyttää nämä rahat esim. eläkeläistoimintaan. Jos eläkeläisillä olisi jäsenmaksu, yhdistykset saisivat myös osansa siitä (nykyisin 20 %). Journalisti-lehden tilaus Nykyisin eläkeläiset maksavat lehtitilauksensa itse. Sen hinta on tänä vuonna 45 /vuosi = 3,75 /kk. Tänä vuonna tilaajia on noin 700, joten tilausmaksuista kertyy vuositasolla noin euroa plussaa. 4

5 Jos eläkeläismaksua ryhdytään perimään, lehden tilaus oletettavasti sisältyisi maksuun. Ongelmaksi tulee se, että iso osa nykyisistä eläkeläisistä on jo todennut, ettei tarvitse lehteä. Tarpeettomia lehtiä tuskin kannattaa jäsenille lähettää jatkossakaan. Siksi jäsenmaksun suuruus voisi jotenkin riippua siitä, haluaako jäsen lehden kuten useissa akavalaisissa liitoissa. Lehden tilausmaksu tarvitaan edelleen, mikäli eläkeläismaksu tulee voimaan vain uusille eläkeläisille tai jäsenmaksulle asetetaan jokin ikäraja. Eläkeläistilaajien lehtimaksun suuruus jäsenmaksuun verrattuna on harkittava erikseen. Järjestelyä olisi vaikea pitää yksinkertaisena ja helposti hallittavana. Pressikortti Kortti lähetetään kahden vuoden välein. Kortin kustannukset olivat vuonna 2012 noin euroa, josta eläkeläisten osuus on noin 3000 / kaksi vuotta. Postituskulut eivät ole mukana laskelmassa. Kv-kortin eläkeläiset voivat tilata omakustanteisesti, kuten muutkin jäsenet. Tes- ym. neuvontapalvelu Eläkeläisillä on erittäin harvoin ongelmia, joihin liiton voimin voidaan löytää apua. Jonkin verran tiettävästi avustetaan esim. saatavien perinnässä, jolloin avun tarve johtuu ammatin harjoittamisesta. Lisäksi liitto on hoitanut tapauksia joilla on laajempaa merkitystä alan kannalta (esim. Ylen eläkesäätiö) Vakuutukset Eläkeläisille ei makseta jäsenvakuutusta, mutta he saavat alennusta Turvan muista itse kustannettavista vakuutuksista. Useissa Turvan yhteistyöliitoissa eläkeläisillekin tarjotaan ainakin matkustajavakuutus (yleensä alle 75-vuotiaille tms.). Journalistiliitonkin on selvitettävä mahdollisuus eläkeläisten vakuuttamiseen. Sillä on vaikutusta jäsenmaksun suuruuteen. Mikäli eläkeläisiltä ryhdytään perimään maksua, joka määritellään pitkälti kustannusvastaavuuden perusteella, myös työikäiset jäsenet voivat perustellusti kysyä, miksi he eivät voi valita jäsenyydestään vain haluamiaan osia ja maksaa vain niistä. Nykyisin eläkeläistoiminta on liiton organisaatiossa osoitettu yhdistysten tehtäväksi. Käytännössä eläkeläiset ovat perustaneet löyhästi yhdistysten yhteydessä toimivia omia ryhmiään, joita yhdistykset enemmän tai vähemmän rahoittavat. Tähän tarkoitukseen yhdistys voi käyttää liiton 5

6 osastotukea. Yhdistyksillä ei ole mitään velvollisuutta järjestää aktiivisesti eläkeläistoimintaa, vaan siitä on eläkeläisten itsensä huolehdittava. Useissa yhdistyksissä eläkeläisryhmät toimivatkin aktiivisesti. Eläkeläiset voivat osallistua myös muuhun yhdistysten järjestämään toimintaan. Joissain yhdistyksissä on koettu ongelmaksi se, että tilaisuudet ja koulutukset täyttyvät eläkeläisistä. On vaikea arvioida, miten todellinen tämä ongelma on, koska tavallisempaa on huolestua siitä, ettei yhdistysten tilaisuuksiin ole tulijoita. Toisaalta jäsenmaksukaan tuskin asiaa ratkaisisi, jos ei sitten eläkeläisjäsenten erojen kautta. Ikään tai jäsenyysvuosiin perustuvat maksun rajoitukset Eläkeläismaksun tuottoon vaikuttaa olennaisesti se, miten monen vuoden ajan eläkeläiset maksavat jäsenmaksua. Oletettavasti vanhimmilla jäsenillä motiivi jäsenyyden säilyttämiseen on kaikkein heikoin. On myös kyseenalaista periä jäsenmaksua kaikkein vanhimmilta jäseniltä, joiden toimintakyky on jo heikentynyt ja joille liiton tarjoamilla palveluilla ei ole juuri merkitystä. Journalistiliitossa voitaisiin ottaa käyttöön 75 vuoden ikäraja, jonka jälkeen jäsen siirtyisi vapaajäseneksi. Jos jäsenet jäävät eläkkeelle normaalisti eli noin 62 vuoden iässä, eläkeläisjäsenmaksua kertyisi tällöin keskimäärin yli 10 vuodelta. Muutamissa akavalaisissa liitoissa eläkeläiset vapautetaan jäsenmaksusta, kun jäsen on täyttänyt 70 vuotta. SAK-laisissa liitoissa vapaajäsenyyden saa yleensä 30 vuoden jäsenyyden jälkeen. Journalistiliitollakin oli ennen vapaajäsenyys, jonka saavutti 30 vuoden jäsenyyden jälkeen, myös vielä työelämässä ollessaan. Vapaajäsenyys lakkautettiin vuonna Viimeiset vapaajäsenet siirtyivät eläkkeelle muutama vuosi sitten. 6