Keuruun perusturvalautakunta Liite 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE 2018

Transkriptio

1 Keuruun perusturvalautakunta Liite 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON JA TUKIPERHETOIMINNAN TOIMINTAOHJE 2018

2 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LASTENSUOJELUN AVOHUOLLOLLISET TOIMENPITEET KODIN ULKOPUOLISEN HOIVAN JÄRJESTÄMISESSÄ. 3 YKSITYINEN SIJOITUS, HUOLLON SIIRTO, OHEISHUOLTAJUUS LASTENSUOJELUN EDUNVALVOJA LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO PERHEHOITO PERHEHOIDOSSA HOIDETTAVIEN MÄÄRÄ PERHEHOIDON VALVONTA PALAUTE PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ PERHEHOIDON ERI MUODOT LAPSI PERHEHOIDOSSA LAPSEN OSALLISUUS LAPSEN ASIOISTA VASTAAVA SOSIAALLITYÖNTEKIJÄ LAPSEN HUOLTAJUUS LAPSEN KOTIKUNTA LAPSEN PÄIVÄHOITO JA KOULU LAPSEN PASSI JA MATKUSTUSLUPA KESKI-SUOMEN PERHEHOIDON PALVELURAKENNE KUNTIEN JA KESKI-SUOMEN SIJAISHUOLTOYKSIKÖN YHTEISTYÖ KUNTASOPIMUKSESSA MÄÄRITELLYT TEHTÄVÄT PERHEHOIDON TOIMINTAMUODOT LÄHEIS -TAI SUKULAISPERHEESSÄ TAPAHTUVA PERHEHOITO LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO PITKÄAIKAINEN PERHEHOITO PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT ASIAKASSUUNNITELMA TOIMEKSIANTOSOPIMUS PERHEHOITAJAN TUKI, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PERHEELLE ANTAMA TUKI PERHEHOITAJAN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN PERHEHOITAJAN TERVEYSTARKASTUS TIEDONSAANTIOIKEUS... 21

3 2 7.5 VAITIOLO- JA SALASSAPITOVELVOLLISUUS ILMOITTAMISVELVOLLISUUS YHTEISTYÖ JA YHTEYDENPITOVELVOLLISUUS KUULEMINEN JA MUUTOKSENHAKU PERHEHOIDON KORVAUKSET (ehdotus) HOITOPALKKIO PERHEHOIDON KULUKORVAUS LAPSEN KÄYTTÖVARAT KÄYNNISTÄMISKORVAUS VAPAAN JÄRJESTÄMINEN PERHEHOITAJALLE POIKKEUKSET PALKKION JA KULUKORVAUKSEN MAKSAMISESSA LAPSEN PANKKITILI PERHEHOIDON VAKUUTUKSET PERHEHOITAJAN ELÄKE VEROTUS LASTENSUOJELUN PERINNÄT ITSENÄISTYMISVARAT PERHEHOIDON TUEN MUOTOJA PERHEHOIDON ALKUVAIHEEN TUKI: PERHEHOIDON TUKIPILARIT YHTEISTYÖTAHOJEN TUKIPALVELUJA TUKIPERHETOIMINTA TUKIPERHEEKSI RYHTYMINEN JA TUKIPERHESOPIMUS TUKIPERHEMAKSUT TUKIPERHEEN HOITOPALKKIOT (ehdotus)... 38

4 3 1 JOHDANTO Perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen päätös ja ohjeistus siitä, miten Keski-Suomen kunnat järjestävät ja toteuttavat lastensuojelun perhehoitoa. Tämä toimintaohje on Keski-Suomen kuntien toiveen ja tarpeen pohjalta tehty yhtenäisen lastensuojelun toimeksiantosuhteisen perhehoidon ohjeistus. Toimintaohjeen avulla pyritään poistamaan alueellista kirjavuutta käytännöissä ja yhtenäistämään perhehoitajien asemaa niin palkkioiden kuin tukimuotojen suhteen. Toimintaohje sisältää kuvausta perhehoidon käytännöistä ja tuen muodoista ja sen tarkoitus on palvella molempia perhehoidon sopijaosapuolia, sijoittajakuntaa ja perhehoitajaa. Toimintaohje lisää perhehoidon suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta ja sen tulee olla kaikkien osapuolten vapaasti saatavilla. Toimintaohjetta on luonnosteltu yhdessä johtavien sosiaalityöntekijöiden, Keski-Suomen Sijaisvanhempien yhdistyksen ja Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön työntekijöiden kanssa pidetyissä työkokouksissa. Perhehoidon palkkio - ja kulukorvaustaso on tässä esityksessä nostettu ehdotukseksi yhtenäisestä maakunnallisesta perustasosta. Toimintaohjetta on tarkoitus jatkossa päivittää ja tarkentaa vastaamaan kansallisen ja maakunnallisen perhehoidon kehittämisohjelman mukaisia laadullisia tavoitteita ja käytäntöjä. (kts.esim: Tarja Heino & Emilia Säles: Lasten ja perheiden yksiköllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito, THL:n työpaperi 20/2017) 2 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLOLLISET TOIMENPITEET JÄRJESTETTÄESSÄ LAPSEN KODIN ULKOPUOLISTA HOIVAA Kuntien lastensuojelun tehtävänä on tukea lasta ja hänen perhettään ensisijaisesti avohuollon tukitoimin. Lapsen huoltajia ovat hänen omat vanhempansa. Lastensuojelulain mukaan ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Tällöin kysymykseen voi tulla lapsen avohuollollinen sijoitus läheisperheeseen, yksityinen sijoitus, huollon siirto tai oheishuoltajuus ja niiden pohjalta tehdyt järjestelyt lapsen asumisesta ja huolenpidosta. Katso myös s. 10. Lapsen sijoitus läheisperheeseen Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon tai tukemiseen, tai heidän mahdollisuutensa ottaa lapsi luokseen asumaan on selvitetty. Läheisperhesijoitus voi olla myös avohuollollinen toimenpide. Sukulais- ja läheisverkostosijoitusten arvioinnista tarkemmin katso myös sivut 10 ja 15.

5 4 Yksityinen sijoitus Lastensuojelulain 81 :n mukaisella yksityisellä sijoituksella tarkoitetaan sijoitusta, jonka toteutumiseen sosiaalitoimi ei ole vaikuttanut. Kysymys on huoltajan päätösvaltaan kuuluvasta asiasta. Kun lapsi sijoitetaan yksityiskotiin ilman, että hänet on huostaan otettu, on asiasta heti ilmoitettava sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Ilmoituksen on velvollinen tekemään lapsen huoltaja sekä henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu. Ilmoituksen saatuaan lastensuojelun työntekijöiden on selvitettävä, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekö lapsen luokseen ottanut henkilö huolehtimaan lapsesta ja onko sijoitus lapsen edun mukainen. Sosiaalitoimen on myös selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Sijoituksen hyväksymisestä on tehtävä päätös, jonka tekeminen edellyttää aina kotikäyntiä sekä lapsen ja hänen huoltajansa tapaamista. Asianosaisia asiassa ovat 15 vuotta täyttänyt lapsi, lapsen huoltaja ja henkilö, jonka luokse lasta ollaan yksityisesti sijoittamassa. Kunta on velvollinen pitämään rekisteriä yksityisesti sijoitetuista lapsista. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on myös seurattava, onko sijoituksen jatkumiselle edellytyksiä ja mitkä tukitoimet ovat tarpeen lapsen edun toteutumiseksi. Yksityisissä sijoituksissa on huomioitava, että - lapsen huoltaja hyväksyy sijoituksen ja valitsee sijoituspaikan - lapsen huoltaja vastaa edelleen lapsen elatuksesta - lapsilisät ja mahdolliset lapselle kuuluvat eläkkeet siirretään lapsen hoidosta vastaavalle henkilölle - lapsen hoidosta vastaavalle henkilölle esitellään normaalit sosiaali- ja terveyspalvelut - tarvittaessa tuetaan perhettä avohuollon tukitoimin. Jos yksityiskoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, on sosiaalitoimen yritettävä saada aikaan korjaus tilanteessa. Jollei muutosta tapahdu, lapsen pitäminen yksityiskodissa voidaan kieltää. Kiellosta on tehtävä valituskelpoinen päätös. Sosiaalitoimen on myös huolehdittava siitä, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään tämän jälkeen lapsen edun ja tarpeen mukaan. Lapsi on tarvittaessa otettava huostaan ja sijoitettava sijaishuoltoon. Huollon siirto Lapsen huolto voidaan uskoa vanhempien sijasta tai ohella yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Huollon siirto voidaan uskoa vanhemman sijasta ulkopuolisille henkilöille vain erittäin painavasta syystä, esimerkiksi jos lapsi on ollut pitkään muun henkilön hoidossa tai suhteet vanhempiin ovat täysin katkenneet. Huollon siirrossa lapsi säilyttää tapaamisoikeuden vanhempiinsa samoin kuin sukulaisuus-,

6 5 elatus- ja perintösuhteet. Huollon siirtoa voivat hakea käräjäoikeudelta vanhemmat tai sosiaalitoimen edustaja. Asiassa on kuultava 12 vuotta täyttänyttä lasta ja vanhempia. Huollon siirto edellyttää 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumusta. Huoltajaksi on mahdollista vanhempien suostumuksella ja oikeuden päätöksellä määrätä lasta pitkään hoitanut perhehoitaja. Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty huoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa perhehoitolain mukaiset perhehoidon korvaukset. Käräjäoikeuden tekemä ratkaisu ei välttämättä ole lopullinen, vaan vanhemmilla on edelleen tilanteen muuttuessa oikeus vaatia lapsen huoltoa takaisin itselleen. Oheishuoltajuus Oheishuoltajuus voidaan määrätä kevyemmin perustein kuin huollon siirto. Oheishuoltajan määrääminen tarkoittaa, että huoltajan oikeuksia käyttää vanhempien rinnalla myös muu henkilö, esimerkiksi lasta useita vuosia hoitanut perhehoitaja. Oheishuoltajuus edellyttää kaikkien huoltajien hyvää yhteistoimintakykyä ja vahvistetun työnjaon noudattamista. Oheishuoltajaksi ehdotettu henkilö ei voi itse toimia hakijana asiassa. Pitkäaikaisissa sijoituksissa on mahdollista selvittää oheishuollon hakemista perhehoitajalle, huollon siirtoa tai adoptiota tilanteessa, jossa perheen jälleen yhdistäminen ei ole mahdollista eikä vanhempien tilanteessa tapahdu lapsen edun mukaisia muutoksia. Asia on aina ratkaistava lapsen edun mukaisesti. Elleivät vanhemmat ole olleet hakijoina eikä heidän suostumustaan ole liitetty hakemuksiin, heille varataan tilaisuus tulla kuulluksi tuomioistuimessa. Lastensuojelun edunvalvoja Lastensuojelulain mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään hänen puhevaltaansa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu esimerkiksi huostaanoton valmistelussa ja sijaishuoltopaikan valinnassa. Lapsen henkilöön liittyvän edunvalvonnan hakemisessa käytetään lastensuojeluasiassa lastensuojelulakia (417/2007), joka vahvistaa lapsen osallisuutta häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. Lain 22 :n mukaan lapselle on tarvittaessa haettava edunvalvojaa käyttämään hänen puhevaltaansa. Sosiaalityöntekijä velvoitetaan huolehtimaan siitä, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. Lisäksi 87 :n mukaan lapsella on mahdollisuus saada avustaja oikeuskäsittelyyn.

7 6 Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä - Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä - Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa - Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua (KKO 2004:4) - Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa. Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edunvalvojan määräämiselle Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhousviranomaisena toimiva maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneista kustannuksista sekä edunvalvojan palkkiosta ja kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä 3 LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO Lastensuojelun ensisijainen tavoite on tukea perheiden kykyä vastata lastensa tarpeisiin turvaamalla lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi sekä iän ja kehitystason mukainen huolenpito ja valvonta. Lastensuojeluviranomaisten velvollisuus on puuttua lapsen tilanteeseen ottamalla lapsi huostaan, silloin kun avohuollolliset tukimuodot eivät ole riittäviä ja lapsen/nuoren terveys ja kehitys vaarantuu. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen kehitys yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Lapsi voidaan sijoittaa sukulaisperheeseen, sijaisperheeseen, ammatilliseen perhekotiin tai laitokseen. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleen yhdistämisestä. Vuoden 2012 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain uudistuksen myötä lapsen sijaishuolto tulee ja rjesta a ensisijaisesti perhehoitona. Sijaishuolto voidaan ja rjesta a laitoshoitona vain, jos sita ei voida ja rjesta a lapsen edun mukaisesti riitta vien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Sijaisperheisiin pyrita a n sijoittamaan etenkin pienia lapsia, mutta myo s nuorten mahdollisuuksiin pa a sta perhesijoituksiin on kiinnitetty aikaisempaa enemma n huomiota.

8 7 3.1 PERHEHOITO Perhehoito on kunnan tai kuntayhtymän järjestämää palvelua, josta säädetään perhehoitolaissa (263/2015). Perhehoito on asiakkaan hoidon tai muun osa- tai ympa rivuorokautisen huolenpidon ja rjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa. Perhehoitoa voidaan järjestää myös hoidettavan kotona. Perhehoidossa voidaan hoitaa lapsia, nuoria, kehitysvammaisia, pitkäaikaissairaita, mielenterveyspotilaita ja vanhuksia. Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Perhehoitoa voidaan lastensuojelussa käyttää huostaan otettujen tai kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös lastensuojelulain mukaisena jälkihuoltona lapsen kotiutuessa tai nuoren siirtyessä itsenäiseen asumiseen. Lastensuojelussa perhehoitoa toteutetaan lapsen hoitona, kasvatuksena ja muuna ympärivuorokautisena huolenpitona kaupungin/kuntayhtymän lastensuojeluviranomaisen tehtävään hyväksymässä ja valmennetussa perheessä. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja la heisiin ihmissuhteisiin seka edista a ha nen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. Parhaimmillaan perhehoito mahdollistaa lapselle la mpima n kiintymyssuhteen syntymisen, luo mallin perheela ma sta, mahdollistaa yksilo llisen hoidon ja hoivan seka kiinnitta a sijoitetut lapset parhaiten ela ma nmittaisiin ihmissuhteisiin. Perhehoito tarjoaa lapselle korjaavia kokemuksia lapsi-vanhempisuhteesta, kiintymyssuhteen muodostamisesta ja perhe-ela ma sta. Valmennettu sijaisperhe voi toimia lastensuojelun lyhyt- tai pitkäaikaisena sijaisperheenä. Huostaanotto on voimassa lain mukaan toistaiseksi. Joidenkin lasten kohdalla sijoitustarpeen voidaan arvioida kestävän aikuisikään asti, jolloin sijaisperheen ja sijoitetun lapsen suhde jatkuu läpi elämän. Nuoren sijoitus voi jatkua jälkihuoltona enintään 21-vuotiaaksi saakka. Lapsen huostaan ottanut kunta tekee perhehoitajien kanssa toimeksiantosopimuksen. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on asiakassuunnitelmien toteuttaminen sekä lapselle että vanhemmille. Kunnan tehtävä on tukea lasta, lapsen sijaisperhettä ja lapsen vanhempia sijaishuollon aikana. Perheen jälleen yhdistämistä, huostaanoton ja sijoituksen purun mahdollisuutta arvioidaan sijaishuollon aikana. Perhehoidon kulmakiviä ovat perhehoitajalle annettu valmennus ja koulutus, oikea-aikainen ohjaus ja tuki sekä perhehoidon toteutumisen seuraaminen että perhehoidolle asetettujen tavoitteiden arviointi yhteistyössä perhehoitajan kanssa. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista (Lsl 78). Sijoittava kunta on valvonta vastuussa sijoituksesta.

9 8 Sijaishuollossa oleva lapsi on oikeutettu saamaan sijoituskunnasta (sijaisperheen kotikunta) hänen hoitonsa ja huoltonsa kannalta tarvittavat palvelut ja tukitoimet. Sijoituskunta järjestää palveluja yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Tällaisia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, koulupalvelut ja muut lapsen tarvitsemat palvelut. Sijoittavan tahon on otettava selvää sijoituskunnan palvelurakenteesta jo ennen lapsen sijoittamista ja näin ollen varmistua siitä, että palveluja on saatavilla. Järjestetyistä palveluista ja tukitoimista aiheutuneet kustannukset sijoituskunta on oikeutettu perimään sijoittajakunnalta. 3.2 PERHEHOIDOSSA HOIDETTAVIEN MÄÄRÄ Perhehoitolaki määrää sijoitettavien lasten määrän perhehoidossa (Perhehoitolaki 7 ). Perhehoitokodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä. Mikäli hoitajalla on samassa taloudessa asuvia alle kouluikäisiä lapsia tai muita erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativia henkilöitä, otetaan heidät huomioon lukumäärää laskettaessa. Hoidettavien määrästä voidaan poiketa, jos on kyse hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhehoidossa voidaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja kasvatuksesta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, jossa ainakin toisella on valmennuksen lisäksi tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävissä. Hoidettavien lukumäärä on suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen (perhehoitolaki 7 ja 9 ). Mikäli sijaisperhe toimii myös tukiperheenä, ei tukiperhelapsia lasketa mukaan. Kokonaistilanteessa tulee kuitenkin huomioida perheen jaksaminen ja sijoitettujen lasten hoidon takaaminen. Sijoitettavat lapsimäärät arvioidaan aina tapaus- ja perhekohtaisesti. Perheiden valmiudet vastata useamman sijoitettavan lapsen hoidosta, sijoitettujen lasten tai perheen kodissa asuvien lasten tilanne sekä perheen kodin tilat vaikuttavat siihen, kuinka monta lasta perheeseen voidaan sijoittaa. Kuntien tulee olla yhteistyössä keskenään ja valvoa perheiden lapsilukua ja sijaisperheillä on ilmoitusvelvollisuus perheessä tapahtuvista muutoksista. 3.3 PERHEIDEN VALVONTA Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Toimeksiantosuhteinen perhehoito on sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä ja valvonnasta vastaa lapsen sijoittajakunta. Aluehallintovirasto (AVI) ohjaa ja valvoo toiminta-alueellaan olevia kuntien toiminnan lainmukaisuutta. Valvontaa toteuttaessaan toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä sijoittajakunnan kanssa.

10 9 Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa sijoituspäätöksestä sekä siitä, että lapsi saa sijoituksen aikana tarvittavat palvelut ja tukitoimet. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja mahdollisuus tavata perhehoidon vastuutyöntekijää. Sijoitetulla lapsella on oikeus asiakassuunnitelmaan perustuvaan ja laadultaan hyvään perhehoitoon sekä hyvään kohteluun. Jos lapsen sijoittajakunta havaitsee sijaisperheen toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvoitteiden estämättä ilmoittaa asiasta viipymättä. Ilmoitus tulee tehdä sijoituskunnalle, Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikölle sekä tiedossa oleville muille lapsia samaan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille. Jos perhehoitoon sijoitetusta lapsesta on tehty esimerkiksi lastensuojeluilmoitus, tehdään valvontakäynti kyseiseen sijaisperheeseen. Perhehoitopaikka voidaan tarkastaa, kun siihen on perusteltu syy. Tarkastus voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta (perhehoitolaki 22 ). Jos perhehoidossa annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi tulee lapsen sijoittaneen kunnan pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi, ellei puutteita voida korjata annetussa määräajassa eikä tilanteessa tapahdu oleellista muutosta. 3.4 PALAUTE Palautteen saaminen sekä sijaisperheiltä että sijoitetuilta lapsilta ja nuorilta sekä heidän vanhemmiltaan sijaishuollon aikana on erittäin tärkeää perhehoidon kehittämiseksi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä käy keskusteluja lapsen, hänen vanhempiensa ja hänen sijaisperheensä kanssa sijoituksen aikana ja päättymisen jälkeen. Tavoitteena on luoda systemaattinen palautteen saamisen käytäntömalli osaksi sijaishuollon rakennetta. 3.5 PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ Kuntia ohjaa perhehoidon toteutuksessa muun muassa seuraavat lastensuojelua ja perhehoitoa ma a ritta va t lait ja asetukset niihin myo hemmin tehtyine muutoksineen: Perhehoitolaki (263/2015), ajantasainen lainsäädäntö Lastensuojelulaki (417/2007), ajantasainen lainsäädäntö Laki lastensuojelulain muuttamisesta (88/2010) ja (1302/2014) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) ja (619/96) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Laki lasten kanssa tyo skentelevien rikostaustan selvitta misesta (504/2002) Tyo tapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) Hallintolaki (434/2003), Hallintolainka ytto laki (586/1996)

11 PERHEHOIDON ERI MUODOT Läheis- tai sukulaisperheestä tapahtuva perhehoito Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lastensuojelulain mukaisesti lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, vastuumahdollisuus sekä sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen hoitoon ja tukemiseen. Mikäli lapsen huolenpidosta on herännyt lastensuojelullinen huoli, on tuolloin ryhdyttävä lastensuojelun mukaisiin toimenpiteisiin ja kartoitettava lähiverkoston valmiudet sijaisvanhemmuuteen. Tuolloin on kiinnitettävä huomiota sukulais- ja läheisverkoston edellytyksiin vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin sekä kykyä toimia lapsen edun mukaisesti mahdollistamalla lapselle myönteiset suhteet kaikkiin läheisiinsä. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta päästä sijaisvanhemmaksi tai muutoin saada lasta sijoitetuksi itselleen (Tapio Räty, Lastensuojelulaki, käytäntö ja soveltaminen 2012, 253.) Lyhytaikainen perhehoito Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon joko avohuollon tukitoimenpiteenä suunnitelmallisesti tai odottamattomasti kiireellisenä sijoituksena. Lyhytaikaisessa sijaisperheessä yhden vanhemman tulee olla kotona kokopäiväisesti, jotta päivystysluonteiset nopeat sijoitukset mahdollistuvat. Lapsi voi palata lyhytaikaisesta perhehoidosta takaisin omaan kotiinsa tai mikäli se ei ole mahdollista, hänelle etsitään pysyvämpi sijoituspaikka. Tämä edellyttää huostaanotto- ja sijoituspäätöksiä kuulemisineen. Pitkäaikainen perhehoito Lapsi on otettava huostaan ja hänelle on järjestettävä sijaishuolto, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai, jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Sijaishuollon on oltava lapsen edun mukaista. Perhehoito on ensisijainen lapsen sijoituspaikka. Perhehoitolain edellytykset täyttävät perhehoitajat tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa niin kauan kuin lapsi tai nuori sitä tarvitsee. Asiakassuunnitelmassa tulee vuosittain tarkastella huostaanoton ja perhesijoituksen kestoa lapsen tarpeiden ja perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuden kannalta. Perhehoito jälkihuoltona Lastensuojelulain mukaisessa sijaishuollossa olevalla lapsella ja nuorella on huostaanoton päättymisen jälkeen oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuolto voi jatkua erityisin perustein perhehoitajan luona perhehoitona tai lapsen kotona tai nuoren itsenäistyessä omaan asuntoonsa. Sijaisperhe voi myös jatkaa nuoren tukiperheenä. Sijoittajan jälkihuoltovelvoite päättyy nuoren täytettyä 21 vuotta. Perusteena perhehoidon jatkumiselle jälkihuoltona voi olla keskeneräinen koulunkäynnin loppuun saattaminen (lukio tai ammattikoulu) tai nuoren erityisen tuen ja hoidon tarve. Nuorelle tulee tehdä jälkihuollon asiakassuunnitelma, jossa määritellään hänelle ja hänen läheisilleen tarpeellisen tuen ja avun järjestäminen.

12 11 4 LAPSI PERHEHOIDOSSA 4.1 LAPSEN OSALLISUUS Sosiaalityöntekijän tehtävä on huolehtia lapsen osallisuudesta häneen liittyvissä asioissa. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä lastensuojelulain mukaisesti huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaansa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. 4.2 LAPSEN ASIOISTA VASTAAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on lapsen perhehoitoon sijoittaneen kunnan lastensuojelulain perusteella nimetty työntekijä, joka vastaa lapsen ja hänen perheensä asiakkuudesta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tavattava lasta kahden kesken ja huolehdittava lapsen osallisuuden toteutumisesta. Hänen tulee antaa tietoa lapselle lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden lapsen omasta ja perheen tilanteesta ja siitä, miksi hänet on huostaan otettu ja sijoitettu. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa lapsen edun toteutumista. Hänen tehtäviinsä kuuluu laatia lapsen asiakassuunnitelma sekä arvioida ja tarkistaa sitä yhteistyössä lapsen, hänen vanhempiensa ja sijaisvanhempien kanssa. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tukee ja auttaa lasta sekä hänen läheisiään lapsen kasvatustehtävässä ja ongelmatilanteiden selvittelyssä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee lapsen sijaishuoltoa koskevat asiat sekä arvioi huostassa pidon jatkamisen tai perheen jälleenyhdistämisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Sosiaalityöntekijän tulee huolehtia lapsen oikeudesta tavata läheisiään siten, että se on lapselle turvallista ja hänen etunsa mukaista. Tapaamisista sovitaan asiakassuunnitelmissa.

13 LAPSEN HUOLTAJUUS Huostassa olevan lapsen huoltajia ovat hänen omat vanhempansa, jollei huoltajuudesta ole tehty muuta sopimusta tai oikeuden päätöstä. Lapsen vanhempia tulee kuulla lasta koskevissa ratkaisuissa. Vanhemmalla on huoltajana vireillepano- ja muutoksenhakuoikeus lasta koskevissa päätöksissä, kuten huostassa pidon lopettamisessa tai yhteydenpitoa koskevissa asioissa. Lapsen huoltajalla on oikeus päättää lapsen nimestä, uskontokunnasta ja kansallisuudesta sekä käyttää puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa. Kiireellisesti sijoitetun ja huostaan otetun lapsen kokonaisvaltainen vastuu hoidon ja huollon järjestämisestä on sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä, jota lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijä edustaa. Sijaisvanhempi on toimeksiantosopimuksen perusteella lapsen hoitaja ja kasvattaja. Hänellä on oikeus tehdä tavanomaiset arkisiin päivittäisiin tilanteisiin liittyvät päätökset muun muassa päivähoidossa ja koulussa sekä harrastuksiin liittyen. 4.4 LAPSEN KOTIKUNTA Sijoittajakunta pysyy lapsen kotikuntana kiireellisen sijoituksen ja huostaanoton ollessa voimassa. Kun lapsi muuttaa sijaisperheeseen sijoituskunnan ulkopuolelle, merkitään sijaisperheen asuinkunta lapsen muuttoilmoitukseen tilapäiseksi asuinkunnaksi. Perhehoitajan tulee tehdä hänelle sijoitetusta lapsesta muuttoilmoitus. Ilmoitus on tehtävä noin viikon kuluessa muutosta. 4.5 LAPSEN PÄIVÄHOITO JA KOULU Sijaisperhe hakee tarvittaessa lapselle päivähoitopaikan asuinkunnastaan. Sijoittava kunta maksaa päivähoitopaikan kokonaiskustannukset. Sijoitetulla lapsella on oikeus käydä koulua asuinpaikkakunnallaan ja saada tarvitsemaansa tukea koulunkäymiseen. Kuntien kouluvirastot hoitavat keskenään koulutoimen vastuulla olevat asiat. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä selvittää tarvittaessa lapsen päiväkoti- ja kouluasiaa yhteyshenkilöiden kanssa. Lapsen mahdolliset iltapäiväkerhomaksut maksetaan lapsen kotikunnan kautta. 4.6 LAPSEN PASSI JA MATKUSTUSLUPA Hakemus huostaanotetun lapsen passista jätetään lapsen asuinpaikkakunnan passiviranomaiselle ja siihen tulee toimittaa liitteeksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa passin myöntämiseksi. Mikäli sijaisperhe matkustaa huostaan otetun lapsen kanssa ulkomaille, on lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä pyydettävä englanninkielellä kirjoitettu lupa siitä, että sijoitettu lapsi saa matkustaa perhehoitajan kanssa tiettyyn maahan tiettynä aikana. Sijaisperheen tukee ilmoittaa ulkomaanmatkasta lapsen biologisille vanhemmille ja siitä on hyvä käydä yhteistä keskustelua.

14 13 5. KESKI-SUOMEN PERHEHOIDON PALVELURAKENNE Keski-Suomessa toteutetaan THL:n ohjeistuksessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman osana perhehoidon kehitta mista. Pa a ma a ra na on vahvistaa ja kehitta a maakunnallisesti koordinoitua, mallinnettua ja monitoimijaista perhehoitoa. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitoa omana toimintanaan tai tekemällä sopimuksen yksityisen perhehoidon tuottajan kanssa. Keski-Suomen kunnat ovat tehneet yhteistyötä lastensuojelun sijaishuoltopalveluiden tuottamiseksi vuodesta 1979 alkaen, jolloin Kasvatusneuvolakuntainliiton alaisuuteen perustettu Sijaishuoltoyksikkö aloitti toimintansa. Kuntainliiton purkautuessa vuonna 1994 yhteistyö jatkui Jyväskylän kaupungin toimiessa isäntäkuntana. Tänä päivänä 23 Keski-Suomen kuntaa on tehnyt ostopalvelusopimuksen Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön antamista palveluista (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski). Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö on voittoa tavoittelematon yksikkö, jonka toiminta rahoitetaan kuntarahoituksella. Sijaishuoltoyksikön budjetti koostuu kuntien asukaslukuun ja työn suoritteisiin liittyvistä maksuista. Maksut tarkistetaan vuosittain. Budjetista katetaan 60 % kuntien asukaslukuun kuuluvalla maksulla ja 40 % suoritemaksuilla. Yksikön hallinnosta ja sitä koskevasta päätöksenteosta vastaa Jyväskylän kaupunki. Kuntapalautetta ja yhteistoimintaa varten järjestetään kuntien edustajien kanssa kuntatapaamisia ja työkokouksia. Yksikön toiminnasta tiedotetaan kuntatiedotteilla ja kolmannesvuosi- ja vuosiraporteilla. 5.1 KUNTIEN JA KESKI-SUOMEN SIJAISHUOLTOYKSIKÖN YHTEISTYÖ Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö vastaa sijais- ja tukiperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta, sijaishuoltopaikan järjestämisestä sekä koordinoi ja organisoi sijoituksen aikaista koulutusta ja tukea. Yksikön työntekijä on kunnan sosiaalityöntekijän työparina sijoituspaikan valinnassa, sijoitustyöskentelyssä, sukulaisja läheisverkostoselvitystyöskentelyssä sekä kriisitilanteiden arvioinnissa ja selvittämisessä. Sijaishuollon ja perhehoidon kehittäminen, tukipalvelujen, koulutusten ja työkokousten suunnittelu ja järjestäminen niin sijaisja tukiperheille kuin kuntien työntekijöille on merkittävä osa yksikön toimintaa. Lisäksi sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijät tutustuvat, päivittävät ja valvovat ammatillisten perhekotien ja laitosten toimintaa yhdessä Aluehallintoviraston (AVI) sijaisntikuntien ja asiakaskuntien kanssa.

15 KUNTASOPIMUKSESSA MÄÄRITELLYT TEHTÄVÄT: Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikön perustehtäviin sisältyvät seuraavat palvelut: Sijaisperheiden hankinta, valmennus ja koulutus Tukiperheiden hankinta, valmennus ja koulutus Lyhytaikaisen perhehoidon perhehankinta, valmennus ja koulutus Perhereservin ylläpito lasten erilaisia sijoitustarpeita varten Sijaishuoltoyksikön tietous käytettävissä olevista lasten ja nuorten sijaishuoltopaikoista Ammatillisten perhekotien ja laitosten lausunnot Konsultaatio lastensuojelua ja sijaishuoltoa koskevissa yleisissä kysymyksissä Sijoitustyöskentely sijaisperheisiin, ammatillisiin perhekoteihin, koulukoteihin ja muihin lastensuojelulaitoksiin yhdessä sijoittavan tahon kanssa, ensimmäiseen huoltosuunnitelmaan saakka Tukiperhesijoitukset yhdessä sijoittavan tahon kanssa Työskentely sijaishuollon erityistilanteissa, kuten sijoituspaikan muutoksissa ja kriisiytyneissä tilanteissa Lapsikohtainen konsultaatio ja työnohjauspalvelujen järjestäminen Työn kehittäminen ja ammatillisuuden vahvistaminen. Valtakunnalliset yhteydet suuriin sijoittajakuntiin ja lastensuojelujärjestöihin Perhehoitajarekisteri. Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö ylläpitää perhehoitajarekisteriä. Yksikössä on käytössä Effica-asiakastietojärjestelmä. Perhehoitajien rekrytointi ja valmennus Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö valmentaa ja hyväksyy uudet perhehoitajat. Perhehoitajaksi ryhtyvällä on lakisääteinen oikeus saada valmennusta ja koulutusta, jotta perheellä olisi riittävästi tietoa sijaisperhetoiminnasta. Myös lapsella on oikeus päästä hyväksyttyyn ja valmennettuun perheeseen. Yksikkö valmentaa perheet ryhmämuotoisesti valtakunnallisesti hyväksytyn, laadukkaan, PRIDE valmennuksen avulla. Sijaishuoltoyksikkö tarkastaa valmennukseen tulevien henkilöiden terveydentilan, rikos- ja poliisirekisteritiedot sekä sijaintikunnan lausunnon pohjalta henkilön edellytykset ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Kotikäynnillä selvitetään kodin olosuhteiden tarkoituksenmukaisuus. PRIDEvalmennuksen tavoitteena on, että sijaisvanhemmuutta harkitsevat saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä perhehoidosta, lastensuojelusta sekä valmiuksista, joita sijaisvanhemmat tarvitsevat pystyäkseen tekemään päätöksen sijaisvanhemmaksi ryhtymisestään. Sijoituksen jälkeen sijoittavan kunnan velvollisuus on tarjota sijaisvanhemmille tietoa ja tukea ja vahvistaa heidän kykyään vastata perhehoidossa olevan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. PRIDE -valmennus perustuu perhehoitajilta edellytettäviin viiteen valmiuteen: 1. Suojella ja hoivata lasta 2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä 3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiin ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden

16 15 jatkuminen 4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan 5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. Valmentajakoulutuksen käyneet sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä valmentavat uusia perheitä yhdessä. PRIDE- valmennus koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta sekä neljästä perhetapaamisesta. Sijaishuoltoyksikkö järjestää sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden lapsille sijaissisaruustapaamisen valmennuksen yhteydessä. Täydennyskoulutukset Perhehoitajien lakisääteistä koulutusta Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö järjestää seuraavasti: Vuosittaiset kaksipäiväiset koulutuspäivät sijaisperheille ja kuntien työntekijöille Lyhytaikaisille sijaisperheille erillinen jatkokoulutus, jossa käsitellään vain lyhytaikaiseen perhehoitoon liittyviä teemoja Sijaishuollon peruspilarit -koulutus on tarkoitettu sukulais- ja läheisverkostosijaisvanhemmille sekä työntekijöille perehdyttämiskoulutuksena Nuoruusikäisen sijaisvanhemmille tai nuoren sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille järjestetään tarvittaessa täydennyskoulutusta nuorten sijoituksista Sijaishoitajien valmennusta järjestetään sijaisperheiden vapaan mahdollistamiseksi 5.3 PERHEHOIDON TOIMINTAMUODOT Läheis- tai sukulaisperheestä tapahtuva perhehoito Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö käyttää Pesäpuu ry:ssä kehitettyä perhekohtaista työskentelymallia läheisverkoston arvioinnissa ja valmennuksessa. Yksikön sosiaalityöntekijät, tai yksikön sosiaalityöntekijä ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekevät yhdessä työparina läheisverkostovanhempien valmiuksien arviointityöskentelyn. Ensin kartoitetaan perusedellytykset; henkilöiden terveydentila, rikos- ja poliisirekisteritiedot ja selvitetään kodin olosuhteiden tarkoituksenmukaisuus. Perhekohtaisten työskentelytapaamisten pohjalta laaditaan arvio läheissijoituksen mahdollisuudesta. Lopullisen sijoituspäätöksen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Läheis- ja sukulaissijaisperheille järjestetään ryhmämuotoista ja lakisääteistä valmennusta Lyhytaikainen perhehoito (Lype-toiminta) Kuntien lyhytaikaiset perhehoidon sijoitukset: Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee lyhytaikaisen perhehoitopaikan pyynnön Sijaishuoltoyksikköön kertoen lapsen esitiedot. Sijaishuoltoyksikössä on jatkuva päivystysvalmius virka-

17 16 aikana. Yksikön sosiaalityöntekijät kartoittavat perhehoitajien tilannetta ja valmiutta kohdata kyseisen lapsen tarpeita. Lype-perheen valinnassa pyritään aina lähtemään lapsen tarpeista (muun muassa mahdolliset allergiat, koulu tai päivähoito, hoitokontaktit, vanhempien tapaamiset), mutta myös Lype-perheen toiveet ja sen hetkinen tilanne otetaan huomioon. Virka-ajan ulkopuolella lapsen sijoitus järjestetään sosiaalipäivystyksen kautta. Sijaishuoltoyksikkö päivittää kiireelliset päivystyspaikat sosiaalipäivystykseen. Jyväskylän kaupungin lyhytaikaiset perhehoidon sijoitukset Mattilan perhetukikodin Lype-toiminta vastaa Jyväskylän kaupungin lyhytaikaisen perhehoidon toiminnasta. Mattilan lyhytaikaisen perhehoidon ohjaajat työskentelevät lyhytaikaisten sijoitusten aikana lapsen, sijaisperheen ja lapsen vanhempien kanssa. He tekevät toimeksiantosopimukset, tukevat, kouluttavat ja järjestävät vertaistukitapaamisia. Maakunnallisen perhehoidon mallin rakentumista odotellessa kunnilla on mahdollisuus tiedustella myös Mattilan Lype-toiminnan palveluja. Lapsen siirtyminen lyhytaikaiseen sijaisperheeseen Lype-perheeltä odotetaan valmiutta kiireellisten sijoitusten vastaanottamiseen usein puutteellisinkin tiedoin. Kun lapsen sijoituksesta on sovittu sosiaalityöntekijän ja Lype-perheen kanssa, tulee lapsi perheeseen yleensä työntekijän saattamana. Lapsen mahdollisesta hakupaikasta on sovittava aina tapauskohtaisesti. Lype-perhe ei voi noutaa lasta kotoa ilman työntekijän mukana oloa. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee olla lype-perheeseen yhteydessä heti saatuaan tiedon lapsen sijoittamisesta ja täydentää lasta koskevat tiedot koskien esimerkiksi lapsen terveyden tilaa, allergioita, päivähoitoa ja koulunkäyntiä. Sosiaalityöntekijällä on kokonaisvastuu sijoitusprosessista. Hänen tulee ohjeistaa Lype-perhettä kunnan perhehoidon käytännöistä, ohjeistaa ja sopia lasta koskevien havaintojen kirjaamisesta. Hyvä yhteistyö edellyttää avoimuutta ja hyvää tiedonkulkua sosiaalityöntekijöiden, vanhempien ja perhehoitajan välisessä yhteistyössä. Mikäli Lype-perheiltä tullaan pyytämään lausuntoa, tulee sosiaalityöntekijän ohjeistaa sijaisperhettä sen laatimisessa. Mikäli lapsi on siirtymässä pitkäaikaiseen sijoitukseen, Lype-perheiden on hyvä olla mukana välittämässä tietoa lapsesta tulevalle sijaishuoltopaikalle. Sosiaalityöntekijä toimii yhteyshenkilönä Lype-perheen ja tulevan pitkäaikaisen sijaishuoltopaikan välillä. Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon myös yhdessä vanhempansa/vanhempiensa kanssa kyseiseen toimintaan hyväksyttyihin perheisiin. Tällainen toiminta on tosin vasta kehittämisvaiheen alussa. Joillakin yksityisillä toimijoilla tällainen palvelu on jo osin toiminnassa.

18 17 Lapsen oman sosiaalityöntekijän tehtävänä on sopia seuraavia asioita Lype-sijoituksen yhteydessä: - Yhteydenpito vanhempien kanssa ja tapaamisten suunnittelu - Asiakassuunnitelmapalaveri mahdollisimman pian sijoituksen alussa ja säännöllisesti sijoituksen aikana - Yhteydenpito sosiaalityöntekijän ja lype-perheen kesken sijoituksen aikana - Mahdollisesta verkostoyhteistyöstä - Päiväkoti- ja kouluyhteistyö (muun muassa taksiasiat) - Toimeksiantosopimuksen tekeminen - Taloudellinen tuki tarvittaessa avohuollon sijoituksissa - Lapsen välttämättömien tarvikkeiden hankkiminen sijoituksen alussa (lype-perheet eivät saa käynnistämiskorvausta) Pitkäaikainen perhehoito Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö rekrytoi ja valmentaa perhehoitajaksi haluavia perheitä ja on tietoinen vapaista sijaisperhepaikoista. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee yksikölle hakemuksen perhehoitopaikan etsimistä varten, kun lapsi tarvitsee sijoitusta kodin ulkopuolelle ja perhehoito nähdään ensisijaisena sijaishuoltopaikkana. Ennen ulkopuolisen sijaisperheen hakemista tulee selvittää onko läheisverkosto- tai sukulaissijoitus mahdollista. Sijaishuoltoyksikön tiimi käsittelee lapsen perhehoidon hakemuksen ja kartoittaa mahdolliset sopivat sijaisperheet. Yksikön sijoittava sosiaalityötekijä tutustuu lapsen ja perheen tilanteeseen, heidän toiveisiinsa ja odotuksiinsa sijoituspaikasta. Hän esittelee mahdollisen sijaisperheen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jonka kanssa arvioidaan sijaishuoltopaikan sopivuutta kyseiselle lapselle. Valitulle perheelle annetaan lapsen hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot. Perheelle annetaan aikaa arvioida, ovatko he halukkaita ja valmiita vastaamaan kyseisen lapsen tarpeisiin. Yksikön sosiaalityöntekijä ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tapaavat mahdollisen sijaisperheen, jonka jälkeen yhteisesti suunnitellaan, miten asiassa jatketaan eteenpäin. Varsinaisesta sijoitusprosessista vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Toimeksiantosopimukseen liittyvät asiat on otettava puheeksi ja lapselle ja sijaisperheelle tarvittavien tukipalvelujen suunnittelu on osa sijoitusprosessia. Miten lapsen vanhempien tuki ja lapsen yhteydenpito hänelle läheisten ihmisten kanssa järjestyy. Lapsen ja pitkäaikaisen sijaisperheen tutustumiseen on varattava riittävästi aikaa. Tutustumisten järjestäminen ja organisoiminen tehdään yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja yksikön työntekijän kanssa. Tutustumisia lapsen sijaishuoltopaikassa tulee olla riittävän tiiviisti ja usein, jotta tutustuminen mahdollistuu molemmin puolin. Lapsen on hyvä vierailla sijaisperheessä päiväkäyntien ja yövierailujen

19 merkeissä ennen lopullista siirtymistä perheeseen. Tutustumisen suunnitelma tehdään yksilökohtaisesti lapsen edun mukaisesti PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SOPIMUKSET JA SUUNNITELMAT 6.1 ASIAKASSUUNNITELMA Lapsen sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta riittävän usein henkilökohtaisesti (Lsl 29). Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle lapselle tehdään lastensuojelun asiakassuunnitelma, jota tarkastetaan ja arvioidaan vähintään kerran vuodessa asiakassuunnitelmaneuvottelussa. Sosiaalityöntekijän ja lapsen tapaamiset on kirjattava asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen, lapsen vanhempien ja sijaisvanhempien tai muiden lapsen kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan muun muassa lapsen sekä perheen palvelujen ja tuen tarve, olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, palvelut ja muut tukitoimet sekä asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä. Huostaan otetun lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan myös sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, yhteydenpito lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden kanssa sekä se, miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lapsen vanhemmille tulee tehdä oma asiakassuunnitelma, mikäli se ei ole tarpeetonta. Asiakassuunnitelman laatimisesta ja arvioinnista vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma tarkistetaan lain mukaan vähintään kerran vuodessa sekä tarvittaessa useamman kerran (Lsl 30). Lapsen asiakassuunnitelma on tehtävä myös siitä huolimatta, että vanhemmat vastustavat sen tekemistä. Myös eriävät mielipiteet kirjataan asiakassuunnitelmaan. 6.2 TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen. Sopimuksiin liittyvistä asioista on keskusteltava ja sovittava hyvissä ajoin ennen lapsen siirtymistä perheeseen. Toimeksiantosopimus on perhehoitajien ja kunnan/kuntayhtymän keskinäinen sopimus, joka edellyttää molempien sopijapuolien yhteisymmärrystä. Perhehoitoliitto ry päivittää aina ajankohtaisen toimeksiantosopimuksen, joka on ladattavissa Sopimuksessa tulee ilmetä: 1. Perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2. Perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta;

20 19 3. Perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4. Hoidon arvioidusta kestosta; 5. Perhehoitajan oikeudesta vapaaseen (2vrk/kuukausi) 6. Vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta 7. Hyvinvointi- ja terveystarkastusten järjestämisestä; ( /510) 6. Perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; ( /510) 7. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; ( /510) 8. Tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista; ( /510) 9. Yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken. ( /510) Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Voimassaolo ja irtosanomisaika Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kanssa pyritään sopimaan tarvittavista korjauksista. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (perhehoitolaki 12 ). 7 PERHEHOITAJAN TUKI, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Perhehoitajalla on oikeus oikeudelliseen, tiedolliseen ja emotionaaliseen tukeen sekä käytännön ja arjen apuun. Perhehoitajan velvollisuus on hoidon ja huolenpidon takaaminen, lapsen tarpeisiin vastaaminen, lapsen tasaarvoisen aseman takaaminen kodissa, yhteistyön ylläpitäminen lapselle tärkeisiin henkilöihin sekä yhteistyö viranomaisten kanssa. 7.1 SOSIAALITYÖNTEKIJÄN PERHEELLE ANTAMA TUKI Perhehoitolain 263/2015 mukaan (15 ) perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi kunnan on on nimettävä perhehoitajalle jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä, joka usein on kuitenkin lapsen asioista vastaava työntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata

21 vastuutyöntekijää. Perhehoidon onnistumisen edellytyksenä on sijaisperheelle annettu oikeaaikainen ohjaus ja tuki. 20 Lapsen sosiaalityöntekijän tehtävä on hankkia lapselle ja sijaisperheelle tukipalveluita. Näitä ovat muun muassa lapsen tarvitsemat terveydenhuollon palvelut, harrastukset, leirit, loma-avustus ja tukiperhe tai tukihenkilö. Perheen tukipalveluita voivat olla sijaishoitajan, perhetyöntekijän tai perheohjaajan apu ja tarvittaessa siivousapua. Perhehoitajalle järjestettävästä sijoituksen alkuvaiheen tuesta sekä muista tukimuodoista katso tarkemmin s PERHEHOITAJAN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana ( /510). Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä perhehoitajien edellytysten täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi. Toimeksiantosuhteisen sijaishoidon edellytyksenä on siis muun ohella, että sijaishoitaja on suorittanut ennakkovalmennuksen. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kustannusten korvaus ei ole sidottu perhehoitajan saamiin palkkioihin, vaan niistä sovitaan erikseen sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa. 7.3 PERHEHOITAJAN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTARKASTUKSET Perhehoitolaki uudistui 6/2016. Päätoimiselle perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen joka toinen vuosi. Lain mukaan tarkastus voidaan järjestää myös ei päätoimisena toimivalle perhehoitajalle, joka ei ole muun työterveyden piirissä. Kunnan sosiaalitoimi sopii terveyskeskuksen tai muun vastaavan kanssa terveystarkastuksen toimintatavan. 7.4 TIEDONSAANTIOIKEUS Perhehoitajalla on oikeus saada lapsen sijoitusta suunniteltaessa ja perhehoidon aikana perhehoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot sijoitetavan lapsen elämäntilanteesta, historiasta ja terveydentilasta ja häntä sitoo elinikäinen vaitiolovelvollisuus. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000)

22 21 Asiakirjasalaisuus 14 : Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Suostumus tietojen antamiseen 16 : Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Milloin asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa alaikäisen asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella, jos edustajalla itsellään ei ole oikeutta tiedon saantiin 11 :n 3 momentissa tarkoitetusta syystä. 7.5 VAITIOLO- JA SALASSAPITOVELVOLLISUUS Perhehoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus ja asiakirjasalaisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista , 15 ). Perhehoitajalla on oikeus saada hoidettavasta lapsesta kaikki tarpeellinen tieto perhehoidon toteuttamiseksi. Perhehoitaja ei voi antaa hoidettavasta lapsesta tieto- ja sivullisille hoidon aikana tai sen päätyttyä. Perhehoitaja ei myöskään saa käyttää saamiaan tietoja oman tai toisen hyödyksi tai vahingoksi. Perhehoitajan on hyvä säilyttää kaikki lapseen ja hänen taustaansa liittyvät asiakirjat lukollisessa kaapissa. Sijoituksen päätyttyä nämä asiakirjat tulee palauttaa lapsen kotikunnan sosiaalitoimeen. 7.6 ILMOITTAMISVELVOLLISUUS Perhehoitaja on perhehoitolain mukaisesti velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan lapsen, sijaisperheen sijoittajakuntaan sekä Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikköön. Perhehoitajan on ilmoitettava, jos perheeseen sijoitetaan uusia lapsia tai perhehoitajan elämässä ja hänen perheessään tapahtuu elämänmuutoksia (esimerkiksi sairastuminen, parisuhteen muutokset, muutto tai biologisen lapsen syntymä). Sijoitetun lapsen tapaturmista, väkivallanteosta tai muista vahingoista tulee aina ilmoittaa kirjallisesti lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Perhehoitajan tulee ilmoittaa kotikuntansa sosiaalitoimeen siitä, että perheeseen on muuttanut pitkäaikaisesti sijoitettu lapsi.

23 YHTEISTYÖ JA YHTEYDENPITOVELVOLLISUUS Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan lapsen lähiomaisten, sijoittajakunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityötekijää sitoo myös yhteistoimintavelvoite. Perhehoitajan tulee tukea sijoitetun lapsen ja hänen omaisten yhteydenpitoa ja kanssakäymistä. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä. Sijoitettua lasta voidaan auttaa parhaiten silloin, kun yhteistyö toimii. Yhteistyö edellyttää yhteistyöhalua ja -taitoa kaikilta osapuolilta. Perhehoitaja, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa Sijaishuoltoyksikön työntekijä tekevät yhteistyötä sijoitetun lapsen asioissa. Sijoitetun lapsen terapioista ja muista terveydenhoitoon (esim. lapsen lääkitys ja rokotukset) ja kuntoutukseen liittyvistä palveluiden aloittamisesta tulee perhehoitajan keskustella etukäteen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Näistä asioista päätäntävalta on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. 7.8 KUULEMINEN JA MUUTOKSENHAKU Hallintolain ja lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta tai huostaanoton lopettamisesta. Heillä on myös muutoksenhakuoikeus asioissa, jotka koskevat kiireellistä sijoitusta ja sen jatkamista, huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa ja huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista tai huostassa pidon lopettamista. Valitus tehdään hallintooikeudelle. Perhehoitaja ei voi hakea muutosta yhteydenpidon määräämistä tai rajoittamista koskevaan viranhaltijan päätökseen. 8 PERHEHOIDON KORVAUKSET - ehdotus maakunnalliseksi lähtötasoksi Perhehoitolaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan ainakin laissa määritellyn perhehoitajan vähimmäispalkkion sekä kulukorvauksen. Hoitopalkkio on korvausta perhehoitajalle sijoitetun lapsen hoitamisesta. Hoitopalkkio ei ole palkkaa vaan työkorvausta. Kulukorvauksella katetaan sijoitetun lapsen hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, kuten ravinto, asumiskulut, terveydenhuollon kulut ja muut jatkuvat tavanomaiset menot.

24 HOITOPALKKIO Hoitopalkkion määräytyminen alkaen: lähtökohtana vuoden 2017 summat + indeksimuutos. Työryhmän tekemät korotusehdotukset perustuvat parhaiten maksavan kunnan maksuihin. Niiden pohjalta esitetään maakunnan yhteneväisiksi perhehoidon maksuiksi: Palkkio perushoitopalkkio 850,00 /kk perushoitopalkkio + 50 % perushoitopalkkio % 1275,00 /kk 1700,00 /kk Perusteena hoitopalkkion korottamiselle on useimmiten Kelan lapselle maksama vammaistuki. Hoitopalkkiota voidaan korottaa siitä huolimatta, vaikka lapsi ei saa Kelan maksamaa vammaistukea. Korotus perustuu siihen, että lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät, muut erityisasiantuntijat ja sijaisvanhemmat ovat yhdessä arvioineet lapsen hoidon haasteelliseksi. Lapselle voi olla alkamassa esim. lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai perheneuvolan työskentelyjakso tai se on meneillään.. Perhehoitopalkkion korottaminen lapsen erityisestä tarpeesta johtuva kotihoidon mahdollistaminen: perushoitopalkkio, ehdotus: 850, % 1700,00 /kk Perusteena on ansionmenetyksen korvaaminen sijaisvanhemman jäädessä kotiin lasta hoitamaan. Sijoituksen alussa on usein perusteltua sijaisvanhemman jääminen kotiin, varsinkin silloin kun sijoitettu lapsi on pieni. Sijaisvanhemmat ovat velvollisia ilmoittamaan lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, mikäli työhön palaamisessa tapahtuu muutoksia aikaisemmin sovittuun. Palkkio tarkistetaan ja arvioidaan asiakassuunnitelman yhteydessä. Korotukset myönnetään aina määräajaksi ja sen myöntäminen käsitellään lastensuojelutiimissä ja esimiehen kanssa. Kun lapsi käy muualla koulua ja viettää viikonloput ja loma-ajat sijaisperheessä Vastuu sijoitetusta lapsesta jatkuu. Ei muutosta maksettuun perushoitopalkkioon.

25 24 Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio Hoitopalkkiot korvaavat sijaisvanhempien ansionmenetykset. Lype- perhehoitajuus on kokoaikaista toimintaa ja edellytetään sijaisvanhemman kotona oloa. Lype-perheet osallistuvat moniin lasta koskeviin kokouksiin, terapiakäynteihin ja vanhempien tapaamisiin. Lapsen lyhytaikaisen sijoituksen tai kiireellisen kriisisijoituksen ajalta perushoitopalkkiota korotetaan vähintään 50 %. perushoitopalkkio, ehdotus: 850, % 1275,00 /kk Lyhytaikaista perhehoitoa jatkossa kehitettäessä tulee huomioida työn sitovuus ja täysipäiväisyys sekä varallaolotarve. Lype-perheiden palkkioihin on selkeä korotustarve saada ne 100%:n korotuksen piiriin. 8.2 PERHEHOIDON KULUKORVAUS Perhehoitajalain mukaan perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus. Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henkilöön nähden elatusvelvollinen. Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemän kulukorvauksen vähimmäismäärä on lukien 413,87 perhehoidossa olevaa henkilo a kohti kuukaudessa. Kulukorvauksen määräksi ehdotetaan alkaen seuraava: lähtökohtana vuoden 2017 summat + indeksimuutos Lapsen ikä vuotta 544,00 /kk + lapsilisa vuotta 653,00 /kk + lapsilisa vuotta 767,00 /kk (ei lapsilisää) Lyhytaikainen sijoitus 0-18 vuotta 767,00 /kk (ei lapsilisää tai käynnistämiskorvausta) Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle, jonka tulee tehdä lapsilisähakemus Kelaan yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajan mahdollisuudesta saada lapsilisää tulee kuntakohtaisesti sopia. Pääkäytäntö on ollut, että lyhytaikaisissa sijoituksissa lapsilisää ei siirretä vanhemmalta Lype-perheelle. Kulukorvaukset maksetaan lyhytaikaisille perheille korkeimman ikätason mukaisesti. Käynnistämiskorvausta ei makseta Lype-perheelle eikä lapsilisää.

26 25 Ehdotetut kulukorvaukset ovat lakisääteistä minimikulukorvausta korkeampia ja tällä on pyritty siihen, että kulukorvaus kattaa kaikki lapsen kulut. Kulukorvauksella lapselle hankitut henkilökohtaiset tavarat ovat lapsen omaisuutta. Kulukorvaus sisältää: - asuminen, ravinto, vaatetus ja hygienia - tavanomainen terveydenhuolto kuten poliklinikkamaksut, käsikauppa- ja reseptilääkkeet sekä tavanomaiseen terveydenhuoltoon liittyvät matkat - perusharrastaminen ja vapaa-ajantoiminnot, niihin liittyvät matkat ja välineet esim. uinti, hiihtovälineet, luistimet, polkupyörä, kypärä, ajanmukainen kännykkä liittymineen, kansalaisopistojen maksut - paikallisliikenteen kulut ja paikalliset kuljetukset - koulunkäyntiin peruskoulussa liittyvät menot, luokkaretket, leirikoulut - rippikoulu ja perusleirit - lapsen asioissa pidettyjen kokousten ja muiden tapaamisten kulut - lapsen lomamatkan vaatimat vakuutukset ja rokotukset, passin hankinta Muista erikseen korvattavista menoista on sovittava lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kulukorvauksen lisäksi erikseen korvataan: - Erityissairaanhoidon kulut, krooniset, pitkäaikaiset sairaudet ja suuret kertaluontoiset kulut, kuten sairaalajaksot, leikkaukset, neurologiset tai psykiatriset arviointi- ja hoitojaksot, joita ei korvata muun lainsäädännön perusteella. Näihin liittyva t matkakulut, korvaus on 0,20 /km - Em. sairaudenhoitoon liittyvät lääkekulut, mikäli niitä ei korvata muun lainsäädännön perusteella - Kohtuuhintaiset silmälasit - Lapsen asiakassuunnitelmassa erikseen sovitut lapsen ja hänelle tärkeiden henkilöiden välisestä yhteydenpidosta sijaisperheelle aiheutuvat kulut - Vertaisryhmät tms. lapsille kohdennetut tukitoimet Opiskeluun liittyvät kulut - Kaikkien alle 18-vuotiaiden opintotuet peritään sosiaalitoimelle - Opintotuen periminen sosiaalitoimelle on nuorille tasapuolinen käytäntö ja se kerryttää sijaishuollossa olevan lapsen itsenäistymisvaroja - Opintotuen periminen tarkoittaa sitä, että sijaishuollossa olevien lasten välttämättömät opiskelukulut kuten oppikirjat, tarvittavat työvaatteet, koulumatkat ym. korvataan tositteiden mukaan - Vihkot, kynät, kumit, kansiot yms. kuuluvat kulukorvaukseen.

27 26 - Jälkihuollossa olevan opiskelijan ei edellytetä hakevan opintolainaa kattamaan keskiasteen tai lukion suorittamisesta johtuvia opiskelukuluja. Jatko-opintoihin 21-vuotta täyttäneen nuoren on tarvittaessa otettava henkilökohtainen opintolaina. - Tietokoneen hankinnassa avustetaan opiskeluun liittyen kohtuullisesti tietokoneiden yleisen hintatason mukaisesti 450. Lapsen eritystarpeista aiheutuvat kulut Lapsen erityistarpeiden perusteella voidaan maksaa kulukorvaukseen sisältyvän peruskorvauksen lisäksi yksi tärkeä lapsen kehitystä tukeva erityisharrastus ja tarvittaessa siihen liittyvät kuljetukset (joukkoliikennemaksu tai kelan kilometrikorvaus 0,20 /km). Esimerkiksi musiikkitunnit, urheilu, lisenssimaksut ja harrastuksen vaatima tarvikkeisto, tasokoemaksut, vaadittavat vakuutukset liittyen em. harrastukseen, kilpailumatkojen kohtuulliset matkakulut. Erityisharrastuksesta tai sen aloittamisesta sovitaan asiakassuunnitelmassa. Kulukorvaus kattaa harrastuksesta, osallistumismatkoista ja harrastusvälineistä (sukset, luistimet, monot, pyo ra ilykypa ra t) aiheutuvia kuluja 40 /kk eli 480 /vuosi. Erityisharrastuksen kustannuksia korvataan kulukorvaukseen kuuluvien harrastusmenojen lisäksi enintään 400 /vuosi. Mopon hankinta ja moposta aiheutuvat kulut ovat erityisharrastusmenoja ja niitä korvataan kuten muitakin harrastusmenoja, eninta a n 400 /vuosi. Korvataan joko mopokortista tai mopon hankinnasta aiheutuvat menot, ei molempia. Mopon hankintaan liittyvistä asioista sovitaan yhdessä sosiaalityöntekijän ja sijaisperheen kanssa. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuneet kulut korvataan 1-2 luokkalaisille. 8.3 LAPSEN KÄYTTÖVARAT Käyttövarojen määrä on 15 -vuotiaalle 1/3 elatustuen määrästä, (Lastensuojelulaki 55 ). Käyttövarojen määrä alle 15 -vuotiaalle on määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan ja ottaen huomioon sijaisperheen käytäntö. Työryhmän suositus käyttövarojen ma a riksi alle kouluika isille on 10 /kk ja muille: Ikä 5 9 vuotta 10 14vuotta 15 vuotiaasta > Lapsen käyttövarat 20,00 /kk 40,00 /kk 60,00 /kk Lapsen sijaisperheen on pidettävä kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Kirjaukset lähetetään tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuosittain. Käyttövarojen maksaminen lapselle tai nuorelle on lakisääteinen asia. Käyttövaroja ei saa jättää maksamatta, vaikka lapsi olisi toiminut sopimattomasti. Maksamatta jättäminen ei saa olla rangaistustoimi. Alaikäisellä on oikeus itse päättää käyttövarojen käytöstä sen estämättä, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään.

28 KÄYNNISTÄMISKORVAUS Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on lukien 2939,26 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti sijoituksen alkaessa tosiasiallisten käynnistämiskustannuksiin perustuen. Enimmäismäärä voidaan maksaa kerralla silloin, kun perhe tekee asuntoon muutostöitä ja/tai joutuu hankkimaan paikkaluvultaan isomman auton perustellusti. Asiasta sovitaan sijoitusneuvottelujen yhteydessä varhaisessa vaiheessa sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen siirtyessä sijaisperheeseen käynnistämiskorvauksena voidaan maksaa lapsen ikätasoiset perusharrastusvälineet, esimerkiksi polkupyörä ja talviliikuntavälineet, ellei lapsella niitä ole. Käynnistämiskorvaus maksetaan yleensä kuitteja vastaan. Lähtökohtaisesti käynnistämiskorvaukseen sisältyvät hankinnat tehdään sijoituksen alkaessa. Tarvittavia lisähankintoja voidaan tehdä erikseen sopien kahden ensimmäisen sijoitusvuoden aikana. Sijoituksen päättyessä käynnistämiskorvauksella ja kulukorvauksilla hankitut tarvikkeet ja varustus ovat lapsen omaisuutta PERHEHOITAJAN VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana ( /510). Vapaan järjestäminen: 1. Perhehoitaja hoitaa itse lasten hoidon vapaansa aikana, jolloin sijoittava kunta maksaa vuorittain sovitun summan perhehoitajalle. Alle 18-vuotiaan lapsen perhehoitajan vapaan järjestämiskuluja maksetaan perhehoitajalle korkeintaan 618 /vuosi/lapsi. Ta ysima a ra inen vapaan ja rjesta miskulun maksamisesta sovitaan perhehoitajan kanssa.. Saamallaan korvauksella perhehoitaja järjestää hoidossaan olevan lapsen hoidon vapaan aikana. Hoidon järjestämisestä tulee sopia sosiaalityöntekijän kanssa. Vapaan järjestämiskulu on kulukorvauksen tavoin verollista tuloa. 2. Kunta järjestää sijaishoidon Perhehoitajan niin halutessa kunta on velvollinen järjestämään lapsen hoidon perhehoitajan vapaan aikana. Perheelle voidaan osoittaa sijaishoitaja, joka tulee hoitamaan lapsia sijaisperheeseen tai hoitaa lapsia omassa kodissaan. Vapaan pitämisestä tulee sopia hyvissä ajoin sosiaalityöntekijän kanssa, jotta hänelle jää aikaa valmistella asiaa.

29 28 Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö kouluttaa sijaishoitajia ja tarkastaa henkilöiden edellytykset toimia sijaishoitajina. Kuntien kesken on sovittu sijaishoitajien sijaisperheen luona tarjoaman sijaishoidon palkkioksi 60 /lapsi vuorokaudessa. On hyva muistaa, etta sijaishoitajan vastuulle ei pida ja tta a liian monta lasta. Sijaishoitajalle maksetaan kulukorvausta, mikäli sijaishoito tapahtuu sijaishoitajan kotona. Sijaisperheitä on hyvä aktivoida etsimään läheisverkostostaan sopivia ja halukkaita henkilöitä sijaishoitajavalmennukseen. Perhehoitajien vapaan järjestäminen on heille tärkeä tuki ja sijaishoitajista on suuri tarve. Myös kuntien työntekijät voivat ohjata halukkaita olemaan yhteydessä Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikköön. 8.6 POIKKEUKSET PALKKIOIDEN JA KULUKORVAUKSIEN MAKSAMISESSA Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Vähimmäismäärää pienempi maksu voi tulla kysymykseen: Palkkion ja kulukorvauksen maksaminen kun lapsi on pois sijaisperheestä Sijoitetun lapsen alle kahden kuukauden yhtäjaksoinen sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä palkkiota, mikäli sijaisvanhemmuus ja sen vastuut säilyvät poissaolon aikana. Poissaolo ei vähennä kulukorvausta, mikäli lapsen tosiasialliset kulut poissaolon ajalta hoitaa sijaisperhe. Muussa tapauksessa kulukorvauksen ja hoitopalkkion määrä määritellään tapauskohtaisesti harkiten huomioiden sijaisperheen tosiasiallisen osallistuminen lapsen huolenpitoon, sen kuormittavuus ja kustannukset. Perhehoitajan tulee ilmoittaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle välittömästi palkkioiden ja kulukorvausten maksuperusteisiin vaikuttavat muutokset ja erityisesti lasten poissaolot sijaisperheestä Jos perhehoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomasta syystä esimerkiksi lapsen/nuoren sairaalahoito, voidaan hoitopalkkion maksaminen keskeyttää 30 vuorokauden jälkeen. Palkkiota määritettäessä pitää huomioida, mistä syystä perhehoito on keskeytynyt. Myös mahdollinen perhehoitajan ja lapsen välinen yhteydenpidon jatkuminen lapsen edun mukaisella tavalla tulee huomioida. Kulukorvausten osalta käytetään harkintaa. Tarvittaessa kulukorvaus puolitetaan tai keskeytetään. Jos keskeytyminen on väliaikaista, tulee kulukorvauksissa huomioida kiinteät kulut kuten asuminen. Tällaisissa poikkeustilanteissa asiasta päättää lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Poikkeustilanne voi kestää enimmillään kolme kuukautta, jonka jälkeen asia arvioidaan uudelleen maksujen osalta

30 29 Perhehoitajan sairastuminen Hoitopalkkion ja kulukorvauksen keskeytys tulee kyseeseen, mikäli perhehoitaja on sairauslomalla ja lapsen hoito on järjestetty muualla kuin sijaisperheessä. Perhehoitajalle maksetaan enintään 30 vuorokautta hoitopalkkiota, mikäli lasta hoidetaan muualla perhehoitajan sairastumisen aikana. Kulukorvaus keskeytetään 30 vuorokauden jälkeen. Mikäli sijoitetun lapsen perhehoito jatkuu sijaisperheessä perhehoitajan sairauspäivien ajan, perhehoitajan on mahdollista saada sairauspäiväraha ja perhehoidon hoitopalkkio yhtä aikaa. 8.7 LAPSEN PANKKITILI Lapsen huoltajat säilyvät huostaanotosta huolimatta lapsen edunvalvojina (ellei toisin ole määrätty). Käytännössä he voivat nostaa varoja alle 18-vuotiaan lapsensa nimissä olevalta pankkitililtä. Perhehoitaja voi avata omiin nimiinsä tilin, johon hän voi antaa lapselle käyttöoikeuden, ja maksaa esimerkiksi käyttövarat tälle tilille. 8.8 PERHEHOIDON VAKUUTUKSET Perhehoidossa olevan lapsen vakuutus Sijoittavalla kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta vakuuttaa sijoitettavaa lasta, mutta se olisi toivottaa. Sijaisperhe voi halutessaan ottaa lapselle tapaturmavakuutuksen. Mikäli sijaisperhe hankkii lapselle vakuutuksen, tulee mahdollisen rahallisen korvauksen saajaksi laittaa huoltajan sijaan perhehoitajan nimi. Perhehoitoliitto suosittelee sijaisperheitä ottamaan laajan kotivakuutuksen, johon sijoitettava lapsi liitetään mukaan. Tällöin myös sijoitettavan lapsen omaisuus on mukana perheen kotivakuutuksessa. Sijaisperheen on hyvä ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä ja tarkistaa, tuleeko sijoitettavan lapsen tiedot olla mukana vakuutussopimuksessa. Sijaisperhe voi myös vakuuttaa erikseen omistamiaan arvokkaampia esineitä vahingon varalle. Mahdollisen lapsen aiheuttaman vahingon vahingonkorvausvastuuta selvitettäessä tarkastellaan perhehoitoon sijoitetun henkilön vastuuta aiheuttamastaan vahingosta, perhehoitajan vastuuta ja valvontavelvollisuutta hoidossaan olevan henkilön aiheuttamasta vahingosta sekä sijoittajan vastuuta perhehoidon järjestäjänä. Vahingonkorvausta voidaan myös sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuus ja muut olosuhteet.

31 30 Perhehoitajan tapaturmavakuutus Tapaturmavakuutus on voimassa silloin, kun vamma tai sairaus tapahtuu työn suorittamisen aikana tai työstä johtuvista olosuhteista (esim. lapsen hoitotilanteessa perhehoitajan selkä venähtää lasta nostaessa tai perhehoitaja kaatuu kauppareissulla). Perhehoitajan vapaa-ajalla tapahtuneet vahingot eivät kuulu tämän vakuutuksen piiriin. Mikäli perhehoitajalle tapahtuu työtapaturma, tulee perhehoitajan mennä yleislääkäritasoiseen lääkäriin joko kunnalliselle tai yksityiselle puolelle. 8.9 PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA Perhehoitajan eläketurva Perhehoitajat tulivat työeläketurvan piiriin Perhehoitajan eläke-eduista säädetään julkisten alojen eläkelaissa 81/2016. Lain mukaan vakuutetaan vain ne perhehoitajat, jotka ovat tehneet toimeksiantosopimuksen Kevan jäsenyhteisön kanssa (kunta, kuntayhtymä). Vuosilta eläkettä karttuu hoitopalkkioista, jotka ylittävät vuosittain määräytyvän kuukausittaisen alarajan. Vuodesta 1998 alkaen eläkettä karttuu kaikista hoitopalkkioista ilman alarajaa. Ennen vuotta 2005 karttuneilla eläkkeillä on yläraja, ja niinpä perhehoitajan tehtävästä mennessä karttunut eläke sovitetaan yhteen muiden, ennen vuotta 2005 karttuneiden työeläkkeiden kanssa. Vuodesta 2005 lähtien karttuvalla eläkkeellä ei ole ylärajaa. Perhehoitaja voi lisätä eläketurvaansa vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. (Perhehoitoliitto ry, Parasta perhehoitoa: Perhehoidon tietopaketti) Vanhuuseläke Vuoden 2017 alussa voimaan tullut eläkeuudistus vaikuttaa muun muassa eläkeikään ja eläkkeen karttumiseen. Vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Jos perhehoitaja saavuttaa eläkeiän (63 vuotta) ennen vuotta 2017, hänen eläkeikänsä ei muutu, vaikka hän jatkaisi työskentelyä edelleen vuoden 2017 puolelle. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta (v. 2027). Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen. Eläkeiän yläraja on aina viisi vuotta alarajaa ylempänä eli kun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 65, yläraja on 70 vuotta. Eläkettä karttuu vuodesta 2017 alkaen 1,5 % vuodessa koko palkan osuudelta eli eläkkeen perusteena olevasta palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkevakuutusmaksua. Edellisestä poiketen ikävälillä vuotta eläkettä karttuu 1,7 % saakka. Jos henkilö jatkaa työn tekoa alimman vanhuuseläkeiän

32 saavuttamisen jälkeen eli ei ota eläkettä maksuun, korotetaan eläkettä 0,4 prosentilla jokaista lykkäyskuukautta kohti (lykkäyskorotus). (Perhehoitoliitto ry, Parasta perhehoitoa: Perhehoidon tietopaketti) 31 Varhennettu vanhuuseläke Vuoden 2017 alussa osa-aikaeläke poistuu ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Vanhuuseläkettä voi ottaa 61-vuotiaasta alkaen osittain maksuun joko puolet tai neljäsosan. Osittainen varhennettu vanhuuseläke pienentää lopullista eläkettä pysyvästi. Eläkkeen suuruuteen tulee 0,4 prosentin suuruinen varhennusvähennys jokaista kuukautta kohti, jona eläkettä maksetaan ennen alimman vanhuuseläkeiän täyttymistä. Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi tehdä tai olla tekemättä työtä. Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä normaalisti eikä työn teon ja tulon määrälle ole rajoituksia. (Perhehoitoliitto ry, Parasta perhehoitoa: Perhehoidon tietopaketti) 8.9 VEROTUS Perhehoitajalle maksettavat hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Perhehoitajalla on oikeus vaatia verotuksessaan vähennystä kulukorvausta vastaava määrä tulon hankkimisesta aiheutuneina kuluina. Esitäytetyssä veroilmoituksessa palkkion ja kulukorvausten määrä näkyy tuloina. Tulonhankkimisvähennyksinä näkyvät maksettujen kulukorvausten yhteismäärä. Perhehoitajan vastuulla on tarkistaa veroilmoituksessa olevat tiedot. Mikäli tiedot ovat virheelliset tai puutteelliset, on perhehoitajan huolehdittava itse niiden korjaamisesta. Perhehoitaja voi pyytää verovirkailijaa ottamaan kulukorvauksen vähennyksenä huomioon jo siinä vaiheessa, kun hän laskee perhehoitajalle ennakonpidätysprosentin (perhehoitajan verokortti). Sen takia verotoimistossa asiointia varten kannattaa valmiiksi laskea, kuinka paljon tulee vuoden aikana saamaan hoitopalkkiota ja kuinka paljon kulukorvausta. Vero peritään tällä prosentilla koko verovuoden ajan palkkioista ja kulukorvauksista. Jos sijaisperheessä on useita sijoitettuja lapsia kerrallaan ja vuosittaiset menot kasvavat suuriksi, voi olla kannattavaa hakea verovähennyksiä aiheutuneiden kulujen tositteiden perusteella. Perhehoitaja pitää kirjaa tuloista ja menoista ja säilyttää tositteet. Tulonhankkimisesta aiheutuneita vähennyskelpoisia menoja ovat mm. sijoitettujen lasten ruoka-, vaate-, puhelin-, lääke-, vesi- ja jätehuoltokustannukset sekä auton käytöstä johtuvat kulut ja investoinnit. Vähennyksistä todellisten kulujen mukaan saa lisätietoa omasta verotoimistosta. Perhehoitajana voi myös toimia toiminimellä tai ammatinharjoittajana. Tällöin perhehoitaja maksaa verot ennakkoon ennakonpidätysrekisteriin. Perhehoitajalla tulee tällöin olla Y-tunnus maistraatilta. Perhehoitajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja eläkevakuutuksen ottaa kunta myös toiminimellä toimivalle perhehoitajalle. Toiminimellä toimiva perhehoitaja voi liittyä työttömyyskassaan, jonka kautta muodostuu

33 32 oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kunnan tulee tehdä verottajalle vuosiilmoituksen, jossa annetaan tieto perhehoitajalle maksetuista ennakonpidätyksen alaisista suorituksista sekä myös niistä kulukorvauksista, joista ennakonpidätystä ei ole toimitettu LASTENSUOJELUN PERINNÄT Vanhemman elatusvastuu lapseen jatkuu sijoituksen aikana. Lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetyn perhehoidon tai laitoshuollon kustannusten korvaukseksi vanhemmilta peritään elatussopimuksen mukainen elatusapu tai Kelan maksama elatustuki sekä työttömyysturvan lapsikorotus. Kunnilla on erilaiset käytännöt asiakasmaksuihin nähden. Yllä mainittujen kustannusten korvaukseksi peritään lapselle maksettavat lapsilisät, perhe-eläkkeet, opintotuet, vammaistuet ja kuntoutusrahat. (Lastensuojelulaki 19, Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 ja 14 ) Perittäviä maksuja aloitetaan perimään sijoitusta seuraavan kuukauden alusta. Alle kuukauden pituisista sijoituksista ei tehdä perintää. Lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (lapsilisää ei lasketa mukaan) kerrytetään 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa (lastensuojelulaki 77 ). Sijoituksen alkaessa vanhemmalle ilmoitetaan, mitä hoidon korvaukseksi tullaan perimään. Tämän jälkeen laitetaan vireille edunvalvojan sijaishakemus. Vanhempia ohjataan varaamaan aika lastenvalvojalle elatussopimuksen tekemiseksi ITSENÄISTYMISVARAT Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona, on hänen itsenäistymistään varten kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Jollei lapsella tai nuorella ole tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Nuorta tulee ohjata ja tukea itsenäistymisvarojen käytön suunnittelussa Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana.

34 33 Lapsen perintöä, rikosvahinkotuloa tai vakuutuskorvauksia ei voida periä hoidon korvauksena. Jos lapsi saa perinnön, voidaan perintö ohjata edunvalvontatilille. Myös itsenäistymisvaratilille voidaan ohjata perintöä tai korvauksia, josta ne ovat nuoren käytettävissä 18-vuotiaana. 9. PERHEHOIDON TUEN MUOTOJA: 9.1 KESKI-SUOMEN PERHEHOIDON TUKIPILARIT Keski-Suomen perhehoidon tukipilarit on toimintamalli, jonka avulla taataan uusille sijaisvanhemmille kahden vuoden intensiivinen alkuvaiheen tuki vertaistuen ja työnohjauksen kautta. Perhehoitajille järjestetään mentorointia, intensiivisen tuen ryhmätapaamisia sekä työnohjausta. Sijaishuoltoyksikkö pyrkii ohjaamaan mentorin jokaiselle uudelle siajisperheelle. Asiasta sovitaan sijaisperheen ja kunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Mentoroinnin jälkeen sijaisperheelle lähetetään kutsu intensiivisen tuen ryhmään, jossa työnohjaajina on kokenut sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä. Tavoitteena on järjestää sijaisperheiden lapsille omia, samaan aikaan kokoontuvia vertaisryhmiä.