Etelä-Savon maakuntakaavan seurantaraportti 2012

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntakaavan seurantaraportti 2012 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 114:2012 ISBN (verkkojulkaisu) ISSN

2

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SEURANTARAPORTTI 2012 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO 2012

4 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SEURANTARAPORTTI 2012 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 114: 2012 Mikkeli 2012 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 760/MML/11 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh kirjaamo@esavo.fi faksi ISBN (pdf, verkkojulkaisu) ISSN

5 SISÄLLYS 1. MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA 1 sivu 2. KESKUSVERKKO, ASUMINEN JA ELINKEINORAKENTEET Keskusverkko ja asuminen Elinkeinorakenteet 4 3. MATKAILU JA VIRKISTYS Matkailu Virkistys 8 4. LIIKENNE Tieliikenne Rautatiet Vesiliikenne TEKNINEN HUOLTO JA ERITYISALUEET Vesihuolto Pohjavesialueet Maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet Energiantuotanto Voimalinjat Erityisalueet LUONNON JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Luonnonsuojelualueet Arvokkaat geologiset muodostumat Perinnemaisemat Kulttuuriympäristö JOHTOPÄÄTÖKSET Maakuntakaavan päivitystarpeet Maakuntakaavoitusohjelma LISÄTIETOJA MAAKUNTAKAAVOITUKSESTA 26

6

7 1. Maakuntakaavoitustilanne Etelä-Savossa Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntaliitto valitti vahvistuspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä , jolla valitukset hylättiin ja ympäristöministeriön vahvistuspäätös pidettiin voimassa. Kaava on laadittu koko Etelä-Savon alueelle ja siinä käsitellään kaikkia aluevaraustyyppejä. Vanhat seutukaavat on kumottu muilta osin paitsi ohjeellisen oikoratavarauksen osalta välillä Lahti-Heinola-Mikkeli. Etelä-Savon maakuntakaava käsittää maakuntakaavakartat (4 kpl) ja kolme julkaisua: kaavan merkinnät ja määräykset (julk.96:2009), kohdeluettelon (julk.97:2009) ja maakuntakaavan selostuksen (julk.98:2009). Kaava-aineistoon voi tutustua myös nettiosoitteessa: maakuntakaava. Tällä hetkellä ollaan laatimassa 1. vaihemaakuntakaavaa, jossa tutkitaan tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osoittamista maakuntakaavaan. Nyt käsillä olevassa raportissa luodaan katsaus maakuntakaavan toteutuneisuuteen, arvioidaan maakuntavarausten toteuttamisen edistämiseen tarvittavia painotuksia sekä tarkastellaan Etelä-Savon maakuntakaavan täydennys- ja muutostarpeita. 2. Keskusverkko, asuminen ja elinkeinorakenteet 2.1 Keskusverkko ja asuminen Maakuntakaavassa on osoitettu yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi suunnittelun painopisteitä. Maakunta- ja seutukeskusten asiointi- ja työssäkäyntialueelle suositellaan laadittavaksi kuntien yhteisiä strategisia maankäytön suunnitelmia. Suunnitelmat suositellaan laadittavaksi Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan lisäksi Varkauden ympäristöön. Vastaava suositus on kirjattu myös Pohjois-Savon maakuntakaavaan. Tällä hetkellä on käynnissä Savonlinnan kaupunkiseudun rakennemallityö. Mikkelin kaupunkiseudun rakennemallityö on hyväksymisvaiheessa. Maakuntakaavassa on osoitettu Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen keskustaajamat seutukaavan tapaan taajamatoimintojen aluevarauksella (A). Alempaa keskusverkkoa, taajamia, ei ole seutukaavasta poiketen osoitettu aluevarausmerkinnällä vaan ne on osoitettu kohdemerkinnällä (a). Keskusverkon mukaisten taajamatoimintojen alueiden maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Mikkelin keskustaajamalle on kaupunkiseutusuunnitelman perusteella osoitettu myös taajamarakenteen laajenemissuunta -nuolia. Paikalliskeskuksissa (a) kunnat määrittelevät maakuntakaavan määräysten ja suositusten sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjaamana yleiskaavoin taajamien ulottuvuudet. Taajamien osalta maakuntakaavassa on erikseen osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät luonnon- ja kulttuuriympäristön kohteet, maakunnallisesti merkittävät virkistysalueet sekä maakunnallisesti merkittävät kaupan suuryksiköiden sijoittumisalueet. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu keskusverkkoa täydentäviä maakunnallisia teollisuus- ja palvelukeskittymiä. 1

8 Maakuntakaavan yleispiirteinen esittämistapa taajamien osalta asettaa uusia vaatimuksien taajamien yleispiirteisen suunnittelun ajantasaisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja esittämistapaan. Tällä hetkellä tuoreita oikeusvaikutteisia koko taajaman maankäyttöä tarkastelevia yleiskaavoja on voimassa vain Hirvensalmella ja Mäntyharjulla. Taajamien kaavoitustilanne on parantumassa, sillä Enonkoski, Juva, Puumala, Ristiina ja Sulkava ovat käynnistäneet taajaman yleiskaavoituksen. Lisäksi neljässä muussa taajamassa on tehty lähiaikoina oikeusvaikutuksettomat koko taajaman yleiskaavat. Kaupunkien osalta Mikkelissä ja Savonlinnassa on voimassa esitystavaltaan lähellä asemakaavoja olevia taajaman osaa käsitteleviä osayleiskaavoja, mutta tuoretta kaupunkialueen kehittämislinjauksia sisältävää yleiskaavaa kummassakaan ei ole. Mikkelillä on tarkoitus käynnistää tämä yleiskaavatyö rakennemallityön pohjalta mahdollisesti jo vuonna Pieksämäellä on käynnistymissä kantakaupungin ja Naarajärven alueen käsittävä yleiskaavoitus. Pieksämäellä on saanut vuoden 2012 alussa lainvoiman mm. Veturitallien alueen käsittävä osayleiskaava. Tavoitteena maakuntakaavan kaavajärjestelmän kehittämisellä on kilpailukykyisen tonttitarjonnan edistäminen. Tällöin merkittävä osa taajamien rakenteellisen tarkastelua on asemakaavoitettujen alueiden toteutumisen tarkastelu ja asemakaavojen eli tonttitarjonnan aktiivinen kehittäminen kysyntää vastaavaksi. Lainsäädännössä kilpailukykyisen tonttitarjonnan luomiseen on otettu kantaa velvoittamalla kunnat seuraamaan asemakaavojen ajanmukaisuutta ja 2

9 tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Seuraava taulukko kuvaa Etelä-Savossa taajamien tämänhetkistä asemakaavoitustilannetta. Taulukon perusteella ei luonnollisestikaan voida vetää sellaista johtopäätöstä, että vanhat asemakaavat olisivat automaattisesti vanhentuneita tai uudistamisen tarpeessa. Asemakaavojen ajantasaisuuden ja niiden mahdollisen vajaakäyttöisyyden arvioinnin tarpeesta se kuitenkin antaa selvän viestin. Asemakaavojen ikäjakauma on kohentunut ensimmäisestä seurantaraportista mukavasti, sillä vuoden 2009 tilanteeseen nähden 2000-luvulla laadittujen asemakaavojen osuus on kasvanut 20%-yksiköstä 25%-yksikköön. Asemakaavan laatimisajankohta pinta-alan suhteen 12/ l 1990-l 1980-l 1970-l vanhempi Enonkoski 40 % 0 % 36 % 24 % 0 % Heinävesi 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % Hirvensalmi 51 % 21 % 13 % 8 % 7 % Joroinen kk 31 % 4 % 27 % 38 % 0 % Joroinen, Kuvansi 25 % 47 % 4 % 24 % 0 % Juva 40 % 44 % 10 % 6 % 0 % Kangasniemi 34 % 40 % 8 % 8 % 10 % Kerimäki 15 % 56 % 19 % 7 % 3 % Mikkeli, Anttola 29 % 19 % 18 % 34 % 0 % Mikkeli, Haukivuori 27 % 14 % 9 % 11 % 39 % Mikkeli, Keskusta+Rantakylä 26 % 18 % 38 % 12 % 6 % Mikkeli, Otava 12 % 19 % 54 % 13 % 2 % Mäntyharju 24 % 14 % 23 % 33 % 6 % Pertunmaa kk 9 % 40 % 42 % 9 % 0 % Pertunmaa, Kuortti 34 % 30 % 12 % 24 % 0 % Pieksämäki, Jäppilä 2 % 0 % 77 % 8 % 13 % Pieksämäki, Kantakaupunki+ Naarajärvi 19 % 18 % 26 % 16 % 21 % Pieksämäki, Virtasalmi 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % Punkaharju kk 34 % 26 % 17 % 6 % 17 % Punkaharju, Putikko 0 % 0 % 90 % 0 % 10 % Punkaharju, Tuunaans. 10 % 0 % 89 % 1 % 0 % Puumala 33 % 34 % 26 % 6 % 1 % Rantasalmi kk 1 % 88 % 11 % 0 % 0 % Rantasalmi, Asemank. 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % Rantasalmi, Asikkala 0 % 17 % 83 % 0 % 0 % Ristiina kk 35 % 22 % 26 % 10 % 7 % Ristiina, Pellos 4 % 4 % 34 % 58 % 0 % Savonlinna, keskusta 17 % 21 % 33 % 19 % 10 % Savonlinna, Savonranta Tiedot puuttuvat, koko kirkonkylän asemakaavan päivitys vireillä Sulkava 8 % 27 % 32 % 30 % 3 % Kaikki 25 % 22 % 29 % 16 % 8 % 3

10 Rakentamisen ohjaus ei taajamien reuna-alueilla ole kaikilta osin kaavoituksella ohjattua. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia taajamien eheälle kehittämiselle. Keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden osalta pääpaino maankäytön suunnittelussa lähiaikoina on ylikunnallisen yhteistyön ja kuntien oman kaavoitustyön edistämisessä. Asiointi- ja työssäkäyntialueiden kokonaisvaltainen strateginen suunnittelu on Mikkelin seudulla valmistumassa ja käynnissä myös Savonlinnan seudulla. Kuntien tonttitarjonnan kehittämiseen kuntataajamissa tarvitaan panostuksia. Asemakaavat eivät ole kaikissa taajamissa niin ajan tasalla ja kilpailukykyisiä kuin niiden tulisi olla. Tämä edellyttää kunnilta pikaisesti asemakaavojen saneerausohjelmien laadintaa ja taajamien kehittämisohjelmien käynnistämistä. Tässä yhteydessä tarvitaan kunnissa kaavoittamisen pohjaksi analyyttistä kehittämisideointia. 2.2 Elinkeinorakenteet Kaupunkien keskustatoimintojen alueiden (c) osalta maakuntakaava edellyttää keskustatoimintojen alueiden ulottuvuuksien määrittämistä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kun alue on määritelty oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, voidaan alueelle sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä, kaupunkikeskustoihin seudullisia ja muihin keskustoihin paikallisia. Kaupungeista Mikkelissä ja Savonlinnassa tämä on tarpeen, Pieksämäellä määrittely on osittain tehty, sillä osa Pieksämäen kantakaupungin ydinkeskustasta on mukana alkuvuodesta 2012 lainvoiman saaneessa osayleiskaavassa. Muiden taajamien osalta keskustatoimintojen alueen ulottuvuudet on määritelty ajantasaisessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vain Mäntyharjulla ja sisällöltään vanhentuneessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa Ristiinassa. Palvelujen alue kohdemerkinnällä (p) on osoitettu kaksi seudullisesti merkittävää keskusverkon ulkopuolista yksityisten ja julkisten palvelujen aluekohdetta (Pertunmaa, Kuortti ja Pieksä- 4

11 mäki, Nenonpelto (Vaalijala)). Lisäksi Mikkelin Tikkalan alue on osoitettu teollisuuden ja palveluiden seudullisena kohteena (t/p). Pääosa Etelä-Savon merkittävästä teollisuudesta sijoittuu taajamatoimintojen alueille. Erillisellä teollisuusalueen kohdemerkinnällä (t) maakuntakaavassa on osoitettu taajamien ulkopuolella olevia seudullisesti merkittäviä teollisuusalueita, jotka ovat Pelloksen alue Ristiinassa, Rantasalmen aseman alue Rantasalmella sekä Voikosken alue Mäntyharjun ja Valkealan rajalla. Elinkeinorakenteisiin liittyvien merkintöjen osalta tilanne on seuraava: km 8.43 Mikkeli, Länsisilta. Alueella ei ole koko alueen kattavaa suunnitelmaa palveluiden järjestämiselle. Alueen toteutetussa osassa on TIVA-kauppaa, eli autokaupan keskittymä sekä mm. huonekalukauppa. km Savonlinna, Nojanmaa. Alueella ei ole voimassa olevia kaavoja uusien palveluiden järjestämiselle. Alueella on tällä hetkellä yksi vähittäiskaupan suuryksikkö (Prisma) sekä rautakauppa. Alueelle on laadittu Prisman laajennuksen mahdollistava asemakaavan muutos sekä lähdössä liikkeelle uusien palvelukorttelien kaavoitus valtatie 13:n itäpuolelle. t/p 8.30 Mikkeli, Tikkala. Tikkalan on kaavoitettu palveluiden ja teollisuuden alueita. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava ja osalla aluetta asemakaava. Lisäksi alueelle on laadittu osayleiskaava, jossa suunnitellaan vanhan kaatopaikan ympäristöön lisää teollisuustoimintojen aluetta. Kyseessä on vain osaa Tikkalan alueesta käsittelevä kaavahanke. Tällä hetkellä Tikkalassa toimii Portin teurastamo. t 9.42 Mäntyharju, Voikoski. Alueella toimii perinteikäs Woikoski Oy. Pitkään samalla paikalla jatkuneen toiminnan kehittämissuunnitelmia hahmotellaan parhaillaan vireillä olevassa yleiskaavassa. p Pertunmaa, Kuortti. Kuortin alueella on voimassa asemakaava, joka on toteutunut niin, että on jäljellä muutama palveluiden korttelialue. Alueella on tarvetta yleiskaavalliseen tarkasteluun alueen kehittämiseksi. p Pieksämäki, Vaalijala. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen ja Nenonpellon asuinalueen alueella on voimassa asemakaava. t Rantasalmi, Rantasalmen asema. Rantasalmen asemakylän koko asemakaava on saneerattu muutama vuosi sitten, ja tässä yhteydessä alueen tonttivarantoa on täydennetty. t Ristiina, Pellos. Vaneritehtaan ympärille syntynyt taajama on kaavoitettu pääosin 1970-luvulla. Alueella ei ole juuri kaavallista valmiutta uusinvestointeihin ja kunta onkin käynnistänyt alueen yleiskaavoittamisen. Edellä lueteltujen kohteiden lisäksi kuntien kaavoissa on tonttireserviä elinkeinoelämän tarpeisiin yleis- ja asemakaavoissa: Juva, Vehmaa. Alueella on voimassa aiemmin laadittu asemakaava, jossa on KM-1- merkinnällä kahdessa korttelialueessa (yht. 9,6 ha) yhteensä rakennusoikeutta k-m². Alueelle on vireillä yleiskaavan laadinta. Mikkeli, Visulahti. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä osalla aluetta asemakaava jotka mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikkö- ja TIVA-kaupan keskittymän rakentamisen alueelle. Yleiskaavan kokonaisrakennusoikeus palvelujen osalta k-m². Asemakaavassa puolestaan on kaksi KM-korttelia (Liike-rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön). Korttelien rakennusoikeudet ovat ja k-m². Yleis- ja asemakaavaa voidaan toteuttaa vahvistuspäätöksestä riippumatta normaalisti. 5

12 Savonlinna, Länsiportti. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa alueelle on osoitettu palveluiden alueita. Vähittäiskaupan seudullisia suuryksiköitä yleiskaavassa ei alueelle ole osoitettu, paikallisia kylläkin. Yleiskaavamuutoksen perusteella alueelle voisi sijoittua TIVA-kauppaa. Pieksämäki, Naiskangas. Alueella ei ole voimassa olevia kaavoja palveluiden järjestämiselle. Alue on mukana aloitusvaiheessa olevassa Kantakaupungin ja Naarajärven käsittävässä yleiskaavassa. Keväällä 2011 tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskaupan ohjauksen osalta. Lakimuutoksessa myös paljon tilaa vievä kauppa (mm. autokauppa, rautakauppa, huonekalukauppa) on tuli maakuntakaavalla ohjattavaksi kaupan muodoksi. Lakimuutos tuo kevääseen 2015 ulottuvan siirtymäajan puitteissa tarpeen vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös ympäristöministeriön vahvistamatta jättämien kaupan merkintöjen roolitus kaupan palveluverkossa. Lakimuutos merkitsee myös sitä, että maakuntakaavan p-kohteiden osalta maakuntakaavaan tulee muutospaineita. Siirtymäajan puitteissa myös kunnilla on mahdollisuus tarkistaa paljon tilaa vievän kaupan kaavat ajantasalle. 6

13 3. Matkailu ja virkistys 3.1 Matkailu Maakuntakaavan matkailuteemassa on osoitettu yksityiskohtaisemman suunnittelun ja matkailukeskittymien painopisteitä. Vesistömatkailun kehittämisvyöhykkeinä maakuntakaavassa on esitetty koko Vuoksen vesistöalue sekä Mäntyharjun reitti. Kehittämisvyöhykkeelle kohdistuu maakunnallisia ja ylimaakunnallisia kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi sillä on haluttu korostaa matkailun, varsinkin matkailukeskittymien strategisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun tarvetta. Savonlinnan kaupunkiseudun rakennemallihankkeessa tarkastellaan seudun matkailukenttää kehittämisperiaatemerkinnässä esitetyllä tavalla. Maakuntakaavassa on osoitettu matkailupalvelujen kohdemerkinnällä (rm) Vuoksen vesistöalueeseen ja Mäntyharjun reittiin kytkeytyviä, maakunnallisesti merkittäviä kulttuuri-, luonto-, vesistö- ja/tai liikuntamatkailun painopistealueita. Luetellut matkailuteemat ovat maakunnan matkailustrategian mukaisia matkailun avainteemoja. Kaavamerkintä osoittaa matkailun painopistealueen likimääräisen sijainnin, mutta sen ulottuvuudet määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Painopisteet kytkeytyvät vesistömatkailun kehittämisvyöhykkeisiin ja ovat toiminnallisia ryppäitä, ei niinkään yksittäisiä matkailukohteita. Painopistealueiden yksityiskohtaisempi suunnittelu ja rajaus sekä siihen toiminnallisesti ja/tai rakenteellisesti liittyvien matkailualueiden kytkeytymisen suunnittelu tapahtu- 7

14 vat matkailun kehittämissuunnittelun ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta. Maankäytön, matkailun, palvelujen ja liikenteen sekä alueen oloista johtuvien erityisten tarpeiden yhteensovittamiseksi matkailukeskittymille tulisi laatia rakenne- ja kehittämissuunnitelma sekä strateginen yleiskaava, joka osoittaa yksityiskohtaisemmin matkailun painopistealueet, kehittämisvyöhykkeet ja niiden kehittämistarpeet sekä ohjaa suunnittelu- ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Toistaiseksi matkailun kehittämissuunnitelmia on laadittu 12:sta rm-kohteesta Vihantasalmen, Punkaharjun ja Puumalan matkailuryppäille. Rantasalmella Porosalmen alueella on puolestaan vireillä osayleiskaavahanke, jossa suunnitellaan tämän matkailuryppään ydinalueen kehittämistä ja suhdetta Linnasaaren kansallispuiston luontoarvoihin niin matkailullisessa hyödyntämismielessä kuin myös mahdollisten luontoarvoihin vaikuttavien tekijöiden lieventämismielessä. Vuonna 2011 on Sulkavan kunta käynnistänyt Lohilahden alueen yleiskaavan laadinnan. Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueille on käynnistetty kesällä 2012 Leader-rahoitteisena matkailun kehittämissuunnitelman laatiminen. Muilla rm-kohteilla ei ole tällä hetkellä vireillä kehittämissuunnitelmien tai kaavojen laadintaa. Matkailun osalta tilanne on samankaltainen kuin keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden osalta eli pääpaino matkailun maankäytön suunnittelussa lähiaikoina on ylikunnallisen yhteistyön, viranomaisten ja toimijoiden yhteistyön lisäämisestä matkailun kehittämissuunnitelmien laadinnassa sekä kuntien oman kaavoitustyön edistämisessä. Savonlinnan seudun rakennemallityön yhteydessä voi tulla ajankohtaiseksi myös maakuntakaavan matkailumerkintöjen tarkentaminen alueella. 3.2 Virkistys Maakuntakaavan virkistyskäyttöön liittyviä aluevarauksia ovat virkistysmatkailualue (V-rm), virkistysalue (V) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta (MU). Lisäksi kaavassa on kohdemerkinnällä osoitettu retkisatamat (V1), yhteystarvenuolella kaupunkien keskusta-alueiden viheryhteystarpeet sekä ohjeellisella katkoviivamerkinnällä melontareitit (mlr), moottorikelkkailureitit (mr) ja retkeilyreitit (rr). Virkistysalueiden toteuttaminen kuuluu kunnalle ja tapahtuu pääasiassa kaavoituksen kautta. Kuntien tulee huolehtia myös virkistysrakenteiden ylläpidosta. Virkistysmatkailualueet (V-rm) ovat uusia virkistyskäyttöä ja majoituspalveluita yhdistävä merkintämuoto maakuntakaavassa. Näitä on osoitettu maakuntakaavaan 12 kpl. Näistä viidellä, Heinäveden Pääskyvuoren, Joroisten Kotkatharjulla, Kerimäen Huosion, Rantasalmen Asikkalan ja Savonlinnan Tanhuvaaran alueella, on voimassa kaava joissa virkistyskäyttö ja matkailurakentaminen on yhteen sovitettu. Muilla alueille ei ole joko laadittua kaavaa tai voimassa olevassa kaavassa ei ole tarkasteltu virkistyskäytön ja matkailurakentamisen yhteensovittamista. Virkistysalueet (V) ovat lähes kattavasti kuntien yleiskaavoissa virkistysaluemerkinnöin, samoin retkisatamat. Viheryhteystarpeita Mikkelin ja Pieksämäen keskusta-alueilla ei ole yleiskaavoilla suunniteltu. Maakuntakaavassa ei enää esitetä taajamien lähivirkistysalueita, vaan taajamien asukkaiden virkistystarpeiden turvaaminen on jätetty kuntakaavoituksen asiaksi. Nähtäväksi jää, tuleeko kunnille houkutusta ottaa nykyiset virkistysalueet muuhun käyttöön, jolloin saattaa tulla tarvetta virkistysalueiden maakuntakaavatasoiseen tarkasteluun myös taajamien osalta. Maakuntakaavassa suositellaan, että kunnat laatisivat virkistysaluestrategiat, joissa määriteltäisiin kuntalaisille varattavat virkistyspalvelut, niiden taso ja vastuutaho. Mikkelissä asiaa tullaan käsittelemään laadittavan yleiskaavan yhteydessä. Savonlinnassa on virkistyskäyttöön liittyviä asioita käsitelty rakennemallityössä sekä juuri valmistuneessa selvityksessä kansallisesta kau- 8

15 punkipuistosta. Valmistuessaan selvitykset ja projektit voivat aiheuttaa maakuntakaavan virkistysaluevarausten uudelleen arviointia. Virkistysrakenteita suunnitellaan ja rakennetaan usein projektirahalla. Pidä Saaristo Siistinä ry on saanut maakuntaliitolta EU:n aluekehittämisrahaa retkisataminen kunnostustarpeen kartoittamiseen ja kunnostussuunnitelmien laatimiseen. Hankkeen aikana kartoitetaan kaikki kuntien ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n ylläpitämien retkisatamien varustus ja kunto. Maastotyöt tehdään kesällä Retkisatamien varustetaso ja kunto kartoitetaan EU-projektissa. Kuva: Sanna Poutamo Maakuntaliitto on myöntänyt EU:n aluekehittämisrahaa myös Mäntyharjun seudun elinkeinojen kehitys Oy:lle retkeilyreitistöhankkeeseen. Hankkeessa toteutetaan ympärivuotisessa käytössä oleva luontomatkailukokonaisuus Mäntyharjulta läheiseen Repoveden kansallispuistoon. Keväällä 2012 vuoden retkeilykohteeksi valittu Repoveden kansallispuisto on yli vuotuisella kävijämäärällä mitattuna yksi Eteläisen Suomen suosituimmista kansallispuistoista. Mäntyharjun puolelle rakennetaan lähes 50 kilometriä maastopyöräilyyn soveltuvia reittivaihtoehtoja, kunnostetaan patikointi- ja melontareitti, parannetaan alueen taukopaikkoja ja nostetaan reitin matkailuyrittäjien palveluita sekä kulttuurikohteita paremmin esille. 9

16 4. Liikenne 4.1 Tieliikenne Maakuntakaavaan on merkitty maantieverkosta valta-, kanta- ja seututiet sekä tärkeimmät yhdystiet. Valtateistä omana ryhmänään (valtatie/runkotie) on esitetty valtakunnallisesti merkittävänä valtatie viisi. Kaupunkien katuverkoista kaavassa on tärkeimmät pääkadut. Lisäksi on esitetty runko- ja valtateiden nykyiset sekä suunnitellut eritasoliittymät. Valta- kanta- ja seututeitä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi valta- ja kantateille on annettu suunnittelumääräys. Valtatie 5 parantaminen runkotietasoon Mikkelin eteläpuolella Koirakiven ja Huruksen välillä valmistui syksyllä Tiesuunnitelma on hyväksytty Liikennevirastossa Mikkelin kohdalla välille Pitkäjärvi Asema. Liikennepoliittisessa selonteossa ko. yhteysväli laajennettuna Visulahteen asti on mukana hallituskaudella aloitettavana kehittämishankkeena. Tiesuunnitelman laatiminen on käynnissä Mikkelin ja Juvan välille. Suunnitelma valmistuu v Lisäksi vuoden 2012 keväällä käynnistyi yleissuunnitelman ja YVAn laadinta välillä Hietanen Pitkäjärvi. Valtatiellä 14 Savonlinnan kohdalla rakennustyöt ovat käynnissä. Liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeen ns. kolmannen vaiheen toteuttaminen lykkääntyy huolimatta siitä, että kyseessä on osa jo rakenteilla olevaa hanketta, joka tulisi toteuttaa keskeytyksittä. Valtatien 23 parantamiseksi on tiesuunnittelu käynnissä Varkauden ja Karvion välillä sekä Pieksämäellä Naiskankaan kohdalla. 10

17 Itä-Suomen kolme maakuntaa, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Liikennevirasto hyväksyivät ja allekirjoittivat Itä-Suomen liikennestrategian loppuvuodesta Strategiassa on määritelty Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset ja liikenneverkonkärkihankkeet. Strategian tavoitteena oli myös tukea Liikenneviraston liikennejärjestelmän pitkän tähtäyksen suunnitelmaa ja vaikuttaa valmisteilla olleeseen liikennepoliittiseen selontekoon. Strategian pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma vuoden 2012 aikana Itä-Suomen liikennejärjestelmän ja liikennejärjestelmätyön kehittämiseksi. Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui ja seudullinen liikennejärjestelmätyöryhmä aloitti toimintansa vuonna Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu käynnistyi yhdessä aluerakennemallityön kanssa syksyllä Rautatiet Maakuntakaavaan on merkitty rautatieverkosta pää- ja yhdys/sivuradat. Radoista omana ryhmänään (päärata/runkorata) on esitetty valtakunnallisesti merkittävänä Savonrata. Etelä-Savon maakuntakaava korvaa Etelä-Savon seutukaavan lukuun ottamatta ohjeellinen päärata merkinnällä vahvistetussa seutukaavassa osoitettua Mikkeli-Lahti rataa (pr ), joka on jätetty seutukaavasta voimaan. Kaikkia ratoja koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi pääradoille on annettu tasoristeysten poistamista koskeva suunnittelumääräys. Savonradalla on käynnissä nopeustason nostamiseen tähtäävä työ Mikkelin ja Haukivuoren välillä. Lisäksi laaditaan suunnitelma Partaharjun tasoristeyksen poistamiseksi, mikä on tavoitteena toteuttaa osana radan perusparannusta. Savonlinnassa rinnakkaisväylän viereen siirretty rautatie on otettu käyttöön. 11

18 4.3 Vesiliikenne Maakuntakaavaan on merkitty nykyiset syvä-, laiva- ja veneväylät. Kaavassa ovat myös satama-alueet, venesatamat sekä uiton toimintapaikat. Kaikkia syvä- ja laivaväyliä, satamia ja uiton toimintapaikkoja koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi väylille on annettu suunnittelu- ja rakentamismääräyksiä. Savonlinnan syväsatama siirretään nykyiseltä paikaltaan Haislahdesta Vuohisaareen. Maakuntakaavassa on esitetty Savonlinnan syväsataman vaihtoehtoisena sijaintipaikkana Laitaatsalmi, jota koskeva merkintä tullaan poistamaan maakuntakaavasta vaihekaavoituksen yhteydessä. 12

19 5. Tekninen huolto ja erityisalueet 5.1 Vesihuolto Maakuntakaavaan on merkitty alueellisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot sekä merkittävimmät vesijohto- ja siirtoviemärilinjat. Näitä merkintöjä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Mikkeli on valinnut Metsä-Sairilan alueen uuden jätevedenpuhdistamon sijoituspaikaksi. Maakuntakaavassa on esitetty Mikkelin jätevedenpuhdistamolle vaihtoehtoisena sijaintipaikkana Pirttilampi, jota koskeva merkintä tullaan poistamaan maakuntakaavasta vaihekaavoituksen yhteydessä. Ohjeellisista päävesijohdoista on toteutettu Mäntyharju-Pertunmaa ja Vaalijala Pieksämäki ohjeellinen päävesijohto. Savonlinna-Enonkoski välin päävesijohdon yleissuunnittelu on käynnissä. Ohjeellinen runkoviemäri Vaalijala-Vehkanotko on myös toteutettu. 5.2 Pohjavesialueet Maakuntakaavaan on merkitty vedenhankinnan kannalta tärkeät I-luokan pohjavesialueet sekä vedenhankintaan soveltuvat II-luokan pohjavesialueet merkinnällä pv. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Maa-ainesten ottaminen tulee sallia vain maisemointialueille, mikäli se ei vaaranna pohjaveden laatua tai vähennä sen määrää. Maakuntakaavan suosituksen mukaan pohjavesialueille tulisi laatia suojelusuunnitelma. Etelä-Savon ELY-keskus on tehnyt Etelä-Savon pohjavesien hoidon toimenpideohjelman (julk. 3/2010). Siihen on koottu pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Etelä-Savossa on 148 I ja II luokan pohjavesialuetta. Pohjavesialueita, joiden pinta-alasta yli 10 % on maa-ainesten oton piirissä, on kahdeksan. Pohjavesialueita, joiden pinta-alasta 1-10 % :lla on ottotoimintaa on yhteensä 89 kpl ja alueita, joilta ei oteta lainkaan maa-aineksia on 41 kpl (28 %). Pohjaveden kuntakohtainen tai pohjavesialuekohtainen suojelusuunnitelma on keskeinen vesienhoidon väline. Suojelusuunnitelman laatiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Suojelusuunnitelmia on laadittu vedenottajien, kuntien ja ELY-keskuksen toimesta 1990-luvulta saakka yhteensä 38 pohjavesialueelle. Viimeisimmät suojelusuunnitelmat on laadittu EU-rahoitteisella kolmivuotisella pohjavesien suojelusuunnitelma - projektilla, joka jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka. Pohjavesien suojelusuunnitelma - projektin toimesta julkaistiin lisäksi vuosina tehdyn Etelä-Savon POSKI projektin aineisto nettijulkaisuna (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Etelä-Savon loppuraportti. Etelä-Savon ELY-keskuksen julkaisu 9/2010). Savonlinnan seudulla on meneillään EU-osarahoitteinen Savonlinnan seudun vedenhankinnan varmistaminen hanke (Varmavesi-hanke), jossa selvitetään Savonlinnan vedenhankinnan eri vaihtoehtoja ja tutkitaan pohjavesialueita. Hankkeessa on mukana Savonlinnan kaupunki, Punkaharjun, Kerimäen ja Enonkosken kunnat sekä Etelä-Savon ELY-keskus. Hankkeen tavoitteena on myös selvittää tekopohjaveden tuottamisen mahdollisuudet ja pohjaveden oton tehostaminen. 13

20 Myös Mikkelin seudulla on alkanut Mikkelin seudun vedenhankinnan varmistaminen (Severi) hanke. Hankkeessa ovat mukana Mikkelin kaupungin lisäksi Hirvensalmen, Ristiinan ja Puumalan kunnat. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun. ELY-keskus on asettanut vesienhoitokaudelle vesienhoidon yhteistyöryhmän seuraamaan vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteutumista ja esittämään tavoitteita viranomaisten toiminnalle. Lisäksi on perustettu viisi toiminta-/hankeryhmää vesienhoidon painopistealueille. Ryhmissä käsitellään myös pohjavesiasioista. Maakuntaliiton edustaja on mukana vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Vesienhoitosuunnitelma päivitetään vuoteen 2015 mennessä. 5.3 Maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet Maakuntakaavassa osoitetaan merkinnällä EO maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita ja merkinnällä EO1 kallio- tai rakennuskiviaineisten ottoon soveltuvia alueita. Lisäksi kaavaan on merkitty tuotannossa olevat kaivosalueet merkinnällä EK. Geologian tutkimuskeskus (GTK) pitää yllä kiviainesten tilinpitojärjestelmää (kitti). Se on karttapalvelu, joka on muodostettu yhdistämällä maa-aineslain mukaiset lupa- ja seurantatiedot 14

21 sekä GTK:n maa-ainesrekisterin tiedot. Palvelusta saadaan tieto jäljellä olevista kiviaineksista. Palveluun on liitetty lisäksi mm. ympäristöhallinnon pohjavesialuetiedot ja luonnonsuojeluaineistot sekä maanmittauslaitoksen pohjakartta-aineistot sekä hallinnollisia rajoja. Tietojärjestelmän mukaan maakuntakaavan maa-ainesten ottamiseen soveltuvista alueista kolmasosalla on voimassa oleva ottolupa/lupia (kts. kuva). Kallio- ja rakennuskivien ottotoimintaan soveltuvista alueista vain noin 15 %:lla on voimassa oleva ottolupa. Geologian tutkimuskeskus on käynnistänyt Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen projektin Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämän EU-rahoituksen turvin. Projektin aikataulu on Projektissa inventoidaan tarkemmin Etelä-Savon POSKI -projektissa ( ) tutkitut maa-ainesten ottoalueet käyttökelpoisten maa-ainesmäärien osalta. Tavoitteena on osoittaa kiviainesten otolle sellaiset paikat, jotka ovat sekä laadullisesti ja määrällisesti, että myös logistisesti hyödynnettävissä. Projektin myötä maakuntakaavan maa-ainesten ottoalueiden rajaukset tarkentuvat, mikä saattaa aiheuttaa myös maakuntakaavaan muutoksia. GTK esitti maakuntakaavaprosessin yhteydessä antamassaan lausunnossa, että maakuntakaavatasolla tulisi tutkia metallisten malmiaiheiden suhdetta muuhun maankäyttöön. Tällaisia malmiaiheita sijoittuu Etelä-Savossa Enonkosken, Joroisten, Juvan ja Savonlinnan kuntien alueilla. Osa näistä voi tulevaisuudessa nousta potentiaalisiksi kaivosalueiksi mm. metallien hintakehityksen seurauksena. 15

22 5.4 Energiantuotanto Maakuntakaavaan on merkitty tuotannossa olevat tai ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa ympäristöluvan saaneet turvetuotantoalueet. Lisäksi on annettu alueiden käyttöönoton suunnittelussa huomioon otettavia asioita koskeva suunnittelumääräys. Voimassa olevassa Etelä- Savon maakuntakaavassa ei siis ole osoitettu soiden luonnontilaisuuden arviointiin perustuvia uusia turvetuotantoaluevarauksia. Keväällä 2011 valmistui Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (Työryhmämuistio MMM 2011:1). Ehdotus määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet soiden ja turvemaiden käytölle. Strategiassa esitetään maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen lisäämistä soiden ja turvemaiden maankäytön ohjaamisessa. GTK on inventoinut ja kartoittanut Etelä-Savossa yli 750 suota, joiden yhteenlaskettu pintaala on noin ha. Kartoitus- ja inventointityö luovat pohjan laajalle tietoaineistolle, jonka avulla eri maankäyttömuotoja voidaan kohdentaa niihin parhaiten soveltuville alueille. Inventoinneissa turvetuotantokelpoisuutta on arvioitu lähinnä seuraavilla kriteereillä: turvekerrostuman paksuus, turvelaji, turpeen maatuneisuus sekä turpeen muut fysikaaliset ja tietyt kemialliset ominaisuudet ja kuivatettavuus. Aineiston mukaan Etelä-Savossa on yli 200 (n ha) suoaluetta, joiden mahdollinen tuotantoala on yli 30 hehtaaria edellä mainituilla kriteereillä. Mahdollisen turvetuotantoa käsittelevän vaihemaakuntakaavan yhteydessä arviointia suoalueitten soveltuvuudesta tuotantoon tarkennetaan selvittämällä mm. suoalueiden luontoarvot, tuotannon vesistövaikutukset maakuntakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Valtio on ryhtynyt ilmastopoliittisin toimin edistämään ilmastomuutoksen hillintää ja energiatehokkuuden lisäämistä laajalla rintamalla. Osana tätä tavoitetta on käynnistetty Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman laatiminen. Ohjelmassa pyritään mm. esittämään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi maakunnallisella tasolla. Itä-Suomen liitot ovat lisäksi päivittäneet Itä-Suomen bioenergiaohjelman (2011). 16

23 Ympäristöministeriö tukee osana valtakunnallista ilmastopolitiikkaa tuulivoimatuotannon edistämistä Itämeren rannikkoalueen lisäksi myös Sisä-Suomessa. Ympäristöministeriö myönsi vuodelle 2010 rahoituksen Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen yhteiseen tuulivoimatuotannon toimintaedellytyksiä tutkivaan hankkeeseen. Maakuntaliitto haki ja sai ympäristöministeriöltä rahoituksen varsinaiseen tuulipuistojen vaihemaakuntakaavoitukseen vuosille Tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaava on vireillä ja etenee vuoden 2012 aikana valmisteluvaiheen kuulemiseen. 5.5 Voimalinjat Maakuntakaavassa esitetään nykyiset ja uudet 400 kv ja 110 kv johdot, 400 kv suurmuuntamot sekä varavoimalaitos. Näitä merkintöjä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kerimäen ja Punkaharjun alueella on uusi 110 kv voimajohto Iskola-Kulennoinen (z 7.377) rakennettu. Yllikkälä-Huutokoski uuden 400 kv voimajohdon (z 8.384) rakentaminen on käynnissä. Varkaus Ristiinan ja Mäntyharjun alueella yhteystarvemerkinnällä maakuntakaavassa olevan 110 kv voimajohdon Ristiina-Mustalampi (z ) suunnittelu on käynnissä. 5.6 Erityisalueet Itä-Suomen jätesuunnitelma valmistui vuoden 2009 lopulla ja käynnissä on toimenpiteiden priorisointi. Tarkistettujen valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavassa on osoitettu Puolustusvoimain toiminnan kannalta tarpeelliset alueet, seudulliset ampuma-alueet sekä Motoparkin ja Naarajärven erityisalueet. Lisäksi kaavassa on osoitettu erityisalueiden lähiympäristön maankäytössä huomioitava melumerkintä. Kaavassa on osoitettu olemassa oleva tilanne eivätkä merkinnät aiheuta erityistoimenpiteitä. Puolustusvoimat suunnittelevat Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen harjoitusolosuhteiden kehittämistä. Mm. raskaiden aseiden suunnitellut uudet ampuma- ja maalialueet aiheuttavat muutoksia toiminnasta aiheutuvan melun kulkeutumisen suhteen. Keskeneräisten suunnitelmien vuoksi myös toiminnan aiheuttaman melun vaikutuspiirin maankäytön suunnittelu on ollut pysähdyksissä, mutta käynnistymässä uudelleen vuoden 2012 aikana. 17

24 6. Luonnon ja kulttuuriympäristö 6.1 Luonnonsuojelualueet Maakuntakaavaan on merkitty Natura 2000 luonnonsuojelualueverkostoon kuuluvat alueet erityisominaisuutta ilmaisevalla nat merkinnällä. Sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittävät luonnonsuojelualuevaraukset osoitetaan SL-merkinnällä. Lisäksi kaavassa on arvokkaita harjualueita (ge) ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Perinnemaisemat osoitetaan MYp -merkinnällä. Etelä-Savossa valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvista kohteista on toteutettu 98 % joko yksityisinä suojelualueina tai ostettuina valtiolle. Valtiolle suojelutarkoituksiin ostettuja alueita ei kuitenkaan ole vielä perustettu suojelualueiksi lailla tai asetuksella kuin pieni osa. Maakunnallisesti merkittävistä suojelukohteista (maakuntakaavan ja yleiskaavan suojelualuevarauksista) on toteutettu noin 70 %. Maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen on perustettu myös muutamia uusia luonnonsuojelualueita, jotka eivät ole olleet varauksina mukana maakuntakaavassa. Nämä ovat pääasiassa METSO -ohjelmasta toteutettuja alueita. Lisäksi joitakin alueita on toteutettu maakuntakaavarajauksesta poikkeavalla tavalla joko suurempina tai suppeampina. Maakuntakaavasta puuttuvia alueita on tällä hetkellä ( ) yhteensä 891 ha. Merkittävimmät uudet suojelukohteet ovat METSO kohteita ja kaavojen suojelualuevarauksia. Maakuntakaavassa olevat suojelualuerajaukset ovat laajentuneet 96 ha:lla. Natura-alueita toteutetaan paitsi perustamalla niistä luonnonsuojelualueita, myös erillislainsäädännön mukaisin toimin. Näitä erillislakeja ovat mm. maankäyttö- ja rakentamislaki, maastoliikennelaki, kalastuslaki, metsälaki yms. Etelä-Savon ELY-keskus on määritellyt kaikille Natura-alueille toteuttamiskeinot (Ustinov, A Etelä-Savon Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Etelä-Savon ympäristökeskuksen moniste 70). Tavoite, ha Toteutettu, ha Jäljellä, ha Toteutus% Ohjelma kansallispuistot lehtojensuojelohjelma lintuvesiensuojeluohjelma 1) vanhojen metsien suojeluohjelma rantojensuojeluohjelma 2) soidensuojeluohjelma harjujensuojeluohjelma, 3) VS-tikan suojelusuunnitelma I, 4) VS-tikan suojelusuunnitelma II Natura 2000 uudet Kaavojen suojelukohteet, jotka naturassa Yhteensä 5) Luonnonsuojeluohjelmien toteutustilanne (Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus) 1) Lintuvesiä on toteutettu vesilailla 846 ha 2) Rantoja on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslailla 3952 ha 3) Harjujensuojeluohjelmassa pääasiallinen toteutustapa on maa-aineslaki, maa-aineslailla toteutettu 811 ha. 4) Valkoselkätikkaa on suojeltu myös metsänhoitosuosituksin 5) Ohjelmat osin päällekkäisiä, päällekkäiset kohteet on listattu vain yhteen ohjelmaan 18

25 Suojelualueiden toteuttamisesta ollaan siirtymässä niiden hoidon ja käytön suunnitteluun. Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa on määritelty kiireellisyysjärjestys alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Metsähallitus on tehnyt seuraavat luonnonsuojelu- ja Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat: Repovesi (2004), Kermajärvi (2004), Kolovesi (2010), Linnansaaren kansallispuisto (2010), Pihlajaveden Natura-alue (2011), Lietveden ja Luonterin Natura-alueet (2010) sekä Punkaharjun, Puruveden, Puruveden valkoselkätikkametsien ja Vilkonsuon Natura-alueet (2011). Etelä-Savon ELY-keskuksessa on laadittu Vaahersalonlammen luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma (2006), Putkilahti-Ruskeaperän Natura 2000 alueen hoitosuunnitelma (2007) ja Pukkiselän Natura 2000 alueen hoitosuunnitelma (2009). Saimaan Natura- ja luonnonsuojelualuevarauksilla suojellaan myös erittäin uhanalaista saimaannorppaa. Ympäristöministeriössä on tehty Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma (Ympäristöministeriö ). Etelä-Savon ELY-keskus tekee verkkokalastuskieltosopimukset norpan pesimäalueille. Verkkokalastuskieltoalue laajeni sopimusteitse noin 1800 neliökilometriin. Verkoilla kalastaminen on kielletty saimaannorpan keskeisillä lisääntymisalueilla välisenä aikana. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on saanut Euroopan unionin Life+ -rahaston avustusta Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen projektiin. Kolmivuotinen hanke toteutetaan yhdessä muiden Itä-Suomen ELY-keskusten kanssa. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on jakaa tietoa Saimaan uhanalaisista kalalajeista (järvilohi, järvitaimen, nieriä, harjus) ja kertoa kalastuksen vaikutuksesta niihin. 19

26 Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Lisäksi alueiden käytössä tulee edistää hiljaisten alueiden säilymistä. Ekologisia käytäviä ja hiljaisia alueita ei Etelä-Savossa ole vielä inventoitu. Inventointitarvetta harkitaan vaihemaakuntakaavapäätösten yhteydessä. 6.2 Arvokkaat geologiset muodostumat Maakuntakaavassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harjualueet. Etelä-Savon osalta ovat valmistuneet myös valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden ja moreenialueiden inventoinnit. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on 97 kpl ja moreenialueita 47 kpl. Vuonna 2011 valmistui myös selvitys valtakunnallisesti arvokkaista tuuli- ja rantakerrostumista. Näitä alueita on Etelä-Savossa yhdeksän ja niiden yhteispinta-ala on 103 ha. Alueet tullaan huomioimaan vaihekaavassa. 6.3 Perinnemaisemat Vuonna 2006 valmistui Etelä-Savon alueellinen perinnebiotooppien hoito-ohjelma, jossa on määritelty mm. kohteiden hoidon kiireellisyys ja hoidon kustannukset. Hoito-ohjelman mukaisesti ELY-keskus on mm. tehnyt seurantainventointeja ja inventoinut uusia perinnebiotooppeja, laatinut hoitosuunnitelmia sekä koonnut esittelytilojen verkoston, jonka kautta kaikki perinnebiotoopeista ja maatalouden erityistuista kiinnostuneet pääsevät tutustumaan esittelytilojen kohteisiin. 20

27 Perinnebiotoopin hoitokohde Linnansaaren kansallispuistossa. Kuva: Sanna Poutamo 6.4 Kulttuuriympäristö Maakuntakaavassa on rakennussuojelukohteita (SR), muinaisjäännöksiä (SM) sekä kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä alueita ja kohteita (mav ja ma). Lisäksi kaavassa esitetään Salpalinja (ma-s). Arvokasta kulttuuriympäristöä kuvaavat ma - merkinnät ovat alueen erityisominaisuutta osoittavia merkintöjä, eivät varsinaisia aluevarauksia. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt perustuvat Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemaan Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt julkaisuun (Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16/1993). Julkaisussa on 92 kohdetta Etelä-Savosta. Valtioneuvosto hyväksyi Museoviraston laatiman inventoinnin mukaiset tarkistetut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kohteet Ne on otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Nämä tarkistetut aluerajaukset eivät ehtineet Etelä-Savon maakuntakaavaan, vaan ympäristöministeriön ja Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti Etelä-Savon maakuntakaavassa osoitettiin vanhan inventoinnin (1993) mukaiset rajaukset. Uudessa RKY-inventoinnissa on Etelä-Savossa 62 kohdetta. Poispudotetut kohteet ovat osin mukana valtakunnallisesti arvokkaissa maisema-alueissa ja muulta osin ne on katsottu vain maakunnallisesti arvokkaiksi. Täysin uusia kohteita, jotka eivät ole joko kohteina tai alueina eri merkinnöin mukana maakuntakaavassa on luettelossa yksi eli Punkaharjun laivareitin huviloiden kokonaisuus. Lähes kaikkien kohteiden rajauksia on kuitenkin uudessa RKY:ssä tarkistettu vanhaan verrattuna (kts. kuva). Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristön kohteiden osalta on Etelä-Savon maakuntakaava jo vahvistuessaan vanhentunut. Seuraavassa vaihekaavassa tarkistetaan rajaukset uuden tarkistetun inventoinnin mukaiseksi. Jo ennen maakuntakaavan tarkistamista ovat uudet rajaukset otettava huomioon kuntakaavoja laadittaessa. 21

28 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on Etelä-Savossa 14. Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on inventoitu vuosina sekä perinnemaisemia 1998 (tarkistettu v. 2006). Maakuntakaavassa on 51 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Jos mukaan otetaan myös maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, niin määrä nousee sataan. Ympäristöministeriössä on käynnistetty valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi. Koko Suomessa kartoitus tehdään vuosina , jonka jälkeen valtioneuvosto tekee uuden päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Etelä-Savossa päivitysinventointi käynnistyi v ja se saadaan valmiiksi vuoden 2012 lopulla. Työn teettää Etelä- Savon ELY-keskus, konsulttina on ProAgria Mikkeli ja sitä rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto ja ympäristöministeriö. Etelä-Savon päivitysinventoinnissa päivitetään valtakunnallisten maisema-alueiden lisäksi myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Samalla tarkastellaan myös potentiaalisten tuulivoimapuistoalueiden maisemavaikutuksia. Päivitysinventoinnin tulokset esitetään vaihemaakuntakaavassa. Museoviraston rakennushistorian osastolla on valmistunut Valtionvarainministeriön tilaama Salpalinjan inventointihanke (2012). Salpalinjan varustukset siirtyivät puolustusministeriöltä valtiovarainministeriölle vuonna 2003 ja nykyisin linnoitteita hoitaa Senaatti-kiinteistöt valtiovarainministeriön puolesta ja lukuun. Salpalinjan inventointihankkeessa Museovirasto selvitti linnoitteiden sijaintipaikat ja niiden nykyisen kunnon. Inventoinnin tuloksena saatiin tarkempaa tietoa maakuntakaavassa olevista Salpalinjan kohteista. 22

29 Maakunnan parhaiden maisemien päivitysinventointi valmistuu loppuvuonna Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen. Rakennettujen kulttuuriympäristön kohteiden, rakennussuojelukohteiden ja maisema-alueiden toteuttamisessa kunnilla on merkittävä rooli kaavoituksen, lupien myöntämisen, neuvonnan ja kulttuuriympäristöohjelmien laadinnan kautta. Etelä-Savossa suuri osa kulttuuriympäristökohteista on taajamien ulkopuolella alueilla, joille ei tulla laatimaan yleis- tai asemakaavoja muuta kuin ranta-alueille. Rantayleiskaavoissa on ranta-alueilla olevat kulttuuriympäristön kohteet otettu huomioon. Sitä, millä tavoin maisema-alueet on huomioitu kuntakaavoissa (mm. kaavamääräykset, ym. kaavan sisältö) ei ole tarkemmin selvitetty. Kaikille valtakunnallisesti merkittäville maisema-alueille on tehty maisemanhoitosuunnitelma, mutta vain muutamalle maakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle. Kunnallisia kulttuuriympäristön hoito-ohjelmia on Etelä-Savossa tehty vain Mäntyharjulle. Mikkeli kaupunki sekä Ristiinan ja Hirvensalmen kunnat laativat parhaillaan yhteistä kulttuuriperintöohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on nostaa tietoisuutta alueen kulttuuriperinnöstä sekä lisätä sen avulla seudun vetovoimaa. Osana hanketta on inventoitu, kesällä 2012 Mikkelin seudun modernia rakennusperintöä. Kulttuuriperintöohjelman laatiminen rahoitetaan kaksivuotisella EU-hankkeella. Tuen myöntäjä on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hanke päättyy Maakunnallinen Etelä-Savon kulttuuriympäristöohjelma valmistui Siinä esitetään tavoitteet ja strategiset linjaukset sekä toiminnan suuntalinjat vuosille ELY-keskuksen asettama kulttuuriperintötyöryhmä valvoo toimenpiteiden toteuttamista. Tiedot valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristön alueista ja kohteista on koottu maakuntaliiton ylläpitämään nettipohjaiseen inventointitietojärjestelmään. Järjestelmä on viranomaisten ja konsulttien käytössä. Myös kuntien kulttuuriympäristöinventointeja mm. Sulkavalta, Kerimäeltä ja Mikkelistä on viety rekisteriin. Rekisteristä saa pyydettäessä tietoja kohteista ja alueista. Tietoja päivitetään maakuntaliiton, ELY-keskuksen ja Savonlinnan maakuntamuseon yhteistyönä. Etelä-Savon ELY-keskus ja Museovirasto myöntävät rakennusperinnön hoitoavustusta vanhojen rakennusten kunnostamiseen. Avustussummat ovat kuitenkin tarpeeseen ja kohteiden lukumäärään nähden vähäiset. Ne ovat vaihdelleet 1000:sta :een euroon per avustettava kohde per vuosi. 23

30 7. Johtopäätökset 7.1 Maakuntakaavan päivitystarpeet Etelä-Savon kokonaismaakuntakaavan jälkeen maakuntakaavoitus jatkuu vaihemaakuntakaavoituksena. Maakuntakaavan toteuttamisen seurannassa on esille tullut seuraavat maakuntakaavan täydennys- ja muutostarpeet: Keskusverkko, asuminen ja elinkeinorakenteet Pääosin keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden osalta maakuntakaava on ajan tasalla. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen ja vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjä koskevan KHO:n maakuntakaavapäätöksen myötä kaupan palveluverkon täydennystarkastelu on maakuntakaavalla tarpeen. Maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännöksen mukaisesti tämä tulee tehdä lakimuutoksen siirtymäaikana vuoteen 2015 mennessä. Tätä silmälläpitäen tulee laatia palveluverkkoselvitys. Lisäksi kasvavan venäläismatkailun mahdollisuuksia tarkastellaan myös kaupan kehittymisnäkökulmasta viisumivapausselvityksellä. Matkailu ja virkistys Seudullisten rakennemallien valmistuttua voi tulla tarvetta myös tarkistaa ja täsmentää maakuntakaavan matkailu- ja virkistysvarauksia etenkin Savonlinnan seudun osalta. Liikenne Liikenneverkkojen osalta maakuntakaava on pääosin ajan tasalla. Suurten väylävarausten, kuten rataverkon ja Mäntyharjun kanavan varausten osalta on uudelleen arviointitarvetta jollakin aikavälillä. Rataverkon osalta seutukaavan mukaisena voimaan jääneen oikoratalinjauksen Lahti-Heinola-Mikkeli tarpeellisuutta voidaan arvioida aikaisintaan valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatyön valmistuttua sekä Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuttua. Savonlinnan syväsataman vaihtoehtoinen sijaintipaikka Laitaatsalmessa on myös tarpeen poistaa maakuntakaavasta. Tekninen huolto ja erityisalueet Turvetuotannon maakuntakaavatasoisen käsittelyn tarve ja ajankohta riippuvat valtakunnallisen Turvestrategian painotuksista, turvetuotantoa ohjaavan lainsäädännön kehityksestä ja maakuntakaavalle annettavasta roolista sekä maakunnan ilmasto- ja mahdollisesta luonnonvarastrategiasta. GTK:n tekemien inventointien pohjalta voidaan selvittää alustavasti turvetuotannon mahdollisuuksia maakunnassa ja käsittelemistä maakuntakaavassa. Mikkelin jäteveden puhdistamoa koskevat vaihtoehtoiset merkinnät sekä uusina ja ohjeellisina osoitetut vesi-, viemäri- ja voimajohtolinjat voidaan päivittää vastamaan toteuttamistilannetta vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä. Geologian tutkimuslaitos on inventoimassa tarkemmin Etelä-Savon POSKI-projektissa tutkitut maa-ainesten ottoalueet käyttökelpoisten maa-ainesmäärien osalta. Projektin myötä maakuntakaavan maa-ainesten ottoalueiden rajaukset tarkentuvat. Sen tulokset ovat hyödynnettävissä vuonna GTK on lisäksi esittänyt, että maakuntakaavatasolla tulisi tutkia metallisten malmiaiheiden suhdetta muuhun maankäyttöön. 24