Etelä-Savon maakuntakaavan seurantaraportti Etelä-Savon maakuntaliitto 2011 ISBN ISSN

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntakaavan seurantaraportti 2011 Etelä-Savon maakuntaliitto 2011 ISBN ISSN

2

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SEURANTARAPORTTI 2011 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO 2011

4 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SEURANTARAPORTTI 2011 Etelä-Savon maakuntaliitto 2011 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 760/MML/11 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh kirjaamo@esavo.fi faksi ISBN (pdf) ISSN

5 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 1 sivu 2. KESKUSVERKKO, ASUMINEN JA ELINKEINORAKENTEET Keskusverkko ja asuminen Elinkeinorakenteet 4 3. MATKAILU JA VIRKISTYS Matkailu Virkistys 8 4. LIIKENNE Tieliikenne Rautatiet Vesiliikenne TEKNINEN HUOLTO JA ERITYISALUEET Vesihuolto Pohjavesialueet Maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet Energiantuotanto Voimalinjat Erityisalueet LUONNON JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ Luonnonsuojelualueet Arvokkaat geologiset muodostumat Perinnemaisemat Kulttuuriympäristö TOIMENPITEET Maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen painopisteet Maakuntakaavoitusohjelma LISÄTIETOJA MAAKUNTAKAAVOITUKSESTA 28

6

7 1. Yleistä Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntaliitto valitti vahvistuspäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä , jolla valitukset hylättiin ja ympäristöministeriön vahvistuspäätös pidettiin voimassa. Etelä-Savon maakuntakaava käsittää maakuntakaavakartat (4 kpl) ja kolme julkaisua: kaavan merkinnät ja määräykset (julk.96:2009), kohdeluettelon (julk.97:2009) ja maakuntakaavan selostuksen (julk.98:2009). Kaava-aineistoon voi tutustua myös nettiosoitteessa: Tämä on toinen maakuntakaavan toteutuksen seurantaraportti. Ensimmäinen raportti, joka sisälsi myös kuvauksen maakuntakaavan seurantajärjestelmästä, ilmestyi v (Etelä-Savon maakuntakaavan seurantaraportti Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 105:2010) Tässä raportissa luodaan katsaus maakuntakaavan toteutuneisuuteen, arvioidaan maakuntavarausten toteuttamisen edistämiseen tarvittavia painotuksia sekä tarkastellaan Etelä-Savon maakuntakaavan täydennys- ja muutostarpeita. Molemmat seurantaraportit löytyvät maakuntaliiton kotisivuilta. 2. Keskusverkko, asuminen ja elinkeinorakenteet 2.1 Keskusverkko ja asuminen Maakuntakaavassa on osoitettu yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi suunnittelun painopisteitä. Maakunta- ja seutukeskusten asiointi- ja työssäkäyntialueelle suositellaan laadittavaksi kuntien yhteisiä strategisia maankäytön suunnitelmia. Suunnitelmat suositellaan laadittavaksi Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan lisäksi Varkauden ympäristöön. Vastaava suositus on kirjattu myös hyväksymisvaiheessa olevaan Pohjois-Savon maakuntakaavaan. Tällä hetkellä on käynnissä Mikkelin kaupunkiseudun rakennemallityö. Savonlinnan kaupunkiseudun rakennemallityö alkaa syksyllä Maakuntakaavassa on osoitettu Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen keskustaajamat seutukaavan tapaan taajamatoimintojen aluevarauksella (A). Alempaa keskusverkkoa, taajamia, ei ole seutukaavasta poiketen osoitettu aluevarausmerkinnällä vaan ne on osoitettu kohdemerkinnällä (a). Keskusverkon mukaisten taajamatoimintojen alueiden maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Mikkelin keskustaajamalle on kaupunkiseutusuunnitelman perusteella osoitettu myös taajamarakenteen laajenemissuunta -nuolia. Paikalliskeskuksissa (a) kunnat määrittelevät maakuntakaavan määräysten ja suositusten sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjaamana yleiskaavoin taajamien ulottuvuudet. Taajamien osalta maakuntakaavassa on erikseen osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät luonnon- ja kulttuuriympäristön kohteet, maakunnallisesti merkittävät virkistysalueet sekä maakunnallisesti merkittävät kaupan suuryksiköiden sijoittumisalueet. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu keskusverkkoa täydentäviä maakunnallisia teollisuus- ja palvelukeskittymiä. 1

8 Maakuntakaavan yleispiirteinen esittämistapa taajamien osalta asettaa uusia vaatimuksien taajamien yleispiirteisen suunnittelun ajantasaisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja esittämistapaan. Tällä hetkellä tuoreita oikeusvaikutteisia koko taajaman maankäyttöä tarkastelevia yleiskaavoja on voimassa vain Hirvensalmella ja Mäntyharjulla. Taajamien kaavoitustilanne on parantumassa, sillä Enonkoski, Juva, Ristiina ja Sulkava ovat käynnistäneet taajaman yleiskaavoituksen vuonna Lisäksi neljässä muussa taajamassa on tehty lähiaikoina oikeusvaikutuksettomat koko taajaman yleiskaavat. Kaupunkien osalta Mikkelissä ja Savonlinnassa on voimassa esitystavaltaan lähellä asemakaavoja olevia taajaman osaa käsitteleviä osayleiskaavoja, mutta tuoretta kaupunkialueen kehittämislinjauksia sisältävää yleiskaavaa kummassakaan ei ole. Mikkelillä on tarkoitus käynnistää tämä yleiskaavatyö rakennemallityön pohjalta mahdollisesti jo vuonna Pieksämäellä on Kantakaupungin alueella toteutettu systemaattisesti vuoden 1979 osayleiskaavan linjauksia, mutta toistaiseksi kuntaliitosten mukanaan tuomaan tarpeeseen Kantakaupungin ja Naarajärven rakenteen kokonaisvaltaiseen rakennetarkastelusta ei ole tartuttu. Kaupan palvelujen toteuttamisen edistämiseksi kiireellisempänä kaavoituskysymyksenä Pieksämäellä käsitellään ensin vuoden 2011 aikana Naiskankaan liittymän ja Veturitallien alueen osayleiskaava. Tavoitteena maakuntakaavan kaavajärjestelmän kehittämisellä on kilpailukykyisen tonttitarjonnan edistäminen. Tällöin merkittävä osa taajamien rakenteellisen tarkastelua on asemakaavoitettujen alueiden toteutumisen tarkastelu ja asemakaavojen eli tonttitarjonnan aktiivinen kehittäminen kysyntää vastaavaksi. Lainsäädännössä kilpailukykyisen tonttitarjonnan luomi- 2

9 seen on otettu kantaa velvoittamalla kunnat seuraamaan asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Seuraava taulukko kuvaa Etelä-Savossa taajamien tämänhetkistä asemakaavoitustilannetta. Taulukon perusteella ei luonnollisestikaan voida vetää sellaista johtopäätöstä, että vanhat asemakaavat olisivat automaattisesti vanhentuneita tai uudistamisen tarpeessa. Asemakaavojen ajantasaisuuden ja niiden mahdollisen vajaakäyttöisyyden arvioinnin tarpeesta se kuitenkin antaa selvän viestin. Suluissa olevat luvut osoittavat, kuinka monta prosenttiyksikköä muutosta on tapahtunut edelliseen vertailuajankohtaan nähden. Asemakaavan laatimisajankohta pinta-alan suhteen 12/ l 1990-l 1980-l 1970-l vanhempi Enonkoski 31% (0) 0% (0) 41% (0) 27% (0) 0% (0) Heinävesi Tiedot puuttuvat, koko kirkonkylän asemakaavan päivitys vireillä Hirvensalmi 49% (+1) 21% (-1) 13% (0) 8% (0) 7% (-1) Joroinen kk 16% (0) 5% (0) 33% (0) 45% (0) 0% (0) Joroinen, Kuvansi 25% (0) 46% (0) 4,% (0) 24% (0) 0% (0) Juva 40% (+4) 44% (-3) 10% (-1) 6% (0) 0% (0) Kangasniemi 31% (+2) 42% (-1) 9% (0) 9% (0) 10 % Kerimäki 15% (0) 56% (0) 19% (0) 7% (0) 4% (0) Mikkeli, Anttola tiedot puuttuvat Mikkeli, Haukivuori 27% (0) 14% (0) 8% (0) 11% (0) 39% (0) Mikkeli, Keskusta+Rantakylä 23% (+4) 18% (-1) 27% (-2) 20 % (0) 12 % (0) Mikkeli, Otava tiedot puuttuvat Mäntyharju 24% (+8) 14% (-2) 23% (-2) 33% (-3) 6 % (0) Pertunmaa kk 7% (0) 41% (0) 43% (0) 9% (0) 0% (0) Pertunmaa, Kuortti 34% (+2) 30% (-1) 12% (-1) 24% (-1) 0% (0) Pieksämäki, Jäppilä 2% (0) 0% (0) 77% (0) 8% (0) 14% (0) Pieksämäki, Kantakaupunki+ Naarajärvi 19% (0) 19% (0) 27% (0) 16% (0) 20% (0) Pieksämäki, Virtasalmi 100% (0) 0% (0) 0% (0) 0% (0) 0% (0) Punkaharju kk 34% (+1) 26% (0) 17% (0) 6% (0) 17% (+1) Punkaharju, Putikko 0% (0) 0% (0) 90% (0) 0% (0) 10% (0) Punkaharju, Tuunaans. 10% (+8) 0% (0) 89% (-8) 0% (0) 0% (0) Puumala 32% (+4) 42% (-2) 20% (-1) 5% (0) 0% (0) Rantasalmi kk 1% (0) 88% (0) 11% (0) 0% (0) 0% (0) Rantasalmi, Asemank. 100% (0) 0% (0) 0% (0) 0% (0) 0% (0) Rantasalmi, Asikkala 0% (0) 17% (0) 83% (0) 0% (0) 0% (0) Ristiina kk 35% (0) 22% (0) 26% (0) 10% (0) 8% (0) Ristiina, Pellos 4% (0) 4% (0) 34% (0) 58% (0) 0% (0) Savonlinna, keskusta 12% (+2) 23% (-2) 35% (-1) 19% (0) 10% (0) Savonlinna, Savonranta Tiedot puuttuvat, koko kirkonkylän asemakaavan päivitys vireillä Sulkava 8% (0) 27% (0) 32% (0) 30% (0) 3% (0) Kaikki 22% (+2) 23%(-1) 27% (-1) 18% (0) 10% (0) 3

10 Rakentamisen ohjaus ei taajamien reuna-alueilla ole kaikilta osin kaavoituksella ohjattua. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia taajamien eheälle kehittämiselle. Keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden osalta pääpaino maankäytön suunnittelussa lähiaikoina on ylikunnallisen yhteistyön ja kuntien oman kaavoitustyön edistämisessä. Asiointija työssäkäyntialueiden kokonaisvaltainen strateginen suunnittelu on hyvässä vauhdissa Mikkelin seudulla ja vastaava työ lähtee liikkeelle myös Savonlinnan seudulla. Kuntien tonttitarjonnan kehittämiseen kuntataajamissa tarvitaan panostuksia. Asemakaavat eivät ole kaikissa taajamissa niin ajan tasalla ja kilpailukykyisiä kuin niiden tulisi olla. Tämä edellyttää kunnilta pikaisesti asemakaavojen saneerausohjelmien laadintaa ja taajamien kehittämisohjelmien käynnistämistä. Tässä yhteydessä tarvitaan kunnissa kaavoittamisen pohjaksi analyyttistä kehittämisideointia. 2.2 Elinkeinorakenteet Kaupunkien keskustatoimintojen alueiden (c) osalta maakuntakaava edellyttää keskustatoimintojen alueiden ulottuvuuksien määrittämistä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kun alue on määritelty oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, voidaan alueelle sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä, kaupunkikeskustoihin seudullisia ja muihin keskustoihin paikallisia. Kaupungeista Mikkelissä ja Savonlinnassa tämä on tarpeen, Pieksämäellä määrittely on osittain tekeillä, sillä osa Pieksämäen kantakaupungin ydinkeskustasta on mukana vireillä olevassa osayleiskaavassa. Muiden taajamien osalta keskustatoimintojen alueen ulottuvuudet on määritelty ajantasaisessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vain Mäntyharjulla ja sisällöltään vanhentuneessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa Ristiinassa. 4

11 Palvelujen alue kohdemerkinnällä (p) on osoitettu kaksi seudullisesti merkittävää keskusverkon ulkopuolista yksityisten ja julkisten palvelujen aluekohdetta (Pertunmaa, Kuortti ja Pieksämäki, Nenonpelto (Vaalijala)). Lisäksi Mikkelin Tikkalan alue on osoitettu teollisuuden ja palveluiden seudullisena kohteena (t/p). Pääosa Etelä-Savon merkittävästä teollisuudesta sijoittuu taajamatoimintojen alueille. Erillisellä teollisuusalueen kohdemerkinnällä (t) maakuntakaavassa on osoitettu taajamien ulkopuolella olevia seudullisesti merkittäviä teollisuusalueita, jotka ovat Pelloksen alue Ristiinassa, Rantasalmen aseman alue Rantasalmella sekä Voikosken alue Mäntyharjun ja Valkealan rajalla. Elinkeinorakenteisiin liittyvien merkintöjen osalta tilanne on seuraava: km 5.40 Juva, Vehmaa. Ympäristöministeriö jätti merkinnän vahvistamatta. Alueella on kuitenkin voimassa aiemmin laadittu asemakaava, jossa on KM-1-merkinnällä kahdessa korttelialueessa (yht. 9,6 ha) yhteensä rakennusoikeutta k-m². Asemakaavaa voidaan toteuttaa vahvistuspäätöksestä riippumatta normaalisti. km 8.42 Mikkeli, Itäportti. Ympäristöministeriö jätti merkinnän vahvistamatta. Alueella on kuitenkin voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä osalla aluetta asemakaava jotka mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikkö- ja TIVA-kaupan keskittymän rakentamisen alueelle. Yleiskaavan kokonaisrakennusoikeus palvelujen osalta k-m². Asemakaavassa puolestaan on kaksi KM-korttelia (Liike-rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön). Korttelien rakennusoikeudet ovat ja k-m². Yleis- ja asemakaavaa voidaan toteuttaa vahvistuspäätöksestä riippumatta normaalisti. 5

12 km 8.43 Mikkeli, Länsisilta. Alueella ei ole koko alueen kattavaa suunnitelmaa palveluiden järjestämiselle. Alueen toteutetussa osassa on TIVA-kauppaa, eli autokaupan keskittymä sekä mm. huonekalukauppa. km Pieksämäki, Naiskangas. Ympäristöministeriö jätti merkinnän vahvistamatta. Alueella ei ole voimassa olevia kaavoja palveluiden järjestämiselle. Alueella on vireillä osayleiskaava ja asemakaava, jossa alueelle suunnitellaan palveluita. km Savonlinna, Nojanmaa. Alueella ei ole voimassa olevia kaavoja uusien palveluiden järjestämiselle. Alueella on tällä hetkellä yksi vähittäiskaupan suuryksikkö (Prisma) sekä rautakauppa. Tällä hetkellä alueella on vireillä Prisman laajennuksen mahdollistava asemakaavan muutos sekä lähdössä liikkeelle uusien palvelukorttelien kaavoitus valtatie 13:n itäpuolelle. km Savonlinna, Länsiportti. Ympäristöministeriö jätti merkinnän vahvistamatta. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa alueelle on osoitettu palveluiden alueita. Vähittäiskaupan suuryksiköitä yleiskaavassa ei alueelle ole osoitettu. Yleiskaavan perusteella alueelle voisi sijoittua TIVA-kauppaa. t/p 8.30 Mikkeli, Tikkala. Tikkalan on kaavoitettu palveluiden ja teollisuuden alueita. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava ja osalla aluetta asemakaava. Lisäksi alueella on vireillä osayleiskaava, jossa tavoitteena on suunnitella alueelle lisää teollisuustoimintojen aluetta. Kyseessä on vain osaa Tikkalan alueesta käsittelevä kaavahanke. Tällä hetkellä Tikkalassa toimii Portin teurastamo. t 9.42 Mäntyharju, Voikoski. Alueella toimii perinteikäs Woikoski Oy. Pitkään samalla paikalla jatkuneen toiminnan kehittämissuunnitelmia hahmotellaan parhaillaan vireillä olevassa yleiskaavassa. p Pertunmaa, Kuortti. Kuortin alueella on voimassa asemakaava, joka on toteutunut niin, että on jäljellä muutama palveluiden korttelialue. Alueella on tarvetta yleiskaavalliseen tarkasteluun alueen kehittämiseksi. p Pieksämäki, Vaalijala. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen ja Nenonpellon asuinalueen alueella on voimassa asemakaava. t Rantasalmi, Rantasalmen asema. Rantasalmen asemakylän koko asemakaava on saneerattu muutama vuosi sitten, ja tässä yhteydessä alueen tonttivarantoa on täydennetty. t Ristiina, Pellos. Vaneritehtaan ympärille syntynyt taajama on kaavoitettu pääosin 1970-luvulla. Alueella ei ole juuri kaavallista valmiutta uusinvestointeihin ja kaavoitustilanteen päivittäinen on ajankohtaista. Tämän vuoksi Ristiinan kunta on käynnistänyt alueen yleiskaavoittamisen. Keväällä 2011 tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskaupan ohjauksen osalta. Lakimuutoksessa myös paljon tilaa vievä kauppa (mm. autokauppa, rautakauppa, huonekalukauppa) on tuli maakuntakaavalla ohjattavaksi kaupan muodoksi. Lakimuutos tuo lain neljän vuoden siirtymäajan puitteissa tarpeen vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös ympäristöministeriön vahvistamatta jättämien kaupan merkintöjen roolitus kaupan palveluverkossa. Lakimuutos merkitsee myös sitä, että maakuntakaavan p-kohteiden osalta maakuntakaavaan tulee muutospaineita. Siirtymäajan puitteissa kunnilla on mahdollisuus kaavoittaa seudullisen kokoluokan paljon tilaa vievää kauppaa ilman maakuntakaavan merkintöjä. 6

13 3. Matkailu ja virkistys 3.1 Matkailu Maakuntakaavan matkailuteemassa on osoitettu yksityiskohtaisemman suunnittelun ja matkailukeskittymien painopisteitä. Vesistömatkailun kehittämisvyöhykkeinä maakuntakaavassa on esitetty koko Vuoksen vesistöalue sekä Mäntyharjun reitti. Kehittämisvyöhykkeelle kohdistuu maakunnallisia ja ylimaakunnallisia kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi sillä on haluttu korostaa matkailun, varsinkin matkailukeskittymien strategisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun tarvetta. Savonlinnan kaupunkiseudun rakennemallihankkeessa on mahdollisuus tarkastella seudun matkailukenttää kehittämisperiaatemerkinnässä esitetyllä tavalla. Maakuntakaavassa on osoitettu matkailupalvelujen kohdemerkinnällä (rm) Vuoksen vesistöalueeseen ja Mäntyharjun reittiin kytkeytyviä, maakunnallisesti merkittäviä kulttuuri-, luonto-, vesistö- ja/tai liikuntamatkailun painopistealueita. Luetellut matkailuteemat ovat maakunnan matkailustrategian mukaisia matkailun avainteemoja. Kaavamerkintä osoittaa matkailun painopistealueen likimääräisen sijainnin, mutta sen ulottuvuudet määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Painopisteet kytkeytyvät vesistö- 7

14 matkailun kehittämisvyöhykkeisiin ja ovat toiminnallisia ryppäitä, ei niinkään yksittäisiä matkailukohteita. Painopistealueiden yksityiskohtaisempi suunnittelu ja rajaus sekä siihen toiminnallisesti ja/tai rakenteellisesti liittyvien matkailualueiden kytkeytymisen suunnittelu tapahtuvat matkailun kehittämissuunnittelun ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta. Maankäytön, matkailun, palvelujen ja liikenteen sekä alueen oloista johtuvien erityisten tarpeiden yhteensovittamiseksi matkailukeskittymille tulisi laatia rakenne- ja kehittämissuunnitelma sekä strateginen yleiskaava, joka osoittaa yksityiskohtaisemmin matkailun painopistealueet, kehittämisvyöhykkeet ja niiden kehittämistarpeet sekä ohjaa suunnittelu- ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Toistaiseksi matkailun kehittämissuunnitelmia on laadittu 12:sta rm-kohteesta Punkaharjun ja Puumalan matkailuryppäille. Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien alueelle VT 5:n vaikutuspiirissä on tekeillä Vihantasalmen rm-ryppään kehittämissuunnitelma. Rantasalmella Porosalmen alueella on puolestaan vireillä osayleiskaavahanke, jossa suunnitellaan tämän matkailuryppään ydinalueen kehittämistä ja suhdetta Linnasaaren kansallispuiston luontoarvoihin niin matkailullisessa hyödyntämismielessä kuin myös mahdollisten luontoarvoihin vaikuttavien tekijöiden lieventämismielessä. Vuonna 2011 on Sulkavan kunta käynnistänyt Lohilahden alueen yleiskaavan laadinnan. Muilla rm-kohteilla ei ole tällä hetkellä vireillä kehittämissuunnitelmien tai kaavojen laadintaa. Matkailun osalta tilanne on samankaltainen kuin keskusverkon, asumisen ja elinkeinorakenteiden osalta eli pääpaino matkailun maankäytön suunnittelussa lähiaikoina on ylikunnallisen yhteistyön, viranomaisten ja toimijoiden yhteistyön lisäämisestä matkailun kehittämissuunnitelmien laadinnassa sekä kuntien oman kaavoitustyön edistämisessä. Erityisiä tarpeita vaihemaakuntakaavoitukseen ei tältä osin toistaiseksi ole. 3.2 Virkistys Maakuntakaavan virkistyskäyttöön liittyviä aluevarauksia ovat virkistysmatkailualue (V-rm), virkistysalue (V) sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta (MU). Lisäksi kaavassa on kohdemerkinnällä osoitettu retkisatamat (V1), yhteystarvenuolella kaupunkien keskusta-alueiden viheryhteystarpeet sekä ohjeellisella katkoviivamerkinnällä melontareitit (mlr), moottorikelkkailureitit (mr) ja retkeilyreitit (rr). Virkistysalueiden toteuttaminen kuuluu kunnalle ja tapahtuu pääasiassa kaavoituksen kautta. Kuntien tulee huolehtia myös virkistysrakenteiden ylläpidosta. Virkistysmatkailualueet (V-rm) ovat uusia virkistyskäyttöä ja majoituspalveluita yhdistävä merkintämuoto maakuntakaavassa. Näitä on osoitettu maakuntakaavaan 12 kpl. Näistä viidellä, Heinäveden Pääskyvuoren, Joroisten Kotkatharjulla, Kerimäen Huosion, Rantasalmen Asikkalan ja Savonlinnan Tanhuvaaran alueella, on voimassa kaava joissa virkistyskäyttö ja matkailurakentaminen on yhteen sovitettu. Muilla alueille ei ole joko laadittua kaavaa tai voimassa olevassa kaavassa ei ole tarkasteltu virkistyskäytön ja matkailurakentamisen yhteensovittamista. Virkistysalueet (V) ovat lähes kattavasti kuntien yleiskaavoissa virkistysaluemerkinnöin, samoin retkisatamat. Viheryhteystarpeita Mikkelin ja Pieksämäen keskusta-alueilla ei ole yleiskaavoilla suunniteltu. Kunnilta puuttuu edelleen virkistysaluestrategiat, joissa esitettäisiin mm. tavoitteet kuntalaisille varattavien virkistysalueiden ja reittien määrästä ja laadusta sekä pohdittaisiin toteutusta, ylläpitoa ja vastuuttamista. Mikkelin kaupungissa asiaa pohditaan mm. rakennemallityössä sekä Suomen ladun SULKA hankkeessa (Suomen ulkoiluhankkeiden katselmus ). 8

15 Keväällä 2010 valmistui Editan kustantamana ja osin maakuntaliittojen rahoittamana Savon patikointiopas (Rovamo, P ja Rössi, A, 2010), jossa on esitelty Etelä- ja Pohjois-Savon retkeilyreitit. Oppaan laadinnan yhteydessä Etelä-Savon retkeilyreitit osin myös kartoitettiin tarkemmin mm. palvelutarjonnan osalta. Oppaan avulla reittejä tehdään tunnetuksi sekä omille asukkaille, että matkailijoille. Maakuntaliitto ja ELY-keskus järjestivät kunnille, yhdistyksille sekä matkailuyrityksille ulkoilureittiseminaarin , jossa keskusteltiin ulkoilureittien nykytilasta sekä hoitoon ja ylläpitoon liittyvistä asioista. Lisäksi esiteltiin meneillään olevia ulkoilureitteihin liittyviä hankkeita. Osanottajia oli noin 60. Ulkoilureittiseminaarissa todettiin, että reittejä löytyy riittävästi, mutta niiden kunnossapito ja laatu on ongelmana. Kissakosken luontopolku Hirvensalmella. Kuva: Sanna Poutamo. Maakuntakaavassa ei enää esitetä taajamien lähivirkistysalueita, vaan taajamien asukkaiden virkistystarpeiden turvaaminen on jätetty kuntakaavoituksen asiaksi. Nähtäväksi jää, tuleeko kunnille houkutusta ottaa nykyiset virkistysalueet muuhun käyttöön, jolloin saattaa tulla tarvetta virkistysalueiden maakuntakaavatasoiseen tarkasteluun myös taajamien osalta. Maakuntakaavassa suositellaan, että kunnat laatisivat virkistysaluestrategiat, joissa määriteltäisiin kuntalaisille varattavat virkistyspalvelut, niiden taso ja vastuutaho Myös tätä kautta saattaa tulla tarvetta maakuntakaavankin virkistysaluevarausten uudelleen arviointiin. 9

16 4. Liikenne 4.1 Tieliikenne Maakuntakaavaan on merkitty maantieverkosta valta-, kanta- ja seututiet sekä tärkeimmät yhdystiet. Valtateistä omana ryhmänään (valtatie/runkotie) on esitetty valtakunnallisesti merkittävänä valtatie viisi. Kaupunkien katuverkoista kaavassa on tärkeimmät pääkadut. Lisäksi on esitetty runko- ja valtateiden nykyiset sekä suunnitellut eritasoliittymät. Valta- kanta- ja seututeitä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi valta- ja kantateille on annettu suunnittelumääräys. Valtatie 5 parantaminen runkotietasoon Mikkelin eteläpuolella Koirakiven ja Huruksen välillä valmistuu syksyllä Tiesuunnitelma on hyväksytty Liikennevirastossa Mikkelin kohdalla ja suunnitelman laatiminen on käynnissä Mikkelin ja Juvan välille. Se valmistuu v Myös valtatiellä 14 Savonlinnan kohdalla rakennustyöt ovat käynnissä. Valtatien 23 parantamiseksi on tiesuunnittelu käynnissä Varkauden ja Karvion välillä sekä Pieksämäellä Naiskankaan kohdalla. 10

17 Valtatien 5 merkitystä aluerakenteen kilpailu- ja palvelukyvyn, saavutettavuuden ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta on maakuntakaavassa korostettu kokonaisuutena omalla kehittämisperiaatemerkinnällä. Pääliikenneväylät kuten valtatie 5 muodostavat valtakunnallisen ja maakunnallisen liikenne- ja kehityskäytävän ja sen eritasoliittymät ainakin paikallisesti merkittäviä palvelupisteitä valtatien ja sitä kautta koko palvelu- ja yhdyskuntarakenteen saavutettavuuden näkökulmasta. 5-tien kehittämisvyöhykkeen kehittämistä on edistetty Viitosväylä-hankkeessa, jossa Viitostie Ry on yhdessä alueensa kuntien, maakuntaliittojen ja elinkeinoelämän kanssa tuottanut yhteistä edunajamismateriaalia väylähankkeiden edistämiseksi. Pohjois-Savon ELY-keskus käynnisti Itä-Suomen liikennestrategian laatimisen keväällä Tavoitteena oli tukea Liikenneviraston liikennejärjestelmän pitkän tähtäyksen suunnitelmaa ja sen valmistuttua määrittää yhteisesti hyväksytyt Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset ja laatia niiden pohjalta maakuntien yhteistoiminta-alueen kattava aiesopimus. Itä- Suomen liikennestrategiaa käsitellään ensin Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa ja sen jälkeen maakuntahallituksissa syksyn 2011 aikana. Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on käynnissä ja sitä laaditaan yhdessä rakennemallityön kanssa. Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu käynnistyy syksyllä Rautatiet Maakuntakaavaan on merkitty rautatieverkosta pää- ja yhdys/sivuradat. Radoista omana ryhmänään (päärata/runkorata) on esitetty valtakunnallisesti merkittävänä Savonrata. Etelä-Savon maakuntakaava korvaa Etelä-Savon seutukaavan lukuun ottamatta ohjeellinen päärata merkinnällä vahvistetussa seutukaavassa osoitettua Mikkeli-Lahti rataa (pr ), joka on jätetty seutukaavasta voimaan. Kaikkia ratoja koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi pääradoille on annettu tasoristeysten poistamista koskeva suunnittelumääräys. Savonradalla on käynnissä nopeustason nostamiseen tähtäävä työ Mikkelin ja Haukivuoren välillä. Savonlinnan keskustan kohdalla on käynnistynyt tierakentamisen kanssa yhteishanke, jossa rataa siirretään ja rautatieasema siirretään Pääskylahteen. 4.3 Vesiliikenne Maakuntakaavaan on merkitty nykyiset syvä-, laiva- ja veneväylät. Kaavassa ovat myös satama-alueet, venesatamat sekä uiton toimintapaikat. Kaikkia syvä- ja laivaväyliä, satamia ja uiton toimintapaikkoja koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi väylille on annettu suunnittelu- ja rakentamismääräyksiä. Savonlinnan Laitaatsalmeen laaditaan yleissuunnitelmaa syväväylän siirtämiseksi Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Savonlinnan syväsatama siirretään nykyiseltä paikaltaan Haislahdesta Vuohisaareen. Käynnissä on ympäristövaikutusten arviointi sekä tarvittavat kaavamuutokset. Maakuntakaavassa on vielä esitetty Savonlinnan syväsataman vaihtoehtoisena sijaintipaikkana Laitaatsalmi. Vaihtoehtoinen merkintä tullaan poistamaan maakuntakaavasta. Mikkelissä on rakennettu Salonsaareen nykyistä korkeampi silta, mikä osaltaan edistää Visulahden veneväylän (yhteystarve 8.203) toteuttamista. 11

18 5. Tekninen huolto ja erityisalueet 5.1 Vesihuolto Maakuntakaavaan on merkitty alueellisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot sekä merkittävimmät vesijohto- ja siirtoviemärilinjat. Näitä merkintöjä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Mikkeli on valinnut Metsä-Sairilan alueen uuden jätevedenpuhdistamon sijoituspaikaksi. Suunnittelu jatkuu tämän vaihtoehdon mukaan ja puhdistamolle on haettu ympäristölupaa. Maakuntakaavassa on esitetty Mikkelin jätevedenpuhdistamolle vaihtoehtoisena sijaintipaikkana Pirttilampi. Tämä vaihtoehto tullaan poistamaan maakuntakaavasta. Ohjeellinen päävesijohto Mäntyharju-Pertunmaa (v 9.396) on valmistunut. Samoin on Pieksämäellä valmistunut Vaalijala Pieksämäki ohjeellinen päävesijohto (v ) ja ohjeellinen runkoviemäri Vaalijala-Vehkanotko (j ). Edellä mainitut johdot ovat jo käytössä. 5.2 Pohjavesialueet Maakuntakaavaan on merkitty vedenhankinnan kannalta tärkeät I-luokan pohjavesialueet sekä vedenhankintaan soveltuvat II-luokan pohjavesialueet merkinnällä pv. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Maa-ainesten ottaminen tulee sallia vain maisemointialueille, mikäli se ei vaaranna pohjaveden laatua tai vähennä sen määrää. Maakuntakaavan suosituksen mukaan pohjavesialueille tulisi laatia suojelusuunnitelma. Etelä-Savon ELY-keskuksessa on valmistunut Etelä-Savon pohjavesien hoidon toimenpideohjelma (julk. 3/2010). Se on laadittu osana vesienhoidon suunnittelua ja sen taustalla on Euroopan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpano Suomessa. Julkaisuun on koottu pohjavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavat toimenpiteet. Etelä-Savossa on 149 I ja II luokan pohjavesialuetta, joista riskinalaisia on neljä (Mikkelin Pursiala, Pertunmaan Kuortti, Punkaharjun Punkasalmi ja Sulkavan Rauhaniemi) ja selvityskohteita 13. Pohjavesialueita, joiden pinta-alasta yli 10 % on maa-ainesten oton piirissä, on Etelä-Savossa 8 kpl. Eniten ottotoimintaa on Pieksämäen Löytynlammen pohjavesialueella, 24 % pinta-alasta. Pohjavesialueita, joiden pinta-alasta 1-10 % :lla on ottotoimintaa on yhteensä 89 kpl ja alueita, joilta ei oteta lainkaan maa-aineksia on 41 kpl (28 %). Pohjaveden kuntakohtainen tai pohjavesialuekohtainen suojelusuunnitelma on keskeinen vesienhoidon väline. Suojelusuunnitelman laatiminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Suojelusuunnitelmia on laadittu vedenottajien, kuntien ja ELY-keskuksen toimesta 1990-luvulta saakka yhteensä 33 pohjavesialueelle. Viimeisimmät suojelusuunnitelmat on laadittu EU-rahoitteisella kolmivuotisella pohjavesien suojelusuunnitelma - projektilla, joka jatkuu vuoden 2012 loppuun. Projektin toimesta laaditaan vielä 10 pohjavesialueelle suojelusuunnitelma. Pohjavesien suojelusuunnitelma - projektin toimesta julkaistiin lisäksi vuosina tehdyn Etelä-Savon POSKI projektin aineisto nettijulkaisuna (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen. Etelä-Savon loppuraportti. Etelä-Savon ELY-keskuksen julkaisu 9/2010). 12

19 ELY-keskus on asettanut vesienhoitokaudelle vesienhoidon yhteistyöryhmän seuraamaan vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteutumista ja esittämään tavoitteita viranomaisten toiminnalle. Lisäksi on perustettu viisi toiminta-/hankeryhmää vesienhoidon painopistealueille. Ryhmissä käsitellään myös pohjavesiasioista. Maakuntaliiton edustaja on mukana vesienhoidon yhteistyöryhmässä. 5.3 Maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet Maakuntakaavassa osoitetaan merkinnällä EO maa-ainesten ottoon soveltuvia alueita ja merkinnällä EO1 kallio- tai rakennuskiviaineisten ottoon soveltuvia alueita. Lisäksi kaavaan on merkitty tuotannossa olevat kaivosalueet merkinnällä EK. Geologian tutkimuskeskus (GTK) pitää yllä kiviainesten tilinpitojärjestelmää (kitti). Se on karttapalvelu, joka on muodostettu yhdistämällä maa-aineslain mukaiset lupa- ja seurantatiedot sekä GTK:n maa-ainesrekisterin tiedot. Palvelusta saadaan tieto jäljellä olevista kiviaineksista. Palveluun on liitetty lisäksi mm. ympäristöhallinnon pohjavesialuetiedot ja luonnonsuojeluaineistot sekä maanmittauslaitoksen pohjakartta-aineistot sekä hallinnollisia rajoja. Tietojärjestelmän mukaan maakuntakaavan maa-ainesten ottamiseen soveltuvista alueista kolmasosalla on voimassa oleva ottolupa/lupia (kts. kuva). Kallio- ja rakennuskivien ottotoimintaan soveltuvista alueista vain noin 15 %:lla on voimassa oleva ottolupa. 13

20 Geologian tutkimuskeskus on käynnistänyt Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen projektin Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämän EU-rahoituksen turvin. Projektin aikataulu on Projektissa inventoidaan tarkemmin Etelä-Savon POSKI -projektissa ( ) tutkitut maa-ainesten ottoalueet käyttökelpoisten maa-ainesmäärien osalta. Tavoitteena on osoittaa kiviainesten otolle sellaiset paikat, jotka ovat sekä laadullisesti ja määrällisesti, että myös logistisesti hyödynnettävissä. Projektin myötä maakuntakaavan maa-ainesten ottoalueiden rajaukset tarkentuvat, mikä saattaa aiheuttaa myös maakuntakaavaan muutoksia. GTK esitti maakuntakaavaprosessin yhteydessä antamassaan lausunnossa, että maakuntakaavatasolla tulisi tutkia metallisten malmiaiheiden suhdetta muuhun maankäyttöön. Tällaisia malmiaiheita sijoittuu Etelä-Savossa Enonkosken, Joroisten, Juvan ja Savonlinnan kuntien alueilla. Osa näistä voi tulevaisuudessa nousta potentiaalisiksi kaivosalueiksi mm. metallien hintakehityksen seurauksena. 5.4 Energiantuotanto Maakuntakaavaan on merkitty tuotannossa olevat tai ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa ympäristöluvan saaneet turvemaa-alueet. Lisäksi on annettu alueiden käyttöönoton suunnittelussa huomioon otettavia asioita koskeva suunnittelumääräys. Maakuntakaavassa olevien turvetuotantoalueiden lisäksi Itä-Suomen ympäristölupavirasto ja vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanut Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt tur- 14

21 vetuotannon edellyttämiä ympäristölupia. Ympäristöluvat myönnetään joko toistaiseksi tai määräajan voimassa olevina. Toistaiseksi voimassa oleviin lupiin liittyy ehto jättää määräajassa hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Keväällä 2011 valmistui Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (Työryhmämuistio MMM 2011:1). Ehdotus määrittelee tavoitteet ja toimenpiteet soiden ja turvemaiden käytölle. Strategiassa esitetään maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen lisäämistä soiden ja turvemaiden maankäytön ohjaamisessa. Etelä- Savon maakuntakaavassa ei ole osoitettu soiden luonnontilaisuuden arviointiin perustuvia uusia turvetuotantoaluevarauksia. Turvetuotannon tarkastelutarve tulee harkittavaksi vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä. Valtio on ryhtynyt ilmastopoliittisin toimin edistämään ilmastomuutoksen hillintää ja energiatehokkuuden lisäämistä laajalla rintamalla. Osana tätä tavoitetta on käynnistetty Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien yhteisen ilmasto-ohjelman laatiminen. Ohjelmassa pyritään mm. esittämään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kansallisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi maakunnallisella tasolla. Itä-Suomen liitot ovat lisäksi päivittäneet Itä-Suomen bioenergiaohjelman (2011). Ympäristöministeriö tukee osana valtakunnallista ilmastopolitiikkaa tuulivoimatuotannon edistämistä Itämeren rannikkoalueen lisäksi myös Sisä-Suomessa. Ympäristöministeriö myönsi vuo- 15

22 delle 2010 rahoituksen Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen yhteiseen tuulivoimatuotannon toimintaedellytyksiä tutkivaan hankkeeseen. Maakuntaliitto haki ja sai ympäristöministeriöltä rahoituksen varsinaiseen tuulipuistojen vaihemaakuntakaavoitukseen vuosille Valtion tuulivoimatuotannolle antaman tuen etupainotteisuuden vuoksi tuulivoiman käsittely nopealla aikataululla vaihemaakuntakaavalla on tärkeää. 5.5 Voimalinjat Maakuntakaavassa esitetään nykyiset ja uudet 400 kv ja 110 kv johdot, 400 kv suurmuuntamot sekä varavoimalaitos. Näitä merkintöjä koskee maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Yllikkälä-Huutokoski uuden 400 kv voimajohdon (z 8.384) rakentaminen on käynnissä. Kerimäen ja Punkaharjun alueella on uusi 110 kv voimajohto Iskola-Kulennoinen (z 7.377) rakennettu. Ristiinan ja Mäntyharjun alueella yhteystarvemerkinnällä maakuntakaavassa olevan 110 kv voimajohdon Ristiina-Mustalampi (z ) suunnittelu on käynnissä. 5.6 Erityisalueet Itä-Suomen jätesuunnitelma valmistui vuoden 2009 lopulla ja käynnissä on toimenpiteiden priorisointi. Tarkistettujen valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan alueiden käytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavassa on osoitettu Puolustusvoimain toiminnan kannalta tarpeelliset alueet, seudulliset ampuma-alueet sekä Motoparkin ja Naarajärven erityisalueet. Lisäksi kaavassa on osoitettu erityisalueiden lähiympäristön maankäytössä huomioitava melumerkintä. Kaavassa on osoitettu olemassa oleva tilanne eivätkä merkinnät aiheuta erityistoimenpiteitä. Puolustusvoimat suunnittelevat Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen harjoitusolosuhteiden kehittämistä. Mm. raskaiden aseiden suunnitellut uudet ampuma- ja maalialueet aiheuttavat muutoksia toiminnasta aiheutuvan melun kulkeutumisen suhteen. Keskeneräisten suunnitelmien vuoksi myös toiminnan aiheuttaman melun vaikutuspiirin maankäytön suunnittelu on ollut pysähdyksissä. 16

23 6. Luonnon ja kulttuuriympäristö 6.1 Luonnonsuojelualueet Maakuntakaavaan on merkitty Natura 2000 luonnonsuojelualueverkostoon kuuluvat alueet erityisominaisuutta ilmaisevalla nat merkinnällä. Sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittävät luonnonsuojelualuevaraukset osoitetaan SL-merkinnällä. Lisäksi kaavassa on arvokkaita harjualueita (ge) ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Perinnemaisemat osoitetaan MYp -merkinnällä. Etelä-Savossa valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvista kohteista on toteutettu 98 % joko yksityisinä suojelualueina tai ostettuina valtiolle. Valtiolle suojelutarkoituksiin ostettuja alueita ei kuitenkaan ole vielä perustettu suojelualueiksi lailla tai asetuksella kuin pieni osa. Maakunnallisesti merkittävistä suojelukohteista (maakuntakaavan ja yleiskaavan suojelualuevarauksista) on toteutettu noin 70 %. Maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen on perustettu myös muutamia uusia luonnonsuojelualueita, jotka eivät ole olleet varauksina mukana maakuntakaavassa. Nämä ovat pääasiassa METSO -ohjelmasta toteutettuja alueita. Lisäksi joitakin alueita on toteutettu maakuntakaavarajauksesta poikkeavalla tavalla joko suurempina tai suppeampina. Maakuntakaavasta puuttuvia alueita on tällä hetkellä ( ) yhteensä 409 ha, josta on vesialuetta noin 180 ha. Merkittävimmät uudet suojelukohteet ovat METSO kohteita ja kaavojen suojelualuevarauksia. Maakuntakaavassa olevat suojelualuerajaukset ovat laajentuneet 65 ha:lla. Natura-alueita toteutetaan paitsi perustamalla niistä luonnonsuojelualueita, myös erillislainsäädännön mukaisin toimin. Näitä erillislakeja ovat mm. maankäyttö- ja rakentamislaki, maastoliikennelaki, kalastuslaki, metsälaki yms. Etelä-Savon ELY-keskus on määritellyt kaikille Natura-alueille toteuttamiskeinot (Ustinov, A Etelä-Savon Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Etelä-Savon ympäristökeskuksen moniste 70). LUONNONSUOJELUOHJELMIEN TOTEUTUSTILANNE (Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus) Tavoite, ha Toteutettu, ha Jäljellä, ha Ohjelma kansallispuistot lehtojensuojelohjelma lintuvesiensuojeluohjelma 1) vanhojen metsien suojeluohjelma rantojensuojeluohjelma 2) soidensuojeluohjelma harjujensuojeluohjelma, 3) VS-tikan suojelusuunnitelma I, 4) VS-tikan suojelusuunnitelma II Natura 2000 uudet Kaavojen suojelukohteet, jotka naturassa Yhteensä 5) Toteutus% 1) Lintuvesiä on toteutettu vesilailla 846 ha 2) Rantoja on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslailla 3952 ha 3) Harjujensuojeluohjelmassa pääasiallinen toteutustapa on maa-aineslaki, maa-aineslailla toteutettu 811 ha. 4) Valkoselkätikkaa on suojeltu myös metsänhoitosuosituksin 5) Ohjelmat osin päällekkäisiä, päällekkäiset kohteet on listattu vain yhteen ohjelmaan 17

24 Suojelualueiden toteuttamisesta ollaan siirtymässä niiden hoidon ja käytön suunnitteluun. Natura-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelmassa on määritelty kiireellisyysjärjestys alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Metsähallitus on tehnyt seuraavat luonnonsuojelu- ja Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat: Repovesi (2004), Kermajärvi (2004), Kolovesi (2010), Linnansaaren kansallispuisto (2010), Pihlajaveden Natura-alue (2010), Lietveden ja Luonterin Natura-alueet (2010). Lisäksi Metsähallituksessa on tekeillä Punkaharjun, Puruveden, Puruveden valkoselkätikkametsien ja Vilkonsuon Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinta. Etelä-Savon ELY-keskuksessa on laadittu Vaahersalonlammen luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma (2006), Putkilahti-Ruskeaperän Natura 2000 alueen hoitosuunnitelma (2007) ja Pukkiselän Natura 2000 alueen hoitosuunnitelma (2009). Saimaan Natura- ja luonnonsuojelualuevarauksilla suojellaan myös erittäin uhanalaista saimaannorppaa. Ympäristöministeriön vetämä saimaannorpan suojelutyöryhmä sai valmiiksi Saimaannorpan suojelun strategian ja toimenpidesuunnitelman (Saimaannorpan suojelutyöryhmän ehdotus ). Verkkokalastuskietosopimusten tekeminen norpan pesimäalueille siirtyi Metsähallitukselta ELY-keskukselle. Verkkokalastuskieltoalue laajeni sopimusteitse noin 1700 neliökilometriin. Verkoilla kalastaminen on kielletty saimaannorpan keskeisillä lisääntymisalueilla välisenä aikana. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on saanut Euroopan unionin Life+ -rahaston avustusta Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen projektiin. Kolmivuotinen hanke toteutetaan 18

25 yhdessä muiden Itä-Suomen ELY-keskusten kanssa. Hankkeen keskeisenä tehtävänä on jakaa tietoa Saimaan uhanalaisista kalalajeista (järvilohi, järvitaimen, nieriä, harjus) ja kertoa kalastuksen vaikutuksesta niihin. Etelä-Savon maakuntaliiton toimesta perustettiin Etelä-Savon suurpetoneuvottelukunta. Neuvottelukunta on kokoontunut kaksi kertaa. Suomen riistakeskus ja alueelliset riistaneuvostot aloittivat työnsä keväällä Tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Lisäksi alueiden käytössä tulee edistää hiljaisten alueiden säilymistä. Ekologisia käytäviä ja hiljaisia alueita ei Etelä-Savossa ole vielä inventoitu. Inventointitarvetta harkitaan vaihemaakuntakaavapäätösten yhteydessä. 6.2 Arvokkaat geologiset muodostumat Maakuntakaavassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harjualueet. Etelä-Savon osalta ovat valmistuneet myös valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden ja moreenialueiden inventoinnit. Valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on 97 kpl ja moreenialueita 47 kpl. Nämä alueet tullaan huomioimaan vaihekaavassa. 19

26 6.3 Perinnemaisemat Vuonna 2006 valmistui Etelä-Savon alueellinen perinnebiotooppien hoito-ohjelma, jossa on määritelty mm. kohteiden hoidon kiireellisyys ja hoidon kustannukset. Hoito-ohjelman mukaisesti ELY-keskus on mm. tehnyt seurantainventointeja ja inventoinut uusia perinnebiotooppeja, laatinut hoitosuunnitelmia sekä koonnut esittelytilojen verkoston, jonka kautta kaikki perinnebiotoopeista ja maatalouden erityistuista kiinnostuneet pääsevät tutustumaan esittelytilojen kohteisiin. Perinnebiotoopin hoitokohde Linnansaaren kansallispuistossa. Kuva: Sanna Poutamo 6.4 Kulttuuriympäristö Maakuntakaavassa on rakennussuojelukohteita (SR), muinaisjäännöksiä (SM) sekä kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä alueita ja kohteita (mav ja ma). Lisäksi kaavassa esitetään Salpalinja (ma-s). Arvokasta kulttuuriympäristöä kuvaavat ma - merkinnät ovat alueen erityisominaisuutta osoittavia merkintöjä, eivät varsinaisia aluevarauksia. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt perustuvat Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemaan Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt julkaisuun (Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16/1993). Julkaisussa on 92 kohdetta Etelä-Savosta. Valtioneuvosto hyväksyi Museoviraston laatiman inventoinnin mukaiset tarkistetut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kohteet Ne on otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Nämä tarkistetut aluerajaukset eivät ehtineet Etelä-Savon maakuntakaavaan, vaan ympäristömi- 20

27 nisteriön ja Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti Etelä-Savon maakuntakaavassa osoitettiin vanhan inventoinnin (1993) mukaiset rajaukset. Uudessa RKY-inventoinnissa on Etelä-Savossa 62 kohdetta. Poispudotetut kohteet ovat osin mukana valtakunnallisesti arvokkaissa maisema-alueissa ja muulta osin ne on katsottu vain maakunnallisesti arvokkaiksi. Täysin uusia kohteita, jotka eivät ole joko kohteina tai alueina eri merkinnöin mukana maakuntakaavassa on luettelossa yksi eli Punkaharjun laivareitin huviloiden kokonaisuus. Lähes kaikkien kohteiden rajauksia on kuitenkin uudessa RKY:ssä tarkistettu vanhaan verrattuna (kts. kuva). Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristön kohteiden osalta on Etelä-Savon maakuntakaava jo vahvistuessaan vanhentunut. Seuraavassa vaihekaavassa tarkistetaan rajaukset uuden tarkistetun inventoinnin mukaiseksi. Jo ennen maakuntakaavan tarkistamista ovat uudet rajaukset otettava huomioon kuntakaavoja laadittaessa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on Etelä-Savossa 14. Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on inventoitu vuosina sekä perinnemaisemia 1998 (tarkistettu v. 2006). Maakuntakaavassa on 51 maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Jos mukaan otetaan myös maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, niin määrä nousee sataan. 21

28 Ympäristöministeriössä on käynnistetty valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi. Päivitysinventointeja ohjaamaan ja arvioimaan on asetettu työryhmä. Koko Suomessa kartoitus tehdään vuosina , jonka jälkeen valtioneuvosto tekee uuden päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Etelä-Savossa arviointi tehdään vuosina Työn teettää Etelä-Savon ELY-keskus, konsulttina on ProAgria Mikkeli ja sitä rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto ja ympäristöministeriö. Etelä-Savon päivitysinventoinnissa päivitetään valtakunnallisten maisema-alueiden lisäksi myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Samalla tarkastellaan myös potentiaalisten tuulivoimapuistoalueiden maisemavaikutuksia. Päivitysinventoinnin tulokset esitetään vaihemaakuntakaavassa. Maakunnan parhaita maisemia päivitysinventoidaan vuosina Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen. Museoviraston rakennushistorian osastolla on käynnistynyt Salpalinjan inventointihanke. Salpalinjan varustukset siirtyivät puolustusministeriöltä valtiovarainministeriölle vuonna 2003 ja nykyisin linnoitteita hoitaa Senaatti-kiinteistöt valtiovarainministeriön puolesta ja lukuun. Valtiovarainministeriön kustantamassa inventointihankkeessa Museovirasto selvittää linnoitteiden sijaintipaikat ja niiden nykyisen kunnon. Loppuraportti valmistuu Inventoinnin tuloksena saattaa maakuntakaavassa olevien Salpalinjan kohteiden määrä ja sijainti muuttua, tosin ei suuressa määrin, sillä Etelä-Savossa on maakuntamuseon toimesta Salpalinjan varustukset inventoitu hyvin tarkasti. Rakennettujen kulttuuriympäristön kohteiden, rakennussuojelukohteiden ja maisema-alueiden toteuttamisessa kunnilla on merkittävä rooli kaavoituksen, lupien myöntämisen, neuvonnan ja kulttuuriympäristöohjelmien laadinnan kautta. Etelä-Savossa suuri osa kulttuuriympäristökohteista on taajamien ulkopuolella alueilla, joille ei tulla laatimaan yleis- tai asemakaavoja muuta kuin ranta-alueille. Rantayleiskaavoissa on ranta-alueilla olevat kulttuuriympäristön kohteet kyllä otettu huomioon. Sitä, millä tavoin maisema-alueet on huomioitu kuntakaavoissa (mm. kaavamääräykset, ym. kaavan sisältö) ei ole tarkemmin selvitetty. Kuntakaavoja varten tehdään edelleenkin vähän kulttuuriympäristöinventointeja. Maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen on Heinäveden reitin maisema-alueelle tehty ELY-keskuksen rahoituksella maisemanhoitosuunnitelman esiselvitys. Selvityksessä on käyty läpi reitin maisemalliset arvot sekä kartoitettu alueet, joille tulisi tehdä tarkempi maisemanhoitosuunni- 22

29 telma. Heinäveden reitti on viimeinen valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue, jolle tehdään maisemanhoitosuunnitelma. Maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista vain muutamalle on tehty maisemanhoitosuunnitelma. Kunnallisia kulttuuriympäristön hoito-ohjelmia on Etelä-Savossa tehty vain Mäntyharjulle. Mikkeli kaupunki sekä Ristiinan ja Hirvensalmen kunnat ovat aloittaneet laatimaan yhteistä kulttuuriperintöohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on nostaa tietoisuutta alueen kulttuuriperinnöstä sekä lisätä sen avulla seudun vetovoimaa. Ohjelma rahoitetaan kaksivuotisella EU-hankkeella. Tuen myöntäjä on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Maakunnallinen Etelä-Savon kulttuuriympäristöohjelma valmistui Siinä esitetään tavoitteet ja strategiset linjaukset sekä toiminnan suuntalinjat vuosille Etelä-Savon ELY-keskus ja Museovirasto myöntävät rakennusperinnön hoitoavustusta vanhojen rakennusten kunnostamiseen. Avustussummat ovat kuitenkin tarpeeseen ja kohteiden lukumäärään nähden vähäiset. Vuonna 2011 ELY-keskus myönsi avustusta rakennusperinnön hoitoon 33:n kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen korjauksiin eri puolille Etelä-Savoa. Myönnetyn avustuksen määrä vaihteli 500 eurosta euroon. Vaihtelu johtui korjaustöiden laajuuden ja luonteen vaihtelusta. Keskimääräinen avustussumma oli 3800 euroa. Avustettavien kohteiden valinnassa etusijalla ovat ne kohteet, joiden säilyminen on turvattu kaavassa tai muulla suojelupäätöksellä ja ne kohteet, jotka sisältyvät kulttuurihistorialliseen inventointiin. Rakennusperinnön hoitoavustusta merkittävimmin ELY-keskus rahoittaa kuntien kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä hankkeita valtion talousarvion muilla määrärahoilla ja EU-avustuksilla. Lisäksi OKM/Suomen kotiseutuliitto jakoi seurantaloavustusta Etelä-Savoon yhdelle kohteelle, yhteensä 4000 euroa, ja Museoviraston entistämisavustusta sai kaksi kohdetta, yhteensä euroa. Lisäksi Museovirasto myönsi harkinnanvaraista valtionapua neljälle paikallismuseolle, yhteensä

30 7. Toimenpiteet 7.1 Maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen painopisteet Maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen, kuntakaavoituksen tukemisen ja parhaan mahdollisen toimintaympäristön kehittämisen painopisteinä ovat maakuntakaavan osoittamat painopistealueet. Keskeisinä lähiajan edistämistoimina nousevat esille kaupunkiseutujen ja keskusten kehittäminen, kaupan palveluverkon kehittäminen uudessa lainsäädäntötilanteessa, matkailun kehittämistoimet ja niiden yhteensovittaminen luonnonympäristön erityisarvojen kanssa sekä Viitosväylän (VT 5 ja Savonrata) kehittämisen edistäminen. Vuonna 2012 maakuntakaavoituksen toteuttamisen edistämiseen näillä painopistealueilla liittyy perinteistä kuntakaavoitustyötä huomattavasti kokonaisvaltaisempaa edunvalvonnan tarvetta. Tähän vaikuttavat mm. maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi ( ) ja mahdollinen valtakunnallisen aluerakenteen kehityskuvatarkastelu (YM, TEM, LVM), valtakunnalliset liikenneverkon kehittämistoimet etenkin rataverkon osalta sekä maakunnan oloista johtuvien erityispiirteiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Seututasolla keskeisessä roolissa ovat Mikkelin seudun rakennemallin viimeistely sekä Savonlinnan seudun rakennemallin laadinta. Keskusten kehittämisessä keskeistä ovat kaupunkikeskustojen kehittämistoimet ja kuntakeskusten uusiutumistoimet sekä taajamakaavoituksen kehittäminen. Myös alue- ja tonttimarkkinoinnin kehittämiseen on tulossa panostuksia käynnistysvaiheessa olevan maakunnan uuden markkinointihankkeen myötä. Kaupan palveluverkon osalta pyritään edistämään kuntien suuryksikkökaavoitusta maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännöksen puitteissa tekemällä yhteistyötä selvityspohjan kehittämisen sekä maakunnan olosuhteisiin soveltuvien kaavoituskäytäntöjen kehittämisen suhteen. Matkailun osalta maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen painottuu yleispiirteisen maakuntakaavan matkailualuevarausten (rm ja V-rm) suunnittelu-, rakentamis- ja investointivalmiuden parantamiseen täysimääräisesti kehittämissuunnitelmien (master plan) ja kuntakaavoituksen avulla. Avain asemassa tässä on varsinkin Vuoksen vesistöalueella ainutlaatuisen järviluonnon ja matkailun sekä muiden toimintojen maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusta kokonaisvaltaisempi yhteensovittaminen. Liikenteen osalta lähivuosina liikennejärjestelmän kehittäminen perustuu Itä-Suomen liikennestrategiaan sekä maakunnallisten ja seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien pohjalta laadittuihin aiesopimuksiin. Sen lisäksi liikennejärjestelmän kehittämiseen voivat merkittävästikin vaikuttaa luonnosvaiheessa olevan Uudenmaan maakuntakaavan liikenneratkaisut ja mahdollisesti YM:n, TEM:n ja LVM yhteistyönä laadittava valtakunnallinen tavoitteellinen aluerakenteellinen kehityskuvatarkastelu. Yksittäisinä edistämistoimina Etelä-Savossa korostuvat VT 5:n ja Savonradan perusparannusten toteuttamisen edistäminen. 24