SIILINJÄRVI KASURILA 3 Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Korttelit

Transkriptio

1 ALUSTAVAT RAKENTAMISOHJEET SIILINJÄRVI KASURILA 3 Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Korttelit Siilinjärven kunta, maankäyttöpalvelut 2011

2 RAKENTAMISOHJEET, ALUEKOHTAINEN OSA Kasurila 3 Korttelit Rakennustarkastaja hyväksynyt xx.x.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 2. PÄÄSUUNNITTELIJA 4 3. SUUNNITELMAT 4 4. MAAPERÄ 4 5. RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RAKENNUSPAIKALLE 5 6. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU 6 7. KATTOMUOTO JA KERROSLUKU 7 8. OHJEET MATERIAALEISTA JA VÄREISTÄ 8 9. TALOUSRAKENNUKSET AIDAT HULEVESIEN JOHTAMINEN (SADE- JA SULAMISVEDET) MELUVALLI, MELULTA SUOJAUTUMINEN PUUTARHA SUOSITELTAVAT PUUT JA PENSAAT 11 K A S U R I L A 3 LIITTEET 1. Asemakaava määräyksineen 2. Havainnekuva (ohjeellinen rakennusten sijoittelu ja korkokartta) 3. Korttelikartta 4. Kunnallistekniikka 5. Kerroskorkeudet ja kattokaltevuudet 6. Väritysohje 7. Asemapiirroksen sisältövaatimukset 8. Yhdyshenkilöt rakentamisessa 2

3 1. YLEISTÄ Rakennusten ja rakennuspaikan suunnitteluun liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajemmin rakentamisohjeitten yleisessä osassa. Tässä oppaassa annetaan yksityiskohtaisemmat rakentamisohjeet Kasurila 3 -alueen rakentamista varten. Ohjeiden pääpaino on tiedottavassa ja opastavassa aineistossa ja vain keskeisimmät rakentamistapaan liittyvät seikat on haluttu säädellä sitovilla määräyksillä (alleviivaus). Niistä ei yleensä voida hyväksyä rakennuspaikkakohtaisia poikkeuksia, mutta sopivina kokonaisuuksina suunnitelmaa voidaan rakentajien yhteisestä toivomuksesta muuttaa. Ohjeiden laatimisen tavoitteena on saada alueen ilmeeseen taloryhmittäin ja rakennuksittain sopivasti vaihtelua ja yksilöllisyyttä kuitenkin niin, että alueelle syntyy riittävä yhtenäisyys. Yksittäisten rakennusten ulkomuodon ja värityksen tulisi olla hillitty. Rakennuspaikan haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Lähtökohdat Rakennettava alue on viljelyksessä ollutta peltoaluetta. Lähiympäristössä on vain muutamia vanhoja rakennuksia sekä vähän puustoa. Maasto laskee loivasti kaakon ja lännen suuntaan sekä alueen eteläpuolella olevaa maapainannetta, Pikku Siilin kuivunutta uomaa kohti. Rakennettavuudeltaan alue on pääosin normaalisti rakennettavaa. Paikoitellen maasto on vaikeasti rakennettavaa tai edellyttää paaluperustusta. Asemakaava sallii 2-kerroksisten asuinrakennusten rakentamisen. Alueelle on kuitenkin mahdollista rakentaa 1-, 2- ja 1 ¾- kerroksisia rakennuksia. Näissä rakentamisohjeissa annetaan tarkemmat ohjeet sallituista kerroskorkeuksista sekä kattokulmista. Alue on rautatien melualueella. Asukkaiden suojaamiseksi raideliikenteen melua vastaan rakennetaan korttelin 5532 itä- tai pohjoissivulle meluvalli. Tavoitteet Pyritään muodostamaan Kasurilan avoimeen peltomaisemaan puutarhamainen, viihtyisä ja tyyliltään ajaton asuinalue. Keinot Hyödynnetään alueen peltopohjaa puutarhojen ja pihojen rakentamisessa. Suositaan ajatonta ja yleisilmeeltään rauhallista arkkitehtuuria. Vältetään suoria tyylillisiä lainauksia vanhoista rakennuksista. Sovitetaan rakennukset hienovaraisesti maastoon. Otetaan huomioon ilmansuunnat ja rakennuspaikan olosuhteet rakennusten asettelussa ja pihojen suunnittelussa. Otetaan huomioon rakennusten ja pihojen suunnittelussa alueella jo olemassa olevat rakennukset ja sovitetaan suunnitelmat yhteen naapurusten kesken (lattiakorot, pintavedet, yms.). Kehitetään uoman aluetta virkistysalueeksi kevein muutoksin, mm. rakentamalla sen reunamille jalankulkureittejä, istuttamalla uusia puita sekä harventamalla pohjalla kasvavaa pensaikkoa. 3

4 2. PÄÄSUUNNITTELIJA Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija). Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksessa korostetaan, että rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä tulee olla hyvät ammatilliset edellytykset tehtävään. Pätevän ja kokeneen suunnittelijan valinta on ennen kaikkea rakentajan oma etu, sillä väärä säästäminen suunnittelukustannuksissa kostautuu epätaloudellisina ja heikosti toimivina tilaratkaisuina sekä kasvavina rakennus- ja käyttökustannuksina. Hyvä suunnittelija osaa ottaa huomioon rakentajan yksilölliset tarpeet ja tarpeiden muutokset tulevaisuudessa sekä jalostaa niiden pohjalta ratkaisun, jonka käyttöarvo ja sitä vastaava rahallinen arvo säilyvät vuosikymmeniä. Vaatimus pääsuunnittelijasta tarkoittaa, että vaikka hanke toteutettaisiin valmisosatalona tyyppisuunnitelman pohjalta, on alusta asti mukana oltava kokonaisuutta koordinoiva pääsuunnittelija. Muutoinkin talotyypin valinnassa on paikallaan puolueettoman asiantuntijan käyttäminen, jotta rakennuspaikan ja lähiympäristön ominaispiirteet, ilmansuunnat, maasto ja rakennuspaikan tarjoamat mahdollisuudet tulisivat hyvin huomioonotetuiksi. Toimivaa ratkaisua ei löydy talokirjaa selaamalla, jos rakennuspaikan asettamat vaatimukset unohdetaan. Suunnittelijan onkin tutustuttava rakennuspaikkaan paikan päällä ennen suunnitteluun ja talotyypin valintaan ryhtymistä. 3. SUUNNITELMAT Ennen rakennusluvan hakemista on jo luonnossuunnitteluvaiheessa syytä olla yhteydessä rakennustarkastajiin. Tällöin voidaan yhdessä varmistua ennen puhtaaksi piirtämistä, että suunnitelma on kaavan ja rakentamisohjeiden mukainen ja siten rakennuslupien käsittely helpottuu. Rakennuslupapiirustukset tulee laatia Ympäristöministeriön rakennuspiirustuksista antamien määräysten (RakMk osa A 2) mukaisesti ja siten, että niistä käy ilmi näissä rakentamisohjeissa annettujen suositusten ja vaatimusten toteutuminen. Suunnitteluaineisto, kuten ote korttelikartasta ja rakennuspaikkaleikkaus on saatavissa Siilinjärven kunnan maankäyttöpalveluista myös sähköisessä muodossa. 4. MAAPERÄ Alueella on tehty maaperätutkimuksia, joiden perusteella alue on rakennettavuudeltaan pääosin normaalisti rakennettavaa ja vähäisiltä osin vaikeasti rakennettavaa. Alueen maaperä on lajittuneiden maalajien aluetta. Viitosen varressa, tien reunasta mitattuna n. 200 m leveänä kaistana on maapohjassa löyhää ja keskitiivistä tasarakeista hienoa hiekkaa ja hiekkaista silttiä paksuna kerrostumana. Tämän kaistan ulkopuolella rinneosissa ja notkelmissa on hienojakoisempia maa-aineksia (savista silttiä ja silttiä) ja tiiveydeltään kerrokset ovat hyvin löyhiä. Rakennuspaikan pohjatutkimus on tehtävä kairaamalla rakennusten perustamistavan selvittämiseksi. 4

5 5. RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RAKENNUSPAIKALLE Havainnekuvassa (liite 2) on esitetty rakennusten sijoittaminen ja suuntaaminen rakennuspaikalle. Havainnekuvan malli on suositeltava ratkaisu, mutta muitakin sijoitteluvaihtoehtoja voi perustellusti harkita. Rakennusten sijoittelu ja pihojen muodostaminen kannattaa suunnitella rakennuspaikkakohtaisesti huolella. Pihapiiri tulisi suunnitella toimintojen kannalta järkevästi ja sinne olisi hyvä järjestää suojaisaa ja aurinkoista oleskelualuetta. Kasurila 3 alueen rakennuspaikoista suuri osa on suunniteltu sillä tavalla, että rakennuksen pitkä sivu voidaan suunnata aurinkoiseen ilmansuuntaan ja siten saada mahdollisimman suuri hyöty auringon lämmittävästä energiasta. Asuinrakennukset kannattaa suunnitella siten, että eniten valoa ja lämpöä vaativat tilat, kuten oleskelutilat, sijoitetaan etelän puolelle. Pohjoisen puolelle voidaan sijoittaa varjoisaan suuntaan soveltuvat tilat, kuten makuuhuoneet sekä aputilat. Myös aktiivista aurinkoenergian talteenottojärjestelmää on mahdollista käyttää. Kuva 1 Esimerkki rakennusten ja pihan toimintojen järjestämisestä rakennuspaikalla. Asuinrakennus ja pihan oleskelualueet avautuvat lämpimään ilmansuuntaan. Autosuoja voi olla joko erillinen rakennus tai päämassan yhteydessä oleva. Kun autosuoja toteutetaan erillisenä rakennuksena, se voidaan sijoittaa kadun varteen luomaan katutilaa ja rajaamaan piha-aluetta. Jos rakennuspaikan kokonaissuunnitelma mahdollistaa, autosuojan sivu on vedettävä mahdollisimman lähelle kadun puoleisen rakentamisalueen rajaa yhtenäisen katukuvan luomiseksi. Rakennettaessa autosuoja päämassan yhteyteen, se tulisi suunnitella päämassasta erottuvaksi, esim. matalammaksi tai sisäänvedetyksi, jolloin se on selvästi päämassalle alisteinen. Autotallin eteen 5

6 on jätettävä piha-alueelle vähintään viisi metriä tilaa auton seisottamista varten. Kaavamääräysten mukaan autopaikkoja on osoitettava kaksi asuntoa kohti, mutta piha-alueen suunnittelussa tulee varata tila kolmannen autopaikan järjestämiselle myöhempää mahdollista tarvetta varten. Rakennuspaikat sijoittuvat peltoalueelle, joka on miltei tasaista tai laskee loivasti radan tai maapainanteen suuntaan. Rakennuksen ja sen lähiympäristön korkeusasemaa määriteltäessä lähtökohtana on maaston luonnollinen pinnanmuodostus. Rajoilla rakennuspaikan korkoja ei tule muuttaa alkuperäisistä, jollei muutoksista ole sovittu yhdessä naapureiden kesken. Rakennukset sovitetaan suunnitteluvaiheessa hienovaraisesti maastoon. Turhia maatäyttöjä tulee välttää. Rinteeseen sijoittuvilla rakennuspaikoilla pihaa ei pidä täyttää tasaiseksi jalkapallokentäksi, vaan sovittaa maaston luonnollisiin muotoihin. Jos rakennukset asettuvat rinteeseen, on rakennusmassaa hyvä porrastaa luontevan lopputuloksen saavuttamiseksi (kansikuva sekä kuva 2). Näin koko alueesta saadaan sopusuhtainen ja kaunis. Rakennusten etäisyys rakennuspaikkojen välisistä rajoista tulee olla vähintään neljä metriä. Jos kuitenkin perustelluista syistä halutaan rakentaa lähemmäksi rajaa, tulee palomääräykset ottaa huomioon. Kadun varteen sijoittuva autotalli voi kuitenkin olla kolmen metrin päässä kadun puoleisesta rajasta, silloin kun autotalliin ajo tapahtuu pihan kautta eikä suoraan kadulta. Kuva 2 Turhia maatäyttöjä tulee välttää. Kauniimpi lopputulos saadaan, kun rakennukset sovitetaan maaston luonnollisiin korkeusasemiin. 6. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Rakennuksia suunniteltaessa on tärkeätä tavoitella toiminnallisesti ja arkkitehtuuriltaan ajattomia ja selkeitä ratkaisuja. Jos halutaan tehdä tyyliltään perinteisiä rakennuksia, on hyvä sopeuttaa ratkaisut tämän päivän muotokieleen. Suoria historiallisia lainoja on syytä välttää. Sisäänkäynti rakennukseen on järjestettävä mahdollisimman esteettömäksi. Pääsisäänkäynnin on hyvä erottua saapumissuunnasta apusisäänkäynneistä värityksellä ja/tai rakennuksen muotoilulla. Pääsisäänkäynnin kattaminen on suositeltavaa. Pientalon julkisivulinjan ei ole hyvä ylittää porrastumatta 15 metriä eikä koko rakennusmassan pituuden 18 metriä. Piharakennukset tulee suunnitella väritykseltään ja yksityiskohdiltaan kokonaisuudeksi päärakennuksen kanssa ja niiden tulee olla kooltaan päärakennukselle alisteisia. Autotallin ja muiden ulkorakennusten runkosyvyyden tulisi olla enintään n. 7 metriä. Asemakaava sallii 2-kerroksisten, enintään 2-asuntoisten pientalojen rakentamisen. Koska rakentajien tarpeet ovat erilaisia, alue on jaettu 1-, 1 ¾ - ja 2-kerroksisten talojen osa-alueisiin (liite 5). Näin luodaan myös vaihtelevaa ympäristöä. 6

7 7. KATTOMUOTO JA KERROSLUKU Kullekin rakennuspaikalle suositeltava kattokulma ja kerrosluku on esitetty alla sekä erillisessä liitteessä (liite 5) rakennuspaikkakohtaisesti. Rakennusten kattomuodon tulee olla joko harjakatto tai lape- eli pulpettikatto. Varsinkin syvärunkoisissa taloissa voi porrastettu lapekatto olla luontevin ratkaisu. Rakennukset ovat pääosin yhtenäisissä riveissä, joten auma-, tasa- ja mansardikattoisia taloja ei niitten vahvasti erilaisen luonteen vuoksi tule rakentaa. Korttelit 5531, 5532 (rakennuspaikat 8-14) Kerrosluku II. Loiva harjakatto tai pulpettikatto, kattokulma 1:3. Julkisivu voi olla puuta (vain yhdensuuntainen lautaverhous) tai kiviainespintainen (rappaus tai puhtaaksi muurattu tiili). Pihan täytön sallittu maksimikorkeus rakennuksen pihanpuoleisella sivulla on 80 cm nykyisestä maanpinnasta. Pihan täyttötarpeen kasvaessa rakennusta on porrastettava. Korttelit 5534 ja 5537 Kerrosluku I¾. Jyrkkä harjakatto, kattokulma 1:1,5. Rakennuksen harjan korkeus maantasokerroksen lattiatasosta korkeintaan 8 metriä. Päädyssä rungon leveys korkeintaan 9 metriä. Julkisivun on oltava puuta korttelissa 5534 (vain yhdensuuntainen lautaverhous). Julkisivu voi olla puuta (vain yhdensuuntainen laudoitus) tai kiviainespintainen kortteleissa 5532 ja 5537 (rappaus tai puhtaaksi muurattu tiili). Pihan täytön sallittu maksimikorkeus rakennuksen pihanpuoleisella sivulla on 80 cm nykyisestä maanpinnasta. Pihan täyttötarpeen kasvaessa rakennusta on porrastettava. Piharakennuksessa ja päärakennuksen vähäisissä osissa voi kattokaltevuus olla loivempi. Korttelit 5533, 5535 ja 5536 Kerrosluku I Loiva harjakatto tai pulpettikatto, kattokulma 1:2,5 Julkisivu voi olla puuta (vain yhdensuuntainen lautaverhous) tai kiviainespintainen (rappaus tai puhtaaksi muurattu tiili) Pihan täytön sallittu maksimikorkeus rakennuksen pihanpuoleisella sivulla on 80 cm nykyisestä maanpinnasta. Pihan täyttötarpeen kasvaessa rakennusta on porrastettava. Kortteli 5532 (rakennuspaikat 1-7) Kerrosluku I tai II I-kerroksisessa loiva harjakatto tai pulpettikatto, kattokulma 1:2,5 II-kerroksisessa loiva harjakatto tai pulpettikatto, kattokulma 1:3 Julkisivu voi olla puuta (vain yhdensuuntainen lautaverhous) tai kiviainespintainen (rappaus tai puhtaaksi muurattu tiili) 7

8 Katosten kuistien ja erkkereiden toteutuksessa on syytä käyttää malttia ja huolellisuutta. Hyvässä pientalossa on yleensä vähän ulkonurkkia mikäli sen pohjaratkaisu ja perusmuoto on tehty harkitusti. 8. OHJEET MATERIAALEISTA JA VÄREISTÄ Tavoitteena on rakentaa alueesta ajaton, rauhallinen ja selkeä kokonaisuus. Viihtyisyyttä on pyritty luomaan rakennusten korkeuksien ja värityksen vaihtelevuudella. Alueelle on laadittu väritysohjeet (liite 6). Rakennuskohtainen värityssuunnitelma tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä värimalleineen. Vesikate Vesikatteen materiaaliksi käy tiili, pelti tai huopa. Tiiltä jäljittelevä pelti ei ole suositeltava ratkaisu. Katteen väri tulisi olla musta, tumman harmaa tai tumman ruskea. Julkisivut Selkeä ja yksinkertainen perusmassa antaa hyvät lähtökohdat suunnittelulle. Pientaloon saadaan sekä teknisesti että tyylillisesti aikaa kestävä ulkoverhous kun valitaan käytettäväksi vain yksi selkeä päämateriaali. Puuverhouksissa pitäydytään yhdensuuntaisessa ja yksivärisessä laudoituksessa tai paneloinnissa. Ulkoverhoukseen suositeltavat värit on esitetty erillisellä liitteellä (liite 6). Värityksen soveltuvuutta naapurirakennusten väreihin on hyvä pohtia. Vierekkäisissä naapuritaloissa voi olla hyvä harkita taloihin eri värisävyjä vaihtelevan ympäristön aikaan saamiseksi. Piharakennusten väritys tullee olla samankaltainen kuin päärakennuksessa. Täydentävät rakennusosat Pääsisäänkäyntien korostamiseksi on suositeltavaa maalata ulko-ovet julkisivuista erottuvilla tummemmilla tehosteväreillä. Levottomia yksityiskohtia tulee välttää. Räystäslautojen, karmien, puitteiden ja listojen värit valitaan julkisivun pääväriin sopiviksi. Sokkeli Sokkelin väri valitaan myös julkisivun pääväriin sopivaksi. Yleensä sopivimmat sävyt ovat harmaita tai ruskeita. 9. TALOUSRAKENNUKSET Omakotitalon yhteyteen tulisi rakentaa aina vähintään yksi riittävän kokoinen varastotila. Se voi olla myös autosuojarakennuksen yhteydessä tai erillisessä rakennuksessa. Hyvä olisi miettiä tulevia varastointitarpeita, tarvitaanko varastotilaa polkupyörille, ruohonleikkureille, puutarhakalusteille, yms. Mikäli asuinrakennuksessa on tulisijoja, tulisi polttopuiden varastointitila osoittaa. Jos talousrakennusta tai autosuojaa ei heti rakenneta, tulee rakennuspaikan suunnittelussa varautua sen tekemiseen myöhemmin. Myös varastointitilan mahdolliseen lisärakentamiseen voi olla viisasta varautua. 8

9 10. AIDAT Pihapiiriä pyritään rajaamaan ensisijaisesti pensasaidoilla ja muilla istutuksilla sekä piharakennuksilla. Rakennettavat aidat tehdään mieluimmin pystysuuntaisesta laudasta, jotta saavutettaisiin alueelle yhtenäinen yleisilme. Aitojen korkeudeksi suositellaan 120 cm. Kivirakenteiset aidat tai 140 cm korkeammat aidat edellyttävät toimenpidelupaa. Aidoissa on suositeltavaa käyttää pelkistettyjä muotoaiheita. Rajattaessa piha-aluetta pensasaidoilla, kadun puoleisella pihalla pensasaita tulee istuttaa selvästi piha-alueen puolelle, vähintään 1 metrin etäisyydelle rajasta, jolloin pensasaidan hoito ja leikkaus voidaan suorittaa omalta piha-alueelta. 11. HULEVESIEN JOHTAMINEN (SADE- JA SULAMISVEDET) Rakennuspaikkojen hulevedet imeytyvät suurelta osin maastoon. Vesiä voidaan myös kerätä pihoilla puutarhan ja kasvimaan kastelua varten. Ne hulevedet, jotka eivät imeydy maastoon, johdetaan sadevesiviemäriin. Hulevedet johdetaan keskitetysti kaavaalueen kaakkoiskulmaan, puistoalueelle, rakennettavalle pintavalutuskentälle ja siitä edelleen maapainanteen pohjalla kulkevaan puroon, joka laskee Siilinjärveen. Kortteli 5532 rajoittuu meluvalliin, mikä asettaa omat haasteensa hulevesien johtamiseen. Tälle korttelille on annettu omat ohjeensa hulevesien käsittelystä seuraavassa luvussa. Lopulliset kadunvarsien ojat tekee kunta kadun asfaltoinnin yhteydessä. Ojan syvyys on suunniteltu mm tien lopullista korkoa alemmaksi. Rakennuspaikkaliittymien rumpujen (halkaisija enintään 200 mm) korko tulee suunnitella ojan lopullisen syvyyden mukaan. Ojien sadevesikaivot nostetaan viimeistelytöiden yhteydessä lopulliseen korkoonsa. 12. MELUVALLI, MELULTA SUOJAUTUMINEN Raideliikenne aiheuttaa meluhaittaa asuinalueelle. Melusta suojaamiseksi kunta rakentaa korttelin 5532 pohjois- tai itäsivulle meluvallin. Meluvalli rakennetaan kahdessa vaiheessa. Alustava meluvallin valmistumisaika korttelin 5532 rakennuspaikkojen osalta on kesä 2012 ja rakennuspaikkojen 1 9 osalta kesä Meluvallin huippu sijoittuu rakennuspaikan rajalle, noin 4,2 metrin korkeudelle nykyisestä maastosta. Meluvallia vasten sijoittuvien rakennuspaikkojen ala ulottuu meluvallin harjalle saakka. Kuva 3 Meluvallin rakentamisen vaiheistus. 9

10 Meluvallin rakennuspaikan puoleisen luiskan istuttaminen ja hoitaminen kuuluvat rakennuspaikan haltijan tehtäviin. Meluvallin kuvetta voi käyttää sopivalla tavalla piha-alueen osana, esim. perustamalla sille nurmikon tai niityn sekä istuttamalla sille puita ja pensaita. Töyrääseen voi lisäksi rakentaa maakellarin. Pintavesien johtaminen on otettava huomioon maakellarin sijoittamisessa. Kunta perustaa meluvallin virkistysalueen puoleiselle luiskalle niityn, jota hoidetaan niittämällä kerran kesässä. Kunta myös mahdollisesti istuttaa joitakin puita meluvallin pohjoisosaan, kunnan puoleiselle alueelle. Kuva 4 Havainnekuva meluvallin kohdalta. Meluvallia kohti laskevan piha-alueen ja meluvallin taitekohtaan muodostuu painanne, jonne piha-alueen pintavesiä kertyy. Painannetta myöten pintavedet ohjataan juoksemaan vallin päädyistä maastoon. Pintavesien ohjaamisen tehostamiseksi kunta rakentaa vallin läpi kaksi sadevesikaivoa (rakennuspaikoille 4 ja 8), jotka purkavat vedet vallin toiselle puolelle, peltoalueelle (kuva 5). Piha-alueen ja vallin taitekohtaan syntyvä painanne on suunniteltava naapureiden kanssa yhdessä sillä tavalla, että sille kertyvät pintavedet kulkevat ja purkautuvat painannetta pitkin kunnan toimesta rakennettaville sadevesikaivoille ja vallin päädystä maastoon, eivätkä esimerkiksi keräänny jollekin rakennuspaikalle lammikoksi. Painannetta ei saa tukkia eikä pohjan korkeutta muuttaa ilman yhteistä suunnitelmaa. Tulevien asukkaiden on huolehdittava jatkossa painanteen tarkoituksenmukaisesta toimimisesta ja siitä että se pysyy avoimena. Rakennuspaikan haltijan on pidettävä rakennuspaikan puolella olevan sadevesikaivon kansi puhtaana ja muutenkin varmistettava sen toimintakunnosta sekä ilmoitettava kunnalle sadevesiviemärin epäkunnosta. Kuva 5 Kunta rakentaa sadevesikaivot korttelin 5532 rakennuspaikkojen 4 ja 8 kohdalle meluvallin läpi. 10

11 13. PUUTARHA Kasurila 3 -alueen maapohja on entistä viljeltyä peltoa, mikä luo mainion perustan vihannan pihan ja puutarhan rakentamiselle. Multa saadaan omalta rakennuspaikalta, eikä sitä tarvitse tuoda muualta. Multa kannattaakin kuoria rakennusten alle jääviltä alueilta ja varastoida se rakennuspaikan kulmalle myöhempää pihan rakentamista varten. Alueen haasteena on puuttomuus. Avara ja miltei puuton alue on vielä useita vuosia rakentamisen jälkeen viimoille ja tuulille altis, aina siksi kunnes istutettu puusto ja kasvillisuus kasvavat suojaksi. Olisikin suositeltavaa, että erityistä huomiota kiinnitettäisiin pihojen ja puutarhojen suunnitteluun. Piha-alue tulisi suunnitella niin, että sinne voidaan järjestää toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat oleskelulle, kasvi- ja hedelmätarhalle, lasten leikille, autojen ja polkupyörien paikoitukselle, mattojen tomutukselle, pyykkien kuivatukselle sekä polttopuiden varastoinnille. Rakennusten sekä puuston ja kasvillisuuden suunnittelulla ja sijoittelulla on mahdollista muodostaa piha-alueelle viihtyisyyttä, suojaisuutta sekä suotuisaa pienilmastoa. Istutettavan puuston valinnassa kannattaa ottaa ilmansuunnat huomioon. Pohjoisen suunnalle voidaan istuttaa havupuita tai lehtipuita suojaksi tuulia ja kylmyyttä vastaan. Etelän puolelle kannattaa istuttaa lehtipuita, jolloin niistä saa kevyttä varjostusta kesän kuumimpaan aikaan ja kevättalvella, lehdettömään aikaan, ne mahdollistavat auringon lämmittävän energian saannin. Istutuksia suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon, että täysikokoiseksi varttuneiden puiden tilantarve on olennaisesti suurempi kuin kasvuvaiheessa. Puita voikin istuttaa aluksi tiheämpään, mutta niiden myöhempi harventamistarve kannatta pohtia jo edeltä käsin niin, että kokonaisuus on kaikissa kehitysvaiheissa hallittu ja toivottu. Jätteiden kierrätysmahdollisuus kannattaa ottaa huomioon pihan suunnittelussa sillä tavalla, että sekä kiinteistökohtaiselle biojäteastialle että puutarhajätteiden käsittelyä varten rakennettavalle avokompostille varataan tila. On suositeltavaa, että pihoille perustettaisiin hyötykasvitarhoja hedelmäpuineen, marjapensaineen ja kasvimaineen. Kotitarveviljelystä saa kasviksia ja marjoja asukkaiden kotikäyttöön. Puutarhassa voidaan lisäksi harjoittaa kompostoitavien jätteiden hyötykäyttöä. Puutarhan suunnittelussa on hyvä käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Kunnanpuutarhuri Sari Riekkinen (puh ) antaa tarvittaessa suunnitteluapua. 14. SUOSITELTAVAT PUUT JA PENSAAT Suositeltavat puulajit: koristeomenapuu Malus spp, pilvikirsikka Prunus pensylvanica, kotipihlaja Sorbus aucuparia, rauduskoivu Betula pendula, balsamipihta Abies balsamea, siperianpihta Abies sibirica ja kuusi Picea abies. Suositeltavat pensaslajit: marjatuomipihlaja Amelanchier alnifolia, syreenit Syringa juhannusruusu Rosa pimpinellifolia Plena, suviruusu Rosa Poppius, rusopajuangervo Spiraea Billiardii-hybr. ja virpiangervo Spiraea chamaedryfolia. Pihoille istutettavista kasveista on hyvä muodostaa ryhmiä. Kasvivalinnoissa tulee huomioida kasvupaikkatyyppi ja valoisuus. 11