RAKENTAMISOHJEET, ALUEKOHTAINEN OSA

Transkriptio

1 RAKENTAMISOHJEET, ALUEKOHTAINEN OSA HARJAMÄKI 3 Pasurintie, Kevättömänpolku; Korttelit 2533, Hyväksytty rakennuslautakunnassa SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITELMAT 2 3 MAAPERÄ 3 4 RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN 3 5 RAKENNUSTEN SUUNNITTELU 4 6 KATTOMUOTO 4 7 OHJEET MATERIAALEISTA JA VÄREISTÄ 5 8 SUOSITELTAVAT PUUT JA PENSAAT 6 H A R J A M Ä K I 3 LIITTEET 1. Asemakaava määräyksineen 2. Havainnekuva 3. Korttelikartta 4. Kunnallistekniikka 5. Väritysohje 6. Tonttikohtaiset rakennusohjeet 7. Asemapiirroksen sisältövaatimukset 8. Yhdyshenkilöt rakentamisessa O:\RAKENTAMISOHJEET\Aluekohtaiset rakentamisohjeet\harjamäki 3 Pasurintie&Kevättömänpolku\Harjamäki 3 rak ohje.doc 1

2 1. YLEISTÄ 2. SUUNNITELMAT Ohjeiden laatimisella on pyritty saamaan uuden asuinalueen ilmeeseen taloryhmittäin ja rakennuksittain sopivasti vaihtelua ja yksilöllisyyttä niin, että riittävä yhtenäisyys säilyy. Lähtökohdat Uusi alue tulee osaksi Harjamäen entisen sairaala-alueen ympäristöä, missä eri aikakausien päärakennukset, asuinrakennukset ja apurakennukset erottuvat toisistaan arkkitehtuurinsa avulla. Kullakin rakennuksella on oma luonteva "rooli" kokonaisuudessa. Lähiympäristössä on erivärisiä rapattuja 1960-luvun sairaala- ja asuinrakennuksia, joiden hyvin aikaa kestänyt arkkitehtuuri perustuu perusratkaisuiden selkeyteen ja materiaalien niukkuuteen. Kaava sallii sekä 1-kerroksisten että 2-kerroksisten asuinrakennusten rakentamisen. Tavoitteet Rakentaa alue, joka muodostuu tuoreeksi 2000-luvun kerrostumaksi kuitenkin siten, että se on sopusoinnussa olevan rakennetun ympäristön kanssa. Muodostaa alueesta yhtenäinen kokonaisuus, joka koostuu yksilöllisistä taloista. Keinot Rajattu värikartta, joka sallii materiaalien ja sävyjen vaihtelun. Rakennusten pelkistetty ulkomuoto. Rakennusten ilmeessä ja yksityiskohdissa pidetään esikuvana Harjamäen alueen nykyisiä rakennuksia. Perinteisen puurakentamisen pinnallinen kopiointi ei sovi Harjamäelle. Huolellinen suunnitelmien yhteensovittaminen naapurusten kesken. Ennen rakennusluvan hakemista on jo luonnossuunnitteluvaiheessa syytä olla yhteydessä rakennustarkastajiin. Tällöin voidaan yhdessä varmistua ennen puhtaaksi piirtämistä, että suunnitelma on kaavan ja rakentamisohjeiden mukainen ja siten rakennuslupien käsittely helpottuu. Rakennuksen suunnittelussa tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (pääsuunnittelija). Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksessa korostetaan, että rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaavalla henkilöllä tulee olla hyvät ammatilliset edellytykset tehtävään. Pätevän ja kokeneen suunnittelijan valinta on ennen kaikkea rakentajan oma etu, sillä väärä säästäminen suunnittelukustannuksissa kostautuu epätaloudellisina ja heikosti toimivina tilaratkaisuina sekä kasvavina rakennus- ja käyttökustannuksina. Hyvä suunnittelija osaa ottaa huomioon rakentajan yksilölliset tarpeet ja 2

3 3. MAAPERÄ jalostaa niiden pohjalta ratkaisun, jonka käyttöarvo ja sitä vastaava rahallinen arvo säilyvät vuosikymmeniä. Vaatimus pääsuunnittelijasta tarkoittaa, että vaikka hanke toteutetaan valmisosatalona tyyppisuunnitelman pohjalta, on mukana oltava alusta asti kokonaisuutta koordinoiva pääsuunnittelija. Muutoinkin talotyypin valinnassa on paikallaan puolueettoman asiantuntijan käyttäminen, jotta rakennuspaikan ja lähiympäristön ominaispiirteet, ilmansuunnat, maasto ja rakennuspaikan tarjoamat mahdollisuudet tulisivat hyvin huomioonotetuiksi. Toimivaa ratkaisua ei löydy talokirjaa selaamalla, jos rakennuspaikan asettamat vaatimukset unohdetaan. Suunnittelijan onkin tutustuttava tonttiin paikan päällä ennen suunnitteluun ja talotyypin valintaan ryhtymistä. Ennen rakennusluvan hakemista on jo luonnossuunnitteluvaiheessa syytä olla yhteydessä rakennustarkastajiin. Tällöin voidaan yhdessä varmistua ennen lopullisten rakennuslupa-asiakirjojen laatimista, että suunnitelma on kaavan ja rakentamisohjeiden mukainen ja siten rakennusluvan käsittely helpottuu. Rakennuslupapiirustukset tulee laatia Ympäristöministeriön rakennuspiirustuksista antamien määräysten (RakMK osa A 2) mukaisesti ja siten, että niistä käy ilmi näissä rakentamisohjeissa annettujen suositusten ja vaatimusten toteutuminen. Suunnitteluaineisto, kuten ote korttelikartasta ja tonttileikkaus on saatavissa Siilinjärven kunnan maankäyttöpalveluista myös sähköisessä muodossa. Alueella on tehty yleispiirteisiä maaperätutkimuksia, joiden perusteella alue on normaalisti rakennettavaa. Pohjatutkimus on tehtävä kairaamalla, kun maaperä on hienojakoista (esim. savi, siltti, hieta tai hieno hiekka). Kantavammalla maalla (karkearakeiset ja moreenimaalajit sekä kallioalueet) voidaan maan kerrosrakenteet selvittää koekuopalla. Tällöin perustusten rakennesuunnittelija määrittää maan kantavuuden ja tekee perustussuunnitelmat. Kaunismuotoiset avokalliot on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman ehjinä. 4. RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN Lähes kaikki Pasurintien ja Kevättömänpolun rakennuspaikat ovat loivassa rinteessä. Erityistä huomiota onkin kiinnitettävä talojen sijoittamiseen tontille. Rakennukset on sovitettava tontin maastonmuotoihin ilman suuria täyttöjä siten, että näkyvien sokkeleiden korkeus on korkeintaan yksi metri. Sisäänkäynti rakennukseen tulee järjestää mahdollisimman esteettömäksi. Kaavan havaintokuvassa on esitetty rakennusten ohjeelliset paikat. Harjan suunta voi olla havaintokuvan mukainen tai sitä vasten kohtisuora. Talousrakennusten sijoittelulla tulee pyrkiä suojaisten oleskelualueiden rajaamiseen. Talousrakennusten suunta voi harkitusti poiketa päärakennuksen suunnasta esim. tontin rajan mukaan. Rakennusten etäisyys tonttien välisistä rajoista tulee yleensä olla vähintään neljä metriä, josta voidaan poiketa vain erityissyistä. Autosuojan eteen omalle tontille on varattava viiden metrin tila auton seisottamiseen. 3

4 5. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Alueelle on kaavassa osoitettu sekä yksi- että kaksikerroksisten pientalojen rakennuspaikkoja. Tästä syystä talojen massoittelussa on huomioitava viereisten tonttien rakennukset suunnittelun alusta lähtien. Rakennusvalvonta tulee arvioimaan kerroslukua ja korkeutta suhteessa naapurirakennuksiin, jotka onkin syytä esittää viitteellisesti julkisivupiirroksissa. Kaksikerroksinen rakennus sopeutuu paremmin yksikerroksisen rinnalle, mikäli jokin osa siitä toteutetaan yksikerroksisena. Alueesta tulee lopulta melko tiivis, joten rakennusten tulisi siitäkin syystä olla pelkistetyn selkeitä perusmuodoltaan eikä tyylijäljitelmäaiheita kannata suosia. Yhtenäisen mutta pienipiirteisen ympäristön saavuttamiseksi pientalojen julkisivulinjan ei ole hyvä ylittää porrastumatta 15 metriä eikä koko rakennusmassan pituuden 18 metriä. Sopusuhtainen pientalo on runkosyvyydeltään reilusti alle yhdeksän metriä. 6. KATTOMUOTO JA KERROSLUKU Kullakin tontilla käytettävä kattomuoto ja kerrosluku on esitetty liitteenä olevissa kaaviossa ja luettelossa tonttikohtaisesti. Tonteille sopivat ohjeelliset poikkileikkausmuodot ovat myös liitteenä. Tasaisemmilla tonteilla: o kerrosluku I¾ o jyrkkä harjakatto, kattokulma 1:1,5 (ei ole luonteva yksikerroksisessa) o rakennuksen harjan korkeus maantasokerroksen lattiatasosta korkeintaan 8 metriä o päädyssä rungon leveys korkeintaan 9 metriä o kellari on sallittu, mutta tonttien muoto ei ole sille yleensä suosiollinen o julkisivun oltava puuta (vain yhdensuuntainen lautaverhous), runkomateriaaliksi suositellaan puuta o lattiassa tulisi olla porrastus, jos maanpinnan korkeuseroa on talon matkalla yli yksi metri o piharakennuksissa ja päärakennuksen vähäisissä osissa voi kattokaltevuus olla loivempi. Rinnetonteilla: o kerrosluku I-II (lattia voi olla useammassakin tasossa) o loiva harjakatto tai pulpettikatto, kattokulma 1:3 tai 1:5 o harjan tai ylimmän lappeen korkeus alimmasta lattiatasosta korkeintaan 8 metriä o lattiassa tulisi olla porrastus, jos maanpinnan korkeuseroa on talon matkalla yli yksi metri o julkisivun oltava kiviainespintainen (rappaus tai puhtaaksi muurattu tiili) paitsi korttelissa 2542 puuta, runkomateriaaliksi suositellaan tiiltä, harkkoa tai betonia. Katoksien, kuistien ja erkkereiden toteutuksessa on syytä käyttää malttia ja huolellisuutta. Hyvässä pientalossa on yleensä vähän ulkonurkkia mikäli sen pohjaratkaisu ja perusmuoto on tehty harkitusti. 4

5 7. OHJEET MATERIAALEISTA JA VÄREISTÄ Vesikate Julkisivut Harjamäellä uudisrakentaminen pyritään sopeuttamaan ympäristön vanhaan rakennuskantaan selkeiden ja ajattomien materiaali- ja väriratkaisujen avulla. Rakentajan kannattaa väritystä ja materiaaleja suunnitellessaan verrata sävyjä naapureiden ratkaisuihin. Tavoitteena on, että talojen väritys vaihtelee hallitusti taloittain siten, että alue näyttää kuitenkin yhtenäiseltä. Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää julkisivun värimallit sekä yksi julkisivu väritettynä tai värillinen havainnekuva silmän korkeudelta nähtynä. Vesikatteen tulee olla tumman ruskea tai grafiitin harmaa. Harjamäellä on käytetty lähes yksinomaan konesaumattuja peltikattoja, joten uudisrakentamisessakin materiaaliksi suositellaan suoraa peltiä. Myös betonikattotiiltä ja huopaa voidaan käyttää. Tiilikaton muotoa jäljittelevä pelti ei ole hyvä ratkaisu. Omakotitalojen pääsävyinä ovat valkoinen, harmaa sekä vaalean siniharmaa. Ulkoverhouksena voi olla peittomaalattu puu, puhtaaksi muurattu tiili (vaaleat tai tiilen väriset saumat) tai rappaus tonttikohtaisen luettelon mukaan. Pientaloon saadaan teknisesti ja tyylillisesti aikaa kestävä ulkoverhous kun valitaan käytettäväksi vain yksi selkeä päämateriaali. Harjamäellä puuverhouksissa pitäydytään yhdensuuntaisessa ja yksivärisessä laudoituksessa tai paneloinnissa. Täydentävät rakennusosat Ovien, ikkunoiden ja muiden täydentävien rakennusosien värityksellä talolle voidaan antaa yksilöllistä ilmettä. Harjamäelle sopivia, vaaleissa taloissa luontevia ratkaisuja ovat esim. punaruskeat ritilät ja pergolat tai punatiilestä muuratut seinäjaksot. Yksityiskohtien liiallista runsautta tulee kuitenkin välttää. Pääsisäänkäyntien korostamiseksi ja väriopillisen tasapainon saavuttamiseksi on suositeltavaa maalata ulko-ovet julkisivuista erottuvilla poikkeavilla tehosteväreillä. Päävärien ollessa viileitä harmaita tai valkeita tehostesävyinä käytetään lämpimiä värejä. Ikkunasommittelu tulee toteuttaa maltillisesti. Rakentajien kannattaa tutustua Harjamäen vanhojen rakennusten selkeisiin ja ajattomiin ikkunatyyppeihin, niistä voi löytyä hyviä esikuvia sovellettavaksi. Sokkeli Sokkelin väri valitaan julkisivuun sopivaksi. Usein luontevin on jokin harmaan tai ruskean sävyistä. Julkisivumateriaalista poikkeavan sokkelin korkeus saa olla korkeintaan yksi metri. 5

6 Aidat Pihapiiriä pyritään rajaamaan ensisijaisesti pensasaidoilla ja muilla istutuksilla sekä piharakennuksilla. Rakennettavat aidat tehdään mieluimmin laudasta, jotta saavutettaisiin yhtenäinen yleisilme. Aitojen korkeudeksi suositellaan 120 cm. Aidoissa on suositeltavaa käyttää luonnonmukaisia pintakäsittelyjä sekä pelkistettyjä muotoaiheita. 8. SUOSITELTAVAT PUUT JA PENSAAT ALUEELLA Pääpuulajit pihan takaosissa: rauduskoivu Betula pendula, hieskoivu Betula pubescens sekä ikivihreät havupuut. Pääpuulajit kadun varressa: tuomi Prunus padus sekä ikivihreät havupuut. Täydennyspuulajit: tervaleppä Alnus glutinosa, marjaomenapuu Malus baccata, tuomet Prunus, kynäjalava Ulmus laevis sekä ikivihreät havupuut. Vältettävät puulajit: terijoen salava Salix fagilia "Bullata", pylväshaapa Populus tremula Erecta. Leikattavat pensasaidat: taikinamarja Ribes alpinum, isotuomipihlaja Amelanchier spicata, metsäkuusi Picea abies. Vapaasti kasvavat pensaat: kanukat Cornus, kuusamat Lonicera, jasmikkeet Philadelphus, herukat Ribes, pensasruusut Rosa, pensasangervot Spiraea. Tonteille istutettavista kasveista on hyvä muodostaa ryhmiä. Kasvivalinnoissa tulee huomioida kasvupaikkatyyppi ja aurinkoisuus. 6