Vantaan kaupunki Maankäyttö / Kaupunkisuunnittelu Vantaa, 64. kaupunginosa, Kuninkaala. Paikoitustalon sijoittaminen tontille ja varaston laajennus.

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Maankäyttö / Kaupunkisuunnittelu Vantaa, 64. kaupunginosa, Kuninkaala IKEA Real Estate Oy Paikoitustalon sijoittaminen tontille ja varaston laajennus. KUVA 1 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Laatija: Vantaan kaupunki, Maankäyttö, Kaupunkisuunnittelu, VKA, ESA, TKA Vireille tulo:

2 1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava-alueen määrittely: Asemakaavan muutosehdotus koskee 64. kaupunginosan, Kuninkaala, korttelia ja osaa korttelista sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Vesa Karisalo,aluearkkitehti, Projektiyksikkö Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus Eeva Sauramo, asemakaavasuunnittelija Vantaan kaupunki, Asemakaavoitus Asemakaavan selostus sisältää asemakaavatyöryhmän eri henkilöiden kirjoittamia tekstiosuuksia ja laatimia kuvia. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kehä III:n pohjoispuolella; Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän välissä (KUVA 1). 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Mitä alueelle suunnitellaan IKEA Real Estate Oy. on esittänyt alueen asemakaavan muuttamista siten, että nykyisen IKEAn tontin länsiosaan voidaan rakentaa useammassa tasossa oleva paikoitustalo ja että nykyistä tavaratalorakennusta voidaan jatkaa itäosastaan laajentamalla sitä noin k-m². Työn aikana lisärakentamistarve on muuttunut noin k-m²:ksi, (varastolaajennus itäpäädyssä ~1 040 k-m²: ja lastauksen jätetilan kattaminen ~130 k-m²). Paikoitustalon rakentamisen yhteydessä tontin länsiosassa olevaa maanalaista hulevesiputkea esitetään siirrettäväksi uuden paikoitustalon alta lännemmäs. 1.4 Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo 1. Perustiedot sivu Tunnistetiedot sivu Kaava-alueen sijainti sivu Kaavamuutoksen tarkoitus sivu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo sivu Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, sivu 4 taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.7 Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä sivu 4 2. Tiivistelmä sivu Kaavaprosessin vaiheet sivu Asemakaavan muutos sivu Asemakaavan muutoksen toteuttaminen sivu 4 3. Lähtökohdat sivu Selvitys suunnittelualueen oloista sivu Alueen yleiskuvaus sivu Luonnonympäristö sivu Rakennettu ympäristö sivu Maanomistus sivu Suunnittelutilanne sivu Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, sivu 9 1

3 päätökset ja selvitykset 4. Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet sivu Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve sivu Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset sivu Osallistuminen ja yhteistyö sivu Osalliset sivu Vireille tulo sivu Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt sivu Viranomaisyhteistyö sivu Asemakaavan muutoksen tavoitteet sivu Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet sivu 15 Kunnan asettamat tavoitteet Työn aikana syntyneet tavoitteet sivu Asemakaavan muutoksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sivu Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta sivu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palaute sekä mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden huomioon ottaminen sivu Asemakaavan muutoksen kuvaus sivu Kaavan rakenne sivu Mitoitus sivu Palvelut sivu Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kunnan tavoitteiden toteutuminen sivu Osallisten tavoitteiden toteutuminen sivu Aluevaraukset sivu Korttelialueet sivu Muut alueet sivu Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön sivu Vaikutukset rakennettuun ympäristöön sivu Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sivu Ympäristön häiriötekijät sivu Kaavamerkinnät ja -määräykset sivu Tonttijako sivu Asemakaavan muutoksen toteutus sivu Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat sivu Toteuttaminen ja ajoitus sivu Toteutuksen seuranta sivu Asemakaavoituskustannukset sivu 22 KUVAT Kuva 1 Kaava-alueen sijainti Kuva 2 Ote maalajikartasta Kuva 3 Maanomistustilanne Kuva 4 Ote seutukaavayhdistelmästä Kuva 5 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Kuva 6 Ote ajantasa-asemakaavasta Kuva 7 Ilmakuva asemakaavan muutosalueesta LIITTEET Liite 1 Asemapiirustusluonnos /rev /Parviainen arkkitehdit Oy / Juha Heiska.. Liite 2 Julkisivut etelään, itään, pohjoiseen ja länteen /Rev C. Liite 3 Julkisivun verhous tiheällä värillisellä verkolla; esittelykuva. 2

4 Liite 4 Asemakaavan muutoksen selostus, asemakaavan muutos nro , Nykytilanne ja vuonna 2010 rakennusluvan saanut uudisrakennus. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Porttipuiston alueen tie- ja katuverkon liikenne-ennuste ja toimivuustarkastelu. Strafica Oy Porttipuiston-Hakunilan liikenne-ennusteiden toimivuustarkastelujen päivittäminen (päivitystyö). Strafica Oy Vantaan yleiskaavan vaikutusten arviointi - kaupan alueet ja palveluverkko. Entrecon Oy Kehä III:n ja Vanhan Porvoontien liittymän toimivuustarkastelut. Oy Stimulator Ab Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017) {Helsingin seudun yhteistyö perustuu vuonna 2005 tehtyyn 14 kunnan yhteistyösopimukseen. Vantaan tasapainotettu strategia, Taloussuunnitelma , kv Vantaan asunto-ohjelma ; Elämänmakuista asumista Vantaalla. Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan ilmasto- ja ympäristöohjelma Vantaan Akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö , Arkkitehdit Anttila&Rusanen, Ramboll Finland Oy, Vantaan markkinointi Oy. Rakennuslupa RAJA, Vantaan kaupunki, Rakennusvalvonta. Pohjatutkimusraportti / Ramboll / Viite Asemakaavan sisältömerkitys ja sen käyttö suunnitteluvälineenä Asemakaavan muutoksen laadinta perustuu koko kaupungin maankäyttöä ohjaavaan Vantaan yleiskaavaan. Asemakaavan muutoksessa ratkaistaan muun muassa asuntoalueiden sisäinen katuverkko, kortteleiden tai niiden osien käyttötarkoitus, rakennusoikeudet, kerrosluvut ja rakennusten ulkonäköön liittyviä seikkoja. Asemakaavan muutos esitetään kartalla 1:2 000 siihen kuuluvine asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Siihen kuuluu aina myös asemakaavan selostus. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten kohdan 4.3 osalliset voivat osallistua ja vaikuttaa asemakaavan muutoksen laadintaan. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS -suunnitelma) on päivätty ja toimitettu osallisille. OAS - suunnitelman täydennysesitysten jättäminen oli marraskuussa OASsuunnitelmasta ei jätetty täydennysesityksiä. Kaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu osallisille. Asemakaavan muutosluonnos nro Kuninkaala; osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain MRL:n 62 :n mukaisesti on ollut Mielipiteitä jätettiin yhteensä kaksi (2 kpl). Mielipiteet eivät aiheuta muutoksia luonnossuunnitelmaan. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutosalueelle kaavoitetaan IKEAn vuodesta 2003 toimineen tavaratalon tontille täydennysrakentamisena useampikerroksinen paikoitustalo tontin länsiosaan sekä varastointitilojen laajennus tontin itäosaan. Asemakaavan muutosalueelta on ajoyhteys Porttisuontietä pitkin Jokiniementielle ja Vanhalle Porvoontielle. 3

5 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kiinteistön lisärakentaminen voi alkaa asemakaavan muutoksen tultua hyväksytyksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen lähiympäristö Muutosalue sijaitsee Porttipuistossa; kaupallisten palvelujen alueeksi kehitetyn alueen eteläosassa. Alueelle ovat luonteenomaisia vilkasliikenteiset, suuret liikenneväylät sekä kookkaat kaupan uudisrakennukset Luonnonympäristö Maiseman yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijoittuu entiselle suoperäiselle maalle vilkasliikenteisen Kehä III:n varrelle. Maisemallisesti alue on tasaista alamaata, jossa huomio kiinnittyy kookkaisiin rakennusmassoihin ja suuriin liikenneväyliin. Maaperä (KUVA 2) Luonnollinen pohjamaa alueella on savea. Pehmeän saven paksuus vaihtelee alueella noin 9-12 m. Paikoitellen alueella on myös turvetta ja täyttömaita. Erityisesti alueen itä- ja pohjoisosissa sijaitsee laajempi yhtenäinen täyttömaa-alue. Kevyillä kairauksilla on päästy tunkeutumaan metrin syvyydelle maanpinnasta. Pohjavedenpinnan voidaan olettaa olevan noin maanpinnantasossa tai osittain paineellista. Nykyiset paikoitusalueet on rakennettu vahvistetun pohjamaan varaan. Rakennettavuus maaperän suhteen (geotekniikka) Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Rakennusten perustaminen edellyttää jatkettujen paalujen käyttöä. Paalutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon täyttöalueet ja alueella jo suoritetut pohjanvahvistustoimenpiteet. Liikenne- ja paikoitusalueiden laajentaminen edellyttää lisäpohjanvahvistuksia. Alueen pohjavedenpintaa ei saa alentaa pysyvästi. Rakentaminen edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja - suunnitelmia. 4

6 KUVA 2 OTE MAALAJIKARTASTA Kasvillisuus Porttisuontien ja Porttipolun tuntumaan tontin puolelle sekä paikoitusalueille on istutettu jonkin verran pensaita ja puita. Asemakaavan muutosalueen rakentamattoman alueen kasvillisuus on tavanomaista joutomaan kasvillisuutta. Eläimistö Asemakaavan muutosalueella ei ole mitään merkittäviä havaintoja luonnon eläimistön suhteen. Vesistöt ja vesitalous Pohjavedet Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Luonnonsuojelu Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. 5

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Asemakaavan muutosalue on asumaton. Yhdyskuntarakenne Aluetta rakennettiin aluksi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Tältä ajalta ovat peräisin osa alueen pohjois- ja keskiosan vanhemmasta rakennuskannasta luvun loppupuolelta Porttipuiston alueen kehittäminen käännettiin kaupallisten palvelujen suuntaan. Ensimmäisenä alueelle sijoittunut IKEAn kodinsisustus tavaratalo avattiin yleisölle toukokuussa Kaupunki-/ taajamakuva Asemakaavan muutosalueella sijaitsee IKEA-konsernin kodinsisustus tavaratalo, joka taajamakuvassa selvästi erottuu kolmelle suurelle, sitä ympäröivälle liikenneväylälle, Lahdentielle, Kehä III:lle ja Vanhalle Porvoontielle. Kaupunkikuvallisessa Vantaan Akselin viitesuunnitelmassa ja selvitystyössä asemakaavan muutosalue sijoittuu suunnitelman reuna-alueelle. Viitesuunnitelmassa Kehä III:n todetaan Vantaan Akselin työpaikka-alueen kaupunkikuvan kannalta olevan merkitykseltään vähäinen. Muutosalue sijoittuu kuitenkin valtakunnallisen päätieverkon varteen, joten muutosalueen ulkonäkö ulospäin ei ole merkityksetön. Asuminen Palvelut Työpaikat Porttipuiston alueella ei sen suoperäisen maaperän vuoksi (Portmossen) aiempinakaan aikoina ole ollut asutusta. Lähin asutus sijaitsi Suurelta Rantatieltä ja samalla Haxbölen kestikievarin (nyk. Malmarsin torpan) kohdalta etelään erkanevan Helsinki- Viipuri -tien alkupään, nykyisen Vanhan Porvoontien varrella, joka kärryteitä lukuun ottamatta satoja vuosia oli seudun ainoita liikennöitäviä teitä. Asemakaavan muutosalue tukeutuu Hakunilan palvelualueeseen, jota ollaan laajentamassa Porttipuistoon päin. Kodinsisustus tavaratalo IKEAssa työskentelee samanaikaisesti noin 150 henkilöä. Virkistys, liikunta ja urheilu Liittyminen viheralueverkostoon Muutosalueelta pääsee katualueita pitkin lähivirkistysalueille. Liikenne Alue liittyy Jokiniementiehen ja Vanhaan Porvoontiehen. Alueella voimassa olevan asemakaavan mukainen liikenneverkko on rakennettu ja se toimii nykyisillä liikennemäärillä tyydyttävästi. Alueelle on hyvät joukkoliikenneyhteydet, mm. linja 68 kulkee Porttipuiston alueen läpi. Seudullinen jalankulku- ja polkupyöräreitti Muutosalueen halki kulkee seudullinen Kehä III:n varren jalankulku- ja polkupyöräliikenteen pääreitti. Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai muinaismuistomerkkejä. Tekninen huolto Vesihuolto 6

8 Vedenjakelu Asemakaavan muutosalueelle on rakennettu tarpeellinen vesihuolto. Alueen vesijohtoverkko kuuluu Hakunilan painepiiriin. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotus-pumppaamon ja Tikkurilan painepiirin kautta. Hakunilassa sijaitsevan vesitornin tilavuus on 1000 m3, HW = +93,90 ja NW = +87,70. Lisäksi käytössä on alasäiliö, jonka tilavuus on 2700 m3. Vesijohtoverkon alin painetaso kaava-alueella on noin ja ylin on noin Painetasot on ilmoitettu N43- järjestelmässä metreinä merenpinnasta (mvp). Jätevesiviemäröinti Alueelle on rakennettu tarvittava jätevesiviemäröinti. Alueen jätevedet kootaan tavaratalon pohjoispuolella olevalle Porttisuontienjätevedenpumppaamolle. Jätevedet johdetaan aluksi pohjoiseen Jokiniementielle ja edelleen sitä pitkin itään Hakunilaan. Sieltä jätevedet kulkeutuvat kalliotunnelissa etelään Vaaralan jätevedenpumppaamolle ja edelleen etelään Rajakylään. Sieltä jätevedet johdetaan edelleen Mailatien jätevesien mittausaseman kautta Helsingin viemäriverkkoon. Lopulta jätevedet ohjataan Viikinmäen keskuspuhdistamolle puhdistettaviksi. Sadevesiviemäröinti Kaava-alueen läpi etelästä pohjoiseen kulki aiemmin puro, johon tulee sadevesiä mm. Helsingin Heikinlaaksosta sekä Kehä III:n alueelta. Puron valuma-alue on 1,4 km 2. Tavaratalon rakentamisen yhteydessä ojamainen puro putkitettiin tontilla. Alueen sadevedet ohjataan tähän puroon. Puro yhtyy Kaskelassa Kormuniitynojaan, joka yhtyy Nissaksessa Krapuojaan. Lopulta Krapuoja laskee mereen. Sammutusvesi Tavaratalolla on kiinteistökohtainen sammutusvesijärjestelmä, joka pohjautuu sammutusveden altaaseen varastoimiseen. Erityistoiminnat Vaara-alueet Korttelin eteläosassa sijaitsee 400 kv:n ja 110 kv:n voimajohdot. Asemakaavan muutosalueella ei ole asutusta voimajohtojen läheisyydessä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Saastuneet maa-alueet Maaperän mahdollisista epäpuhtauksista ei ole käytettävissä tarkempaa tietoa. Luonnonsuojelukohteet Asemakaavan muutosalue ei sisällä luonnonsuojelukohteita eikä se rajoitu niihin. Liikennemelu Ympäröivät suuret liikenneväylät aiheuttavat liikennemelua muutosalueelle. Lentomelu Lentomelu ei aseta erityisvaatimuksia suunnittelulle. Vaarallisten aineiden kuljetukset Kehä III:lla liikennöi päivittäin huomattava osa maan kemikaali- ja polttoainekuljetuksista (muun muassa Helsinki-Vantaa lentoaseman koneiden lentopolttoainetta). Sosiaalinen ympäristö Sisustuksen tavaratalo IKEA on yksilön ja yhteiskunnan vapaa-aikaan liittyvä palvelu, jonka voidaan olettaa olevan virkistävä, viihtyisyyttä lisäävä tai muuten arkielämässä haluttu. Se tarjoaa palveluja asukkaiden arjen sujumiseen sekä kosketuspintoja sosiaalisten suhteiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi ihmisten kesken tai vain osallistumista sosiaaliseen ympäristöön. 7

9 3.1.4 Maanomistus Asemakaavan muutoksen selostus, asemakaavan muutos nro , Sosiotooppi Muutosalue on sosiotoopiltaan jo rakennettua, urbaania kaupunkipalveluympäristöä, jossa autoistuminen on vahvasti läsnä. KUVA 3 MAANOMISTUSTILANNE Asemakaavan muutosalue on pääosin yksityisessä omistuksessa (KUVA 3). 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidentavoitteet tulivat voimaan Alueidenkäyttötavoitteissa kehotetaan edistämään olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä (mm. koulu-, päiväkoti-, neuvola- ja nuorisopalvelut) sekä luomaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle sekä yleisesti eheyttämään kaupunkiseutua. suunnittelussa. On myös otettava huomioon riittävä viheralueiden muodostama yhtenäinen kokonaisuus. Uutta rakentamista ei myöskään tule sijoittaa tulvavaara-alueelle. Helsingin seudulle on annettu seuraavat yleistavoitteet: Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyttävää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. 8

10 Muilta osin asemakaavan muutosalueella ei ole alueidenkäyttötavoitteita, joilla olisi valtakunnallinen merkitys (MRA 25). Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan koko Uudenmaan alueelle YM Se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa muutosalue on taajamatoimintojen aluetta, joka kuuluu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeeseen. Se on myös osa aluetta, joka merkitykseltään kuuluu seudullisen vähittäiskaupan suuryksikköön. Alueen eteläosaan on merkitty aluevaraus voimalinjalle (KUVA 4). KUVA 4 Ote maakuntakaavasta 1: Yleiskaava Vantaan Yleiskaavassa 2007 muutosalue on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi (KM), jonka läpi on johdettu voimansiirtolinja (KUVA 5). 9

11 KUVA 5 Ote Vantaan yleiskaavasta 2007 Asemakaava Korttelin tontti 15 kuuluu SM vahvistamaan Kuusikon asemakaavaan nro sekä asemakaavan muutoksena Kuninkaala K64012+muutos -asemakaavaan nro , joka vahvistui YM ja asemakaavan muutokseen nro , joka vahvistui Kv ja asemakaavan muutokseen nro , joka vahvistui Kv Korttelin tontti 2 kuuluu YM vahvistamaan Kuninkaala K64012+muutos -asemakaavaan nro sekä asemakaavan muutokseen nro , joka vahvistui Kv ja asemakaavan muutokseen nro , joka vahvistui Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM) (KUVA 6). 10

12 KUVA 6 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen Voimassa oleva asemakaava on pääosin toteutunut lukuun ottamatta korttelin tonttia 15, joka on vaiheessa. Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Vantaan kaupungin rakennusjärjestys. Kaupunginvaltuusto (Kv) hyväksyi sen ja se on tullut voimaan Tonttijako ja kiinteistörekisteri Korttelin tontti 2 ja korttelin tontti 15 kuuluvat Vantaan kaupungin tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta tulee täyttämään kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen n:o 1 284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset, suunnitelmat Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelmassa esityksen Vantaan tasapainotetusta strategiasta. Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan tasapainotetussa strategiassa Vantaan visio on " Vantaa - viisas valinta ". Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. 11

13 IKEAn kodinsisustustavaratalon myymälätilan ja itsepalveluvaraston laajennusrakennuslupa vuodelta 2010, yhteensä k-m² ( RAJA, Vantaan kaupunki, Rakennusvalvonta). 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Muutosalueella voimassa oleva asemakaava ei vastaa alueella toimivan yrityksen laajentamistarpeita. Vantaan kaupunki haluaa tarjota yritykselle hyvän toimintaympäristön, joten asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Muutoshakemus on kaupunkisuunnitteluyksikön työohjelmassa vuodelle Asemakaavan muutostyö on käynnistetty vuonna 2010 kunnan aloitteesta laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui Muutoksen suunnittelua sitovia sopimuksia tai suunnitelmia ei työn käynnistysvaiheessa ole ollut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaava-alueen maanomistajat, maanvuokraajat ja vuokralaiset. Asemakaava-alueen rajanaapurit ja lähipiirin naapurit. Asemakaava-alueen lähialueen asukkaat. Asukas- ym. yhdistykset ja järjestöt Vantaan kaupungin asukkaat, luottamuselimet ja viranomaiset. Itsensä osallisiksi mieltävät. Valtion viranomaiset ( ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus ym.). Muut viranomaiset ja julkisyhteisöt (Uudenmaan liitto, YTV ja Vantaan Energia Oy). Vantaan alueella toimivat yritykset ja yhteisöt sekä niiden työntekijät. Asemakaavatyöhön osallistuneet asiantuntijaviranomaiset Suunnitteluinsinööri Antti Auvinen / Vesihuolto Suunnitteluavustaja Tuukka Kaattari Suunnitteluinsinööri Anna-Leena Karhunen / Maaperä Aluearkkitehti Vesa Karisalo Kaavoitusteknikko Jyrki Nieminen Liikenneinsinööri Jarmo Pajunen Asemakaavasuunnittelija Eeva Sauramo Asemakaavatyöhön osallistuneet asiantuntijat IKEA Real Estate Oy / Peik Enbom Parviainen Arkkitehdit Oy / Juha Heiska Muut asiantuntijaviranomaiset Kaavoitusteknikko Raila Lindgren Vireille tulo Asemakaavatyö on tullut vireille Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt IKEA Real Estate Oy. Hakija on esittänyt alueen asemakaavan muuttamista siten, että nykyisen IKEAn tontin länsiosaan voidaan rakentaa useammassa tasossa oleva paikoitustalo ja että nykyistä tavaratalorakennusta voidaan jatkaa itäosastaan laajentamalla sitä noin k-m². Paikoitustalon rakentamisen yhteydessä tontin länsiosassa olevaa maanalaista johtoa esitetään siirrettäväksi lännemmäksi, jottei se jäisi paikoitustalon alle. 12

14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Palaute annetaan kaupunkisuunnitteluyksikön toimihenkilölle kirjallisesti. Tarvittaessa OAS-suunnitelma tarkistetaan saadun palautteen pohjalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelujen käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n mukaisesti oli marraskuussa Mielipiteet kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuten myös asemakaavan muutosehdotus. Kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavaehdotuksen sen jälkeen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 27 :n mukaisesti 30:n vuorokauden ajaksi. Tässä yhteydessä pyydetään myös mahdolliset viranomais- ja yhteisölausunnot. Arvioitu nähtävillä oloaika on keväällä Nähtävillä oloaikana asemakaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, kaupungin ilmoitustaululla sekä muussa kunnassa asuvalle maanomistajalle kirjaamattomalla kirjeellä. Muistutukset kootaan yhteenvedoksi, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ennen kuin asemakaavaehdotus menee kaupunginhallituksen kautta Vantaan kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Asemakaava muutos tulee voimaan valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen annettavalla kuulutuksella. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään MRL 67 :n nojalla tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa (Fingrid Oyj). Myös kaupunginvaltuuston päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Osallisten kuuleminen: Ennen asemakaavan laatimista kuullaan osallisia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS-suunnitelma) lähetetään kohdassa määritellyille osallisille. Se on asetettu nähtäville myös määrittämättömiä osallisia varten (esim. kaikki kunnan asukkaat ja itsensä osallisiksi mieltävät) maankäyttötoimen asiakaspalveluun osoitteessa Kielotie 28 sekä Hakunilan yhteispalvelupisteeseen. OAS-suunnitelma oli nähtävillä myös internetissä osoitteessa tai ja ympäristö/kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelu (kohdassa: "Alueilla tapahtuu"). Palautetta voivat antaa kaikki osalliset (osallisten kuuleminen). Osalliset voivat myös ottaa yhteyttä kaupunkisuunnitteluun suunnittelutyön kaikissa vaiheissa. Vuorovaikutuksen järjestäminen: Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisen jälkeen laaditaan lopullinen asemakaavan muutosehdotus. Suunnittelutyön edetessä varsinkin kaavoitustyön luonnosvaiheeseen saattaa sisältyä suunnitelman tarkistuksia ja muutoksia. 13

15 Asemakaavatyön alkaminen Asemakaavatyön alkamisesta tiedotetaan alueen asukkaille, maanomistajille, rajanaapureille, lähipiirin naapureille ja viranomaisille [Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n kuuleminen]. Yleisötilaisuudet Asemakaavan muutoksesta ei ole suunniteltu pidettäväksi yleisötilaisuutta Asemakaavan nähtävillä olo sen voimaan tulo Asemakaavan nähtävillä olosta (MRL 27) ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, Vantaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä nähtäville olosta ei vantaalaisille maanomistajille kirjeitse. Asemakaavan muutos hyväksytään Vantaan kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kaavoitustyön vaiheista ilmoittaminen Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan "Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa" -lehdessä Viranomaisyhteistyö Kaava-alueesta ei ole käyty MRL:n 66 viranomaisneuvotteluja. Virkamiesviranomaisyhteistyö tapahtuu erillisin neuvotteluin ympäristöministeriön, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton ja Vantaan kaupungin kesken. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan visio: Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vantaan tasapainotetun strategian mukaan koko Itä-Vantaa on yksi työpaikkarakentamisen painopistealue. Aktiivisen elinkeinopolitiikan toiminnan tavoitteena on uusien työpaikkojen ja ulkomaisten investointien houkutteleminen Vantaalle. Monikansallisena yrityksenä IKEAkonserni täyttää tämän tavoite-ehdon. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisäksi kohdata alueella jo toimivan IKEAkonsernin laajentumistarve ja siten tukea Porttipuiston alueen kaupallisen keskittymän palvelutason säilymistä ja yritysten ajallisesti tapahtuvia muutostarpeita. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on liittää suunnittelualue nykyiseen tie- ja katuverkkoon siten, että liikenteellinen toimivuus sekä liikenneturvallisuus nyt ja tulevaisuudessa ovat riittävät. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuuteen, sujuvuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Joukkoliikenteelle luodaan toimintavalmiudet. Muutosalueelta on joukkoliikenne- sekä pyöräilyetäisyysyhteys palvelualueen aluekeskukseen. Näitä kehitetään tarvittaessa. Alue on kytkettävissä kaukolämmön piiriin, mikä tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Työn aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan muutosalueelle laaditaan korkeatasoinen kaupallinen toimintaympäristö, joka hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa ja joka rakentamistavaltaan sekä -massoiltaan istuu olemassa olevaan ympäristöön. 14

16 Alueen ja naapuruston olemassa olevat pääjalankulku- ja polkupyöräily-yhteydet säilytetään. 4.5 Asemakaavan muutoksen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Nollavaihtoehdon (nykytilanne) lisäksi on laadittu yksi vaihtoehto Osallistumis- ja arviointisuunnitelman palaute sekä mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden huomioon ottaminen OAS OAS-suunnitelman palautteen huomioonottaminen Asemakaavan muutosehdotuksen nro , Kuninkaala, MRA 63 :n mukaisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisten kuuleminen on ollut Tänä aikana ei jätetty täydennysesityksiä. 62 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen 2010 Asemakaavan muutosehdotus nro Kuninkaala; osallisten kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain MRL:n 62 :n mukaisesti on ollut Mielipiteitä jätettiin yhteensä kaksi (2 kpl). Mielipiteen jättäjä NRO 1 Vantaan Energia Sähköverkot Oy ja Vantaan Energia Oy Mielipide "Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan maakaapeleiden ja suurjänniteilmajohtojen sijainti. Mikäli maakaapeleita pitää siirtää, niin siirtokustannuksien osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti." "Vantaan Enegia Oy haluaa, että asemakaavan muutoksessa huomioidaan kaukolämpöputkien sijainti. Mikäli kaukolämpöputkia pitää siirtää, niin siirtokustannuksien osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti." NRO 2 Fingrid Oyj "Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään koko voimajohtoalueen leveyttä. Voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteensä 60,5 metriä leveälle johtoalueelle." "Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa." "Voimajohtoalueella ei voi pysäköidä ajoneuvoja ilman Fingridin kanssa tehtyä yksityisoikeudellista sopimusta." "Voimajohtoalue ei sovellu yleensä varastointiin eikä lastaukseen." "Aloittaessa työskentely johtojen alla on työskentelylupa kysyttävä vielä erikseen voimajohtojen omistajalta." "Voimajohtoalueelle sijoittuvien tie- ja katuyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Tiehallinnon ohjeessa vuodelta 2001 "Sähköjohdot ja yleiset tiet" (TIEH ) esitetään." "Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä risteämälausunto." 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Pääosa asemakaavan muutosalueesta on kaavoitettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Alue liittyy laajempaan 15

17 Porttisuon kaupalliseen alueeseen, joka sijaitsee Kehä III:n ja Jokiniementien välissä Lahdenväylän länsipuolella Mitoitus Asemakaavan muutosalue on noin 6,78 hehtaaria. Liikerakennusten korttelialuetta (KM) on yhteensä noin 6,53 hehtaaria, ja katualuetta noin 0,24 hehtaaria Palvelut Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia palvelurakentamiseen tai sen mitoitukseen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kunnan tavoitteiden toteutuminen Kunnan asettamat tavoitteet Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Asemakaavan tavoitteena on liittää suunnittelualue nykyiseen tie- ja katuverkkoon siten, että liikenteellinen toimivuus sekä liikenneturvallisuus nyt ja tulevaisuudessa ovat riittävät. Jalankulku- ja pyöräilyteitten jatkuvuuteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Joukkoliikenteelle luodaan toimintavalmiudet. Kunnan tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos toteuttaa ympäristön laadulle asetetut tavoitteet ( ehyt, tiivis kaupunkirakenne, joka lyhentää asiointi-, harrastus- ja työmatkoja ja antaa hyvät mahdollisuudet muun muassa jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenteen kehittämiselle; arkkitehtonisesti korkeatasoinen kaupunkimainen viheralueiden jäsentämä yhdyskuntarakenne; monikansallinen, Vantaalla toimiva yritys; sekä kohdata alueella jo toimivan IKEA Oy:n laajentamistarpeet). Luonnonympäristössä ja rakennetussa ympäristössä asemakaavan muutoksen toteuttaminen ei juurikaan aiheuta muutoksia. Suurin havaittava muutos on paikoitustalon rakentaminen maantasopaikoituksen tilalle tontin länsiosaan. Asemakaavan muutosalueelta on toimivat jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenteen yhteydet; muun muassa kevyen liikenteen raitit itä-länsisuunnassa Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän alituksin sekä pääosa aluetta palvelevista joukkoliikennepysäkeistä noin 500 metrin päässä Jokiniementiellä. Joukkoliikennetoimintavalmius ja nykyinen joukkoliikennetiheys Jokiniementiellä takaavat myös autottoman ruokakunnan toimivan asiointimahdollisuuden alueella ympäri viikon. Muutosalue on liitettävissä valmiiksi rakennetun kunnallistekniikan piiriin. Tonttien sisäisen kunnallistekniikan rakennuttaa kiinteistöjen omistaja. Rakennetussa ympäristössä entinen mittakaava ja rakentamistapa säilyvät Osallisten tavoitteiden toteutuminen Osalliset eivät ole esittäneet omia tavoitteita. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kortteli tontti 2 ja kortteli tontti 15, liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM) Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM). Rakennusoikeus k-m² on kokonaisuudessaan merkitty kortteliin Korttelin tontin 15 ja jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun päälle sijoittuva rakennusoikeus on merkitty ulokemerkinnöin u ja u-4 -rakennusaloilla, joita yhteinen rakennusoikeuskin koskee. 16

18 Sisustustavaratalo IKEAn laajennusmuutosehdotus käsittää k-m²:ä uutta varastotilaa nykyisen rakennuksen itäpäätyyn. Suunnitellun laajennuksen rakennuskorkeus ja rakennustapa noudattaa nykyisen liikerakennuksen ulkonäköä. Voimassa oleva asemakaava sallii III kerrosta. Nykyisen liikerakennuksen julkisivu on noin +42,0 metriä merenpinnasta. Auton säilytyspaikan rakennusala (a) Sisustustavaratalo IKEAn länsipäädyn jatkeella olemassa oleva maantasopaikoitusalue on esitetty muutettavaksi auton säilytyspaikan rakennusalaksi (a), jolle saa rakentaa useampikerroksisen autojen paikoitustalon. Paikoitustaloa koskevat pääosin samat kaavamääräykset kuin liikerakennustakin. Paikoitustaloa koskevat sen lisäksi vain siihen kohdistuvat määräykset: "Paikoitustalon julkisivun lännen- ja etelänpuoleinen sekä länsisuuntaan näkyvä osa ajoluiskasta on noin 50 %:n osuudelta julkisivurakennelmaa oltava peittävä. Peittävä julkisivurakennelma voi myös olla verhous tiheällä teräsverkolla. 50 %:n osuusehdon on täytyttävä paikoitustalon jokaisessa rakennusvaiheessa. Julkisivurakennelman on koostuttava kokonaisuuteen sopivista, eripituisista peittävistä osista, jotka yhdessä muodostavat epäsäännöllisen, tasapainoisen kokonaisuuden." Osittain peittävän tai teräsverkosta muodostuvan julkisivurakenteen tarkoitus on koota rakennus ympäröivään mittakaavaan. Käyttämällä tiheää teräsverkkoa saadaan aikaan julkisivua, joka valaistuksesta ja näkökulmasta riippuen peittää takana olevat toiminnat suomupeitteen tapaan tai muuttuu lähes läpinäkyväksi. Teräsverkko voi myös olla värillinen, jolloin käytettävissä on koko värimaailman monipuolisuus. Haluttaessa teräsverkko toimii myös alustana, jota pitkin istutukset pääsevät kiipeämään. Ulkonäöllisesti olisi suotavaa, että paikoitustalon rakennusmassa muodostaa oman itsenäisen kokonaisuuden, joka selvästi muodoltaan sekä korkeutensa puolesta saa erottua varsinaisesta liikerakennuksesta. Istutettavat tontinosat Kaavamääräyksiä on lisäksi istutusten osalta ajantasaistettu. Paikoitusalueiden osalta on säilytetty nykyiset istutusmääräykset, jotka ovat toteutuneet puutteellisesti. Tonttia kiertävät reuna-alueet eivät myöskään anna vihertävää yleiskuvaa. Tontin länsiosan istutettava reunavyöhyke on säilytetty. Se tulee kuitenkin täydentää istutuksin puuttuvilta osiltaan runsaasti ja kerroksellisesti, esimerkiksi havu- ja lehtipuu sekä 3-rivisin pensasistutuksin eli neljä vuodenaikaa huomioivat istutukset. Istutusvyöhykkeen vähimmäisleveydeksi tulee tällöin yhdeksän metriä. Kehä III:n varren istutukset ovat hyvin puutteelliset tai puuttuvat kokonaan. Istutusalue on asemakaavan muutoksessa poistettu ja tilalle on määrätty: "Rakentamatta jäävillä tontin osilla, joita ei käytetä liikenteelle tulee olla puita ja pensaita". Tämä määräys on selkeämpi ja valvottuna tuottanee vihertävämmän yleiskuvan Kehä III:n suuntaan. Voimajohtoalueen istutuksien luonnollinen korkeus ei saa ylittää 4:ää metriä. Korttelialueelle ja korttelialueen paikoitusalueille istutettavien puiden vaatima kasvualustan tila on vähintään 3,5 metriä leveä, jolloin edellytetään käytettäväksi kantavaa kasvualustaa, jotta puiden juurille voidaan osoittaa niiden vaatima kasvutila. Kaavamääräyksissä on myös määrätty maaston jyrkkien korkeuserojen muokkaamisesta, luiskien ja tukimuurirakenteiden jyrkkyydestä sekä reunavyöhykeluiskien istuttamisesta. 17

19 Rakennusalueesta kokonaisuudessaan on laadittava hyväksyttävä maisema- ja louhintasuunnitelma, joka myös sisältää luiska- ja tukimuurirakenteet Muut alueet Virkistysalueet Asemakaavan muutos ei sisällä virkistysaluetta. Liikennealueet Ajoneuvoliikenteen verkko Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta ajoneuvoliikenteen verkkoon. Kevyen liikenteen verkko Kevyen liikenteen verkko säilyy nykyisellään. Muutosalueelle on erittäin hyvä kevyen liikenteen väylästö, joka toimii myös asiakkaiden ja työntekijöiden terveys- ja arkiliikuntaympäristönä. Joukkoliikenne Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta joukkoliikenteen verkkoon. Pysäköinti Pysäköinti järjestetään tontilla. Liikennealuevaraukset eivät muutu, muutoksia tulee rakentamisen myötä tontin linjaautojen ja asiakkaiden pysäköintijärjestelyihin. Pysäköintinormina on käytetty toimistojen osalta 1 autopaikka/50 krs-m² ja liiketilojen osalta 1 autopaikka/20 krs- m², joka vastaa nykytilannetta. Tekninen huolto Korttelin läpi johdettu maanalainen johtovaraus on siirretty pohjoisosastaan lännemmäksi, jotta korttelialueen länsiosaan saadaan rakennusala paikoitustalolle. Maanalaisen hulevesirummun aluevaraukseksi on merkitty 10 metriä. Mahdolliset aluevarauksen poikkeamat (kavennukset) selvitetään rakennussuunnittelun yhteydessä. Vesihuolto Vedenjakelu Asemakaavan muutosalueella nykyiseen vesijohtoverkkoon ei tule muutoksia, vaan se säilyy muuttumattomana (kts. kohta Rakennettu ympäristö). Jätevesiviemäröinti Asemakaavan muutosalueella jätevesiviemäröintiin ei tule muutoksia, vaan se säilyy nykyisen kaltaisena (kts. kohta Rakennettu ympäristö). Sadevesiviemäröinti Tavaratalon rakentamisen yhteydessä putkitettu puro siirretään uuden paikoitustalon alta tontin länsireunalle, jolloin uomaa voidaan kunnostaa ja huoltaa tulevaisuudessa. Uusi putki alkaa Kehä III:n rummun jälkeen, paikoitusalueen eteläpuolelta ja kulkee tontin reunaa pitkin kulkevan parkkialueen ajoväylän alla ja purkaa vedet Porttisuon pohjoispuolella nykyiseen uomaan. Sammutusvesi Asemakaavan muutosalueen uusien rakennusten (paikoitustalo, varastolaajennus) sammutusvesijärjestelmät perustuu sammutusveden altaaseen varastoimiseen. Hulevedet Vantaan hulevesiohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Asemakaavan muutoksen määräyksissä on annettu seuraava määräys hulevesien ohjauksesta: "Hulevesien virtausta tulee hidastaa ja imeyttää kattovedet tontilla. Piha- 18

20 alueiden hulevedet tulee käsitellä ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää tontilla siten, että ne eivät aiheuta haittaa maaperälle. Rakennuslupaan on liitettävä hulevesien hallintasuunnitelma". Energiahuolto Tontit on liitettävissä energiahuollon piiriin. Alue on kaukolämpöverkon piirissä. Jätteiden keräys Jätehuolto Jätteiden käsittely, lajittelu ja jätetilojen suunnittelu tulee tonteilla järjestää YTV:n jätehuoltonormien mukaisesti. Erityisalueet Vaara-alueet Voimajohtoalue on merkitty asemakaavan muutokseen vaara-alueeksi (va). IKEAn kohdalla voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus yhteensä 60,5 metriä leveälle johtoalueelle. 400 kv:n voimajohdon rakennusrajoitusalue ulottuu voimajohdon keskilinjasta 26 metriä keskilinjan pohjoispuolelle ja 110 kv:n voimajohdon rakennusrajoitusalue ulottuu voimajohdon keskilinjasta 22,5 metriä keskilinjan eteläpuolelle. 5.4 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön Arvioitavat vaikutukset Asemakaavan valmistelun osana laaditaan tai käytetään aikaisemmin tehtyjä selvityksiä seuraavien arvioitavien merkittävien välittömien ja välillisten vaikutusten perustaksi 1. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen, liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön sekä rakennettuun ympäristöön. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arviointimenetelmien määrittely Asemakaavatyössä käytettävät arviointitavat perustuvat eri henkilöiden kokemukseen, nykytilasta saatuun tietoon, yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, laskennallisiin menetelmiin, asiantuntija-arvioihin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella tunnistettuihin vaikutuksiin, osallisilta saatuun palautteeseen, vaikutusten rajaukseen ja arvottamiseen sekä hyvän ympäristön tarkastuslistoihin (esim. ekologinen lista). Koska useita vaikutuksia on mahdoton mitata yhteismitallisesti, keskeiseksi muodostuu vaihtoehtojen välisen eron löytäminen (tunnistaminen). Eri arviointitunnusmerkkejä käyttäen arvioidaan ympäristövaikutusten merkittävyys ja muutoksen suuruus sekä odotettavissa oleva vaikutus Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Alueella ei tule olemaan asukkaita. Yhdyskuntarakenne Olemassa oleva alue- ja yhdyskuntarakenne pysyy muuttumattomana. 19

21 Kaupunki-/ taajamakuva Alueen kaupunki- ja taajamakuvaan ei kokonaisuuden kannalta tule muutoksia. Paikallisesti muutos on havaittavissa kahdesta eri syystä. Ensinnä noin 270 metriä pitkän rakennuksen jatkeelle länsiosassa tulee noin metriä uutta rakennusmassaa ja toiseksi uusi jatke tulee ulkoasultaan näyttämään erilaiselta, koska paikoitustalon käyttötarkoitus eroaa nykyisistä liiketiloista. Palvelut Rakennetun ympäristön palvelurakenteessa ei ole odotettavissa muutoksia. Työpaikat, elinkeinotoiminta Asemakaavan muutos tukee Porttisuon kehittämistä työpaikka- ja palvelualueena. Virkistys Alueella ei ole virkistysaluetta. Liikennealueet Asemakaavan muutoksella on vain vähäisiä vaikutuksia rakennettuun liikenneympäristöön. Vaikutukset liittyvät tontin katuliittymäjärjestelyihin. Tekninen huolto Vesihuolto Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia vesihuoltoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaavan muutoksella ei ole mainittavimpia vaikutuksia ympäristöön, maa- ja kallioperään eikä ilmaan tai ilmastoon. Sosiaalinen ympäristö Sosiaalisessa ympäristössä ei ole odotettavissa muutoksia. Sosiotooppi Sosiotoopissa ei ole odotettavissa muutoksia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Muutoshankkeella ei ole vaikutuksia maisemarakenteeseen tai mainittavia vaikutuksia maisemakuvaan. Luonnon monimuotoisuus Asemakaavan muutoksella ei ole mainittavimpia vaikutuksia kasvi- ja eläinlajeihin tai luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin. Luonnonolot Kasvillisuus Asemakaavan muutos ei aiheuta muutoksia alueen biodiversiteettiin. Eläimistö Asemakaava-alueella ei ole mitään merkittäviä havaintoja eläimistön suhteen. Luonnonsuojelu Asemakaavamuutokseen ei liity luonnonsuojelullisia näkökohtia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät 20

22 Tieliikennemelun häiriön vähentämiseksi rakennuksissa on säilytetty voimassa oleva asemakaavamääräys: "Toimisto- ja ravitsemustilojen ulkokuoren äänieritys tieliikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 db". 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset IKEA Oy:n koko rakennusoikeus on merkitty kortteliin 64012, josta erillinen asemakaavamerkintä ja -määräys osoittaa minne rakennusoikeus kohdistuu. 5.9 Tonttijako Korttelin tontin 2 ja korttelin tontin 15 tonttinumerot eivät muutu. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan selostukseen liitetään havainnollisuussuunnitelmia, julkisivukuvia ja ilmakuva. Niiden tarkoituksena on toimia arviointiperusteena sekä näyttää, miten alueen voi rakentaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Ajoitus Asemakaavan muutos nro on maankäyttötoimen kaupunkisuunnittelun suunnitteluohjelmassa vuodelle Asemakaavaehdotuksen arvioitu ensimmäinen kaavoituslautakuntakäsittely on maalikuussa Ehdotus asetetaan nähtäville 30:n vuorokauden ajaksi (MRA 27 ja siitä pyydetään lausunnot. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan kuntalaisten antaman palautteen pohjalta. 6.4 Asemakaavoituskustannukset Vantaan kaupunki perii kaavoitustyöstä korvauksen (MRL 59). Korvaus määräytyy kaavoituslautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Perittäviä korvausluokkia on yhteensä viisi ja ne määräytyvät asemakaavan tai asemakaavan muutoksen työn laajuudesta. Myös tonttijaosta tai tonttijaon muutoksesta asemakaavan laadinnan yhteydessä peritään erillinen korvaus. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus Vantaalla 14. päivänä maaliskuuta 2011 Vesa Karisalo Aluearkkitehti, Projektiyksikkö 21

23 KUVA 7 ILMAKUVA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEESTA 22

24 Liite 1 Asemapiirustusluonnos / rev / Parviainen arkkitehdit Oy 23

25 Liite 2 Julkisivut etelään, itään, pohjoiseen ja länteen / Rev C. 24

26 Liite 3 Julkisivun verhous tiheällä värillisellä verkolla; esittelykuva "Blue mesh from outside". Liite 4 Nykytilanne ja vuonna 2010 rakennusluvan saanut uudisrakennus. 25

27 26

28 27

29 28

30 29

31 30

32 31