Päijät-häme. Päijät-Hämeen reserviläispiirien majat. Heinolan Reserviupseerit ry. Hartolan Reserviläiset ry

Transkriptio

1 Päijät-häme Päijät-Hämeen reserviläispiirien majat Asikkalan Reserviupseerit ry Hartolan Reserviupseerikerho ry Hartolan Reserviläiset ry Heinolan Reserviupseerit ry Heinolan Reserviläiset ry Hollolan Reserviupseerikerho ry Kärkölän Lottakahvila Lahden Reserviupseerikerho ry Lahden reserviläiset ry, Rauhanturvaajat Nastolan Reserviupseerikerho ry Nastolan reserviläiset ry Orimattilan Reserviupseerikerho ry Orimattilan Reserviläiset ry Padasjoen Reserviupseerit ry Sysmän Reserviupseerit ry Sysmän Reserviläiset ry Yhteinen maja Maja myyty Rintamaveteraanimaja Yhteinen maja Yhteiskäytössä 291

2 ASIKKALAN RESERVIUPSEERIT ry. Salonsaaren Maja. Asikkalan Reserviupseerit ry. on perustettu Vääksyssä. Heti kerhon perustamisen jälkeen syntyi ajatus oman kerhomajan rakentamisesta. Maja rakennettiin Päijänteen rannalle Salonsaareen Metsähallitukselta vuokratulle tontille. Rakennustarvikkeet saatiin suurimmaksi osaksi lahjoituksina paikallisilta yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Itse rakennustyöt tehtiin kaikki talkootyönä oman jäsenistön avulla. Maja vihittiin käyttöönsä Oma kerhomaja lisäsi yhteishenkeä jäsenistön keskuudessa ja piristi yhteistoimintaa naapurikuntien kerhojen kanssa. Oli helppoa kutsua naapureita kerho- ja saunailtoihin. Hallituksen yksi jäsen vuorollaan toimi majaupseerina, joka hoiti majaa koskevat juoksevat asiat sekä vastasi majan kunnosta. Syrjäisestä sijainnista johtuen majan käyttö jäi kuitenkin aikaa myöten vähäiseksi ja niinpä se päätettiin vuokrata ulkopuoliselle luvulla Metsähallitus kaavoitti omistamansa maa-alueet Salonsaaressa. Reserviupseerien maja ei saanut rantakaavaan omaa rakennuspaikkaa vaan sijaitsee kaavan mukaan retkeilyalueella. Tontin vuokraa on kuitenkin saatu jatkettua muutama vuosi kerrallaan ja maja on edelleenkin olemassa ulkopuoliselle vuokrattuna. Tarvittaessa on pidetty talkoita majarakennuksen ylläpitämiseksi. Vaikka Salonsaaren Maja ei ole ollutkaan pitkään aikaan alkuperäisessä käytössään on vuokratuloilla pystytty rahoittamaan mm. yhdistyksen lipun hankinta ja vuotuiset jäsenten jäsenmaksut. Näin ollen me nykyiset Asikkalan Reserviupseerin jäsenet voimme olla kiitollisia niille aktiiveille, jotka aikoinaan uskoivat asiaamme ja rakensivat oman majan Asikkalan Reserviupseereille. Heikki Vahto pj, Asikkalan Reserviupseerit ry. Yhteenveto perustuu pitkälti S. Halmeen laatimaan historiikkiin, joka esitettiin yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa. 292

3 Hollolan Reserviupseerit ry Hollolan reserviupseeriyhdistys perustettiin vuonna Alkuvuosina kerhon tilaisuuksiin kokoonnuttiin jäsenten koteihin, joissa oltiin vieraina. Joitakin tilaisuuksia pidettiin yleisissä kokous- ym. tiloissa. Pian kuitenkin heräsi ajatus oman kerhomajan hankkimisesta. Ensin ajateltiin vain saunan rakentamista jonkun vesistön rantaan, mutta ajan mittaan vaatimus kasvoi. Alettiin puhua kerhomajan hankinnasta. Vuonna 1958 Puolustuslaitos ilmoitti myyvänsä Likolammella sijaitsevat parakkinsa. Ker- Naisjaosto on krhon sydän ja aina auttava käsi. Tässä Maija Saartio, Liisa Niianko ja Maissi Suominen Likolammilla parakin purkutalkoita muonittamassa. homme lähetti miehet ostamaan jonkun parakkirakennuksen kerhomme tulevaksi majaksi. Kauppa tehtiin, mutta parakille annettiin aika, johon mennessä se oli siirrettävä pois. Nopeasti ryhdyttiin hakemaan majalle tonttia. Tontti ostettiin Korpikylän tien varrelta Hannulan tilan maalta. Näin oli tyydyttävä tonttiin, joka ei ollut järven rannassa. Parakki purettiin talkoovoimin. Keväällä järjestettiin hirsitalkoot Hollolan kunnan alueella. Myös Lahden ja Hollolan teollisuus- ja liikelaitosten puoleen käännyttiin rakennustarvikkeiden ja muun aineellisen avun saamiseksi. Karttuisa olikin kansan käsi. Parakin pystyttäminen annettiin urakalla suoritettavaksi. Rakennusurakka oli tehty urakoitsija Sulo Anijärven kanssa. Rakennusmestari Paavo Aarti oli asiantuntijana rakennuttajan puolesta. Urakkasumma oli markkaa, josta Lahden Seudun Osuuspankki lainoitti markkaa jäsenten ins.kapt Eero Leivon ja ltn Väinö Siivosen asettuessa takaajiksi. Paavo Aartilta tulivat ulkorakennuksen piirustukset. Kerhomme jäsenet olivat mukana töissä, mitä kukin pystyimme tekemään. Näin saimme majamme valmiiksi ja saimme sinne vielä kalusteetkin. Majalle annettiin nimeksi Väinölä, koska sen puuhamiehinä oli kaksi Väinöä. Pääsimme oman kurkihirren alle. Kaikki lahjoittajat kutsuttiin majan valmistuttua tupaantulijaisiin. Kapteeni Urpo Hakkarainen 293

4 NASTOLAN RESERVILÄISET RY Artikkeli ja kuvat Päijät-Hämeen Ilves-lehdestä 4/2009 Kota 2008 projekti Oman kokoontumistilan hankkimisesta yhdistyksen jäsenten käyttöön on keskusteltu aina silloin tällöin, kunnes yhdistyksen johtokunnan kokouksessa tuli esitys, että yhdistykselle rakennettaisiin oma laavu tai kota. Jarmo Mäkisen ja Asko Heinäsen tehtäväksi tuli selvittää löytyisikö hankkeelle mahdollista rakennuspaikkaa. Sellaisen tarjosi lopulta Västilän tilan isäntä Veli Heikkilä. Ensimmäiset talkoot pidettiin jo lauantaina Mäkelässä, Luhtalammin tien varressa. Yhden päivän aikana kerättiin lähes 100 kuivasta ja tuulenkaatopuuta, joille oli saatu lupa maan omistajalta UPM:ltä sekä Nastolan kunnalta. Vielä tuolloin vallinnut talvikeli mahdollisti työn, hieman myöhemmin hommia ei olisi voitu tehdä tiepohjaa vahingoittamatta. Näin sadut puut ajettiin Haravakylään ja seuraavat talkoot pidettiin viikon kuluttua , jolloin tukit sahattiin hirsiksi, lankuiksi ja erilaiseksi lautatavaraksi ja ajettiin sahauksen jälkeen rakennuspaikalle. Sahauksesta viikon kuluttua pidettiin talkoot puutavaran pinoamiseksi. Rakentamisessa pidettiin noin kuukauden mittainen tauko kunnes toukokuun alkupuolella rakennuspaikka raivattiin, kaivettiin oja salaojaputkelle ja ajettiin täytemaa. Rakentaminen lähti vauhdikkaasti käyntiin, asennettiin ontelolaatat nurkkien alle ja salaojaputki kaivettuun ojaan. Samalla sovittiin, että talkoopäiviä olisivat jatkossa tiistait ja torstait ja että yhdistys tarjoaa talkoolaisille muonituksen. Rakentaminen eteni hirsi ja kerros kerrallaan, hirsiseinän tavoitekorkeus oli 1500 mm, siitä ylöspäin työ jatkuikin katon rakentamisella. Rakennuksessa on käytetty runsaasti kierrätysmateriaaleja, kuten villat ja ikkunat, jotka saatiin lahjoituksena Renkomäen majakan purkutyömaalta. Nastolan maanpuolustusnaiset lahjoittivat meille 30 litraa bensiiniä ja 1000 kpl ruuveja, saimme myös kattohuopaa ja täytesoraa lahjoituksena. Reserviläisliitosta haimme ja saimme projektitukea 500 euroa, kustannusarvion ollessa 2900 euroa. Rakennustyö eteni vauhdikkaasti, kiitos aktiivisten talkoolaisten. Näytti siltä, että kota valmistuu ennätysajassa ja jo lokakuulla oli saatu työ siihen malliin, että oli vesikatto päällä, ikkunat asenneltiin ja lattia valmistui. Ulko-oven olivat vanhasta rungosta kunnostaneet Heimo Savolainen ja Esko Marttila. Heimon kädenjälki näkyy myös kulmapöydissä. Heinäsen Asko rakensi kodan tulisijan, joka varmistaa sen, että paukkupakkasillakaan ei tarvitse palella. 294

5 Tieto valmistuvasta kodasta kulki ja ensimmäisenä vieraana oli Nastolan teollisuusryhmä, joka myös lahjoitti yhdistykselle 200 euroa. Tuon summan avulla paneloitiin sisäkatto. Työ saatiin joulukuun alkuun niin hyvään malliin, että voitiin Suomen itsenäisyyspäivänä kokoontua kodalle viettämään itsenäisyyspäivän iltajuhlaa. Paikalla oli yhdistyksen jäseniä runsaat 20 henkilöä. Läsnä oli myös yhdistyksen kunniajäsen, Nastolan Sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja, Erkki Näveri. Ruokana oli hirvikeitto ja muut tykötarpeet, päälle nautittiin vielä kakkukahvit ja konjakit. Kakun juhlaan lahjoitti Villähteen Leipä, Tuomo Hämäläinen ja hirvikeiton lihat Asko Heinänen, kokkina toimi Veikko Hotta. Tilaisuus oli juhlallinen ja tuntui hyvältä viettää se omin voimin tehdyssä kodassa. Vielä ennen joulua tarjosimme joulukahvit yhdistyksen jäsenille, Maanpuolustusnaisille ja Nastolan Reserviupseereille, jotka lahjoittivat meille komean teräksisen kattilan. Paikalla oli runsaat 30 henkeä nauttimassa joulukahvista. Viimeiset kattopaneelit ja listoitukset asenneltiin paikoilleen tammikuun alkupuolella Kodan valmistumisen eteen tehtiin 74 talkooiltaa ja työtunteja kertyi noin Osallistujia oli 429 henkilöä, mikä tekee keskimäärin 5,8 henkilöä joka talkooilta. Sunnuntaina oli kodan käyttöönottojuhla. Tilaisuuteen oli kutsuttu niiden yritysten ja yhteisöjen henkilöitä, jotka ovat olleet tukemassa projektia niin taloudellisesti kuin materiaalisesti. Kodan vihkimisen suoritti Nastolan kirkkoherra Matti Piispanen. Kota sai juhlassa nimekseen NaReskota. Pekka Ylöstalo Nastolan Reserviläiset ry, sihteeri 295