Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Hämeessä. Hamk Kari Kivikko

Transkriptio

1 Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Hämeessä Hamk Kari Kivikko

2 Maaseutuohjelma sidottu rahoitus yhteensä Hämeessä e (tilanne ) Hanketuki Yritystuki ELY-KESKUS TOIMINTARYHMÄT

3 Yritystuet (tilanne ) TOIMINTARYHMÄT ELY-KESKUS Yritysten investointituki Yritysten kehittämistuki Yritysten käynnistämistuki

4 ELY-keskuksen hanketukien kohdentuminen (tilanne ) Maa- ja elintarviketalous Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Matkailu Energia Metsä- ja puutalous Muut yritystoiminnan kehittämis- ja koulutushankkeet

5 Toimintaryhmien hanketukien kohdentuminen (tilanne ) Yleishyödylliset investoinnit Yleishyödyllinen kehittäminen Elinkeinojen kehittäminen Koordinointi, koulutus ja tiedonvälitys

6 Ohjelmakauden sulkeminen Tavoitteena jatkaa päätöksentekoa ohjelmakauden osalta asti seuraavien rahoituskohteiden osalta: yritystuet laajakaistahankkeet uusiin haasteisiin liittyvät hankkeet, jotka rahoitetaan maaseuturahaston lisävaroista (toimintalinjat 1 ja 4) poikkeustapauksissa nykyisten hankkeiden jatkoajat muut poikkeustapaukset (esim. valituslautak. myönteiset päätökset

7

8 Ohjelman tavoitteet 1. Osaaminen ja tiedonsiirto lisääntyvät 2. Innovaatiot lisääntyvät 3. Ruuantuotantomme laatu on hyvä ja kilpailukyky vahvistuu 4. Tuotantoeläinten hyvinvointi paranee 5. Vesistöjen tila paranee 6. Maatalousluonnon monimuotoisuus lisääntyy 7. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen tehostuvat 8. Maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja uudistuu ja yritysten kilpailukyky vahvistuu 9. Maaseudun palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat 10. Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet ja osallisuus kasvavat

9

10

11 Valmistelut vuonna 2014 Ohjelman hyväksyminen syksy 2014? Kansallisten säädösten hyväksyminen Toimeenpano toteutuskuntoon Uuden ohjelman ensimmäinen vuosi 2015 Toimenpiteet vuonna Siirtymäaikana toimenpiteet vanhan ohjelman mukaisena - Mahdollisia mukauttamistarpeita suhteessa uuden kauden rahoitukseen - Miten siirtymäaika vaikuttaa mahdollisuuksiin tehdä uusia monivuotisia sopimuksia vuonna 2014?

12 Uutta alueellisissa toimissa kaudelle Sähköinen asiointi ja prosessien tarkastelu Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Könttäsumma Yhteistyö ja maatalouden investoinnit laajempina ohjelmaan Toimenpiteet kattavat laajempia kokonaisuuksia Täydentävyys muiden rahoitusten kanssa alueilla ja valtakunnallisesti Tekninen apu, maaseutuverkosto ja -yksikkö jatkuvat. Sisällöllisiä ja toiminnallisia muutoksia.

13 Maaseutustrategia SWOT ja yleistä strategiasta Visio: Hämeen maaseutu on elinvoimainen, vihreän kasvun ja hyvinvoinnin edelläkävijä Elinkeinotoimintaa ja työtä maaseudulle Hämeestä vihreän talouden edelläkävijä Viihtyisä asuinmaaseutu Sijainti Maaseutu/kaupunki Ely-keskus.fi/web/ely/maaseutuelinkeinot

14 ALUEEN MAASEUDUN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Alueellinen strategia Suunnitelma - Määrälliset ja laadulliset tavoitteet - Proriteetit - Maaseutualueen määritys Rahoitus - Julkinen rahoitustarve - Kuntien rahoitusosuus - Tekninen apu Alueen ohjelmien yhteensovitus ja työnjako Läpileikkaavat teemat Suunnitelman alueellinen valmistelu Valintakriteerit Ely-keskus.fi/web/ely/maaseutuelinkeinot

15 Ruoka Metsä Matkailu Asuminen Biotalous Yrittäjyys

16 Biotalous Läpikäyvä teema Laaja määritelmä Hämeessä osaamista Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä Bioperäiset tuotteet, biologiset prosessit, aineen ja energian kierto Uudenlainen tapa ajatella taloutta

17

18

19

20

21 Ruokaketju Hämäläinen ruokatuotanto ja osaamisverkosto vahvistuu Maatalouden kilpailukyky ja osaaminen paranee Lähi- ja luomuruuan tuotanto ja käyttö lisääntyy yksityisellä ja julkisella sektorilla Toiminnan eettisyys ja ekologisuus paranee Ruokaketjun yhteistyö ja liiketoimintaosaaminen paranee Järvikalan ja ravun tuotanto, jalostus ja kulutus lisääntyy

22 Avustukset navetoiden uudisrakentamiseen, peruskorjaukseen ja laajentamiseen ELY-keskuksittain Uudenmaan ELY-keskus 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 03 Satakunnan ELY-keskus 04 Hämeen ELY-keskus 05 Pirkanmaan ELY-keskus 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 07 Etelä-Savon ELY-keskus 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10 Keski-Suomen ELY-keskus 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 12 Pohjanmaan ELY-keskus 13 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 14 Kainuun ELY-keskus 15 Lapin ELY-keskus Lypsykarjanavetta Lihakarjanavetta

23 Avustukset sikaloiden uudisrakentamiseen, peruskorjaulseen ja laajentamiseen ELY-keskuksittain Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus 1 05 Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2 10 Keski-Suomen ELY-keskus 1 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 4 12 Pohjanmaan ELY-keskus Lihasikala Emakkosikala Porsassikala

24 Aloitustukiavustusten lukumäärä ELY-keskuksittain Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus 10 Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus 7 15 Lapin ELY-keskus Nuoren viljelijän aloitustuki Tilan vuokraus Tilan vastikkeeton saanti

25

26 MAATILAN INVESTOINTITUKI avustus korkotukilaina tuki yht. Nuoren viljelijän aloittamisavustus Investointiavustukset ja korkotuki yhteensä Lypsykarjanavetan rakentaminen Tuotantorakennuksen rakentaminen Lihakarjatalousinvestoinnit Kana- ja siipikarjatalousinvestoinnit Rakennetun maakiinteistön hankinta Muut investoinnit Maarakentaminen (salaojitus) Lampolan/vuohinavetan rakentaminen Puutarhatalouden.rak.inv Sikatalousinvestoinnit Tuki yhteensä

27 Nuoren viljelijän aloitustuet /11 SPV-jatkajien arvioidut tulot (3. kalenterivuosi) yhteensä ELSU maatalouden yrittäjätulo ELSU muun yritystoiminnan yrittäjätulo ELSU metsätalouden yrittäjätulo ELSU palkkatulot yms. ELSU investoinnit /v

28 SPV-jatkajien arvioidut keskimääräiset tulot 20326, ,6 maatalous yritystoiminta metsätalous palkkatulot 7928,6 2281,4

29 SPV-jatkajien arvioidut tulojen jakaumat % (3. kalenterivuosi) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % yli 75 % % % % % % % 5-15 % alle 5 % 10 % 0 % maatalous % yritystoiminta % metsätalous % palkkatulot %

30 Hämäläinen ruokatuotanto ja osaamisverkosto vahvistuu Ruokasektorin toimijoiden (tutkimus-neuvonta-koulutuselinkeino) yhteistyön vahvistaminen Viestinnän lisääminen alueen ruokatuotannosta, mahdollisuuksista ja merkityksestä, uusien viestintäkeinojen hyödyntäminen

31 Maatalouden kilpailukyky ja osaaminen paranee Yhteistyön lisääminen ja erilaisten yhteistyön toimintamallien kehittäminen yhteistyössä tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa Johtamisen ja riskien hallinnan kehittäminen, liiketoimintaosaamisen ja markkinatuntemuksen parantaminen Täsmätiedon tuottaminen ja pienryhmässä oppimisen tukeminen, uusien menetelmien kokeilu ja käyttöönotto, innovaatioiden edistäminen Hallitun kasvun, investointien ja sukupolvenvaihdosten edistäminen

32 Lähi- ja luomuruuan tuotanto ja käyttö lisääntyy yksityisellä ja julkisella sektorilla Uusien tuotteiden, markkinoinnin ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen, sähköinen liiketoiminta, uudet kauppatavat lyhyissä ja pitkissä ruokaketjuissa Täsmätiedon ja osaamisen edistäminen Yhteistyön edistäminen Hautomot, kiihdyttämöt, pienryhmät maaseudun innovaatioiden lähteinä Ruokamatkailun kehittäminen

33 Toiminnan eettisyys ja ekologisuus paranee Lannan ja ravinteiden käytön optimointi, ravinteiden kierrätyksen lisääminen Bioenergiaratkaisujen edistäminen Resurssien kestävän käytön edistäminen Energiatehokkuuden lisääminen

34 Ruokaketjun yhteistyö ja liiketoimintaosaaminen paranee Vientimahdollisuuksien hyödyntäminen Verkostoitumisen ja erilaisten yhteistoimintaketjujen lisääminen Elintarviketurvallisuuden ja laadun ylläpitäminen koko ketjussa

35 Järvikalan ja ravun tuotanto, jalostus ja kulutus lisääntyy Tuotannon lisääminen kestävästi Uusien tuotteiden kehittäminen Kalan menekin edistäminen

36 Metsä- ja puutuoteala Metsävarojen hyödyntäminen täysimääräisesti kestävän hakkuumäärän mukaisesti Edistetään puun jalostusasteen nostamista ja puun uusien käyttösovelluksien löytämistä Lisätään metsäenergian ja laajemminkin bioenergian tuotantoa ja paikallista käyttöä ja varaudutaan pääkaupunkiseudun energiatarpeen tyydyttämiseen kestävän energiaohjelman mukaisesti Metsänomistajien ja puun jatkojalostajien osaamisen lisääminen Metsän ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

37 Metsävarojen hyödyntäminen täysimääräisesti kestävän hakkuumäärän mukaisesti Lisätään alueellista yhteistyötä Aktivoidaan toimijoita hyödyntämään metsävaratietoa Kehitetään toimintamalleja ja yhteistyötä puuraakaaineen ohjaamiseksi jalostukseen optimaalisesti

38 Edistetään puun jalostusasteen nostamista ja puun uusien käyttösovelluksien löytämistä Lisätään yhteistyötä teknologiakeskusten ja elinkeinoyhtiöiden kanssa Asiakaslähtöisen tuotekehityksen edistäminen Luodaan edellytyksiä puurakentamisen kehitystyölle Rohkaistaan uusia yrittäjiä ja olemassa olevia yrityksiä kehittämään toimintaansa

39 Lisätään metsäenergian ja laajemminkin bioenergian tuotantoa ja paikallista käyttöä ja varaudutaan pääkaupunkiseudun energiatarpeen tyydyttämiseen kestävän energiaohjelman mukaisesti Luodaan edellytyksiä uusien lämpökeskusten ja voimalaitosten käynnistämiseksi, edistetään lämpöyrittäjätoimintaa Kehitetään uusia logistisia ratkaisuja metsäenergian toimittamiseksi jatkojalostukseen tai loppukäyttöön Aktivoidaan elinkeinoyhtiöitä ja kuntapäättäjiä metsäenergian käyttöön

40 Metsänomistajien ja puun jatkojalostajien osaamisen lisääminen Koulutuspaketit (erityisryhminä nuoret ja kaupungeissa asuvat metsänomistajat) Metsänomistajien aktivointi metsänhoitoon Sukupolvenvaihdosten edistäminen Lisää tietämystä yhteismetsästä metsänomistamisen vaihtoehtona

41 Metsän ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen Tuotteistetaan niitä ekosysteemipalveluita, joiden ympärille voidaan rakentaa elinkeinotoimintaa muun muassa matkailupalveluita Edistetään luontoa ylläpitävien ja säätelevien palvelujen arvon tiedostamista ja turvataan niiden säilyminen

42 Matkailu Hämeessä hyödynnetään sijainti Suomen väestöllisessä keskipisteessä ja venäläisten matkailijoiden kiinnostus alueeseen Lisää hämäläisiin vahvuuksiin perustuvia matkailutuotteita Yritysten liiketoimintaosaaminen paranee Yritysten toimialarajat ylittävä yhteistyö lisääntyy Matkailuyritysten laatutietoisuus ja ympäristövastuullisuus kasvaa Alalle uusia matkailuyrittäjiä, toimivat yritykset vahvistuvat Reitistöjä tukemaan matkailutoimintaa

43 Asuminen Toimiva maaseutu vakinaisen asumisen, vapaa-ajan asumisen ja elinkeinotoiminnan ympäristönä Sujuva ja turvallinen arki peruspalvelujenturvaaminen Työtä ja työvoimaa maaseudulle Vireä kansalaistoiminta ja vahvat paikallisen kehittämisen välineet

44 Yrittäjyys Läpikäyvä teema Yritysten elinvoimaisuuden turvaaminen Yritysten kasvuhakuisuuden tukeminen Kasvavien toimialojen ja uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen Yrittäjyyden, osaamisen ja uusien yrittäjätaitojen kehittäminen

45 Maaseudun yritystuki Tavoitteena toimivien yritysten kehitys, uudistuminen ja kasvu uudet tuotteet, palvelut ja innovaatioiden realisoituminen, uusien yritysten syntyminen. Maaseudun elinkeinorakenne monipuolistuu ja työllisyys paranee. Tukitasot ja yksityiskohdat valmistelussa. Yhteensovitus TEM kansalliset/eakr/esr/emkr investointien tuki kehittämistoimien tuki ja uutena "kokeilustipendi" perustamistuki (ei elintarvikkeiden ensiasteen jalostus)

46 Kaupunki-maaseutu luokitus

47

48 Sisempi Ulompi kaupunkialue kaupunkialue Maaseudun paikalliskes kus Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaa seutu Harvaan asuttu maaseutu Yhteensä Kanta-Häme / Kunta Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä Kanta-Häme yhteensä Sisempi Ulompi kaupunkialue kaupunkialue Maaseudun paikalliskes kus Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaa seutu Harvaan asuttu maaseutu Yhteensä Päijät-Häme / Kunta Asikkala Hartola Hollola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Päijät-Häme yhteensä Hämeen maakunnat yht

49 Yhteistyö Elinkeinojen kehittämistä alueilla, alueiden välisinä tai valtakunnallisina hankkeina. Erityistavoitteena biotalouden innovaatioiden ja uusien klustereiden rakentuminen Tukee ja rakentaa maaseudun uudistuvia elinkeinoja Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö maa- ja metsätalouden toimijaketjuissa.

50 Yhteistyö Uusia tuen kohteita: Pilotti- ja demonstraatiohankkeet, uusien klustereiden tuki Kansainvälinen yhteistyö EU:n alueella Tutkimusyhteistyö erityisesti EIP-ryhmissä, jotka kehittävät jotain tiettyä uudistusta / innovaatiota maa- ja metsätalouden alalla Muiden rahastojen kanssa yhteen sovitetut hankkeet

51 Kehittämistoimenpiteet Hanketyypit: 1) kehittämishanke ja 2) yleishyödyllinen investointi Paikalliset, alueelliset, alueiden väliset, valtakunnalliset, kansainväliset Koulutus ja tiedonvälitys Järjestäminen, toteuttaminen, hankinnat Voi sisältää yrityksille räätälöityjä osia, mutta vrt. tilaneuvonta LEADER-toimenpiteenä voi olla laajempi sisältö Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Pieninfrastruktuuri ei laajakaistojen runkoverkkoja suunnittelu, pilotointi, toteutus, investoinnit julkisen tuen taso max. 100 %, jos yrityksiä mukana hankkeessa, tukitaso alhaisempi.

52