Tamperelaisen. opiskelijan. ympäristöopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tamperelaisen. opiskelijan. ympäristöopas"

Transkriptio

1 Tamperelaisen opiskelijan ympäristöopas

2 Sisällys Lukijalle Ympäristöuhat Merkittävimpiä ympäristöongelmia Muita ympäristöongelmia Ekologisesti yliopistolla Yliopiston ympäristötyö Mitä opiskelija voi tehdä yliopistolla Tamy Ekologisesti arjessa Asuminen Opiskelijatalossa Liikenne ja matkailu Miten matkailen ekologisesti Vapaa-aika Jäte Lajitteluohje Kulutus Miksi käytän luonnonkosmetiikkaa Ruoka Miksi olen vegaani Ympäristömerkit Osallistu ja vaikuta Tamperelaisia ja Tampereella toimivia järjestöjä Lisälukemista ja lähteitä Teksti: Roosa Nääppä Taitto ja ulkoasu: Lotta-Liina Salonen Kuvitukset: Lotta-Liina S., Samuli Tanner ja Miia Wallius Julkaisija: Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Painos: 3000 kpl Kirjapaino Hermes Oy, 2011 Opas on painettu 100% uusiopaperille 2

3 LUKIJALLE Tästä päivitetystä Tamperelaisen opiskelijan ympäristöoppaasta saat perustietoa ympäristöasioista yliopistolla ja arjessa sekä ohjeita ympäristöystävälliseen toimintaan. Oppaasta saat käsityksen siitä, mitkä ovat oman arkesi ympäristövaikutukset, ja millaisilla muutoksilla voit vähentää niitä. Ekologinen elämäntapa ei tarkoita pelkästään luomumaidon ostamista, sillä yksittäisten tuotteiden osuus omien ympäristövaikutusten kokonaisuudessa on valitettavasti vähäinen. On opittava ajattelemaan laajemmin ja siirryttävä yksittäisistä valinnoista kohti kokonaisvaltaisempaa ympäristön huomioimista. Oleellinen osa ympäristöystävällistä elämäntapaa on myös pyrkimys vaikuttaa ympäristön puolesta lähipiirissä ja yhteiskunnassa. Ympäristöongelmiin voi olla haastavaa löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Joskus yhden ongelman torjuminen voi edesauttaa muidenkin ratkaisemisessa, mutta näin ei aina kuitenkaan ole. Esimerkiksi biopolttoaineiden laajamittainen käyttöönotto auttaisi ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta vahingoittaisi luonnon monimuotoisuutta ja maailman elintarviketuotantoa. Ympäristöongelmien ratkaisemiseen ei ole olemassa yhtä oikeata tietä, vaan keskustelu parhaista keinoista käy ajoittain kiivaana. Luonnon uusiutumiskyky ylittyy tällä hetkellä noin 25 prosentilla, joten varmaa kuitenkin on, että nykyinen kulutusyhteiskunta on rakennettu kestämättömälle pohjalle. Meidän on opittava ajattelemaan pitkäjänteisemmin ja ymmärtämään toimintamme vaikutukset tulevien sukupolvien elämään. Ennemmin tai myöhemmin meidän on muutettava elintapojamme. Mitä aikaisemmin se tehdään, sitä pienempiä konkreettiset muutokset ovat. Elämän tärkeimmät asiat eivät liity materiaan, joten ympäristöystävällinen elintapa ei aina vaadi suuria uhrauksia. Yksilön valinnan merkityksestä on keskusteltu paljon ja on selvää, ettei kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia toimia ympäristöystävällisesti. Poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnan asettamat rajat vaikuttavat siihen, minkälaiset valinnat ovat mahdollisia. Omien ympäristövaikutuksien vähentämisen voi aloittaa pienillä teoilla. Puroista syntyy lopulta jokia. Tässä oppaassa on paljon vinkkejä pieniin ja vähän isompiinkin ekotekoihin. Oppaasta löydät myös kolme tositarinaa ekologisuudesta elämän eri osaalueilla, joista huomaat, ettei ympäristön huomioiminen ole vaikeaa. Lisäksi ympäristöystävällinen elämäntapa tulee pidemmällä tähtäimellä usein edullisemmaksi, ja rahaahan opiskelijoilla ei koskaan ole liikaa. Ympäristön huomioiminen arjessa ei vaadi juuri muuta kuin tietoa, ja jo tämän oppaan avulla pääset pitkälle. Kannattaa myös hyödyntää lisätietovinkit ja oppaan loppupuolelta löytyvä linkkilista tamperelaisista ympäristöjärjestöistä. Tampereella heinäkuussa 2011 Roosa Nääppä 3

4 YMPÄRISTÖUHAT Ihminen muuttaa jatkuvasti ympäristöään joko tahattomasti tai tahallaan, ja tulevaisuudessa joudumme kohtaamaan monia itse aiheuttamiamme maailmanlaajuisia uhkia. Osa ongelmista on ajankohtaisia jo nyt. Luonnonympäristön toiminta rakentuu erilaisille vaikutusten ketjuille. Se on monimutkainen kokonaisuus, ja on vaikeaa arvioida täsmällisesti, miten jokin muutos vaikuttaa muuhun kokonaisuuteen. Merkittävimpiä ympäristöongelmi a Ilmastonmuutos Maapallon ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut päästävät lävitseen auringon säteilyä, mutta estävät osaa lämpöenergiasta karkaamasta takaisin avaruuteen. Tämä kasvihuoneilmiö voimistuu ilmakehän lisääntyneiden kasvihuonekaasujen takia ja ilmasto lämpenee. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä on tiiviissä yhteydessä teollistuneiden maiden elämäntapoihin. Merkittävimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, dityppioksidi ja metaani. Hiilidioksidia syntyy esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden polttamisesta ja metsien hävittämisestä. Dityppioksidin lähteenä on hiilidioksidin tavoin liikenne, energiantuotanto ja teollisuus, mutta myös maatalous. Metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu, syntyy maataloudessa ja jätehuollossa. Tähän saakka ilmastonmuutos on ollut monilla alueilla huomaamatonta, ja ihmisten näkökulmasta tilanne muuttuu edelleen varsin hitaasti. Tosiasiassa muutokset ovat kuitenkin historiallisesti nopeita. Jäätiköt sulavat, merenpinta nousee ja monet lajit siirtyvät uusille elinalueille tai kuolevat sukupuuttoon. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt ja kuivuus, yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutos saattaa kiihdyttää myös otsonikatoa. Köyhille maille muutoksiin sopeutuminen voi olla ylivoimaista. Ilmastonmuutosta yritetään hillitä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edesauttaa kansainvälisillä sopimuksilla, joita monet tosin pitävät riittämättöminä. Lisätietoa: Laske omat hiilidioksidipäästösi: Vesistöjen rehevöityminen Vesistö rehevöityy, kun sinne pääsee liikaa ravinteita, pääasiassa fosforia ja typpeä. Ravinteiden myötä vesistön kasviplankton ja vesikasvit runsastuvat. Kasvua tapahtuu yleensä myös ravintoketjun seuraavillakin tasoilla. Rehevöitymisen haittavaikutuksia ovat muun muassa levien massaesiintymät, rantakivien limaantuminen ja happikato, eikä valo tavoita enää vesistön pohjakasvillisuutta. Ylivoimaisesti suurin vesistön rehevöittäjä Suomessa on maatalous. Itämeri on pahasti rehevöitynyt kuten myös monet yksittäiset järvet erityisesti Etelä-Suomessa, esimerkiksi Tampereen Iidesjärvi ja Kangasalan Kirkkojärvi. 4

5 Ympäristömyrkyt Monien haitallisten aineiden tuotantomäärät ovat teollisuusmaissa vähentyneet, mutta koko ajan kehitetään uusia aineita, joiden vaikutuksia ei voida tarkasti arvioida etukäteen. Monet myrkylliset aineet kertyvät ravintoketjun yläpäähän ja hajoavat luonnossa erittäin hitaasti, jolloin niiden vaikutukset saattavat ilmetä vasta pitkien aikojen kuluttua. Eri myrkkyjen yhteisvaikutuksista tiedetään varsin vähän. Ympäristömyrkkyjä ovat esimerkiksi raskasmetallit ja DDT. Luonnonmonimuotoisuuden köyhtyminen Biologisella monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa ja elävissä olioissa esiintyvää vaihtelevuutta. Ihmisen vaikutus voi olla monimuotoisuutta joko lisäävää, tai kuten tällä hetkellä, sitä vähentävää. Monet ihmisen aiheuttamat ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja happamoituminen, uhkaavat monimuotoisuutta. Myös maankäytön muutokset ja väestönkasvu muokkaavat lajien elinympäristöjä elinkelvottomiksi. On arvioitu, että puolet maailman eliölajeista katoaa vuodessa. Luonnonvarojen hupeneminen Luonnonvaroja ovat esimerkiksi kaikki teollisuuden raaka-aineet, energianlähteet, maaperä ja vesi. Luonnonvaroista ei saada pelkästään fyysisiä tuotteita, vaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuus tarjoaa virkistystä. Luonnonvarojen kulutusta pyritään mittaamaan esimerkiksi ekotehokkuus-käsitteen avulla, joka kuvaa saatujen hyötyjen ja käytettyjen luonnonvarojen ja energian suhdetta. Luonnonvaroja on tyypillisesti luokiteltu ehtymättömiin, uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Esimerkiksi aurinkoenergia on ehtymätön luonnonvara. Uusiutuvat luonnonvarat eivät ehdy, jos niistä pidetään huolta. Kuitenkin esimerkiksi liiallinen metsästys tai metsien hakkuut saattavat vähentää uusiutumiskykyä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus aiheuttaa usein suurta haittaa ympäristölle, ja esimerkiksi öljyn loppuminen saattaa aiheuttaa energiakriisin. Materiaalien kierrätys ja esimerkiksi energian säästö on lisääntynyt, mutta luonnonvarojen käyttö on edelleen kestämättömällä tasolla. Muita ympäristöongelmia Otsonikadolla tarkoitetaan otsonin vähenemistä ja otsonikerroksen ohenemista yläilmakehässä, jolloin haitallinen UVsäteily voimistuu. Maaperän, vesistöjen ja metsien happamoituminen aiheutuu laskeumasta, joka sisältää ilmaan päästettyjä rikin ja typen yhdisteitä. Säteily voi vaurioittaa solujen DNA-ketjuja ja aiheuttaa mutaatioita. Suomessa eniten säteilyä saadaan radonista, mutta ydinvoimaloiden onnettomuudet ja riskit ovat herättäneet paljon huomiota. Melu voi häiritä ja vaikeuttaa esimerkiksi nukkumista, työntekoa tai oppimista. Suurin melun aiheuttaja Suomessa on tieliikenne. Aavikoitumisella tarkoitetaan runsaskasvuisen maan muuttumista biologisesti tuottamattomaksi esimerkiksi intensiivisen maanviljelyn, liikalaidunnuksen tai metsäkadon seurauksena. Lisätietoa: Hakala-Lyytimäki 2008: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. 5

6 EKOLOGISESTI YLIOPISTOLLA Yliopiston ympäristötyö Tampereen yliopisto sitoutuu strategiassaan edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailmankansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia. Tampereen yliopiston ympäristöasioiden hoitoa koordinoiva Ekokampus käynnistyi opiskelijoiden aloitteesta vuonna Projektimuotoisena alkanut toiminta on kehittynyt osaksi yliopiston hallintoa. Ekokampus koordinoi työtä yliopiston ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä järjestää tapahtumia, joiden avulla yliopistoyhteisön jäsenet saavat tietoa ympäristönäkökohdista. Ekokampuksen toimintaa ohjaa yliopiston ympäristöryhmä. Se myös seuraa ympäristömyötäisen toiminnan toteutumista yliopistolla sekä ottaa kantaa yliopiston kannalta merkittäviin ympäristönäkökohtiin. Mitä Ekokampustoiminnan avulla on saatu aikaan? Tampereen yliopiston kiinteistöissä käytetään pohjoismaisella vesivoimalla tuotettua sähköä. Yliopiston energiankulutukseen vaikutetaan aktiivisesti sekä kiinteistöautomaation avulla että ihmisten toimintaa ohjaamalla. joiden sähköisiä palveluita. Siitä huolimatta yliopisto käytti seitsemän Näsinneulan korkuista pinoa A4 kopiopaperia vuonna Yliopistolla edistetään kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Henkilökunnalle ja opiskelijoille on kierrätyshuone (Päätalon huone E105) sekä verkossa toimiva kirpputori. Päätalon pääaulassa on kaikille avoin kirjojen kierrätyshylly. Yliopiston tiloissa lajitellaan erikseen paperi, kuivajäte, biojäte ja hyötyjätteet. Tiet ympäröivät yliopiston keskustakampusta. Kampuksella on kuitenkin kauniita viheralueita, joista on koottu esittely verkkoon. Kasvillisuus suojaa rakennuksia tuulelta ja paahteelta. Lisäksi se sitoo pölyä ja pienhiukkasia sekä vaimentaa liikenteen melua. Tampereen yliopisto on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan korkeakoulu. Monet yliopiston yksiköt ja opiskelijoiden ainejärjestöt ovat sitoutuneet käyttämään tarjoiluissaan Reilun kaupan kahvia ja teetä. Kaikissa yliopiston ravintoloissa ja kahviloissa on tarjolla Reilun kaupan tuotteita. Yliopistolla toimii Reilun kaupan kannatustyöryhmä, jonka toimintaan kaikki kiinnostuneet yliopistoyhteisön jäsenet ovat tervetulleita. Tutustu Ekokampukseen osoitteessa : Tampereen yliopistossa on tehty paljon työtä paperinkulutuksen vähentämiseksi kehittämällä henkilökunnan ja opiskeli- 6

7 MITÄ OPISKELIJA VOI TEHDÄ YLIOPISTOLLA Huolehdi valot ja laitteet sammuksiin, jos poistut opetustilasta viimeisenä. Sammuta työasema, kun poistut tietokoneluokasta klo 18 jälkeen. Sammuta päivälläkin työaseman näyttö. Tulosta ja kopioi paperin molemmille puolille. Laita keräyspaperi sille kuuluvaan keräysastiaan. Päätalossa sekä Linnan 1 kerroksen aulassa voit lajitella erikseen myös biojätteet. Jos luennoilla jaettava materiaali on yksipuolisesti tulostettua, huomauta asiasta luennoitsijalle. Ryhdy ainejärjestösi ympäristövastaavaksi. Tule mukaan Reilun kaupan kannatustyöryhmään. Lisätietoa ympäristökoordinaattorilta. Tutustu Ekokampukseen osoitteessa: Siellä voit myös antaa palautetta ja ideoita ympäristökoordinaattorille. Tuo itsellesi tarpeettomat kirjat Päätalon pääaulan kierrätyskirjahyllyyn. Tuo tarpeeton, mutta hyväkuntoinen tavara yliopiston kierrätyshuoneeseen (Päätalo E105). Osta, myy tai lahjoita yliopiston kirpputorilla: www11.uta.fi/webtori Valitse ravintolassa Reilun kaupan tuotteita ja kasvisruokaa. Vältä jätteen syntymistä ottamalla ruokaa vain sen verran kuin jaksat syödä. Vältä kertakäyttöisten take away -mukien käyttöä. Juo kahvi kahvilassa tai osta itsellesi termosmuki kahvin mukaan ostamista varten. Kauppakatu 4, a p a p 4 4 Luonnontuott ita, kasvis uoka ain ksia, luontaiskos tiikkaa ja kologisia p suain ita. www. unsaud nsa vi.n t 7

8 TAMY Ylioppilaskunnassa ympäristöasioita hoitaa hallituksen ympäristövastaava ja ympäristöasioista vastaava sihteeri. Lisäksi Tamyssa toimii kaikille opiskelijoille avoin ympäristövaliokunta, joka on hyvä kanava vaikuttaa ympäristöasioihin yliopistolla, ylioppilaskunnassa ja laajemminkin. Kannattaa myös liittyä GAIA-sähköpostilistalle, joka toimii Tamyn ympäristöaiheisena tiedotuslistana. Tamyn yleistoimistosta voi lainata työkalupakin, porakoneen ja erilaisia pelejä. Yhdistyksille Tamy lainaa myös ruokatarjoiluun sopivaa 50 hengen astiastoa. Lisäksi Tamy vuokraa pakettiautoa. Tamyn yhteydessä toimii luomuruokapiiri, jonka kautta voi kerran kuukaudessa tilata luomukasviksia suoraan viljelijöiltä ja muita luomutuotteita edullisesti. Luomuruokapiiri toimii vapaaehtoisvoimin, ja tilaajien toivotaan ainakin kerran vuodessa avustavan ruoan jakamisessa. Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia voi lukea myös netissä paperisen lehden näköisversiona. Lisätietoa: 8

9 EKOLOGISESTI ARJESSA Suomalaisten luonnonvarojen kulutus on lähes sata tonnia henkilöä kohti vuodessa, kun mukaan lasketaan myös julkiset hankinnat. Yksityisten kotitalouksien kulutus muodostaa noin puolet luonnonvarojen kulutuksesta, joten ei ole lainkaan yhdentekevää, miten järjestämme arkemme. Kehityssuuntana on pitkään ollut luonnonvarojen kulutuksen kasvu. Vaikka opiskelijaelämän ympäristövaikutukset ovat usein taloudellisista syistä maan keskiarvoa pienempiä, on opiskelijoidenkin valinnoilla merkitystä. Lisäksi on hyvä sisäistää ekologisen elämäntavan perusasiat tulevaisuuden valintojen varalle. Diagrammit kuvaavat eri toimintojen elottomien ja elollisten luonnonvarojen kulutusta. Siten osuudet ovat jakaantuneet hieman eri tavalla kuin vaikkapa hiilijalanjälkeä kuvaavissa diagrammeissa, jolloin esimerkiksi ruoan osuus olisi suurempi. rakennus 27% lämmitys 35% Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutuksen muodostuminen henkilö/vuosi piha 22% sähkö 4% kylmä ja lämmin vesi 12% Asuminen Kotitalouksien määrä kasvaa, niiden henkilömäärät pienenevät ja asumisväljyys lisääntyy. Esimerkiksi vuonna 1966 kotitalouden koko oli keskimäärin 3,34 henkilöä, kun vuosituhannen vaihteessa se oli pudonnut 2,15 henkilöön. Näistä seikoista aiheutuu myös materiaalinkulutuksen kasvua. Monet toiminnot ovat muuttuneet kotitalouskohtaisiksi, ja yksin asuva usein omis- taa samat laitteet kuin isompi perhekin. Asumisväljyys taas vaikuttaa suoraan lämmitykseen, valaistukseen ja muuhun energiankäyttöön. Kimppakämpät ja kommuunit ovat ympäristöystävällinen ja edullinen vaihtoehto opiskelijalle. Ekologisempaa on yleensä asua kaupungissa kuin maaseudulla. Kaupungissa asunnot ovat pienempiä ja asukastiheys suurempi. Palvelut ovat lähempänä ja joukkoliikenne voidaan järjestää tehokkaasti. Puhelin- 9

10 linjoja, teitä ja muuta infrastruktuuria voi käyttää suuri joukko kotitalouksia. Eroa saattaa kuitenkin tasata se, että kaupungeissa asuvien kulutustottumukset saattavat olla ympäristön kannalta huonommat. liikenne 43% asuminen 27% Keskivertosuomalaisen asumisen luonnonvarojen kulutus henkilö/ vuosi ruoka 15% harrastukset ja vapaa-aika 5% kodin tavaroiden valmistus 7% yöpymiset hotelleissa ja mökeissä 3% Sähkö ja valaistus Vaihda vihreään sähköön! Vihreä sähkö tuotetaan esimerkiksi vesivoimalla, tuulivoimalla ja bioenergialla. Kun vihreälle sähkölle on kysyntää, sen tuotantoa lisätään. Vaihda virtaa! kampanjan nettisivuilla voit vertailla eri yhtiöiden hintoja ja tilata vihreän sähkösopimuksen kotiisi. Älä osta turhia sähkölaitteita. Mieti, tarvitsetko jotakin laitetta todella ennen kuin hankit sen. Tarkista laitteen energialuokitus, A on paras. Sammuta sähkölaitteet kokonaan, kun et käytä niitä. Valmiusasento (standby) kuluttaa myös energiaa. Ota laturi pois pistorasiasta, kun et käytä sitä. Vaihda hehkulamput loisteputkiin tai energiansäästölamppuihin ja sammuta valot, kun poistut huoneesta. Lämmitys Sopiva lämpötila oleskelutiloille on C, makuuhuoneessa riittää vähempikin lämpö. Asteen lasku huonelämpötilassa vähentää energian kulutusta noin 5 %. Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla. Sulje patterit tuuletuksen ajaksi. Tiivistä ikkunat, joista vetää. Älä peitä pattereita, jotta ne pääsevät lämmittämään kunnolla. Pyyhi pölyt pattereista. Moni opiskelija päätyy lopulta omistusasuntoon, jossa on mahdollista valita lämmitysmuoto. Esimerkiksi maalämpö on ekologisesti ja taloudellisesti varteenotettava vaihtoehto. 10

11 Keittiössä Valitse hellasta levy, joka on pienempi tai saman kokoinen kuin käyttämäsi pannu tai kattila. Käytä kattilassa kantta. Pienennä lämpöä heti kun kiehuminen alkaa, kiehuminen jatkuu silti. Käytä uunia harkiten. Käytä hyväksesi uunin alku- ja jälkilämpö. Leivo kerralla enemmän ja pakasta osa. Mikroaaltouuni on erittäin energiatehokas, käytä sitä aina kun mahdollista. Termospullo pitää kahvin ja teen lämpimänä. Sulata pakastin, kun pakastin on kauttaaltaan huurteen peitossa. Ota pakasteet hyvissä ajoin sulamaan jääkaappiin, jolloin niiden kylmyys vähentää jääkaapin sähkönkulutusta. Vesi ja sauna pyykinpesu (20l) 13% keittiö (35l) 22% wc:n huuhtelu (40l) 26% henk.koht. hygienia (60l) 39& Suihku kuluttaa vähemmän vettä kuin kylpy. Sammuta suihku saippuoinnin ajaksi. Sauno kimppasaunassa. Älä sauno joka päivä. Sähkökiukaan voi sammuttaa jo ennen kuin lopettaa saunomisen. Mene saunaan heti kun se on lämmin. Korjauta vuotavat hanat ja wc-pytty. Älä tiskaa juoksevan veden alla. Siivous, tiskaus ja pyykinpesu Tee usein kevyt siivous, jolloin lika ei pääse pinttymään. Käytä ekologisia pesu- ja puhdistusaineita (esim. Ole Hyvä, Ecover, Elokuu). Monet ekopesuainepurkit voi myös täytättää uudelleen ekokaupoissa. Käytä mahdollisuus hyväksesi! Tutustu myös pesupähkinöihin. Mikäli et pääse ekokauppaan ostoksille, muista, että tavallinen mäntysuopa sopii monenlaiseen puhdistamiseen. Hanki tiski- ja hammasharjat, joissa on vaihtopäät. Kiinnitä huomiota pyykinpesuaineen annosteluun. Usein pakkauksen suositusta vähempikin määrä riittää. Jos peset vajaan koneellisen pyykkiä, käytä vajaatäyttöohjelmaa. 40 asteen lämpötila riittää useimmalle pyykille. Jos pyykkiä on hyvin vähän, nyrkkipyykki kannattaa. Ekologisinta on kuivata pyykit ulkona narulla. Lisätietoa energian ja materiaalien tehokkaasta käytöstä: Veden kulutus, yhteensä keskimäärin 155 litraa/hlö päivässä 11

12 Opiskelijatalossa Opiskelijatalossa, esimerkiksi TOAS:lla, asuvalla on useita mahdollisuuksia säästää sekä rahaa että ympäristöä: TOAS:n taloissa on asukastoimikunnat, jotka organisoivat monien tavaroiden lainaamista. TOAS:n kerhohuoneisiin tulee sanomalehtiä, ja asukkaat voivat viedä tilaamiaan aikakauslehtiä muidenkin luettavaksi. Kerhohuoneessa on yhteinen televisio, joten et välttämättä tarvitse omaa laitetta. Joissakin taloissa on myös tavaranvaihtopiste, johon voi viedä hyväkuntoista itselle tarpeetonta tavaraa kiertoon tai hakea jotakin itselleen. Asukastoimikunnan jäsenenä pääset vaikuttamaan talosi asioihin, ja uudet aktiivit ovat tervetulleita. Asukastoimikunta voi nimetä keskuudestaan ympäristövastaavan. Sähkön- ja vedensäästö on tärkeä muistaa myös opiskelijataloissa, vaikka ne sisältyvätkin usein kiinteään käyttömaksuun: tuhlaileva käyttö näkyy ennen pitkää koko talon vuokrissa. TOAS on kiinnittänyt paljon huomiota energiatehokkuuteen, ja asukastoimikuntia voidaan palkita energiankulutuksen pienentymisestä. Liikenne ja matkailu Liikenne on yksi suurimpia ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Lisääntynyt yksityisautoilu on tuonut mukanaan muitakin ongelmia kuten meluhaitat, maa-alan lisääntyvän käytön teihin ja parkkipaikkoihin sekä pienhiukkaspäästöt. Yksityisautoilu kuluttaa ylivoimaisesti eniten luonnonvaroja, mutta myös lentoliikenne on erittäin haitallista ympäristölle. Turhaa liikkumista voi välttää hoitamalla useita asioita yhdellä reissulla ja suosimalla lähipalveluja, kuten lähikauppaa. Noin puolet automatkoista on alle kuuden kilometrin mittaisia ja nämä matkat voisi mainiosti tehdä kävellen, pyöräillen tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Matkoista kotoa kauppaan ja takaisin saattaa aiheutua enemmän päästöjä kuin itse tuotteen kuljettamisesta kauppaan, koska tuotteita kuljetetaan isoissa erissä. Lähipalveluiden suosiminen edesauttaa myös niiden säilymistä. Pitkillä matkoilla suositeltavinta on kulkea junalla, toiseksi paras vaihtoehto on linja-auto. Autolla ajaessa kannattaa suosia taloudellista ajotapaa ja kimppakyytejä, suunnitella reitti etukäteen ja välttää ruuhka-aikoja. 12

13 Moottorikelkka Lentokone Henkilöauto (1 hlö) Juna 0 6 Polkupyörä Linja-auto 5,3 Henkilöauto (4 hlö) Eri kulkuneuvojen hiilidioksidipäästöt kg/henkilö/100 km Pyöräilyvinkkejä Yliopistolla on paljon pyöräparkkeja. Tampereen pyörätiekartan voit noutaa kaupungin palvelupisteestä osoitteesta Frenckellinaukio 2B. Löydät kartan ja kevyen liikenteen reittioppaan myös Tampereen kaupungin nettisivuilta. Edullisen polkupyörän voi löytää joka kevät ja syksy pidettävästä poliisin huutokaupasta. Siellä myydään myös muuta löytötavaraa. Kunnostettuja pyöriä saa ostaa myös Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:stä (Sarvijaakonkatu 28 ja 30) sekä yliopiston pyöräilypäivänä. Tampereen polkupyöräilijät ry lainaa sähköpyöriä ja taakkapyörää. Lisää lainapyöristä ja muuta hyödyllistä pyöräilytietoa: Muista huoltaa pyörääsi, sen käyttöikä pitenee ja ajomukavuus lisääntyy! Vaadi päättäjiltä parempia pyöräteitä Tampereelle! Ihmiset matkustavat pidemmälle ja myös lyhyet matkat Eurooppaan ovat lisään- tyneet. On arvioitu, että lentoliikenteen päästöt vuoteen 2012 mennessä olisivat jopa 4 % kaikista kasvihuonepäästöistä Euroopassa. Yksi edestakainen lento Thaimaahan tuottaa matkustajaa kohden yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin kolmen intialaisen yhteensä vuodessa aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Lentomatkailu synnyttää muitakin päästöjä, esimerkiksi typen oksideja ja vesihöyryä. Lisäksi lentokoneiden valmistaminen kuluttaa erilaisia luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Lentokentät vievät maa-alaa muulta maankäytöltä, kuten ruoantuotannolta. Matkailuvinkkejä Suosi lähikohteita, joihin pääsee junalla, linja-autolla tai vaikkapa polkupyörällä. Suomessa ja naapurimaissamme on paljon nähtävää. Matkusta harvemmin ja pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Matkusta huippusesongin ulkopuolella. Ympäristö kuormittuu kohdemaassa tasaisemmin. Kuivuus uhkaa monia alueita. Älä tuhlaa vettä matkallasi! 13

14 Pieta Hyvärinen, opiskelija Pidän matkustelusta, mutta sen ympäristövaikutukset huolestuttavat. Niinpä jo matkaa suunnitellessani pyrin huomiomaan ympäristönäkökohdat. Ensimmäiseksi täytyy tietysti harkita, tarvitseeko minun matkustaa lainkaan vai voisinko vaihteeksi rentoutua kotikaupungissa seikkaillen ja ystäviä tavaten. Jos matkakuume on kuitenkin polttava, etsin kiinnostavan kohteen mahdollisimman läheltä, sillä matkailun suurimmat ympäristövaikutukset tulevat kohteeseen siirtymisestä. Pyöräretket Tampereen lähikuntiin eivät vaadi ihmeellisiä varusteita: mummopyörä ja teltta riittävät yllättävän pitkälle. Pidemmälle suuntautuvat kotimaanmatkat teen junalla, bussilla tai liftaten. Joskus tekee kuitenkin mieli karistaa kotimaan pölyt jaloistaan. Tällöin minua usein houkuttelee Venäjä, joka ei ole ekologisen omatunnon kannalta huono vaihtoehto: muutaman tunnin junamatkan päässä on jo ensimmäinen miljoonakaupunki, ja raiteita pitkin pääsee halutessaan läpi koko mantereen. Eurooppaan suuntaavan ekomatkaajan ensimmäinen este on Itämeri: sen ylittäminen autolautalla on vain hieman ekologisempaa kuin lentokoneella. Pienet alukset, joissa ei ole turhaa painolastia, ovatkin parhaita. Euroopassa junat, bussit ja peukalokyyti kuljettavat helposti ympäriins Lentomatkailua pyrin välttämään sekä ekologisista syistä että siksi, että mielestäni matkailussa kiinnostavinta on itse matkanteko, mistä lentäessä ei juuri pääse nauttimaan. Jos kuitenkin lentäisin, luultavasti puhdistaisin omaatuntoani lahjoittamalla rahaa vapaaehtoisena lentoverona jollekin ympäristöjärjestölle. Määränpäähäni päästyäni yritän mahdollisimman pitkälle elää yhtä lailla ekologisesti kuin kotonakin, vaikka kierrättäminen ja kasvissyönti saattavat vaatia joissain paikoissa vähän enemmän vaivaa. Turhan kulutuksen välttäminen on helppoa matkallakin, sillä en halua tuhlata yleensä pientä matkabudjettiani tavaraan, jonka joutuisin vielä raahaamaan mukanani kotiin. Tuliaisten sijaan koetan muistaa lähettää postikortteja ja ottaa valokuvia kotona näytettäväksi. 14

15 Käytä matkallasi paikallisia palveluja ja osta paikallisia tuotteita. Älä osta epäeettisiä tuotteita, jotka on tehty esimerkiksi uhanalaisista eläimistä! Tutustu paikallisiin tapoihin ja noudata niitä. Ekologisesta matkailusta tietoa esimerkiksi: Kalmari & Ketola 2009: Vastuullisen matkailijan käsikirja Vapaa-aika Vapaa-ajan valinnoillakin voit vähentää ympäristönkuormitusta. Harrastuksissa kannattaa keskittyä olennaiseen, eli harrastukseen. Harrastaminen ja retkeily on antoisaa ilman uusimpia välineitäkin. Suurin osa harrastukseen käytettävästä energiasta kuluu liikkumiseen harrastuspaikalle. Kannattaa siis suosia lajeja, joita pystyy harrastamaan lähellä tai kulkea paikalle mahdollisimman ekologisesti. Lisäksi isot lämmitetyt sisähallit kuluttavat paljon energiaa. Eräiden harrastusten ja niihin kulkemisen elottomien luonnonvarojen kulutus harrastustuntia kohden Kesämökit ovat olennainen osa suomalaisten vapaa-aikaa, mutta useimmat mökit ovat käytössä vain muutaman viikon vuodesta. Mökin vuokraaminen oman mökin sijaan voi siis olla järkevää ympäristön ja lompakon kannalta. Omaa mökkiä voi myös lainata tai vuokrata toisille. Lähde lähiluontoon Tampereella on monia arvokkaita luontokohteita, joihin kannattaa tutustua. Pyynikinluonnonsuojelualue sijaitsee kaupungin sydämessä. Muita hienoja kohteita on mm. Tohlopissa, Tahmelassa, Hyhkyssä, Iidesjärvellä, Peltolammilla ja Viikinsaaressa. Kaupissa aivan Kalevan ja Tammelan kupeessa on laaja virkistysmetsä, kansanpuisto. Seitsemisen, Helvetinjärven ja Isojärven kansallispuistot sijaitsevat vajaan sadan 15

16 kilometrin etäisyydellä Tampereelta ja ovat melko hyvin saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Lisää tietoa kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueista saat Metsähallitukselta. Metsähallituksen ylläpitämät luontopolut, retkeilyreitit, tulentekopaikat, laavut, autiotuvat ja varaustuvat ovat ilmaiseksi retkeilijöiden käytössä. Lisää tietoa: Vinkkejä kohteiden valintaan: tai Tutustu jokamiehen oikeuksiin ja noudata niitä luonnossa liikkuessasi! Järjestötoiminta Jos ympäristön tila huolestuttaa, on parempi pyrkiä joukolla vaikuttamaan kuin murehtia yksin kotona. Ympäristöjärjestöjen toimintaan osallistuminen on hyödyllisyyden lisäksi myös mukavaa vapaa-ajan toimintaa. Järjestöistä saa helposti uusia, samanhenkisiä ystäviä, hyvää kokemusta työelämää varten ja sisältöä elämään. Monet järjestöt järjestävät uusien iltoja, joihin on helppo mennä mukaan. Tampereella toimii monia aktiivisia ympäristöjärjestöjä. Tarjolla on myös eläinten oikeuksia ja suojelua edistäviä järjestöjä ja luonnonharrastusjärjestöjä. Oppaan lopusta löytyy listan paikallisista järjestöistä. EDULLINEN EKOTEKO joukkoliikenne.tampere.fi Yksi kaikkien puolesta. Joko sinulla on Tampereen matkakortti? 16

17 Jäte Pidämme jätteiden viemistä kaatopaikalle loppusijoitukseen normaalina asiana. Kaatopaikat voidaan kuitenkin tehdä liki tarpeettomiksi panostamalla jätteen synnyn ennaltaehkäisyyn sekä kierrättämällä materiaalit tehokkaasti. Näin ei tarvitse valmistaa niin paljon uusia tavaroita ja pakkauksia, mikä kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja. Jätteiden kierrätys kuuluu ihan jokaiselle! Jätteen ennaltaehkäisy Vältä ylipakattuja tuotteita. Ehjät tai korjauskelpoiset tekstiilit ja Liimaa oveen tai postilaatikkoon Ei kengät voi viedä puhtaina ja pestyinä mainoksia, kiitos -tarra. Nimellä hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslaatikoihin (esim. UFF ja Fida). Pakkaa tulevat mainokset voi estää soittamalla Suoramarkkinointiliittoon. vaatteet puhtaisiin muovikasseihin. Osta paristoja, jotka voi ladata uudelleen. Tiensä päähän tulleista vaatteista voi leikata siivousrättejä tai matonkudetta. Ainakin Pelastusarmeijan kirpputorit ottavat vastaan puhtaita puuvillalumppuja. Vanhat, vielä kelvolliset huonekalut kannattaa myydä (laita ilmoitus vaikkapa opiskelijatalon seinälle tai yliopiston nettikirpputorille) tai ne voi lahjoittaa kierrätyskeskukselle. Monilla kierrätyskeskuksilla on noutopalvelu. Vanhat autonrenkaat voi viedä takaisin rengasliikkeeseen. Vanha kännykkä kannattaa palauttaa matkapuhelinliikkeeseen. Käytä kaupassa omaa kassia, varakasseja kannattaa aina olla mukana. Huomaathan, että puuvillaista kassia on käytettävä paljon, jotta se olisi muovipussia ekologisempi. Askartele valoverhosta kestopussi hedelmille ja vihanneksille tai valitse kompostoituva pussi kaupassa. Esimerkiksi banaanit eivät tarvitse pussia. Opiskelijan lajitteluohje löytyy oppaan keskiaukeamalta. Repe ja Romu -autot ottavat maksutta kyytiinsä kodin ongelmajätteet, metalliromut sekä sähkö- ja elektroniikkaromut. Aikataulut löytyvät Pirkanmaan Jätehuollon sivuilta ja vuosittain kotiin jaettavasta kalenterista. Myös jäteasemat ottavat suurimman osan kodinjätteistä ilmaiseksi vastaan. Lisäksi elektroniikkaa ja kodinkoneita myyvät liikkeet ottavat vanhoja laitteita vastaan veloituksetta. Sekajäte Sekajätettä on kaikki jäte, mitä ei voida kompostoida, kierrättää ja mikä ei ole ongelmajätettä. Sekajätteen määrä olisi hyvä minimoida myös kustannussyistä, sillä sekajätteen vieminen kaatopaikalle maksaa enemmän kuin muiden jätteiden kuljetus, mikä näkyy mm. yhtiövastikkeessa. 17

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon

Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon Tutustu Katja ja Kari Keskivertoon Suomalaisen ekologinen selkäreppu (kg/henkilö/vuosi) 17 200 11 300 5 900 Liikenne aiheuttaa suuren osan kotitalouden ekologisesta selkärepusta. Tässä kaikki liikenne

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa.

Sijoita huonelämpömittari oleskelutiloihin, ei ulkoseinälle. Pidemmän poissaolon ajaksi kannattaa alentaa huonelämpötilaa. Maanantai Lämmitys 1 C alhaisempi huonelämpötila säästää 5 % lämmityskustannuksissa Oikea huonelämpötila on 20 22 C. Hanki huonelämpömittari, seuraa lämpötilaa ja ilmoita liian korkeasta lämpötilasta isännöitsijälle

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Metalli KYLLÄ metalliset purkit ja tölkit, kuivat maalipurkit tölkkien kannet, korkit einesten alumiinivuoat lämpö- ja ulkokynttilöiden

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 30.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 30.10.2014 Petri Pouttu Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä tai ulkona

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen.

Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Väittämä Jos jätteet lajitellaan oikein, niitä voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen. Voisin kuvitella ostavani tavaroita tai vaatteita kirpputorilta. Jos tarvitsen jonkin tavaran jota käytän

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristökoulutus. Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ympäristökoulutus Jaana Romppainen Ympäristövastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö JYYn ympäristösektori Ympäristövaliokunta Jätteiden lajittelu Kierrättäminen Ympäristöopas Ympäristökilpailu

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 29.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 29.10.2014 Martti-Veikko Salo Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

Reput ja reissumiehet. Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Reput ja reissumiehet Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Ekologinen selkäreppu Tuotteen elinkaari Suomalaisen ekologinen selkäreppu Katja ja Kari Keskiverto: liikenteen, asumisen, ruoan,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Catering-ala TYÖSSÄOPPIMISJAKSO Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU 02 Lisätietoja lajittelusta: www.kierratys.info 3. Kukin osallistuja lajittelee vuorotellen jätekortin oikeaksi katsomaansa keräysastiaan. 4. Lopuksi tarkastetaan yhdessä ratkaisukortista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet ILMANKOS-hankkeen työpaja 26.1.2009 Ilmastonmuutos ja lapsiperheet Elli Kotakorpi Elli.kotakorpi@gmail.com 040 825 4354 Esityksen rakenne KotiMIPS-hanke Ilmastonmuutos lyhyesti Kotitalouksien kulutuksen

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 3: Siivous ja ympäristö YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 3: Siivous ja ympäristö Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa/päivä:

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

ITÄMEREN SUOJELU- VINKIT

ITÄMEREN SUOJELU- VINKIT ITÄMEREN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? ITÄMERI Yhteinen Itämeremme voi huonosti Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit,

Lisätiedot

OPAsTUsTA EKOILUUN. tehtävävihko lapsille

OPAsTUsTA EKOILUUN. tehtävävihko lapsille OPAsTUsTA EKOILUUN tehtävävihko lapsille Pähkinä purtavaksi Tämä vihko on tarkoitettu alakouluikäisille lapsille, jotka haluavat tietoa jätteistä ja niiden kierrättämisestä. Vihko sisältää monen tasoisia

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Ympäristökoulutus. Henna Toivanen Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Ympäristökoulutus. Henna Toivanen Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Ympäristökoulutus Henna Toivanen Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö JYYn ympäristösektori Ympäristövaliokunta Ympäristökilpailu Ympäristöasiat ainejärjestön

Lisätiedot

Olet saanut luettavaksesi päivitetyn

Olet saanut luettavaksesi päivitetyn SISÄLLYS: Lukijalle 2 Ekologisesti yliopistolla 3 Ekokampus 4 Ekologisesti kotona 5-6 Opiskelijatalossa 6 Liikenne 7 Matkailu ja retkeily 8 Jokamiehenoikeudet lyhyesti 9 Ilmastonmuutos 10 Vähemmän jätettä

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Rakennusala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa rakennusalan yrityksessä. Tehtävänäsi

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

1. Kulutamme luonnonvaroja 1

1. Kulutamme luonnonvaroja 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Hyödynnämme luontoa -rastitehtävät Avainsanat: luonnonvarat, ekologinen jalanjälki, kuluttaminen, kestävä kehitys Luokkataso: 7.-9. lk, Yhteinen ympäristö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa

Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Ilmastonmuutos asukkaiden arjessa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Susanna Vanhamäki Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään - IMMU 2009-2012 tavoitteena sekä selvittää paikallisia konkreettisia

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Kaikki arjen valinnat vaikuttavat ympäristöön. Haluamme oppilaitoksessamme toimia niin, että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän:

Kaikki arjen valinnat vaikuttavat ympäristöön. Haluamme oppilaitoksessamme toimia niin, että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän: Opiskelemme ja työskentelemme ainutlaatuisen kauniissa ympäristössä. Kun pidämme siitä hyvää huolta, se pysyykin viihtyisänä. Pidetään kunniaasiana sitä, että niin koulun rakennukset kuin piha-alueetkin

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

YMPYRÖI ROSKAT, JOTKA KUULUVAT BIOJÄTTEESEEN

YMPYRÖI ROSKAT, JOTKA KUULUVAT BIOJÄTTEESEEN KURREN PUUHAKIRJA KURREN PUUHAVIHKO KURRE KAINUULAINEN Miksi tänne roskat jätettäis, yhteen säkkiin kaikki mätettäis? Ensin vähän levitellään, sitten tarkkaan lajitellaan. On mulla hyvä roskaharava, olen

Lisätiedot

LAL:n opiskelijatoiminnan ympäristöohjelma

LAL:n opiskelijatoiminnan ympäristöohjelma LAL:n opiskelijatoiminnan ympäristöohjelma Ammattiyhdistysliikkeen on kannettava omalta osaltaan vastuunsa ympäristön tilasta. LUOVA ja LAL:n opiskelijatoiminnassa mukana olevat jaostot haluavat kannustaa

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

VALMIUSTILAT KODISSANI

VALMIUSTILAT KODISSANI VALMIUSTILAT KODISSANI Tavoite: Oppilaat tietävät sähkölaitteiden valmiustilojen kuluttamasta sähköstä ja he sammuttavat laitteet kokonaan, kun se on mahdollista. Ostaessaan uusia sähkölaitteita oppilaat

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot