Lietsalan koulu sata vuotta helmi joka vuodesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lietsalan koulu sata vuotta helmi joka vuodesta 1907-2007"

Transkriptio

1 Lietsalan koulu sata vuotta helmi joka vuodesta Karoliina Lähteenmäki

2 SISÄLLYSLUETTELO LUOTSAUSTA 2000-LUVUN LIETSALASSA 4 KATSAUS LIETSALAN ALUEEN VARHAISHISTORIAAN JA LIETSALAN KOULUN VAIHEISIIN 5 JUHLAVUODEN 2007 TAPAHTUMIA 8 PEKKA RITVANEN ARVOSTAA LIETSALA-HENKEÄ 10 OPPILAAT KORISTELIVAT SATULAN KUKKASILLA 11 KAUPUNGIN KAUNEIMMAN VAAHTERAN VARJOSSA 12 SIISTIJÄN TYÖ ALKOI ILTAPÄIVÄSTÄ 14 SYLVI TAMMINEN, 92 KERTOO: KUN ONNI POTKAS! 15 LIETSALAN KOULUA VUOSISADAN AJAN 17 JUHLAPUHUJA RAUNO TIRRI KERTOO 1940-LUVUSTA 18 SUURJUOKSIJA OLAVI VUORISALO KÄVI LIETSALAN KOULUA VUOSINA TORSTI TUOMISEN MUISTOJA LIETSALAN KOULUSTA KOTINA, ELOSTA OPETTAJAN POIKANA SEKÄ KANSAKOULULAISENA OPETUKSEN TUKENA HELMITAULU, ULKOA LUKU JA KARTTAKEPPI 27 KOULUMUISTONI 29 Kansien kuvituksena on oppilastöitä, joita on tehty kuvataiteen tunneilla. Osa töistä on osallistunut satavuotiaan koulun kuvataidekilpailuun. Lehden toimitus Ilona Haulisto Iiris Huovari Kimmo Kuusimäki 3

3 LUOTSAUSTA 2000-LUVUN LIETSALASSA Arvoisa lukija Minulla on suuri ilo jatkaa tämän kunniakkaan koulun satavuotiaita perinteitä. Edellisten koulunjohtajien ja opettajien sitoutuminen koulun kehittämistyöhön on luonut vankan pohjan ponnistaa 2000-luvun peruskoulussa. Koulun perinteistä vankimmin on tullut esille halu tehdä hyvää laatua. Tämä laatu näkyy opettamisessa sekä sitoutumisessa koulun toimintaan ja tehtäviin. Muun muassa henkilökunnan vaihtuvuus koulussa on erittäin vähäistä. Kun lukee tämän lehden artikkeleja, voi huomata, että koulussa monet asiat ovat pysyneet samana. Opettaja on edelleen auktoriteetti, mutta lasten keksimät metkut ovat tulleet digiaikaan. Toisaalta luokkahuoneen voi vielä tunnistaa, vaikka olisi nähnyt sen viimeksi sata vuotta sitten. Liitutaulu, karttakeppi ja opettajan pöytä luokan edessä ovat vielä vanhoilla paikoillaan. Luokkahuoneisiin tuleva uusi ja alati muuttuva teknologia tosin tuo opettajille paljon uusia haasteita opetustyön järjestämiseen. Kun saimme haasteeksi järjestää satavuotiaan koulun juhlavuotta, eivät tavoitteet olleet peruskoulusta tuttuja läpäisyperiaatetta, vaan laatuun ja vaikuttavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Juhlavuoden tapahtumat on kuvailtu Juhlavuoden 2007 tapahtumat -luvussa. Näiden monien tapahtumien avulla on pyritty nostattamaan oppilailla juhlan tuntua. Vanhempainkerho on osallistunut työpanoksellaan ja rahallisella tuellaan tämän juhlavuoden työhön. Lisävoimien saaminen erilaisiin tapahtumiin on mahdollistanut näin laajan tapahtumien sarjan. Lehti-ilmoituksilla saimme runsaasti näyttelymateriaalia sekä juttuja tähän lehteen. Kiitän kaikkia, jotka ovat tehneet mahdollisiksi erilaiset tapahtumat, laajan näyttelyn sekä tämän lehden. Toivotan antoisia juhla- ja lukuhetkiä Kimmo Kuusimäki koulunjohtaja Kauppapuutarhaliiton lahjoittamien kukkasipulien istutus

4 KATSAUS LIETSALAN ALUEEN VARHAISHISTORIAAN JA LIETSALAN KOULUN VAIHEISIIN Lietsalan alueen varhaishistoriaa 1000-luvun alussa nykyisen Naantalin kaupungin alue Lietsala mukaan lukien kuului Varsinais-Suomen saaristoon. Mantereella Maskun puolella olivat ainoastaan myöhemmin syntyneet Vengan, Ladvon ja Löytäneen kylät. Luonnonmaan saari oli kahtia jakautunut, ja kolmannella pääsaarella, Lietsalassa, sijaitsi mm. Ailostenniemi. Lietsalan saaren ja mantereen välissä oli pitkä ja paikoitellen useita satoja metrejä leveä salmi, joka pohjoisosassa yhtyi Immasen ja Löytäneen välissä siihen merenlahteen, joka ulottui Maskunjoen suuhun asti. Lietsalan saaren asutus alkoi vakiintua 1400-luvulla, jolloin kalastuksen ohella maanviljely nousi tärkeäksi elinkeinoksi. Keskiajan lopulla saarella sijaitsi kymmenkunta kylää. Saaren keskiosassa oli viljelykseen kelpaavia tasankoja (esim. Luolala, Karvetti ja Immanen) ja entisen merensalmen rannoilla oli luonnonniittyjä. 5 Lietsala-nimellä on olemassa kaksi teoriaa: - Lietsalan alkuosana tuskin on ollut sana lietsa, vaan liete. Loppupääte sala on rinnastettavissa muihin sala-päätteisiin Varsinais-Suomen saariston nimiin, esim. Runesala (Ruissalo), Theuesala (Taivassalo) jne. Lietsala on todennäköisimmin ollut alkuaan Lietesalo, suurehko metsäinen, mutta lieterantainen saari. - Toisen teorian mukaan nimi Lietsala on saanut nimensä koulun mäen päällä sijainneesta luotsimajakasta, joka valollaan ohjasi, luutsasi laivoja oikeille reiteille. Opettaja Jenny Valtasaari kuvaa asiaa näin: Rahainen Raisio on naapurinasi. Kun ajaa körötät kolmisen kilometriä tullistasi ulos ja laskettelet loppusuoran Lietsalan koulun ohi, niin olet Raision rajalla. Näillä rajamailla on n. 400 vuotta takaperin meri lainehtinut. Leveänä lahtena se on aavan meren jatkeena yhdistänyt Viheriäisten syvät vedet, Soinisten maita sivuten, luostarikirkon tienoille. Noina muinaisina aikoina oli Lietsalan koulun mäellä, merenlahden rantamailla sijainnut luotsimajakka pienenä valonsilmänä meren ja metsän jylhissä näkymissä. Lietsala on saanut nimensäkin luutsaamisesta, siis luotsaustehtäviä ajatellen. Aikojen edessä ovat vedet väistyneet ja luonnonvoimat kuivattaneet merenpohjan tasaiseksi viljelyaukeamaksi. Liekö vanha majakanvartija hengessään valoa ja hyviä hengettäriä toivottanut, koska vuosisatamme alkupuolella (v. 1907) nousi luotsimajakan mäelle kansakoulu. Samainen majakka on lähtökohtana vuonna 1996 käyttöön otetulle Lietsalan koulun logolle: vertauskuvallisesti majakka säteilee tiedon valoa ja opettaja on luotsi oppilasmeressä ohjaten lapsia turvallisesti elämän teille. Majakassa on kuvattuna tiedon portaat, joita oppilaat kapuavat ylös. L- kirjain tarkoittaa Lietsalaa. Logon on suunnitellut taiteilija-opettaja Kristiina Turtonen. Nyt sata vuotta täyttävän koulurakennuksen katolla olevan majakka-aiheisen tuuliviirin on suunnitellut taiteilija Timo Iivonen.

5 Katsaus Lietsalan koulun vaiheisiin Vuodesta 1894 kävivät Lietsalan alueen lapset Naantalin Yhteiskansakoulua, joka oli kaupungin ja maaseurakunnan yhteinen koulu. Kymmenen vuoden kuluttua tilanahtaus johti maaseurakunnan omien koulujen perustamiseen. Luonnonmaalaisille ostettiin jo vuonna 1904 Haijaisten Ylitalo maaseurakuntien ensimmäiseksi kouluksi. Kahden vuoden päästä päätettiin myös mannerpuolelle eli Lietsalan piiriin rakentaa oma kansakoulu. Koulun sijainnista käytiin kovaa keskustelua. Vaihtoehtoina olivat Karvetti, Tammisto tai nykyinen paikka. Kuntakokous vihdoin valitsi nykyisen paikan. Taimon Ylitalosta Amanda Hilanderilta ostettiin tontti koululle. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä Koulun piirustukset tilattiin arkkitehti Tor Lagerrosilta. Hirret ajettiin taksvärkillä manttaaliluvun perusteella Haijaisten koulutilan metsästä. Lietsalan koulu valmistui vuonna Koulu toimi pitkään 1-opettajaisena, 4- luokkaisena kansakouluna aina vuoteen Koulun johtajana ja ainoana opettajana toimi Kaarlo Lehtola ( ), joka opettajan työnsä ohella raivasi koulun ympäristöä ja hoiti puutarhaa. Nykyisin tässä vanhimmassa rakennuksessa toimii kolme opetusryhmää, aamupäiväkerho ja terveydenhoitaja. Vuonna 1925 Lietsalan koulusta tuli 2- opettajainen. Tuolloin maamme kansakouluihin perustettiin alakansakoulun opettajavirka, jonka hoitaja opetti kahta alaluokkaa. Alakansakoululuokka toimi alkuun yläkansakoulun veisto- ja voimisteluluokassa. Jo vuonna 1921 oli koulullemme ostettu lisämaata Brynolf Helevältä. Vuonna 1933 kunnanisät päättivät rakennuttaa erillisen alakoulurakennuksen, johon sijoitettiin luokan lisäksi koulukeittola ja opettajan asunto. Opetusta annettiin koko koulussa öljylampun valossa aina vuoteen 1938, jolloin kouluun saatiin sähkövalot. Tämä alakoulurakennus on nykyisin ns. hallintorakennus, jossa on johtajan ja opettajien työtilat. 6 Talvisodan aikana vuonna 1940 koulun toiminta keskeytettiin, ja koulun tiloissa toimi Turun tie- ja vesirakennuspiiri. Jatkosodan aikana ei koulutyö ollut keskeytyksissä. Näissä sodissa moni koulun entisistä oppilaista taisteli isänmaan puolesta, ja usea antoi niissä henkensä. Heistä kertoo nykyisille koulumme oppilaillekin juhlasalin seinässä oleva muistotaulu luvulla uudisasutus vaikutti rajusti oppilasmäärän kasvuun. Opettajien määrää lisättiin, ja koulua käytiin vuorolukuna. Tämä ei kuitenkaan poistanut tilaongelmaa. Uusi koulurakennus (arkkitehti Aarne Ehojoki/Veijo Kahra) otettiin käyttöön v. 1957, ja opettajien määrä nousi seitsemään, oppilaiden 229:ään. Koulun johtajaksi tuli Lehtolan jälkeen Antti Tuominen ( ). Vuonna 1963 Naantalin kaupunki ja maalaiskunta yhdistettiin, ja Lietsalasta tuli kaupunkikoulu. Liitoksen seurauksena Lietsalan koulun oppilasmäärä putosi huomattavasti luku toi taas uusia tuulia: Karvetin tila myytiin kaupungille, syntyi uusia asuntoalueita: Taimo, Nuhjala, Karvetti ja myöhemmin vielä Tammisto. Kasvavalle oppilasmäärälle löytyi aluksi väliaikaistiloja Kalevanniemen koulusta, joka vapautui kansalaiskoulun käytöstä kaupungin siirryttyä peruskouluun Kalevanniemeen sijoitettiin 5. ja 6. luokkia, luokat kävivät Lietsalassa. Koulussa oli tuolloin 14 opettajaa ja reilut 300 oppilasta. Oppilasmäärän sijoittamista helpottivat jatkossa uudet Taimon (1982) ja Karvetin (1985) koulut. Lietsalan koulun johtajana toimi Pekka Ritvanen ( ). Lietsalan koulua laajennettiin ja saneerattiin vuosina (arkkitehti Antti Mäki/Sigge Oy). Näkyvimpiä muutoksia oli vuonna 1957 valmistuneen rakennuksen jatkaminen kolmella luokkatilalla kentälle päin ja rakennuksen yhdistäminen kirjasto/tietokonetilalla hallintorakennukseen. Vanha maalaismiljöö on edelleen tallella n. 200 oppilaan koulussa, mutta tilat palvelevat asianmukaisesti nykyajan tarpeita. Syksystä 2006 on koulumme johtajana

6 toiminut Kimmo Kuusimäki. 100-vuotiaan koulumme historiassa hän on vasta neljäs koulunjohtaja. Historiikin kokosivat Ilona Haulisto ja Iiris Huovari Lähteet: Heino Ulla Naantali eilen tänään. Rauma Suvanto Seppo: Naantalin historia I. Turku Valtasaari Jenny: Ja aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin muistelmia Naantalin elämästä. Turku Turun maakunta-arkiston kokoelmat Lietsalan koulun omat arkistot Lietsalan koulun jatkokurssilaiset vuonna

7 JUHLAVUODEN 2007 TAPAHTUMIA Lietsalan koulun 100-vuotisjuhlaa on vietetty yli vuoden verran erilaisten tapahtumien myötä. Olemme halunneet jakaa juhlatapahtumia useisiin jaksoihin eikä ainoastaan yhteen juhlaan. Tällöin oppilaat ovat monipuolisesti ja omien elämystensä kautta saaneet olla itse rakentamassa yhteistä juhlavuottamme. Näitä tapahtumia ideoimaan ja järjestämään perustettiin vuoden alussa 100-vuotistoimikunta, johon kuuluivat koulunjohtajat Pekka Ritvanen ja Kimmo Kuusimäki sekä opettajat Ilona Haulisto, Tuija Laine, Marjut Lehti-Laakso ja Brita Vahekoski. Toimikunnan puheenjohtajana toimi Iiris Huovari. Ensimmäinen merkittävä juhlavuoteen tähtäävä aikaansaannos oli koulun oma levy Juhlimme laulaen. Lukuvuonna vietettiin koulussamme Suomen musiikin teemavuotta. Syksyllä pidettiin yhteislaulutilaisuus, jossa laulettiin suomalaisia koululauluja aina 1500-luvun latinankielisistä Piae Cantiones -sävelmistä uusimpiin lauluihin. Tämä ohjelmisto on pohjana 23 kappaleen juhlalevyllämme. Opettajat Maria Hvitfelt-Kuusinen ja Ilona Haulisto kantoivat päävastuun harjoituksista ja käytännön järjestelyistä. Levy nauhoitettiin keväällä 2006 Naantalin seurakuntakeskuksessa. Koulumme kaikki 200 oppilasta saivat osallistua levytysprosessiin. Juhlavuoden alussa ensimmäiset 500 levyä myytiin loppuun, ja uusi erä on nyt myynnissä. Perinteisestä majakkalogolla varustetusta koulun T-paidasta teetettiin juhlaerä. Paitojen toimittamisen ja markkinoinnin otti tehtäväkseen koulun aktiivisesti toimiva vanhempainkerho. Kevään kuluessa oppilaat haluttiin perehdyttää koulun historiaan eri vuosikymmeniltä kertovien, kuunnelman muotoon kirjoitettujen tietoiskujen avulla. Käsikirjoittajana oli opettaja Iiris Huovari, joka yhdessä 6. luokan oppilaidensa kanssa esitti kuunnelmat. Keskushenkilönä niin kuunnelmissa kuin edellisen kevään koulun historiasta kertovassa näytelmässäkin oli majakkavahti Muinonen, jota esitti Eetu Tavio. Loppukevään aikana oppilaille järjestettiin kaksi juhlavuoden kilpailua. Opettaja Tuija Laineen organisoimassa kuvataidekilpailussa oppilaat saivat toteuttaa eri tekniikoin näkökulmansa 100-vuotiaasta koulusta. Aiheita löytyi vanhoista helmitauluista majakoihin ja rakennusten yksityiskohtiin. Joka luokasta palkittiin paras työ vanhempainkerhon kustantamalla väritai taidekirjapalkinnolla. Opettaja Brita Vahekosken ideoimassa runo- ja kirjoitelmakilpailussa oppilaat kirjoittivat lähinnä omista koulumuistoistaan. Joka luokan paras kirjoitelma palkittiin kirjapalkinnolla. Kilpailujen tuotoksia on nähtävillä tässä lehdessä sekä koulun 100-vuotisnäyttelyssä. Jo kevään aikana pyysimme lainaksi Lietsalan kouluun liittyviä valokuvia, vihkoja, käsitöitä ja muistelmia. Näitä kertyikin mukavasti eri vuosikymmeniltä, mistä lämpimät kiitoksemme kaikille materiaalia toimittaneille. Näyttelyiden pystyttämisestä päävastuun kantoivat opettajat Päivi Anttila, Esa Kajanki, Hanna Niemelä, Jarmo Rasi, Mika Salko ja Tuula Salo-Kärkkäinen. Syksyn alussa 7.9. vietimme iloista kukkienistutuspäivää. Olimme saaneet Kauppapuutarhaliitolta 300 tulppaani- ja narsissisipulia istutettavaksi 100-vuotiaan koulumme puutarhaan. Näin oppilaat kokivat omalta osaltaan olleensa mukana luomassa jotakin kaunista, elävää ja myös pysyvää. Lokakuussa vietämme kahta suurta päätapahtumaa. Lauantaina aamupäivä on oppilaiden juhlaa. Iltapäivällä on avoimet ovet vanhemmille, koulun entisille oppilaille ja muuten asiasta kiinnostuneille. Virallista 100-vuotisjuhlaa vietämme keskiviikkona

8 Lietsalan koulun henkilökuntaa elokuussa 2007 Ylärivissä siistijä Sirkka Mäkelä sekä opettajat Tuula Salo-Kärkkäinen, Mika Salko, Iiris Huovari, Kimmo Kuusimäki, Jarmo Rasi, Tuija Laine, Päivi Anttila, Ilona Haulisto ja Brita Vahekoski Alarivissä ruokapalvelutyöntekijät Hilkka Lehtonen, Eija Westerlund, Mali Kuismanen sekä opettaja Esa Kajanki, kouluavustaja Arja Silvasti ja opettaja Hanna Niemelä. (Kuvasta puuttuvat opettaja Maria Hvitfelt-Kuusinen ja kiinteistönhoitaja Mauri Nurmi.) 9

9 Lietsalassa on viihdytty pitkään PEKKA RITVANEN ARVOSTAA LIETSALA-HENKEÄ Tulin Lietsalan kouluun helmikuussa 1973 Eero Lindströmin sijaiseksi, hän aloitteli tulevaa koulutoimenjohtajan virkaansa ja samalla valmisteli Naantalin koululaitoksen siirtymistä peruskouluun, johon sitten siirryttiin syksyllä Vakituiseen opettajan virkaan minut valittiin kesällä 1973, olin tuolloin koulun kuudes opettaja ja koulunjohtajana toimi Antti Tuominen. Koulussa oli tuolloin vajaat 150 oppilasta ja sain ensimmäiseksi omaksi luokakseni yhdistetyn luokan, jossa oli 31 oppilasta. Nämä oppilaat opettivat nuorta opettajaa koulun arkielämään kantapään kautta. Oppia ja intoa puhkuen yritin saada hyviä oppimistuloksia sekä täysin moitteettomasti käyttäytyviä oppilaita. Muistan erään pojan, joka ei totellut käskyjäni ja intti aina vastaan eikä myöskään kehotuksestani poistunut luokasta. Kannoin hänet sylissäni pihalle puhuteltavaksi. Meistä tuli sen jälkeen hyvät ystävät ja edelleen tavatessamme tervehdimme ja muistelemme huumorilla menneitä. Tuolloin koulussa ei ollut ruokasalia ja kouluruoka syötiin luokissa. Jokaisessa luokassa oli myös erikseen ruokajärjestäjät, jotka jakoivat ruuan sekä hoitivat ruokailuastiat takaisin keittiöön. Keittiöväki toi ruokailuvälineet ja ruuan valmiiksi luokkien ovien taakse ennen ruokavälituntia. Koulu laajenee Minut valittiin kesällä 1984 koulunjohtajaksi Antti Tuomisen jäädessä eläkkeelle. Tuolloin minulla alkoi erilainen työ monine uusine tehtävineen ja haasteineen opetustyön ohella. Otin yhdeksi suurimmista tavoitteistani aikaansaada Lietsalan kouluun täydellinen saneeraus ja myös mahdollinen lisärakentaminen. Koulun uusimmatkin rakennukset olivat tuolloin jo lähes 30 vuotta vanhoja, eikä niihin ollut tehty mitään suurempia korjauksia. Luokissa oli tummuutta, vetoisuutta ja kylmyyttä. Tämä osoittautuikin oletettua vaativammaksi työksi; piti laatia vuodesta toiseen ehdotuksia ja vaihtoehtoja sekä muokata poliittista tahtoa hankkeen eteenpäin viemiseen. Vuonna 1989 tärppäsi ja talousarvioon saatiin ensin suunnitteluraha ja tuleville vuosille toteutusrahaa, mutta muistatte, että oltiin alkavan taantuman kynnyksellä ja heti suunnitelmien valmistuttua niitä piti ruveta karsimaan. Saneeraus- ja laajennustyöt toteutettiin kuitenkin vuosina kaupungin omana työnä ja saimme toimivan ja nykyaikaisen opinahjon Lietsalan alueen lapsille, tosin koulun kalustuksen uusiminen kesti pitkään. Vasta 2006 alkuvuodesta valmistui jo saneerauksessa suunniteltu teknisen työtilan koneistaminen. Saman vuoden elokuussa alkoivat eläkepäiväni. Mielessäni on suuri joukko mukavia muistoja Lietsalasta, joita nyt eläkkeellä on ihana muistella. Samaten muistan kiitollisuudella pätevää ja työstänsä innostunutta henkilökuntaa, joka jaksoi aina vaan uudestaan syttyä jonkun tapahtuman järjestämiseen niin omaksi kuin myös oppilaiden ja vanhempien iloksi. Minulla on välillä ikävä sitä Lietsala-henkeä, yhdessä tekemisen meininkiä. Eräs erityispiirre vielä Lietsalan koulusta. Koulussa on viihdytty pitkään töissä, siitä esimerkkinä koulunjohtajat. Koulun täyttäessä tänä vuonna (2007) 100 vuotta aloitti koulussa viime vuonna (2006) koulun historian neljäs koulunjohtaja, Kimmo Kuusimäki. Toivotan 100-vuotiaalle koululle sekä sen erinomaiselle ja työhönsä omistautuneelle henkilökunnalle menestystä ja voimia tärkeässä työssänne, tulevien sukupolvien opettamisessa ja kasvattamisessa. Pekka Ritvanen, Lietsalassa

10 Eero Lindström polki kouluun Selma-pyörällään OPPILAAT KORISTELIVAT SATULAN KUKKASILLA Tulin silloisen Naantalin maalaiskunnan Lietsalan koulun opettajaksi syksyllä Koulu alkoi elokuun viimeisinä päivinä. Uusi koulurakennus oli otettu käyttöön saman vuoden tammikuussa. Vanhojen koulurakennusten kunnostus oli aloitettu koulun päätyttyä keväällä Vanhimmassa koulurakennuksessa oli koulunjohtaja Antti Tuomisen asunto, jota myös remontoitiin. Tuomiset asuivat väliaikaisesti yhdessä luokkahuoneessa. Asunto kuitenkin valmistui koulun alkamispäivänä, joten luokka saatiin koulukäyttöön. Koulu aloitettiin kuitenkin melkoisessa ahtaudessa, sillä vanhimman koulurakennuksen kaksi luokkaa valmistuivat vasta lokakuussa. Poikien käsityötunnit pidettiin luokkahuoneessa. Se oli askartelua. Oli paperia, sakset, värikyniä ja liimaa, ja tulosta syntyi. Voimistelutunnilla oltiin ulkona, sateen sattuessa sateessa. Kumiletkusta ja tratista kuulolaite Kevätlukukauden aikana pidettiin uuden koulurakennuksen vihkimisjuhla, joka samalla oli koulun 50-vuotisjuhla. Sali oli täynnä juhlayleisöä. Mukana juhlimassa oli myös Kalle Lehtola, joka aloitti koulun opettajana 50 vuotta aikaisemmin. Koulu oli yksiopettajainen 25 ensimmäistä vuotta. Vuonna 1932 valmistui alakoulurakennus ja Kalle sai seurakseen toisen opettajan, Jenny Valtasaaren, joka oli myös juhlassa mukana. Juhlimassa oli myös Haijaisten koulun entinen opettaja Väinö Oksanen, värikäs kunnallismies. Oksasen kuulo oli heikentynyt. Hänellä oli mukanaan puolen metrin pituinen kumiletku, jonka toisessa päässä oli peltisuppilo. Hän pani letkun toisen pään korvaansa. Kun trattiin kovin huusi, niin ilme paljasti, että jotain oli kuultu. Koulun ohittavaa Naantali-Turku -maantietä alettiin kunnostaa 1950-luvun loppuvuosina. Mutkia oikaistiin, tietä levennettiin ja Ruonanmäkeä tasoitettiin. Tielle levitettiin öljysoraa. Se helpotti autoilijoita, mutta jalkineiden mukana musta piki kulkeutui sisälle ja tarttui lujasti lattioihin. Koulun siivoojat saivat ylimääräistä työtä. Pien sai pois vain voimakkailla pesuaineilla, mutta samalla lähti myös lattiavaha, ja taas tuli lisää työtä. Naantalilaiset ajoivat junalla Mittamiehenä tietyömaalla oli myös Heikki Kähärä. Hän oli kesätöissä. Silloin opin tuntemaan Heikin. Hän piteli pystyssä pitkää riukua tien sivussa ja oli itsekin kuin riuku, suora, pitkä ja hintelä. Hänestä tuli äidinkielen ja latinan opettaja Naantaliin. Myöhemmin tietä vielä parannettiin. Ruonanmäkeä tasattiin toisen kerran ja Maijamäki louhittiin kokonaan tien kohdalta pois. Tie asfaltoitiin. Koulun siivoojat pääsivät muutaman vuoden piinasta. Aluksi asuin Naantalin keskustassa, Kristiinankatu 1:ssä, Tervon piharakennuksessa. Kuljin koulumatkat joko pyörällä tai linja-autossa, joskus kävellenkin. Linjaauto kulki siihen aikaan harvakseen. Naantalilaiset olivat tottuneet käyttämään junaa. Sen aikaisella vaihteettomalla pyörällä oli raskas kulkea. Tie oli kapea ja pehmeän soran peittämä. Muusta liikenteestä ei ollut haittaa, sitä oli vähän. Mutta Ruonassa ja Maijamäessä oli jyrkkä mäki ja Karvetin pitkä nousu oli uuvuttava. Niinpä pyörä usein jäi koulun pihalle ja tein kotimatkan bussilla. Oppilaani ristivät pyöräni Selmaksi ja epäilivät pyöräni kuntoa. Mutta vika ei ollut pyörässä vaan opettajassa. Oppilaat hoitivat Selmaa. Usein sen satulassa olevaan reikään oli pantu kukka. Kerran ohjaustankoon oli solmittu punaisella nauhalla rusetti. Joku tyttö ehkä sai mennä kotiin tukka valtoimena. Pihan perällä olevan vanhan alakoulurakennuksen remontti valmistui marraskuussa Taloon kunnostettiin kolme asuntoa, joista keskimmäiseen asetuin asumaan. Myöhemmin talo muutettiin kahdeksi asunnoksi ja kotini oli länsipäässä. Muutin kouluasunnosta syksyllä 1968 ja muutaman vuoden kuluttua talo remontoitiin kahdeksi luokkahuoneeksi. Nykyisin talo on koulun hallintotiloina Eero Lindström 11

11 KAUPUNGIN KAUNEIMMAN VAAHTERAN VARJOSSA Oppilastutkimuksen ja -tuntemuksen lisääntyessä oli havaittu, että osa oppilaista tarvitsi luokkaopetuksen tueksi ja lisäksi yksilöllistä lukemisen ja/tai kirjoittamisen opetusta sekä puheen virheellisten äänteiden korjausta. Naantalissa oli ko. opetusta annettu jo joissakin kouluissa tuntiopettajan voimin. Syksyllä 1972 aloitin Naantalin ensimmäisenä päätoimisena lukemis-, kirjoittamis- ja puhevaikeuksien erityisopettajana, ns. lukiopettajana. Ennen erikoistumistani olin toiminut kymmenen vuotta luokanopettajana saaristossa. Koulun uusia työmuotoja edustavana aloitti samana syksynä toimintansa myös Naantalin ensimmäinen koulukuraattori Erja Paukkala. Aloin työni Lietsalan koulun uudemman osan yläkerran pienessä, rauhallisessa ja viihtyisässä pientilassa. Se soveltui hyvin pienen ryhmän käyttöön sekä yksilöopetukseen. Sen ikkunan edessä kasvava vaahtera ympärivuotisessa kauneudessaan muodostui minulle työvuoden ajanlaskun mittariksi. Vielä kesäasussaan se otti kanssamme vastaan koulutulokkaat ja jo kokeneet koululaiset. siistijöiden uudenkiiltäviksi puleeraamille lattioille. Värikkäässä syksypuvussaan vaahtera kuuli ärrän alkuharjoituksien pade -dede - dekkua, näki pontevia yrityksiä, erehdyksiä ja onnistumisia, kun piti yhdistää tavuiksi ja sanaksi vaikkapa s- a- u/ n- a. Joskus oli apuna harjoituksissa oikea lukukone, useasti tehokas ja aina mukana kulkeva peukku- etusormi -yhdistelmä. Kirjoitukseen kumartuneesta ryhmästä kuului ähkinää ja naksuttelua, kun siellä selviteltiin k-, l- ja t- äänteiden määrää lauseessa Luokka leikkii polttopalloa.. Koulun ja kodin välinen tiivistynyt yhteydenpito vaati koko opettajakunnalta uudenlaista keskinäistä yhteistyötä, toisten mielipiteiden huomioonottamista ja yhteistä neuvottelua siitä, mikä on oppilaan, lapsen, parhaaksi. Puolin ja toisin alettiin hyväksyä se, että on erilaisia oppijoita ja erilaisia kasvamisen ja kypsymisen aikatauluja. Yhteiskunnan ja kotien elämänmuutoksista kertoo tämäkin pieni keskustelunpätkä vanhan koulutalon ulkorappusilla: - Ketäs sinä siinä odottelet? - No, sykolokia tai kuraattoria tai jotain- Koulutilojen saneerauksen yhteydessä luki-luokka muutti vanhan rakennuksen opettajainhuoneeseen, sopivasti pienten oppilaiden luokkien lähelle. Vaahtera näkyi ikkunaan uudesta kulmasta. Talvisydämenä sen pakkashuuruisten oksien alitse kiirehdittiin ruokasaliin. Ruokailu Lietsalan koulussa - kuten kaikissa Naantalin kouluissa - lienee jo vuosikymmeniä sitten ollut yli valtakunnallisen keskitason. Täydellä syyllä voi yhtyä pari viikkoa koulua käyneen ensiluokkalaisen pojan vastaukseen, jonka sain kysymykseeni jo silloin 70-luvun alkuvuosina: Mitäs nyt koulusta olet mieltä? Muusta en tiedä, mutta ruoka on hyvää!. Eräs ateria säilyy mielessäni varmaan elämän ajan: kaiken kiireensä keskellä kala-ateriapäivänä oli Siiri- keittiömestari - myös innokas sienestäjä - pyöräyttänyt kala-allergiselle erityisopelle kehnäsieniä kermakastikkeessa - marraskuussa!. Päällimmäisinä ruokaelämyksinä jo näiltä eläkevuosilta: ihastuttavan kauniisti katetut jouluateriat monipuolisine herkkuineen. Kiitos! Oman työni ohella - ala-asteen äidinkieleen ja kirjallisuuteen erikoistuneena opettajana - kulkivat lasten ja nuorten kirjasarjat vanhan Volvoni takalaatikossa koulusta kouluun. Lietsala oli profiloitunut ilmaisutaidon kouluksi ja käytti alusta alkaen tätä mahdollisuutta erityisen innokkaasti. Sieltä lähti yläasteelle oppilaita, joista useimmat olivat jo kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana lukeneet koulussa lähes kolmekymmentä lasten- ja nuortenkirjaa; monen kohdalla kivijalka elämänmittaiselle harrastukselle, kielenkäytön taitojen kehittymiselle, ehkä elämän syvemmälle ymmärtämisellekin. Olen henkilökohtaisesti arvostaen huomannut, että Lietsalan koulussa on taitavasti säilytetty vanhasta koulusta säilyt- 12

12 tämisen arvoisia asioita perinteitä kunnioittaen ja yhdistäen niitä harkitusti uusiin sekä opetussuunnitelman tasolla että koulun käytännöissä. (Kuuntelepa koulun juhlacd!) Vaaleanvihreät kukat vaahterassani kertovat kouluvuoden lähestyvän loppua. Kevätjuhla hienosti harjoiteltuine ja kauniisti toteutettuine ohjelmineen on esittämistä vaille valmis. Juhlasali täyttyy ääriään myöten. Sekin kertoo siitä arvostuksesta, jota koulu oman ympäristönsä keskuudessa nauttii. Viimeinen kantapää vilahtaa kesälomalle. Piha hiljenee. Katselen suvivirren sointi sisälläni Lietsalan sopusointuista koulumiljöötä, sen eri ikäisiä rakennuksia, jotka maastoa myötäillen liittyvät yhteen, hauskasti polveillen erotettuja piha-alueita reunamillaan puita, pensaita, koristeistutuksia. Katson taakseni; vaahterassani on jo pienet lehdet. Tiedän, että aina ajaessani tämän koulun ohi tulen vilkaisemaan vaahteraa ja tuntemaan pientä haikeutta. Se Luoja, joka antaa kasvun puulle, siunatkoon kasvua, kasvatusta ja opetusta Lietsalan koulussa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Onnitellen Riitta Leppänen erityisopettaja 13

13 Lapsia näki joskus jopa arestissa seisomassa SIISTIJÄN TYÖ ALKOI ILTAPÄIVÄSTÄ Auvoista oli elämä Lietsalan koululla kuusikymmentäluvun alussa. Kuusi perhekuntaa asui kouluilla. Opettajaperheitä oli neljä. Meidän naapurina asui keittäjä Aina Laaksonen yksiössään. Saunaa lämmitettiin perjantaina ja lauantaina. Minun työni oli siivous. Aloitin työni iltapäivästä; seitsemän luokkaa, veisto, jumppasali ym. tilat. Hiekkaa oli paljon ja pölyä, koska harjalla lakaistiin. Myös imuria käytin päivittäin. Aamuisin ennen koulun alkua tuuletin luokat ja kastelin taulusienet. Toivottavasti luokissa oli raikas ilma tuntien alettua. Silloin myös lauantait tehtiin töitä. Koulu alkoi syyskuun alussa. Oppilaita näki joskus rivissä, arestissa ja tehtäviä tekemässä. Silloin myös seisottiin arestissa ollessa. Lääkäri kävi kerran vuodessa, tutki oppilaita, opettajat ja muun henkilökunnan. Keuhkokuvaus oli pakollinen kerran vuodessa. Hyvää aikaa se oli ja mukavat muistot koulumaailmasta. Onnea ja hyvää jatkoa 100-vuotiaalle Lietsalan koululle. Kaisa Savela, eläkkeellä oleva siistijä Siiri ja Aila muistelevat koulukeittolan vuosiaan LAUANTAINA OLI AINA LIEMIRUOKAA Ennen käytiin koulua lauantaisinkin ja silloin oli aina puuroa, munavelliä tai kaakaovelliä, muistelevat Lietsalan koulun pitkäaikaiset keittäjät Siiri Rantala ja Aila Ryynänen. Siiri on työskennellyt koulussa 28 vuotta, vuodesta 1965 vuoteen Ailan tinki alkoi vuonna 1970 ja jatkui 33 vuotta vuoteen 2004 asti. Keittäjät kertovat, että heidän aikanaan syötiin luokissa aina vuoteen 1976 asti. Astiat kannettiin alakerrasta yläkertaan pihan poikki koulutaloon. Luokissa saattoi olla jopa 38 oppilasta! Ruokalistassa oli neljän viikon kierto. Viikkoon sisältyi yksi keitto-, yksi laatikko- sekä yksi liharuoka. Ruokana oli mm. maksakastiketta, verilättyjä ja maksalaatikkoa. Lisäkkeinä olivat suolakurkku, punajuuret ja puolukkahillo. Ruoka tehtiin alusta alkaen itse. Samoin itse kuorittiin niin perunat kuin porkkanatkin. Perunamuusi eli pussimuusi tehtiin kuitenkin jauheesta, koska ei ollut työvälineitä oikean muusin tekemiseen. Koulukeittolan tärkeimmät työvälineet olivatkin sitten leikkuuveitsi ja iso puumela, jolla sekoitettiin puurot ja vellit. Muita keittiövälineitä olivat iso pata ja paistinpannu sekä uuni. Raasteet tehtiin pienellä kolmijalkaisella raastimella. Aluksi syötiin peltilautasilta, mutta sitten siirryttiin posliinisiin syviin lautasiin. Seuraavaksi saatiin muoviset yleislautaset. Siiri kertoo, että hänen aikanaan tiskattiin käsin muutama vuosi, mutta Ailan aikana oli jo tiskikone. Molemmat keittäjät kertovat olevansa kaikkiruokaisia, mitään erityisiä lempiruokia heillä ei koulussa ollut. He yrittivät saada myös lapset ainakin maistamaan jokaista ruokalajia. Ala-asteella ruokatunti oli aina odotettu asia ja niin se on nytkin. Ruokalajit ovat kuitenkin lisääntyneet ja ruoka moninkertaisesti monipuolistunut! - Ruokasalin käyttöön oton jälkeen niin tilat kuin tavatkin ovat muuttuneet, mutta silloin ennen ruokaa jakaessa oppi tuntemaan lapset paremmin, haikailevat Siiri ja Aila menneitä aikoja. Toisaalta kullakin aikakaudella on oma tyylinsä. Silti ruokasalin saaminen ja siirtyminen nykyaikaan ja ruokailevien oppilaiden muuttuminen asiakkaiksi ovat olleet mieleenpainuvia asioita. Lopuksi muistelo menneeltä ajalta: Opettaja kertoi luokassa ekaluokkalaisille, että nyt syödään jouluateria ruokasalissa seisovasta pöydästä. Lapset ottivat ruokansa ja jäivät seisomaan pöydän viereen eivätkä ymmärtäneet istua. - Viihdyimme molemmat kaikki nämä vuodet erinomaisesti Lietsalan koululla. Muistot kultaavat kaikki työvuodet, toteavat Siiri ja Aila sekä toivottavat onnea ja menestystä juhlavuotena. 14

14 SYLVI TAMMINEN, 92 KERTOO: KUN ONNI POTKAS! Motto: Mennyttä aikaa muistelen niin mielelläni vielä, niin moni armas tähtönen minulle viittaa sieltä. J.L. Runeberg Ensiksi sanon: Hyvää päivää kunnioituksella Teille, Kaarlo Lehtola, hyvä opettajani, sekä käsityönopettaja Eija Pietilä (in memoriam). Koulu oli kaunis ja hyvin tärkeä juhlapaikka, varsinkin jouluna. Olipa melkein ahdasta, kun piti esittää Kankaan kudonta tai pyöriä tonttuna. Luokkahuone oli pieni; olen joskus ihmetellyt, miten ihmeessä kaikki sujui ja miten yksi ja sama opettaja opetti samalla neljää luokkaa aina rauhallisesti. Kun toiset piirsivät tai laskivat, toisilla oli suullinen opetus. Päivä aloitettiin virrellä ja päivän tekstillä, Herran siunauksella lopetettiin päivä. Kenties tässä olikin se ydin, joka antoi voimaa. Oppilaita oli, sanoisinko ympäri pitäjää. Kaukaa Ladvon takaa, Löytäneestä, Suovuorelta, Soinisista, Ruonanmäestä, Luolalasta, Tammistosta ja kaukaa Viheriäisistä asti. Yleensä lapset olivat terveitä, mitään erikoista sairautta ei esiintynyt. Koulutäti määräsi lääkkeeksi kalanmaksaöljyn. Sitä kun otti, vielä huomenna oksetti, mutta ehkä se auttoi? Kurittomuuttakaan ei juuri esiintynyt. Kerran kuitenkin, kun oltiin välitunnilla, pojilla oli jokin ihmeen potkimisinto. Onni-pojan potku osui minua sääreen että kimahti, itku tuli. Samassa soi kello, välitunti loppui, mutta itkuni ei ehtinyt loppua. Kannella ei saanut, mutta opettaja vain kysyi: Mikä Sylvillä on? Vastasin: No, ko toi Onni potkas! Hyvinhän se sitte on kun onni potkii, sanoi tuo hyvä opettajani ja koko luokka hörähti nauramaan. Pieni vitsi, mutta minua se ei naurattanut. Lähestyi laskiainen. Koulun pihalla oli suksia, pitkiä ja lyhyitä, kelkkaa monenlaista. Linnea Jalo Suovuorelta työnsi isonpuoleista potkuria. Hätäisemmät olivat jo lähdössä, mäkihän oli portin takana. Istupa nyt Linnea kelkkaasi ja ota Sylvi syliin, minä olen jalaksilla, puheli opettajamme ja lähdettiin. Liikenteestä ei ollut pelkoa, sitä ei liioin ollut. Niin huristimme mäkeä alas, lähestyimme Maskun tienhaaraa, käännös ja humps! Siinä sitten räpiköimme lumivallissa. Tuli napakka tuulenpuuska, nappasi opettajan hatun ja lennätti kiiltävälle hangelle! Siinäkös tämä karkulainen huiski ja hyppeli, kääntyi ja keikkui, tuli uusi puuska ja lento jatkui. Jopas huomasi sen hiihtäjän alku! Vauhtia, vauhtia matkaan, saavutti sauvallaan karkulaisen ja toi sen sille kuuluvalle. Tosin naurua riitti. Oli jälleen juhlimisen vuoro, muistaakseni raittiusjuhla ja ohjelman tekoa. Olen Luojan lahjana saanut kirkkaan lauluäänen se alkoi olla jo eräänlainen riesa, kun arvostelu kuului: Syltty tiätyst siel taas riaku! Eipä se paljon huvittanut, enemmän hävetti! Näin olen kertonut muistoja lapsuusajaltani. Varmaa kuitenkin on, että Syltty ei laula! Aikanaan koulunkäynti kohdallamme loppui. Tuskin ymmärsimme, että vajaan kymmenen vuoden kuluttua alkaisivat toisenlaiset oppivuodet. Moni nuori mies jäi Karjalan hangille, mm. veljeni Hannu, myös hän Lietsalan koulun oppilas. Luojan siunausta toivottaen ja tervehtien Sylvi Tamminen (os. Kivilahti) 15

15 Lietsalan kansakoululaiset vuonna Kuva Sylvi Tamminen. Kuvan oppilaat ovat saaneet päästötodistuksen Lietsalan koulusta vuonna Luokalla oli vain viisi oppilasta. Opettajana Kaarlo Lehtola. Kuva Hilkka Lehtinen. 16

16 LIETSALAN KOULUA VUOSISADAN AJAN Tervehdys vaan rakkaalle opinahjolle ja sen nykyisännille. Tämä koulu oli meidän suvulle ihan passeli. Äitini Lyyli Alanen (Murto) oli syntynyt ja oli jo vähän aikaa käynyt kiertokoulua. Mutta kun tämä pysyvä talo tuli käyttöön ja siihen oma opettaja, se tuntui aina hänen puheissaan tulevan etupaikalle. Erityisesti komeaa johtajaopettaja Kaarlo Lehtolaa kaikki kunnioittivat. Hänhän oli siihen aikaan ihan koulun käynyt näitten kiertolaisten rinnalla ja luonteeltaan hyvin asiallinen. Sitten vuonna 1900 syntynyt Akseli Murto tuli myös samaan kouluun ja vielä lisäksi 12 siskosta samasta perheestä. Kyllä koululla oli käyttöä siihen aikaan, kun lapsia oli - vaikka ei kai monella näin paljon. Sitten sattui tästä Akselista tulemaan minun isäni ja sain vielä veljenkin. Äitini oli yllämainittu Lyyli Alanen. Me asuimme kyllä Luolalan kylässä, ja meillä oli noin kolmen kilometrin matka koululle, mutta metsien läpi se lyheni vähän. Ja silloin mentiin nukkumaan illalla viimeistään seitsemältä. Ei se aikaista ollut ja läksyt olivat kunnossa. Kun ei ollut muutakaan ajankulua, tehtiin läksyjä. Se oli velvollisuus. Meillä oli ihanat opettajat ja asialliset ja karttakeppiäkin käytettiin, muttei yhtään suotta. Ensin oli kaksi sarjaa yhdellä opettajalla. Mutta kun sitten tuli alakoulun opettajaksi Jenny Koivula (Valtasaari), niin helpotti paljon. Muistan aina yhden ikävän jutun. Jenny-opettajalla oli sellainen pyörtymissairaus, jos hän hermostui. Ja ne isommat pojat pakkasivat aina kiusoittamaan niin asiallista ihmistä, että hän taas kerran pyörtyi. Kalle-opettaja seinän takaa tuli hänet nostamaan omalle puolelleen. Näin ikävä asia oli meille pienemmille ilouutinen, kun pääsimme kotiin, koska Jenny ei jaksanut sitten enää loppuaikaa samana päivänä opettaa. Kyllä Kallu silloin puhui karttakepistä isoille pojille, mutten muista kuitenkaan toteutumista. Kun olimme järjestäjiä, se oli mieleistä. Silloin sai olla vähän isomman oloinen ja hoidella uunit, puut ja siivouksetkin. Noukimme poluilta korvasieniä ja veimme Jennylle, joka osasi ja tykkäsi laittaa niitä. Me saimme aina pullaa tai keksejä palkaksi. Myöhemmin Heikki-veljeni tyttö, 1958 syntynyt Marjo, kävi myös Lietsalassa, kun he asuivat silloin lähellä. Omat kolme lastani kävivät kaikki Kupariahteen koulussa ja sitten tässä lähellä silloisessa Yhteiskoulussa. Mutta sitten taas tyttäremme Maritan lapset, Nino ja Janetta Wächter, kävivät Lietsalassa, kun he asuivat Naulakujalla ihan koulun lähellä. Että melkein neljässä polvessa on Lietsalan koulua käyty. Äiti olisi tykännyt, että veljeni kanssa olisimme menneet Yhteiskouluun, mutta meille riitti jo tämä. Kumpikin on elämän ylioppilaaksi käynyt. Veljeni on jo perillä siellä, minne itse olen vielä matkalla. Tässä vierelläni pöydällä on 8 kappaletta ihania nuoria ylioppilaita ja heidän kaikki vanhemmaiset myös. Siis kaikki lastenlapset ja me vanhat saamme ihastella heitä ja kiittää heidän onnistumisistaan. Taitaa olla sieltä Kallun ja Jennyn opeista ja omien vanhemmaisten vaatimuksista saanut alkunsa tämä ja vielä on kaksi neljättä polvea alulla. Terveisiä tälle ajatusten keksijälle, ja voimia jaksaa ajatella Lietsalan koulua. Hilkka Lehtinen (Murto), 83 v. 17

17 JUHLAPUHUJA RAUNO TIRRI KERTOO 1940-LUVUSTA Minulle on suotu miellyttävä tehtävä tuoda tervehdys tähän 100-vuotisjuhlaan koulun oppilailta 65 vuoden takaa. Silloin syksyllä sotavuonna 1942 astelin yhdessä kahdeksan muun lapsen kanssa innoissani opettaja Jenny Koivulan eteen. Arasta maalaispojasta, joka ensimmäistä kertaa joutui yksin pois kotoaan, opettaja tuntui ankaralta ja vähän pelottavaltakin. Kovalla äänellään hän antoi käyttäytymisohjeet ja jo alusta alkaen piti hyvän järjestyksen luokassa. Alakoulussa oli kaksi luokkaa yhdessä ainoassa pienessä luokkahuoneessa. Ehkä jännittävin hetki koulun alussa oli oman aapisen saaminen. Muistan vieläkin aapisen jokaisen kuvan, useimmat lauseet ja monet sanatkin tavuviivoineen. Aapiskukko karttakeppeineen kannessa oli jotain sanoin kuvaamattoman hienoa ja tärkeää. Tokko silloin osasin kuitenkaan edes aavistaa, millainen maailma sen avulla aukeaisikaan elämääni. Joulun aikoihin osasimme jo tavata ja jopa lukea tankkaamalla. Me kaikki ensiluokkalaiset lähdimme suunnilleen samalta oppimistasolta, ts. kukaan ei osannut ennestään lukea. Jotkin kirjaimet saattoivat kyllä olla tuttuja jo ennestään. Opetusta Jenny ryyditti komentamalla koulutuntien aikana aika-ajoin kaikki oppilaat ylös ja marssimaan jonossa muutaman kerran luokkahuoneen ympäri. Marssia hän tahditti hokemalla yks kaks, yks kaks käsiään samalla yhteen paukuttaen. Emme kylläkään silloin oikein ymmärtäneet tällaisen liikunnan tarpeellisuutta. Vastaanhangoittelua Jenny ei kuitenkaan missään asiassa sallinut. Sellaista kurittomuutta kuin esimerkiksi tunnilla puhumista ilman lupaa hän kitki nuhtelulla tai panemalla oppilaan hetkeksi seisomaan nurkkaan. Opettajan tärkeä opetusväline oli karttakeppi, jolla hän osoitti aina sinne, minne huomio piti kohdistaa. Lisäksi opettajalla oli iso helmitaulu ja raamattuaiheisia kuvatauluja. Jokainen oppilas sai jossain vaiheessa vihon, lyijykynän ja pyyhekumin. Laskutehtävissä suurena apuna olivat pienet helmitaulut, sormet ja joskus varpaatkin. Ylimääräistä jännitystä koulupäiviin toi sota-aika. Sodan melskeet ulottuivat myös tänne pieneen Naantaliin. Silloin tällöin kuulimme hälytyssireenin soivan. Muistan hyvin, kuinka hälytyksen tullessa opettaja komensi meidät nopeasti makaamaan eteisen lattialle niin, että ikkunan läpi mahdollisesti ammutut konekiväärin luodit eivät voineet osua meihin. Siinä oli meidän pommisuojamme. Alakoulun toisella luokalla saimme uuden opettajan. Jenny oli lähtenyt lottatehtäviin rintamalle, ja tilalle tuli Mirjam Lemmetyinen. Vuosi oli mieliin painuva. Ilmapiiri oli iloinen ja viihtyisä. Opettajalla oli kaksi meitä nuorempaa poikaa, jotka olivat melko lailla mukana luokassa ja omalla tavalla hauskuuttivat opetustilanteita. Mirjam Lemmetyisestä muistan erityisesti hänen loistavan piirustus- ja maalaustaitonsa. Väriliiduin taululle hahmottuivat kuvat niin punaposkisista syksyn omenoista, talven lumileikeistä kuin kevään sinivuokoistakin. Kuvia katsellessa muuttui pilvisen ankea sadepäivä auringon paisteeksi. Kahden alakouluvuoden jälkeen pääsin yläkouluun. Se oli tärkeä parannus nuoren ihmisen statuksessa. Yläkoululaiset ylivaltalaiset, alakoululaiset haisevaiset kuuli silloin tällöin jonkun yläkoululaisen valistavan pienempiään. Mitäpä siihen oli alakoululaisella sanomista ainakaan ääneen. Yläkoulua hallitsi silloin yksinvaltiaana jo keski-iän ohittanut poikamies Kaarlo Lehtola. Hän toimi siellä ainoana opettajana. Koululaiset kutsuivat opettajaa yksinkertaisesti vain Kalleksi tai Kalluksi. Jo ulkoiselta olemukseltaan hän oli opettaja, jota oli hyvä totella. Hänen kurinpitokeinoistaan isot 18

18 pojat kertoivat tulokkaille hurjia juttuja, jotka ainakin oman kokemukseni mukaan olivat vahvasti liioiteltuja. Oppilaiden ruumiillinen kuritus oli jo siihen aikaan kielletty, mutta jonkin asteisena sitä käytettiin kouluissa yleisesti. Esimerkiksi karttakeppi saattoi paukkua pulpettiin uhkaavan lähellä oppilaan sormia tai jukurapäinen oppilas talutettiin ulos luokasta korvasta tai tukasta kiinni pitäen. Harvoin Kallen tarvitsi näihinkään turvautua. Yleensä riitti kovaääninen, uhkaava nuhtelu. Toisinaan määrättiin myös jälki-istuntoon. Jo alakoulussa opettajalla ei aina ollut helppoa kahden samassa huoneessa toimivan luokan ohjauksessa. Vielä hankalampaa ohjaaminen oli yläkoulussa, kun yhdessä ainoassa luokkahuoneessa opettaja ohjasi samanaikaisesti kolmatta, neljättä, viidettä ja kuudetta luokkaa. Opetus saatiin toimimaan pitämällä jotkin tunnit, kuten laulu, voimistelu ja käsityöt, samaan aikaan kaikille luokille ja teettämällä ylempiluokkalaisilla pitempiä koulupäiviä. Ylempiluokkalaisia pantiin myös auttamaan alempia esim. laskennon tunneilla. Lukujärjestyksen runko oli viidelle kolupäivälle sama: uskonto, laskento, lukeminen ja laulu. Lisäksi oli maantietoa, käsitöitä ja liikuntaa, joista suurin osa pyrittiin sijoittamaan kuudenteen koulupäivään eli lauantaihin. Lauluja Valistuksen laulukirjasta opettaja säesti urkuharmonilla, ja päivä aloitettiin aina virrellä ja aamuhartaudella. Koulupäivän katkaisi odotettu ruokailu, johon tarvittavia raaka-aineita keräiltiin syksyisin sieni- ja marjaretkillä. Lisäksi oppilaat toivat syksyisin kouluun kotona poimimiaan puolukoita. Minusta laulu- ja veistotunnit olivat hauskimpia. Teimme vuoden mittaan kotiin erilaisia tarve-esineitä, joista itse muistan tehneeni ainakin suuren lahnan muotoisen kalalaudan. Kyllä se oli hienoksi hiottu ja upean näköinen, ja äitini kehui sitä kun toin sen keväällä kotiin. Tosin kotona oli jo samanlainen isoveljen tekemä lauta. Sota-aika vaikutti myös välituntileikkeihin. Ainakin poikien taskuissa tärkeitä välineitä olivat erilaiset paukuttelutarvikkeet. Kiväärin hylsyjä ja ammuttuja luoteja saatiin suojeluskuntalaisilta, lomalle saapuvilta sotilailta tai löydettiin joskus Luolalan sotasairaalan alueelta. Ruudin korviketta valmistettiin itse rikistä ja kaliumkloraatista, joita ostettiin Naantalin apteekista. Melko pian farmaseutti alkoi kuitenkin ihmetellä, kuinka pienet pojat pantiin aina asialle, kun tarvittiin tulikukkaa eli rikkiä kellarissa poltettavaksi hometta vastaan, ja samalla tarvittiin aina kurkun kurlaukseen kurkkusuolaa eli kaliumkloraattia. Kallekin alkoi kyllästyä välitunnilla paukutteluun, joten tämä huvi jäi koulussa aika lyhytaikaiseksi. Kotikylillä se kuitenkin jatkui mitä erilaisimmissa muodoissa. Näin jälkeenpäin voin vain ihmetellä, että mitään vakavia tapaturmia ei kenellekään sattunut. Sota-aikaan liittyy myös seuraava tarina poikien kekseliäisyydestä. Koska bensiinipulan takia linja-autot käyttivät häkäkaasua, kulku koulumäessä hidastui yleensä lähes kävelyvauhtiin. Ns. häkäpytyn vieressä auton ulkopuolella perässä oli tavarateline. Jos siinä oli tyhjää tilaa, huomasimme ilmaisen kyydin mahdollisuuden ainakin muutamalle pojalle kerrallaan. Auton vauhdin hiljentyessä hyppäsimme takatelineelle kyytiin. Ruonanmäessa auto joutui taas hiljentämään vauhtiaan niin paljon, että pääsimme hyppäämään takatelineeltä alas. Lysti jäi kuitenkin lyhyeksi, kun liikennöitsijä ilmoitti tällaisesta poikien kekseliäisyydestä opettajalle. Huippuhetkiä koululaisille olivat koulujen väliset hiihtokisat, joissa kysymyksessä oli koulun kunnia. Ikävä kyllä Haijaisten koulu oli harmittavan usein kilvan voittaja. Mieliin painuvia olivat myös joulujuhlat, kuusijuhlat, kuten niitä silloin nimitettiin. Se oli iltajuhla, jossa oppilaat esiintyivät ja juhlan päätteeksi saatiin todistus sekä pulla ja piparkakku kotiin vietäviksi. Ainakin Luolalan kylän lapsilla juhlan tunnelmaa lisäsi hurjasti se, että kotiin päästiin reen kyydissä. Suuri ihmetyksen aihe oli, miten hevonen kykeni juoksemaan lähes pilkkopime- 19

19 ällä talvitiellä. Siihen aikaan joulu oli täyttä talvea. Vaikka varhaislapsuuden kokemukset ovat nykykäsityksen mukaan kaikkein tärkeintä aikaa, on kouluaika siinä mielessä lähes yhtä tärkeä ajanjakso. Haluankin lopuksi miettiä, miten 60 vuoden takainen kouluni selvisi tehtävästään. Millaisin tiedollisin, taidollisin ja sosiaalisin eväin lapsi pääsi sieltä kasvamaan tasapainoiseen ja onnelliseen aikuisuutensa. Nykyiseen peruskouluun verrattuna kansakoulu tähtäsi enemmän perusvalmiuksien kuin mahdollisimman suuren tietomäärän antamiseen. Keskityttiin ennen kaikkea lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen harjoitteluun. Näitä taitoja testattiin myös neljännen kansakoululuokan jälkeen, jos haluttiin pyrkiä oppikouluun. Opetuksen tasoa kuvaa esimerkiksi se, että Kallen koulusta halukkaat pääsivät helposti siirtymään oppikouluun. Myös käden taitojen oppiminen lähinnä kodin arkisten askareiden avuksi katsottiin kansakouluopetuksen tärkeäksi tehtäväksi. Käsityötunteja olikin runsaasti opetusohjelmassa. Liikuntatunteja täydensivät jalan ja hiihtäen kuljetut kilometrejä pitkät koulumatkat ja välituntileikit pitivät hyvää peruskuntoa yllä. Sopivina kuntotesteinä olivat maastojuoksu- ja hiihtokilpailut. Koulukiusaamista ja muitakin ongelmia vähensi ilmeisesti koulun pienuus ja oppilasaineksen homogeenisuus. Avuksi oli myös se, että pienimmilläkin oli aina samaan aikaan välitunnilla suurempia sisaruksia tai kavereita, jotka pitivät kiusaajat kurissa. Lisäksi kiinteät kyläyhteisöt estivät jengiytymistä, kun kaikki tunsivat toisensa perheet. Ns. hiostaminen oppisuorituksissa oli tuntematon käsite. Jokaiselle suotiin hänen oma edistymisvauhtinsa. Näin kaikki tunsivat osaavansa sen mitä vaadittiin ja terve itsetunto pääsi paremmin kehittymään. Se loi hyvän pohjan myös myöhemmälle elämälle. Lopuksi haluan vielä korostaa, että on vaikea panna eri aikakausien kouluja paremmuusjärjestykseen. Kullakin ajalla on omat erikoispiirteensä ja tarpeensa. Siksi voikin vain sanoa, että myös 6o vuoden takainen kansakoulu antoi oppilailleen hyvät valmiudet täysipainoiseen elämään, ja ainakin omaa kansakouluaikaani muistelen lämpimin tuntein. Rauno Tirri Lapsuuteni koulun tehtävä oli ennen kaikkea oikean arvomaailman antaminen: koti, uskonto ja isänmaa olivat enemmän kuin vain sanoja. Pieni lapsikin oppi ymmärtämään, että jokaisen oli annettava oma panoksensa yhteiseksi hyväksi. Siten talkoohenki ja yhdessä yrittäminen kasvoivat jo kouluiässä. Kouluaikaa muistellessani olen monta kertaa ymmälläni miettinyt, missä meillä olivat ne nykykoulun monet ongelmat. Mihin olisi tarvittu ne monet koulupsykologit, kuraattorit ja kouluavustajat, jotka nykyisin ovat niin kovasti tarpeellisia. Lietsalan koulun nykyinen hallintorakennus valmistui vuonna Aiemmin rakennus toimi alakouluna, keittolana ja opettajan asuntona. 20

20 SUURJUOKSIJA OLAVI VUORISALO KÄVI LIETSALAN KOULUA VUOSINA Suomen ensimmäisen haamumailin (alle 4 min.) juoksija Olavi Vuorisalo kävi Lietsalan koulua toisen maailmansodan aikana. Koulussa oli tuolloin kaksi opettajaa, Jenny Valtasaari (os. Koivula), joka opetti luokkia ja koulunjohtaja Kaarlo Lehtola, jolla oli luokat. Oppilaita yhdysluokissa oli Koulussa oli tiukka kuri. Oppilailla oli opiskelun lisäksi paljon tehtäviä, kuten luokkien lämmittäminen, ruuan haku ja astioiden palautus keittiöön, metsämarjojen ja sienien kerääminen kouluun ja eräät kauppa-asiatkin. Olavi kunnostautui nopeana marjojen poimijana, mistä opettaja hänet usein palkitsi. Välituntisin pelattiin neljää maalia, leikittiin juoksuleikkejä tai roikuttiin koulun tikkailla. Koulussa oppilaiden kesken oli hyvä henki. Olavi ei muista koulukiusaamista eikä oppilaiden välisiä tappeluita olleen lainkaan. Koulun liikuntatunnit olivat enemmälti juoksua ja hiihtoa ja tämä oli Olavin mieleen, koska hän piti juoksemisesta. Joskus luisteltiin koulun takana olleen lammen jäällä. Hän voitti kaikki koulujen väliset hiihto- ja juoksukilpailut, joita silloin käytiin Naantalin, Lietsalan ja Luonnonmaan koulujen välillä. Niinpä opettajat olivat puhuneet jo silloin, että Olavista tulee suurjuoksija, koska hänen vatsanalustansa on täynnä jalkoja. Niinhän siinä sitten myöhemmin kävikin, että hän edusti Suomea kaikissa mahdollisissa kansainvälisissä kilpailuissa. Mutta juoksija Olavista tuli sattumalta. Hänet pyydettiin linja-autopysäkiltä 13- vuotiaana mukaan juoksemaan seuraotteluun, jossa hän lainavarustein voitti sarjansa ja olisi voittanut vielä 15-vuotiaidenkin sarjan. Näin syttyi Olavin juoksijankipinä ja se jatkuu edelleen, hän pitää vieläkin enemmän juoksemisesta kuin kävelemisestä. Opettaja unohti pojat jälki-istuntoon Kouluajalta Olavi muistaa saaneensa kaverinsa kanssa jälki-istuntoa omenavarkaudesta, joka oli tapahtunut koulumatkalla Karvetin tilan omenatarhasta. Siitä tuli 21 tieto kouluun ja pojat tunnustivat tekosensa. Jälki-istunto alkoi heti koulun päätyttyä ja opettaja Kaarlo Lehtola lukitsi pojat luokkaan. Hän lähti asioilleen ja unohti kokonaan jälki-istunnon. Pojat olivat istuneet neljä tuntia, tuli nälkä ja pissahätä, mutta neuvokkaina poikina he karkasivat ikkunan kautta kotiin. Seuraavana päivänä opettaja pyysi anteeksi unohdustaan. Olavi Vuorisalo teki päivätyönsä palomiehenä Naantalin palokunnassa. Hänellä on aktiiviurheilu-uran jälkeenkin riittänyt tarmoa erikoisten harrastusten parissa. Hän keräsi matkoiltaan ympäri maailmaa kpl kuulakärkikyniä, jotka hän on myöhemmin lahjoittanut pois. Vielä suurempi keräystyö oli erilaisen napin kerääminen. Näistä napeista hän rakensi kotiinsa suuren taulun (1m x 3m), jonka aiheena olivat kolme Olavia (Salonen, Salsola ja Vuorisalo) sekä ruotsalainen Dan Waern. He kaikki olivat maailman huippujuoksijoita aikanaan. Lopuksi mainittakoon, että Olavi on todennäköisesti Naantalin ainoa tuulimyllyjen korjaaja. Hän on korjannut Naantalin museon sekä Nesteen öljynjalostamon alueella olevat tuulimyllyt. Olavi Vuorisaloa haastatteli Pekka Ritvanen kesällä Kolmen Vuorisalon muisteluita Lasse Vuorisalo aloitti koulunkäyntinsä Lietsalassa vuonna Tuolloin oli koulunjohtajana Antti Tuominen. Lasse kertoo, että hänellä oli perin pitkä koulumatka kokonaista 200 metriä. Siitä varmaan johtui, että aika usein hän meinasi myöhästyä. Tokaluokalla piti käsitöissä virkata pannulappu, mutta munakuppi tuli! Taisi virkkaus mennä vähän piukkaan, tuumi Lasse Vuorisalo. Maria Vuorisalo puolestaan aloitti koulunsa 1993, jolloin koulua johti rehtori Pekka Ritvanen. Koulunkäynti oli helppoa ja kivaa.

21 TORSTI TUOMISEN MUISTOJA LIETSALAN KOULUSTA KOTINA, ELOSTA OPETTAJAN POIKANA SEKÄ KANSAKOULULAISENA LUKU Muutin Naantalin maalaiskunnan Lietsalan koululle kapaloissa kesällä 1950 Kustavista, jossa isäni oli vuoden opettajana Kivimaan koululla. Luonnollisestikaan minulla ei ole omia muistikuvia 50-luvun alkupuolelta, joten tyydyn uskomaan niitä, joita isommat, lähinnä omat vanhemmat ja naapurin tädit ovat myöhemmin kertoneet. Viralliset historiikit tietävät totuuden opettaja- ja oppilasmääristä kuin myös luokkien koostumuksista ja opetetuista aineista. Isäni aloittaessa hän oli järjestyksessään toinen johtajaopettaja, hänen edeltäjänsä Lehtolan Kalle oli hallinnut koulua yli neljäkymmentä vuotta. Kuuleman mukaan Kalle ei päässyt irti koulusta eläkevuosiensa alkaessa, olihan hänen nuorikkonsa Eeva yhä virassaan Luonnonmaan Ristmäen koulussa. Pikku hiljaa Lehtolan pariskunta asettui rakentamaansa taloon koulun alapuolelle. Koulu lähiympäristöineen muodosti kiinteän yhteisön, henkilöillä oli monta roolia eikä arkielämä ollut kovinkaan muodollista. Monet minua vanhemmat koulun kasvatit muistelevat, miten minä pikkupoikana tulin luokkaan isän polvelle syömään eväitä ruokatuntisin ja muutenkin lienen ollut välituntisin oppilaitten maskotti. 50-luvun Lietsala oli pieni maalaiskylä, mäen alla oli kauppa, hiekkatie kiemurteli koulun nurkalta, autoliikenne oli vähäistä ja osan kulkuyhteyksistä hoiti Tammiston pysäkille pysähtynyt juna. Kasvu oli alullaan ja suuri osa koulun ympäristössä olevista rintamamiestyyppisistä omakotitaloista rakennettiin lukujen taitteessa. Lähes sääntönä oli, että aluksi yläkerta vuokrattiin nuorille pareille ja perheille. Oman ikäistäni seuraa oli lähes joka talossa. 23 Kylää ympäröi aito maaseutu maataloineen ja torppineen. Maito ja muutkin maataloustuotteet haettiin suoraan taloista. Koulunkin tontista iso osa oli viljelykäytössä, osa sadosta käytettiin koulun keittiössä, osan koulun asujat hyödynsivät omassa taloudessaan ja hyvinä vuosina ainakin perunaa riitti kaupunkiserkuillekin jaettavaksi. Naantalin teollistuminen vuosikymmenen puolivälin aikoihin loi muuttoliikkeen myös Lietsalan koulupiiriin. Samaan aikaan isot ikäluokat olivat kansakouluiässä. Nämä tekijät yhdessä toivat mukanaan kouluun oppilastulvan. Vanhojen koulutilojen kapasiteetti ei riittänyt, vaan koulua jouduttiin käymään vuorolukuna, ts. osa luokista kävi koulua iltapäivisin muiden kotiinlähdön jälkeen. Koulun varustelutaso oli nykytasoon verrattuna vaatimaton. Luokat ja asunnot lämmitettiin puukakluuneilla, ruoka valmistettiin puuhelloilla, yläpihalla sijaitsi puuseerakennus, jossa tyttöjen ja poikien puolien välissä oli opettajien pikkula. Vedet kannettiin kaivosta, joka niin ikään oli yläpihalla. Alapihalla oli erillinen pihasauna pesutupineen. Vasta uuden koulutalon valmistuttua ja samassa yhteydessä tehtyjen vanhojen koulurakennusten saneerausten myötä koululle ja opettajien asuntoihin saatiin vesijohto, sisävessat ja keskuslämmitys. Oma kouluaikani Minulla oli kunnia kuulua ensimmäiseen ikäluokkaan, joka aloitti koulutaipaleensa vastavalmistuneessa uudessa koulussa syksyllä Ensimmäiset kouluviikkoni olivat koulumatkana mitattuna todella lyhyet, sillä asuntomme vanhan koulutalon tien puoleisessa päädyssä oli remontissa ja asuimme koko kesän ja osan alkusyksyäkin uuden koulun yhdessä luokassa. En tosin voinut siirtyä suoraan asuntoluokasta koululuokkaani, sillä ensin piti mennä ulos jonoon. Jonottaminen oli sen ajan koulutyössä hyvin oleellista. Joka paikkaan mentiin jonossa ja välitunnitkin päättyivät luokkakohtaisiin jonoihin. Opettaja sitten päätti, mikä jono oli nopein, paras ja hiljaisin ja jonot pääsivät sisälle paremmuusjär-

22 jestyksessä. Jonottaminen oli siis osa kuria ja kasvatusta. Myöhemmin tutustuin vastaavaan käytäntöön armeijassa. Kurin pito oli muutenkin koulussa keskeisessä asemassa ja jälki-istuntoja sai varsin vähäisistäkin rikkeistä ja läksyjen laiminlyönnistä. Myös fyysinen kurittaminen oli täysin hyväksyttävää ja jokapäiväistä. Tukkapölly, luunappi ja korvasta nurkkaan taluttaminen kuuluivat opettajien työkalupakkiin, kertoipa joku vikuripää saaneensa jopa karttakepistä totta vai tarua. 1. luokka , uuden koulun ekat ekaluokkalaiset, luokkakoko ainakin 33 oppilasta. Luokkakoot olivat siihen aikaan yleisesti yli 30 oppilasta. Jos ikäluokka oli sitäkin suurempi, muodostettiin jatkeeksi yhdistettyjä luokkia. Ensimmäisellä ja toisella luokalla oma opettaja opetti kaikkia aineita. Minua opetti Terttu Selander kaikki neljä vuotta. Kolmannella ja neljännellä poikien käsitöitä ja voimistelua opetti Eero Eetu Lindström. Isäni oppilaana en ollut kuin satunnaisissa sijaisjärjestelyissä. 2. luokka Ison kuusen kaato Saattaa olla, että aika kultaa muistot, mutta kyllä koulunkäynti siihen aikaan taisi olla pääsääntöisesti kivaa. Läksyt eivät rasittaneet ja koulupäivään sisältyi paljon laulua, leikkiä ja askartelua. Kovin pala oli patalapun virkkaaminen, siitä ei kerta kaikkiaan millään tullut neliönmuotoista useiden purkaustenkaan jälkeen. Päivät olivat varsin lyhyitä, koska osa opetusvelvollisuudesta hoidettiin lauantaisin. Oma lukunsa oli kouluruokailu. Ruoka oli varmaankin hyvää ja ravitsevaa, mutta kun ainoa syömäväline oli lusikka, niin ateriat olivat puuroja, vellejä ja keittoja. Ruokailu tapahtui omissa luokissa ja pulpeteissa, annostelun hoiti opettaja ja jättää ei saanut. Ruuan tähteillä ruokittiin lähitalojen sikoja. Pienen osan raaka-aineista keräsimme itse syksyisin puolukkametsästä. Uuden koulutalon myötä puutyöt ja voimistelu saivat mainiot puitteet. Puutöissä tehtiin autoja ja junia, jakkaroita ja leivinlautoja, voimistelutunnilla jumpattiin, kiivettiin köysillä, roikuttiin renkaissa ja puolapuissa, sisäpeleinä pelattiin lähinnä polttopalloa. Hernepussit olivat mm. erilaisten viestien ja joukkuekilpailujen välineenä. Koulun takana ollut urheilukenttä oli kovassa käytössä niin voimistelutunneilla kuin vapaa-aikoinakin. Kenttää kiersi 200 metrin juoksurata ja niin hyppy- kuin heittopaikatkin olivat ihan kuin oikealla stadionilla. Hyppypaikalla oli seiväsmonttu ja purukasa. Pentti Nikulan esimerkkiä noudattaen äideiltä lainatuilla pyykkiseipäillä ja itse tehdyillä telineillä tehtiin omia ennätyksiä, kunnes seipäät katkeilivat ja aiheuttivat pikku kolhujakin. Kentän päädyssä ollut pikkumettä toimi mainiona maastona kirkonrotta- ja kymmenen tikkua laudalla - leikeille sekä puissakiipeilyyn ja nuolipyssyammuntaan. Lietsala oli niihin aikoihin myös Suomen kävelyurheilun keskus. Olympiaedustajamme Pekka Viljanen asusti kylässä ja valmensi itsensä lisäksi myös muita Löylyn kävelijöitä kansallisen tason huipulle. Kilpailut käytiin Maskun tiellä ja mukana olivat myös juniorisarjat pikkupojille. Talvisin Naantalin Toverit järjesti hiihtokilpailuja Luotosen Puutyöverstaan takaisessa metsässä.

23 3. luokka Uuden koulutalon myötä myös koulun muu kuin opetuskäyttö laajeni. Juhlasali mahdollisti liikuntaharrastusten lisäksi myös erilaisten maallisten ja kirkollisten juhlien ja kinkerien pidon. Kiertäviä teatteriryhmiä ja elokuvien esittäjiä vieraili koulussa. Seurakunnan kerhot ja pyhäkoulu kokoontuivat koulun tiloissa. Koulun tiloissa toimi myös yleinen kirjasto. Vipinää riitti niin iltaisin kuin viikonloppuisinkin, koulu oli aidosti koko kylän sydän ja aivot. Opettajien ja koulun hallinnon tehtävät olivat silloin nykyistä laajemmat. Kansanvalistuksen lisäksi osa nykyisin sosiaalitoimeen kuuluvista tehtävistä hoidettiin koulun kautta. Mm. kunnan tarjoamien vaateavustusten anomukset ja ostositoumusten jaon hoitivat opettajat. Avustuksia sai suurin osa perheistä ja siksi kait sen hoitaminen koulun kautta ei aiheuttanut suurempaa hämminkiä tai leimaantumisen pelkoa. Luokkakuvia katsellessani huomaan, että joka vuosi luokkatovereissa tapahtui pientä vaihtuvuutta. Osiltaan se johtui muuttoliikkeestä, mutta toisena tekijänä oli luokalle jääminen, vuosittain pari kolme luokkatoveria jäi siirtämättä seuraavalla luokalle, osin oppimisvaikeuksien takia mutta osin myös kurinpidollisista syistä. Varsinainen isojako tapahtui neljännen luokan jälkeen, jolloin vajaa puolet luokastamme pyrki ja pääsi Yhteiskouluun. Kouluun pyrittiin keväällä ja se oli jännä paikka. Luulen, että se oli myös opettajallemme eräänlainen pienoisylioppilaskoe ja hän tietoisesti preppasi meitä sitä varten, erityisesti muistan useat päässälaskukokeet, jotka vastasivat pääsykokeiden koetta. 4. luokka , (x-merkityt siirtyivät oppikouluun lukuvuoden jälkeen) 1960-LUKU Siirryttyäni oppikouluun roolini Lietsalan koulussa muuttui asukkaan rooliksi. Meidän perheemme asui vuoteen 1968 asti ison rakennuksen päädyssä, toisessa päädyssä oli kaksi luokkaa ja isäni kanslia. Pikkutalossa asui kaksi kolme opettajaperhettä, yleensä asukkaat vaihtuivat muutaman vuoden välein nuorten opettajien vaurastuessa ja muuttaessa omistusasuntoihinsa. Uuden koulutalon alakerrassa oli talonmies/siivooja-perheen asunto. 25

24 Uskoisin, että isälleni koululla asuminen hämärsi työn ja vapaa-ajan rajaa, bonuksena oli toisaalta lyhyt koulumatka. Kesät vietimme isovanhempien mökillä Hirvensalossa. Sinne muutettiin kesäkuun alkupäivinä ja kotiin palattiin elokuussa tekemään lukujärjestystä ja valmistautumaan uuden lukuvuoden alkuun. Hyvinvoinnin lisääntymisen myötä myös autot ilmestyivät koulun pihalle 60-luvun alussa. Niitä varten tarvittiin tietenkin autotalli, jonka koulussa asuvat miehet rakensivat vanhojen koulutalojen väliin. Kuvassa työ on aluillaan, lopputulos oli 4 auton kevytrakenteinen talli. Kuvassa näkyy myös omenatarha. Kuva on albumini ensimmäinen värikuva. Rakentajat vasemmalta Mauno Selander, Eero Lindström ja Antti Tuominen, pikkupojat lienevät Selanderin Olli ja Kaj. Koululla asumisella on puolensa. Koska itse olin päivät poissa, etäännyin varsin nopeasti koulun arkipäivästä ja sen oppilaista. Viimeisetkin siteet oppilaihin päättyivät kun oma ikäluokkani sai oppivelvollisuutensa täytettyä. Itselleni koulu asuinympäristönä antoi tiettyjä luontaisetuja, veistoluokan työkaluja saattoi lainata nikkaroimiseen ja vanhan talon kivijalassa oli mainiot lymypaikat. Vintillä oli pingispöytä ja isolla pihalla oli tilaa pyöräillä ja palloilla. Opettajan poikana olisi ollut varmaan helpompaa asua kaukana koulusta. Omenavarkaista kiinni jäädessä muut selvisivät haukuin tai tukkapöllyin, mutta minulle muistutettiin aina erikseen, että opettajan pojan kyllä pitäisi olla esimerkki. Muutenkin kantelukynnys tekemistäni ja joskus jopa tekemättömistäni kolttosista oli aika matala ja joskus tuntui, että isäni antamat rangaistukset haluttiin kostaa minulle. Muuten kiusaaminen jäi huutelujen ja uhkailujen asteelle, kertaakaan en joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi. Juhlaterveiseni Lietsalan koululle Arvoisa koulu, Tervehdin Sinua merkkipäivänäsi. Sitkeästi olet jaksanut suorittaa esi-isien Sinulle uskomaa tehtävää kokonaisen vuosisadan. Harvassa ovat ikätoverisi, jotka ovat säilyneet alkuperäisellä paikallaan ja osittain lähes alkuperäisessä asussaan näin pitkään. Tuhansille pienille ekaluokkalaisille olet antanut alkuopetuksen, opettanut tavaamaan, lukemaan, laskemaan. Olet antanut hyvät eväät jatko-opintoihin ja elämään yleensä. Maailma ympärilläsi on muuttunut pienestä maalaiskylästä dynaamisen kaupungin osaksi. Yhä kuitenkin muinaisen majakan tapaan hallitset kukkulaasi ja tervehdit kaupunkiin saapuvia. Sinun näkemisesi antaa matkalta palaajalle lämpimän tunteen olen tulossa kotiin taas. Toivotan Sinulle nykyisine ja tulevine henkilökuntineen ja oppilaineen menestystä ja voimia alkavalle uudelle vuosisadalle. Ystävällisin terveisin Torsti Tuominen 26

25 OPETUKSEN TUKENA HELMITAULU, ULKOA LUKU JA KARTTAKEPPI Nimeni on Seija Pönkä. Kun aloitin koulun, olin tavallinen Virtanen. Ilmeisesti liian tavallinen, sillä kolmannella luokalla vanhempani muuttivat sukunimeni nimeksi Eterma. Siksi todistuksessa on kaksi sukunimeä. Muutimme Naantalin maalaiskuntaan vuonna Olin silloin kuusivuotias, isoveli 7, joten hän pääsi aloittamaan koulun vuotta ennen minua. Sanon pääsi, koska minulla oli kova hinku päästä kouluun. Koska halusin niin kovin päästä kouluun, opettelin veljeni aapisesta saman tien lukemaan. Siitä asti kirjat ovat kiehtoneet minua paljon. Kun kouluun ilmoittautumisen päivä sitten vihdoin koitti, olin juuri niin jännittynyt kuin sinäkin olit varmaan samassa tilanteessa. Opettajaksemme tuli vanha ja viisas, mukava ja kiltti Ellen Lundén. Muistan hyvin ensimmäisen koulupäiväni. Istuuduimme jännittyneinä luokassa sellaisiin vanhanaikaisiin kahdenistuttaviin pulpetteihin, joissa pulpettiosa ja istuin olivat kiinni toisissaan. Ensimmäisellä oppitunnilla kaikki nousivat vuorollaan ylös pulpettinsa viereen ja sanoivat nimensä. Sitten opettaja kysyi, osaisiko joku jo jotain. Minä viittasin, ja kun sain luvan, esitin sinullekin tutun aakkoslaulun. Opettaja oli tästä kovin mielissään. Siitä alkoi kirjainten ja numeroitten maailma. Lukemaan opeteltiin tavaamalla: KOO- II- ÄS-KIS-ÄS-AA-SA- KISSA! Laskemaan opettelussa auttoi helmitaulu. Minusta se olisi vieläkin tehokas opetusväline. Muina opetusvälineinä olivat tietenkin kirjat, liitutaulu, vihko, kynät ja isot opetustaulut, joissa kuvattiin värikuvin Raamatun tapahtumia ja kasveja, ainakin näitä. Kartta oli myös. Järjestäjät ripustivat sen esille välitunnilla. Järjestäjien tehtäviin kuului myös näyttää jokaisen tunnin alussa opettajalle, mitä oli ollut läksynä, ja sen opettaja sitten raapusti muistiin päiväkirjaansa. Näin huolehdittiin opetussuunnitelman sujumisesta. Ja opettajalla oli tietenkin opetusvälineenä puinen karttakeppi, jolla oli muutakin tekemistä kuin taululta näyttäminen. Yksi sellainen oli karttakepin hakkaaminen opettajankorokkeella olevaan opettajan pöytään, jos kuri ei säilynyt. Muista opiskelumenetelmistä kannattaa mainita ainakin ulkoluku. Virret tulivat tutuiksi, kun niitä säkeistö kerrallaan opeteltiin, ja jos ei osannut, sai laiskanläksyä. Koululaiset nousivat pulpetin viereen latelemaan eri aineiden ulkoläksyt vuorollaan. Luokassamme oli aika paljon oppilaita verrattuna nykyajan ekakuokkiin. Koulupäivä alkoi aina aamuhartaudella, jonka aikana seistiin. Veisattiin virsi, opettaja säesti poljettavalla harmonilla ja sitten piti pienen puheen tai kertoi jonkun kertomuksen. Muutenkin jouduimme aina nousemaan seisomaan vastatessamme. Koulua käytiin myös lauantaisin. Kesäloman lisäksi oli perunannostoloma ja puolukoiden poimintaloma. Lapset nimittäin tekivät pelloilla töitä, sillä maalla jokainen hankki talven perunat omasta pellosta. Puolukannostolomalla todella poimittiin puolukoita, joita oli paljon. Jokaisen piti tuoda kouluun tietty määrä puolukoita, joita sitten käytettiin ruokiin, esim. ruispuolukkapuuroon. Kuri oli koulussa kova, ja kolttosista rangaistiin kotimuistutuksin ja jälki-istunnoin, jotka voivat kestää jopa kaksi tuntia, riippuen siitä, mitä oli tehnyt. Koulumatkat tehtiin kävellen, hiihtäen tai potkukelkalla, huolimatta matkan pituudesta, mutta yleensä kaikki asuivat ainakin viiden kilometrin säteellä koulusta. Kouluasuna tytöillä oli mekko tai hame ja pusero, sekä usein esiliina. Näitä tehtiin koulussakin poljettavalla ompelukoneella ja kirjailtiin käsin. Kouluaineet olivat osittain samoja kuin nytkin. Aikuisena minusta kuitenkin tuli sitten englannin opettaja. Olen opettanut ala-asteen oppilaita noin 30 vuotta ja pian jään eläkkeelle. On jälleen aika antaa tilaa nuoremmille ja verrata mennyttä aikaa tähän päivään. Sukumme koulunkäynti Lietsalan koulussa ei nähkääs jäänyt vain minuun ja 27

26 Rauli-veljeeni. Reilut 20 vuotta myöhemmin elämä toi minut ja silloisen oman viisihenkisen perheeni takaisin Naantaliin, koulun lähettyville. Poikamme Sampo ja tyttäremme Sanna ovat molemmat myös käyneet Lietsalan koulua. Seija Pönkä 28

27 KOULUMUISTONI Tarhasta mentiin kouluun, juhannuksesta jouluun. Tarhassa oli opittu pukemaan, koulussa Aapista lukemaan, ja mikä tärkeintä: kavereita tukemaan. Aapisen henkilöt olivat Enni sekä Onni, matikassa opittiin: painoyksikkö oli tonni. Aapisen oli kirjoittanut Töllinen ja Huovi, päällysteenä toimi tietenkin kontaktimuovi. Mukana olivat myös Lemmetty ja Wäre, historiassa luettiin, et ennen paloi päre. Aamulla oppilaiden täytyy kouluun herää, teknisessä käytettiin joskus puukon terää. Opittiin myöskin luonnontietoo, koulun tortilloissa oli chilii mietoo. Fykessä opin vaikka mitä, oliko ilmansuunta länsi taikka itä? Anne-opettaja soitti Krakaa pidä kii, uskonnos opetettiin miten pääsee taivaisii. Englanti oli välillä outo kieli, välillä maassakin oli mieli = 3 hetkone, siin on jokin häikkä, monipuolisin aine oli varmaankin äikkä. Liikunnassa talvella mukana oli sukset, suuret oli loman odotukset, lopuksi jaetaan sitten todistukset. Pakkasella koulussa oli pipopakko, paitsi jos pään päällä oli katto. Oppitunnilla piti olla aivan hiljaa, ruokalassa syötiin myöskin viljaa. Tutustuttiin erinäköisiin puistoihin, kokemus lisää koulumuistoihin. Kuviksessa vastavärit oli valkoinen ja musta, Lietsalas jo 100 vuotta laadukasta opetusta. Musiikissa tuli selväksi kappaleiden tahti, ennen Lietsalaa johti Muinonen, joka oli majakkavahti. Ei koulun käynti ollutkaan niin tukalaa, se oli oikeestaan ihan mukavaa. Johanna Jalonen ONNEA 100-VUOTIAALLE KOULULLE Onnea vaan, kun oppia saan. Paras paikka on oppikoppi. Kun ATK-luokkaan mennään, niin koneet hurisee ja kärpänen surisee. Ruokalassa on kalketta ja kolketta, puhumista liikaa joskus jopa. Luokassa hiljaisuus vallitsee, ja opettaja hallitsee. Välkällä on melu, joskus voi hajota lelu. Arttu Koskinen ONNITTELUT 100-VUOTIAALLE KOULULLE On 100-vuotias koulu, perustettu Hyvä henkilökunta, koko koulukunta. On tää vanha koulu, ja hauska tääl on joulu. Paras koulu Lietsala on, ei huono eikä ponneton. 100 vuotta sitten pelkkä majakka vaan, nykyään ilot koulun muiden kanssa jaan. Laivat yllä Maskuntien meni aikoinaan, nykyään autot siinä asfaltilla menee vaan. Ankarat opet oli silloin, joo, pojat sai jälki-istuntoo. Kevätjuhlat tulee taas, eikä mieli silloin voi mitenkään olla maas. Oli paripulpetit, myös hyvää ruokaa Bon Apetit. Nykyään ei enää hirveesti saa jälkiistuntoo, ellei niitä unohduksii oo. Emilia Joutsio 29

28 Valokuva Jarmo Rasi 30

29 Lassi Saari

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset! Vilu Syksy 2016 Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2 Opettajan haastattelu 3 Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5 Tervetuloa ykköset! 8 Kuvarunoja 9 Pääkirjoitus On alkanut uusi lukuvuosi

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30 1/16 2/16 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 30 100% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0

Lisätiedot

Oppilaskysely Opetuspalvelut

Oppilaskysely Opetuspalvelut Oppilaskysely 2019 Opetuspalvelut Taustatietoja Oppilaat vastasivat kyselyyn ajalla 25.4. 17.5.2019 saamansa linkin kautta Kyselyyn vastasi 3330 oppilasta 2019 kyselyyn vastasi 76% kaikista perusopetuksen

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki ruokapalvelut Viikko 44/2017

Seinäjoen kaupunki ruokapalvelut Viikko 44/2017 Seinäjoen kaupunki ruokapalvelut Viikko 44/2017 SUOMI 100 TEEMAVIIKKO Maanantai 30.10.2017 - Vanhanajan lihakastike, perunat ja punajuuri - 60-luvulla kouluissa tarjolla - Lihakastiketta kutsuttiin aikaisemmin

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45 Koulukysely oppilaille 1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45 1/19 2/19 N Prosentti Hirvijärvi 0 0% Jurvan yhtenäiskoulu 0 0% Kangas 0 0% Keskikylä 0 0% Kirkonkylä 0 0% Koivisto 0 0% Koskue 0 0%

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020

Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistötilajärjestelyt kesäkuu 2018 kesäkuu 2020 Puolalan koulun Kauppiaskadun koulurakennus peruskorjataan kesäkuun 2018 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Vuosiluokkien

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115

Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT 1.- 2.LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 1. OLEN (rastita itsellesi oikea vaihtoehto) 6 VUOTTA 7 VUOTTA 8 VUOTTA 9 VUOTTA 1%

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 LAHJAT JUMALALTA JOHDANTO Syksyllä on kaksi tärkeää päivää jokaiselle bahá ílle - pyhäpäiviä, Bábin ja Bahá'u'lláhin syntymäpäivät!

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Keskiviikko

Keskiviikko Maanantai 11.6.2018 Piristyspartion toinen viikko lähti käyntiin matkaamalla Rantakylään vanhusten taloille. Kävimme pyytämässä asiakkaita mukaan aamupäivän ohjelmaamme ja saimme kasaan mukavan kokoisen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22 Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 22 1/11 2/11 N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 0 0 Kangas 0

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: 1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Sisällysluettelo: Sivu 3: Puutarhurin poika ja Kuningas. Sivu 10: Siili Saunoo. Sivu 15: Tekijät

Sisällysluettelo: Sivu 3: Puutarhurin poika ja Kuningas. Sivu 10: Siili Saunoo. Sivu 15: Tekijät Lasten Satutunti Sisällysluettelo: Sivu 3: Puutarhurin poika ja Kuningas Sivu 10: Siili Saunoo Sivu 15: Tekijät Tervetuloa Satutunnin pariin. Voit satuja kuunnellessasi myös seurata niitä kirjastasi. Kun

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja

Lisätiedot

Joutseneen tarttukaa.

Joutseneen tarttukaa. Joutseneen tarttukaa. Olipa kerran kolme veljestä. Nuorimman nimi oli Jussi. Toiset aina tekivät hänelle kiusaa, hän kun oli heikompi heitä. Kun hän kerran oli metsässä puita pilkkomassa ja valitteli vaivojansa,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot