ENERGIA- teemakoulutus

Transkriptio

1 ENERGIAteemakoulutus

2 Koulutuksen on tuottanut Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreä lippu -ohjelma yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja 4V-hankkeen kanssa

3 Koulutuksen sisältö Osa 1. Energia mitä se on ja mihin sitä kuluu? Osa 2. Energiankäytön ympäristövaikutukset: ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kulutus Osa 3. Miten energiaa voi säästää? Energia päiväkodin tai oppilaitoksen arjessa Osa 4. Vihreä lippu -kriteerit ja energiateema Osa 5. Toimintaa! Osa 6. Vinkit ja linkit

4 Osa 1 Energia Mitä se on ja mihin sitä kuluu?

5 Johdatus energiateemaan Lähde: Oulun kauppakamari. Ympäristötietopaketti

6 Energia = elämä Kaikki elollisen luonnon toiminta tarvitsee energiaa. Ihmisille on tärkeää turvata perustarpeet lämpö ja ruoka. Energiaa jokapäiväisiin tarpeisiimme saamme sekä syömämme ruoan kautta että luonnon tarjoamia energiavarastoja ja -lähteitä teknisesti hyödyntämällä.

7 Energianlähteet ihmisen käytössä Fossiilinen energia kivihiili, ruskohiili, öljy, maakaasu, turve Uusiutuva energia biopolttoaineet, aurinkoenergia, tuulivoima, maalämpö, vesivoima Ydinenergia Geoterminen energia

8 Energianlähteet ihmisen käytössä: uusiutumattomat energialähteet Auringon energia sitoutuu kasveihin ja eläimiin Näiden jäännökset ovat maankuoren puristuksessa kymmeniä ja satoja miljoonia vuosia muodostaen energialähteitä Näitä lähteitä hyödynnetään fossiilisena energiana (öljy, kivihiili, maakaasu, ruskohiili)

9 Energianlähteet ihmisen käytössä: uusiutumattomat energianlähteet Myös turve määritellään maailmalla fossiiliseksi energiaksi. Se eroaa syntytavaltaan muista fossiilisista energialähteistä. Turve on syntynyt viimeisen jääkauden jälkeen (noin vuotta sitten) ja sijaitsee maanpinnan päällä.

10 Energianlähteet ihmisen käytössä: uusiutuvat energialähteet Biopolttoaineet koostuvat puusta, peltobiomassoista, kierrätyspolttoaineista, biopohjaisista polttonesteistä ja biokaasulla tuotetusta energiasta. Aurinkoenergiaa voidaan ottaa talteen erilaisilla aurinkokennoilla tai -keräimillä. Auringon energiaa voidaan niistä muuntaa sähköksi tai käyttää suoraan lämpöenergiana.

11 Energianlähteet ihmisen käytössä: uusiutuvat energialähteet Tuulivoima on viimekädessä auringon energiaa, joka on syntyy ilmakehän lämmön ja paineen tasapainoilusta. Maalämpö on maahan sitoutunutta aurinkoenergiaa. Auringon energia lämmittää maan pintakerrosta ja tätä lämpöä voidaan jonkin verran hyödyntää.

12 Energianlähteet ihmisen käytössä: uusiutuvat energialähteet Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Jokien virtaamaa hyödyntävissä vesivoimalaitoksissa tuotetaan energiaa hyödyntämällä kahden eri vesitason välistä korkeuseroa. Vuorovesivoima aiheutuu Maan ja Kuun keskinäisestä vetovoimasta, joka saa veden pinnan nousemaan ja laskemaan tietyillä alueilla. Se ei ole siis lähtöisin Auringosta. Aaltovoima perustuu vastaaviin ilmiöihin kuin tuulivoima.

13 Energianlähteet ihmisen käytössä: ydinenergia ja geoterminen energia Ydinenergia ei ole lähtöisin Auringosta, vaan maankuoresta löytyvästä alkuaineesta nimeltään uraani. Sen atomiytimiä halkaistaan ihmisen kehittämin teknisin keinoin ja näin saadaan atomiytimeen sitoutunut energia vapautumaan. Geoterminen energia puolestaan on lähtöisin Maan kuumasta, sulasta sisuksesta ja on lämpöenergiaa.

14 Energianlähteet ihmisen käytössä Energian lähteet Suomessa vuonna 2008 Lähde: Motiva Energiantuotannon tulevaisuus?

15 Energianlähteet ihmisen käytössä Energiantuotannon ongelmia Fossiiliset energianlähteet: louhinnan aiheuttamat ongelmat, käyttäminen vapauttaa hiilidioksidia ja saasteita ilmakehään, vaatii paljon kuljetuksia. Ydinenergia: uraanin louhinta suuri ympäristöongelma, onnettomuusriski ja ydinjätteen turvallinen loppusijoitus, käyttö ei aiheuta päästöjä. Uusiutuvat energianlähteet: vaativat maapinta-alaa, saattavat vaikuttaa eliöiden elinympäristöön (vesivoima).

16 Totta vai tarua? Jokainen suomalainen tuottaa keskimäärin kg hiilidioksidia vuodessa. Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta on 3 %. Pelkästään lepotilassa olevien tietokoneen näyttöjen energiantarpeen kattamiseksi tarvitaan maailmassa 11 voimalaitosta. Käytämme luonnonvaroja 0,4-kertaisesti maapallon biologiseen tuotantokykyyn verrattuna.

17 Energiaa kuluu sekä suoraan että välillisesti Mihin energiaa kuluu? Suora kulutus sähkönä ja lämpönä liikkuminen, laitteet, valaistus, lämmitys Välillinen kulutus ostettujen tuotteiden ja palvelujen kautta tuotanto, kulutus, jätehuolto

18 Energiankulutus Suomessa käytetään asukasta kohti paljon energiaa. Ilmasto on kylmä ja etäisyydet pitkiä. Metsä- ja metalliteollisuutemme kuluttavat paljon energiaa. Energian loppukäyttö sektoreittain vuonna 2008 Lähde: Motiva

19 Energiaa kuluu sekä suoraan että välillisesti Tehtävä Laita seuraavat asiat järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon kotitalouksissa kuluu energiaa niihin: Lämmin vesi, ruuanlaitto, lämmitys, sähkölaitteet, valaistus, kylmälaitteet, pyykinpesu

20 Energiankulutus Euroopassa: Lämmitys Lämmin vesi Sähkölaitteet Ruuanlaitto Kylmälaitteet Valaistus Pyykinpesu Suomessa: Lämmitys Lämmin vesi Valaistus Sähkölaitteet Kylmälaitteet Ruuanlaitto Pyykinpesu Lähde: Fortum Oy ja Motiva

21 Entä jos ostokset mitattaisiinkin näin? Kuva:Jätelaitosyhdistys ry

22 Osa 2 Energia Energiankulutuksen ja -tuotannon ympäristövaikutukset

23 Energiantuotannon ympäristövaikutukset Energian käytöllä on suuria ympäristövaikutuksia Mm. ilmastonmuutos, happamat sateet, ilman laadun heikkeneminen ja öljyonnettomuudet merillä johtuvat paljolti fossiilisen energian käytöstä. Myös luonnonvarojen hupeneminen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat osaltaan sen seurausta.

24 Energiantuotannon ympäristövaikutukset Energian käyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen Maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen sadan vuoden aikana 0,74 astetta. Tutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että tämä johtuu ihmistoiminnan aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Kasvihuonepäästöt aiheutuvat sekä suorasta ja välillisestä energiankulutuksesta.

25 Luonnonvarojen kulutus Näistä ongelmista huolimatta me ihmiset otamme käyttöömme yhä vain kasvavissa määrin energiaa. Energiankäyttö lisääntyy varsinkin hyvinvointivaltioissa, mutta myös kehittymässä olevat valtiot tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän energiaa. Mikä on oikeudenmukaista?

26 Luonnonvarojen kulutus A. Noin viidennes ihmisistä kuluttaa neljä viidennestä maapallon luonnon-varoista. B. Jos kulutus kehitysmaissa nostettaisiin teollistuneiden maiden tasolle, kuluisi luonnonvaroja nelinkertaisesti nykyiseen verrattuna. C. Kun vielä otetaan huomioon väestön ennakoitu kasvu 10 miljardiin, nousisi kulutus kahdeksankertaiseksi. D. Pyrittäessä kulutuksen oikeuden-mukaiseen jakoon tulisi teollisuus-maiden alentaa luonnonvarojen kulutustaan alle kymmenesosaan nykyisestä. Mikä on riittävästi?

27 Osa 3 Energia päiväkodin tai oppilaitoksen arjessa

28 Energia-teema päiväkodin tai oppilaitoksen arjessa Monta hyvää syytä aloittaa energiansäästöprojekti! Ympäristönäkökulmat Kasvatukselliset näkökulmat Taloudelliset näkökulmat Tekniset näkökulmat Terveydelliset näkökulmat Yhteiskunnalliset näkökulmat Imagolliset näkökulmat

29 Energia-teema päiväkodin tai oppilaitoksen arjessa Vaikutusmahdollisuudet ovat monet! Energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvän tiedon sisällyttäminen opetukseen Aktiivinen toiminta energiansäästötoiminnan kehittämiseksi Esimerkkinä toimiminen muille Tiedon välittäjänä toimiminen Toiminnan ja opetuksen jatkaminen uusien lapsien kanssa

30 Energia-teema päiväkodin tai oppilaitoksen arjessa Energiankulutuksen vähentäminen energiankulutuksen kartoittaminen Vihreä lippu -tavat: arjen ekologiset toimintatavat kiinteistön ja ylläpitotoimintojen energiankulutus välillinen energiankulutus: hankinnat ja kulutustavat Ympäristökasvatus projektit, teemapäivät, retket energiateema oppiaineiden opetuksessa Osallisuus raatitoiminta, yhteistyö ja vaikuttaminen

31 Päiväkodin tai oppilaitoksen energiankulutus......jakaantuu välilliseen ja suoraan energiankulutukseen.

32 Suora energiankulutus Kiinteistö Valaistus ATK- ja AV-laitteet Muut sähkölaitteet Vedenkulutus Liikenne

33 Suora energiankulutus: kiinteistö Rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat Henkilöstön ja oppilaiden käyttötottumukset Rakennustyyppi ja käyttöaste (Päiväkoti/alakoulu/yläkoulu/ammatillinen ol) Keittiön varustus ja toimintatavat Rakennuksen ikä Teknisten järjestelmien rakenne ja kunto

34 Suora energiankulutus: lämmitys Lämmitysverkoston ja ilmastoinnin säädöllä voidaan säästää jopa 20 % kiinteistön lämmityskustannuksissa. Sisälämpötilan alentaminen yhdellä asteella säästää energiankulutusta 5 %. Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmä kuntoon Tiivistäminen, termostaattien säätö Sisälämpötila astetta, tarkkailu Nopea tuuletus

35 Suora energiankulutus: sähkö Koulun sähkönkäytön jakautuminen

36 Suora energiankulutus: valaistus Oikein suunniteltu valaistus säästää jopa 50 % energiaa! Luonnonvalon hyödyntäminen Valot pois välitunneilla ym. Tarpeeseen perustuva valaistuksen käyttö Energiansäästölamput

37 Suora energiankulutus: ATK- ja AV-laitteet Käyttötottumuksia muuttamalla voi vähentää jopa 66 % toimistolaitteiden energiankulutusta! Laitteiden sammuttaminen Tulostus ja kopiointi vain tarpeeseen Energiatehokkaat laitteet Virransäästöominaisuudet oikein! Näytönsäästäjä Virransäästöominaisuus!

38 Suora energiankulutus: vedenkulutus Lämpimän veden kohtuukäyttö säästää energiaa Veden paineen säätäminen Vältä lämpimän veden tarpeetonta valuttamista Kohtuus käsienpesussa ja suihkussa. Oikean käsienpesutavan opettelu lasten kanssa. Pestään täysiä pesukoneellisia Ilmoita aina vuotavista vesikalusteista (hanat, WC)

39 Suora energiankulutus: vedenkulutus Vuodessa vuotaa hukkaan vuosien tulot Lähde: Motiva

40 Suora energiankulutus: liikenne Vaihtamalla auton polkupyörään säästät kolmen kilometrin työmatkalla 23 kg hiilidioksidipäästöjä ja 10 kg häkäpäästöjä vuodessa. Työmatkat Koulumatkat Retket

41 Suora energiankulutus: liikenne Esimerkki toiminnasta Kartoitetaan millä oppilaat ja henkilökunta tulevat kouluun Millainen asenneilmapiiri koulussa on liikkumisen suhteen? Kampanja eri liikennevälineiden ympäristö ja terveysvaikutuksista. Tämän jälkeen uusi kartoitus Vinkki: Autoton päivä

42 Välillinen energiankulutus Suurin osa kulutuksestamme on välillistä energiankulutusta Hankinnat Kuljetukset Kulutustavat Jätteet

43 Välillinen energiankulutus: hankinnat Mitä pitempään ja enemmän tavaroita käytetään, sitä pienempi on välillinen energiankulutus. Hankitaan monikäyttöistä käytettyä kestävää ja korjattavaa vain tarpeeseen!

44 Välillinen energiankulutus: ravinto Hankitaan mahdollisuuksien mukaan kotimaisia tuotteita ja raaka-aineita vähän pakattuja perusraaka-aineita lähiruokaa luomua suurissa pakkauksissa ja siten minimoidaan tavarantoimittajien kuljetukset

45 Välillinen energiankulutus: vähemmän jätettä Mitä pitempään tavarat ja materiaalit pysyvät käytössä, sitä pienempi on välillinen energiankulutus huolellinen käyttö ja huoltaminen uudelleenkäyttö kierrätys

46 Osa 4 Vihreä lippu -kriteerit ja Energia-teema

47 VIHREÄ LIPPU -KRITEERIT JA ENERGIA-TEEMA Teema Energia-teeman sisältöjä voivat olla esimerkiksi energian virta ekosysteemissä energian ja energiantuotannon eri muodot kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos sähkö ja sen tutkiminen, sähköturvallisuus liikenne suora ja välillinen energiankulutus ruoka ihmisen energian lähteenä ja terveellinen ravinto..

48 VIHREÄ LIPPU -KRITEERIT JA ENERGIA-TEEMA Ympäristökartoitukset Numeraalista tietoa saadaan tutkimalla esim. oppilaitoksen/päiväkodin sähkömittaria ja laskuja kuinka paljon oppilaitoksessa/päiväkodissa on sähköllä toimivia laitteita mitkä laitteet ovat oppilaitoksen/päiväkodin energiasyöppöjä > sähkömittari! tilojen lämpötiloja ja mahdollisia vuotavia ikkunoita ja ovia

49 VIHREÄ LIPPU -KRITEERIT JA ENERGIA-TEEMA Tieto- ja osaamistasoa voidaan kartoittaa esim. käsitekartoilla haastatteluin kyselyin suullisilla ja kirjallisilla kokeilla

50 VIHREÄ LIPPU -KRITEERIT JA ENERGIA-TEEMA Ympäristökartoituksen perusteella asetetaan tavoitteet Energiankulutuksen vähentäminen, jotka raati ja tiimi asettavat Esim. projektin lopussa energiaa on säästynyt 5 % Vihreä lippu -tavat, joita toiminnan myötä halutaan oppia Henkilökunnan tiimin asettamat ympäristökasvatukselliset tavoitteet Esim. opsin/vasun tavoitteet, koulun/päiväkodin omaa painotusta tukevat tavoitteet)

51 VIHREÄ LIPPU -KRITEERIT JA ENERGIA-TEEMA Ympäristökuormituksen vähentäminen Tutkimuksen mukaan tehokkaita energiansäästökeinoja Pyrittiin sammuttamaan kaikki tarpeettomat valot ja muut sähkölaitteet pois päältä, esimerkiksi tietokone. Pestiin vain täysinäisiä koneita pyykkiä ja astioita. Ei käytetty kuivausrumpua kuivaukseen, vaan kuivatettiin vaatteet ulkona tai sisällä säästä riippuen. Lämmitystä seurattiin huoneen lämpötilojen avulla, esimerkiksi patterien ja lattialämmitysten käyttö määräytyi ulkoilman mukaan. (Lackman,Suomi 2006)

52 VIHREÄ LIPPU -KRITEERIT JA ENERGIA-TEEMA Vihreä lippu -tavat Vihreä lippu- ohjelman kantavana ideana on jatkuva kehittäminen. Joka teeman myötä tulevat uudet yhteisesti sovitut toimintatavat kirjataan Vihreä lippu- tavoiksi kaikkien näkyville. Sammuta valot! Tulosta ja kopioi paperia säästäen!

53 VIHREÄ LIPPU -KRITEERIT JA ENERGIA-TEEMA Arkikäytännöistä saadaan tietoa tutkimalla... luokkien tuuletuskäytännöt pestäänkö keittiössä täysiä koneellisia ovatko tietokoneet turhaan päällä, palaako televisioissa ym. laitteissa valmiusvalo turhaan kuinka monessa tilassa palaa valot välitunnin aikana kuinka moni kulkee koulumatkan jalan tai pyörällä

54 VIHREÄ LIPPU KRITEERIT JA ENERGIA-TEEMA Ympäristökasvatuksen toteuttaminen Energia-teemaa voi lähestyä monella tapaa: tekemällä näytelmiä, haastatteluja, kyselyjä, opintoretkiä, tutkielmia tai askartelemalla, maalaamalla, musisoimalla ja liike-energiaa tuottamalla itse liikkuen ja leikkien... Monipuolisuus on valttia ympäristökasvatuksessa!

55 Osallisuus ja yhteistyö ympäristöraati, koko yhteisön osallistuminen yhteistyö (vanhempainyhdistys, koulut ja päiväkodit, kiinteistönhuolto, tekninen toimi, energialaitos jne.) aloitteet kunnalle (energiansäästösopimukseen liittyminen, koulukiinteistön energiakatselmus, vihreään sähköön vaihtaminen)

56 Projektin kesto ja monipuolisuus Tieto, toiminta, kokemukset, elämykset

57 Tietoa ja toimintaa projektin ajaksi Sähkömittariin tutustuminen, laitteiden kartoitus, sähkönkulutuksen mittaaminen Virransäästöominaisuuden säätö Muistutuslaput virrankatkaisimiin ja hanoihin Energiansäästösuunnitelman tekeminen kouluun tai kotiin Motivan väijykortit Autoton päivä ja Liikkujan viikko syyskuussa Energiansäästöviikko lokakuussa

58 Kokemuksia ja elämyksiä Sähkötön päivä Herneenversojen tms. kasvattaminen niiden syöminen auringon energian siirtyminen omaan elimistöön lihasvoima Polkupyörän dynamo Leijan lennättäminen Vierailu energiavoimalassa Vierailu kotiseutumuseossa

59 Kokemuksia ja elämyksiä Tuulimyllyt, vesivoimalat Staattinen sähkö kampa, ilmapallo, silkkipaperi Auringon energia Jäänsulatuskokeet varjossa/auringossa Taimen kasvaminen valossa/pimeässä Lämmön johtuminen Millä tavoin eristetyssä purkissa vesi pysyy pisimpään lämpimänä? Miten talo kannattaisi eristää?

60 Välillisen kulutuksen ymmärtäminen Toimintaa välilliseen energiankulutukseen liittyen Kirpputoripäivä, tavaroiden vaihtotori, urheiluväline- ja kirjanvaihtopiste Muistetaan toinen toista aineettomilla lahjoilla Vihreä lippu -päivä 2.2., vuoden eri juhlapyhät Vähennetään uusien tavaroiden tilaamista kirjoitusvälineiden kerääminen vuoden päätteeksi Mistä kaikki tavarat tulevat sarjakuvia, pienoismalleja MIPS-laskentaa, ekologisia selkäreppuja

61 Vihreä lippu -esimerkkejä: pk Seuravuorenkatu 7 Elinkaarianalyysit Lehdistä leikattiin muovitavaroiden kuvia ja pohdittiin mistä muovi tehdään. Omien arvailujen jälkeen kirjasta tutkittiin, että muovi tehdään öljystä. Lapset askartelivat öljynporauslautan, öljynkuljetusauton ja limutehtaan. Lehdistä leikattiin kuvia muovitavaroista ja tehtiin limutehtaan elinkaari.

62

63 Välillisen energiankulutuksen vähentäminen Toimintaa välilliseen energiankulutukseen liittyen Materiaalien hyödyntäminen: uusiotuotekilpailu perheille ja oppilaille, kierrätysaskartelu päiväkodissa ja koulussa, vaatteiden tuunaus. Näytelmäprojekti mahdollisimman pienellä luonnonvarojen kulutuksella: itse kierrätysmateriaaleista tehdyt rooliasut ja lavasteet, vähän valoja ym.

64 Vihreä lippu -esimerkkejä: kokemuksia ja elämyksiä Energiaseikkailu yökoulussa (Lahden koulu, Jämsä) Oppilaat saivat roolit erilaisissa perheissä. Perheenjäsenet tulivat seikkailuun elämäntyyliinsä sopivissa rooliasuissa ja piirsivät itselleen kodin. Sen jälkeen perheet hajaantuivat toimintapisteisiin, jotka käsittelivät mm. liikennemuotoja, harrastuksia, ja tavaroiden ja ruuan ympäristövaikutuksia. Aamulla perheet esittelivät valintojaan ja seikkailusta kirjoitettiin tarina.

65 Vihreä lippu -esimerkkejä: kokemuksia ja elämyksiä Energiakaupungit (Toivion koulu, Pirkkala) 4. 6-luokkien oppilaat työskentelivät kolmessa sekaryhmässä usean viikon ajan. Ryhmät saivat tehtäväkseen suunnitella kolmen erikokoisen kaupungin infrastruktuurin, energiahuollon ja palvelut mahdollisimman energiatehokkaasti. Samalla oppilaat perehtyivät kunnalliseen päätöksentekoon. Kaupungeista rakennettiin pienoismallit ja ryhmät esittelivät ratkaisunsa muille.

66 Vihreä lippu -esimerkkejä: kokemuksia ja elämyksiä Energiauutiset (Aurinkorinteen a-a, Kuopio) Oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat Vihreä lippu uutiset koulun sisäisen tv-järjestelmän kautta koko koululle. Oppilaat esittivät toimittajia ja haastateltavia ja olivat erilaisissa rooleissa. Koulussa koettiin, että huumorintäytteisillä uutisilla saatiin oppilaiden huomio ympäristöasioihin näin paremmin kuin pelkästään opettajan kertomana.

67 Vihreä lippu -esimerkkejä: kokemuksia ja elämyksiä Pyrkyri-poliitikot (Kallion lukio, Helsinki) Lukiossa kokeiltiin energia-aiheen käsittelyä kielten opetuksessa. Aiheena oli ilmastonmuutos. Oppilaat pitävät esimerkiksi vaalien alla kyseisellä kielellä puheita, joissa pyrkyri-poliitikot listaavat viisi tapaa, joilla ovat itse valmiita osallistumaan ilmastotalkoisiin. Mielenosoitus (Hannu Krankan koulu, Liminka) 9- luokkalaiset järjestivät ilmastonmuutoksen vastaisen mielenosoituksen, josta ilmoitettiin mm. paikallislehtiin ja poliisille. Koululla järjestettiin kilpailu, jossa suunniteltiin iskulauseita. Näistä tehtiin mielenosoitukseen iskulausekyltit.

68 Vihreä lippu -esimerkkejä: kokemuksia ja elämyksiä Energiaketjut alkuopetuksessa (Toivion koulu, Pirkkala) aurinko - vilja - ihminen aurinko - muinainen metsä - kivihiili - lämpövoimala - lämpöpatteri aurinko - veden kierto - vesivoima Jääkarhupäivä (Jupperin alakoulu, Espoo) Jupperin alakoulussa vietettiin jääkarhuteemaista energiansäästöpäivää. Päivän aikana pidettiin mm. teema-aiheisia pajoja ja aamunavaus.

69 Opetus ja kasvatus: energiaa oppiaineissa Äidinkieli: aineet, toimintaohjeet, näytelmät Matematiikka: Energiansäästöön liittyviä laskutehtäviä Historia ja yhteiskuntaoppi: energianlähteet ennen ja nyt, fossiilisten polttoaineiden vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisten arkeen, maailmanpolitiikka Luonnontieteet: energiamuodot, energian virtaus ekosysteemissä...

70 Opetus ja kasvatus: energiaa oppiaineissa Kotitalous: energiansäästö ruuanvalmistuksessa ja - säilytyksessä, laitteiden käyttö ja huolto, lähiruoka, raakaaineet... Tekninen työ: energialelut, sähkökojeet Tekstiilityö: vanhasta uutta Kuvaamataito: tuuli- tai lihasvoimalla toimivat pienoismallit, tulevaisuuden kaupunki -pienoismallien rakentaminen

71 ENERGIA-TEEMAKOULUTUS Vihreä lippu -esimerkki Hönttämäen koulu, Oulu

72 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu Vaihe 1. Ympäristöraadin perustaminen Syksyn aluksi pidettiin koko koulun yhteinen aamunavaus Jokainen luokka valitsi vaaleilla oman ympäristöraadin jäsenensä Ympäristöraati valitsi itselleen nimen Säästöliekit Muistivihko kokouksissa Vihreä lippu -ilmoitustaulu

73 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu Vaihe 2. Teema Ympäristöraati valitsi lukuvuoden teemaksi energian Vaihe 3. Ympäristökartoitus Oppilaat suunnittelivat kartoituslomakkeen. Kartoitettavat asiat olivat: ovatko valot turhaan päällä, miten luokissa tuuletetaan, onko tiloissa liian korkeita/alhaisia lämpötiloja

74 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu Vaihe 4. Tavoitteet Energiankulutuksen vähentäminen Yhteiset ohjeet valojen sammuttamisesta luokista, tuulettamisesta ja tietokoneiden näytön sammuttamisesta Oppilas ymmärtää, että hänen toiminnallaan on vaikutusta koko maapallon laajuisesti ja tietää energian säästämisen keinoja omassa elämässään Vaihe 5. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma laadittiin yhdessä raadin kanssa

75 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu Vaihe 6. Toiminta Turhake-kisa Jokainen oppilas tuo jonkun turhalta tuntuvan tavaran ja loppuviikosta äänestetään koulun turhake Kierrätystori 3.- ja 6.-luokkalaisten yhteisprojekti Pppilaat toivat koululle vanhoja leluja, pelejä ja kirjoja ja saivat niistä maksuksi kierrätysseteleitä Tuodut tavarat hinnoiteltiin ja maksuvälineenä käytettiin kierrätysseteleitä Ylijääneet tavarat lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen

76 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu Sähkötön päivä Päivän aikana ei käytetä sähköä lainkaan Keittiö toimi normaalisti, ruokailu ilman valoja Ompelukoneita käytettiin käsityötunneilla ja opettajat käyttivät kopiokonetta ja tietokoneita Oppitunneilla Syvennettiin teemaa Opeteltiin ekotapoja Oulun energia sponsoroi 2. luokkalaisille Motivan materiaalin

77 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu Salamakisa Säästöliekit kävivät kerran viikossa luokissa vakoilemassa, miten valot oli sammutettu. Tulokset kerättiin salamataulukkoon keltainen salama (kaikki kunnossa) punainen salama (vähän parannettavaa) musta salama (asiat rempallaan) Projektivuoden jälkeen eniten keltaisia salamia saanut luokka palkitaan tähtipäivällä (=vapaamuotoinen koulupäivä) ja kunniakirjalla

78 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu Pyöräpäivä Alkukartoitus oli osoittanut, että suurin osa koulun oppilaista kulkee koulumatkansa kävellen tai pyörällä Haluttiin varmistaa, että pyörät ovat kunnossa kevättä varten Säästöliekit suunnittelivat pyöräpäivän omatoimisesti Pyöräpajassa oli mahdollista huoltaa ja pestä pyöränsä ja tähän pajaan pyydettiin myös vanhempia avuksi mukaan Taitorata, johon sai osallistua vain pyöräilykypärä päässä

79 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu Vaihe 7. Ympäristökartoitus Energiankulutuksen vähenemisestä ei vielä raportoinnin aikaan ollut tarkkoja tietoja saatavilla Salamakisa kuitenkin osoitti, että luokissa sammutetaan useammin valot, samoin tuuletusikkunat eivät ole enää pitkään auki Teematapahtumat ovat tuoneet ympäristökasvatusta luokkiin ja sekä oppilaat että oppilaat ovat joutuneet kiinnittämään huomiota toimintatapoihinsa

80 VIHREÄ LIPPU -ESIMERKKI: Hönttämäen koulu, Oulu 8. Raportointi Raportti laadittiin aikuisten ja oppilaiden yhteistyönä

81 Vinkit & linkit

82 Vinkit & linkit Paljon lähteitä ja tietoa helposti saatavilla! > Kuluttajalle > Kestävä kulutus

83 Vinkit & linkit Paljon lähteitä ja tietoa helposti saatavilla! Energiantuottajat > Koti ja sähkö > Energiakompassihanke

84 KIITOS!