Polkuja yhteisöön -hanke ( ) Paths to the community Project

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Polkuja yhteisöön -hanke ( ) Paths to the community Project"

Anna-Leena Hiltunen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ILTAPÄIVÄTEET TEEMANA ERITREA -KESKUSTELUTILAISUUS Huhtikuussa 2017 Savonlinnan alueen vapaaehtoisille ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille järjestettiin yhteistyössä Kansainvälisen kohtaamispaikan kanssa Iltapäiväteetkeskustelutilaisuus (liite 1). Tilaisuudessa uudet Eritreasta kotoisin olevat kuntalaiset kertoivat kotimaastaan ja sen kulttuurista runsaalle 20 osallistujalle. Tilaisuuden lopussa oli varattu aikaa yhteiseen ideointiin, jonka tavoitteena oli paikallinen verkostoituminen ja tuttavuuksien luominen. Osallistujille jaettiin liitteenä oleva infoesite Eritreasta (liite 2). Kootut tiedot perustuvat eritrealaisten haastatteluihin ja nettihakuun. Eritrea-infon lisäksi tilaisuuteen osallistuville Eritrealaisille jaettiin ja käytiin läpi myös selkokielinen infoesite Suomesta (liite 3). Sekä kirjalliset materiaalit että keskustelutilaisuus olivat neutraaleja, mikä tarkoittaa, että keskipisteessä olivat ihmiset ja maiden kulttuurit. Politiikkaan, uskontoon ja pakolaisuuteen liittyviä teemoja ei käsitelty lainkaan. KESKUSTELUTILAISUUDEN JÄLKEEN Keskustelutilaisuudessa ideoitiin mm. seuraavia tapahtumia ja kohtaamisia: saunapäivää, eritrealaista ruokakurssia ja veneilyä. Osa tilaisuuteen osallistujista jäivät tilaisuuden jälkeen verkostoitumaan ja suunnittelemaan yhdessä maahanmuuttajien kanssa seuraavia tapaamisia. Osa tilaisuuteen osallistujista välitti tiedon tulevasta tapahtumasta keskustelutilaisuuden järjestäjille, jotka vuorollaan ilmoittivat asiasta maahanmuuttajille. Tiedonvälityksen tehostamiseksi projektipäällikkö perusti Eritreans in Savonlinna - whatsapp-ryhmän, johon kutsuttiin kaikki Savonlinnassa asuvat eritrealaiset. Ryhmän ylläpito-oikeudet annettiin kahdelle aktiiviselle eritrealaiselle. Ryhmän keskustelukielet ovat suomi, englanti ja tigrinja. HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ Vuorovaikutuksen edistämiseksi kaikille osallistujille kirjoitettiin nimilaput ennen tilaisuuden alkua. Keskustelutilaisuuden virallinen osio kesti kaksi tuntia. Toinen tunti oli tulkattuna (suomitigrinja-suomi). Tulkkaus toteutui etätulkkauksena puhelimitse. Tulkkia hyödynnettiin keskustelun monipuolistamiseksi. Yksinkertaisilla keinoilla yritettiin vastata sekä kantaväestön kiinnostukseen kohti maahanmuuttajien kotimaata että maahanmuuttajien toiveeseen oppia lisää heidän uudesta kotimaastaan. Nämä keinot olivat: o Tilaisuuden alussa yleisö harjoitteli tervehdyksiä suomen ja tigrinjan kielellä. o Maahanmuuttajan pitäessä esitelmää Eritreasta yleisölle oli jaettu infoesite, mikä helpotti englanninkielisen esityksen seuraamista. o Maahanmuuttajille jaettiin Eritrea-infoesitteen selkokielinen versio. Tarkoituksena oli, että maahanmuuttajien omaan käyttöön jää kotimaahansa liittyvää suomenkielistä materiaalia. o Maahanmuuttajien kanssa käytiin läpi Suomi-infoesiteen sisältöä tulkin välityksellä. Tämäkin kirjallinen materiaali jäi maahanmuuttajien omaan käyttöön.

2 LIITE 1: Tilaisuuden kutsu

3 LIITE 2: Eritrea-infoesite (selkokielinen) Eritrea sijaitsee Punaisenmeren rannalla Koillis-Afrikassa, Afrikan sarvessa. Eritrea on hyvin sulkeutunut maa. Presidenttinä toimii Isaias Afewerki. Eritrea on monikulttuurinen maa, jossa asuu yhdeksän tasa-arvoista heimoa. Naisilla on kaikilla erilaiset kansallispuvut, kampaukset, avioliittoperinteet ja tanssit. Kaikilla heimoilla on oma kieli. Eritreasta tuli vuonna 2016 noin turvapaikanhakijaa Eurooppaan. Eritreaa on kritisoitu 2-6 vuoteen kestävästä ase- ja kansalaispalvelusta. Eritrea on yksi Afrikan köyhimmistä maista. 40 % väestöstä asuu maaseudulla usein ilman kunnollisia teitä, sähköä ja viemäreitä. Eritrean rajanaapureita ovat Djibouti, Etiopia ja Sudan. Eritrealla on pitkä yhteinen historia Etiopian kanssa, josta maa itsenäistyi vuonna Eritrea oli liitetty osaksi Etiopiaa vuonna Itsenäistyminen tapahtui yli 30 vuotta kestäneen itsenäistymissodan jälkeen. Sitä ennen Eritrea oli Italian siirtomaa. Eritrea ja Etiopia ovat käyneet uutta sotaa rajakiistasta. Pääkaupunki Asmarassa on noin asukasta. Asukkaita on YK:n mukaan noin 5,9 miljoonaa (2016) ja maan pinta-ala on noin km². Viralliset kielet: tigrinja, englanti ja arabia. Myös italia on käytössä. Eritreassa on maapallon kuumimpiin kuuluva paikka Danakilin vulkaaninen ylänkö, jossa voi olla 60 C lämmintä. Muualla maassa sataa enemmän ja on viileämpää, noin 27 C. Suurin osa eritrealaisista elää maataloudesta. Vuodenajat ovat erilaisia kuin Suomessa. Maanviljelijän vuoden kierto on erilainen. Talvella on satokausi ja kesällä on sadekausi. - Satokausi: joulukuu, tammikuu ja helmikuu ovat sadonkorjuuaikaa, satokautta. Eritreassa kasvaa appelsiineja, banaaneja, tomaatteja ja kurkkuja. - Kuivakausi: maaliskuu, huhtikuu ja toukokuu. Kaikki kasvaa, vaikka on kuivakausi. Tällöin odotetaan tulevaa sadekautta ja hoidetaan peltoja. - Sadekausi: kesäkuu, heinäkuu ja elokuu. 3-4 kuukautta sataa melkein koko ajan. - Kasvukausi: syyskuu, lokakuu ja marraskuu. Kaikki kasvaa ja on vihreää. Injera on rieskamainen leipänen, muistuttaa naan-leipää. Shiro on papupata. Sua ja Melotti ovat paikallisia kotikaljamerkkejä. Eritreassa syödään myös paljon pastaa ja kalaa.

4 Maassa on oma makaronitehdas. Eritreassa on myös hyvää kahvia. Afrikan sarvea pidetään kahvin kotimaana. Eritreassa suosituimmat urheilulajit ovat jalkapallo, juoksu ja pyöräily. Eritrealaiset ovat ylpeitä itsenäistymisestään Etiopiasta kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen vuonna Eritrea-infon kokosi Minna-Liisa Riestola (harjoittelija) ja Evangelia Antzaka (Polkuja yhteisöön -hanke)

5 LIITE 3: Suomi-infoesite (selkokielinen) Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Suomi on tasavalta ja kuuluu Euroopan unioniin. Suomen presidentti on Sauli Niinistö. Suomessa on maantieteellisesti eri heimoja. Heimoilla on oma suomen kielen murre. Suomalaiset ymmärtävät toistensa murretta. Suomalaisilla on omat juhla- ja ruokaperinteet. Suomi on rikas maa. Suomessa kaikilla vuotiailla on oikeus ja velvollisuus käydä koulua. Peruskoulu kestää 9 vuotta. Se on ilmainen. Suomessa jokaiselle asukkaalle annetaan perusterveydenhuolto. Suomessa miehet elävät keskimäärin 78 vuotta ja naiset 84 vuotta. Suomessa 15 % ihmisistä asuu maaseudulla. Suomen rajanaapureita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Historiallisesti Suomi on ollut osa Ruotsia ja osa Venäjää. Suomi itsenäistyi Venäjästä sata vuotta sitten Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa (Venäjä) vastaan vuosina ja Saksaa vastaan Suomi menetti sodassa osan alueestaan Neuvostoliitolle. Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. Pääkaupunki on Helsinki. Helsingissä on yli asukasta. Suomen pinta-ala on noin km 2. Viralliset kielet ovat suomi, ruotsi. 88 % puhuu suomea, 5 % ruotsia. Suomessa on neljä vuoden aikaa: - talvi (joulukuu, tammikuu, helmikuu) - kevät (maaliskuu, huhtikuu, toukokuu) - kesä (kesäkuu, heinäkuu, elokuu) - syksy (syyskuu, lokakuu, marraskuu). Suomi on pitkä maa. Pohjoisessa lumi sataa lokakuussa ja etelässä joulukuussa. Talvella on pimeää. Kylmin aika on tammi-helmikuussa. Pakkasta voi olla C. Kesä kestää vähän yli kolme kuukautta. Kesällä aurinko nousee aikaisin ja laskee myöhään. Lämpötila vaihtelee asteeseen. Suurin osa suomalaisista on palvelualan ammateissa. Seuraavaksi suurin elinkeino on teollisuus (puu-, metalli-, teknologiateollisuus). Maa- ja metsätaloudesta elää noin 4 %. Suomessa viljellään ohraa, kauraa, ruista, vehnää ja perunaa. Kasvukausi on toukokuu-syyskuu. Suomalaisia karjataloustuotteita ovat maito, voi, juusto, sianliha, naudanliha, kana ja kananmunat. Suosittuja arkiruokia ovat makaronilaatikko, karjalanpiirakat, lihapullat ja hernekeitto. Perunaa ja leipää syödään paljon.

6 Vieraille Suomessa tarjotaan kahvia ja pullaa. Paikallinen järvikala muikku on suosittu Savonlinnassa. Suomessa on joka miehen oikeus. Se tarkoittaa, että metsämarjoja ja -sieniä saa kerätä vapaasti. Suomalaiset rakastavat penkkiurheilua. Suosituimmat urheilulajit ovat jääkiekko, yleisurheilu, hiihto, jalkapallo ja formula 1. Suomalaiset ovat ylpeitä itsenäistymisestään. Suomessa elää vielä noin sotien veteraania. He ovat jo yli 90-vuotiaita. He puolustivat Suomen itsenäisyyttä sodassa vuosina Suomalaiset kunnioittavat veteraaneja ja ovat kiitollisia heille itsenäisyydestä. Suomi-infon kokosi Marketta Parkkinen, Kansainvälinen kohtaamispaikka