AIKA klo 15:00-17:09 PAIKKA Kaupunginhallituksen sali 4. krs, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ AIKA klo 15:00-17:09 PAIKKA Kaupunginhallituksen sali 4. krs, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Päätöksentekijät Nimi Tehtävä Lisätieto Arola Tapio Jäsen Luottamushenkilö Hänninen Jyri Puheenjohtaja Luottamushenkilö Härkönen Juha Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Kiljunen Anneli Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Munnukka Riitta Jäsen Luottamushenkilö Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Puolakka Helena Jäsen Luottamushenkilö Turkia Juha Jäsen Luottamushenkilö Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Luottamushenkilö Räsänen Vesa Jäsen Luottamushenkilö Hasari Lasse Jäsen Luottamushenkilö Muut osallistujat Poissaolevat Kujansivu Alina Willberg Juha Jarva Kimmo Willberg Tuija Naukkarinen Olli Grönlund Joonas Luottamushenkilö Holopainen Hanna Luottamushenkilö Kakkola Risto Luottamushenkilö Kukkonen Päivi II kaupunginsihteeri Kaupunginsihteeri Kaupunginjohtaja Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Strategia- ja rahoitusjohtaja - - poistui klo Puheenjohtaja Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Luottamushenkilö Torniainen Ari Luottamushenkilö -

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 37 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 38 Pöytäkirjan tarkastus 5 39 Käsittelyjärjestyksen muutos 6 40 Suostumuksen antaminen lainan lyhennyssuunnitelman 7 muuttamiseen Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:lle 41 Kirjallinen selvitys Lappeenrannan kaupunginhallitukselle 9 selvityspyynnön (KH ) mukaisesti 42 Lausunnon antaminen Skinnarilan Siirtolapuutarhayhdistys 17 ry:n sääntömuutoksesta 43 Aloite kunnialaatan kiinnittämisestä Raatihuoneen seinään 20 pormestari Otto Johannes Lundsonin muistoksi 44 Uuden kiinteistötoimitusten uskotun miehen valitseminen 22 paikkakunnalta poismuuttavan tilalle 45 Valtuustoaloite peruskoululaisten ilmaisesta joukkoliikenteestä Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloite metsäalueen 28 suojelemiseksi Uus-Lavolassa 47 Viranhaltijapäätökset Tiedoksi merkittävät Muutoksenhakuohjeet 37

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kaupunginhallituksen jäsenet Juha Härkönen ja Anneli Kiljunen. Päätös Hyväksyttiin.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Käsittelyjärjestyksen muutos Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lehmusvaara ja kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Jouni Kemppi olivat saapuneet esittelemään ammatillisen koulutuksen reformin etenemistä Etelä-Karjalassa, koulutuksen tila-asioita sekä muita ajankohtaisia asioita. Läsnä esittelyn ajan hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg ja strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen. Merkittiin tiedoksi. Poistuivat klo

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Suostumuksen antaminen lainan lyhennyssuunnitelman muuttamiseen Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:lle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/380/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Naukkarinen Olli etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Esittelijän ehdotus Joutsenon kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää omavelkaisen takauksen Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:lle (jäljempänä Vanhustentaloyhdistys) koskien palvelutalo Kangasvuokon rakentamista varten otettua enintään euron suuruista lainaa (velan numero ). Jäljellä oleva takausvastuu oli euroa. Lappeenrannan kaupungilla oli Vanhustentaloyhdistyksen lainoihin kohdistuvia takauksia yhteensä ,50 euroa. Vanhustentaloyhdistys on neuvotellut OP-Yrityspankki Oyj:n kanssa velan lyhennyssuunnitelman muuttamisesta siten, että alkuvuoden 2018 lyhennys siirretään maksettavaksi lainan viimeisen lyhennyserän yhteydessä. Lyhennyserän suuruus on ,00 euroa. Vanhustentaloyhdistyksen ilmoituksen mukaan lainanantaja suostuu lyhennyssuunnitelman muuttamiseen, mikäli lainan takaaja hyväksyy ehdotetun muutoksen. Ottaen huomioon kaupungin takausvastuiden kokonaismäärän Vanhustentaloyhdistyksen veloista, ei ole kaupungin edun mukaista vaikeuttaa Vanhustentaloyhdistyksen asemaa velallisena. Lyhennyserän suuruus suhteessa kokonaisvastuiden määrään on vähäinen, mutta kaupungin on takaajana tiedostettava riskit omavelkaisen takauksen antajana. (ON) Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:n velkaa koskevan lyhennyssuun-

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ nitelman muuttamisen siten, että alkuvuoden 2018 lyhennyserä ,00 siirretään maksettavaksi lainan viimeisen lyhennyserän yhteydessä. Mikäli lyhennyserän siirto aiheuttaa luoton muissa ehdoissa velallisen asemaan heikennyksiä, tuodaan asia uudelleen käsiteltäväksi. Päätös Hyväksyttiin.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Kirjallinen selvitys Lappeenrannan kaupunginhallitukselle selvityspyynnön (KH ) mukaisesti Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/9/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 7 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallituksen kokouksessa tuotiin esille, että eräät lappeenrantalaiset valtuutetut Etelä-Karjalan liiton valtuustossa olivat äänestäneet talousarvioasiassa vastoin Lappeenrannan kaupunginvaltuuston nimenomaista päätöstä maksuosuudesta. Kaupunginhallitus päätti pyytää ao. valtuutetuilta kirjallisen selvityksen menettelystään mennessä. Ari Torniaisen, Karoliina Ahtiaisen ja Jari Karhun selvitys : Kiitämme Lappeenrannan kaupunginhallitusta selvityspyynnöstä koskien maakuntaliiton valtuuston ( ) äänestystä kuntien maksuosuuksista. Annamme samalla oman näkemyksemme ko. asiaan. Mielestämme valtuustoasiat tulee tuoda päätettäviksi hyvän valmistelun kautta hallituksen esityksinä. Etelä-Karjalan Liiton kuntien maksuosuudet on esitelty ja keskusteltu kuntakierroksilla.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Saamiemme tietojen mukaan Etelä-Karjalan kaikki muut kunnat, Lappeenrantaa lukuun ottamatta ovat hyväksyneet maksuosuudet. Saamiemme tietojemme mukaan Lappeenranta on halunnut keskustella asiasta, mutta meillä ei ole tietoa onko tai miten asiasta on neuvoteltu. Maakuntahallitus on valmistellut, käsitellyt ja päättänyt kuntien maksuosuuksien esityksestään maakuntavaltuustolle. Emme tiedä, miksi lappeenrantalaiset maakuntahallituksen jäsenet (jotka tietojemme mukaan olivat tietoisia Lappeenrannan näkemyksestä) eivät ole noudattaneet Lappeenrannan kaupunginhallituksen velvoitetta Lappeenrannan maksuosuuden suuruudesta. Sitä on mielestämme kysyttävä ao. hallituksen jäseniltä. Olimme kyllä varautuneet Lappeenrannan kaupungin omistajaohjauksen mukaiseen esitykseen maakuntavaltuustossa Kaupunginhallituksen / kaupunginvaltuuston päätös kuuluu: 3. omistajaohjauksena Lappeenrannan kaupungin nimeämät edustajat kuntayhtymien hallintoelimissä velvoitetaan esittämään ja kannattamaan kuntayhtymien talousarviokäsittelyissä kaupungin hyväksymän talousarvion mukaisia maksuosuuksia. Lappeenrannan kaupungin talousarviossa määritetään ainoastaan Lappeenrannan kaupungin maksuosuudesta euroa Maakuntavaltuustossa Juha Turkia esitti Harri Iljinin kannattamana: Kaikkien kuntien maksuosuuksia muutetaan siinä suhteessa, että Lappeenrannan kaupungin vuotuinen maksuosuus (ilman allergia- ja ympäristöinstituutin toimintaavustusta) on euroa. Kaikkien maakuntien jäsenkuntien maksuosuudet laskevat. Esitys ei mielestämme ollut täysin omistajaohjauksen mukainen, joten emme katsoneet voivamme äänestää sen puolesta. Mielestämme emme voineet päättää toisin kuin muut kunnat olivat omissa neuvotteluissaan sopineet maakuntaliiton kanssa ja päättäneet niin myös omissa kunnissaan. Emme katsoneet voivamme puuttua toisten kuntien emmekä toisten maakuntien päätöksiin. Kukaan lappeenrantalaisista maakuntavaltuuston jäsenistä ei itseasiassa tehnyt omistajaohjauksen mukaista muutosesitystä kuntien maksuosuuksiin juuri yksinomaan Lappeenrantaa koskien. Miksi, sitä emme tiedä.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Valtuutettu Turkian esityksessä ei myöskään otettu kantaa siihen, mitä esitetty vähennys mahdollisesti tarkoittaisi Etelä-Karjalan Liiton toimintaan, tai miten tuo vähennys mahdollisesti katettaisiin. Maakuntajohtaja Viialainen kyllä kertoi sen mahdollisista haittavaikutuksista Maakuntaliiton toiminnoille. Sitä vastoin nyt maakuntavaltuustossa enemmistön päätöksen ja siihen yksimielisesti hyväksytyn ponnen avulla voidaan päästä Lappeenrannan omistajaohjauksen mukaiseen lopputulokseen keväällä Näin Etelä-Karjalan liitossa pystytään myös selvittämään kuntien maksuosuuksien mahdollisten pienentämisien vaikutukset liiton toimintaan. Yhteisesti sovittavaan lopputulokseen pääseminen vaatii luonnollisesti "aidosti istumista yhteisen pöydän ääreen". Yksimielinen ponsi kuuluu seuraavasti: Maakuntavaltuusto velvoittaa maakuntahallituksen tuomaan kevätvaltuustoon esityksen vuoden 2018 talousarvion jäsenkuntaosuuksien tarkistuksesta, mikäli maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on hyväksytty ja uudistus toteutuu aikataulun mukaisesti. Omistajaohjaus on hyvä tapa päästä haluttuun päämäärään ja lopputulokseen. Tuo päämäärä on kuitenkin tuotava selvästi ja yksiselitteisesti esille jo riittävän aikaisessa prosessin vaiheessa, ei vasta viime hetkillä. Tässä tapauksessa maakuntaliiton budjettivalmisteluun liittyviä asioita on käsitelty kuntajohtajien kokouksessa Kuntajohtajien kokouksen pöytäkirjan (LPR:n kaupunginjohtaja pj) mukaan on päätetty: maakuntaliiton talousarvion alijäämä on v ja 2018 n , kuntien maksuja ei nosteta. Nyt maakuntavaltuuston päätöksen mukaan maakuntaliiton vuoden 2018 talousarvio on vuosikatteen ja poistojen jälkeen alijäämäinen euroa ja alijäämä katetaan kertyneestä ylijäämästä. Lappeenrannan johtavien virkamiesten esille nostama kuntien maksuosuuksien ristiriita oli esillä jo maakuntahallituksen käsitellessä ja päättäessä talousarvioesitystään Silloin kukaan lappeenrantalainen maakuntahallituksen jäsen (kok, SDP, ps, vihr) ei nostanut asiaa esille eikä kannattanut pienempiä kuntien maksuosuuksia. Maakuntahallituksella olisi ollut vielä mahdollisuus muuttaa kuntien maksuosuusesitystään klo 10 alkaneessa kokouksessaan, joka oli ennen Lappeenrannan

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ kaupunginvaltuuston kokousta. Maakuntahallitus ei kuitenkaan muuttanut esitystään, vaikka hieman keskustelikin ristiriidasta Lappeenrannan näkemykseen. Mielestämme asiasta on noussut aivan liian suuri ongelma, jossa perimmäiset syyt lienevät aivan muualla kuin luottamushenkilöiden äänestyskäyttäytymisessä. Luottamushenkilöinä olemme pikemminkin pyrkineet saattamaan asian parhaimpaan mahdolliseen lopputulokseen heikentämättä maakunnan keskuskaupungin Lappeenrannan ja maakunnan muiden kuntien välistä luottamusta tai yhteistyötä. Toivomme että hyvä yhteistyö ja luottamus ovat myös kaikkien tahtotila. Antaessamme pyynnöstä tämän selvityksemme kaupunginhallitukselle kysymme samalla, onko kaupunginhallitus pyytänyt maakuntaliiton hallituksen lappeenrantalaisilta jäseniltä vastaavaa selvitystä kyseiseen asiaan liittyen. Samoin myös, onko kaupunginhallitus pyytänyt maakuntaliiton hallituksen lappeenrantalaisilta jäseniltä selvitystä miksi he eivät ole vieneet eteenpäin valmisteluun kaupunginhallituksen määräystä koskien vuoden 2017 kuntien maksuosuuksia. Senkin asian maakuntahallitus olisi tarvittaessa pystynyt käsittelemään ja tuomaan esittelystä maakuntavaltuuston kokoukseen. Ko. asiasta on luottamushenkilöille lähetetty ( päivätty) sähköpostilla kaupunginjohtajan allekirjoittama noudattamiskirje, joka perustuu kaupunginhallituksen määräyspäätökseen Ko. asian samoin kuin vuoden 2018 maksuosuusasiankin olisi ehtinyt käsitellä maakuntahallituksen kokouksessa Mikäli kaupunginhallitus ei ole pyytänyt lappeenrantalaisilta maakuntahallituksen jäseniltä selvityksiä kyseisiin asioihin, niin kysymme Miksi? Mielestämme on kohtuullista ja oikeudenmukaista saada myös heiltä selvitys asioihin. Asiaan liittyvät päätökset: 1. Mh pykälä 159: talousarviovalmistelun lähetekeskustelu (kuntakierrokset). 2. Kuntajohtajien kokous : maakuntaliiton talousarvio / kuntien maksut. 3. Mh pykälä 189: päätös kuntien maksuosuuksista ja talousarvioesitys. A.Helmisen esitys, ei kannat. 4. Kh TAE 1. käsittely (paperit )

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Kh TAE 2. käsittely 6. Kj:n paimenkirje (päivätty ), vuoden 2017 Lpr:n maksuosuus olisi euroa 7. Kh TAE 3. käsittely 8. Mh klo 10. Ei muutosesityksiä talousarvioon 2018 eikä v maksuosuuksiin 9. KV klo MV Keskustelua, muutosesitys, äänestys Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee selvityksen tiedoksi. Päätös Asia jätettiin pöydälle ja päätettiin pyytää asian johdosta Kuntaliiton lakiasian osastolta arviointi ja toimintaohjeet, miten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tulee menetellä luottamustehtävässään tai virkatoimessa kun kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto on antanut kaupunginvaltuuston päättämien konserniohjeiden perusteella omistajaohjauslinjauksen yksittäiseen asiaan. Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 28 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Liitteet 1. Suomen Kuntaliiton lausunto: omistajaohjauksen linjaukset ja niiden sitovuus Esittelijän ehdotus Kuntaliiton lausunto on liitteenä. Merkitään selvitys ja Kuntaliiton lausunto tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Juha Turkia esitti jäsen Jani Mäkelän kannattamana, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunginvaltuusto erottaa Etelä-Karjalan maakuntavaltuustoon valitsemansa luottamushenkilöt. Erottamisen peruste on se, etteivät jäsenet Ari Torniainen, Jari Karhu ja Karoliina Ahtiainen nauti Lappeenrannan kaupunginvaltuuston luottamusta. Asiaan liittyen kuntalain 34 :ssä mainitaan seuraavaa: Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Juha Härkönen esitti puheenjohtaja Risto Kakkolan kannattamana, että asia jätetään viikoksi pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu esitys asian jättämisestä pöydälle, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat, että asia jätetään pöydälle, äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä yhdeksän (9) kaupunginhallituksen jäsentä (Arola, Hänninen, Härkönen, Kakkola, Kiljunen, Kukkonen, Munnukka, Puolakka, Pykäläinen)) äänestivät JAA ja kaksi (2) kaupunginhallituksen jäsentä (Mäkelä, Turkia)) EI Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen päättäneen jättää asian viikoksi pöydälle. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Liitteet 1. Suomen Kuntaliiton lausunto: omistajaohjauksen linjaukset ja niiden sitovuus 2. Riitta Munnukan eriävä mielipide kaupunginhallituksen pykälä 42 Esittelijän ehdotus Merkitään selvitys ja Kuntaliiton lausunto tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Anneli Kiljunen teki Tapio Arolan kannattamana seuraavan muutosesityksen: Kaupunginhallitus pitää erittäin vakavana Ari Torniaisen, Jari Karhun ja Karoliina Ahtiaisen toimintaa maakuntavaltuustossa päätettäessä kuntien maksuosuuksista. Toiminta oli kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston yksimielisten päätösten ja omistajaohjauksen vastaista. Kaupunginhallitus edellyttää, että jatkossa toimitaan kaupungin päätösten ja omistajaohjauksen mukaisesti. Lappeenrannan kaupunki järjestää tarvittaessa luottamushenkilöille koulutusta omistajaohjauksesta ja sen merkityksestä. Asia viedään tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Edelleen asiasta käydyn keskustelun aikana Juha Turkia esitti Jani Mäkelän kannattamana, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunginvaltuusto erottaa Etelä-Karjalan maakuntavaltuustoon valitsemansa luottamushenkilöt. Erottamisen peruste on se, etteivät jäsenet Ari Torniainen, Jari Karhu ja Karoliina Ahtiainen nauti Lappeenrannan kaupunginvaltuuston luottamusta. Asiaan liittyen kuntalain 34 :ssä mainitaan seuraavaa: Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Pyydettyjen puheenvuorojen tultua käytetyksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi esittelijän esityksestä poikkeavaa esitystä ja niistä on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi ensin siten, että ne jotka kannattavat Anneli Kiljusen esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Juha Turkian esitystä äänestävät EI. Tämän jälkeen äänestetään siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat ensimmäisen äänestyksen voittanutta esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa, on ensimmäisen äänestyksen voittanut esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Ensimmäisessä äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä (Arola, Hänninen, Härkönen, Hasari, Kiljunen, Räsänen, Puolakka, Pykäläinen), 2 EI-ääntä (Turkia, Mäkelä) ja 1 kaupunginhallituksen jäsen äänesti tyhjää (Munnukka). Toisessa äänestyksessä annettiin 1 JAA-ääni (Munnukka), 7 EIääntä (Hänninen, Härkönen, Hasari, Kiljunen, Räsänen, Puolakka, Pykäläinen) ja 3 kaupunginhallituksen jäsentä äänesti tyhjää (Arola, Mäkelä, Turkia). Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen Anneli Kiljusen tekemän esityksen. Merkittiin, että Riitta Munnukka jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on pöytäkirjan liitteenä. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Lausunnon antaminen Skinnarilan Siirtolapuutarhayhdistys ry:n sääntömuutoksesta Liittyy asiahallinnan asiaan: K/1326/ /2017 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo Johanna Liitteet 1. Uudet säännöt 2. Voimassa olevat säännöt Skinnarilan Siirtolapuutarhayhdistys ry:n lausuntopyyntö Olemme Skinnarilan Siirtolapuutarhayhdistys ry:ssä päättäneet muokata sääntöjämme nykyistä toimintaamme vastaaviksi. Voimassa olevien sääntöjemme mukaan sääntöjen muutoksiin on pyydettävä Lappeenrannan kaupungin lausunto. Liitteenä on uudet sääntömme lausuntoanne varten. Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n työvaliokunnan päätös Suomen Siirtolapuutarhaliitto ry:n työvaliokunta on sähköpostikokouksessaan hyväksynyt sääntömuutoksen. Konsernihallinnon lakiasioiden arvioita sääntömuutoksesta Yleistä Konsernihallinnon lakiasiat on arvioinut yhdistyksen uudet säännöt suhteessa yhdistyksen voimassa oleviin sääntöihin ja yhdistyslakiin.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Vertailua nykyisiin sääntöihin Kysymys on yhdistyksen sääntöjen kokonaisuudistuksesta, jossa säännöt on jäsennelty ja kirjoitettu käytännössä kokonaan uudelleen. Sisällöllisesti sääntöihin on tehty muutoksia, joista keskeisimmät koskevat - yhdistyksen johtokunnan muuttamista yhdistyksen hallitukseksi ja sen jäsenmäärän vähentämistä yhdellä jäsenellä, - yhdistyksen siirtymistä yhteen kokoukseen eli vuosikokoukseen ilman syksyllä pidettävää valmistavaa vuosikokousta, - yhdistyksen toimielinten tehtävämäärittelyjä, tehtävien määrittelyä ei kaikilta osin ole enää sisällytetty sääntöihin ja - sääntöjen muuttamiseen liittyvän Siirtolapuutarhaliitto ry:n ja Lappeenrannan kaupungin hyväksymismenettelyn poistamista. Lappeenrannan kaupungin kannalta olennaisin muutos on yhdistyksen sääntöjen muuttamiseen liittyneen kaupungin hyväksymismenettelyn poistaminen. Voimassa olevien sääntöjen 8 :n 12 momentin mukaan sääntöjen muutos on alistettava Siirtolapuutarhaliitto ry:n ja Lappeenrannan kaupungin hyväksyttäväksi. Uusista säännöistä tämä kohta on poistettu. Kaupungingeodeetin lausunto Lappeenrannan kaupungin Maaomaisuuden hallinnan näkökulmasta sääntöjen muutoksiin ei jatkossa tarvita kaupungin hyväksyntää. Siirtolapuutarhapalstojen maanvuokrasopimuksissa on sovittu tarpeelliset asiat kaupungin ja vuokralaisten kesken. Yhdistyslain säännösten huomioiminen Uusien sääntöjen tarkastelussa suhteessa yhdistyslain säännöksiin voidaan tehdä seuraavat havainnot ja suositukset: - Sääntöjen 6 Tilit ensimmäinen lause olisi suositeltavaa kirjoittaa muotoon Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. - Sääntöjen 8 Vuosikokous kohtaan 10 olisi suositeltavaa lisätä maininta toiminnantarkastajien ja tilintarkastajien

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ toimikaudesta. Varatoiminnantarkastajia lienee tarkoitettu valittavaksi vain yksi, teksti tulisi korjata tältä osin. - Sääntöjen 9 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen viimeiseen kappaleeseen olisi suositeltavaa lisätä maininta lakkauttamisesta seuraavasti: Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, yhdistyksen varat on. Lakiasioiden näkemyksen mukaan yhdistyksen uudet säännöt ovat kaupungin hyväksyttävissä. (EI) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa lausuntonaan Skinnarilan Siirtolapuutarhayhdistys ry:lle, että sääntömuutos on kaupungin osalta hyväksyttävissä. Samalla kaupunginhallitus toimittaa yhdistyksen huomioitavaksi edellä esittelytekstissä olevat suositukset. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Skinnarilan Siirtolapuutarhayhdistys ry/ pj Juha Vuorela

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Aloite kunnialaatan kiinnittämisestä Raatihuoneen seinään pormestari Otto Johannes Lundsonin muistoksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/64/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunkineuvos Heikki Järvenpään aloite : Otto Johannes Lundson ( s ) on Lappeenrannassa vaikuttanut itsenäisen Suomen syntyhistoriaan kuulunut merkkihenkilö. Johannes Lundson oli Lappeenrannan kaupungin pormestari ja uudelleen Hän joutui lähtemään virastaan Venäjän sortotoimien johdosta 1903, mutta palasi tehtäväänsä kolme vuotta myöhemmin. Väliaikana hän toimi asianajajana ja Pohjoismaiden Osakepankin Lappeenrannan konttorin esimiehenä. Pormestarikauden jälkeen hän siirtyi Viipuriin ja valittiin kansanedustajaksi vuonna Lundson oli Eduskunnan puhemies 1917 ja valtiovarainvaliokunnan kuten myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Lundson johti puhetta 6. joulukuuta 1917 pidetyssä Eduskunnan täysistunnossa, jossa hyväksyttiin Suomen itsenäisyysjulistus äänin Puhemieskauden jälkeen Lundson toimi valtiovarainministerinä Vennolan I hallituksessa. Hän osallistui myös kunnallispolitiikkaan pankinjohtajatehtäviensä ohella Viipurissa ja Helsingissä. Esitän, että kaupunginhallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimiin muistolaatan kiinnittämiseksi pormestari Lundsonin entisen

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ työpaikan seinään ja näin kunnioittamaan merkittävän lappeenrantalaisen elämäntyötä. Museotoimen lausunto 23.1: Otto Johannes Lundson (s Leppävirta, k Salo) valmistui varatuomariksi Hän toimi Lappeenrannan pormestarina , Välivuosina Lundson toimi asianajajana ja vuodesta hän oli Pohjoismaiden Osakepankin Lappeenrannan konttorin esimies. Vuosina hän toimi saman pankin Viipurin konttorin esimiehenä. Lundson oli porvarissäädyn edustajana valtiopäivillä vuosina Hänet valittiin Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä Nuorsuomalaisten puolueen kansanedustajaksi vuonna Hän toimi eduskunnan puhemiehenä 6. joulukuuta 1917 eduskunnan täysistunnossa, jossa hyväksyttiin Suomen itsenäisyysjulistus. Lisäksi poliittinen ura jatkui valtionvarainministerinä ja ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana seuraavina vuosina. Kunnallispoliittinen ura jatkui Viipurissa ja Helsingissä. Aloitteessa ehdotetaan, että Raatihuoneen seinään kiinnitetään muistolaatta, joka kertomaan Otto Johannes Lundsonin historiallisesta merkityksestä niin Lappeenrannan kaupungin pormestarina kuin valtakunnan poliitikkona itsenäisen valtion alkutaipaleella. Lappeenrannan museoilla ei ole huomautettavaa hankkeesta. Muistolaatta lisää tietoisuutta kaupungin historiasta ja sen nivoutumisesta henkilöiden kautta valtakunnalliseen kehitykseen juuri Suomen valtion itsenäistymisen alkutaipaleella. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus antaa Lappeenrannan Kuntakiinteistöt Oy:lle tehtäväksi teettää museotoimen antamien ohjeiden mukainen kunnialaatta pormestari Otto Johannes Lundsonin muistoksi ja kiinnittää se Raatihuoneen seinään arvoiselleen paikalle. Konsernihallinnon tehtäväksi annetaan järjestää asianmukainen laatan julkistustilaisuus toukokuun loppuun 2018 mennessä. Päätös Hyväksyttiin.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Uuden kiinteistötoimitusten uskotun miehen valitseminen paikkakunnalta poismuuttavan tilalle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/374/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Pertti Hintsasen sähköpostiviesti 25.1: Kunnasta muuton takia joudun luopumaan MML uskotun miehen tehtävästä alkaen. Kiinteistönmuodostamislain 6 :n mukaan kunnanvaltuuston tulee valita kuntaan uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään. Näin ollen uskotun miehen tulee olla Lappeenrannassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan uskottuna miehenä. Uskotuksi mieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Uskottuna miehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään virallinen syyttäjä, asianajaja taikka muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö. Tasaarvolain vaatimus koskee myös uskottujen miesten valintaa.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Kaupunginvaltuusto on valinnut kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi tälle valtuustokaudelle seuraavat 10 henkilöä: Mustapää Sari Hintsanen Pertti Autio Aki Bincl Annika Abdelhak Mustapha Kiesi Jari Hirvonen Eija Behm Sami Piironen Milla Riihelä Joni Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus toteaa, että, että paikkakunnalta pois muuttavan Pertti Hintsasen kiinteistötoimitusten uskotun miehen tehtävä päättyy ja esittää kaupunginvaltuustolle, että hänen tilalleen tehtävään valitaan uusi henkilö. Päätös Hyväksyttiin ja esitetään tilalle Timo Haimilaa. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Valtuustoaloite peruskoululaisten ilmaisesta joukkoliikenteestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1217/ /2017 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 7 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Kalevirta Timo Joukkoliikennepäällikkö Hirvonen Olli etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite: selvitys peruskoululaisten mahdollisuudesta maksuttomaan julki Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää mahdollisuuden tarjota peruskoululaisille maksuttoman julkisen liikenteen. Selvityksessä tulee huomioida ne kustannukset, joita kaupunki jo nyt maksaa koululaisten matkoista sekä koulujen käyttämät bussimatkat mm. uimahalleihin tai vierailukohteisiin. Maksuton joukkoliikenne peruskoululaisille voitaisiin toteuttaa ensin vaikka kokeiluna, kuten Mikkelissä on tehty. Valtuustoaloitteesta ja sen ehdotuksista on laadittu taustamuistio, joka on oheismateriaalina. Selvityksen perusteella Esitetystä ilmaislipusta aiheutuisi Lappeenrannan kaupungille välittöminä kustannuksina ja asiakastulon menetyksinä /vuosi samalla kun saataisiin uutta

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ joukkoliikennematkaa. Näin yksittäisen lisämatkan hinnaksi kaupungille tulisi 5,58 /matka. Lisäksi joukkoliikennerahoitukseen syntyisi vuotuinen rahoitusvaje kun koulut eivät maksaisi jatkossa koulumatkalippujen käytöstä korvausta. Nykytasoisen joukkoliikenteen ylläpitämiseksi tarvittaisiin vuosittain lisämääräraha. Koulujen ja hallinnon lisätyömäärän laskennallinen arvo on noin /vuosi. Joukkoliikenteen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon suosiminen, johon aloitekin tähtää, on mitä kannatettavinta. Aloitteen ympäristövaikutukset jäävät kuitenkin pieniksi, sillä suurin osa saavutettavista joukkoliikenteen lisämatkoista tehdään nykyisin jalkaisin tai polkupyörällä ja varsinkin haja-asutusalueella henkilöautolla. Jos vuorotarjontaa lisätään, VTT:n Lipaston lukuihin perustuen voidaan todeta, että maaseutuliikenteessä päästään todella harvoin tilanteeseen, jossa joukkoliikenneautolla päästäisiin henkilöautoa matalampiin energiankulutuksiin ja sitä kautta päästöihin/henkilö. Esitetty malli ei lisää koululaisten tasa-arvoa, sillä erityisesti harrastus- ja vapaa-ajan matkojen osalta hyöty kohdistuisi lähinnä paikallisliikennealueella asuville. Haja-asutusalueella on lähinnä koulumatkaliikennettä, joka ei mahdollista illalla tai viikonloppuna tapahtuvia harrastusmatkoja. Mikäli 32 (1. vyöhykkeellä) maksavaa juniorin 30 pv korttia pidetään kalliina, voidaan sen hintaa alentaa kaupungin kannalta huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin jos siirrytään ilmaismatkoihin. Lisäksi peruskoululaisten ilmaismatkoihin liittyy Lappeenrannassa erityinen riski, että opiskelijat kokevat uudistuksen epäoikeudenmukaisena. Lappeenrannassa opiskelijoita on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Mikkelissä. Aloitteessa viitataan Mikkeliin, jossa peruskoululaisten ilmaislipun jakelu- ja seurantaprosessi on Lappeenrannan nykyiseen koululippujärjestelmään verrattuna työläämpi. Keskeinen ero on se, että Lappeenrannassa uudet kortit voidaan perustaa koko peruskouluaikaa varten ja vain muutokset matkustusoikeuksiin korjataan näiden vuosien aikana. Mikkelissä prosessi tehdään vuosittain. Välilliset työkustannukset kouluissa ja hallinnossa arvioidaan noin euroksi/vuosi.

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Esittelijän ehdotus Eri maissa on kokeiltu useissa kaupungeissa ilmaista joukkoliikennettä ja useimmat kokeilut ovat päättyneet kustannusten ja ongelmien vuoksi. Tällä hetkellä tiedossa on Tallinnan ilmainen joukkoliikenne, joka koskee vain kaupungin asukkaita. Yksi keskeisimpiä ongelmia kustannusten lisäksi on ollut joukkoliikenteen arvostuksen lasku ja sen tuomat lieveilmiöt. Kansainväliset kokemukset voidaan tiivistää siten, että ilmaisuus ei toimi, mutta joukkoliikenteen tulee olla edullista ja houkuttelevaa. Tehtyjen selvityksen perusteella voidaan todeta, että aloitteella ei saavuteta siinä perusteluna esitettyjä tavoitteita ja toteutusmalli olisi kaupungille ja veronmaksajille saavutettavaan hyötyyn nähden kallis (5,58 /matka). Ehdotuksesta joukkoliikenteeseen syntyvä budjettivaje ( = ) olisi 53,5 % joukkoliikenteen hankintaan käytettävästä summasta. Tämä jouduttaisiin kompensoimaan joko lisärahoituksella, muiden lippujen hintoja korottamalla tai liikennetarjontaa karsimalla. Näin merkittävä muutos pitäisi käsitellä osana joukkoliikennepoliittisen ohjelman päivitysprosessia. Jos näin suuri summa olisi käytettävissä Lappeenrannan joukkoliikenteen kehittämiseen, rahan käyttö tulisi arvioida ohjelmassa asetettujen kehitystarpeiden toteutumisen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Ajatus ilmaismatkoista kokeiluna ei ole suositeltava, koska mahdollinen palaaminen nykymalliin aiheuttaisi mahdollisten kokeilusta syntyvien ongelmien lisäksi vielä saavutetun edun poistamisesta johtuvat ongelmat. Turvallisempi malli olisi edetä askel kerrallaan toteuttaen esitettyjä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Kaupunkikehityslautakunta esittää edellä olevan vastauksenaan Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän jättämään, peruskoululaisten maksuttoman julkisen liikenteen selvittämistä koskevaan valtuustoaloitteeseen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite: selvitys peruskoululaisten mahdollisuudesta maksuttomaan julki 2. Taustamuistio peruskoululaisten ilmaiset joukkoliikennematkat Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Täytäntöönpano Kaupunginvaltuusto

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloite metsäalueen suojelemiseksi Uus- Lavolassa Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1219/ /2017 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Willberg Juha Oheismateriaali 1. Ympäristötoimen lausunto valtuustoaloitteeseen Uus-Lavolan metsäalueen suojelemiseksi 2. Kaavoitustilanne; valtuustoaloite metsäalueen suojelemiseksi Uus-Lavolassa Valtuustoaloite : Aloite metsäalueen suojelemiseksi Uus-Lavolassa Uus-Lavolan ja Ruoholammen välissä sijaitsee pääasiassa kaupungin omistuksessa oleva laaja, monimuotoinen metsäalue. Siellä viihtyvät ulkoilijoiden ohella liito-oravat, sillä puusto on moni-ikäistä ja -lajista. Alueella on potentiaalia muodostua vielä nykyistä monimuotoisemmaksi luontokohteeksi ja luontoarvoiltaan rikkaaksi virkistysalueeksi, jos sen annetaan kehittyä rauhassa. Esitämme suojeltavaksi metsäaluetta (oheinen kuva, alue punaisella), jota voidaan myös laajentaa alueen pohjoispuolelle kaupungin omistamiin metsiin. Valmistelussa olevassa osayleiskaavaluonnoksessa virkistysalueeksi merkittyyn alueeseen ei kohdistu rakentamispaineita. Jos ympäröivän alueen asutus tulevaisuudessa lisääntyisikin, metsän virkistysarvo korostuu entisestään, kun käyttäjiä on enemmän. Lähiluonnon merkitys ihmisille

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Mahdollisuus luonnossa liikkumiseen on tärkeää kaupunkialueen asukkaille. Jo 20 minuuttia viherympäristössä riittää alentamaan verenpainetta. Luonnon monimuotoisuus lisää terveyshyötyjä, sillä eliöstöltään rikkaassa luonnossa liikkuminen vähentää allergiaa ja muita tulehduksellisia sairauksia sekä lisää henkistä hyvinvointia. Elävät lähiluontokohteet voidaan rinnastaa terveyttä edistäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, vieläpä erittäin edullisiin sellaisiin. Luonnollinen lähimetsä on parhaimmillaan oikea terveysmetsä! Virkistysnäkökulmasta metsä toimii parhaiten silloin kun metsässä ollessaan ei näe rakennettua ympäristöä - "metsän sisällä". Tällaiset virkistysarvot on tärkeää huomioida kaupunkiluontoalueiden hoitosuunnitelmissa. Kapeillakin metsäalueilla tiheä reunapuusto voi parantaa metsän virkistysarvoa ja nimenomaan laajoja metsäalueita ei saa kaventaa liiaksi. Hyvä virkistysmetsä on laaja, monimuotoinen ja vaihteleva, ja parhaimmillaan se yhdistää alueita verkostoksi, jossa pidemmätkin ulkoilulenkit ovat mahdollisia. Suojelualueen ja virkistyskäytön yhteensovittaminen? Suojelu tukee metsien virkistyskäyttöä, josta hyvänä esimerkkinä toimii Vantaa. Kaupunki on suojellut yli tuhat hehtaaria metsiään osin tiiviin ja kasvavan väestön asutusalueiden keskellä. Vantaa on myös pyrkinyt lisäämään lähimetsien arvostusta ja käyttöä lähimetsä -teemavuodella, jolloin se on järjestänyt retkiä, istuttanut lisää metsää, palkannut lähimetsäoppaita ja jopa lisännyt suojellun metsän määrää entisestään. Lappeenranta voisi tehdä esitetylle suojelualueelle luontopolun infokyltteineen, joissa kerrotaan luonnon merkityksestä ihmisille sekä eri lajien ja varsinkin lahopuun merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. Alue toimisi koulujen ja päiväkotien opetuskohteena, myös leikin ja luovuuden lähteenä, sekä yleisempänä ympäristötietoisuuden lisääjänä Green Lappeenranta ja Green reality -hengessä. Virkistysmetsien arvot- mittaaminen ja vahvistaminen Metsien arvoa mitataan usein vain niiden puuston taloudellisena arvona. Jos metsää ei hakata, se nähdään helposti menetettynä tulona. Virkistysalueilla metsien arvo on kuitenkin nimenomaan monipuolisessa puustossa (tai maapuuna luontoarvoja

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ lisäämässä) ja sen luomassa luontoympäristössä marjastus-, sienestys- ja ulkoilumaastona. Täysi-ikäisessä metsässä erilaiset pien puuston hoitotoimenpiteet ja harvennukset käyvät lopulta tarpeettomiksi, kun luonnollisen uudistumisen myötä metsä hoitaa itse itsensä, kuten on tehnyt jo vuosituhansien ajan. Esimerkiksi Vantaalla turhia pien puuston hakkuita on vältetty epätaloudellisena toimintana ja virkistysalueiden on annettu kehittyä luonnontilaisena. Käytännössä on päästy win-win -tilanteeseen. Suojeltujen metsien käsittely Suojelualueilla on mahdollista kaataa polkujen läheltä vaaralliset, esimerkiksi toisiinsa nojaavat puut metsään lahopuiksi tai siirtää sinne polulle kaatuneet puut. Näin tehdään mm. ulkoilijoiden suosimissa suojelluissa luontokohteissa kuten kansallispuistoissa. Suojelualuetta muodostettaessa ja tarkempaa rajausta tehdessä kuullaan myös lähialueen asukkaiden mielipiteet huomioiden heidän näkemyksensä muutoksista tonttien ja teiden välittömässä läheisyydessä. Esitämme, että kaupunki päättää tehdä Uus-Lavolan metsäalueesta virkistyskäyttöön tarkoitetun suojelualueen. Ripeästi toimimalla toimenpide ehtii vielä Suomi 100- lahjaksi. Kaupunkikehityslautakunnan käsittely : Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Puurtinen Riitta Metsätalouspäällikkö Laukas Risto Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto valtuustoaloitteeseen Uus-Lavolan metsäalueen suojelemiseksi 2. Kaavoitustilanne; valtuustoaloite metsäalueen suojelemiseksi Uus-Lavolassa

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Oheismateriaali 1. Valtuustoaloite Uus-Lavolan ja Ruoholammen välissä olevan metsäalueen suojelemiseksi Aloite Valtuustoaloitteessa esitetään Uus-Lavolan metsäalueen suojelua virkistyskäyttöön sekä metsän poluille infokylttejä. Suojelua perustellaan metsien merkityksellä alueen asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Edelleen esitetään, että kaupunki perustaisi alueelle luontopolun kyltteineen, joissa kerrotaan metsien merkityksestä ihmisten terveydelle ja sekä lahopuun merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkisuunnittelun lausunto Valtuustoaloitteessa suojeltavaksi esitetyn metsäalueen luonto- ja virkistysarvojen säilyminen on turvattavissa yleis- ja asemakaavoituksella. Alueella on vireillä oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka perustuu kattaviin ja ajantasaisiin luonto- ja maisemaselvityksiin. Selvitysten tarkastelualue käsittää koko keskustaajaman länsialueen. Vireillä olevassa yleiskaavassa alue on varattu lähivirkistysalueeksi (VL), jonka sisällä on kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo-3, luo-5). Lisäksi pääosa alueesta on merkitty arvokkaaksi harjualueeksi (ah). Oikeusvaikutteinen yleiskaava on vahvistuttuaan pohjana asemakaavamuutoksille ja metsäsuunnitelmille. Suojelutavoitteiden toteuttamisen kannalta nähtävillä olleen osayleiskaavaehdotuksen merkinnät ovat riittävät ja tarkoituksenmukaiset. Varsinaisia luonnonsuojelualueita (SL) ei ole tarpeen osoittaa yleis- eikä asemakaavoissa. SL-merkinnällä osoitetaan vain luonnonsuojelulain nojalla perustettuja tai perustettaviksi tarkoitettuja luonnonsuojelualueita. Yleiskaavan roolia alueen maankäytön suunnittelussa korostaa myös se, että pääosa suojeltavaksi esitetystä alueesta on tällä hetkellä vahvistetun asemakaavan ulkopuolella. Jatkossa kaupungin tavoitteena on siirtyä valtuustokausittain päivittyvään osayleiskaavaan keskustaajamien alueella. Jatkuvasti päivittyvän yleiskaavan tavoitteena on auttaa hahmottamaan paremmin, miten kaupunki toimii kokonaisuutena, sekä ohjata tarkempaa suunnittelua. Ensimmäisen jatkuvasti päivittyvän yleiskaavan, Green Lappeenranta osayleiskaavan, yhtenä tavoitteena on tutkia ja turvata yhtenäinen sekä toimiva

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ viheralue ja ekologinen verkosto keskustaajamien alueella. Viheralueverkoston osina tutkitaan ja arvotetaan niin virkistyskäytön tarpeet kuin luontoarvotkin yleiskaavatarkkuudella. Suunnittelua tarkennetaan myöhemmin laadittavien asemakaavojen avulla. Ympäristötoimen lausunto Ympäristötoimi puoltaa esitystä Uus-Lavolan metsän suojelemiseksi itäisen suppa-alueen osalta, joka on esitetty osayleiskaavaan luo-5 alueeksi. Suojeltavan suppa-alueen ja asutuksen väliin tulisi jättää suojelematon vaiheuttumisvyöhyke (noin 20 m). Luo- 5 merkintä osayleiskaavassa jo sinällään rajoittaa metsän käyttöä ja turvaa alueen monimuotoisuuden ja alueen suojelutarpeet riittävästi. Muilta osin aluetta hoidettaisiin taajamametsäsuunnitelman mukaisesti. Ympäristötoimi puoltaa esitystä luontopolkujen infokylttien pystyttämiseksi. Maaomaisuuden hallinnan lausunto Suojeltavaksi ehdotettu alue on pinta-alaltaan noin 30 hehtaaria ja sitä on hoidettu teknisen lautakunnan vuonna 2014 hyväksymän taajamametsäsuunnitelman ja voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavamääräyksissä todetaan, että alueen metsiä hoidetaan virkistysmetsinä ja puistometsinä. Valtuustoaloitteessa olevan alueen puuston keski-ikä on 76 vuotta. Mäntyä ja kuusta on alueella yhtä paljon ja lehtipuita noin 15 % puustosta. Puustoa on yli 200 kiintokuutiota hehtaarilla. Puuston kasvu on 3 % eli jo selvästi iän takia alentunut. Taajametsäsuunnitelmassa tämän alueen hakkuiden pinta-ala on noin kahdeksan hehtaaria ja hakkuumäärä noin 500 kiintokuutiometriä kymmenessä vuodessa eli noin 50 kuutiota vuodessa. Puusto kasvaa noin 200 kuutiota vuodessa. Hoitotöitä on tehty vuonna 2017 yhteensä 5,5 hehtaarin alalla ja tarkoitus on tehdä vuonna 2018 vielä kahdella kuviolla (noin 3 ha). Hoitotöiden yhteydessä on huolehdittu polkuverkoston kunnosta ja poistettu vaaralliset puut. Pienpuuston hoito- ja harvennushakkuut parantavat alueen virkistyskäyttöä sekä lisäävät marja- ja sienisatoa. Myös asutusalueen reunametsien harventaminen asukkaiden toiveiden perusteella on tarpeellista ja lisää selvästi asumisviihtyvyyttä. Suojeltavaksi esitetyn alueen metsikkökuviot on hoitoluokiteltu ja hoitoluokat jakaantuvat seuraavasti: C1 Lähimetsä 2.8 ha, C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 13,7 ha ja S Suojelumetsä 13,5 ha. S-

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Esittelijän ehdotus luokkaan on merkitty kuviot, joiden maaperä on kaavalla suojeltu ja nämä kuviot on myös jätetty pääosin kaikkien hoito- ja hakkuutoimenpiteiden ulkopuolelle suunnittelukaudella Joillekin kuvioille on merkitty pienpuuston hoitoa ja joillekin kevyttä harvennusta. Nämä hoito- ja hakkuutoimenpiteet palvelevat hoitoluokituksen mukaista käyttöä. Alueella on myös pieni peltokuvio, joka säilytetään avoimena, joten se tuo alueelle omalta osaltaan monimuotoisuutta. Maaomaisuuden hallinta katsoo, että koko valtuustoaloitteessa esitetyn alueen suojeluun ei tässä vaiheessa ole tarvetta. Taajama-alueella olevien metsien suojelu on tarkoituksenmukaista ratkaista alueen kaavoituksen yhteydessä kokonaistarkasteluna, johon asukkaat pääsevät vaikuttamaan. Vastaus valtuustoaloitteeseen Esitetystä Uus-Lavolan metsäalueesta suojellaan tässä vaiheessa ns. itäinen suppa-alue. Suppa-alueen ja asuintonttien väliin jätetään vaihettumisvyöhyke (noin 20 m), jota hoidetaan taajamametsäsuunnitelman mukaisesti, kuten loppuosaakin esitetystä alueesta. Osa alueen metsistä säilyy maisemaltaan avoimempana retkeily- ja virkistyskäyttöalueena. Suojeltava suppa-alue taasen muun metsän sisäosassa lisää alueen arvoa ja monimuotoisuutta. Maaomaisuuden hallinta aloittaa kesällä 2018 ns. terveys/luontopolkujen suunnittelun ja rakentamisen kaupungin metsäalueille. Samassa yhteydessä suunnitellaan ja toteutetaan tälle Uus-Lavolan metsäalueelle yhtenevät opasteet yhdessä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kanssa. Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa valtuustoaloitteeseen edellä olevan lausunnon. Päätös Hyväksyttiin. Esittelijän ehdotus Merkitään tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Päätös Hyväksyttiin.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Viranhaltijapäätökset Esittelijän ehdotus Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätökset LPR/334/ /2018 Edustajan nimeäminen Etelä-Karjalan maakunnalliseen liikennejärjestelmätyöryhmään. LPR/317/ /2018 Vieraanvaraisuuden osoittaminen European Multi Twinningkokouksessa LPR/377/ /2018 Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätös Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle myönnetyn määrärahan käytöstä Päätökset ovat kokonaisuudessaan nähtävinä kokouksessa. Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Tiedoksi merkittävät Saapuneet päätökset Saapuneet pöytäkirjat Esittelijän ehdotus LPR/1351/ /2017 Opetus-ja kulttuuriministeriön päätös opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden sekä kuntayhtymille, rekisteröidyille yhteisöille ja säätiöille myönnettävän rahoituksen tarkistamisesta vuodelle (AK) LPR/343/ /2018 Opetus-ja kulttuuriministeriön päätös perusopetuslaissa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2017 ohjaustuntien laskennallista määrää koskeva oikaisu. (AK) 349/ /2018 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymispäätös Liikennevirasto on hyväksynyt tiesuunnitelman: Maantien (Mätöntie) parantaminen välillä Ylijärvi kunnan raja, Lappeenranta. (JW) Kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Etelä-Karjalan liitto /Maakuntahallituksen pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. (JW) Merkitään tiedoksi Päätös Hyväksyttiin.

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 4/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 37-39, 41, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 40, 42, 43 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 40, 42, 43 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa