Helsingin kaupunki Esityslista 25/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 25/2013 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 15:30 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat Puheenjohtaja

2 Helsingin kaupunki Esityslista 25/2013 Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 3 Kaupunkisuunnitteluviraston henkilörekistereitä koskeva päätösvalta 3 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Pöydälle Koskelan varikon suunnittelukilpailun asemakaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet (a-asia) 2 Laajasalon tontteja 49080/3, 5 ja 7 sekä katu- ja puistoalueita koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 12228) (a-asia) 3 Herttoniemenrannan Laivalahdenkaari 1 asemakaavan muutosehdotus (nro 12235) (a-asia) 4 Herttoniemenrannan Reginankuja 3 asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12234) (a-asia) 5 Pöydälle Oulunkylän tontin 28148/7 asemakaavan muutosehdotus (nro 12225) (b-asia) Poikkeamishakemus (Kamppi, Albertinkatu 29) (b-asia) 38 7 Poikkeamishakemus (Ullanlinna, Jääkärinkatu 8) (b-asia) 42 8 Poikkeamishakemus (Itäkeskus, Kauppakartanonkatu 7) (b-asia) 46 PUHEENJOHTAJA 1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 52

3 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho

4 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi seuraavan kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen sekä asemakaavaosaston ilmoituksen. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Roihupelto) korttelin nro tonttien nro 4, 8-11 ja 17 asemakaavan muutoksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro (Roihupellon metrovarikon laajennus) mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. (HEL ) asemakaavaosasto Asemakaavaosaston ilmoitus Kontulan ostoskeskuksen tarkistetusta kaavaluonnoksesta järjestetään keskustelutilaisuus torstaina klo Kontula-talossa (Symppis). Kaavaa valmistelee arkkitehti Kaisa Karilas, puhelin , sähköposti kaisa.karilas@hel.f. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Katja Sulkko, hallintosihteeri, puhelin: katja.sulkko(a)hel.fi

5 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Vp/3 3 Kaupunkisuunnitteluviraston henkilörekistereitä koskeva päätösvalta HEL T Päätösehdotus päättänee, että hallintopäällikkö vastaa kaupunkisuunnitteluviraston kameravalvontajärjestelmän henkilörekisteriin liittyvästä päätösvallasta ja siihen liittyvistä tehtävistä ja että liikennesuunnittelupäällikkö vastaa liikenneonnettomuusrekisteriin liittyvästä päätösvallasta ja siihen liittyvistä tehtävistä liitteenä olevien rekisteriselosteiden mukaisesti. Lautakunta päättänee, että hallintopäällikön tehtäviin kuuluu kaupunkisuunnitteluviraston kameravalvontajärjestelmän osalta ja liikennesuunnittelupäällikön tehtäviin liikenneonnettomuusrekisterin osalta päättää rekisteriselosteen laatimisesta, rekisterin käytöstä, tietosisällön ja käyttötarkoituksen määrittelystä, käyttöoikeuksien myöntämisestä, rekisteröidyn informoinnin ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta, tietojen korjaamisesta sekä tietojen luovuttamisesta, päättää rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta, päättää rekisterin suojaamisesta ja tietoturvan järjestämisestä, arkistoinnista ja hävittämisestä, huolehtia, että kameravalvontajärjestelmää käytetään asianmukaisesti, mm. tarkistaa käyttöoikeudet tarvittaessa, huolehtia tietojärjestelmän tietosuojauksesta, sekä huolehtia, että järjestelmän käyttö ohjeistetaan ja että käyttäjille annetaan riittävä koulutus. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, että kaupunkisuunnitteluviraston kiinteistötietorekisteri, johon kerättiin ennen Östersundomin alueen kuntaliitosta Etelä-Sipoon ja Kaakkois- Vantaan alueiden kiinteistötietoja, hävitetään. Rekisteriä käytettiin seudun maaomistuksen ja kiinteistöjaotuksen seurantaan maankäytön suunnittelua varten. Kiinteistötietorekisteri ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellinen, koska maankäytön suunnittelun tarve perustui Helsingin kaupungin valtiolle osoittamaan lunastushakemukseen, joka koski alueita Etelä-Sipoossa ja Kaakkois- Vantaalla. Esittelijä

6 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Vp/3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävänä rekisterinpitäjänä on määritellä, ketkä viraston viranhaltijat käytännössä tehtäviinsä liittyen ovat vastuussa rekisterinpitoon liittyvästä päätösvallasta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Liitteenä olevissa rekisteriselosteissa on kuvattu muun muassa rekisterien tietosisältö ja käyttötarkoitus. Henkilötietolain 34 :n mukaan henkilörekisteri, joka ei ole enää rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellinen, on hävitettävä, jollei siihen tallennettuja tietoja ole erikseen säädetty tai määrätty säilytettäviksi tai jollei rekisteriä siirretä 35 :ssä tarkoitetulla tavalla arkistoon. Ennen Östersundomin alueen kuntaliitosta kerättyjä Etelä- Sipoon ja Kaakkois-Vantaan alueiden kiinteistötietoja sisältävä kiinteistötietorekisteri ei ole enää tarpeellinen, ja siihen sisältyvät tiedot ovat saatavissa muista rekistereistä. Tällaista kiinteistötietorekisteriä ei ole säädetty tai määrätty säilytettäväksi eikä rekisteriä ole tarpeen siirtää arkistoon. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Mikko Aho Miia-Riina Holappa, lakimies, puhelin: miia-riina.holappa(a)hel.fi Liitteet 1 Kaupunkisuunnitteluviraston kameravalvontajärjestelmän rekisteriseloste 2 Liikenneonnettomuusrekisterin rekisteriseloste 3 Kiinteistötietorekisterin rekisteriseloste Tiedoksi Hallintopäällikkö Liikennesuunnittelupäällikkö Asiakaspalveluyksikkö/Uotinen Liikennejärjestelmätoimisto/Kivelä Östersundom-projekti/Laine

7 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/1 1 Koskelan varikon suunnittelukilpailun asemakaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet (a-asia) Pöydälle HEL T Ksv 0819_2, Koskelantie 39, Kustaa Vaasan tie, Valtimontie 2-6, karttaruutu H5 Päätösehdotus päättänee hyväksyä seuraavat asemakaavalliset lähtökohdat ja tavoitteet Koskelan varikosta järjestettävälle suunnittelukilpailulle. 1 Toiminnallisesti monipuolinen varikko-, toimitila- ja asuntoalue 2 Rakenne ja mitoitus 3 Ympäristön arvot 4 Kaupunkikuva Koskelan varikon alueesta suunnitellaan kantakaupunkiin liittyvä, mielenkiintoinen, toimiva ja toteutuskelpoinen kokonaisuus, jossa varikon lisäksi on asumista, toimitiloja ja puisto. Pääosa alueesta suunnitellaan varikko- ja toimitilakorttelialueeksi (KTY) (alueet 1 ja 2, osin 4), jolla sijaitsevat raitiovaunuhallit puretaan ja korvataan vaiheittain rakennettavalla uudella varikolla. Bussivarikkokäytöstä vapautuneeseen kaarihalliin ja uuden raitiovaunuhallin päälle voidaan osoittaa tilaa vievän kaupan tiloja yhteensä enintään k-m². Koskelantien ja Valtimontien varrelle suunnitellaan k-m² asuinkerrosalaa (AK) alueille 3 ja 4. Valtimontien alueelle 3 suunnitellaan neljä viisikerroksisia ja Koskelantien alueelle 4 neljä kuusikerroksia asuinkerrostaloja. Asuinkortteleiden ja osittain puiston alle suunnitellaan maanalaisia pysäköintitiloja säilyttäen puuston ja puiston pääosin maanvaraisena. Kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat, arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnittelemat kaarihalli ja asuinrakennus sekä. Annalan kentän ympäristö ovat rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita. Koskelan varikon itäpuolella sijaitseva Annalan puisto on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä (RKY 2009).

8 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/1 5 Liikenne ja pysäköinti 6 Ympäristön häiriötekijät Esittelijä Lähtökohdat Alueiden 3 ja 4 asuntokorttelit suunnitellaan siten, että ne muodostavat luontevan jatkon Koskelantien varren asuntokortteleille, joihin kuuluvat olennaisina osina Olympiakylän ja Kisakylän asuntoalueet. Korttelialueen kokonaisuudesta rakentuu kantakaupunkiin saapumista ilmentävä kaupunkinäkymä. Uusi raitiovaunuhalli suunnitellaan ulkoiselta ilmeeltään julkisen rakennuksen edellyttämällä vaatimustasolla. Sen noin 500 metriä pitkät julkisivut jäsennetään arkkitehtuurin ja taiteen keinoin. Varikon ja kaupan tilojen tulee yhdessä muodostaa näyttävä, ympäröivää kaupunkirakennetta täydentävä kokonaisuus. Hallin kannen päälle suunniteltavat rakennukset suunnitellaan asteittain korottuvasti Valtimontieltä hallin koillispäätyyn. Koskelan varikon käyttövarmuutta parannetaan yhdistämällä varikko vararaiteella Kunnalliskodintien kautta Käpylän raideverkkoon. Jalankulun ja pyöräilyn reitti kehitetään sujuvammaksi Annalan puiston ja Arabianrannan suuntaan. Ajo- ja huoltoliikenne johdetaan alueelle Koskelantieltä ja Valtimontieltä. Pysäköinti sijoitetaan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Pysäköinti mitoitetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien ohjelukujen mukaisesti. Uuden raitiovaunuvarikon käyttöön suunnitellaan 150 autopaikkaa. Suunnittelussa tulee varautua yleiskaavan mukaisen Pasilan väylän toteuttamiseen. Asuntokorttelit suunnitellaan melu- ja ilmanlaatuselvitysten pohjalta tehtyjen asuinrakennusten sijoittelun, pohjakerrosten käyttötarkoituksen ja rakennusten seinä-, ikkuna- ja parvekerakenteiden ja piha-alueiden suunnitteluohjeiden mukaisesti. Katualueen varrelle sijoittuvien huoneistojen tulee olla läpitalon huoneistoja. Rakennusten ilmanvaihto tulee järjestää rakennusten kattotasolta. Maanomistus ja kaavoitustilanne Helsingin kaupunki omistaa koko alueen. Maakuntakaavassa ja 2. vaihemaakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta.

9 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/1 Helsingin yleiskaavassa 2002 Koskelan varikkotontti on työpaikkaaluetta. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Annalan urheilukenttä ja sen ympäristö, on yleiskaavassa kerrostalovaltaista asunto- ja toimitila-aluetta. Helsingin yleiskaavassa 2002 ja maanalaisessa yleiskaavassa on tilavaraus tunneloidulle Pasilanväylälle, jonka suuaukko on Koskelan varikon kohdalla Kustaa Vaasan tiellä. Tunneliväylän osa on suunniteltavan varikkorakennuksen alapuolella. Pasilanväylän yleissuunnitelma on vuodelta Väylän rakentamisesta ei ole tehty päätöstä. Asemakaavassa vuodelta 1951 Koskelan varikkotontti 24/954/1 on yleisten rakennusten korttelialuetta, jolle saadaan rakentaa liikennelaitoksen halleja ja huoltorakennuksia sekä asuntoja liikennelaitoksen henkilökuntaa varten, jonka asuminen paikalla on välttämätöntä. Osa Valtimontien puoleista aluetta on asemakaavassa puistoaluetta ja Annalan kenttä urheilualuetta. Suunnittelukilpailun järjestäminen Liikennelaitos-liikelaitos (HKL) järjestää kiinteistöviraston kanssa Koskelan varikosta suunnittelu- ja toteutuskilpailun käyttäen kilpailullista neuvottelumenettelyä. Kilpailulla haetaan Koskelan varikkoalueen kehittäjää, jonka kanssa solmitaan kokonaisvastuullinen sopimus yksityisten ja HKL:n käyttöön tulevien osien toteuttamisesta. Toteuttaja sitoutuu alueeseen ja sen kehittämiseen ja toteuttamiseen pitkällä tähtäyksellä. Kaupunkisuunnitteluvirasto osallistuu asiantuntijana kilpailun valmisteluun ja arviointiin ja laatii alueelle voittaneen ehdotuksen perusteella asemakaavanmuutoksen. Kilpailualue käsittää Kustaa Vaasantien, Koskelantien ja Valtimontien rajaaman alueen. Kilpailu on suunniteltu aloitettavaksi sen jälkeen kun kaupunginvaltuuston on hyväksynyt HKL:n uuden varikon hankesuunnitelman. Tavoiteaikataulun mukaan kilpailu ratkaistaan vuoden 2014 aikana. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: martin.bunders(a)hel.fi Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, melu- ja ilmanlaatuselvitykset, puhelin: heikki.halva(a)hel.fi Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin:

10 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/1 Liitteet jaakko.heinonen(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri, puhelin: seija.narvi(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi 1 Sijaintikartta 2 Maankäytön periaatteet 3 Liikenne, kunnallistekniikka ja ympäristöhäiriöt 4 Liikennemeluselvitys 5 Ilmanlaatuselvitys Päätöshistoria Pöydälle HEL T Ksv 0819_2, Koskelantie 39, Kustaa Vaasan tie, Valtimontie 2-6, karttaruutu H5 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Osmo Soininvaara: Pyydän asian pöydälle Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: martin.bunders(a)hel.fi Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, melu- ja ilmanlaatuselvitykset, puhelin: heikki.halva(a)hel.fi Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: jaakko.heinonen(a)hel.fi Seija Narvi, insinööri, puhelin: seija.narvi(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi

11 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 2 Laajasalon tontteja 49080/3, 5 ja 7 sekä katu- ja puistoalueita koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 12228) (a-asia) HEL T Ksv 2087_2, Gunillantie 2-6, 8a ja 8b, Reiherintien 9:n kaakkoispuoli Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo, Yliskylä) korttelin tonttien 3, 5 ja 7 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamisen nykyisellä kaupungin vuokratalotontilla. Gunillantien nykyiselle liiketontille voidaan sijoittaa uutta asuinkerrostalorakentamista, jonka maantasoon kadun varteen varataan myymälätilaa. Gunillantien ja Reiherintien risteyksen tuntumassa oleva viheralue muutetaan asuinkerrostalotontiksi. Rakennusoikeuden lisäys on yhteensä k-m², mikä luo edellytykset lisätä asukasmäärää noin 650:lla. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Laajasalon Yliskylän eteläosassa Gunillantien ja Reiherintien varsilla. Lähtökohdat Kaavoitustilanne Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta. Alueen korttelialueilla ovat voimassa asemakaavat vuosilta 1983 ja Tontti 49080/3 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), asuinkerrosalaa on k-m². Tontti 49080/7 on autopaikkojen

12 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 Alueen yleiskuvaus korttelialuetta (LPA) ja tontti 49080/5 liikerakennusten korttelialuetta (KL), jolla on rakennusoikeutta 900 k-m² (e = 0,06). Puisto- ja katualueilla ovat voimassa asemakaavat vuosilta 1968 ja Helsingin kaupunki omistaa alueen. Asemakaavan muutoksen sisältö ja perustelut Kallioisella tontilla 49080/3 on vuonna 1969 valmistuneita 4 5- kerroksisia asuintaloja, joissa on pääosin maanpäällinen kellarikerros. Autopaikat ovat maantasossa ja rakennusten talleissa. Gunillantien varressa on vuonna 1975 valmistunut yksikerroksinen liikerakennus, jossa on päivittäistavarakauppa. Gunillantien ja Reiherintien risteyksen tuntumassa on noin kahdesta yhdeksään metriä viereisiä katualueita ylempänä oleva kallioinen viheralue, jossa on harvahkoa puustoa. Svanströminkujan itäpuolella ja Reiherintien pohjoispuolella on pientalotontteja. Reiherintien ja Gunillantien välisellä alueella on suhteellisen laaja asuinkerrostalojen korttelialue, jota on viime vuosina lisärakennettu. Tonttien 49080/3 ja 5 eteläpuolella on Gunillankujan iso rivitalotontti. Alue tukeutuu Laajasalon keskuksen ja Herttoniemen, tulevaisuudessa myös Kruunuvuorenrannan palveluihin. Alueen puusto on mäntyvaltaista. Maasto on muodoiltaan vaihtelevaa. Nykyiset rakennukset tontilla 49080/3 muodostavat väljiä suurkortteleita, joiden useimmista asunnoista on näkymiä talojen väliin jääville laajoille puistomaisille ja kallioisille pihoille. Avokallioilta avautuu paikoitellen näkymiä merelle. Alueella ei ole rauhoitettuja tai arvokkaita luontokohteita. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytyksiä täydennysrakentamiselle Laajasalon hyvien palveluiden, virkistysalueiden ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Rakentamismahdollisuuksia on osoitettu nykyisen vuokratalotontin lisäksi sen viereiselle liiketontille ja puistoalueelle, jotka on esitetty muutettavaksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Täydennysrakentaminen perustuu kaupungin käynnistämään täydennysrakentamiskampanjaan. Tonteille 49080/12 ja 13 voidaan rakentaa viisi seitsemänkerroksista ja yksi kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo sekä yksi kolmikerroksinen rivitalo. Niille tyypillinen avoin korttelirakenne säilyy. Täydennysrakentamisen autopaikat on osoitettu pysäköintilaitoksiin, muuten pysäköintijärjestelyt säilyvät ennallaan. Tontilla olevien

13 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 Liikenne Ympäristöhäiriöt asuinkerrostalojen kerrosalat ja kerrosluvut on tarkistettu nykytilanteen mukaisiksi. Tontilla 49080/11 sijaitsevan liikerakennuksen tilalle voidaan rakentaa kahdeksankerroksinen asuintalo. Sen maantason kerrokseen, kadun varteen varataan 500 k-m² myymälätiloja varten. Lisäksi tontin eteläosaan voidaan rakentaa viisikerroksinen asuintalo. Reiherintien ja Gunillantien väliselle alueelle suunnitellulla tontilla 49076/16 on päädytty viisikerroksiseen rakentamiseen, joka vastaa alueella vallitsevaa kerroslukua. Samoin tontin pistetalojen kokonaisuus säilyttää näkymiä. Tontille on osoitettu rakennusalat viittä asuinkerrostaloa ja pihakannen alaista pysäköintilaitosta varten. Pihakansi sijoittuu pääosin nykyisen kallion korkeudelle. Uudisrakennusten parvekejulkisivujen materiaaleista ja väreistä on annettu määräyksiä. Asuinkerrostalojen korttelialueiden pinta-ala on 7,5 hehtaaria, jolla on kerrosalaa yhteensä k-m², joten keskimääräiseksi tehokkuudeksi muodostuu e = 0,85. Täydennysrakentamisen johdosta uutta asuntokerrosalaa on k-m². Tästä k-m² sijoittuu uudelle tontille 49076/16. Tontille 49080/7 saa sijoittaa tonttien 49080/6 ja 11 autopaikkoja. Alueen kautta saadaan johtaa huoltoajo siihen rajoittuville tonteille. Tontit liittyvät ympäröivään katuverkkoon Gunillantiellä, Reiherintiellä ja Svanströminkujalla. Gunillantien itäpään liikennemäärä on tällä hetkellä noin ja Reiherintien ajoneuvoa vuorokaudessa. Kruunuvuorenrannan valmistuessa Gunillantien liikennemäärä lisääntyy noin 600 ajoneuvolla. Asemakaavan liikennesuunnitelmassa on pääpaino joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja jalankulun ratkaisuissa. Katu mitoitetaan siten, että siinä mahtuu kohtaamaan kaksi linja-autoa. Pysäköinti sijoitetaan syvennyksiin ja pyöräliikenteelle tulee omat yksisuuntaiset pyöräkaistat. Gunillantien nykyinen bussipysäkki muuttuu nk. hidastepysäkiksi. Nykyisin alueelta kulkee liityntäbussilinja Herttoniemen metroasemalle, jatkossa myös Kruunuvuorenrantaan. Reiherintien ja Gunillantien liikenteestä aiheutuu melua katujen välittömään läheisyyteen, missä myös ohjearvotaso ulkona ylittyy. Liikennemelua alueella on tarkasteltu melumallilla, jossa on varauduttu

14 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 Asemakaavamuutoksen vaikutukset Toteutus Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Gunillantien liikennemäärän kasvuun. Sen mukaan suunniteltujen asuinrakennusten yhteydessä on leikkiin ja oleskeluun soveltuvia pihaalueita, joilla alitetaan melutason ohjearvot ulkona. Asemakaavassa on annettu liikennemelua ja hiukkaspäästöjä koskien ääneneristävyysmääräys, parvekkeiden lasitusmääräys ja tuloilman ottokohtaa koskeva määräys. Asemakaava-alueen välittämässä läheisyydessä korttelissa on aiemmin toiminut kiinteistöyhtiön lämpökeskus. Asemakaavamuutos, joka olisi mahdollistanut uuden huippulämpökeskuksen ja polttoainevaraston sijoittamisen alueelle, on rauennut tämän asemakaavaehdotuksen valmistelun aikana kesällä Siten lämpökeskuksesta ja polttoainevarastosta aiheutuvia riskejä ei ole ollut tarvetta arvioida. Uusia asuntoja rakennetaan hyvien julkisten liikenneyhteyksien varteen, monipuolisten palvelujen ja laajojen virkistysalueiden lähelle. Alue muuttuu kaupunkimaisemmaksi, korostaen Kruunuvuorenrantaan johtavan Gunillantien asuntokadun luonnetta. Alue säilyy kuitenkin varsin väljänä. Vaikka uudisrakentamiselle osoitetut tontit ovat maastonmuodoiltaan vaihtelevia, liikkumisen esteettömyys toteutuu. Tonttien 49080/12 ja 13 suurkortteleiden keskeiset väljät, puistomaiset ja kallioiset pihat säilyvät. Istutettava alue supistuu tontilla 49080/11, mutta sen etelä-, länsi- ja itärajojen tuntumaan sekä tontin 49076/16 itärajalle ja tontin 49080/13 pysäköintilaitoksen itäpuolelle kadun varteen on annettu kaavamääräys puin ja pensain istutettavista alueista. Kaavaehdotus luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle. Kadun varren täydennysrakentaminen lisää sosiaalista kontrollia. Kaavan asuintoiminnot tuottavat ympäröivään liikenneverkkoon lisää noin 550 ajoneuvoa vuorokaudessa. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää louhintaa ja johtosiirtoja. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa johtosiirroista noin euroa. Kiinteistövirasto neuvottelee tonttien vuokralaisten kanssa kaavamuutoksen toteuttamisesta.

15 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. HEKA-Laajasalo Oy on teettänyt tonttien 49080/12 ja 13 alustavan maankäyttöluonnoksen saatuaan kaupunginhallituksen konsernijaostolta kaikkia kaupungin kiinteistöyhtiöitä koskevan kehotuksen täydennysrakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Tontin 49080/11 viitesuunnitelmat ovat rakennuksen liiketoiminnan harjoittajan teettämiä. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavaprosessin aikana on järjestetty yksi keskustelutilaisuus ja valmisteluaineisto on ollut nähtävänä myös Laajasalon kirjastossa. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä asianomaisten hallintokuntien sekä Helsingin Energian ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY Vesihuollon kanssa. Viranomaisten kannanotot kohdistuivat kaavaluonnoksen meluntorjuntatoimiin, tulvareittien huomioimiseen suunnittelussa, lumen lähiläjitykseen ja asuntotonttien autopaikkojen tonttikohtaiseen erittelyyn kaavaselostuksessa. Ympäristökeskuksen ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Rakennusviraston kannanotto ei aiheuttanut toimenpiteitä, koska alueella kadut toimivat tulvareitteinä ja koska lumilogistiikkaa tulisi tarkastella tätä asemakaavaa laajemmalla alueella ja koska autopaikat on suunniteltu kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän autopaikkojen laskentaohjeen mukaisesti, varaten kadunvarsipaikat vieras- ja asiointipysäköintiin. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 10 mielipidettä, joista 2 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 8 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

16 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 Jatkotoimenpiteet Saapuneet mielipidekirjeet ovat liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat rakennusoikeuden ja kerrosten suuriksi koettuihin määriin, rakennusalojen etäisyyteen naapureihin muun muassa näköyhteyden ja varjostusvaikutuksen kannalta, elinympäristön heikentämiseen, liikenteen haitalliseksi koettuun ohjaamiseen Svanströminkujalta, alueen luonnon ja maiseman rauhallisuuteen ja kauneuteen sekä kallioihin puuttumiseen, päivittäistavarakaupan toimintaedellytyksiin, raitiotien linjauksiin, kaavamateriaalin ristiriitaisuuksiin, työmaa-aikaisiin louhinnan räjäytystöihin, suunnittelun yleisiin tavoitteisiin ja periaatteisiin, täydennysrakentamisen hallintamuotoihin sekä huoleen alueellisesta eriarvoistumisesta. Samassa yhteydessä esitettiin myös vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja. Mielipiteet on vuorovaikutuksessa otettu huomioon niin, että Gunillantien ja Reiherintien välisen uuden asuintontin kerrosluku on viisi aiemman IV VIII sijasta ja sen asuntokerrosala on vähennetty k-m²:stä k-m²:iin. Tontista 49080/11 on teetetty puustokartoitus, jonka perusteella näkymien muutos ei aiheuta merkittävää haittaa. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan ja ympäristökeskuksen, Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Petteri Erling, arkkitehti, puhelin: petteri.erling(a)hel.fi Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, kemikaaliturvallisuus, puhelin: kaarina.laakso(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, liikennemelu- ja ilmanlaatukysymykset, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi

17 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 Liitteet Otteet Maija Rekola, liikenneinsinööri, puhelin: maija.rekola(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Havainnekuva, Tilastotiedot 7 Ilmakuvasovitus idästä 8 Ilmakuvasovitus lännestä 9 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 10 Mielipidekirjeen lähettäneet -luettelo 11 Mielipidekirjeet 12 Laajasalon tontteja 49080/3, 5 ja 7 sekä katu.- ja puistoalueita koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 12228) - osa päätöshistoriaa Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 6 Liite 9 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Rämö Päätöshistoria Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Laajasalon Gunillantien-Svanströminkujan alueen asemakaavaluonnoksesta. Suunnittelualueeseen kuuluvat kerrostalotontti osoitteessa Gunillantie 2 6 (49080/3), liikerakennustontti osoitteessa Gunillantie 8a (49080/5), autopaikkatontti osoitteessa Gunillantie 8b (49080/7) ja puistoalue Gunillantien ja Reiherintien risteyksen tuntumassa sekä katualueita.

18 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asuntorakentamisen edellytysten lisääminen Laajasalon hyvien palveluiden, virkistysalueiden ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Täydennysrakentaminen hyvien liikenneyhteyksien ja olemassa olevan infrastruktuurin varrelle on myös rakennusviraston mielestä kannatettavaa ja suotavaa. Asemakaavaluonnoksessa lisätään tonttien rakennusoikeutta ja tämän lisäksi Gunillantien ja Reiherintien kulmassa sijaitsevan puistometsän kohdalle osoitetaan uutta asuinrakentamista. Laajasalon länsiosan aluesuunnitelmassa vuosille todetaan, että kyseisellä alueella on maisemallista arvoa, mutta ei juurikaan käyttöarvoa. Alue on vaikeasti saavutettavissa ja se mielletään jo nyt viereisten tonttien jatkeeksi. Kaavaselostukseen on kirjattu, että tonteilla syntyvät hulevedet tulee imeyttää maaperään ja hidastaa niiden virtausta maan pinnalla mahdollisimman paljon. Rakennusvirasto kannattaa sitä, että hulevesiä pyritään imeyttämään paikallisesti. Rakennusviraston teettämän hulevesien tulvareittien tarkasteluun perustuvan selvityksen mukaan Suomensuontien päästä alkaa kevyen liikenteen väylää pitkin Gunillankujan suuntaan topografiatarkasteluun perustuva tulvareitti, joka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Lumilogistiikan tehostamista kaupungeissa tutkivassa diplomityössä (Anna Keskinen, Aalto-yliopisto, 2012) todettiin, että kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin keino lumen poisviennissä on lumen lähisiirto. Lumen lähiläjitykseen varatut paikat on hyvä pohtia jo asemakaavavaiheessa. Lumimassojen määrää ja niiden tilantarvetta on mahdollista arvioida etukäteen. Gunillantien asuinalueen täydennysrakentaminen johtanee tilanteeseen, jossa nykyisiä väliaikaisia lumenläjitysalueita jää pois käytöstä rakentamisen takia. Kaavatyön tässä vaiheessa viimeistään tulee selvittää alueen lumilogistiikkaa. Rakennusvirasto esittää, että lumen läjitystä palvelevat alueet osoitetaan asemakaavan laadinnan yhteydessä. Tonttien maanalaisten rakenteiden tilantarve tulee ottaa huomioon myös lumilogistiikassa. Kaavaselostuksessa ei ole eritelty asuintonttien eikä -talojen parkkipaikkojen tonttikohtaisia lukumääriä. Paikkojen selkeä ja suora tonttikohtainen erittely kaavaselostuksessa parantaa asemakaavan toteuttamista. Rakennusviraston huolenaiheena on, että lisääntyvä pysäköintitarve purkaantuu hallitsemattomasti katu- ja viheralueelle. Liikennemäärien lisääntyessä Gunillantiellä niin sanottu villi pysäköinti saattaa vaarantaa sekä kadun käyttöturvallisuutta että vaikeuttaa kadun yllä- ja kunnossapitoa.

19 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/2 Lisätiedot Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: birgitta.rossing(a)hel.fi Jenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: jenna.i.ikonen(a)hel.fi

20 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/3 3 Herttoniemenrannan Laivalahdenkaari 1 asemakaavan muutosehdotus (nro 12235) (a-asia) HEL T Ksv 3363_3, Laivalahdenkaari 1, karttaruutu J4 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) korttelin sekä tori- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella rakentamaton yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä puistikoksi, jota Petter Wetterin tien kevyen liikenteen raitti ja asuntotontilla sijaitsevat aukiomaiset kulkuväylät ympäröivät. Alueen yhteenlaskettu rakennusoikeuden määrä on k-m², mistä k-m² on varattu monikäyttötiloja varten. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Herttoniemenrannan keskellä osoitteessa Laivalahdenkaari 1. Lähtökohdat Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta Kaavan mukaan muutoksen kohteena oleva tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Tontin rakennusoikeuden määrä on k-m² ja enimmäiskerrosluku 3. Tontilla on runsaasti yleiselle jalankululle varattuja alueita. Muutosalueeseen kuuluu lisäksi tontin pohjoispuolelle kaavoitettu katuaukio ja jonkin verran muita katualueita.

21 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/3 Asemakaavan muutoksen sisältö ja perustelut Asemakaavamuutoksen vaikutukset Tontti on kaupungin omistuksessa. Tontille on voimassa olevassa kaavassa suunniteltu rakennettavan monitoimitalo mm. kirjaston, sosiaalitoimen ja aikuisopetuksen tiloja varten. Toteutukseen johtavaa hanketta ei vuosien varrella ole kuitenkaan syntynyt. Alue sijaitsee Herttoniemenrannan ytimessä vastapäätä ala-asteen koulua, jonka yhteydessä toimii urheiluhalli ja hammashoitola. Alue on kaupunkikuvallisesti keskeinen. Kortteli on rakentamaton ja tilapäiskäytössä noin 125 autopaikan pysäköintikenttänä. Kentällä ei sijaitse tonttien autopaikkavelvoitteeseen kuuluvia paikkoja. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuin- ja liikerakentaminen ja julkisten aukio- ja puistotilojen toteuttaminen pitkään rakentamattomana olleeseen kortteliin. Tarpeettomaksi osoittautunut yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja puistikoksi (VP), jota Petter Wetterin tien kevyen liikenteen raitti ja asuntotontilla sijaitsevat aukiomaiset kulkuväylät ympäröivät. Rakennusoikeuden määrä tontilla on yhteensä k-m², josta asuinrakennusoikeuden määrä on korkeintaan k-m² ja monikäyttötilan vähintään k-m². Tonttitehokkuus on e = 1,98. Kaavamääräykset ohjaavat vaihtelevaan rakennusten massoitteluun, ylimpiä kerrostasoja sijaitsee useammalla eri tasolla. Asuntojen suurin kerroslukema vaihtelee neljän ja seitsemän välillä. Asuntopihat sijaitsevat osin maan tasossa ja osin 1-kerroksisen rakennusosan kattoterassilla. Petter Wetterin tie koulun ja liikuntahallin edustalla muutetaan kaavassa nykyistä käyttöä vastaten jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoliikenne on osin sallittua. Asemakaavan muutos lisää Herttoniemenrannan asuntotarjontaa aivan kaupunginosan ytimessä. Kaavamuutos mahdollistaa korttelin rakentamisen valmiiksi ja laadukkaan, hyvään ilmansuuntaan avautuvan julkisen ulko-oleskelutilan toteuttamisen sekä kauppojen, ravintoloiden ja muiden liiketilojen sijoittumisen kaupunginosan kannalta keskeiselle paikalle. Muutos poistaa mahdollisuuden julkisen palvelurakennuksen toteuttamiseen Herttoniemenrannan ytimeen. Asuinrakennusten pohjakerroksessa olevien monikäyttötiloja on kuitenkin mahdollista käyttää myös julkisina palvelutiloina.

22 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/3 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Uudisrakennukset muodostavat varjostavaa vaikutusta ja sulkevat kadun toisella puolella olevien asuntojen nykyisiä näkymiä, mutta kaavassa osoitetuilla massoitteluratkaisuilla osa nykyisistä naapuriasuntojen näkymistä säilyy joko uusien rakennusten ohi tai yli. Tontti toimii tällä hetkellä väliaikaisena pysäköintialueena Herttoniemenrannan asukkaille. Pysäköintipaikoista on alueella pulaa, joten Laivalahden puistotien varteen on pyritty lisäämään mahdollisimman paljon uusia pysäköintipaikkoja. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa arviolta euroa. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa. Luonnosta koskeva keskustelutilaisuus pidettiin Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä asianomaisten hallintokuntien sekä Helsingin Energian, Helen Sähköverkon ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY:n kanssa Sosiaali- ja terveysvirasto toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Herttoniemen alueen julkisten palveluiden mahdollisiin kehittämistarpeisiin on varauduttu metroaseman korttelia koskevassa asemakaavan muutoksessa. Ympäristökeskus katsoo, että kadun puoleiset parvekkeet tulee lasittaa melutason ohjearvojen saavuttamiseksi. Kaavoituksen yhteydessä tulee lisäksi huomioida pintamaan mahdollinen kunnostustarve. Ympäristökeskuksen kannanotto on otettu kaavaehdotuksen valmistelussa huomioon. Rakennusvirasto painottaa kannanotossaan vaakatasoisten hallintorajojen aiheuttamia hankaluuksia. Kannanoton johdosta asemakaavaa on kaavaluonnosvaiheen jälkeen muokattu siten, että kiinteistön maanalaisten tilojen yläpuolella ei ole kaupungin katu- tai puistoalueita. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä.

23 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/3 Jatkotoimenpiteet Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 8 mielipidettä, joista 5 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 3 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa. Saapuneet mielipidekirjeet ovat liitteenä. Suurinta huomiota mielipiteissä kohdistettiin koulun edustan ja koululle suuntautuvan liikenteen turvallisuuteen. Lisäksi mielipiteitä kohdistettiin mm. julkisten palveluiden sijoittumiseen Herttoniemessä, julkisten palvelutilojen rakentamiseen muutosalueella, liiketilojen rakentamiseen ja niiden hyviin ja huonoihin vaikutuksiin, naapuritaloista avautuviin näkymiin, rakennusten massoitteluun ja korkeuteen ja pysäköinnin järjestelyihin. Mielipiteet on otettu kaavoitustyössä huomioon koulun edustan liikenneratkaisuissa ja varaamalla koulutaksiliikenteelle lisätilaa Laivalahden puistotiellä. Asuintontille on mahdollista rakentaa useampaan maanalaiseen tasoon pysäköintilaitos myös ulkopuolisten käyttäjien tarpeisiin. Pohjakerrosten monikäyttötiloihin on mahdollista sijoittaa myös julkisia palvelutiloja. Rakennukset eivät muodosta kortteliin yhtenäistä muuria ja kaavamääräykset ja muut kaavan ratkaisut ohjaavat vaihtelevaan massoitteluun. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, sosiaali- ja terveysviraston, opetusviraston, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim

24 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/3 Lisätiedot Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: mikko.naveri(a)hel.fi Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, maaperän pilaantuneisuus, puhelin: kaarina.laakso(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, liikenteen ympäristövaikutukset, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Maija Rekola, liikenneinsinööri, puhelin: maija.rekola(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, kuntatekniikka, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Havainnekuva, Tilastotiedot 7 Vuorovaikutusraportti, Mielipidekirjeen lähettäneet -luettelo 9 Mielipidekirjeet 10 Herttoniemenrannan Laivalahdenkaari 1 asemakaavan muutosehdotus (nro 12235) -osa päätöshistoriaa Otteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 6 Liite 7 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus/Rämö Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta korttelin tontille 1 osoitteessa Laivalahdenkaari 1. Tontille suunnitellaan asuinrakentamista, liiketiloja ja julkista puistikkoa.

25 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/3 Asemakaavaluonnosta on valmisteltu päivätyn osallistumisja arviointisuunnitelman mukaan. Tontti on rakentamaton ja sitä käytetään tilapäisenä pysäköintialueena. Tontille on voimassa olevassa kaavassa suunniteltu rakennettavan Herttoniemenrannan monitoimitalo, jonka on tutkittu sisältävän tiloja mm. kirjaston, sosiaali- ja terveystoimen ja aikuisopetuksen tarpeisiin. Monitoimitalon toteuttamiselle ei ole syntynyt hanketta. Herttoniemen alueen julkisten palveluiden mahdollisiin keskittämistarpeisiin on varauduttu metroaseman korttelia koskevassa asemakaavan muutoksessa. Sosiaali- ja terveysvirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen. Lisätiedot Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Herttoniemenrantaan, osoitteeseen Laivalahdenkaari 1 laaditusta asemakaavaluonnoksesta. Alue sijaitsee Herttoniemenrannan ytimessä vastapäätä alakoulua, jonka yhteydessä toimii urheiluhalli ja hammashoitola. Alue on huomattavan keskeinen ollen useiden katuakseleiden ja muiden liikkumisreittien päätteenä tai niiden varrella. Asemakaavan muutoksella rakentamaton katuaukio ja yleisten rakennusten tontti 43270/1 muutetaan kahdeksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja niiden välissä sijaitsevaksi puistikoksi, jota aukiomaiset kulkuväylät ympäröivät. AK-tonteille on mahdollista rakentaa asuntojen (6 700 k-m2) lisäksi yhteensä k-m2 monikäyttötilaa. Korttelin yksikerroksisen osan päälle on suunniteltu viherkatto eli piha asukkaille. Petter Wetterin tien osa, joka sijaitsee koulun ja liikuntahallin edustalla, muutetaan kaavassa nykyistä käyttöä vastaten jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi. Rakennusvirasto pyytää ottamaan huomioon seuraavat seikat asemakaavan valmistelutyössä: Asemakaavaan on merkitty asemakaava-alueella oleva Petter Wetterin tien osuus kevyen liikenteen raitiksi, jolla pelastusajoneuvojen ajo on otettava huomioon (pp/h). Tämä kevyen liikenteen raitin osuus kadusta

26 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/3 tulee nimetä uudelleen väärinkäsitysten välttämiseksi. Tämän lisäksi raitin mitoituksessa on varmistettava kahden puurivin tarvitsema kasvutila, varsinkin niissä kohdissa, joissa sekä koulu että uudet rakennukset sijaitsevat heti raitin vieressä. Vaakatasoiset hallintorajat on rakennusvirastossa todettu muun muassa kansirakenteiden kantavuussäädösten ja epäselvien ylläpitovastuiden takia erittäin ongelmallisiksi kaikkien osapuolten kannalta. Rakennusviraston kanta on, että korttelialueiden välissä oleva alue puistikoineen ja väylineen tulee kuulua korttelialueeseen ja se tulee toteuttaa puistikkomaisema pihana, jossa tarvittavat julkiset kulkureitit ovat rasitteena. Kaavamerkintä puisto (VP) sekä sitä ympäröivät jalankululle ja pyöräilylle varattu katu (pp) tulee poistaa ja nämä alueet muuttaa kuuluvaksi osaksi asuin- ja liikehuoneistojen tontteja. Näin muodostettava piha palvelee asukkaiden lisäksi tarvittaessa rakennusten monikäyttötilojen toimintaa. Asuinkortteleiden pysäköinti on sijoitettu maanalaiseen pysäköintitilaan, jonka päälle on kaavailtu piazzamaista puistikkoa kevyenliikenteen kulkuväylineen. Alue tulee toteuttaa taloyhtiöiden omistukseen jäävänä alueena, jonka läpi osoitetaan rasitteena riittävät kevyen liikenteen yhteydet. Pihan haluttu ilme ja luonne voidaan varmistaa kaavamerkinnöin tai muulla tarkemmalla ohjeistuksella. Toteutus on tällöin teknisesti ja aikataulullisesti edullisempaa myös kiinteistölle kuin mitä se olisi, jos alue jäisi katu- ja puistoalueeksi. Katualueella vaadittavat kuormat ovat huomattavasti suuremmat kuin tonttialueilla. Kohdan ollessa katualueetta tulee koko alue riippumatta sen käyttötarkoituksesta, joka olisi ensisijaisesti jalankulku ja pyöräily, mitoittaa raskaammille liikennekuormille. Tämä tarkoittaa näin ahtaassa paikassa myös vastaavan mitoituksen ulottamista puistoalueelle. Jos alue jäisi puisto- ja katualueeksi, pysäköintihallin rakenteet tulee viedä riittävän syvälle, jotta kadun toteuttaminen ja kuivatuksen järjestäminen jälkeenpäin on mahdollista. Tämä tarkoittaa käytännössä vähintään metrin peitesyvyyttä parkkihallin kattorakenteiden ylimmästä pinnasta, jossakin tapauksessa kahden metrin. Tällöin myös pysyvät kuormat katolla kasvavat ja maatäyttöjen ja liikennekuormien huomioon ottaminen kiinteistöille kuuluvissa kansi- ja muissa rakenteissa tulee kiinteistöille myös kustannuksiltaan kalliimmiksi. Maatäyttöjen paksuus johtaa siihen, että ongelmaksi tulee myös ajoyhteyden järjestäminen kadulta. Halli joudutaan painamaan syvälle, kattorakenteet mitoittamaan raskaiden liikennekuormien takia paksummiksi ja hallin katon päälle järjestämään suojarakennekerrokset, ei ajoyhteydelle varattu tila riitä rampin hyvään

27 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/3 toteutukseen. Näiden mitoitusvaatimusten takia ramppi sijoittuisi osittain katualueelle, jotta sen kaltevuus olisi ajamiseen sopiva. Rakennusviraston mielestä ajoyhteys tulee järjestää niin, että ajoramppi ei jatku Laivalahden puistotielle. Pysäköintihallin rakenteet voidaan tuoda lähemmäksi lopullista maanpinnan tasoa sekä optimoida kuormituskesto käytettävän huoltoja pelastuskaluston sekä pelastusreittien ja alueiden käyttötarkoitusten mukaisesti silloin, kun alue toteutetaan osana rakennuksen tonttia. Tällöin kiinteistö säästää kustannuksissa ja kaavassa esitetty luiska parkkihalliin on helpommin toteutettavissa rakennuksen sisällä. Yhden toteuttajan rakentaessa myös reitit ja viheralueet saadaan koordinoidusti valmiiksi rakennusten valmistumisaikataulussa. Pysäköintihallin elinkaaren aikaiset ylläpitokustannukset tulevat pienemmiksi eikä kaupunki joudu osapuoleksi neuvoteltaessa hallin kunnon heikentyessä eteen tulevista korjauksista. Joka tapauksessa maanalainen pysäköintihalli tulee suunnitella ja mitoittaa siten, ettei luiskia tai siihen liittyviä muita rakenteita ulotu katualueelle. Lisätiedot Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: birgitta.rossing(a)hel.fi Jenna I Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: jenna.i.ikonen(a)hel.fi Ville Alajoki, projektinjohtaja, puhelin: ville.alajoki(a)hel.fi

28 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/4 4 Herttoniemenrannan Reginankuja 3 asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12234) (a-asia) HEL T Ksv 3363_2, Reginankuja 3, karttaruutu J4 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Herttoniemenranta) vesialueen asemakaavaehdotuksen ja korttelin tontin 1 ja katu- ja vesialueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella liike- ja julkisten rakennusten tontti muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaava mahdollistaa myös niemekkeen kiertävän rantaraitin valmiiksi rakentamisen, laiva- ja venepaikkojen lisäämisen sekä kahvilarakennuksen sijoittamisen niemen kärkeen. Asuintontin yhteenlaskettu rakennusoikeuden määrä on k-m2 ja katualueella sijaitsevan rantakahvilan 110 k-m2. Esittelijä Alueen sijainti Alue sijaitsee Herttoniemenrannassa osoitteessa Reginankuja 3. Lähtökohdat Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1996 ja kaavan mukaan muutoksen kohteena oleva tontti on liike- ja julkisten rakennusten korttelialuetta (KY). Tontin rakennusoikeuden määrä on k-m2 ja enimmäiskerrosluku 4. Läntinen laiturialue on jalankululle ja pyöräilylle varattua katua, jossa huoltoajo on sallittu. Muutosalue ulottuu osittain

29 Helsingin kaupunki Esityslista 25/ (52) Akp/4 myös asemakaavan (vuodelta 2002) vesialueelle. Pieni osa vesialuetta on asemakaavoittamatonta. Alue on kaupungin omistuksessa. Alue sijaitsee Laivalahden puistotiestä ja Reginankujasta muodostuvan kaupunkikuvallisen akselin päätteenä Tullisaarenselälle antavassa niemekkeen kärjessä. Naapurusto muodostuu 2000-luvun alussa rakennetuista 4-5-kerroksisista asuinkerrostaloista. Tontti on rakentamaton ja tilapäiskäytössä pysäköintikenttänä. Kentällä ei sijaitse tonttien autopaikkavelvoitteeseen kuuluvia paikkoja. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö ja perustelut Asemakaavamuutoksen vaikutukset Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinrakentaminen pitkään rakentamattomana olleelle tontille. Tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Suurin sallittu kerrosluku on viisi. Kaikki asunnot on sijoitettava maantasokerroksen yläpuolisiin kerroksiin. Rakennusten maantasokerrokseen on rakennettava kaikki tontin autopaikat ja mahdollisesti liiketiloja, talovarastoja ja teknisiä tiloja. Nykyisessä kaavassa tontilla olevat yleisen jalankulun alueet on muutettu katualueeksi. Kevyen liikenteen raitin varrelle sijoittuu kaksi uutta ranta-aukiota: Laivalahden puoleiselle rannalle Reginanlaituri ja niemen kärkeen Annikanlaituri, jonne on osoitettu pienen rantakahvilan rakennusala. Rakennusoikeuden määrä tontilla on yhteensä k-m2, josta asuinrakennusoikeuden määrä on korkeintaan k-m2 ja liiketilojen enintään 150 k-m2. Katualueella sijaitsevan rantakahvilan enimmäiskoko on 110 k-m2. Asemakaavan muutos lisää Herttoniemenrannan asuntotarjontaa maisemallisesti poikkeuksellisen korkealaatuisella tontilla. Aivan rannan tuntumaan asettuvat rakennukset viimeistelevät alkuperäisen, voimassa olevan kaavasuunnitelman hengen mukaisesti niemekkeen kärjen kaupunkimaisella rakentamisella. Rakennukset sulkevat kadun toisella puolella olevien asuntojen nykyisiä näkymiä. Nykyistä kaavaa pienempi rakennusala ja vaihtelevaan massoitteluun ohjaavat kaavamääräykset mahdollistavat kuitenkin naapureiden näkymien osittaisen säilymisen. Tonttia ympäröivien raittien ja muiden yleisten alueiden rakentaminen valmiiksi parantaa alueen kevyen liikenteen yhteyksiä ja yleistä viihtyisyyttä. Lahden puoleisen laiturialueen jatkaminen mahdollistaa yhden tai kahden laivapaikan lisäämisen.