Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016"

Transkriptio

1 Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1 MAASEUTUVERKOSTO Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Toiminnassa näkyvät teemat Uuden ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan painopisteet Ohjausryhmän ja työryhmien rooli uuden kauden verkostotoiminnassa Maaseutuverkostopalvelut luo synergiaa maaseutuverkoston ja kalatalousverkoston toimintaan MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuu Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu Työryhmien toiminta Elinkeinot ja yrittäjyystyöryhmä Innovaatiotyöryhmä Nuorisotyöryhmä Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä Maaseutuverkostotoiminnan arviointi VIESTINTÄ JA KOULUTUS LUOVAT TOIMINNAN KIVIJALAN Viestintä Koulutus Hyvät käytännöt ja verkostot MAASEUTUVERKOSTON RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE Liitteet... 23

3 1 MAASEUTUVERKOSTO Maaseutuverkosto on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämistä edistävä verkosto, joka mahdollistaa laajan tiedon-, kokemuksen- ja menetelmien vaihdon sekä lisää vuoropuhelua paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston toimijoiden kesken. Keskeistä on, että potentiaaliset tuensaajat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa myös hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä ohjelman toimijoiden keskuudessa. Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelut koordinoi ja mahdollistaa maaseutuverkoston toimintaa. Toimintasuunnitelmassa määritellään toiminnan painopistealueet ja tavoitteet vuodelle 2015 ja tuodaan esiin myös alustavat suunnitelmat vuoden 2016 osalta. Toimintasuunnitelmassa esitetään toimintamallit, joiden kautta tavoitteet saavutetaan, sekä toiminnan arvioinnin mittarit. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteet kirjataan vuosittain laadittavaan viestintäsuunnitelmaan (Liite 5), joka on osa maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Myös maaseutuverkoston koulutussuunnitelma esitetään tapahtumakokonaisuuksittain toimintasuunnitelman liitteenä (Liitteet 4. ja 7.). Maaseutu.fi-tapahtumakalenterissa on koulutusajankohdan mukaisesti nähtävissä koulutustapahtumien tarkempi ohjelma ja muu koulutukseen liittyvä informaatio. Myös koulutusmateriaali ja tapahtumasta tarpeen mukaan kuvattu videotallenne taltioidaan Maaseutu.fi:hin. 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet pohjautuvat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman strategisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin, joiden puitteissa maaseutuohjelmien avulla: 1. Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. 2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. 3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa 4. Lisäksi Ahvenanmaan osalta tavoitteena on varmistaa erityisesti riittävä alkutuotanto, jolla varmistetaan ruuan riittävyys kuluttajille ja raaka-aine Ahvenanmaan elintarviketeollisuudelle Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat lisäksi ohjelmien määrälliset tavoitteet, jotka on esitetty Liitteessä 1.

4 Maaseutuverkoston ohjelmakauden toimintasuunnitelmassa tärkeimmiksi tavoitteiksi on määritelty: 1. sidosryhmien osallistumisaktiivisuuden lisääminen maaseudun kehittämisessä 2. kehittämisohjelmien toimeenpanon laadun ja alueellisen näkyvyyden parantaminen 3. tiedon välittäminen toimijoille sekä suurelle yleisölle - maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista - ohjelman toteutuksesta ja tuloksista 4. innovaatioiden lisääminen maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa sekä elinkeinotoiminnan uudistaminen Vuosien 2015 ja 2016 maaseutuverkostotoiminnan päätavoitteina on: - edesauttaa uuden ohjelmakauden käynnistymistä - esitellä uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä ja biotalouden edistämisessä - lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista ohjelman toimijoiden välillä - esitellä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien hyviä käytäntöjä - edistää valittavan teemavuoden teeman sekä työryhmien teemojen osalta viestintää ja kehittämisohjelman toimintaa. Viestinnällä on tärkeä rooli maaseutuverkoston toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Viestintään panostetaan uudella ohjelmakaudella laajasti ja se huomioidaan kaikilla ohjelmatyön osa-alueilla. Koko ohjelmakaudelle asetetut ohjelmaviestinnän tavoitteet ovat seuraavat: - Ohjelman mahdollisuudet tunnetaan ja varat hyödynnetään - Ohjelman vaikutukset tiedostetaan ja tietoa EU-rahoituksen tuloksista on saatavilla - Yhteistyö maaseututoimijoiden kesken lisääntyy, hyvät ideat ja käytännöt leviävät ja osaaminen kasvaa - Yhä useampi allekirjoittaa väitteen, että maaseutu tuottaa hyvinvointia koko maalle ja voi osaltaan ratkaista kilpailukyky-, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä Viestinnän päätavoitteiksi vuodelle 2015 on asetettu: - ohjelma lanseerataan onnistuneesti ja tieto siitä tavoittaa edunsaajat - ohjelman mahdollisuudet nousevat esiin vaikutusten, tulosten ja jo tehtyjen esimerkkien kautta - viestintäverkosto toimii aktiivisesti ja tehokkaasti 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan teemavuosien ja työryhmäteemojen kautta. Uuden ohjelmakauden aloittavia teemoja ovat uuden ohjelmakauden mahdollisuudet ja biotalous, sekä työryhmäteemoina innovaatiot, nuoret, elinkeinot ja maaseutuyrittäjyys sekä ympäristö.

5 Teemoja toteutetaan maaseutuverkoston yhteistyönä, muun muassa ministeriöiden, Maaseutuviraston, ELY-keskusten, Leader-ryhmien sekä kuntien ja muiden ohjelman parissa toimivien tahojen kanssa. Vuonna 2015 on maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeino- sekä ympäristöministeriön yhteinen biotalouden teemavuosi. Maaseutuverkosto tukee teemaa tarjoamalla toimijoille työkaluja, verkostoyhteistyön mahdollisuuksia ja käytännön esimerkkejä maaseutuohjelman mahdollisuuksista biotalouden kehittämiseen. Uuden ohjelmakauden mahdollisuudet -teema välittyy ohjelman lanseerauskampanjassa, jonka toteuttajana on markkinointiviestintätoimisto Recommended. Kampanjan sisältö painottuu ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin rakentaen samalla siltaa ohjelmakauden vaihdokseen. Lanseerauskampanjan strategisessa pääviestissä muistutetaan, että moderni maaseutu on paljon muutakin kuin metsää, peltoa ja lehmiä. Se on kestävä perusta työnteolle, menestyvälle ja ympäristön huomioon ottavalle liiketoiminnalle sekä hyvälle, yhteisölliselle elämälle. Kampanja välittää tiedon, että maaseutuohjelma mahdollistaa kaiken tämän, ja herättelee mukaan myös uusia toimijoita. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää, että maaseutu hyödyntää kaikkia. Lanseerauskampanjan sloganina toimii Päivitä maaseutusi. Teeman alla viestitään myös aiemmin saavutetuista maaseudun kehittämistyön tuloksista. 1.3 Uuden ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan painopisteet Maaseutuverkostotoiminnan kaksi tärkeää painopistettä ovat viestintä ja maaseutuverkostossa tapahtuvan alueellisen ja temaattisen verkostotoiminnan kehittäminen. Viestinnän rooli edelliseen ohjelmakauteen verrattuna korostuu entisestään. Ohjelman mahdollisuuksien esiin tuominen maaseutualueiden kehittämisessä sekä hyvien käytäntöjen välittäminen konkreettisten esimerkkien kautta on entistä tärkeämpää. Viestintäverkoston rakenteita kehitetään niin, että verkosto rakentuu alueellisten toimijoiden verkostoista kansalliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi maaseutuverkostopalvelut yhdessä muiden jäsenmaiden maaseutuverkostojen ja näiden verkostoyksikköjen kanssa laajentavat verkoston myös Euroopan laajuiseksi. Tämänkaltaisella verkostolla mahdollistetaan tiedonkulku paikalliselta tasolta kansalliselle ja Euroopan tasolle ja päinvastoin. Myös tiedonkulkua viestintäverkoston sisällä alueelta toiselle kehitetään hyvien esimerkkien ja ajankohtaisten asioiden välittämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa kehitetään ja luodaan toimivia rakenteita alueellisella, maakunnallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Toiminnan alkuvaiheessa panostetaan jo olemassa olevien alueellisten verkostojen tukemiseen ja uusien perustamiseen sinne, missä niillä on tarvetta ja mahdollisuutta syntyä. Kansallisen maaseutuverkoston rakenteita tuetaan toimintaa palvelevilla työkaluilla ja tapahtumilla. Kansallisen maaseutuverkoston toimintaan haetaan vahvuutta myös temaattisesta ja toiminnallisesta yhteistyöstä kansainvälisellä tasolla naapurimaiden kanssa. Yhteistyötä edistetään muun muassa ohjausryhmän työryhmätyöskentelyn kautta. Uuden ohjelmakauden alkuvaiheessa maaseutuverkostotoiminnassa osallistutaan ohjelmakauden kehittämisohjelman tulosten analysointiin ja niistä tiedottamiseen. Samoin kehitetään

6 metodeja ja työkaluja myös maaseutuverkostotoiminnan vaikuttavuuden arviointiin ja toiminnan itsearviointiin. 1.4 Ohjausryhmän ja työryhmien rooli uuden kauden verkostotoiminnassa Maaseutuverkoston ja vuonna 2015 perustettavan kalatalousverkoston toimintaa ohjaa ja linjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjelmakaudella ohjausryhmään kuuluu 11 jäsentä. Ohjausryhmän toiminnassa painottuu vuosittaisten maaseutuverkoston sekä kalatalousverkoston toimintasuunnitelmien sisällön linjaus ja konkreettisten tavoitteiden asetanta. Ohjausryhmä seuraa toimintasuunnitelmien tavoitteiden toteutumista. Ohjausryhmä asettaa maaseutuverkostolle määräaikaisia temaattisia työryhmiä monipuolistamaan ja syventämään maaseutuverkostotyötä. Myös kalatalousverkoston osalta tullaan perustamaan oma työryhmä. Työryhmien kautta sidosryhmät voivat laajemmin osallistua ohjausryhmätyöhön, maaseutu- ja kalatalousverkoston toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Työryhmäjäsenyys on mahdollista kaikille Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoille. Ohjausryhmän asettamien työryhmien puheenjohtajat ovat ohjausryhmän jäseniä työryhmien toimintakauden ajan. Ohjelmakauden ensimmäisten maaseutuverkoston työryhmien teemat ovat elinkeinot ja yrittäjyys, nuoret, ympäristö ja ilmasto sekä innovaatiot. Tulevina vuosina teemat vaihtuvat tarpeen mukaan. Kalatalousverkoston työryhmä toimii kalatalousverkostoon liittyvien asiakokonaisuuksien parissa ja valmistelee kalatalousverkostoon liittyviä esityksiä ohjausryhmän päätettäväksi. Työryhmiä perustetaan tulevina vuosina ohjelman sisällön ja toimeenpanon kannalta oleellisille aihealueille ja niiden työn kautta on mahdollista edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Työryhmät voivat myös toimia temaattisten koordinaatiohankkeiden ja ohjelman kampanjoiden tai teemavuosien ohjausryhminä. Maaseutuverkoston ohjausryhmän ja työryhmien jäsenet ja heidän taustaorganisaationsa löytyvät Liitteestä 2. Työryhmien toimintasuunnitelmat ovat liitteissä 8-11.

7 1.4.1 Maaseutuverkostopalvelut luo synergiaa maaseutuverkoston ja kalatalousverkoston toimintaan Suomen meri- ja kalatalousohjelma hyväksyttiin komissiossa huhtikuussa Kalatalousverkoston toiminta käynnistetään vuoden 2015 aikana Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelutyksikön yhteyteen. Maaseutuverkostopalveluihin palkataan yksi lisähenkilö, jonka vastuualueena on kalatalousverkoston toiminta. Järjestelyllä haetaan synergiaa kalatalous- ja maaseutuverkostotoiminnan kesken. Maaseutuverkostotoiminnan rakenteet ja maaseutuverkostopalvelut sen koordinoijana muodostavat jo olemassa olevan pohjan myös kalatalousverkoston tulevaan toimintaan. Tällä järjestelyllä molempien rahastojen verkostotoimintaa voidaan kehittää samanaikaisesti, luoda kumppanuutta rahastojen välille ja hyödyntää tulevia tapahtumia ja niistä saatavia synergiaetuja, varsinkin maaseuturahaston Leader-toiminnan yhteydessä. Maaseutuverkostopalvelujen roolia verkostojen toimintaa koordinoivana ja mahdollistavana tahona voidaan näin hyödyntää molempien rahastojen verkostotoimintaa edistävänä tahona entistä tehokkaammin. Kalatalousverkoston toimintaa toteutetaan verkoston oman erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti ja sitä rahoitetaan kalatalousrahaston teknisellä tuella.

8 2 MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA Maaseutuverkostopalveluiden päätehtävä on maaseutuverkostolle laaditun toimintasuunnitelman mukaisen työn koordinointi ja toteutuksen aktivointi. Tällä edistetään maaseutuverkostolle aiemmassa luvussa 1.1 esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maaseutuverkostopalvelut toimii sekä aktiivisena toimijana että monipuolisena mahdollistajana. Maaseutuverkostopalvelut tarjoaa maaseutuverkoston toimijoiden työn tukemiseksi ja aktivoimiseksi työkaluja monipuoliseen verkostotoimintaan. Yhtenä uutena työkaluna ovat palvelupaketit, joita tarjotaan verkostotoimijoiden tarpeisiin esim. koulutusten ja muiden myöhemmin päätettävien palvelukokonaisuuksien järjestämiseen. Palvelupaketin avulla järjestävät tahot voivat kattaa osan tapahtuman tai muun palvelukokonaisuuden järjestämisestä syntyvistä kustannuksista. Palvelupaketit mahdollistavat verkoston toimintaa, koska monesti pienelläkin panoksella voi olla suuri aktivoiva merkitys tulevan toiminnan kannalta. Palvelupaketti toimii siten, että maaseutuverkostopalvelut vastaa tiettyyn rajaan saakka erikseen hyväksytyn suunnitelman pohjalta tapahtuman kustannuksista. Tapahtuman on aina jollain tavoin edistettävä maaseutuohjelman toteutusta ja tavoitteita. Palvelupaketin korvaamat kulut ja tilaisuuden luonteen muut ehdot hyväksytään erikseen hakijan suunnitelman pohjalta. Hyväksytylle palvelupaketille on myös maaseutuverkostopalveluissa aina vastuuhenkilö. Ensimmäinen palvelupaketti tarjotaan koulutusten ja koulutusten kaltaisten opintomatkojen järjestämiseen. Tarkempi kuvaus koulutusten palvelupaketista on Liitteessä 6. Seuraavassa esitetään tarkemmin maaseutuverkoston toimet kunkin maaseutuverkostolle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi 2.1 Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy Maaseutuverkoston toimijakenttä on erittäin laaja. Tämä aiheuttaa haasteita toimintaa suunniteltaessa, koska tavoitteena on nykyisten aktiivisten toimijoiden lisäksi myös passiivisten tai toiminnasta vielä puuttuvien sidosryhmien saaminen mukaan maaseutuohjelmien ja maaseudun kehittämisen pariin. Toimintaan sisällytetään niitä menetelmiä, jotka on jo todettu toimiviksi, mutta samalla niitäkin on jatkuvasti pystyttävä analysoimaan ja tunnistamaan kehittämistarpeet. Toisaalta taas kaikkien toimien ja tehtävien osalta luodaan myös uusia avauksia. Viestintää kehitetään entistä kohdennetummaksi. On ymmärrettävä, että viestintää on jokainen kohtaaminen, ei vain viestintäsuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet ja linjaukset. Viestintä on kaikkien verkoston toimijoiden yhteinen tehtävä. Verkoston kautta tarjotaan kanavia ja työkaluja siihen, että kentällä syntyvää hyvää sisältöä saadaan levitettyä niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Lisäksi on tärkeää tuoda esiin henkilöitä viestien ja faktojen takaa.

9 Koulutusten sisältöjen tulee olla riittävän mielenkiintoisia, jotta ne kokoavat yhteen ja sitouttavat olemassa olevia toimijoita sekä houkuttelevat mukaan myös uusia sidosryhmätahoja. Maaseutuverkostopalvelut koordinoi suuret verkostotapahtumat. Pyrkimyksenä on kuitenkin vähentää kaikkea kaikille -tapahtumia ja keskittyä toimijoiden itsensä suunnittelemiin ja toteuttamiin kohdennettuihin tapahtumiin. Tähän pyritään esimerkiksi koulutuksen palvelupakettien avulla ja etsimällä jatkuvasti uusia osallistavia koulutusmetodeja. Alueelliset toimijat tietävät parhaiten ne painopistealueet, joita juuri heidän toiminnassaan tarvitaan. Tällä tavoin alueiden itsensä kehittämät koulutustapahtumat palvelevat ohjelman toteuttamista ruohonjuuritasolta, ja verkosto kokonaisuutena pystyy jakamaan ja hyödyntämään tapahtumien tuloksia. Myös alueellisten tapahtumien lukumäärää saadaan lisättyä, kun niitä on toteuttamassa laajempi verkosto. Kokonaisuutena verkostoa lujitetaan ja kehitetään. Vahvempi ja selkeämpi verkosto helpottaa toimintaa, koska tällöin toimijoiden välinen luottamus lisääntyy ja samalla sitoutuminen verkostoon kasvaa. Tähän pyritään alkuvaiheessa alueverkostojen kartoittamisella ja selkeyttämisellä, sillä yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan luominen alueellisesti on todennäköisesti toimivin ratkaisu. Kokonaisuutena maaseutuverkosto rakentuu eritasoisista ja -laajuisista alaverkostoista, jotka nivoutuvat yhteen ohjelmien ja verkoston tavoitteiden kautta. Yhteistyötä verkoston toimijoiden kanssa pyritään jatkuvasti syventämään. Tavoitteena on että verkoston osalliset jo omaa tulevaa toimintaansa suunnitellessaan huomioivat myös sen miten toiminta voidaan linkittää osaksi koko maaseutuverkoston toimintaa. Suunnittelua tehdään yhteistyössä verkoston osallisten kanssa. Alueverkostojen kautta voidaan kerätä ja koota hyviä esimerkkejä ja tuloksia tehokkaasti ja näin kuvata toiminnan kokonaisvaikutusta laaja-alaisesti. Samalla varmistetaan myös se että tieto epäonnistumisista välittyy, jotta samoja virheitä ei toisteta turhaan. Verkoston tulee pyrkiä tarjoamaan toimijoille riittävät työkalut tulosten välittämiseen, erityisesti viestinnän, kansallisen ja kansainvälisen toiminnan puitteissa. Maaseutuverkostopalvelut voi mahdollistaa myös muita tarpeelliseksi katsottavia alueellisia ja valtakunnallisia maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta edistäviä tapahtumia. Maaseutuverkostopalvelut voi yhteistyössä alueiden kanssa organisoida myös muiden maiden maaseudun kehittämisen ryhmien vierailuja Suomessa. 2.2 Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuu Toimeenpanon laatu käsitetään maaseutuverkostotyössä laajasti. Se tarkoittaa sekä ohjelman hallinnollista toimeenpanoa että ohjelmasta rahoitettujen toimenpiteiden laatua. Laadun parantaminen nivoutuu tiiviisti maaseutuverkoston järjestämiin koulutuksiin ja hyvien käytäntöjen keräämiseen ja levittämiseen. Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia välitetään maaseutuohjelmien toimeenpanossa työskenteleville ja samalla lisätään asiakkaiden ja viranomaisten dialogia. Molemminpuolista yhteisymmärrystä lisäämällä pyritään helpottamaan toimeenpanon pullonkauloja ja sujuvoittamaan tukien hakuprosesseja. Koulutusten avulla

10 puututaan havaittuihin kehittämiskohteisiin ja sparrataan niin hallintoa kuin käytännön toimijoita yhä parempiin tuloksiin. Tässä työssä pyritään toimimaan ennakoivasti, ottaen nopeasti huomioon ohjelmien toteuttamisen kokemuksia. Vertaistuen merkitys toimeenpanon laadun parantamisessa on merkittävä. ELY-keskusten ja Leader-ryhmien työntekijöillä on tarve tavata ja oppia toinen toisiltaan. Sama tilanne on hanketoimijoiden parissa. Samanlaisten asioiden kanssa painiskelevien keskustelut ovat parhaimpia tapoja välittää hyviä käytäntöjä suoraan käytäntöön. Vertaistukea voi löytyä myös muista jäsenmaista. Maaseutuverkosto luo erilaisia foorumeita vertaistuen mahdollistumiseksi, myös kansainvälisillä kentillä. Maaseutuohjelman alueellisesta näkyvyydestä ovat vastuussa alueiden toimijat. Maaseutuverkoston tehtävänä on auttaa ja innostaa heitä toimimaan aktiivisesti alueillaan. Viestintä- ja toimijaverkoston, tuetun materiaalin ja teemavuosiajattelun avulla pyritään suoraan vaikuttamaan alueiden aktiivisuuteen. 2.3 Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille Maaseutuohjelmien viestinnässä panostetaan siihen, että tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista tavoittaa potentiaaliset tuensaajat mahdollisimman hyvin. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että viestit kulkevat paitsi valtakunnallisella tasolla myös alueellisesti ja paikallisesti. Maaseutuverkostopalvelut osallistuu viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi on lisäksi tärkeää, että hyväksi viestinnän käytännöksi todettu alueellinen viestintäverkosto järjestäytyy uudelleen uuden ohjelmakauden alkaessa. Viestintäverkoston runko koostuu maaseutuverkostopalveluiden viestintähenkilöistä, Mavin ja MMM:n tiedottajista, ELY-alueittain nimetyistä viestintävastaavista sekä Leader-ryhmien edustajista. Alkavat alueelliset viestintähankkeet ovat merkittävä ohjelmaviestinnän resurssi, ja niiden toiminta on viestintäverkoston tavoitteiden kannalta erittäin tärkeää. Tämän lisäksi viestintäverkoston toimintaan otetaan mukaan kattavasti edustajia maaseutuverkoston toimijoista, kuten YTR:stä, Maa- ja kotitalousnaisista, ProAgriasta sekä Suomen Kylätoiminta ry:stä. Jotta maaseudun kehittämisen mahdollisuuden tulevat potentiaalisille tuensaajille tietoon, tulee viestien olla selkeitä ja helposti saatavissa. Ohjelmaviestintä auttaa tiedon muotoilemisessa viestinnällisesti mielenkiintoiseen muotoon sekä etsii ja tarjoaa kanavia tiedon välittämiselle. Viestinnällisesti merkittävin vuoden 2015 kokonaisuus on lanseerauskampanja, jonka yhtenä päätavoitteena on välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista potentiaalisille tuenhakijoille. Lanseerauskampanjasta on kerrottu lisää luvussa 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat.

11 2.4 Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle Onnistuneen ohjelmatyön edellytyksenä ja tärkeänä ohjelmatoimijoita motivoivana tekijänä on ohjelman toteutuksesta ja tuloksista kertominen. Tavoitteena on välittää kohderyhmittäin räätälöityä tietoa. Ohjelmakauden alussa toteutettavalla lanseerauskampanjalla pyritään paitsi välittämään tietoa potentiaalisille tuensaajille myös luomaan laajemmalle yleisölle oivalluksia maaseudun merkityksestä vihreän kasvun lähteenä. Lanseerauskampanjan toimista ja sen suomista mahdollisuuksista ja toimintatavoista annetaan selkeitä ja käytännönläheisiä ohjeita. Etenkin suurelle yleisölle maaseutuohjelmien merkitystä nostetaan viestinnässä esiin vaikutusten, tulosten ja hyvien esimerkkien kautta. Vaikuttavuutta tuodaan ilmi konkreettisilla tarinoilla. Mediasuhdeviestinnässä juttuja tarjotaan erilaisille kohdeyleisölle suunnattuihin aikakauslehtiin sekä valtakunnan ja paikallisen tason tiedotusvälineille. Medialle pyritään tarjoamaan mahdollisimman valmista materiaalia, jossa näkökulma on valittu tiedotusvälineen luonteeseen sopivaksi. Paikallisen median tavoittamisessa alueellinen viestintäverkosto on erittäin tärkeässä asemassa. Sosiaalisen median kanavien käyttöä lisätään ja tehostetaan. Näin pyritään paitsi tavoittamaan uudenlaisia yleisöjä myös lisäämään vuorovaikutusta jo aktiivisten verkoston jäsenten kesken. Yksi maaseutuverkoston keskeisistä tavoitteista on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä. Ohjelman vaikutusten ja hyvien esimerkkien kartoituksessa ELY-keskukset, Leader-ryhmät ja hanketoimijat ovat avainasemassa. Esimerkkien keräämistä tehdään myös yhteistyössä mm. valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden kanssa siten, että toimijat ovat tietoisia ohjelman tukemana eri puolilla maata tapahtuvasta toiminnasta välttyen näin päällekkäisen toiminnan tekemisestä. Viestintäverkoston avulla alueiden hyvät esimerkit saadaan osaksi valtakunnallista ohjelmaviestintää ja laajempaan näkyvyyteen. 2.5 Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu Maaseutuverkoston tehtävät tukevat innovatiivisuuden ja uudistushakuisuuden lisääntymistä maaseutuelinkeinoissa. Valittavat verkoston toimenpiteet kohdistetaan maaseutuohjelman toimenpiteisiin siten, että niillä kasvatetaan maaseudun innovaatio- ja uudistumispotentiaalia. Innovaatioiden ollessa läpileikkaava teema tullaan toimenpiteitä käyttämään laaja-alaisesti, mutta tarvittaessa kohdentamaan rajattuihin teemoihin ohjausryhmän temaattisten alatyöryhmien toimintasuunnitelmien tai teemavuosien perusteella. Verkoston toimenpiteillä edesautetaan maaseudun toimijoiden tavoitelähtöistä yhteistyötä kaikissa teemoissa. Tämä toteutetaan mm. rakentamalla puitteet innovaatioita synnyttäville tapahtumille, lisäämällä edellytyksiä tutkimustiedon jalkauttamiselle, sekä edesauttamalla kontaktien syntymistä myös maaseutuverkoston ulkopuolisiin yhteistyötahoihin yli aluerajojen tai

12 kansainvälisesti. Verkosto tukee kansallisten EIP-ryhmien muodostumista ja edistää niiden aktiivista toimintaa EIP-Agri-verkostossa. Verkosto kerää ja jakaa esimerkkejä innovatiivisista ja liiketoimintaa uudistavista kokeiluista ja piloteista. Myös epäonnistumisista viestitään. Jaettujen kokemusten hyötykäytöllä nopeutetaan innovaatioiden käyttöönottoa ja liiketoiminnan uudistumisprosessia sekä vältetään jo tehtyjen virheiden toistaminen. Viestinnässä nostetaan esiin myös muuta innovaatioita ja elinkeinojen uudistumista koskevaa tietoa, mahdollisuuksia ja järjestettäviä tapahtumia. Tämä koskee mahdollisuuksien mukaan myös muiden rahoittajien innovaatioita tukevia aktiviteetteja. Yhteistyötä eri rahoittajien kanssa edistetään yleisesti laajojen hankekokonaisuuksien syntymiseksi. Neuvonnan avulla innovaatioita ja uudistumista voidaan edistää yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. Neuvonnan kysyntää tehostetaan kohdennetulla tiedonvälityksellä, jonka avulla voidaan tavoittaa myös passiivisia viljelijöitä. Verkoston toimenpiteillä edistetään neuvojien täydennyskoulutusta. Täydentävien koulutusten räätälöintiä tehdään neuvojien kanssa ja järjestettävillä koulutuksilla vastataan havaittuihin tarpeisiin. Verkosto järjestää tai mahdollistaa myös muita innovaatioita ja elinkeinojen uudistumista tukevia koulutuksia maaseutuverkoston välittäjäorganisaatioille ja muille kiinnostuneille tarpeen mukaan. 2.6 Työryhmien toiminta Ohjausryhmän asettamat maaseutuverkoston määräaikaiset temaattiset työryhmät laativat työryhmän toimintasuunnitelman osana maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Myös kalatalousverkoston osalta tullaan perustamaan oma työryhmä, joka laatii kalatalousverkoston toimintasuunnitelman. Työryhmien kautta sidosryhmät voivat laajemmin osallistua ja vaikuttaa maaseutu- ja kalatalousverkoston toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen Elinkeinot ja yrittäjyystyöryhmä Työryhmän päätavoitteena on vaikuttaa siihen, että maaseudun kehittämisohjelman yrittäjyystoimenpiteet lanseerattaisiin mahdollisimman tehokkaasti maaseutuyrittäjien keskuudessa. Tähän pyritään vaikuttamaa sekä viestinnän että palvelupolkuajattelun kautta. Työryhmä ideoi tehokkaita viestintätapoja ja toimii myös itse aktiivisesti viestijänä. Tavoitteena on yrittäjyystoimenpiteiden tehokas lanseeraaminen. Palvelupolkuajattelulla tarkoitetaan tehokasta sähköistä viestintää ja neuvontapalveluja: Eli miten nämä saadaan nivoutettua entistä paremmin yhteen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Maaseutuyrittäjyyden yleiskuvan kirkastaminen ja monipuolistaminen on työryhmän toinen tavoite. Esiin nostettava viesti on: maaseutuyrittäjyys rakentaa koko Suomea. Työryhmä näkyy vuoden aikana eri tapahtumissa. Tapahtumissa työryhmäläiset ovat mukana itse messuilla joko esittelypisteessä tai asiantuntijaseminaareissa kertomassa maaseutuohjelman

13 mahdollisuuksista ja kuulemassa yrittäjien näkökulmia maaseuturahoitukseen ja neuvontapalveluihin. Samalla pyritään laajentamaan kuvaa nykyaikaisesta maaseutuyrittäjyydestä. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Innovaatiotyöryhmä Työryhmän päätavoitteena on vahvistaa Ahvenanmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien innovaatiotoimintaa. Työryhmä tihentää kytkentöjä eurooppalaiseen maaseudun kehittämiseen (mm. ENRD:n sisällä), mikä auttaa osaltaan hyvien innovaatiokäytäntöjen levittämistä. Työryhmä tukee myös EIP-toiminnan käynnistämistä ja organisoitumista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Innovaatiot työryhmässä ymmärretään laajasti, ne voivat olla yritystoiminnaksi vietäviä käytäntöjä, maaseudun järjestelmäinnovaatioita tai mitä tahansa menettelyjä, joiden ansiosta hyvinvointi ohjelma-alueella paranee. Työryhmä ideoi keinoja, joilla voidaan kehittää avointa innovaatioalustaa. Myös maaseudun kehittämisohjelmien kytkeminen muuhun innovaatiotoimintaan nähdään tärkeänä tavoitteena työryhmätoiminnassa. Työryhmä panostaa Innovaatioleiritoiminnan menetelmien kehittämiseen. Tavoitteena on löytää keinoja, miten innovaatioleirien löydöksiä viedään konkreettisesti eteenpäin. Työryhmän toiminnalla tuetaan myös ohjelman teemavuosiksi valittavia teemoja. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Nuorisotyöryhmä Maaseutuverkoston nuorisotyöryhmän tehtävänä on varmistaa että maaseudun nuoret ja heidän tarpeensa tulevat huomioiduksi maaseudun kehittämisohjelmissa ja maaseutuverkostotoiminnassa. Maaseutuverkoston nuorisotyöryhmä haluaa olla iloinen, energinen ja helposti lähestyttävä ryhmä. Työryhmä viestii modernein menetelmin ja henkilöityy positiivisesti ryhmän jäseniin ja puheenjohtajaan. Ryhmän toiminnalle leimallista on käytännönläheisyys, monialaisuus ja kokemusasiantuntijuus. Käytännönläheinen toiminta yhdistyy ryhmän toiminnassa luontevasti horisontaalisiin näkökulmiin ja maaseutuverkoston ylätavoitteisiin. Ryhmä tekee yhteistyötä poikkileikkaavasti muiden työryhmien kanssa. Nuoriso käsitteenä kattaa käytännössä ikävuodet 12 vuodesta eteenpäin, aina ohjelman nuoren viljelijän tuen päättymisikään 40. Työryhmä päätti pääosan toimista suunnattavan nuorille aikuisille, jolloin toimintojen kohdentamisen, ja sitä kautta tuloksellisuuden, katsotaan tehostuvan. Työryhmä on asettanut toiminnalleen kaksi teemaa: nuoret ja yrittäjäyys sekä nuoret ja maaseutuimago. Ensimmäisen teeman tavoitteena on pyrkiä luomaan edellytyksiä nuorten työllistymiselle. Tavoitteena on tehostaa erityisesti tiedon jakamista siitä millaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa nuorille. Toiminnassa tullaan pyrkimään myös siihen että maaseudun

14 työnantajien ja nuorten työnhakijoiden tarpeet saadaan paremmin kohtaamaan. Lisäksi pyritään siihen että nuoria työllistettäessä heille voitaisiin mahdollisesti luoda edellytykset tutustua työnantajansa toimintaan enemmän yrittäjän näkökulmasta. Tämän katsotaan olevan erityisesti tarpeellista maaseutuyritystoiminnassa sukupolvenvaihdosten näkökulmasta. Työryhmä jäsenten kokemuspohjaan nojaten pyritään luomaan mahdollisuuksia yrittäjyysmentorointiin erityisesti nuorten yrittäjien toimesta. Toisen teeman puitteissa on tarkoitus varmistaa että maaseudun nuorilla on riittävä tieto siitä mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia heillä on oman elinympäristönsä ja maaseudun kehittämiseen, sekä niistä mahdollisuuksia joita maaseutuohjelma tähän tarjoaa. Tavoitteena on vahvistaa ns. maaseutuimagoa ja luoda terveen ylpeyden kulttuuri omasta asuinpaikastaan, juuristaan ja maaseudusta yleisesti. Työryhmä haluaa entisestään vähentää kaupunki-maaseutu vastakkainasettelua ja varmistaa osaltaan sen että maaseudun elinvoimaisuus nähdään koko maata hyödyntävänä voimavarana Alussa toiminta tulee keskittymään pitkälti maaseudun toimijoiden verkottamiseen ja toiminnan edellytysten luomiseen. Tätä varten työryhmä esittää jaettavaksi vuonna kpl 1000 palvelupaketteja joiden puitteissa toimijat voivat järjestää yhteistä toimintaa Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä Maaseutuverkoston ympäristö ja ilmasto-työryhmän päätavoitteena on edistää ympäristö- ja ilmastoasioiden täysipainoista, sektorirajat ylittävää ja innovatiivista toteutusta. Työryhmän toiminta liittyy myös vahvasti biotalouden ja kiertotalouden edistämiseen. Ympäristö- ja ilmastotyöryhmällä on kaksi alatavoitetta: 1) varmistaa ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä mahdollistava tehokas viestintä ja 2) tuoda esille maaseutuohjelman vahvuudet ja kehittämismahdollisuudet ohjelman tehokkaammaksi toteuttamiseksi. Kokemuksia voidaan hyödyntää seuraavan maaseutuohjelman kehittämisessä. Työryhmä tulee etenkin vuonna 2015 kehittämään Maaseutuohjelman tarjoamien ympäristöasioiden viestintää käyttäjien tarpeet huomioiden. Kentän toimijoiden kannalta merkittävää on saada monipuolista ja helpossa muodossa olevaa tietoa ohjelman eri mahdollisuuksista. Viestintää kehitetään yhteistyössä Maaseutuverkostopalvelujen viestintäasiantuntijoiden kanssa. Kuluvan ohjelmakauden osalta vuoden 2016 aikana työryhmä keskittyy etsimään niitä pullonkauloja, jotka ovat hidastaneet tai estäneet ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttamista ohjelmassa. Näitä tietoja toimitetaan Maaseutuohjelmaa koordinoivalle ja ohjaavalle hallinnolle tiedoksi pullonkaulojen poistamiseksi.

15 Sektorirajat ylittävää yhteistyötä tullaan edistämään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumiseksi. Työryhmä tulee olemaan yhteydessä eri sektorien toimijoihin ympäri maata. Kansainvälisyys tullaan myös huomioimaan ryhmän toiminnassa parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Maaseutuverkostotoiminnan arviointi Maaseutuverkostolla on toimintasuunnitelman mukaisesti viisi tavoitetta, joiden kautta toteutetaan myös maaseutuverkoston toiminnan arviointia. Maaseutuverkoston tavoitteet ja niihin liittyvä toiminnan suunnittelu on kuvattu aiemmin luvussa 2 Maaseutuverkoston toiminta. Arvioinnin pohja-aineistona ovat seurantatiedot, joita maaseutuverkostopalvelut kerää toimintansa yhteydessä. Arviointiin hyödynnetään myös maaseutuverkostotoiminnasta komissiolle raportoitavia sekä kansallisesti kerättäviä indikaattoreita. Maaseutuverkoston arviointiin ja maaseutuverkostopalveluiden itsearviointiin liittyvä suunnitelma sekä tarkempi tieto kerättävistä indikaattoreista ja muista arviointiin vaikuttavista tiedoista on luettavissa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman vaikuttavuuden arviointisuunnitelmassa.

16 3 VIESTINTÄ JA KOULUTUS LUOVAT TOIMINNAN KIVIJALAN Maaseutuverkoston tärkeitä tehtäväkenttiä ovat viestintä ja koulutus. Ne liittyvät yleisellä tasolla kaikkien maaseutuverkoston tavoitteiden saavuttamiseen. Viestintä- ja koulutussuunnitelmat ovat liitteinä 4. ja Viestintä Vuoden 2015 viestinnällinen pääsanoma on uuden ohjelmakauden mahdollisuudet. Taustalla kulkevana teemana on lisäksi biotalous, jota nostetaan esiin eri julkaisuissa, artikkeleissa, tiedotteissa ja esimerkeissä. Vuoden 2016 teema päätetään seurantakomitean toimesta myöhemmin. Lisäksi viestinnässä panostetaan tiedon levittämiseen ohjelman vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustietoa esitetään yhdessä aiemman ohjelmakauden tulosten kanssa. Lanseerauskampanjan tavoitteena on välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista (potentiaaliset tuensaajat) sekä luoda oivalluksia maaseudun merkityksestä vihreän kasvun lähteenä (suuri yleisö ja media). Lanseerauskampanjan tekijäksi valittu viestintätoimisto suunnittelee kampanjan konseptin, ydinviestit, ilmeen ja materiaalit yhdessä viestintäryhmän kanssa. Alueellisen viestintäverkoston rakentaminen on ohjelmakauden alun yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tavoitteena on, että jokaisella alueella olisi päätoiminen tiedottaja. Alueellisen viestintäverkoston rakentamisessa käytetään apuna edellisen kauden hyviä esimerkkejä toimivista organisoitumisen tavoista. Lisäksi alkukaudella panostetaan ohjelman toimijoiden viestintäkoulutukseen, jotta tuensaajat saavat kattavaa tietoa ohjelmasta eri lähteistä. Verkoston eri toimijoita aktivoidaan ja innostetaan ottamaan uudistunut Maaseutu.fi-sivusto omakseen ja osallistumaan sisällöntuottamiseen. Englanninkielinen Rural.fi-sivusto uudistetaan vastaamaan ulkoiselta ilmeeltään Maaseutu.fi- ja Landbygds.fi -sivustoja ja välittämään Euroopan maaseutuverkostoon inspiroivasti tietoa suomalaisesta maaseudun kehittämistyöstä. Heinäkuussa 2015 Farmari-näyttelyssä on Maaseutuohjelma-teltta, jossa esittäytyy useita maaseutuohjelman toimijoita. Maaseutuohjelma teltassa ovat mukana maaseutuverkoston toimijoita: Leader-ryhmät, YTA-alueet, ELY-keskus, Maaseutuvirasto, maaseutuverkosto, Maaseudun Sivistysliitto ja maaseutuohjelmasta rahoitettuja yrittäjiä.. Muita vuoden viestinnällisiä päätapahtumia ovat Leader-viikko ja Avoimet kylät, Kuntamarkkinat, Maailman suurimmat talkoot, ELMA-messut ja KoneAgria. Vuoden 2015 aikana panostetaan mediasuhteiden kehittämiseen. Pyritään etsimään keinoja, joilla maaseutuohjelman merkittävyys ymmärrettäisiin tiedotusvälineissä nykyistä paremmin. Toisaalta pyritään myös löytämään tiedotusvälineiden portinvartijaroolista riippumattomia uusia kanavia, joiden kautta voidaan tavoittaa suurta yleisöä.

17 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toimii ministeriön avoimen hallinnon pilottihankkeena. Esitteet pyritään tekemään selkeän virkakielen ja avoimen hallinnon mukaisesti. Konkreettisista toimenpiteistä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi voi lukea tarkemmin vuoden 2015 viestintäsuunnitelmasta. 3.2 Koulutus Maaseutuverkoston koulutusten kautta saavutetaan monia tavoitteita. Niiden avulla tuodaan esiin kehittämisohjelman mahdollisuuksia, verkotetaan toimijoita sekä välitetään taustoittavaa tietoa toimeenpanoon liittyvän koulutuksen täydentämiseksi. Vuoden 2015 koulutusaihekokonaisuudet muodostuvat paljolti maaseutuverkoston toimijoiden toiveiden pohjalta. Näitä toiveita ja ehdotuksia on kerätty aikaisempien verkostotapahtumien yhteydessä sekä Maaseutu.fi:n vaikuta Maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaan vuosina 2015 ja kyselyn kautta. Myös maaseutuverkoston ohjausryhmien temaattisten alatyöryhmien toimintasuunnitelmat ovat oleellinen osa maaseutuverkoston toimintasuunnitelman koulutusosiota. Lisäksi CAPuudistuksen valmistelussa sovittiin, että koska ns. horisontaaliasetuksessa todetaan jäsenmaalla olevan vastuu neuvojien osaamisen ylläpidosta ja riittävästä koulutuksesta, hoidetaan koulutuksen tarjontaa myös maaseutuverkoston kautta. Maaseutuverkoston koulutuksia suunnataan niille tahoille, jotka välittävät maaseutuohjelman puitteissa tietoa edelleen omille sidosryhmätahoilleen. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä eivät siis ole tuensaajat, vaan maaseutuohjelman parissa toimivat hallintoviranomaiset, Leaderryhmät, neuvojat, hanketoimijat ja muut tietoa edelleen välittävät sidosryhmätahot ja verkostot. Koulutukset jaetaan kahteen kokonaisuuteen: maaseutuverkostopalvelujen koordinoimiin sekä verkostopalveluiden mahdollistamiin koulutuksiin. Koordinoitavissa koulutuksissa järjestelyvastuussa on pääsääntöisesti maaseutuverkostopalvelut. Maaseutuverkostopalveluiden mahdollistamissa koulutuksissa järjestelyvastuussa on yhteistyötaho. Maaseutuverkostopalvelujen mahdollistamaa koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti koulutuksen palvelupakettien kautta (ks. liite 6.), mutta myös muu yhteistyö koulutusjärjestelyjen suhteen on mahdollista. Vuoden 2015 aikana suunnitellaan ja toteutetaan uuteen ohjelmakauteen liittyviä uusia koulutuskokonaisuuksia, esimerkiksi neuvojien täydentävää koulutusta. Uudella ohjelmakaudella neuvojille tullaan tarjoamaan tilaneuvontaa taustoittavaa koulutusta useilta Neuvo järjestelmän osa-alueilta. Koulutustarjonnan osa-alueita ovat muun muassa ympäristö- ja luomuneuvonta, kasvinsuojelun ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia sekä tuotantoeläinten terveys ja -hyvinvointi. Koulutusten yhtenä tavoitteiden onnistumisen mittarina on käytetty tapahtumakyselyistä muodostuvia numeerisia kriteerejä. Maaseutuverkoston koulutusten yhtenä kriteerinä on pidetty keskiarvoa, joka on laskettu palautekyselyvastausten seuraavista osa-alueista: tapaamisen ajankohta, paikka, puhujat, ennakkoinformaatio sekä järjestelyt. Näitä arvioidaan asteikolla 1 5. Osa-alueiden yhteinen keskiarvo antaa varsin hyvän kuvan koulutustapahtuman tasosta.

18 Palautekysely lähetetään sähköpostilla osallistujalistan mukaisesti kaikille osallistujille. Lisäksi verkostotapahtumien ilmoittautumisen yhteydessä kerätään tietoa tapahtuman kohdistumisesta eri sidosryhmätahoille. Koulutus- ja verkostotapahtumien sisältöön voi perehtyä tarkemmin vuoden 2015 koulutussuunnitelmassa liitteenä 5. sekä alustaviin vuoden 2016 koulutus- ja verkostotapahtumakokonaisuuksiin liitteessä Hyvät käytännöt ja verkostot Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston osapuolten välillä. Lisäksi maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä verkoston toimijoiden kesken. Maaseutuverkosto tukee erilaisten yhteen sovitettujen ja yhtä aluetta laajempien hankekokonaisuuksien syntymistä ja uusien ideoiden leviämistä sekä ohjelman tuloksellisuuden lisääntymistä. Hyviä esimerkkejä kerätään kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen kaikilta ohjelman prioriteettialueilta korostaen uusia ja tehokkaimpia toimintamalleja ohjelman toimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyen. Toimintasuunnitelmassa olevia maaseutuverkoston tapahtumia toteutetaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Alueiden oma aktiivisuus ja aloitteellisuus on keskeinen maaseutuverkostotoiminnan onnistumisen lähtökohta. Alueiden viestinnän tekijät osallistuvat aktiivisesti ohjelmaviestintään ja viestintäverkoston toimintaan. Tavoitteena on luoda kehittämisohjelman toteutuksen tukemiseksi toimivat ja tehokkaat alueelliset maaseutuverkostot. Yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa maaseutuverkostopalvelut voi mahdollistaa myös muut tarpeelliseksi katsottavat alueelliset ja valtakunnalliset maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta edistävät tapahtumat. Maaseutuverkostopalvelut voi yhteistyössä alueiden kanssa organisoida myös mahdollisia muiden maiden maaseudun kehittämisen ryhmien vierailuja Suomessa. Verkoston vahvistaminen ja tehostaminen on vahvasti läsnä kaikessa toiminnassa, mutta erityinen paino tulee olemaan alueverkostojen tukemisessa. Kokonaisuutena verkosto on niin suuri ja hajanainen, että toimivimmaksi ratkaisuksi on katsottu ELY-keskusaluejaon mukainen alaverkosto, jossa toimijoilla on yhtenäiset alueelliset tavoitteet ja toimijat myös lähtökohtaisesti tuntevat toisensa parhaiten. Alueverkostojen toimintaa tuetaan jo edellä mainituin viestinnän ja koulutuksen keinoin, sekä hakemalla uusia menetelmiä verkostotyöskentelyyn. Tehokkaiden verkostojen kautta pyritään saamaan paras mahdollinen tieto ja kokemukset oman alueen kehittämiseen, olipa tieto sitten naapurimaakunnassa tai toisessa EU-maassa. Toimijoita kannustetaan ja autetaan tässä työssä. Euroopan maaseutu- ja innovaatioverkostoa pyritään hyödyntämään tehokkaasti oppimisen lähteenä. Samoin sitä kautta herätetään kiinnostusta suomalaiseen maaseudun kehittämiseen lisäten muiden maiden ymmärrystä Suomen maaseudun kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä innostaa EU-maiden toimijoita yhteistyöhön suomalaisten kollegojen kanssa.

19 Uuden ohjelmakauden maaseutuverkoston toiminnassa alueellisten verkostojen vahvistaminen on yksi keskeinen asia. Hyviä alueverkostojen toimintamalleja tuodaan esille ja alueellisille verkostoille tarjotaan palvelupaketteja verkostotoiminnan mahdollistamiseksi. Vuoden 2015 ja 2016 aikana järjestetään alueellisia maaseutuverkostopäiviä. Tavoitteena on luoda kehittämisohjelman toteutuksen tukemiseksi toimivat ja tehokkaat alueelliset maaseutuverkostot.

20 4 MAASEUTUVERKOSTON RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE Vuoden 2015 budjetti on euroa ohjelmakauden teknisen avun määrärahasta. Vastaavasti vuoden 2016 budjetti on euroa. Käyttösuunnitelma : Palkkauskulut Muut kulut Rakenteet yht Viestintä Koulutus Hyvät käytännöt ja verkostot Toimintasuunnitelman kulut yhteensä Yhteensä Maaseutuverkoston kulut jaetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, artiklan 54.3 mukaisesti maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin ja toimintasuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin sisältyvät kaikki maaseutuverkostopalveluiden henkilöstöön liittyvät kulut (palkkaus- ja sivukulut sekä matkakulut, ja henkilöstön koulutukseen liittyvät kulut) sekä muut Maaseutuvirastossa sijaitsevan maaseutuverkostopalvelut-yksikön kulut, kuten tilavuokrat, atk- ja toimistotarvikkeet sekä kaikki muut yksikön toimintaan liittyvät kuluerät. Palkkauskulut sisältävät seitsemän kokoaikaisen henkilön palkkauskulut. Lisäksi ne sisältävät mahdollisten määräaikaisten harjoittelijoiden palkkauskulut. Toimintasuunnitelman kustannuksiin sisältyy laajan maaseutuverkoston palvelut, esim. viestintään, koulutustilaisuuksiin, hyviin käytäntöihin ja verkostoihin liittyvät kulut. Viestinnän kustannukset koostuvat Rural.fi-sivustojen kehitystyöstä, julkaisujen (esitteet ja oppaat) sekä liitelehtien tuottamisesta, kuvituskuluista, maaseutuohjelmien pr-materiaalin tuottamisesta, kansainvälistymistä edistävän materiaalin tuottamisesta, messukuluista, Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmien tiedotuskylttien tuottamisen kuluista sekä muista

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015 Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015 Sisällys 1 MAASEUTUVERKOSTO... 3 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 3 1.2 Maaseutuverkostotoiminnan suuntaviivat...

Lisätiedot

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016 Sisällysluettelo 1 MAASEUTUVERKOSTO... 3 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 3 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat... 5 1.3 Uuden ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Maaseutuverkoston toimintasuunnitelma

Maaseutuverkoston toimintasuunnitelma Maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2017-2018 Sisällysluettelo 1 MAASEUTUVERKOSTO... 2 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 2 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat... 3 1.3 Ohjelmakauden 2014-2020

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 1.7.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2. Maaseutuverkoston strategia... 4 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 8.5.2015

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 8.5.2015 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 4.5.2015 kello 9.10 12.02 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone Sali (videoyhteys Maaseutuvirasto, kokoushuone Taimikko) Osallistujat:

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 9.5.2016 klo 10.45-12.58 sekä tiistai 10.5. klo 16.35-17.38 Paikka: Havsvidden, Geta, Ahvenanmaa Osallistujat: Teemu Hauhia, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelujen tuki kv-hanketoiminnalle

Maaseutuverkostopalvelujen tuki kv-hanketoiminnalle Maaseutuverkostopalvelujen tuki kv-hanketoiminnalle Ikaalinen 22.9.2016 Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 23.9.2016 Apua hankepartnereiden etsintään - Euroopan maaseutuverkostoyksikön

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi Päätös: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi muutoksitta.

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi Päätös: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi muutoksitta. Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: torstai 12.2.2015 kello 9.02 11.30, 12.45 14.00 Paikka: Kattilan torppa, Nuuksio Osallistujat: Teemu Hauhia, maaseutuverkostopalvelut Juha-Matti Markkola, maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot