Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1 MAASEUTUVERKOSTO Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Toiminnassa näkyvät teemat Uuden ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan painopisteet Ohjausryhmän ja työryhmien rooli uuden kauden verkostotoiminnassa Maaseutuverkostopalvelut luo synergiaa maaseutuverkoston ja kalatalousverkoston toimintaan MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuu Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu Maaseutuverkostotoiminnan arviointi VIESTINTÄ JA KOULUTUS LUOVAT TOIMINNAN KIVIJALAN Viestintä Koulutus Hyvät käytännöt ja verkostot MAASEUTUVERKOSTON RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE

3 1 MAASEUTUVERKOSTO Maaseutuverkosto on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämistä edistävä verkosto, joka mahdollistaa laajan tiedon-, kokemuksen- ja menetelmien vaihdon sekä lisää vuoropuhelua paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston toimijoiden kesken. Keskeistä on, että potentiaaliset tuensaajat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa myös hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä ohjelman toimijoiden keskuudessa. Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelut koordinoi ja mahdollistaa maaseutuverkoston toimintaa. Toimintasuunnitelmassa määritellään toiminnan painopistealueet ja tavoitteet vuodelle 2015 ja tuodaan esiin myös alustavat suunnitelmat vuoden 2016 osalta. Toimintasuunnitelmassa esitetään toimintamallit, joiden kautta tavoitteet saavutetaan, sekä toiminnan arvioinnin mittarit. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteet kirjataan vuosittain laadittavaan viestintäsuunnitelmaan (Liite 5), joka on osa maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Myös maaseutuverkoston koulutussuunnitelma esitetään tapahtumakokonaisuuksittain toimintasuunnitelman liitteenä (Liitteet 4. ja 7.). Maaseutu.fi-tapahtumakalenterissa on koulutusajankohdan mukaisesti nähtävissä koulutustapahtumien tarkempi ohjelma ja muu koulutukseen liittyvä informaatio. Myös koulutusmateriaali ja tapahtumasta tarpeen mukaan kuvattu videotallenne taltioidaan Maaseutu.fi:hin. 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet pohjautuvat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman strategisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin, joiden puitteissa maaseutuohjelmien avulla: 1. Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. 2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. 3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa 4. Lisäksi Ahvenanmaan osalta tavoitteena on varmistaa erityisesti riittävä alkutuotanto, jolla varmistetaan ruuan riittävyys kuluttajille ja raaka-aine Ahvenanmaan elintarviketeollisuudelle 3

4 Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat lisäksi ohjelmien määrälliset tavoitteet, jotka on esitetty Liitteessä 1. Maaseutuverkoston ohjelmakauden toimintasuunnitelmassa tärkeimmiksi tavoitteiksi on määritelty: 1. sidosryhmien osallistumisaktiivisuuden lisääminen maaseudun kehittämisessä 2. kehittämisohjelmien toimeenpanon laadun ja alueellisen näkyvyyden parantaminen 3. tiedon välittäminen toimijoille sekä suurelle yleisölle - maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista - ohjelman toteutuksesta ja tuloksista 4. innovaatioiden lisääminen maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa sekä elinkeinotoiminnan uudistaminen Vuosien 2015 ja 2016 maaseutuverkostotoiminnan päätavoitteina on: - edesauttaa uuden ohjelmakauden käynnistymistä - esitellä uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä ja biotalouden edistämisessä - lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista ohjelman toimijoiden välillä - esitellä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien hyviä käytäntöjä - edistää valittavan teemavuoden teeman sekä työryhmien teemojen osalta viestintää ja kehittämisohjelman toimintaa. Viestinnällä on tärkeä rooli maaseutuverkoston toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Viestintään panostetaan uudella ohjelmakaudella laajasti ja se huomioidaan kaikilla ohjelmatyön osa-alueilla. Koko ohjelmakaudelle asetetut ohjelmaviestinnän tavoitteet ovat seuraavat: - Ohjelman mahdollisuudet tunnetaan ja varat hyödynnetään - Ohjelman vaikutukset tiedostetaan ja tietoa EU-rahoituksen tuloksista on saatavilla - Yhteistyö maaseututoimijoiden kesken lisääntyy, hyvät ideat ja käytännöt leviävät ja osaaminen kasvaa - Yhä useampi allekirjoittaa väitteen, että maaseutu tuottaa hyvinvointia koko maalle ja voi osaltaan ratkaista kilpailukyky-, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä Viestinnän päätavoitteiksi vuodelle 2015 on asetettu: - ohjelma lanseerataan onnistuneesti ja tieto siitä tavoittaa edunsaajat - ohjelman mahdollisuudet nousevat esiin vaikutusten, tulosten ja jo tehtyjen esimerkkien kautta - viestintäverkosto toimii aktiivisesti ja tehokkaasti 4

5 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan teemavuosien ja työryhmäteemojen kautta. Uuden ohjelmakauden aloittavia teemoja ovat uuden ohjelmakauden mahdollisuudet ja biotalous, sekä työryhmäteemoina innovaatiot, nuoret, elinkeinot ja maaseutuyrittäjyys sekä ympäristö. Teemoja toteutetaan maaseutuverkoston yhteistyönä, muun muassa ministeriöiden, Maaseutuviraston, ELY-keskusten, Leader-ryhmien sekä kuntien ja muiden ohjelman parissa toimivien tahojen kanssa. Vuonna 2015 on maa- ja metsätalous-, työ- ja elinkeino- sekä ympäristöministeriön yhteinen biotalouden teemavuosi. Maaseutuverkosto tukee teemaa tarjoamalla toimijoille työkaluja, verkostoyhteistyön mahdollisuuksia ja käytännön esimerkkejä maaseutuohjelman mahdollisuuksista biotalouden kehittämiseen. Uuden ohjelmakauden mahdollisuudet -teema välittyy ohjelman lanseerauskampanjassa, jonka toteuttajana on markkinointiviestintätoimisto Recommended. Kampanjan sisältö painottuu ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin rakentaen samalla siltaa ohjelmakauden vaihdokseen. Lanseerauskampanjan strategisessa pääviestissä muistutetaan, että moderni maaseutu on paljon muutakin kuin metsää, peltoa ja lehmiä. Se on kestävä perusta työnteolle, menestyvälle ja ympäristön huomioon ottavalle liiketoiminnalle sekä hyvälle, yhteisölliselle elämälle. Kampanja välittää tiedon, että maaseutuohjelma mahdollistaa kaiken tämän, ja herättelee mukaan myös uusia toimijoita. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää, että maaseutu hyödyntää kaikkia. Lanseerauskampanjan sloganina toimii Päivitä maaseutusi. Teeman alla viestitään myös aiemmin saavutetuista maaseudun kehittämistyön tuloksista. 1.3 Uuden ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan painopisteet Maaseutuverkostotoiminnan kaksi tärkeää painopistettä ovat viestintä ja maaseutuverkostossa tapahtuvan alueellisen ja temaattisen verkostotoiminnan kehittäminen. Viestinnän rooli edelliseen ohjelmakauteen verrattuna korostuu entisestään. Ohjelman mahdollisuuksien esiin tuominen maaseutualueiden kehittämisessä sekä hyvien käytäntöjen välittäminen konkreettisten esimerkkien kautta on entistä tärkeämpää. Viestintäverkoston rakenteita kehitetään niin, että verkosto rakentuu alueellisten toimijoiden verkostoista kansalliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi maaseutuverkostopalvelut yhdessä muiden jäsenmaiden maaseutuverkostojen ja näiden verkostoyksikköjen kanssa laajentavat verkoston myös Euroopan laajuiseksi. Tämänkaltaisella verkostolla mahdollistetaan tiedonkulku paikalliselta tasolta kansalliselle ja Euroopan tasolle ja päinvastoin. Myös tiedonkulkua viestintäverkoston sisällä alueelta toiselle kehitetään hyvien esimerkkien ja ajankohtaisten asioiden välittämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa kehitetään ja luodaan toimivia rakenteita alueellisella, maakunnallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Toiminnan alkuvaiheessa 5

6 panostetaan jo olemassa olevien alueellisten verkostojen tukemiseen ja uusien perustamiseen sinne, missä niillä on tarvetta ja mahdollisuutta syntyä. Kansallisen maaseutuverkoston rakenteita tuetaan toimintaa palvelevilla työkaluilla ja tapahtumilla. Kansallisen maaseutuverkoston toimintaan haetaan vahvuutta myös temaattisesta ja toiminnallisesta yhteistyöstä kansainvälisellä tasolla naapurimaiden kanssa. Yhteistyötä edistetään muun muassa ohjausryhmän työryhmätyöskentelyn kautta. Uuden ohjelmakauden alkuvaiheessa maaseutuverkostotoiminnassa osallistutaan ohjelmakauden kehittämisohjelman tulosten analysointiin ja niistä tiedottamiseen. Samoin kehitetään metodeja ja työkaluja myös maaseutuverkostotoiminnan vaikuttavuuden arviointiin ja toiminnan itsearviointiin. 1.4 Ohjausryhmän ja työryhmien rooli uuden kauden verkostotoiminnassa Maaseutuverkoston ja vuonna 2015 perustettavan kalatalousverkoston toimintaa ohjaa ja linjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjelmakaudella ohjausryhmään kuuluu 11 jäsentä. Ohjausryhmän toiminnassa painottuu vuosittaisten maaseutuverkoston sekä kalatalousverkoston toimintasuunnitelmien sisällön linjaus ja konkreettisten tavoitteiden asetanta. Ohjausryhmä seuraa toimintasuunnitelmien tavoitteiden toteutumista. Ohjausryhmä asettaa maaseutuverkostolle määräaikaisia temaattisia työryhmiä monipuolistamaan ja syventämään maaseutuverkostotyötä. Myös kalatalousverkoston osalta tullaan perustamaan oma työryhmä. Työryhmien kautta sidosryhmät voivat laajemmin osallistua ohjausryhmätyöhön, maaseutu- ja kalatalousverkoston toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Työryhmäjäsenyys on mahdollista kaikille Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoille. Ohjausryhmän asettamien työryhmien puheenjohtajat ovat ohjausryhmän jäseniä työryhmien toimintakauden ajan. Ohjelmakauden ensimmäisten maaseutuverkoston työryhmien teemat ovat elinkeinot ja yrittäjyys, nuoret, ympäristö ja ilmasto sekä innovaatiot. Tulevina vuosina teemat vaihtuvat tarpeen mukaan. Kalatalousverkoston työryhmä toimii kalatalousverkostoon liittyvien asiakokonaisuuksien parissa ja valmistelee kalatalousverkostoon liittyviä esityksiä ohjausryhmän päätettäväksi. Työryhmiä perustetaan tulevina vuosina ohjelman sisällön ja toimeenpanon kannalta oleellisille aihealueille ja niiden työn kautta on mahdollista edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Työryhmät voivat myös toimia temaattisten koordinaatiohankkeiden ja ohjelman kampanjoiden tai teemavuosien ohjausryhminä. Maaseutuverkoston ohjausryhmän ja työryhmien jäsenet ja heidän taustaorganisaationsa löytyvät Liitteestä 2. Työryhmien toimintasuunnitelmat ovat liitteissä

7 1.4.1 Maaseutuverkostopalvelut luo synergiaa maaseutuverkoston ja kalatalousverkoston toimintaan Suomen meri- ja kalatalousohjelma hyväksyttiin komissiossa huhtikuussa Kalatalousverkoston toiminta käynnistetään vuoden 2015 aikana Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelutyksikön yhteyteen. Maaseutuverkostopalveluihin palkataan yksi lisähenkilö, jonka vastuualueena on kalatalousverkoston toiminta. Järjestelyllä haetaan synergiaa kalatalous- ja maaseutuverkostotoiminnan kesken. Maaseutuverkostotoiminnan rakenteet ja maaseutuverkostopalvelut sen koordinoijana muodostavat jo olemassa olevan pohjan myös kalatalousverkoston tulevaan toimintaan. Tällä järjestelyllä molempien rahastojen verkostotoimintaa voidaan kehittää samanaikaisesti, luoda kumppanuutta rahastojen välille ja hyödyntää tulevia tapahtumia ja niistä saatavia synergiaetuja, varsinkin maaseuturahaston Leader-toiminnan yhteydessä. Maaseutuverkostopalvelujen roolia verkostojen toimintaa koordinoivana ja mahdollistavana tahona voidaan näin hyödyntää molempien rahastojen verkostotoimintaa edistävänä tahona entistä tehokkaammin. Kalatalousverkoston toimintaa toteutetaan verkoston oman erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti ja sitä rahoitetaan kalatalousrahaston teknisellä tuella. 7

8 2 MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA Maaseutuverkostopalveluiden päätehtävä on maaseutuverkostolle laaditun toimintasuunnitelman mukaisen työn koordinointi ja toteutuksen aktivointi. Tällä edistetään maaseutuverkostolle aiemmassa luvussa 1.1 esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maaseutuverkostopalvelut toimii sekä aktiivisena toimijana että monipuolisena mahdollistajana. Maaseutuverkostopalvelut tarjoaa maaseutuverkoston toimijoiden työn tukemiseksi ja aktivoimiseksi työkaluja monipuoliseen verkostotoimintaan. Yhtenä uutena työkaluna ovat palvelupaketit, joita tarjotaan verkostotoimijoiden tarpeisiin esim. koulutusten ja muiden myöhemmin päätettävien palvelukokonaisuuksien järjestämiseen. Palvelupaketin avulla järjestävät tahot voivat kattaa osan tapahtuman tai muun palvelukokonaisuuden järjestämisestä syntyvistä kustannuksista. Palvelupaketit mahdollistavat verkoston toimintaa, koska monesti pienelläkin panoksella voi olla suuri aktivoiva merkitys tulevan toiminnan kannalta. Palvelupaketti toimii siten, että maaseutuverkostopalvelut vastaa tiettyyn rajaan saakka erikseen hyväksytyn suunnitelman pohjalta tapahtuman kustannuksista. Tapahtuman on aina jollain tavoin edistettävä maaseutuohjelman toteutusta ja tavoitteita. Palvelupaketin korvaamat kulut ja tilaisuuden luonteen muut ehdot hyväksytään erikseen hakijan suunnitelman pohjalta. Hyväksytylle palvelupaketille on myös maaseutuverkostopalveluissa aina vastuuhenkilö. Ensimmäinen palvelupaketti tarjotaan koulutusten ja koulutusten kaltaisten opintomatkojen järjestämiseen. Tarkempi kuvaus koulutusten palvelupaketista on Liitteessä 6. Seuraavassa esitetään tarkemmin maaseutuverkoston toimet kunkin maaseutuverkostolle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi 2.1 Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy Maaseutuverkoston toimijakenttä on erittäin laaja. Tämä aiheuttaa haasteita toimintaa suunniteltaessa, koska tavoitteena on nykyisten aktiivisten toimijoiden lisäksi myös passiivisten tai toiminnasta vielä puuttuvien sidosryhmien saaminen mukaan maaseutuohjelmien ja maaseudun kehittämisen pariin. Toimintaan sisällytetään niitä menetelmiä, jotka on jo todettu toimiviksi, mutta samalla niitäkin on jatkuvasti pystyttävä analysoimaan ja tunnistamaan kehittämistarpeet. Toisaalta taas kaikkien toimien ja tehtävien osalta luodaan myös uusia avauksia. Viestintää kehitetään entistä kohdennetummaksi. On ymmärrettävä, että viestintää on jokainen kohtaaminen, ei vain viestintäsuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet ja linjaukset. Viestintä on kaikkien verkoston toimijoiden yhteinen tehtävä. Verkoston kautta tarjotaan kanavia ja työkaluja 8

9 siihen, että kentällä syntyvää hyvää sisältöä saadaan levitettyä niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Lisäksi on tärkeää tuoda esiin henkilöitä viestien ja faktojen takaa. Koulutusten sisältöjen tulee olla riittävän mielenkiintoisia, jotta ne kokoavat yhteen ja sitouttavat olemassa olevia toimijoita sekä houkuttelevat mukaan myös uusia sidosryhmätahoja. Maaseutuverkostopalvelut koordinoi suuret verkostotapahtumat. Pyrkimyksenä on kuitenkin vähentää kaikkea kaikille -tapahtumia ja keskittyä toimijoiden itsensä suunnittelemiin ja toteuttamiin kohdennettuihin tapahtumiin. Tähän pyritään esimerkiksi koulutuksen palvelupakettien avulla ja etsimällä jatkuvasti uusia osallistavia koulutusmetodeja. Alueelliset toimijat tietävät parhaiten ne painopistealueet, joita juuri heidän toiminnassaan tarvitaan. Tällä tavoin alueiden itsensä kehittämät koulutustapahtumat palvelevat ohjelman toteuttamista ruohonjuuritasolta, ja verkosto kokonaisuutena pystyy jakamaan ja hyödyntämään tapahtumien tuloksia. Myös alueellisten tapahtumien lukumäärää saadaan lisättyä, kun niitä on toteuttamassa laajempi verkosto. Kokonaisuutena verkostoa lujitetaan ja kehitetään. Vahvempi ja selkeämpi verkosto helpottaa toimintaa, koska tällöin toimijoiden välinen luottamus lisääntyy ja samalla sitoutuminen verkostoon kasvaa. Tähän pyritään alkuvaiheessa alueverkostojen kartoittamisella ja selkeyttämisellä, sillä yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan luominen alueellisesti on todennäköisesti toimivin ratkaisu. Kokonaisuutena maaseutuverkosto rakentuu eritasoisista ja -laajuisista alaverkostoista, jotka nivoutuvat yhteen ohjelmien ja verkoston tavoitteiden kautta. Yhteistyötä verkoston toimijoiden kanssa pyritään jatkuvasti syventämään. Tavoitteena on että verkoston osalliset jo omaa tulevaa toimintaansa suunnitellessaan huomioivat myös sen miten toiminta voidaan linkittää osaksi koko maaseutuverkoston toimintaa. Suunnittelua tehdään yhteistyössä verkoston osallisten kanssa. Alueverkostojen kautta voidaan kerätä ja koota hyviä esimerkkejä ja tuloksia tehokkaasti ja näin kuvata toiminnan kokonaisvaikutusta laaja-alaisesti. Samalla varmistetaan myös se että tieto epäonnistumisista välittyy, jotta samoja virheitä ei toisteta turhaan. Verkoston tulee pyrkiä tarjoamaan toimijoille riittävät työkalut tulosten välittämiseen, erityisesti viestinnän, kansallisen ja kansainvälisen toiminnan puitteissa. Maaseutuverkostopalvelut voi mahdollistaa myös muita tarpeelliseksi katsottavia alueellisia ja valtakunnallisia maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta edistäviä tapahtumia. Maaseutuverkostopalvelut voi yhteistyössä alueiden kanssa organisoida myös muiden maiden maaseudun kehittämisen ryhmien vierailuja Suomessa. 2.2 Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuu Toimeenpanon laatu käsitetään maaseutuverkostotyössä laajasti. Se tarkoittaa sekä ohjelman hallinnollista toimeenpanoa että ohjelmasta rahoitettujen toimenpiteiden laatua. Laadun 9

10 parantaminen nivoutuu tiiviisti maaseutuverkoston järjestämiin koulutuksiin ja hyvien käytäntöjen keräämiseen ja levittämiseen. Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia välitetään maaseutuohjelmien toimeenpanossa työskenteleville ja samalla lisätään asiakkaiden ja viranomaisten dialogia. Molemminpuolista yhteisymmärrystä lisäämällä pyritään helpottamaan toimeenpanon pullonkauloja ja sujuvoittamaan tukien hakuprosesseja. Koulutusten avulla puututaan havaittuihin kehittämiskohteisiin ja sparrataan niin hallintoa kuin käytännön toimijoita yhä parempiin tuloksiin. Tässä työssä pyritään toimimaan ennakoivasti, ottaen nopeasti huomioon ohjelmien toteuttamisen kokemuksia. Vertaistuen merkitys toimeenpanon laadun parantamisessa on merkittävä. ELY-keskusten ja Leader-ryhmien työntekijöillä on tarve tavata ja oppia toinen toisiltaan. Sama tilanne on hanketoimijoiden parissa. Samanlaisten asioiden kanssa painiskelevien keskustelut ovat parhaimpia tapoja välittää hyviä käytäntöjä suoraan käytäntöön. Vertaistukea voi löytyä myös muista jäsenmaista. Maaseutuverkosto luo erilaisia foorumeita vertaistuen mahdollistumiseksi, myös kansainvälisillä kentillä. Maaseutuohjelman alueellisesta näkyvyydestä ovat vastuussa alueiden toimijat. Maaseutuverkoston tehtävänä on auttaa ja innostaa heitä toimimaan aktiivisesti alueillaan. Viestintä- ja toimijaverkoston, tuetun materiaalin ja teemavuosiajattelun avulla pyritään suoraan vaikuttamaan alueiden aktiivisuuteen. 2.3 Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille Maaseutuohjelmien viestinnässä panostetaan siihen, että tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista tavoittaa potentiaaliset tuensaajat mahdollisimman hyvin. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että viestit kulkevat paitsi valtakunnallisella tasolla myös alueellisesti ja paikallisesti. Maaseutuverkostopalvelut osallistuu viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi on lisäksi tärkeää, että hyväksi viestinnän käytännöksi todettu alueellinen viestintäverkosto järjestäytyy uudelleen uuden ohjelmakauden alkaessa. Viestintäverkoston runko koostuu maaseutuverkostopalveluiden viestintähenkilöistä, Mavin ja MMM:n tiedottajista, ELYalueittain nimetyistä viestintävastaavista sekä Leader-ryhmien edustajista. Alkavat alueelliset viestintähankkeet ovat merkittävä ohjelmaviestinnän resurssi, ja niiden toiminta on viestintäverkoston tavoitteiden kannalta erittäin tärkeää. Tämän lisäksi viestintäverkoston toimintaan otetaan mukaan kattavasti edustajia maaseutuverkoston toimijoista, kuten YTR:stä, Maa- ja kotitalousnaisista, ProAgriasta sekä Suomen Kylätoiminta ry:stä. Jotta maaseudun kehittämisen mahdollisuuden tulevat potentiaalisille tuensaajille tietoon, tulee viestien olla selkeitä ja helposti saatavissa. Ohjelmaviestintä auttaa tiedon 10

11 muotoilemisessa viestinnällisesti mielenkiintoiseen muotoon sekä etsii ja tarjoaa kanavia tiedon välittämiselle. Viestinnällisesti merkittävin vuoden 2015 kokonaisuus on lanseerauskampanja, jonka yhtenä päätavoitteena on välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista potentiaalisille tuenhakijoille. Lanseerauskampanjasta on kerrottu lisää luvussa 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat. 2.4 Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle Onnistuneen ohjelmatyön edellytyksenä ja tärkeänä ohjelmatoimijoita motivoivana tekijänä on ohjelman toteutuksesta ja tuloksista kertominen. Tavoitteena on välittää kohderyhmittäin räätälöityä tietoa. Ohjelmakauden alussa toteutettavalla lanseerauskampanjalla pyritään paitsi välittämään tietoa potentiaalisille tuensaajille myös luomaan laajemmalle yleisölle oivalluksia maaseudun merkityksestä vihreän kasvun lähteenä. Lanseerauskampanjan toimista ja sen suomista mahdollisuuksista ja toimintatavoista annetaan selkeitä ja käytännönläheisiä ohjeita. Etenkin suurelle yleisölle maaseutuohjelmien merkitystä nostetaan viestinnässä esiin vaikutusten, tulosten ja hyvien esimerkkien kautta. Vaikuttavuutta tuodaan ilmi konkreettisilla tarinoilla. Mediasuhdeviestinnässä juttuja tarjotaan erilaisille kohdeyleisölle suunnattuihin aikakauslehtiin sekä valtakunnan ja paikallisen tason tiedotusvälineille. Medialle pyritään tarjoamaan mahdollisimman valmista materiaalia, jossa näkökulma on valittu tiedotusvälineen luonteeseen sopivaksi. Paikallisen median tavoittamisessa alueellinen viestintäverkosto on erittäin tärkeässä asemassa. Sosiaalisen median kanavien käyttöä lisätään ja tehostetaan. Näin pyritään paitsi tavoittamaan uudenlaisia yleisöjä myös lisäämään vuorovaikutusta jo aktiivisten verkoston jäsenten kesken. Yksi maaseutuverkoston keskeisistä tavoitteista on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä. Ohjelman vaikutusten ja hyvien esimerkkien kartoituksessa ELY-keskukset, Leader-ryhmät ja hanketoimijat ovat avainasemassa. Esimerkkien keräämistä tehdään myös yhteistyössä mm. valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden kanssa siten, että toimijat ovat tietoisia ohjelman tukemana eri puolilla maata tapahtuvasta toiminnasta välttyen näin päällekkäisen toiminnan tekemisestä. Viestintäverkoston avulla alueiden hyvät esimerkit saadaan osaksi valtakunnallista ohjelmaviestintää ja laajempaan näkyvyyteen. 11

12 2.5 Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu Maaseutuverkoston tehtävät tukevat innovatiivisuuden ja uudistushakuisuuden lisääntymistä maaseutuelinkeinoissa. Valittavat verkoston toimenpiteet kohdistetaan maaseutuohjelman toimenpiteisiin siten, että niillä kasvatetaan maaseudun innovaatio- ja uudistumispotentiaalia. Innovaatioiden ollessa läpileikkaava teema tullaan toimenpiteitä käyttämään laaja-alaisesti, mutta tarvittaessa kohdentamaan rajattuihin teemoihin ohjausryhmän temaattisten alatyöryhmien toimintasuunnitelmien tai teemavuosien perusteella. Verkoston toimenpiteillä edesautetaan maaseudun toimijoiden tavoitelähtöistä yhteistyötä kaikissa teemoissa. Tämä toteutetaan mm. rakentamalla puitteet innovaatioita synnyttäville tapahtumille, lisäämällä edellytyksiä tutkimustiedon jalkauttamiselle, sekä edesauttamalla kontaktien syntymistä myös maaseutuverkoston ulkopuolisiin yhteistyötahoihin yli aluerajojen tai kansainvälisesti. Verkosto tukee kansallisten EIP-ryhmien muodostumista ja edistää niiden aktiivista toimintaa EIP-Agri-verkostossa. Verkosto kerää ja jakaa esimerkkejä innovatiivisista ja liiketoimintaa uudistavista kokeiluista ja piloteista. Myös epäonnistumisista viestitään. Jaettujen kokemusten hyötykäytöllä nopeutetaan innovaatioiden käyttöönottoa ja liiketoiminnan uudistumisprosessia sekä vältetään jo tehtyjen virheiden toistaminen. Viestinnässä nostetaan esiin myös muuta innovaatioita ja elinkeinojen uudistumista koskevaa tietoa, mahdollisuuksia ja järjestettäviä tapahtumia. Tämä koskee mahdollisuuksien mukaan myös muiden rahoittajien innovaatioita tukevia aktiviteetteja. Yhteistyötä eri rahoittajien kanssa edistetään yleisesti laajojen hankekokonaisuuksien syntymiseksi. Neuvonnan avulla innovaatioita ja uudistumista voidaan edistää yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. Neuvonnan kysyntää tehostetaan kohdennetulla tiedonvälityksellä, jonka avulla voidaan tavoittaa myös passiivisia viljelijöitä. Verkoston toimenpiteillä edistetään neuvojien täydennyskoulutusta. Täydentävien koulutusten räätälöintiä tehdään neuvojien kanssa ja järjestettävillä koulutuksilla vastataan havaittuihin tarpeisiin. Verkosto järjestää tai mahdollistaa myös muita innovaatioita ja elinkeinojen uudistumista tukevia koulutuksia maaseutuverkoston välittäjäorganisaatioille ja muille kiinnostuneille tarpeen mukaan. 2.6 Työryhmien toiminta Ohjausryhmän asettamat maaseutuverkoston määräaikaiset temaattiset työryhmät laativat työryhmän toimintasuunnitelman osana maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Myös kalatalousverkoston osalta tullaan perustamaan oma työryhmä, joka laatii kalatalousverkoston toimintasuunnitelman. Työryhmien kautta sidosryhmät voivat 12

13 laajemmin osallistua ja vaikuttaa maaseutu- ja kalatalousverkoston toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen Elinkeinot ja yrittäjyystyöryhmä Työryhmän päätavoitteena on vaikuttaa siihen, että maaseudun kehittämisohjelman yrittäjyystoimenpiteet lanseerattaisiin mahdollisimman tehokkaasti maaseutuyrittäjien keskuudessa. Tähän pyritään vaikuttamaa sekä viestinnän että palvelupolkuajattelun kautta. Työryhmä ideoi tehokkaita viestintätapoja ja toimii myös itse aktiivisesti viestijänä. Tavoitteena on yrittäjyystoimenpiteiden tehokas lanseeraaminen. Palvelupolkuajattelulla tarkoitetaan tehokasta sähköistä viestintää ja neuvontapalveluja: Eli miten nämä saadaan nivoutettua entistä paremmin yhteen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Maaseutuyrittäjyyden yleiskuvan kirkastaminen ja monipuolistaminen on työryhmän toinen tavoite. Esiin nostettava viesti on: maaseutuyrittäjyys rakentaa koko Suomea. Työryhmä näkyy vuoden aikana eri tapahtumissa. Tapahtumissa työryhmäläiset ovat mukana itse messuilla joko esittelypisteessä tai asiantuntijaseminaareissa kertomassa maaseutuohjelman mahdollisuuksista ja kuulemassa yrittäjien näkökulmia maaseuturahoitukseen ja neuvontapalveluihin. Samalla pyritään laajentamaan kuvaa nykyaikaisesta maaseutuyrittäjyydestä. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Innovaatiotyöryhmä Työryhmän päätavoitteena on vahvistaa Ahvenanmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien innovaatiotoimintaa. Työryhmä tihentää kytkentöjä eurooppalaiseen maaseudun kehittämiseen (mm. ENRD:n sisällä), mikä auttaa osaltaan hyvien innovaatiokäytäntöjen levittämistä. Työryhmä tukee myös EIP-toiminnan käynnistämistä ja organisoitumista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Innovaatiot työryhmässä ymmärretään laajasti, ne voivat olla yritystoiminnaksi vietäviä käytäntöjä, maaseudun järjestelmäinnovaatioita tai mitä tahansa menettelyjä, joiden ansiosta hyvinvointi ohjelma-alueella paranee. Työryhmä ideoi keinoja, joilla voidaan kehittää avointa innovaatioalustaa. Myös maaseudun kehittämisohjelmien kytkeminen muuhun innovaatiotoimintaan nähdään tärkeänä tavoitteena työryhmätoiminnassa. Työryhmä panostaa Innovaatioleiritoiminnan menetelmien kehittämiseen. Tavoitteena on löytää keinoja, miten innovaatioleirien löydöksiä viedään konkreettisesti eteenpäin. Työryhmän toiminnalla tuetaan myös ohjelman teemavuosiksi valittavia teemoja. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä 9. 13

14 2.6.3 Nuorisotyöryhmä Maaseutuverkoston nuorisotyöryhmän tehtävänä on varmistaa että maaseudun nuoret ja heidän tarpeensa tulevat huomioiduksi maaseudun kehittämisohjelmissa ja maaseutuverkostotoiminnassa. Maaseutuverkoston nuorisotyöryhmä haluaa olla iloinen, energinen ja helposti lähestyttävä ryhmä. Työryhmä viestii modernein menetelmin ja henkilöityy positiivisesti ryhmän jäseniin ja puheenjohtajaan. Ryhmän toiminnalle leimallista on käytännönläheisyys, monialaisuus ja kokemusasiantuntijuus. Käytännönläheinen toiminta yhdistyy ryhmän toiminnassa luontevasti horisontaalisiin näkökulmiin ja maaseutuverkoston ylätavoitteisiin. Ryhmä tekee yhteistyötä poikkileikkaavasti muiden työryhmien kanssa. Nuoriso käsitteenä kattaa käytännössä ikävuodet 12 vuodesta eteenpäin, aina ohjelman nuoren viljelijän tuen päättymisikään 40. Työryhmä päätti pääosan toimista suunnattavan nuorille aikuisille, jolloin toimintojen kohdentamisen, ja sitä kautta tuloksellisuuden, katsotaan tehostuvan. Työryhmä on asettanut toiminnalleen kaksi teemaa: nuoret ja yrittäjäyys sekä nuoret ja maaseutuimago. Ensimmäisen teeman tavoitteena on pyrkiä luomaan edellytyksiä nuorten työllistymiselle. Tavoitteena on tehostaa erityisesti tiedon jakamista siitä millaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa nuorille. Toiminnassa tullaan pyrkimään myös siihen että maaseudun työnantajien ja nuorten työnhakijoiden tarpeet saadaan paremmin kohtaamaan. Lisäksi pyritään siihen että nuoria työllistettäessä heille voitaisiin mahdollisesti luoda edellytykset tutustua työnantajansa toimintaan enemmän yrittäjän näkökulmasta. Tämän katsotaan olevan erityisesti tarpeellista maaseutuyritystoiminnassa sukupolvenvaihdosten näkökulmasta. Työryhmä jäsenten kokemuspohjaan nojaten pyritään luomaan mahdollisuuksia yrittäjyysmentorointiin erityisesti nuorten yrittäjien toimesta. Toisen teeman puitteissa on tarkoitus varmistaa että maaseudun nuorilla on riittävä tieto siitä mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia heillä on oman elinympäristönsä ja maaseudun kehittämiseen, sekä niistä mahdollisuuksia joita maaseutuohjelma tähän tarjoaa. Tavoitteena on vahvistaa ns. maaseutuimagoa ja luoda terveen ylpeyden kulttuuri omasta asuinpaikastaan, juuristaan ja maaseudusta yleisesti. Työryhmä haluaa entisestään vähentää kaupunki-maaseutu vastakkainasettelua ja varmistaa osaltaan sen että maaseudun elinvoimaisuus nähdään koko maata hyödyntävänä voimavarana Alussa toiminta tulee keskittymään pitkälti maaseudun toimijoiden verkottamiseen ja toiminnan edellytysten luomiseen. Tätä varten työryhmä esittää jaettavaksi vuonna kpl 1000 palvelupaketteja joiden puitteissa toimijat voivat järjestää yhteistä toimintaa 14

15 Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä Maaseutuverkoston ympäristö ja ilmasto-työryhmän päätavoitteena on edistää ympäristö- ja ilmastoasioiden täysipainoista, sektorirajat ylittävää ja innovatiivista toteutusta. Työryhmän toiminta liittyy myös vahvasti biotalouden ja kiertotalouden edistämiseen. Ympäristö- ja ilmastotyöryhmällä on kaksi alatavoitetta: 1) varmistaa ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä mahdollistava tehokas viestintä ja 2) tuoda esille maaseutuohjelman vahvuudet ja kehittämismahdollisuudet ohjelman tehokkaammaksi toteuttamiseksi. Kokemuksia voidaan hyödyntää seuraavan maaseutuohjelman kehittämisessä. Työryhmä tulee etenkin vuonna 2015 kehittämään Maaseutuohjelman tarjoamien ympäristöasioiden viestintää käyttäjien tarpeet huomioiden. Kentän toimijoiden kannalta merkittävää on saada monipuolista ja helpossa muodossa olevaa tietoa ohjelman eri mahdollisuuksista. Viestintää kehitetään yhteistyössä Maaseutuverkostopalvelujen viestintäasiantuntijoiden kanssa. Kuluvan ohjelmakauden osalta vuoden 2016 aikana työryhmä keskittyy etsimään niitä pullonkauloja, jotka ovat hidastaneet tai estäneet ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttamista ohjelmassa. Näitä tietoja toimitetaan Maaseutuohjelmaa koordinoivalle ja ohjaavalle hallinnolle tiedoksi pullonkaulojen poistamiseksi. Sektorirajat ylittävää yhteistyötä tullaan edistämään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumiseksi. Työryhmä tulee olemaan yhteydessä eri sektorien toimijoihin ympäri maata. Kansainvälisyys tullaan myös huomioimaan ryhmän toiminnassa parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Maaseutuverkostotoiminnan arviointi Maaseutuverkostolla on toimintasuunnitelman mukaisesti viisi tavoitetta, joiden kautta toteutetaan myös maaseutuverkoston toiminnan arviointia. Maaseutuverkoston tavoitteet ja niihin liittyvä toiminnan suunnittelu on kuvattu aiemmin luvussa 2 Maaseutuverkoston toiminta. Arvioinnin pohja-aineistona ovat seurantatiedot, joita maaseutuverkostopalvelut kerää toimintansa yhteydessä. Arviointiin hyödynnetään myös maaseutuverkostotoiminnasta komissiolle raportoitavia sekä kansallisesti kerättäviä indikaattoreita. Maaseutuverkoston arviointiin ja maaseutuverkostopalveluiden itsearviointiin liittyvä suunnitelma sekä tarkempi tieto kerättävistä indikaattoreista ja muista arviointiin vaikuttavista tiedoista on luettavissa 15

16 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vaikuttavuuden arviointisuunnitelmassa. 16

17 3 VIESTINTÄ JA KOULUTUS LUOVAT TOIMINNAN KIVIJALAN Maaseutuverkoston tärkeitä tehtäväkenttiä ovat viestintä ja koulutus. Ne liittyvät yleisellä tasolla kaikkien maaseutuverkoston tavoitteiden saavuttamiseen. Viestintä- ja koulutussuunnitelmat ovat liitteinä 4. ja Viestintä Vuoden 2015 viestinnällinen pääsanoma on uuden ohjelmakauden mahdollisuudet. Taustalla kulkevana teemana on lisäksi biotalous, jota nostetaan esiin eri julkaisuissa, artikkeleissa, tiedotteissa ja esimerkeissä. Vuoden 2016 teema päätetään seurantakomitean toimesta myöhemmin. Lisäksi viestinnässä panostetaan tiedon levittämiseen ohjelman vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustietoa esitetään yhdessä aiemman ohjelmakauden tulosten kanssa. Lanseerauskampanjan tavoitteena on välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista (potentiaaliset tuensaajat) sekä luoda oivalluksia maaseudun merkityksestä vihreän kasvun lähteenä (suuri yleisö ja media). Lanseerauskampanjan tekijäksi valittu viestintätoimisto suunnittelee kampanjan konseptin, ydinviestit, ilmeen ja materiaalit yhdessä viestintäryhmän kanssa. Alueellisen viestintäverkoston rakentaminen on ohjelmakauden alun yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tavoitteena on, että jokaisella alueella olisi päätoiminen tiedottaja. Alueellisen viestintäverkoston rakentamisessa käytetään apuna edellisen kauden hyviä esimerkkejä toimivista organisoitumisen tavoista. Lisäksi alkukaudella panostetaan ohjelman toimijoiden viestintäkoulutukseen, jotta tuensaajat saavat kattavaa tietoa ohjelmasta eri lähteistä. Verkoston eri toimijoita aktivoidaan ja innostetaan ottamaan uudistunut Maaseutu.fi-sivusto omakseen ja osallistumaan sisällöntuottamiseen. Englanninkielinen Rural.fi-sivusto uudistetaan vastaamaan ulkoiselta ilmeeltään Maaseutu.fi- ja Landbygds.fi -sivustoja ja välittämään Euroopan maaseutuverkostoon inspiroivasti tietoa suomalaisesta maaseudun kehittämistyöstä. Heinäkuussa 2015 Farmari-näyttelyssä on Maaseutuohjelma-teltta, jossa esittäytyy useita maaseutuohjelman toimijoita. Maaseutuohjelma teltassa ovat mukana maaseutuverkoston toimijoita: Leader-ryhmät, YTA-alueet, ELY-keskus, Maaseutuvirasto, maaseutuverkosto, Maaseudun Sivistysliitto ja maaseutuohjelmasta rahoitettuja yrittäjiä.. Muita vuoden viestinnällisiä päätapahtumia ovat Leader-viikko ja Avoimet kylät, Kuntamarkkinat, Maailman suurimmat talkoot, ELMA-messut ja KoneAgria. Vuoden 2015 aikana panostetaan mediasuhteiden kehittämiseen. Pyritään etsimään keinoja, joilla maaseutuohjelman merkittävyys ymmärrettäisiin tiedotusvälineissä nykyistä paremmin. 17

18 Toisaalta pyritään myös löytämään tiedotusvälineiden portinvartijaroolista riippumattomia uusia kanavia, joiden kautta voidaan tavoittaa suurta yleisöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toimii ministeriön avoimen hallinnon pilottihankkeena. Esitteet pyritään tekemään selkeän virkakielen ja avoimen hallinnon mukaisesti. Konkreettisista toimenpiteistä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi voi lukea tarkemmin vuoden 2015 viestintäsuunnitelmasta. 3.2 Koulutus Maaseutuverkoston koulutusten kautta saavutetaan monia tavoitteita. Niiden avulla tuodaan esiin kehittämisohjelman mahdollisuuksia, verkotetaan toimijoita sekä välitetään taustoittavaa tietoa toimeenpanoon liittyvän koulutuksen täydentämiseksi. Vuoden 2015 koulutusaihekokonaisuudet muodostuvat paljolti maaseutuverkoston toimijoiden toiveiden pohjalta. Näitä toiveita ja ehdotuksia on kerätty aikaisempien verkostotapahtumien yhteydessä sekä Maaseutu.fi:n vaikuta Maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaan vuosina 2015 ja kyselyn kautta. Myös maaseutuverkoston ohjausryhmien temaattisten alatyöryhmien toimintasuunnitelmat ovat oleellinen osa maaseutuverkoston toimintasuunnitelman koulutusosiota. Lisäksi CAPuudistuksen valmistelussa sovittiin, että koska ns. horisontaaliasetuksessa todetaan jäsenmaalla olevan vastuu neuvojien osaamisen ylläpidosta ja riittävästä koulutuksesta, hoidetaan koulutuksen tarjontaa myös maaseutuverkoston kautta. Maaseutuverkoston koulutuksia suunnataan niille tahoille, jotka välittävät maaseutuohjelman puitteissa tietoa edelleen omille sidosryhmätahoilleen. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä eivät siis ole tuensaajat, vaan maaseutuohjelman parissa toimivat hallintoviranomaiset, Leader-ryhmät, neuvojat, hanketoimijat ja muut tietoa edelleen välittävät sidosryhmätahot ja verkostot. Koulutukset jaetaan kahteen kokonaisuuteen: maaseutuverkostopalvelujen koordinoimiin sekä verkostopalveluiden mahdollistamiin koulutuksiin. Koordinoitavissa koulutuksissa järjestelyvastuussa on pääsääntöisesti maaseutuverkostopalvelut. Maaseutuverkostopalveluiden mahdollistamissa koulutuksissa järjestelyvastuussa on yhteistyötaho. Maaseutuverkostopalvelujen mahdollistamaa koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti koulutuksen palvelupakettien kautta (ks. liite 6.), mutta myös muu yhteistyö koulutusjärjestelyjen suhteen on mahdollista. Vuoden 2015 aikana suunnitellaan ja toteutetaan uuteen ohjelmakauteen liittyviä uusia koulutuskokonaisuuksia, esimerkiksi neuvojien täydentävää koulutusta. Uudella ohjelmakaudella neuvojille tullaan tarjoamaan tilaneuvontaa taustoittavaa koulutusta useilta Neuvo järjestelmän osa-alueilta. Koulutustarjonnan osa-alueita ovat muun muassa 18

19 ympäristö- ja luomuneuvonta, kasvinsuojelun ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia sekä tuotantoeläinten terveys ja -hyvinvointi. Koulutusten yhtenä tavoitteiden onnistumisen mittarina on käytetty tapahtumakyselyistä muodostuvia numeerisia kriteerejä. Maaseutuverkoston koulutusten yhtenä kriteerinä on pidetty keskiarvoa, joka on laskettu palautekyselyvastausten seuraavista osa-alueista: tapaamisen ajankohta, paikka, puhujat, ennakkoinformaatio sekä järjestelyt. Näitä arvioidaan asteikolla 1 5. Osa-alueiden yhteinen keskiarvo antaa varsin hyvän kuvan koulutustapahtuman tasosta. Palautekysely lähetetään sähköpostilla osallistujalistan mukaisesti kaikille osallistujille. Lisäksi verkostotapahtumien ilmoittautumisen yhteydessä kerätään tietoa tapahtuman kohdistumisesta eri sidosryhmätahoille. Koulutus- ja verkostotapahtumien sisältöön voi perehtyä tarkemmin vuoden 2015 koulutussuunnitelmassa liitteenä 5. sekä alustaviin vuoden 2016 koulutus- ja verkostotapahtumakokonaisuuksiin liitteessä Hyvät käytännöt ja verkostot Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston osapuolten välillä. Lisäksi maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä verkoston toimijoiden kesken. Maaseutuverkosto tukee erilaisten yhteen sovitettujen ja yhtä aluetta laajempien hankekokonaisuuksien syntymistä ja uusien ideoiden leviämistä sekä ohjelman tuloksellisuuden lisääntymistä. Hyviä esimerkkejä kerätään kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen kaikilta ohjelman prioriteettialueilta korostaen uusia ja tehokkaimpia toimintamalleja ohjelman toimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyen. Toimintasuunnitelmassa olevia maaseutuverkoston tapahtumia toteutetaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Alueiden oma aktiivisuus ja aloitteellisuus on keskeinen maaseutuverkostotoiminnan onnistumisen lähtökohta. Alueiden viestinnän tekijät osallistuvat aktiivisesti ohjelmaviestintään ja viestintäverkoston toimintaan. Tavoitteena on luoda kehittämisohjelman toteutuksen tukemiseksi toimivat ja tehokkaat alueelliset maaseutuverkostot. Yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa maaseutuverkostopalvelut voi mahdollistaa myös muut tarpeelliseksi katsottavat alueelliset ja valtakunnalliset maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta edistävät tapahtumat. Maaseutuverkostopalvelut voi yhteistyössä alueiden kanssa organisoida myös mahdollisia muiden maiden maaseudun kehittämisen ryhmien vierailuja Suomessa. 19

20 Verkoston vahvistaminen ja tehostaminen on vahvasti läsnä kaikessa toiminnassa, mutta erityinen paino tulee olemaan alueverkostojen tukemisessa. Kokonaisuutena verkosto on niin suuri ja hajanainen, että toimivimmaksi ratkaisuksi on katsottu ELY-keskusaluejaon mukainen alaverkosto, jossa toimijoilla on yhtenäiset alueelliset tavoitteet ja toimijat myös lähtökohtaisesti tuntevat toisensa parhaiten. Alueverkostojen toimintaa tuetaan jo edellä mainituin viestinnän ja koulutuksen keinoin, sekä hakemalla uusia menetelmiä verkostotyöskentelyyn. Tehokkaiden verkostojen kautta pyritään saamaan paras mahdollinen tieto ja kokemukset oman alueen kehittämiseen, olipa tieto sitten naapurimaakunnassa tai toisessa EU-maassa. Toimijoita kannustetaan ja autetaan tässä työssä. Euroopan maaseutu- ja innovaatioverkostoa pyritään hyödyntämään tehokkaasti oppimisen lähteenä. Samoin sitä kautta herätetään kiinnostusta suomalaiseen maaseudun kehittämiseen lisäten muiden maiden ymmärrystä Suomen maaseudun kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä innostaa EU-maiden toimijoita yhteistyöhön suomalaisten kollegojen kanssa. Uuden ohjelmakauden maaseutuverkoston toiminnassa alueellisten verkostojen vahvistaminen on yksi keskeinen asia. Hyviä alueverkostojen toimintamalleja tuodaan esille ja alueellisille verkostoille tarjotaan palvelupaketteja verkostotoiminnan mahdollistamiseksi. Vuoden 2015 ja 2016 aikana järjestetään alueellisia maaseutuverkostopäiviä. Tavoitteena on luoda kehittämisohjelman toteutuksen tukemiseksi toimivat ja tehokkaat alueelliset maaseutuverkostot. 20

21 4 MAASEUTUVERKOSTON RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE Vuoden 2015 budjetti on euroa ohjelmakauden teknisen avun määrärahasta. Vastaavasti vuoden 2016 budjetti on euroa. Käyttösuunnitelma Palkkauskulut Muut kulut Rakenteet yht Viestintä Koulutus Hyvät käytännöt ja verkostot Toimintasuunnitelman kulut yhteensä Yhteensä Maaseutuverkoston kulut jaetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, artiklan 54.3 mukaisesti maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin ja toimintasuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin sisältyvät kaikki maaseutuverkostopalveluiden henkilöstöön liittyvät kulut (palkkaus- ja sivukulut sekä matkakulut, ja henkilöstön koulutukseen liittyvät kulut) sekä muut Maaseutuvirastossa sijaitsevan maaseutuverkostopalvelut-yksikön kulut, kuten tilavuokrat, atk- ja toimistotarvikkeet sekä kaikki muut yksikön toimintaan liittyvät kuluerät. Palkkauskulut sisältävät seitsemän kokoaikaisen henkilön palkkauskulut. Lisäksi ne sisältävät mahdollisten määräaikaisten harjoittelijoiden palkkauskulut. Toimintasuunnitelman kustannuksiin sisältyy laajan maaseutuverkoston palvelut, esim. viestintään, koulutustilaisuuksiin, hyviin käytäntöihin ja verkostoihin liittyvät kulut. 21

22 Viestinnän kustannukset koostuvat Rural.fi-sivustojen kehitystyöstä, julkaisujen (esitteet ja oppaat) sekä liitelehtien tuottamisesta, kuvituskuluista, maaseutuohjelmien pr-materiaalin tuottamisesta, kansainvälistymistä edistävän materiaalin tuottamisesta, messukuluista, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien tiedotuskylttien tuottamisen kuluista sekä muista mahdollisista viestintäkuluista. Viestinnän toimenpiteet budjetoidaan ja budjetin toteutumista seurataan seuraavien tapahtumakokonaisuuksien kautta: - Lanseerauskampanja - Teemavuoden markkinointi - Esitteet ja julkaisut - Lehti-ilmoitukset - Liitelehdet - Maaseutu.fi - Markkinointimateriaalit - Messut - Muut painotuotteet - Muut sähköiset kanavat - Oppaat - Televisio ja radio - Tiedotuskyltit - Valokuvat - Videot - Yleinen viestintä Vastaavia tapahtumakokonaisuuksia on käytetty edellisen ohjelmakauden maaseutuverkostotoiminnan loppuraportoinnin yhteydessä, joten tapahtumakokonaisuuksia voidaan verrata myös edellisen ohjelmakauden raportointiin. Koulutustapahtumat sisältävät maaseutuverkostoyksikön järjestämien, yhteistyössä sidosryhmien kanssa järjestettyjen koulutustapahtumien ja ostopalveluna toteutettavien koulutusten kustannukset sekä monipuolisen koulutusmateriaalin tuottamisen. Koulutuksia budjetoidaan ja budjetin toteutumista seurataan muun muassa seuraavien tapahtumakokonaisuuksien kautta. Tapahtumakokonaisuuksia lisätään tarpeen mukaan: - Viranomaisten hallinnonalojen ja muiden verkoston toimijoiden koulutukset - Koordinointi- ja valtakunnalliset hankkeet - Palvelupaketit - Neuvo Elinkeinojen kehittäminen - Yhteisöllinen kehittäminen - Rakennetukien koulutus - EIP koulutukset - Neuvottelupäivät - Hanketoimijoiden koulutukset 22

23 - Kv-koulutukset - Leader-koulutukset - Viestinnän koulutukset - Muut koulutustapahtumat Hyvät käytännöt ja verkostot -kulut koostuvat verkostotapahtumista, analyysien teettämisestä sekä tulosten ja esimerkkien esilletuomisesta aiheutuvista kuluista. Lisäksi kustannukset voivat koostua muiden maiden vierailijaryhmien vastaanottamisesta, mahdollisista asiantuntijakuluista, kv-seminaareista ja mahdollisista eri sidosryhmien kanssa tehtävistä opintomatkoista (osa kustannuksista: muun muassa yöpymiset, kohdemaassa matkaohjelman kulut) Euroopan maihin sekä muista kansainvälistymisen edistämiseen liittyvistä kuluista. Hyvät käytännöt ja verkostoituminen tapahtumia budjetoidaan ja budjetin toteutumista seurataan muun muassa seuraavien tapahtumakokonaisuuksien kautta. Tapahtumakokonaisuuksia lisätään tarpeen mukaan. - Innovaatioleirit - Innovaatiokumppanuus (EIP) - Hanketreffit - Verkosto- ja hanketapaamiset - Neuvottelu- ja ajankohtaispäivät - Gaalat - Palvelupaketit - KV-työn tapahtumat - Pohjoismaa-Baltia maaseutuverkostot - Ohjausryhmätoiminta - Työryhmätoiminta ympäristö - Työryhmätoiminta yrittäjyys - Työryhmätoiminta nuoret - Työryhmätoiminta innovaatio - Muut hyvät käytännöt ja verkostotapahtumat - Valtakunnallisten hankkeiden arviointiryhmä Rahoitussuunnitelman puitteissa voidaan tehdä vuosittain muutoksia eri kululajien välillä. 23

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016 Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016 Sisällysluettelo 1 MAASEUTUVERKOSTO... 3 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 3 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat... 4 1.3 Uuden ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseutuverkoston toimintasuunnitelma

Maaseutuverkoston toimintasuunnitelma Maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2017-2018 Sisällysluettelo 1 MAASEUTUVERKOSTO... 2 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 2 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat... 3 1.3 Ohjelmakauden 2014-2020

Lisätiedot

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015 Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015 Sisällys 1 MAASEUTUVERKOSTO... 3 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 3 1.2 Maaseutuverkostotoiminnan suuntaviivat...

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTASUUNITELMA

MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTASUUNITELMA MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTASUUNITELMA 2018-2019 Sisällys 1 MAASEUTUVERKOSTO... 2 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 2 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat... 3 1.3 Ohjelmakauden 2014-2020 maaseutuverkostotoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020 Annukka Lyra, MMM Sivu 1 7.10.2014 Kuusi päämäärää ja viestinnän tarkoitus Älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua Suomen maaseudulla 1. osaaminen, tiedonvälitys,

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 7.4.2015 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy maaseudun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutu ratkaisee. Viestintäsuunnitelma 2019

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutu ratkaisee. Viestintäsuunnitelma 2019 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutu ratkaisee #maaseutufi #jottavoisimmehyvin #maaseuturatkaisee Viestintäsuunnitelma 2019 Taustaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 # 42712 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 Viestintäsuunnitelman on laatinut maa ja metsätalousministeriön maaseutuverkosto ja maaseudun kehittämisyksiköiden sekä Maaseutuviraston

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Mitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia

Mitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia Mitä Leader on? Leader-periaatteet ja historia Juha-Matti Markkola 1 2 3 Leaderin uusien työntekijöiden koulutus 5 6 Leaderin kehitys EU:ssa 7-1980 Maaseudun kehittäminen: Maatalous Viljelijät Top-down

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 1.7.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2. Maaseutuverkoston strategia... 4 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Viestintäsuunnitelma 2016

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Viestintäsuunnitelma 2016 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Viestintäsuunnitelma 2016 Taustaa Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 eli maaseutuohjelma on Suomen keskeisin väline maatalouden uudistamisessa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2 Maaseutuverkoston tavoitteet... 3 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti

Lisätiedot

Viestinnän linjaukset on laatinut ohjelman viestintää yhteen sovittava ryhmä ja ne on hyväksytty seurantakomiteassa 3.10.2014.

Viestinnän linjaukset on laatinut ohjelman viestintää yhteen sovittava ryhmä ja ne on hyväksytty seurantakomiteassa 3.10.2014. 3.10.2014 Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014 2020 viestinnän strategiset linjaukset Viestinnän linjaukset koskevat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ohjelmakaudella 2014 2020 ja siitä viestivää

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: torstai 18.12.2014 kello 10.00 12.10 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, Kokoushuone Kartano, Mariankatu 23 Taina Vesanto, MMM Joel Karlsson, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA 23.8.2019 Helsingin Sanomat 22.2.2019 MDI:N VÄESTÖENNUSTE 2040 OSALLISUUS HYVÄN ELÄMÄN EDELLYTYKSENÄ Paikallinen osallisuus Kyky panostaa yhteiseen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella 2021-27 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2019 EU-valmistelun tilannekatsaus Rahoituskehykset 2021-2027 (MFF) - Esityksessä 2.5.2018 suuri leikkaus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus Helsinki 22.1.2019 Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 1.2.2019 Ajankohtaista Euroopan maaseutuverkostosta ENRD:n LAG

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostopalvelujen kv-ajankohtaiskatsaus Helsinki 27.3.2018 Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 5.7.2018 Ajankohtaista Euroopan maaseutuverkostosta Sivu 2 5.7.2018

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 8.5.2015

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 8.5.2015 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 4.5.2015 kello 9.10 12.02 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone Sali (videoyhteys Maaseutuvirasto, kokoushuone Taimikko) Osallistujat:

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola

Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Ajankohtaista maaseutuverkostosta Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Leader-työ 2018, osaaminen Alueelliset hallituskoulutukset: Alueelliset (ELY-keskusalueittaiset) koulutukset järjestävät Leader-ryhmät

Lisätiedot

ELY-kumppanikyselyn tulokset 2018

ELY-kumppanikyselyn tulokset 2018 30.8.2018 ELY-kumppanikyselyn tulokset 2018 Kyselyn toteutus 2018 Webropol-kysely lähetettiin 450 ELY-keskuksen työntekijälle, vastauksia saatiin 136 kpl (vastaus-% 30,2 %) Vastaus-% oli alhaisempi kuin

Lisätiedot

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet

Lisätiedot

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Kestävä Rakentaminen -klusteri Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseutuvirasto Maaseutuohjelman lanseerauskampanja 21.05.2015. Recommended Finland Oy 2015

Maaseutuvirasto Maaseutuohjelman lanseerauskampanja 21.05.2015. Recommended Finland Oy 2015 Maaseutuvirasto Maaseutuohjelman lanseerauskampanja 21.05.2015 Lähtökohdat. Strateginen viesti Moderni maaseutu on paljon muutakin kuin metsää, peltoa ja lehmiä. Se on kestävä perusta työnteolle, menestyvälle,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1 Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Aika: torstai kello Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone Kartano

Aika: torstai kello Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone Kartano Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: torstai 17.12.2015 kello 10.00 13.00 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone Kartano Osallistujat: Leena Anttila MMM Marianne Selkäinaho MMM, poistui

Lisätiedot

Leader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu

Leader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu Leader-periaatteiden arviointi Leader ajankohtaispäivät 4.-5.4.2017, Oulu Maaseutuohjelman seuranta ja arviointi Vuosikertomukset Määrälliset tavoitteet: koulutukseen osallistuneet henkilöt, maataloustuotteiden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Leader ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Leader-työn uusien työntekijöiden koulutus Webinaari 8.2.2019 Laura Jänis, maa- ja metsätalousministeriö Rahastojen yhteinen yleisasetus 1303/2013

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Jotta voisimme hyvin. Viestintäsuunnitelma 2017

Jotta voisimme hyvin. Viestintäsuunnitelma 2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Jotta voisimme hyvin. Viestintäsuunnitelma 2017 Taustaa Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 eli maaseutuohjelma on keskeinen väline maatalouden

Lisätiedot

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka

Lisätiedot

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseutuohjelman tulevaisuus Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista

Lisätiedot

Maaseutuohjelman viestintäkysely. syyskuu 2015

Maaseutuohjelman viestintäkysely. syyskuu 2015 Maaseutuohjelman viestintäkysely syyskuu 2015 Sivu 1 25.9.2015 Yleistä viestintäkyselystä Syyskuussa 2015 toteutetussa kyselyssä arvioitiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista viestintää

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille Ihmisen kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa?? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille 2 Ihmisen kokoisia loppuraportteja Loppuraportti on mahdollisuus Hankkeen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot