Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015"

Transkriptio

1 Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma Luonnos

2 Sisällys 1 MAASEUTUVERKOSTO Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Maaseutuverkostotoiminnan suuntaviivat Toiminnassa näkyvät vuosittaiset painopisteet ja teemat Ohjausryhmän ja työryhmien rooli verkostotoiminnassa Maaseutuverkostopalvelut luo synergiaa maaseutuverkoston ja kalatalousverkoston toimintaan MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA KOORDINOIJANA MAASEUTUVERKOSTOPALVELUT Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuu Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu Työryhmien toiminta Elinkeinot ja yrittäjyystyöryhmä Innovaatiotyöryhmä Nuorisotyöryhmä Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä Kalataloustyöryhmä Maaseutuverkostotoiminnan arviointi VIESTINTÄ JA KOULUTUS LUOVAT TOIMINNAN KIVIJALAN Viestintä Koulutus Hyvät käytännöt ja verkostot MAASEUTUVERKOSTON RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSILLE Liitteet

3 1 MAASEUTUVERKOSTO Maaseutuverkosto on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämistä edistävä verkosto, joka mahdollistaa laajan tiedon-, kokemuksen- ja menetelmien vaihdon sekä lisää vuoropuhelua paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston toimijoiden kesken. Keskeistä on, että potentiaaliset tuensaajat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa myös hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä ohjelman toimijoiden keskuudessa. Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelut koordinoi ja mahdollistaa maaseutuverkoston toimintaa. Toimintasuunnitelmassa määritellään toiminnan painopistealueet ja tavoitteet vuodelle 2016 ja tuodaan esiin myös alustavat suunnitelmat vuoden 2017 osalta. Toimintasuunnitelmassa esitetään toimintamallit, joiden kautta tavoitteet pyritään saavuttamaan, sekä toiminnan arvioinnin mittarit. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteet kirjataan vuosittain laadittavaan viestintäsuunnitelmaan (Liite 4), joka on osa maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Myös maaseutuverkoston koulutussuunnitelma esitetään tapahtumakokonaisuuksittain toimintasuunnitelman liitteenä (Liitteet 5. ja 7.). Maaseutu.fi-tapahtumakalenterissa on koulutusajankohdan mukaisesti nähtävissä koulutustapahtumien tarkempi ohjelma ja muu koulutukseen liittyvä informaatio. Myös koulutusmateriaali ja tapahtumasta tarpeen mukaan kuvattu videotallenne taltioidaan Maaseutu.fi-sivustolle. 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet pohjautuvat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman strategisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin, joiden puitteissa maaseutuohjelmien avulla: 1. Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. 2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. 3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa 4. Lisäksi Ahvenanmaan osalta tavoitteena on varmistaa erityisesti riittävä alkutuotanto, jolla varmistetaan ruuan riittävyys kuluttajille ja raaka-aine Ahvenanmaan elintarviketeollisuudelle 3

4 Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat lisäksi ohjelmien määrälliset tavoitteet, jotka on esitetty Liitteessä 1. Maaseutuverkoston ohjelmakauden toimintasuunnitelmassa tärkeimmiksi tavoitteiksi on määritelty: 1. sidosryhmien osallistumisaktiivisuuden lisääminen maaseudun kehittämisessä 2. kehittämisohjelmien toimeenpanon laadun ja alueellisen näkyvyyden parantaminen 3. tiedon välittäminen toimijoille sekä suurelle yleisölle - maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista - ohjelman toteutuksesta ja tuloksista 4. innovaatioiden lisääminen maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa sekä elinkeinotoiminnan uudistaminen Vuosien 2016 ja 2017 maaseutuverkostotoiminnan päätavoitteina on: - vuonna 2016 edesauttaa uuden ohjelmakauden käynnistymistä - esitellä uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä ja biotalouden edistämisessä - lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista ohjelman toimijoiden välillä - esitellä Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien sekä uuden ohjelmakauden hyviä käytäntöjä - edistää valittavan maaseutuverkostotoiminnan painopisteiden sekä työryhmien teemojen osalta viestintää, verkostoitumista ja kehittämisohjelman toimintaa - edesauttaa alueverkostotoiminnan käynnistämistä ja vahvistaa alueverkostojen toimintaa niissä maakunnissa, joissa ne jo toimivat Viestinnällä on tärkeä rooli maaseutuverkoston toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Viestintään panostetaan laajasti ja se huomioidaan kaikilla ohjelmatyön osa-alueilla. Koko ohjelmakaudelle asetetut ohjelmaviestinnän tavoitteet ovat seuraavat: - Ohjelman mahdollisuudet tunnetaan ja varat hyödynnetään - Ohjelman vaikutukset tiedostetaan ja tietoa EU-rahoituksen tuloksista on saatavilla - Yhteistyö maaseututoimijoiden kesken lisääntyy, hyvät ideat ja käytännöt leviävät ja osaaminen kasvaa - Yhä useampi allekirjoittaa väitteen, että maaseutu tuottaa hyvinvointia koko maalle ja voi osaltaan ratkaista kilpailukyky-, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä Vuodelle 2016 suunnitellut viestinnän toimenpiteet ja teemat pohjautuvat näihin tavoitteisiin. Viestinnässä painopisteenä on yrittäjyys. Maaseutuohjelmalla on suuri merkitys kilpailukyvyn luojana sekä elinkeinojen kehittämisen ja uusien työpaikkojen mahdollistajana. Tämä kerrotaan kohdennetusti huomioiden sekä maatilayrittäjyys että muiden alojen yrittäjyys. 4

5 Muita valittuja painopisteitä, kuten biotalous, nostetaan esiin yrittäjyysteeman alla viestimällä esimerkiksi tarkennetusti biotalouteen ja ravinteiden kierrätykseen liittyvästä yrittäjyydestä ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Viestintään haetaan tehoa ja tunnetta tarinallisuudesta ja elävistä esimerkeistä. Pääosaan nostetaan maaseutuohjelmasta rahoitusta saaneet yrittäjät eri puolilta Suomea. Tällä tavoin rohkaistaan yrittämiseen maaseudulla, esitellään ohjelman tukimahdollisuuksia sekä lisätään ohjelman tunnettuutta. Maaseutuohjelma esitellään myös innovaatioiden syntymistä ja toteutumista tukevana ohjelmana. Alueellisen viestinnän merkitys on suuri. Sitä tuetaan mm. järjestämällä koulutus- ja verkostoitumistapahtumia sekä tarjoamalla valmiita, yhteisessä käytössä olevia viestintämateriaaleja. Alueellisia viestintäverkostoja vahvistetaan, ja niitä kannustetaan myös yhteistyöhön lähialueiden viestintäverkostojen kanssa. Viestintäverkostojen toiminta ei saa kuitenkaan eriytyä alueellisten verkostojen toiminnasta. Ks. luku 3.3 Hyvät käytännöt ja verkostot. 1.2 Maaseutuverkostotoiminnan suuntaviivat Maaseutuverkostotoiminnan kaksi koko ohjelmakautta koskevaa oleellista aihealuetta ovat viestintä ja maaseutuverkostossa tapahtuvan alueellisen ja temaattisen verkostotoiminnan kehittäminen. Viestinnän rooli edelliseen ohjelmakauteen verrattuna korostuu entisestään. Ohjelman mahdollisuuksien esiin tuominen maaseutualueiden kehittämisessä sekä hyvien käytäntöjen välittäminen konkreettisten esimerkkien kautta on entistä tärkeämpää. Viestintäverkoston rakenteita kehitetään niin, että verkosto rakentuu alueellisten toimijoiden verkostoista kansalliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi maaseutuverkostopalvelut yhdessä muiden jäsenmaiden maaseutuverkostojen ja näiden verkostoyksikköjen kanssa laajentavat verkoston myös Euroopan laajuiseksi. Tämänkaltaisella verkostolla mahdollistetaan tiedonkulku paikalliselta tasolta kansalliselle ja Euroopan tasolle ja päinvastoin. Myös tiedonkulkua viestintäverkoston sisällä alueelta toiselle kehitetään hyvien esimerkkien ja ajankohtaisten asioiden välittämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa kehitetään ja luodaan toimivia rakenteita alueellisella, maakunnallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Toiminnassa panostetaan jo olemassa olevien alueellisten verkostojen toiminnan tukemiseen ja uusien yhteistyökumppanien löytämiseen. Samalla kartoitetaan verkostojen toimivuutta: onko alueilla tarvetta tai mahdollisuuksia verkostorakenteiden muutoksiin. Kansallisen maaseutuverkoston rakenteita tuetaan toimintaa palvelevilla työkaluilla, esimerkiksi palvelupaketeilla ja verkostotapahtumilla. Kansallisen maaseutuverkoston toimintaan haetaan vahvuutta myös temaattisesta ja toiminnallisesta yhteistyöstä kansainvälisellä tasolla naapurimaiden, esimerkiksi Ruotsin ja Viron kanssa. Yhteistyötä edistetään muun muassa ohjausryhmän työryhmätyöskentelyn kautta. Maaseutuverkostotoiminnassa osallistutaan ohjelmakauden kehittämisohjelman tulosten analysointiin ja niistä tiedottamiseen. Myös indikaattoreita ja metodeja kehitetään maaseutuverkostotoiminnan vaikuttavuuden arviointiin ja toiminnan itsearviointiin. 5

6 1.3 Toiminnassa näkyvät vuosittaiset painopisteet ja teemat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista tuetaan maaseutuverkostotoiminnan vuosittain valittavien painopisteiden ja työryhmäteemojen kautta. Painopisteiden kautta nostetaan esiin Suomen maaseudun kehittymisen kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita. Vuoden 2016 toiminnan painopisteinä ovat maaseutuohjelman mahdollisuuksien esittäminen ja hyvien esimerkkien välittäminen yrittäjyyden ja maatalouden elinkeinojen kehittämiseksi sekä biotalouden ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Työryhmäteemoina ovat innovaatiot, nuoret, elinkeinot ja maaseutuyrittäjyys sekä ympäristö. Vuoden työryhmäteemat kartoitetaan kevättalven 2016 aikana ja uudet teemaryhmän valitaan syksyllä. Toiminnan painopisteitä toteutetaan maaseutuverkostotyössä, muun muassa ministeriöiden, Maaseutuviraston, ELY-keskusten, Leader-ryhmien sekä kuntien ja muiden ohjelman parissa toimivien tahojen kanssa. Vuonna 2016 maaseutuohjelman painopisteiden toteutuksessa huomioidaan hallituksen kärkihankkeet siten, että maaseutuverkoston toiminta tukee yhteisiä tavoitteita, mutta vältetään painopisteiden päällekkäisyyttä. Maaseutuverkosto tukee toiminnan painopisteitä tarjoamalla toimijoille verkostotyökaluja, kehittämällä erityisesti alueverkostoyhteistyötä ja viestimällä käytännön esimerkkien kautta maaseutuohjelman mahdollisuuksista ja valittuihin painopisteisiin liittyvistä hyvistä esimerkeistä. Esimerkiksi yrittäjyyttä voi lähestyä kertomalla biotaloutta tukevista mahdollisuuksista tai kannustamalla yhteistyöhön alueen muiden yrittäjien kanssa. Ohjelmakauden alussa lanseerattu slogan Päivitä maaseutusi jää elämään varsinaisen kampanjaajan päätyttyäkin. Se kulkee valittujen teemojen rinnalla ja on helposti yhdistettävissä kaikkeen tekemiseen. Sen alla voidaan myös helposti viestiä aiemmin saavutetuista maaseudun kehittämistyön tuloksista. 1.4 Ohjausryhmän ja työryhmien rooli verkostotoiminnassa Maaseutuverkoston ja vuonna 2016 toiminnan aloittavan kalatalousverkoston toimintaa ohjaa ja linjaa maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä. Ohjelmakaudella ohjausryhmään kuuluu 11 maaseutuverkoston jäsentä. Lisäksi perustettavan kalatalousverkoston työryhmäpuheenjohtaja täydentää ohjausryhmää uutena jäsenenä. Ohjausryhmän toiminnassa painottuu vuosittaisten maaseutuverkoston sekä kalatalousverkoston toimintasuunnitelmien sisällön linjaus ja konkreettisten tavoitteiden asettaminen. Ohjausryhmä seuraa toimintasuunnitelmien tavoitteiden toteutumista. Ohjausryhmä asettaa maaseutuverkostolle määräaikaisia temaattisia työryhmiä monipuolistamaan ja syventämään maaseutuverkostotyötä. Myös kalatalousverkoston osalta tullaan perustamaan oma ohjausryhmän alatyöryhmä. Työryhmien kautta sidosryhmät voivat laajemmin osallistua ohjausryhmätyöhön, maaseutu- ja kalatalousverkoston toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Työryhmäjäsenyys on mahdollista kaikille Manner-Suomen ja Ahvenanmaan 6

7 maaseudun kehittämisohjelman ja meri- ja kalatalousohjelman toimijoille. Ohjausryhmän asettamien työryhmien puheenjohtajat ovat ohjausryhmän jäseniä työryhmien toimintakauden ajan. Ohjelmakauden ensimmäisten maaseutuverkoston työryhmien teemat ovat elinkeinot ja yrittäjyys, nuoret, ympäristö ja ilmasto sekä innovaatiot. Nämä työryhmien teemat kantavat vuoden 2017 loppuun. Kalatalousverkoston työryhmä toimii kalatalousverkostoon liittyvien asiakokonaisuuksien parissa ja valmistelee kalatalousverkostoon liittyviä esityksiä ohjausryhmän päätettäväksi. Työryhmiä perustetaan tulevina vuosina ohjelman sisällön ja toimeenpanon kannalta oleellisille aihealueille ja niiden työn kautta on mahdollista edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Työryhmät voivat myös toimia temaattisten koordinaatiohankkeiden ja ohjelman kampanjoiden ohjausryhminä. Maaseutuverkoston ohjausryhmän ja työryhmien jäsenet sekä heidän taustaorganisaationsa löytyvät Liitteestä 2. Työryhmien toimintasuunnitelmat ovat liitteissä Maaseutuverkostopalvelut luo synergiaa maaseutuverkoston ja kalatalousverkoston toimintaan Suomen meri- ja kalatalousohjelma hyväksyttiin komissiossa huhtikuussa Kalatalousverkoston toiminta käynnistetään vuoden 2016 aikana Maaseutuviraston maaseutuverkostopalvelut-yksikön yhteyteen. Maaseutuverkostopalveluihin palkataan kalatalousverkoston koordinaattori, jonka vastuualueena on kalatalousverkoston toiminta. Järjestelyllä haetaan synergiaa kalatalous- ja maaseutuverkostotoiminnan kesken. Maaseutuverkostotoiminnan rakenteet ja maaseutuverkostopalvelut sen koordinoijana muodostavat jo olemassa olevan pohjan myös kalatalousverkoston tulevaan toimintaan. Tällä järjestelyllä molempien rahastojen verkostotoimintaa voidaan kehittää samanaikaisesti, luoda kumppanuutta rahastojen välille ja hyödyntää tulevia tapahtumia ja niistä saatavia synergiaetuja, varsinkin maaseuturahaston Leader-toiminnan yhteydessä. Maaseutuverkostopalvelujen roolia verkostojen toimintaa koordinoivana ja mahdollistavana tahona voidaan hyödyntää molempien rahastojen verkostotoimintaa edistävänä tahona entistä tehokkaammin. Kalatalousverkoston toimintaa toteutetaan verkoston oman erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti, ja sitä rahoitetaan kalatalousrahaston teknisellä tuella. Ensivaiheessa kalatalousverkosto toimii vuosina Mahdollisesta jatkosta päätetään verkostotoiminnasta saatujen kokemusten perusteella myöhemmin. Kalatalousohjelman teknisen tuen käyttösuunnitelmassa on varattu toimintaa varten rahoitus vuoden 2020 loppuun saakka. 7

8 2 MAASEUTUVERKOSTON TOIMINTA KOORDINOIJANA MAASEUTUVERKOSTOPALVELUT Maaseutuverkostopalveluiden päätehtävä on maaseutuverkostolle laaditun toimintasuunnitelman mukaisen työn koordinointi ja toteutuksen aktivointi. Tällä edistetään maaseutuverkostolle aiemmassa luvussa 1.1 esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maaseutuverkostopalvelut toimii sekä aktiivisena toimijana että monipuolisena mahdollistajana. Yksikkö tarjoaa myös kaikkien maaseutuverkoston toimijoiden työn tukemiseksi ja aktivoimiseksi työkaluja monipuoliseen verkostotoimintaan. Maaseutuverkostopalvelut tarjoaa maaseutuverkoston toimijoiden työn tukemiseksi ja aktivoimiseksi työkaluja monipuoliseen verkostotoimintaan. Yhtenä uutena työkaluna ovat palvelupaketit, joita tarjotaan verkostotoimijoiden tarpeisiin esim. koulutusten ja muiden myöhemmin päätettävien palvelukokonaisuuksien järjestämiseen. Palvelupaketin avulla järjestävät tahot voivat kattaa osan tapahtuman tai muun palvelukokonaisuuden järjestämisestä syntyvistä kustannuksista. Tapahtuman on aina jollain tavoin edistettävä maaseutuohjelman toteutusta ja tavoitteita. Palvelupaketit mahdollistavat verkoston toimintaa, koska monesti pienelläkin panoksella voi olla suuri aktivoiva merkitys tulevan toiminnan kannalta. Palvelupaketti toimii siten, että maaseutuverkostopalvelut vastaa tiettyyn rajaan saakka erikseen hyväksytyn suunnitelman pohjalta tapahtuman kustannuksista. Palvelupaketin korvaamat kulut ja tilaisuuden luonteen muut ehdot hyväksytään erikseen palvelupakettia toteuttavien tahojen esittämän suunnitelman pohjalta. Hyväksytylle palvelupaketille on myös maaseutuverkostopalveluissa aina vastuuhenkilö. Ensimmäinen palvelupaketti tarjotaan koulutusten ja koulutusten kaltaisten opintomatkojen järjestämiseen. Tarkempi kuvaus koulutusten palvelupaketista on Liitteessä 6. Seuraavassa esitetään tarkemmin maaseutuverkoston toimet kunkin maaseutuverkostolle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi 2.1 Sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy Maaseutuverkoston toimijakenttä on erittäin laaja. Se on valtava vahvuus, sillä toimijakenttä on monialainen kattaen koko Suomen ja kansainvälisten verkostojen kautta myös Euroopan. Toisaalta laajuus ja erityisesti kentän hajanaisuus aiheuttavat haasteita toimintaa suunniteltaessa. Toimijoiden resurssit ohjelmatyöhön vaihtelevat suuresti, ja mukana on myös passiivisia toimijoita. Resurssipulasta kärsiviä toimijoita kannustetaan mukaan verkostotyöhön tarjoamalla palvelupaketin kaltaisia työkaluja sekä viestintävälineitä kuten Tailorframe-kuvauskonsepti. Passiivisia toimijoita herätellään innostumaan verkostoista tarjoamalla mahdollisuutta osallistua mukaan esimerkiksi alueverkostotoimintaan ja löytämään tätä kautta uusia yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on löytää mukaan myös täysin uusia toimijoita. 8

9 Uusien toimijoiden löytämisessä alueverkostoilla on suuri merkitys. Valtakunnallisella tasolla tehdään avaus yhteistyölle, mutta käytännössä alueilla tunnistetaan parhaiten vireät paikalliset toimijat. Tämän vuoksi alueita kannustetaan kartoittamaan ennakkoluulottomasti myös uusia yhteistyökumppaneita. Tavoittavalla ja kohdennetulla viestinnällä on uusien sidosryhmien löytämisessä suuri merkitys. Uusien viestintäkanavien ja -tapojen kehittäminen onkin yksi tärkeä tehtävä vuosille Uusia toimijoita voi löytyä palvelupakettien, innovaatioleirien, alueverkostotoiminnan ja muiden maaseutuverkostotoimintaan liittyvien aktiviteettien kautta. Viestintää on jokainen kohtaaminen, eivät vain viestintäsuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet ja linjaukset. Viestintä on kaikkien verkoston toimijoiden yhteinen tehtävä. Verkoston kautta tarjotaan kanavia ja työkaluja siihen, että kentällä syntyvää hyvää sisältöä saadaan levitettyä niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Lisäksi on tärkeää tuoda esiin henkilöitä viestien ja faktojen takaa. Koulutusten sisältöjen tulee olla riittävän mielenkiintoisia, jotta ne kokoavat yhteen ja sitouttavat olemassa olevia toimijoita sekä houkuttelevat mukaan myös uusia sidosryhmätahoja. Maaseutuverkostopalvelut koordinoi pääsääntöisesti suuria verkostotapahtumia. Pyrkimyksenä on kuitenkin vähentää kaikkea kaikille -tapahtumia ja keskittyä toimijoiden itsensä suunnittelemiin ja toteuttamiin kohdennettuihin tapahtumiin. Tätä tavoitetta tukevat esimerkiksi palvelupakettien tarjoaminen verkoston käyttöön ja uudet osallistavat koulutusmetodit. Alueelliset toimijat tietävät parhaiten ne painopistealueet, joita juuri heidän toiminnassaan tarvitaan. Tällä tavoin alueiden itsensä kehittämät koulutustapahtumat palvelevat ohjelman toteuttamista ruohonjuuritasolta, ja verkosto kokonaisuutena pystyy jakamaan ja hyödyntämään tapahtumien tuloksia. Myös alueellisten tapahtumien lukumäärää saadaan lisättyä, kun niitä on toteuttamassa laajempi verkosto. Yhtenä tavoitteena on, että verkoston osalliset jo omaa tulevaa toimintaansa suunnitellessaan huomioivat myös sen, miten toiminta voidaan linkittää osaksi koko maaseutuverkoston toimintaa. Suunnittelua tehdään yhteistyössä verkoston osallisten kanssa. Alueverkostojen kautta voidaan kerätä ja koota hyviä esimerkkejä ja tuloksia ja näin kuvata toiminnan kokonaisvaikutusta laaja-alaisesti. Samalla varmistetaan se, että myös tieto epäonnistumisista välittyy, jotta samoja virheitä ei toisteta turhaan. Maaseutuverkostopalvelut mahdollistaa myös muita tarpeelliseksi katsottavia alueellisia ja valtakunnallisia maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta edistäviä tapahtumia. Maaseutuverkostopalvelut voi yhteistyössä alueiden kanssa organisoida myös muiden maiden maaseudun kehittämisen ryhmien ja edustajien vierailuja Suomessa. 2.2 Maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys parantuu Toimeenpanon laatu käsitetään maaseutuverkostotyössä laajasti. Se tarkoittaa sekä ohjelman hallinnollista toimeenpanoa että ohjelmasta rahoitettujen toimenpiteiden laatua. Laadun 9

10 parantaminen nivoutuu tiiviisti maaseutuverkoston järjestämiin koulutuksiin ja hyvien käytäntöjen keräämiseen ja levittämiseen. Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia välitetään maaseutuohjelmien toimeenpanossa työskenteleville ja samalla lisätään asiakkaiden ja viranomaisten dialogia. Molemminpuolista yhteisymmärrystä lisäämällä pyritään helpottamaan toimeenpanon pullonkauloja ja sujuvoittamaan tukien hakuprosesseja. Koulutusten avulla puututaan havaittuihin kehittämiskohteisiin ja sparrataan niin hallintoa kuin käytännön toimijoita yhä parempiin tuloksiin. Tässä työssä pyritään toimimaan ennakoivasti ottaen nopeasti huomioon ohjelmien toteuttamisen kokemuksia. Vertaistuen merkitys toimeenpanon laadun parantamisessa on merkittävä. ELY-keskusten, YTAalueiden ja Leader-ryhmien työntekijöillä on tarve tavata ja oppia toinen toisiltaan. Sama tilanne on muun hallinnon, hanke- ja muiden verkostotoimijoiden parissa. Samanlaisten asioiden kanssa painiskelevien keskustelut ovat parhaimpia tapoja välittää hyviä käytäntöjä suoraan käytäntöön. Vertaistukea voi löytyä myös muista jäsenmaista. Maaseutuverkosto on mukana, luo ja mahdollistaa erilaisia foorumeita vertaistuen mahdollistumiseksi, myös kansainvälisillä kentillä. Maaseutuohjelman alueellisesta näkyvyydestä ovat vastuussa alueiden toimijat. Maaseutuverkostopalveluiden tehtävänä on auttaa ja innostaa heitä toimimaan aktiivisesti alueillaan. Viestintä- ja toimijaverkoston, tuetun materiaalin ja vuosittaisen toiminnan painopisteajattelun avulla pyritään suoraan vaikuttamaan alueiden aktiivisuuteen. Tarjoamalla käytännön tukitoimia.ja valmiiksi konseptoituja toimintamalleja helpotetaan suunnittelutyötä ja madalletaan kynnystä kokeilla omassa toiminnassa jotain uutta. 2.3 Tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille Maaseutuohjelmien viestinnässä panostetaan siihen, että tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista tavoittaa mahdolliset tuensaajat mahdollisimman hyvin. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että viestit kulkevat paitsi valtakunnallisella tasolla myös alueellisesti ja paikallisesti. Maaseutuverkostopalvelut osallistuu ohjelmaviestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa. Viestintäverkoston kattava ja toimiva runko on perustettu, joten vuosien 2016 ja 2017 aikana on sen vahvistamisen aika. Tavoitteena on saada mukaan alueilla vireästi vaikuttavia uusia toimijoita. Toimivan ja vahvan alueellisen viestinnän takaavat parhaiten alueelliset viestintähankkeet, joita on parhaillaan käynnistymässä tai on juuri käynnistynyt. Kaikkiaan viestintäverkosto koostuu maaseutuverkostopalveluiden viestintähenkilöistä, Mavin ja MMM:n tiedottajista, hanketiedottajista, ELY-keskusten nimetyistä viestintäyhdyshenkilöistä sekä Leader-ryhmien edustajista sekä muista mahdollisista alueellisista viestintään osallistuvista tahoista Näitä ovat muun muassa YTR-verkoston jäsenet, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria sekä Suomen Kylätoiminta ry:n toimijat jne. 10

11 Jotta maaseudun kehittämisen mahdollisuuden tulevat potentiaalisille tuensaajille tietoon, tulee viestien olla selkeitä ja helposti saatavissa. Ohjelmaviestintä auttaa tiedon muotoilemisessa viestinnällisesti mielenkiintoiseen muotoon sekä etsii ja tarjoaa kanavia tiedon välittämiselle. Viestinnällisesti merkittävin vuoden 2016 kokonaisuus rakentuu yrittäjyyden teeman ympärille. Tulevana vuotena vahvistetaan yhteistyötä erityisesti yrittäjäteemaisten sidosryhmien kanssa. Yrittäjyysteemasta kerrotaan tarkemmin viestintäsuunnitelmassa (Liite 4). 2.4 Tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle Onnistuneen ohjelmatyön edellytyksenä ja tärkeänä ohjelmatoimijoita motivoivana tekijänä on ohjelman toteutuksesta ja tuloksista kertominen. Tavoitteena on välittää kohderyhmittäin räätälöityä tietoa. Etenkin suurelle yleisölle maaseutuohjelmien merkitystä nostetaan viestinnässä esiin vaikutusten, tulosten ja hyvien esimerkkien kautta. Vaikuttavuutta tuodaan ilmi konkreettisilla yrittäjyystarinoilla. Mediasuhdeviestinnässä pyritään luomaan kontakteja tiedotusvälineiden edustajiin ja kartoittamaan heidän tarpeitaan ja yhteistyön mahdollisuuksia. Juttuja tarjotaan erilaisille kohdeyleisölle suunnattuihin aikakauslehtiin sekä valtakunnan ja paikallisen tason tiedotusvälineille. Medialle pyritään tarjoamaan toiveiden mukaan joko juttuaiheita, asiantuntijahaastattelun mahdollisuuksia tai mahdollisimman valmista materiaalia, jossa näkökulma on valittu tiedotusvälineen luonteeseen sopivaksi. Paikallisen median tavoittamisessa alueellinen viestintäverkosto on erittäin tärkeässä asemassa. Sosiaalisen median kanavien käyttöä lisätään ja tehostetaan. Näin pyritään paitsi tavoittamaan uudenlaisia yleisöjä myös lisäämään vuorovaikutusta jo aktiivisten verkoston jäsenten kesken. Sosiaalisen median tiedonvälityskanavina maaseutuverkostossa ovat muun muassa Facebook, Twitter, Instagram, Youtube sekä muut mahdolliset hyväksi todettavat tiedotuskanavat. Yksi maaseutuverkoston keskeisistä tavoitteista on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä. Ohjelman vaikutusten ja hyvien esimerkkien kartoituksessa ELY-keskukset, Leader-ryhmät ja hanketoimijat ovat avainasemassa. Esimerkkien keräämistä tehdään myös yhteistyössä mm. valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden kanssa siten, että toimijat ovat tietoisia ohjelman tukemana eri puolilla maata tapahtuvasta toiminnasta välttyen päällekkäisen toiminnan tekemisestä. Viestintäverkoston avulla alueiden hyvät esimerkit saadaan osaksi laajempaa näkyvyyttä ja valtakunnallista ohjelmaviestintää. 11

12 2.5 Innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu Maaseutuverkoston tehtävät tukevat innovatiivisuuden ja uudistushakuisuuden lisääntymistä maaseutuelinkeinoissa. Valittavat verkoston toimenpiteet kohdistetaan maaseutuohjelman toimenpiteisiin siten, että niillä kasvatetaan maaseudun innovaatio- ja uudistumispotentiaalia. Innovaatioiden ollessa läpileikkaava teema, tullaan toimenpiteitä käyttämään laaja-alaisesti, mutta tarvittaessa kohdentamaan rajattuihin teemoihin ohjausryhmän temaattisten alatyöryhmien toimintasuunnitelmien tai maaseutuverkostotoiminnan painopisteiden perusteella. Maaseutuverkoston toimenpiteillä edesautetaan maaseudun toimijoiden tavoitelähtöistä yhteistyötä kaikissa teemoissa. Tämä toteutetaan mm. rakentamalla puitteet innovaatioita synnyttäville tapahtumille, lisäämällä edellytyksiä tutkimustiedon jalkauttamiselle, sekä edesauttamalla kontaktien syntymistä myös maaseutuverkoston ulkopuolisiin yhteistyötahoihin yli aluerajojen tai kansainvälisesti. Lisäksi edistetään maaseutuohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta oleellisten teemojen esilletuontia kansallisesti ja kansainvälisesti. Maaseutuverkosto tukee kansallisten EIP-ryhmien muodostumista (esim. tukemalla hankeideoiden keräämistä), edistää niiden aktiivista yhteistyötä EIP-Agri-verkostossa ja kansallisten innovaatiotoimijoiden kanssa. Maaseutuverkosto kerää ja jakaa esimerkkejä innovatiivisista ja liiketoimintaa uudistavista kokeiluista ja piloteista. Myös epäonnistumisista viestitään. Jaettujen kokemusten hyötykäytöllä nopeutetaan innovaatioiden käyttöönottoa ja liiketoiminnan uudistumisprosessia sekä vältetään jo tehtyjen virheiden toistaminen. Viestinnässä nostetaan esiin myös muuta innovaatioita ja elinkeinojen uudistumista koskevaa tietoa, mahdollisuuksia ja järjestettäviä tapahtumia. Tämä koskee mahdollisuuksien mukaan myös muiden rahoittajien innovaatioita tukevia aktiviteetteja. Yhteistyötä eri rahoittajien kanssa edistetään yleisesti laajojen hankekokonaisuuksien syntymiseksi. Neuvonnan avulla innovaatioita ja uudistumista voidaan edistää yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti. Neuvonnan kysyntää tehostetaan kohdennetulla tiedonvälityksellä, jonka avulla voidaan tavoittaa myös passiivisia viljelijöitä. Maaseutuverkoston toimenpiteillä edistetään neuvojien täydennyskoulutusta. Täydentävien koulutusten räätälöintiä tehdään neuvojien kanssa ja järjestettävillä koulutuksilla vastataan havaittuihin tarpeisiin. Maaseutuverkosto järjestää tai mahdollistaa myös muita innovaatioita ja elinkeinojen uudistumista tukevia koulutuksia maaseutuverkoston välittäjäorganisaatioille ja muille kiinnostuneille tarpeen mukaan. 2.6 Työryhmien toiminta Ohjausryhmän asettamat maaseutuverkoston määräaikaiset temaattiset työryhmät laativat työryhmän toimintasuunnitelman osana maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaa. Myös kalatalousverkoston työryhmä laatii verkostokoordinaattorin tukemana kalatalousverkoston 12

13 toimintasuunnitelman. Kalatalousverkoston toimintasuunnitelma tarkentuu vuoden 2016 aikana. Työryhmien kautta sidosryhmät voivat laajemmin osallistua ja vaikuttaa maaseutu- ja kalatalousverkoston toiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen Elinkeinot ja yrittäjyystyöryhmä Työryhmän päätavoitteena on vaikuttaa siihen, että maaseudun kehittämisohjelman yrittäjyystoimenpiteet lanseerattaisiin mahdollisimman tehokkaasti maaseutuyrittäjien keskuudessa. Tähän pyritään vaikuttamaa sekä viestinnän että palvelupolkuajattelun kautta. Työryhmä ideoi tehokkaita viestintätapoja ja toimii myös itse aktiivisesti viestijänä. Tavoitteena on yrittäjyystoimenpiteiden tehokas lanseeraaminen. Palvelupolkuajattelulla tarkoitetaan tehokasta sähköistä viestintää ja neuvontapalveluja: Eli miten nämä saadaan nivoutettua entistä paremmin yhteen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Maaseutuyrittäjyyden yleiskuvan kirkastaminen ja monipuolistaminen on työryhmän toinen tavoite. Esiin nostettava viesti on: maaseutuyrittäjyys rakentaa koko Suomea. Työryhmä näkyy vuoden aikana eri tapahtumissa. Tapahtumissa työryhmäläiset ovat mukana itse messuilla joko esittelypisteessä tai asiantuntijaseminaareissa kertomassa maaseutuohjelman mahdollisuuksista ja kuulemassa yrittäjien näkökulmia maaseuturahoitukseen ja neuvontapalveluihin. Samalla pyritään laajentamaan kuvaa nykyaikaisesta maaseutuyrittäjyydestä. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Innovaatiotyöryhmä Työryhmän päätavoitteena on vahvistaa Ahvenanmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien innovaatiotoimintaa. Työryhmä tihentää kytkentöjä eurooppalaiseen maaseudun kehittämiseen (mm. ENRD:n sisällä), mikä auttaa osaltaan hyvien innovaatiokäytäntöjen levittämistä. Työryhmä tukee myös EIP-toiminnan käynnistämistä ja organisoitumista kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Innovaatiot työryhmässä ymmärretään laajasti. Ne voivat olla yritystoiminnaksi vietäviä käytäntöjä, maaseudun järjestelmäinnovaatioita tai mitä tahansa menettelyjä, joiden ansiosta hyvinvointi ohjelma-alueella paranee. Työryhmä ideoi keinoja, joilla voidaan kehittää avointa innovaatioalustaa. Myös maaseudun kehittämisohjelmien kytkeminen muuhun innovaatiotoimintaan nähdään tärkeänä tavoitteena työryhmätoiminnassa. Työryhmä panostaa Innovaatioleiritoiminnan menetelmien kehittämiseen. Tavoitteena on löytää keinoja, miten innovaatioleirien löydöksiä viedään konkreettisesti eteenpäin. Työryhmän toiminnalla tuetaan myös ohjelman teemavuosiksi valittavia teemoja. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä 9. 13

14 2.6.3 Nuorisotyöryhmä Maaseutuverkoston nuorisotyöryhmän tehtävänä on varmistaa maaseudun nuorten tarpeiden huomioiminen maaseudun kehittämisohjelmissa ja maaseutuverkostotoiminnassa. Maaseutuverkoston nuorisotyöryhmä haluaa olla iloinen, energinen ja helposti lähestyttävä ryhmä. Työryhmä viestii modernein menetelmin ja henkilöityy positiivisesti ryhmän jäseniin ja puheenjohtajaan. Ryhmän toiminnalle leimallista on käytännönläheisyys, monialaisuus ja kokemusasiantuntijuus. Käytännönläheinen toiminta yhdistyy ryhmän toiminnassa luontevasti horisontaalisiin näkökulmiin ja maaseutuverkoston ylätavoitteisiin. Ryhmä tekee yhteistyötä poikkileikkaavasti muiden työryhmien kanssa. Nuoriso käsitteenä kattaa käytännössä ikävuodet 12 vuodesta eteenpäin, aina ohjelman nuoren viljelijän tuen päättymisikään 40. Työryhmä päätti pääosan toimista suunnattavan nuorille aikuisille, jolloin toimintojen kohdentamisen, ja sitä kautta tuloksellisuuden, katsotaan tehostuvan. Työryhmä on asettanut toiminnalleen kaksi teemaa: nuoret ja yrittäjyys sekä nuoret ja maaseutuimago. Ensimmäisen teeman tavoitteena on pyrkiä luomaan edellytyksiä nuorten työllistymiselle. Tavoitteena on tehostaa erityisesti tiedon jakamista siitä millaisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa nuorille. Toiminnassa tullaan pyrkimään myös siihen että maaseudun työnantajien ja nuorten työnhakijoiden tarpeet saadaan paremmin kohtaamaan. Lisäksi pyritään siihen että nuoria työllistettäessä heille voitaisiin mahdollisesti luoda edellytykset tutustua työnantajansa toimintaan enemmän yrittäjän näkökulmasta. Tämän katsotaan olevan erityisesti tarpeellista maaseutuyritystoiminnassa sukupolvenvaihdosten näkökulmasta. Työryhmä jäsenten kokemuspohjaan nojaten pyritään luomaan mahdollisuuksia yrittäjyysmentorointiin erityisesti nuorten yrittäjien toimesta. Toisen teeman puitteissa on tarkoitus varmistaa se, että maaseudun nuorilla on riittävä tieto siitä mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia heillä on oman elinympäristönsä ja maaseudun kehittämiseen, sekä niistä mahdollisuuksia joita maaseutuohjelma tähän tarjoaa. Tavoitteena on vahvistaa ns. maaseutuimagoa ja luoda terveen ylpeyden kulttuuri omasta asuinpaikastaan, juuristaan ja maaseudusta yleisesti. Työryhmä haluaa entisestään vähentää kaupunki-maaseutu vastakkainasettelua ja varmistaa osaltaan sen että maaseudun elinvoimaisuus nähdään koko maata hyödyntävänä voimavarana Nuorison palvelupaketti-tapahtumiin myönnettiin vuoden 2015 aikana yhteensä euroa ja pääosa tapahtumista toteutetaan vuoden 2016 aikana. Takaraja tapahtumien järjestämiselle on Vuoden alussa lanseerataan Mun maaseutu! valokuvakilpailu Instagramissa jonka tavoitteena on saada nuoret havainnoimaan ympäristöään maaseudulla, sekä vahvistaa maaseutu-identiteettiä. Kilpailu on neliosainen ja jaksottuu vuodenaikojen mukaan. 14

15 Syksyllä järjestettävä valtakunnallinen nuorten yrittäjien innovaatioleiri on vuoden päätapahtuma. Leirin tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja maaseudulle sekä edistää innovaatioiden syntyä. Lisäksi työryhmä tukee valtakunnallisen lähiruokapäivän viestinnän toteutukseen. Lähiruokapäivästä on tavoitteena luoda ravintolapäivän tapainen ilmiö yhteistyössä Aitoja makuja hankeen Osta tilalta! päivän kanssa yhteistyössä. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Ympäristö- ja ilmastotyöryhmä Maaseutuverkoston ympäristö ja ilmasto-työryhmän päätavoitteena on edistää ympäristö- ja ilmastoasioiden täysipainoista, sektorirajat ylittävää ja innovatiivista toteutusta. Työryhmän toiminta liittyy myös vahvasti biotalouden ja kiertotalouden edistämiseen. Ympäristö- ja ilmastotyöryhmällä on kaksi alatavoitetta: 1) varmistaa ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä mahdollistava tehokas viestintä ja 2) tuoda esille maaseutuohjelman vahvuudet ja kehittämismahdollisuudet ohjelman tehokkaammaksi toteuttamiseksi. Kokemuksia voidaan hyödyntää seuraavan maaseutuohjelman kehittämisessä. Työryhmä kehittää Maaseutuohjelman tarjoamien ympäristöasioiden viestintää käyttäjien tarpeet huomioiden. Kentän toimijoiden kannalta merkittävää on saada monipuolista ja helpossa muodossa olevaa tietoa ohjelman eri mahdollisuuksista. Viestintää kehitetään yhteistyössä Maaseutuverkostopalvelujen viestintäasiantuntijoiden kanssa. Kuluvan ohjelmakauden osalta työryhmä etsii pullonkauloja, jotka ovat hidastaneet tai estäneet ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden toteuttamista ohjelmassa. Näitä tietoja toimitetaan Maaseutuohjelmaa koordinoivalle ja ohjaavalle hallinnolle tiedoksi pullonkaulojen poistamiseksi. Sektorirajat ylittävää yhteistyötä tullaan edistämään ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumiseksi. Työryhmä tulee olemaan yhteydessä eri sektorien toimijoihin ympäri maata. Kansainvälisyys tullaan myös huomioimaan ryhmän toiminnassa parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi. Tarkempi kuvaus työryhmän toimintasuunnitelmasta on luettavissa liitteestä Kalataloustyöryhmä Kalatalousverkoston työryhmä perustetaan vuoden 2016 alussa. Työryhmä kokoaa yhdessä kalatalousverkoston verkostokoordinaattorin kanssa erillisen toimintasuunnitelman vuodelle 2016 ja Työryhmän jäsenistö tulee koostumaan meri- ja kalatalousohjelman parissa toimivien tahojen edustajista. Työryhmän kokoaa kalataloustyöryhmän puheenjohtaja ja sen nimeää maa- ja metsätalousministeriö. 15

16 2.7 Maaseutuverkostotoiminnan arviointi Maaseutuverkostolla on toimintasuunnitelman mukaisesti viisi tavoitetta, joiden kautta toteutetaan myös maaseutuverkoston toiminnan arviointia. Maaseutuverkoston tavoitteet ja niihin liittyvä toiminnan suunnittelu on kuvattu aiemmin luvussa 2 Maaseutuverkoston toiminta. Arvioinnin pohja-aineistona ovat maaseutuohjelman arviointisuunnitelmassa maaseutuverkoston osalta esitetyt arviointikysymykset ja niihin pohjautuvat seurantatiedot, joita maaseutuverkostopalvelut kerää toimintansa yhteydessä muun muassa tapahtumatietokantaan. Arvioinnissa hyödynnetään myös maaseutuverkostotoiminnasta komissiolle raportoitavia sekä kansallisesti kerättäviä indikaattoreita. Maaseutuverkoston arviointiin liittyvä suunnitelma sekä tarkempi tieto kerättävistä indikaattoreista ja muista arvioinnissa hyödynnettävistä seurantatiedoista on luettavissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vaikuttavuuden arviointisuunnitelmassa. Maaseutuverkoston itsearviointi perustuu interventiologiikaksi kutsuttuun menetelmään. Itsearviointi on jatkuvaa tuotosten ja tulosten kautta syntyvän tiedon keruuta, sen analysointia ja analysoinnin pohjalta syntyvää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta. Toiminnan vaikuttavuuden perusteella korjataan ja ohjataan tarvittavia toimenpiteitä maaseutuverkostotoiminnan kehittämiseksi. Maaseutuverkostotoiminnan itsearviointiin liittyvää tietoa kerätään ja analysointi toiminnan vaikuttavuuden toteamiseksi käynnistetään vuoden 2016 aikana. Yhteisiä toimintatapoja kehitetään myös Euroopan verkoston yhteistyöllä toiminnan vaikutusten vertailtavuuden parantamiseksi eri jäsenmaiden maaseutuverkostojen kesken. Tätä työtä johtaa ENRD Contact Point. 16

17 3 VIESTINTÄ JA KOULUTUS LUOVAT TOIMINNAN KIVIJALAN Maaseutuverkoston tärkeitä tehtäväkenttiä ovat viestintä ja koulutus. Ne liittyvät yleisellä tasolla kaikkien maaseutuverkoston tavoitteiden saavuttamiseen. Viestintä- ja koulutussuunnitelmat ovat liitteinä 4. ja Viestintä Ajankohtaista maaseutuverkostosta on maaseutuverkostopalveluiden toimittama uutiskirje, jonka avulla pyritään saamaan entistä paremmin tieto leviämään verkoston sisällä. Uutiskirje ilmestyy noin joka toinen kuukausi, ilmestymisaikataulua harkitaan ajankohtaisten asioiden määrän mukaan. Uutiskirje pitää sisällään paitsi maaseutuverkostopalveluiden ajankohtaista tietoa, myös muiden verkoston toimijoiden tärkeimpiä kuulumisia. Alueellisen viestintäverkostoa vahvistetaan, ja mukaan saadaan toivottavasti uusia jäseniä. Alueellisen viestintäverkoston rakentamisessa käytetään apuna edellisen kauden hyviä esimerkkejä toimivista organisoitumisen tavoista. Vuonna 2016 saadaan toimintaan kunnolla mukaan myös alkavien/juuri alkaneiden tiedotushankkeiden edustajia, joten silloin panostetaan ohjelman toimijoiden viestintäkoulutukseen sekä tiedotushanketoimijatapaamisiin. Viestintäverkoston vahvistamiseksi järjestetään myös neljä (itä, länsi, etelä, pohjoinen) alueellista verkostoitumistapahtumaa, joiden tarkoituksena on edesauttaa viestintäteemaista verkostoitumista ja vertaistuen saamista lähialueiden kesken. Uudistuneen Rural.fi:n käyttöä aktivoidaan, ja sitä markkinoidaan kv-kumppaneille. Sivuston sisältöä syvennetään ja kehitetään. Sinne tuodaan ajankohtaista sisältöä ja houkutellaan lukijoita muun muassa kansainvälisen uutiskirjeen kautta. Kansainvälinen uutiskirje julkaistaan noin kaksi kertaa vuodessa. Ulkoisessa viestinnässä vuoden 2016 painopisteenä on yrittäjyys. Viestintään haetaan tehoa ja tunnetta mielenkiintoisten ja samaistuttavien yrittäjätarinoiden kautta. Yrittäjyysaiheiselle verkkosivustolle kootaan teemaan liityttävää tietoutta ja tarjotaan potentiaaliselle tuenhakijalle helppo tie eteenpäin. Mediasuhteita pyritään kehittämään luomalla kontakteja tiedotusvälineiden edustajiin tarkoituksena kartoittaa tarpeita ja yhteistyön mahdollisuuksia. Vuoden 2016 aikana käydään messuilla valikoidusti, ja kokeillaan myös uusia tilaisuuksia valittujen teemojen alta. Suuria kohderyhmiä tavoitellaan esimerkiksi Pori Jazzeilla, kohdennetumpia KoneAgria-messuilla. Koska viestinnällisiä toimia keskitetään vuonna 2016 erityisesti yrittäjyyteen, osallistutaan myös sitä tukeviin tapahtumiin, esimerkiksi Yrittäjän päivän tapahtumiin sekä Tampereen alihankintamessuille. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toimii ministeriön avoimen hallinnon pilottihankkeena. Esitteet pyritään tekemään selkeän virkakielen ja avoimen hallinnon mukaisesti. 17

18 Konkreettisista toimenpiteistä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi voi lukea tarkemmin vuoden 2016 viestintäsuunnitelmasta. 3.2 Koulutus Maaseutuverkoston koulutusten kautta saavutetaan monia tavoitteita. Niiden avulla tuodaan esiin kehittämisohjelman mahdollisuuksia, verkotetaan toimijoita sekä välitetään taustoittavaa tietoa toimeenpanoon liittyvän koulutuksen täydentämiseksi. Vuoden 2016 koulutusaihekokonaisuudet muodostuvat paljolti maaseutuverkoston toimijoiden toiveiden pohjalta. Näitä toiveita ja ehdotuksia on kerätty verkostotapahtumien yhteydessä, sidosryhmäneuvotteluissa sekä vaikuta Maaseutuverkoston toimintasuunnitelmaan vuosina 2016 ja kyselyn kautta. Myös maaseutuverkoston ohjausryhmien temaattisten alatyöryhmien toimintasuunnitelmat ovat oleellinen osa maaseutuverkoston toimintasuunnitelman koulutusosiota. Lisäksi CAPuudistuksen valmistelussa sovittiin, että koska ns. horisontaaliasetuksessa todetaan jäsenmaalla olevan vastuu neuvojien osaamisen ylläpidosta ja riittävästä koulutuksesta, hoidetaan koulutuksen tarjontaa myös maaseutuverkoston kautta. Maaseutuverkoston koulutuksia suunnataan niille tahoille, jotka välittävät maaseutuohjelman puitteissa tietoa edelleen omille sidosryhmätahoilleen. Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä eivät siis ole tuensaajat, vaan maaseutuohjelman parissa toimivat hallintoviranomaiset, Leaderryhmät, neuvojat, hanketoimijat ja muut tietoa edelleen välittävät sidosryhmätahot ja verkostot. Koulutukset jaetaan kahteen kokonaisuuteen: maaseutuverkostopalvelujen koordinoimiin sekä verkostopalveluiden mahdollistamiin koulutuksiin. Koordinoitavissa koulutuksissa järjestelyvastuussa on pääsääntöisesti maaseutuverkostopalvelut. Maaseutuverkostopalveluiden mahdollistamissa koulutuksissa järjestelyvastuussa on yhteistyötaho. Maaseutuverkostopalvelujen mahdollistamaa koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti koulutuksen palvelupakettien kautta (ks. liite 6. Palvelupaketti koulutus), mutta myös muu yhteistyö koulutusjärjestelyjen suhteen on mahdollista. Palvelupakettikonseptia laajennetaan vuoden 2016 aikana uusiin palvelukokonaisuuksiin. Uudet kokonaisuuden hyväksytään ohjausryhmässä. Niitä voivat olla muun muassa kv-toiminnan yhteistyön suunnittelu, messut, opintomatkat, alueelliset parhaat käytännöt kilpailut, maaseutuverkoston kv-edustaja, alueelliset gaalat, innovaatioleirit jne. Vuoden 2016 aikana suunnitellaan ja toteutetaan uuteen ohjelmakauteen liittyviä uusia koulutuskokonaisuuksia, myös neuvojien täydentävää koulutusta. Uudella ohjelmakaudella neuvojille tullaan tarjoamaan tilaneuvontaa taustoittavaa koulutusta useilta Neuvo järjestelmän osa-alueilta. Koulutustarjonnan osa-alueita ovat muun muassa ympäristö- ja luomuneuvonta, kasvinsuojelun ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia sekä tuotantoeläinten terveys ja -hyvinvointi. Uutena osa-alueena Neuvo 2020 järjestelmään on tulossa vuoden 2016 aikana maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Koulutusten yhtenä tavoitteiden onnistumisen mittarina käytetään tapahtumakyselyistä muodostuvia numeerisia kriteerejä. Maaseutuverkoston koulutusten yhtenä kriteerinä on pidetty 18

19 keskiarvoa, joka on laskettu palautekyselyvastausten seuraavista osa-alueista: tapaamisen ajankohta, paikka, puhujat, ennakkoinformaatio sekä järjestelyt. Näitä arvioidaan asteikolla 1 5. Osa-alueiden yhteinen keskiarvo antaa varsin hyvän kuvan koulutustapahtuman tasosta. Palautekysely lähetetään sähköpostilla osallistujalistan mukaisesti kaikille osallistujille. Lisäksi verkostotapahtumien ilmoittautumisen yhteydessä kerätään tietoa tapahtuman kohdistumisesta eri sidosryhmätahoille. Tapahtumatietokantaan koulutustapahtumakokonaisuuksittain kerättävistä tiedoista on saatavissa monipuolista tietoa arvioinnin ja analysoinnin pohjaksi. Tapahtumatietokanta kehitetään edelleen vuoden 2016 aikana ja sitä tarjotaan kiinnostuksen mukaan myös kansainväliseen jakeluun muiden maiden maaseutuverkostoyksiköille. Koulutus- ja verkostotapahtumien sisältöön voi perehtyä tarkemmin vuoden 2016 koulutussuunnitelmassa liitteenä 5. sekä alustaviin vuoden 2017 koulutus- ja verkostotapahtumakokonaisuuksiin liitteessä Hyvät käytännöt ja verkostot Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa verkoston osapuolten välillä. Lisäksi maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä verkoston toimijoiden kesken. Maaseutuverkosto tukee erilaisten yhteen sovitettujen ja yhtä aluetta laajempien hankekokonaisuuksien syntymistä ja uusien ideoiden leviämistä sekä ohjelman tuloksellisuuden lisääntymistä. Hyviä esimerkkejä kerätään kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen kaikilta ohjelman prioriteettialueilta korostaen uusia ja tehokkaimpia toimintamalleja ohjelman toimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyen. Toimintasuunnitelmassa olevia maaseutuverkoston tapahtumia toteutetaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Alueiden oma aktiivisuus ja aloitteellisuus on keskeinen maaseutuverkostotoiminnan onnistumisen lähtökohta. Alueiden viestinnän tekijät osallistuvat aktiivisesti ohjelmaviestintään ja viestintäverkoston toimintaan. Tavoitteena on luoda kehittämisohjelman toteutuksen tukemiseksi toimivat ja tehokkaat alueelliset maaseutuverkostot. Yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa maaseutuverkostopalvelut voi mahdollistaa myös muut tarpeelliseksi katsottavat alueelliset ja valtakunnalliset maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta edistävät tapahtumat. Maaseutuverkostopalvelut voi yhteistyössä alueiden kanssa organisoida myös mahdollisia muiden maiden maaseudun kehittämisen ryhmien ja edustajien vierailuja Suomessa. Maaseutuverkoston vahvistaminen ja tehostaminen on vahvasti läsnä kaikessa toiminnassa, mutta erityinen paino tulee olemaan alueverkostojen tukemisessa. Kokonaisuutena maaseutuverkosto on niin suuri ja hajanainen, että toimivimmaksi ratkaisuksi on katsottu ELY-keskusaluejaon mukainen alaverkosto, jossa toimijoilla on yhtenäiset alueelliset tavoitteet ja toimijat myös lähtökohtaisesti tuntevat toisensa parhaiten. Alueverkostojen toimintaa tuetaan jo edellä mainituin viestinnän ja koulutuksen keinoin, sekä hakemalla uusia menetelmiä verkostotyöskentelyyn. 19

20 Alueverkostojen toimintaa ja tarpeita tullaan kartoittamaan vuoden 2016 aikana esimerkiksi alueittain pidettävien sparrauspäivien kautta. Tapaamisten tavoitteena on saattaa yhteen alueen toimijat ja löytää yhdessä ideoita alueen toiminnan terävöittämiseksi ja päivittämiseksi. Alueiden toimintaympäristöt vaihtelevat, joten toimintaa täytyy pystyä myös räätälöimään niin, että alueen vahvuudet otetaan huomioon myös toiminnassa. Alueellinen viestintäverkosto on luonnollisesti tiiviisti mukana koko alueverkoston toiminnassa. Tehokkaiden verkostojen kautta pyritään saamaan paras mahdollinen tieto ja kokemukset oman alueen kehittämiseen, olipa tieto sitten naapurimaakunnassa tai toisessa EU-maassa. Toimijoita kannustetaan ja autetaan tässä työssä. Euroopan maaseutu- ja innovaatioverkostoa pyritään hyödyntämään tehokkaasti oppimisen lähteenä. Samoin sitä kautta herätetään kiinnostusta suomalaiseen maaseudun kehittämiseen lisäten muiden maiden ymmärrystä Suomen maaseudun kehittämisen haasteista ja mahdollisuuksista sekä kannustetaan EU-maiden toimijoita yhteistyöhön suomalaisten kollegojen kanssa. Uuden ohjelmakauden maaseutuverkoston toiminnassa alueellisten verkostojen vahvistaminen on yksi keskeinen painopiste. Hyviä alueverkostojen toimintamalleja tuodaan esille ja alueellisille verkostoille tarjotaan palvelupaketteja verkostotoiminnan mahdollistamiseksi. Vuoden 2016 ja 2017 aikana järjestetään alueellisia maaseutuverkostopäiviä tarpeen mukaan. Tavoitteena on luoda kehittämisohjelman toteutuksen tukemiseksi toimivat ja tehokkaat alueelliset maaseutuverkostot. 20

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016 Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2015-2016 Sisällysluettelo 1 MAASEUTUVERKOSTO... 3 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 3 1.2 Toiminnassa näkyvät teemat... 4 1.3 Uuden ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 7.4.2015 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy maaseudun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 13.5.2016 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 9.5.2016 klo 10.45-12.58 sekä tiistai 10.5. klo 16.35-17.38 Paikka: Havsvidden, Geta, Ahvenanmaa Osallistujat: Teemu Hauhia, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020 Annukka Lyra, MMM Sivu 1 7.10.2014 Kuusi päämäärää ja viestinnän tarkoitus Älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua Suomen maaseudulla 1. osaaminen, tiedonvälitys,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 # 42712 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 Viestintäsuunnitelman on laatinut maa ja metsätalousministeriön maaseutuverkosto ja maaseudun kehittämisyksiköiden sekä Maaseutuviraston

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Viestintäsuunnitelma 2016

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Viestintäsuunnitelma 2016 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Viestintäsuunnitelma 2016 Taustaa Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 eli maaseutuohjelma on Suomen keskeisin väline maatalouden uudistamisessa

Lisätiedot

Aika: maanantai 7.3.2016 kello 13.05 15.50 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone Kartano. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR

Aika: maanantai 7.3.2016 kello 13.05 15.50 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone Kartano. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: maanantai 7.3.2016 kello 13.05 15.50 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone Kartano Osallistujat: Kari Saulamo Eeva-Kaisa Kivistö Leena Anttila Marianne

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2 Maaseutuverkoston tavoitteet... 3 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi Ryhmätyön 8.10.2015 tulos Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) rahoittama KALASTUKSEN INNOVAATIO- OHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi Päätös: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi muutoksitta.

2. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi Päätös: Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi muutoksitta. Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: torstai 12.2.2015 kello 9.02 11.30, 12.45 14.00 Paikka: Kattilan torppa, Nuuksio Osallistujat: Teemu Hauhia, maaseutuverkostopalvelut Juha-Matti Markkola, maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot