Selvitys huippu-urheilun olosuhdetarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys huippu-urheilun olosuhdetarpeista"

Transkriptio

1 Selvitys huippu-urheilun olosuhdetarpeista KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2013

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HUIPPU-URHEILUN OLOSUHDETARPEET OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISTYÖ Valtion, alueiden ja kuntien ohjauskeinot Liikuntapaikkarakentamisen rahoitusprosessit KYSELYJEN TULOKSET Kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet Urheiluolosuhteiden käytettävyys Uudisrakentaminen Peruskorjaus/monikäyttöisyys Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten harjoitusvälineiden kehittämistarpeet Arvokilpailuolosuhteet Kehittämistarpeet Arvokilpailuolosuhteet paikkakunnittain Arvokilpailusuunnitelmat KESKEISET TULOKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET LÄHTEET LIITE 1. Kysymykset lajiliitoille LIITE 2. Kysymykset urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille LIITE 3. Vastaajat LIITE 4. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeet... 37

3 3 1 JOHDANTO Urheilun olosuhteilla tarkoitetaan yleisesti rakennettuja liikuntapaikkoja, joita Suomessa on yli kappaletta. Niistä suurin osa on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Liikuntapaikkojen rakentamista tuetaan valtion toimesta ohjaamalla lähes viidennes valtion liikuntabudjetista raketamisavustuksiin. Valtion liikuntaneuvosto yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vastaa valtakunnallisen liikuntapaikkarakentamisen linjaamisesta ja johtamisesta. Huippu-urheilun liikuntapaikkaolosuhteiden tulisi täyttää kansainvälisen tason harjoittelu- ja valmennusvaatimukset sekä kansainvälisten kilpailuiden järjestämisvaatimukset. Tätä tavoitetta varten Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on aloittanut urheilijan polkuun liittyvän olosuhdetyön ja perustanut työtä varten asiantuntijaryhmän. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää lajiliittojen, urheiluakatemioiden sekä valmennuskeskusten huippu-urheilun olosuhdetarpeet sekä kehityskohteet vuosille Selvityksestä saatavaa tietoa käytetään valtion liikuntaneuvoston uuden liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan sekä liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelman laatimisen tukena huippu-urheilun osalta. Toiseksi tietoa tarvitaan huippu-urheilun pitkän aikavälin suunnitelman pohjaksi, kun lajien urheiluolosuhteita kehitetään sekä luodaan urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset Hankkeen aineisto kerättiin kolmella kyselyllä kesän ja syksyn 2013 aikana. Kyselylomake lähettiin 33 lajiliitolle, 20 urheiluakatemialle sekä 7 valmennuskeskukselle. Kyselylomakkeiden aihekokonaisuudet olivat 1. tausta, 2. arvokisat ja kansainvälisten arvokisaolosuhteiden kehittäminen, 3. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden kehittäminen, 4. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden käytettävyys ja 5. valmennus- ja harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet. Lajiliittojen kyselylomake poikkesi urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kyselystä (ks. liitteet 1 ja 2). Lajiliitoilta kysyttiin arvokisaolosuhteista, mutta ei käyttevyyttä ja valmennus- ja harjoitteluvälinetarpeita. Kyselyyn vastasi 28/33 lajiliittoa, 16/20 urheiluakatemiaa ja 5/7 valmennuskeskusta. Kaikkiaan vastausprosentiksi muodostui 82. Lajiliittojen vastaajat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta toiminnanjohtajia (n=13) ja olosuhdevastaavia (n=11). Urheiluakatemioiden vastaajat olivat pääosin akatemiakoordinaattoreita (n=7) ja toiminnanjohtajia (n=7). Valmennuskeskuksissa kyselyyn vastasivat niiden johtajat. Urheiluolosuhdekyselyn 2013 lisäksi selvityksen tukena hyödynnettiin SLU:n 2008 olosuhdekyselyä sekä Valtion Liikuntaneuvoston 2012 olosuhdekyselyä. Kyselyiden pohjalta laaditaan ehdotus urheiluolosuhteiden seurannan systematisoinnista. Selvityksessä käsitellään käsitettä huippu-urheilun olosuhde, olosuhdetarpeita sekä niiden kehittämistä. Tulososiossa käydään tarkemmin läpi kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet sekä arvokisaolosuhteet. Yksityiskohtaisempaa tietoa vastaajien olosuhdetarpeista löytyy liitteestä 4. Selvityksen päättää yhteenvetoluku ja ehdotukset huippu-urheilun olosuhteiden kehittämiseksi.

4 4 2 HUIPPU-URHEILUN OLOSUHDETARPEET Huippu-urheilun muutosprojekti ( ) nosti esiin urheilun järjestökentän toimivuuden parantamisen urheilijan polun näkökulmasta. Hankevaiheen jälkeen Suomen Olympiakomitean huippuurheiluyksikkö on ottanut vetovastuuta huippu-urheilun koordinoidusta kehitystyöstä. Huippuurheiluyksikkö tukee urheilijoita, valmentajia ja lajeja talous-, osaamis- ja olosuhderesursseilla. Olosuhderesurssien kehitystyö on käynnistetty kahdella eri tavalla. Ensimmäiseksi huippu-urheiluyksikön alaisuuteen on perustettu huippu-urheilun olosuhdevaliokunta, jonka tarkoituksena on kehittää ja linjata valtakunnallisia ratkaisuja olosuhdetyössä. Toiseksi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia on käynnistänyt alueen olosuhteiden strategiatyön. Pääkaupunkiseudulla tehtävää työtä on tarkoitus hyödyntää myös muiden urheiluakatemioiden kohdalla. Yhteistä molemmille jo käynnissä oleville prosesseille on olosuhde käsitteen laajentaminen. Aiemmin urheilun olosuhteilla viitattiin lähinnä liikuntapaikkaan fyysisenä rakennuksena tai tilana. Lisäksi huippuurheilun olosuhteilla on tarkoitettu lähinnä valtakunnallisesti merkittäviä huippu-urheiluolosuhteita, joita ovat olleet stadionit ja arvokilpailuolosuhteet. Em. prosesseissa olosuhde käsitteellä pyritään laajentamaan kattamaan laajemmin liikuntapaikkojen uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä erilaiset olosuhteiden saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyvät tekijät. Lisäksi olosuhteita tarkastellaan koko urheilijan polun matkalla. Kyse on siis laajasta ja merkittävästä muutoksesta, jonka tavoitteet, keinot ja seuraukset ovat vasta hahmottumassa. Kuvion 1. Urhean olosuhdemallia voidaan pitää uudenlaisen ajattelun mallina, jonka mukaisia strategisia linjauksia valmistuu vuoden 2014 aikana.

5 5 Yhteistyö muiden olosuhdetahojen kanssa Saavutettavuus Turvallisuus Esteettömyys Monilajisuus Huippuurheilun olosuhteet Asiantuntijuus Osaava valmennus Yhteistyöasenne Käytettävyys KUVIO 1. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian olosuhdestrategiatyön olosuhde -käsite (LÄHDE: Urhean kehittämishanke 2012)

6 6 3 OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISTYÖ Huippu-urheiluyksikön olosuhdevaliokunta linjaa huippu-urheilun olosuhdetarpeita ja niiden kehittämislinjauksia valtakunnallisesti. Käsillä olevan raportin selvitys lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten olosuhdetarpeista toimii tiedollisena pohjana linjaustyölle. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi liikuntapaikkarakentamisen valtakunnallisia käytänteitä, tunnuslukuja ja nykytilaa, joihin olosuhdevaliokunnan työllä pyritään vaikuttamaan. 3.1 Valtion, alueiden ja kuntien ohjauskeinot Urheilun olosuhdetyö kytkeytyy valtion ja kuntien toiminnassa liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuuteen. Valtakunnallisesti liikuntapaikkarakentamisen koordinoinnista ja johtamisesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Alueellista valtaa käyttävät ELY-keskukset (vuoden 2014 ALY-keskukset) ja paikallista päätöksentekoa kunnat. Valtion liikuntapaikkarakentamisen ohjauskeinoja ovat normit, resurssit sekä informaatio. Näkyvin valtion ohjauskeino on resurssiohjaus. Suomen yli liikuntapaikkaa on rakennettu pääosin kuntien toimesta. Kuntien liikuntapaikkainvestoinnit olivat yhteensä 108 m vuonna Valtio myönsi kyseisiin perustamishankkeisiin avustusta yhteensä 15,2 m, joka kattoi 14,1 % kokonaisinvestoinneista. Kuntien liikuntatoimien käyttökustannukset olivat yhteensä 593,1 m (OKM 2013a). Liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuus muodostaa merkittävän osan valtion liikuntabudjetista. Liikuntapaikkarakentamisen (27,6 m ) sekä Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustusten (2,8 m ) osuus koko liikuntabudjetista (147,3 m ) oli 20,6 % vuonna Kuviossa 2 on esitetty vastaavat luvut vuoden 2013 valtion talousarvion sekä OKM:n avustustuspäätösten osalta. Liikuntarakentamisen kokonaisuus on kohonut 22 %:iin johtuen 6,3 m :n erityismäärärahasta olympiastadionin perusparannukseen. Ilman tätä hanketta liikuntapaikkarakentamisen osuus on 19,6 %.

7 7 24,250,000, 16% 118,662,000, 78% 33,962,000, 22% 2,612,000, 2% 800,000, 0% 6,300,000, 4% Muu valtion liikuntabudjetti Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustukset Olympiastadionin perusparannushanke Liikuntapaikkojen perustamishankkeet Liikuntapaikkojen tutkimus- ja kehityshankkeet KUVIO 2. Liikuntapaikkarakentamisen osuus valtion liikuntabudjetista sekä rakentamiskokonaisuuden jakautuminen eri osa-alueisiin 2013 (LÄHDE: Valtion talousarvioesitykset 2013) Toinen valtion vaikuttamisen keino on informaatio-ohjaus. Liikuntapaikkarakentamisessa voidaan erottaa kahdenlaista informaatio-ohjausta. Liikuntapaikkojen rakentaminen vaatii erikoisosaamista. Siihen liittyvää ohjausta ja neuvontaa tuotetaan liikuntapaikkojen tutkimus- ja kehityshankkeiden avulla. Rakentamisen ohjaus- ja valvontatehtävistä vastaavat aluehallinnon rakennustarkastajat. Strategisella tasolla informaatio-ohjaus liittyy valtion liikuntaneuvoston rooliin. Neuvoston tehtävänä on laatia esitys valtiontuen periaatteeista, tavoitteista sekä strategisista linjauksista. Strategisena dokumenttina toimii liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja. Tätä raporttia kirjoitettaessa valmistellaan juuri uutta asiakirjaa. Tässä esitetyt linjaukset pohjautuvat edelliseen v julkaistuun Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjaan (OPM 2008). Asiakirjassa esitetään seuraava liikuntaolosuhteiden visio 2015: Suomi on liikuntaolosuhteiden mallimaa, jossa on eri käyttäjien kannalta erinomaiset edellytykset liikunnallisen elämäntavan toteutukselle, liikunnan harrastamiselle sekä kilpa- ja huippu-urheilulle. (OPM 2008, 23)

8 8 Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjan liikuntapaikkojen rakentamispolitiikan painopistealueet ovat: 1. Lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen kehittäminen, 2. Terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, 3. Liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä 4. Kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu. (OPM 2008.) Myös huippu-urheilun olosuhteet ovat asiakirjassa esillä. Liikuntapaikkarakentamisella tavoitellaan mm. urheilupaikkojen monikäyttöisyyttä ja laatua. Huippu-urheilun kannalta kansallisesti merkittävillä urheilumuodoilla tulisi olla liikuntapaikkaolosuhteet, jotka täyttävät kansainvälisten kilpailuiden järjestämisvaatimukset. Jos urheilumuodon kohdalla kriteerit täyttyvät, uusien vastaavien hankkeiden rakentamista valtion avustuksella ei pidetä perusteltuna. (OPM 2008.) Suunta-asiakirja täydentää vuosittain OKM:n laatimaa valtakunnallista liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa neljälle vuodelle, joka toimii pohjana ministeriön sekä ELY:en myöntäessä valtionavustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin. Rahoitussuunnitelmaan sisältyvät seuraavan neljän vuoden aikana toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittaisessa toteuttamisjärjestyksessä (Kokkonen 2010, 297; OKM 2012a; OPM 2008.) Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2007 asiakirjassa määriteltiin valtakunnallisten huippuurheiluhankkeiden avustuskiintiöksi 10 % rahoituskaudella ( ) käytettävissä olevasta määrärahasta (OPM 2008). Avustuskaudella rahoitusta myönnettiin kahteen hankkeeseen; Lahden suurmäen liikuntatila sekä Kupittaan jalkapallostadionin päätykatsomo, joihin käytettiin yhtensä euroa. Lisäksi vuoden 2008 määrärahasta varattiin euroa jalkapallon naisten EMlopputurnauksen turvarakenteisiin. Huippu-urheiluhankkeiden osuus oli 4,2 % ministeriön jakamasta yhteensä 32 miljoonasta eurosta. Tällä hetkellä voimassa olevalla rahoituskaudella ( ) opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin euroa. Valtakunnallisia huippu-urheiluhankkeita on avustettu yhteensä eurolla, joka on 6,14 % neljän vuoden avustuksista. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjassa valtakunnallisten huippuurheiluhankkeiden avustuskehys rahoitussuunnitelmakautena oli 15 %. (OKM 2013b;2012a;2012b;2011;2010.). Lisäksi OKM on myöntänyt näiden vuosien aikana euroa liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeisiin ja vapaa-aikatiloihin (OKM 2012c). Tuetut hankkeet (ks. OKM 2010; 2011; OKM2012a; OKM2013b) 2010 ( , 10.6 % vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus ( , 3,5 % vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus ( , 7,1 %vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus ( , 4,1 % vuoden kehyksestä):

9 9 o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus o Lahden kaupunki, HS 97 mäen profiilin muutos ja muovittaminen Tulevat hankkeet (Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille , ks. OKM2012a) Olympiastadionin perusparannus o Rahoitus Helsingin kaupunki ja Valtio (rahoitus OKM:n perustamishankkeiden 25 ulkopuolelta) Iitti/Kymi Ring Oy, Tillolan monitoimikeskus Kontiolahti, Ampumahiihtokeskus Lahti, HS 90 mäen profiilin muutos ja muovittaminen Helsinki/Velodrome & Sports Arena, perustettava yhtiö, Velodrome & Sports Arena Tampere/Tampereen Keskusareenan Kiinteistö Oy, Tampereen Keskusareena Lahti, Latureittien eritasojärjestelyt stadionilla Olosuhderyhmän listaus tärkeistä hankkeista Olympiastadionin perusparannus ja kehittäminen erillisrahoituksen turvin ottaen huomioon huippu-urheilun tarpeet valmennuksessa ja kilpailutoiminnassa (OK:n kannanotto) Lahden urheilukeskuksen kehittäminen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian monilajinen harjoitteluhalli ns. Märsky-halli Mäkelänrinteen lukion yhteyteen Pikaluistelun kotimainen valmennus- ja kilpailukeskus Seinäjoelle Tampereen keskusareena Hernesaaren purjehduskeskus Freestyle olosuhteet Rukalla ja Levillä Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota isojen sisäpalloilulajien tarpeeseen lisätä selvästi halliolosuhteita kasvukeskuksissa 3.2 Liikuntapaikkarakentamisen rahoitusprosessit OKM:n liikuntapaikkojen rakentamispolitiikka tukeutuu joko hallitusohjelmaan tai yleisiin rakentamispoliittisiin tavoitteisiin. Liikuntarakentamisen suunta asiakirjassa määritellään viisi periaatetta, jotka tulee huomioida avustettaessa liikuntapaikkarakentamista: 1. liikuntapaikat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavia, 2. kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan myös liikuntarakentamisessa, 3. liikuntaolosuhteilla edistetään tasa-arvoa, 4. liikuntapaikat ovat laadukkaita ja

10 10 turvallisia, 5. liikunnan olosuhdetyössä tehdään hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä. (Kokkonen 2010, 361; OPM 2008.) Valtion liikuntaneuvoston ja sen rakentamisjaoston hyväksymien suositusten tarkoituksena on olla apuna laadittaessa hakemuksia sekä pohdittaessa edellytyksiä saada tukea. Suositukset eivät kuitenkaan ole muodollisesti sitovia linjauksia,vaikka käytännössä ne määrittävät ministeriön avustuspolitiikan keskeisen sisällöin. (Kokkonen 2010, 297; OKM 2013c.) Liikuntalaki ohjaa myös päätöksen tekoa. Avustuksilla pyritään edistämään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista ja varustamista. Ministeriön tulkinnan mukaan parhaiten tähän soveltuvat monikäyttöiset tilat/alueet, jotka palvelevat eri vuorokaudenaikoina ja vuodenaikoina useita käyttäjäryhmiä. Liikuntapoliittisten ja laillisuusnäkökohtien ohella huomioidaan, ettei rakentamiselle ole esimerkiksi rakentamislupiin tai rahoitukseen liittyviä esteitä. (Kokkonen 2010, ; OKM 2013c.) Puolestaan huippu-urheiluhankkeissa merkittäviä puoltavia tekijöitä ovat hankkeen sisältyminen huippuurheilustrategiaan, olympiakomitean ja lajiliiton tuki sekä pääasiallisen käyttäjätahon osallistuminen rahoitukseen. Kansallisesti merkittävien valtakunnallisten huippu-urheiluhankkeiden avustuskehys rahoitussuunnitelmakautena on 15 %. (Kokkonen 2010, 308; OKM 2012a; OPM 2008.) Avustuspäätökset liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin tehdään keväisin (ks. kuvio 3.). OKM päättää kustannusarvoltaan yli euron hankkeiden avustamisesta. Tätä pienemipien hankkeiden päätäntävalta on ELY-keskuksilla. Lisäksi ELY:t valmistelevat ministeriön päätösvaltaan rajatut hankkeet ja antavat niistä kiireellisyyslausunnot. Osana valmisteluaan ja päätöksen tekoaan ELY:t pyytävät alueellisilta liikuntaneuvostoilta sekä maakuntaliitoilta lausunnot hankkeista. ELY:t toimittavat hakemukset OKM:lle, joka pyytää esityksestä vielä lausunnon myös valtion liikuntaneuvostolta, jonka jälkeen kulttuuri- ja urheiluministeri päättää avustuksista. Avustuksen määrä on harkinnanvarainen. Yleensä hankkeisiin myönnetään avustusta noin neljäsosa. Lisäksi ministeriö avustaa liikunnan koulutuskeskusten rakentamishankkeita vuosittain noin 2,5 miljoonalla eurolla. (Kokkonen 2010, ; OKM 2013c.) Liikuntalain mukaan avustusta myönnetään ensisijaisesti kunnalle, kuntayhtymälle tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille. Lisäksi avustuksi voidaan jakaa muille yhteisöille esimerkiksi yksityisille yrityksille. (Kokkonen 2010, 292.)

11 KUVIO 3. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman ja valtionavustusten prosessikaavio (Lähde: Ismo Myllyaho, Pohjanmaan ELY-keskus sähköpostiviesti ) 11

12 12 4 KYSELYJEN TULOKSET Hankkeen aineisto kerättiin kolmella olosuhdekyselyllä kesän ja syksyn 2013 aikana. Kyselyjen tavoite oli kartoittaa eri tahojen olosuhdetarpeita sekä kansainvälisten arvokilpailujen järjestämistä Suomessa vuosina Kyselylomakkeiden teemoja olivat 1. tausta, 2. arvokisat ja kansainvälisten arvokisaolosuhteiden kehittäminen, 3. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden kehittäminen, 4. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden käytettävyys ja 5. valmennus- ja harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet. Kyselylomake lähettiin 33 lajiliitolle, 20 urheiluakatemialle sekä 7 valmennuskeskukselle. Lajiliittojen kyselylomake poikkesi urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kyselystä (ks. liitteet 1 ja2). Lajiliitoilta kysyttiin arvokisaolosuhteista, mutta ei käyttävyyttä ja valmennus- ja harjoitteluvälinetarpeita. Kyselyyn vastasi 28/33 lajiliittoa, 16/20 urheiluakatemiaa ja 5/7 valmennuskeskusta. Kaikkiaan vastausprosentiksi muodostui 82. Lajiliittojen vastaajat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta toiminnanjohtajia (n=13) ja olosuhdevastaavia (n=11). Urheiluakatemioiden vastaajat olivat pääosin akatemiakoordinaattoreita (n=7) ja toiminnanjohtajia (n=7). Valmennuskeskuksissa kyselyyn vastasivat niiden johtajat. Seuraavassa kappaleessa esitetään kyselyjen tulokset tiivistetysti. Eri tahojen yksityiskohtaisemmat olosuhdetarpeet löytyvät liitteestä Kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet Kilpa- ja harjoitteluolosuhteiden osalta käsitellään niiden käytettävyyttä, uudisrakentamis- ja peruskorjaustarpeita sekä harjoitus- ja valmennusvälineiden kehittämistarpeita. 11 lajiliitoissa ( 11/28) oli olosuhdevastaava. Suurimmaksi osaksi olosuhteista vastasi kuitenkin toiminnanjohtaja (13/28). Urheiluakatemioiden olosuhdekysymyksiin vastasi akatemiakoordinaattorit (n. 50 %)sekä toiminnanjohtajat (n. 50 %) ja valmennuskeskuksissa puolestaan niiden johtajat Urheiluolosuhteiden käytettävyys Urheiluakatemioilta ja valmennuskeskuksilta kysyttiin urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteita ja vahvuuksia toimintaympäristössään. Vastauksien perusteella urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteet jaettiin neljään eri luokkaan: sijainti, harjoitusvuorojen määrä, urheiluolosuhteiden puute/puutteet ja urheiluolosuhteiden muu käyttö. Sekä urheiluakatemioilla että valmennuskeskuksilla harjoitusvuorojen määrä ja urheiluolosuhteiden puute/puutteet olivat suurimmat syyt käytettävyyden

13 13 heikkouteen. Lisäksi urheiluakatemioilla urheiluolosuhteiden muu käyttö (mm. messut) sekä sijainti nousivat syiksi urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteina (ks. taulukko 1.) TAULUKKO 1. Urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteet (n=43) SIJAINTI MÄÄRÄ PUUTE/PUUTTEET MUU KÄYTTÖ Urheiluakatemia (16/16) 25 % 75 % 75 % 38 % Valmennuskeskus (5/5) 0 % 100 % 60 % 20 % YHTEENSÄ (21/21) 19 % 81 % 71 % 33 % Urheiluolosuhteiden vahvuuksiin vastasi 14/16 urheiluakatemiaa ja 4/5 valmennuskeskusta. Urheiluakatemioiden vastaukset luokiteltiin 6 eri kategoriaan: monipuolisuus (57 % urheiluakatemioista), sijainti (57 %), laatu (43 %), vuorojen saatavuus (43 %), yhteistyö (29 %) ja käyttökustannukset (21 %). Monipuolisuus tarkoitti urheiluolosuhteen soveltuvuutta useaan eri lajiin. Sijainnin kohdalla esiin nousi oppilaitoksen ja urheilupaikan läheisyys sekä saavutettavuus omalla kulkuneuvolla ja julkisella liikenteellä. Käytettävyyden vahvuuksia olivat myös urheiluolosuhteiden laatu, vuorojen ongelmaton saaminen, yhteistyö kaupungin kanssa sekä urheiluolosuhteiden käyttökustannusten maltillisuus. Valmennuskeskusten urheiluolosuhteiden käyttävyyden vahvuuksia ei pystytty luokittelemaan samalla tavoin kuin urheiluakatemioiden kohdalla. Käytettävyyden vahvuuksina pidettiin urheiluopiston aukioloaikoja, sijaintia, palvelua, valmennusta ja tukipalveluja Uudisrakentaminen Uudisrakentamistarpeita oli 21/28 lajiliitolla, 15/16 urheiluakatemialla sekä 5/5 valmennuskeskuksella. Kaikkiaan tärkeimpinä uudisrakentamistarpeina koettiin lajien harjoitteluolosuhteet (32 % vastauksista), monitoimiareenat (23 %) ja sisäpalloiluareenat (15 %) (ks. taulukko 2). Kaikilla vastaajilla nämä kolme urheiluolosuhdetta korostuivat. Suurin osa tarpeista koettiin kiireellisiksi, sillä vuosien välille painottui 64 % vastauksista. Kolmen tärkeimmäksi koetun urheiluolosuhteen kohdalla kiireellisyys vain korostui, sillä näiden kohdalla se oli 70 %. Urheiluolosuhteiden uudisrakentamistarpeiden perustelut jakautuivat seuraavasti: Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 46 % Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 24 % Urheiluolosuhteen puute 17 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 6 % Tyhjä 7 %.

14 14 TAULUKKO 2. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten uudisrakentamistarpeet (n=180) URHEILUOLOSUHDE LAJILIITOT URHEILUAKATEMIAT VALMENNUSKESKUKSET YHTEENSÄ Lajien harjoitteluolosuhteet Monitoimiareena Sisäpalloiluareena Jalkapalloareena Vesiurheiluolosuhteet Rinne- ja freestyleolosuhteet Uintiolosuhteet Ampumarata Talviurheiluolosuhteet Yleisurheiluareena YHTEENSÄ Yhteensä lajiliitot listasivat 101 uudisrakentamishanketta, joista 89 % liittyi harjoitteluolosuhteiden parantamiseen, vain 11 % koski puhtaasti kilpailuolosuhteita. Vastauksista 37 % käsitti molempien kehittämistä. Monitoimiareenoiden tarpeen nostivat esille Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Kaukalopalloja Ringetteliitto, Ski Sport Finland, Taitoluisteluliitto sekä Urheiluliitto (6/21 lajiliitosta). Uusien sisäpalloiluareenoiden rakentamista esittivät Lentopalloliitto, Koripalloliitto, Pesäpalloliitto, Salibandyliitto, Sulkapalloliitto ja Voimisteluliitto (6/21). Lajiliittojen uudisrakentamistarpeista 36 % keskittyi pääkaupunkiseudulle. Vastaukset keskittyivät muutenkin suuriin kaupunkeihin. Helsinki, Espoo, Turku, Jyväskylä, Tampere, Kuopio ja Oulu keräsivät vastauksista yhteensä 51 %. Helsinkiin kohdistui 18 % ja loppuihin kaupunkeihin 5-7 % vastauksista. Suurimmat harjoitusolosuhteiden kehittämistarpeet kohdistuivat pääkaupunkiseudulle. Urheiluolosuhteiden kasvava tarve perustui ennen kaikkea suureen käyttäjämäärään. Esimerkiksi jääkiekolla ja voimistelulla oli pulaa harjoitusajasta pääkaupunkiseudulla. Suunnitelmissa oleva Märskyhalli vastaisi osaltaan harjoitteluolosuhteiden tarpeeseen pääkaupunkiseudulla. Urheiluolosuhteen taso ei riittänyt järjestämään kansainvälisiä kisoja: esimerkiksi golf- ja purjehdusolosuhteet pääkaupunkiseudulla, Kaukajärven melontastadion sekä freestyleolosuhteet Rukalla. Urheiluolosuhteen puutteen kohdalla esiin nousivat keskusampumaradan, alppihallin, isokokoisen judosalin ja kansainväliset mitat täyttävän sisäpalloiluareenan puute pääkaupunkiseudulta. Purjehdukselle tarvittaisiin toimintakeskus kisojen järjestämiseen, skicrossin harjoitteluun tarvittaisiin kunnollinen olosuhde ja Mäkelänrinteeseen kansainväliset mitat täyttävät uintiolosuhteet. Monikäyttöisyys tuli mm. esiin Veikkausliigastadioneiden kehittämisen yhteydessä. Jatkossa pelialustaksi tullaan valitsemaan tekonurmi, joka yhdessä nykyaikaisten katsomotilojen ja -palveluiden kanssa takaa stadioneiden monimuotoisen ja ympärivuotisen käytön. Urheiluakatemiat kokivat suurimmaksi uudisrakentamistarpeekseen monitoimiareenat (11/15), sisäpalloiluareenat (10/15) sekä lajien harjoitteluolosuhteet (7/15). Harjoitteluolosuhteiden tarpeissa korostui voimistelu- ja oheisharjoittelutilojen riittämättömyys. Urheiluolosuhteiden kasvavaa tarvetta perusteltiin suurilla käyttäjämäärillä suhteessa urheiluolosuhteisiin. Esimerkiksi harjoitusaika oli

15 15 riittämätön jääkiekossa, uinnissa, sisäpalloilussa sekä jalkapallossa. Lisäksi palautumis- ja testausolosuhteita tulisi kehittää. Harjoituspaikkojen taso ei riittänyt sisäpalloiluareenoilla, uimahalleissa ja freestyle- ja rinneolosuhteet tulisi saada nopeammin syksyllä kuntoon. Urheiluolosuhde puutteen kohdalla korostuivat yleisurheilijoiden/jalkapalloilijoiden talviharjoittelu mahdollisuudet, sisäpalloiluareenat, 50 metrin uimarata, purjehduskeskus sekä telinevoimistelutilat. Jokainen valmennuskeskus koki tarvitsevansa lajien harjoitteluolosuhteiden kehittämistä. Monitoimiareenan tarpeeseen vastasi 4/5 ja sisäpalloiluareenan tarpeeseen 2/5 valmennuskeskusta. Kuten urheiluakatemioiden kohdalla harjoitusolosuhteissa korostui oheisharjoittelutilat. Lisäksi valmennuskeskusten kohdalla seurannan-, palautumisen- sekä testaamisen tarpeiden kehittäminen nousivat esiin. Urheiluolosuhteen tarve johtui liian suuresta käyttäjämäärästä suhteessa urheiluolosuhteiden määrään, esimerkiksi tekonurmen ja palloilutilan tarve. Urheiluolosuhteiden tasoa tulisi parantaa, esimerkiksi Vuokatissa HS 100 mäki on elinkaaren päässä. Urheiluolosuhteen puutteen kohdalla suurin kehittämiskohde oli palautumis- ja testaustiloissa Peruskorjaus/monikäyttöisyys Peruskorjaustarpeita oli 18/28 lajiliitolla, 14/16 urheiluakatemialla sekä 5/5 valmennuskeskuksella. Kokonaisuutena tärkeimmäksi peruskorjaustarpeiksi nostettiin monitoimiareenat (21 % vastauksista), sisäpalloiluareenat (19 %) sekä jalkapalloareenat (17 %)(ks. taulukko 3). Jalkapalloareenoiden kohdalla tulee huomioida, että Palloliitto nosti valtaosan tarpeista esille. Muiden kehityskohteiden kohdalla eri lajiliitot nostivat samoja kohteita esille. Lisäksi lajien harjoitteluolosuhteiden (13 %) perusparannukset koettiin tärkeiksi kehityskohteiksi. Urheiluolosuhteiden peruskorjaustarpeet olivat vastaajille kiireellisiä. Kaikkiaan 86 % vastauksista kohdistui vuosien väliin. Kuten uudisrakentamiskohteiden kohdalla kolmen merkittävimmän peruskorjaustarpeen kiireellisyys vain korostui ja niiden osalta vastauksista kohdistui vuosien välille 92 %. Peruskorjaustarpeita perusteltiin seuraavasti: Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 63 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 20 % Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 13 % Urheiluolosuhteen puute 5 %.

16 16 TAULUKKO 3. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten peruskorjaustarpeet ja monikäyttöisyys (n=151) URHEILUOLOSUHDE LAJILIITOT URHEILUAKATEMIAT VALMENNUSKESKUKSET YHTEENSÄ Lajien harjoitteluolosuhteet Monitoimiareena Sisäpalloiluareena Jalkapalloareena Vesiurheiluolosuhteet Rinne- ja freestyleolosuhteet Uintiolosuhteet Ampumarata Talviurheiluolosuhteet Yleisurheiluareena Pesäpalloareena Tennishalli/kenttä YHTEENSÄ Yhteensä lajiliitot listasivat 84 peruskorjaushanketta, joista 65 % liittyi harjoitteluolosuhteiden parantamiseen. Kilpailuolosuhteiden kehittämiseen kohdistui 35 % vastauksista. Molempien sekä harjoittelu- että kilpailuolosuhteiden kehittämiseen liittyi 45 % vastauksista. Monitoimiareenoiden peruskorjausta/monikäyttöisyyden kehittämistä esittivät Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Lentopalloliitto, Taekwondoliitto, Taitoluisteluliitto ja Tennisliitto (6/18 lajiliitosta). Puolestaan sisäpalloiluareenoiden parannukset nostivat esille Lentopalloliitto, Palloliitto, Salibandyliitto, Sulkapalloliitto sekä Voimisteluliitto (5/18). Lajiliittojen peruskorjaustarpeet hajaantuivat enemmän ympäri Suomea kuin uudisrakentamistarpeet, mutta edelleen pääkaupunkiseutu (23 %) ja suuret kaupungit (6 kpl, 45 %) keräsivät valtaosan vastauksista. Helsinkiin (10 %), Turkuun (10 %) ja Tampereelle (10 %) kohdistui eniten vastauksia. Lisäksi Jyväskylä, Espoo ja Oulu nousivat aineistosta esiin. Sisäpalloiluareenoiden peruskorjaustarpeet korostuivat jokaisessa suuressa kaupungissa. Urheiluolosuhteiden taso oli selkein perustelu peruskorjaustarpeille. Urheiluolosuhteiden sosiaali-, huolto- ja katsomotilat vaativat korjauksia. Lisäksi oheisharjoittelutilat sekä kisaolosuhteet olivat puutteellisia. Esimerkiksi Kallinkankaan ja Imatran latuverkostot vaativat kehittämistä, jotta niillä voidaan järjestää kv-kisoja. Porin, Lappeenrannan sekä Vaasan jäähallien (monitoimiareenat) saneeraukset koettiin tarpeellisiksi. Jalkapallo- ja yleisurheiluareenoilla oli lähes jokaisella peruskorjaustarpeita. Urheiluolosuhteiden monikäyttöisyyden kehittäminen peruskorjauksella oli toiseksi merkittävin perustelu. Selkeimmin esille noususivat jäähallien peruskorjaukset Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella monitoimiareenoiksi useiden lajien tarpeisiin. Jääkiekkoliitto esitti vuokrattavan monitoimilattian hankkimista juuri jäähallien monikäyttöisyyden edistämiseksi. Peruskorjauksilla pystyttäisiin vastaamaan sekä urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen että puutteeseen. Esimerkkeinä voidaan nostaa Keuruulla Puolustusvoimien vanhojen tilojen muuttamisen

17 17 ampumaurheilun tarpeisiin, pääkaupunkiseudulla on suuri tarve yleisurheilun ja voimistelun harjoitustiloille, Vuokatista puuttuu kv-mitat täyttävä latuverkosto, Turusta ja Jyväskylästä puuttuvat alajoustavalla kenttäpinnalla varustetut sisäpalloiluareenat sekä kv-mitat täyttäville uintiolosuhteille on kasvava tarve Etelä-Suomessa. Urheiluakatemiat kokivat tärkeimmiksi peruskorjauskohteeksi monitoimiareenat (9/14 urheiluakatemiasta), sisäpalloiluareenat (5/14) sekä lajien harjoitteluolosuhteet (5/14). Lisäksi yleisurheiluareenat (5/14) nousivat esille. Yleisurheilu-, jalkapallo-, jää-, rinne- ja freestyle- sekä uintiolosuhteet kaipasivat tason kehittämistä. Urheiluolosuhteiden peruskorjausten myötä turvallisuus paranisi sekä harjoitusmahdollisuudet kasvaisivat. Urheiluolosuhteiden monikäyttöisyyden kohdalla esiin nousivat oheisharjoittelu- ja palautumistilat useiden lajien käyttöön, monitoimiareenoiden alustat sekä tekonurmet. Sisäpalloiluhallien ja tekonurmien peruskorjaukset sekä kattaminen vastaisivat urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen. Monitoimiareenoiden peruskorjaustarpeen esille nosti 3/5 valmennuskeskusta. Lajien harjoitteluolosuhteet, sisäpalloiluareenat ja talviurheiluolosuhteet olivat 2/5 valmennuskeskuksen kehityskohteiden listalla. Urheiluolosuhteiden tason parannusta vaativat erityisesti lattiapinnoitteet. Korjausten myötä urheiluolosuhteiden turvallisuus, energiaratkaisut paranisivat sekä olosuhteiden käyttökustannuksia pystyttäisiin pienentämään. Monikäyttöisyyden kohdalla perusteltiin urheiluolosuhteiden käyttöä useiden lajien tarpeisiin sekä laji- ja oheisharjoittelun yhdistämisellä. Peruskorjauksilla pystyttäisiin vastamaan urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen, esimerkiksi urheiluolosuhteiden ympärivuotinen käytettävyys ja ensilumenlatu Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten harjoitusvälineiden kehittämistarpeet Urheiluakatemioilta ja valmennuskeskuksilta kysyttiin harjoitusvälineiden kehittämistarpeita. Yhteensä kehittämistarpeita oli 73 kappaletta. Tarpeet luokiteltiin 5 eri kategoriaan: lajiharjoitteluvälineet (29 % vastauksista), oheisharjoitteluvälineet (19 %), seuranta- ja testausvälineet (23 %), harjoittelualusta (14 %) sekä muut (16 %). Harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet koettiin kiireellisiksi, sillä 92 % vastauksista painottui vuosien välille. Harjoitusvälineiden tarvetta perusteltiin seuraavasti: Valmennuksen ja harjoittelun laadun parantaminen 52 % Testauksen ja seurannan kehittäminen 25 % Harjoitteluvälineet puuttuvat 12 % Muut 7 % Tyhjä 4 %.

18 18 Urheiluakatemioiden vastauksissa harjoitusvälineiden kehittämistarpeet jakaantuivat tasaisesti: seuranta- ja testausvälineet (6/14 urheiluakatemiasta), harjoittelualusta (6/14), lajiharjoitteluvälineet (5/14) ja oheisharjoitteluvälineet (5/14). Kun tarkastellaan urheiluakatemioiden vastauksia kokonaisuutena, lajiharjoitteluvälineet (24 %) sekä seuranta- ja testausvälineet (24 %) nousivat muiden edelle. Valmennuksen ja harjoittelun laadun kehittäminen koettiin tärkeimmäksi perusteluksi. Sitä pystyttäisiin parantamaan uusien laji- ja oheisharjoitteluvälineiden avulla: mm. uudet pelivälineet, pallotykit, aseet ja kuntosalitarvikkeet. Harjoittelualustojen uusiminen olisi myös avuksi: keinonurmet, voimistelukanveesit, ja taraflex-matot. Testauksen ja seurannan kehittäminen oli toiseksi merkittävin perustelu. Videopalautejärjestelmät, ylikuormituksen seuranta ja suoritusten fysikaalisten ominaisuuksien mittaaminen korostuivat. Lisäksi harjoitusvälineitä puuttui. Esimerkiksi puutteita oli erityisesti voimistelun tarpeissa: volttirata ja telinevoimistelukanveesi. Valmennuskeskukset nostivat tärkeimpinä kohteina lajiharjoitteluvälineet (4/5 valmennuskeskuksesta), oheisharjoitteluvälineet (4/5) ja seuranta- ja testausvälineet (3/5). Nämä keräsivät vastauksista 79 %. Lajiharjoitteluvälineissä esiin nostettiin pallotykit, ampumahiihdon ja melonnan harjoittelu ja oheisharjoitteluvälineissä voimaharjoittelu- ja taidonoppimisvälineistö. Harjoitusvälineiden kehittämistarpeita perusteltiin samoin kuin urheiluakatemioiden kohdalla.

19 Arvokilpailuolosuhteet Arvokilpailuolosuhteilla tarkoitetaan eri lajien aikuisten tai nuorten arvokilpailujen (EM tai ylempi taso) järjestämiseen vaadittavia olosuhteita. Kysymykseen vastasivat lajililiitot Kehittämistarpeet Arvokisaolosuhteiden kehittämistarpeita oli 19/28 lajiliitolla. Yhteensä lajiliitot nostivat esille 85 hanketta (ks. kuvio 4). Hankkeista 35 (41 %) oli uudisrakentamista, 28 (33 %) peruskorjausta ja 22 (26 %) käsitti molempia. Käsitys hankkeiden kustannuksista oli 11/19 lajiliitolla Hankekohtaisesti kustannukset olivat tiedossa 46 % vastauksista. Hankkeiden aikataulut jakautuivat tasaisesti. Vuoteen 2016 mennessä alkavia hankkeita oli 37 (44 %) ja sen jälkeisiä 35 (41 %). Aikataulu ei ollut tiedossa 13 (15 %) hankkeessa. Monitoimiareena Rinne-ja freestyleolosuhteet Jalkapallostadion 11 Ampumarata 10 Vesiurheiluolosuhteet 8 Sisäpalloiluareena Talviurheilustadion Yleisurheilustadion Uintiolosuhteet 5 Maasto KUVIO 4. Arvokisaolosuhteiden kehittämistarpeiden jakautuminen olosuhteittain (n=85) Lajiliittojen nostamia esimerkkejä Ampumahiihtostadion, Kontiolahti, uudisrakentaminen, 2016 eteenpäin Hiihtostadion, Lahti, peruskorjaus, 2016 eteenpäin FIS Rinne, parkki, Ruka, peruskorjaus, Rinteet, Levi, peruskorjaus, aikataulu avoinna Sisäpalloiluareena, Helsinki, uudisrakentaminen, 2016 eteenpäin

20 20 Sisäpalloiluareena, Turku, uudisrakentaminen, Keskusareena, Tampere, uudisrakentaminen, Jäähallit (monitoimiareena), Helsinki, Turku, Tampere, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Melonta- ja soutustadion, Kaukajärvi, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Purjehduskeskus, Helsinki, uudisrakentaminen, Olympiatadion, Helsinki, peruskorjaus, Jalkapalloareenat, Veikkausliigapaikkakunnat, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Jalkapalloareena (Kansallisstadion), avoinna, uudisrakentaminen, avoinna Ulkouimala, Leppävaara, uudisrakentaminen, Arvokilpailuolosuhteet paikkakunnittain Tärkeimmiksi huippu-urheilukohteiksi koettiin monitoimiareenat (7/19 lajiliitosta), sisäpalloiluareenat (5/19), yleisurheilustadionit (3/19). Lisäksi Kuusamo (Ruka) nousi aineistosta esille rinne- ja freestyleolosuhteiden osalta. Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Koripalloliitto, Painiliitto, Ratsastajainliitto, Taitoluisteluliitto ja Urheiluliitto nostivat monitoimiareenoiden tarpeen. Sisäpalloiluareenoiden kehittämistä esittivät Lentopalloliitto, Koriapalloliitto, Painiliitto, Sulkapalloliitto ja Voimisteluliitto. Yleisurheilustadionin (Olympiastadion) peruskorjaustarpeeseen vastasivat Maastohiihto ry, Palloliitto ja Urheiluliitto. Vastaukset arvokisaolosuhteiden kehittämisestä jakautuivat yhteensä 30 paikkakunnalle. Eniten kehittämistarpeita ja halua oli panostaa pääkaupunkiseutuun, jonne painottui 32 % vastauksista. Kaupungeista eniten kehittämishalua kohdistui Helsinkiin (19 %). Helsingin lisäksi Espoon, Tampereen, Turun sekä Lahden olosuhteita haluttiin kehittää monipuolisimmin (5 eri olosuhdetta jokaisessa). Yhteensä 53 % vastauksista kohdistui näihin kaupunkeihin. Arvokisojen kehittämistarpeet perustuivat yleisimmin lajiliittojen strategiaan. Arvokisojen kehittämistarpeita perusteltiin seuraavasti: Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 53 % Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 24 % Urheiluolosuhteen puute 14 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 8 % Yleisimmin (67 %) urheiluolosuhteiden tason kehittäminen edellytti peruskorjausta ja/tai yhdistettynä uudisrakentamiseen. Esimerkiksi olosuhteet eivät täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia kisojen järjestämiseen, taso oli turvallisuusriski ja sosiaalitiloissa sekä oheispalveluissa koettiin puutteita. Urheiluolosuhteen tarvetta perusteltiin mm. ammuntapaikkojen sekä purjehduspaikkojen tarpeella pääkaupunkiseudulla, harjoitushallien rakentamistarpeella jääkiekon ja taitoluistelun tarpeisiin sekä

KÄYTTÖRAPORTTI. Timo Manninen & Jari Lämsä. KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2014

KÄYTTÖRAPORTTI. Timo Manninen & Jari Lämsä. KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2014 - KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2014 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 HUIPPU-URHEILUN OLOSUHDETARPEET...4 3 OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISTYÖ...6 3.1 Valtion,

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Selvitys suurtapahtumien olosuhde-edellytyksistä

Selvitys suurtapahtumien olosuhde-edellytyksistä 1 Liikuntapaikkarakentaminen osana suurtapahtumastrategiaa Selvitys suurtapahtumien olosuhde-edellytyksistä Järjestöpäivät 23.9.2008 Hämeenlinna Suunnittelija Karoliina Luoto SLU 2 Lähtökohta SLU yhdessä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016

perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Helsinki Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ilpo Piri Uudenmaan ELY keskus 1 Liikuntapaikoista: - Koko maassa n. 29.000 rakennettua liikuntapaikkaa

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2016-2019

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2016-2019 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI - Opetus-ja kulttuuriministeriö Nuoriso-ja liikuntapolitiikan osasto 27.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMIN1STER1Ö Liikuntapaikkojen ja niihin

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 27 800 000 800 000 Helsinki

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Tampere, 15.3.2013 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus 13:10 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Rahoituksen tukikeinot

Rahoituksen tukikeinot Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,

Lisätiedot

Valmennuskeskusarviointi

Valmennuskeskusarviointi Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi Hakemus, hankesuunnitelma ja tekniset asiakirjat Jalkapallon olosuhdepäivät 6.11.2012 Krister Strandberg, Sixten Wackström 6.11.2012 1 Hakemus-,

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry

Lisätiedot

Fyysisen valmennuksen olosuhteiden luominen

Fyysisen valmennuksen olosuhteiden luominen Fyysisen valmennuksen olosuhteiden luominen LTS, Valmennuksen extra päivä 21.3.2015 Asko Härkönen Kisakallion Urheiluopisto Urheilun suorituspaikat Suomessa Valtion liikuntaneuvoston liikuntapaikka rakentamisen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

SEMINAARI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA SÄÄTYTALO 14.5.2012. Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntayksikkö

SEMINAARI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA SÄÄTYTALO 14.5.2012. Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntayksikkö SEMINAARI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA SÄÄTYTALO 14.5.2012 Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntayksikkö OKM:N LIIKUNTAPAIKKAPOLITIIKKA Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 28 290 000 700 000. Helsinki / Urheiluhallit Oy Malmin uimahallin peruskorjaus 1 908 000 480 000

Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 28 290 000 700 000. Helsinki / Urheiluhallit Oy Malmin uimahallin peruskorjaus 1 908 000 480 000 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011-2014 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta- Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Askola / perustettava

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. HUS Taina Liukkonen

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. HUS Taina Liukkonen HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS Taina Liukkonen PÄÄKAUPUNKISEUDUN HYVINVOINTIMESSUT 2014 TAPAHTUMAN TUOTTAMINEN Tapahtuman pohjana olisi kuusi vuotta Pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:n yhteistyönä

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle. Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus

Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle. Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus kommenttipuheenvuoro rehtori Juha Ojajärvi Haasteet alussa Perusajatus AmKesussa

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Huippu-urheilutoiminta Suomessa

Huippu-urheilutoiminta Suomessa Huippu-urheilutoiminta Suomessa Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan

Lisätiedot

Lisäksi: PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 09.9 2013 klo 14.00 16.00 Helmi Liiketalousopisto PÖYTÄKIRJA 4 /13

Lisäksi: PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 09.9 2013 klo 14.00 16.00 Helmi Liiketalousopisto PÖYTÄKIRJA 4 /13 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 09.9 2013 klo 14.00 16.00 Helmi Liiketalousopisto PÖYTÄKIRJA 4 /13 Läsnä: Este: Seppo Pitkänen puheenjohtaja Leena Munukka Stadin ammattiopisto Tuomas

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Urheilu yhteiskunnassa

Urheilu yhteiskunnassa Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus

Lisätiedot

Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä. Uimahallifoorumi 2.10.2014

Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä. Uimahallifoorumi 2.10.2014 Mitä kuuluu uimaseurojen ja uimahallien yhteistyölle? Havaintoja Uimaliiton olosuhdekyselystä Uimahallifoorumi 2.10.2014 Suomen Uimaliitto tänään 130 jäsenseuraa, joissa jäseniä noin 45 000 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia 27.2.2012 Simo Tarvonen Mikä urheiluakatemia? Urheilijan opinto- ja elämänura Päivittäisvalmennus Tuki- ja asiantuntijapalvelut Urheilijan polku 16 -v 566 urheilijaa 73

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto.

URHEILUAKATEMIAT. Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen. Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi. www.suunnistusliitto. URHEILUAKATEMIAT Mahdollisuus alueellisen valmennuksen kehittämiseen Suunnistusvalmennusseminaari 8.2.2013 Janne Salmi 10 JWOC-mitalit 2003-2012 9 8 7 6 5 4 3 2 SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA SVEITSI 1 0 2003

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIA STRATEGIA 2013-2016

KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIA STRATEGIA 2013-2016 KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIA STRATEGIA 2013-2016 Keski-Suomen Urheiluakatemia on huippupaikka! 2 SISÄLTÖ: 1. KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIAN UUSI STRATEGIA 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3. VISIO, MISSIO, STRATEGISET

Lisätiedot

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät 1(8) Salon kaupungin palkitsemisohje Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät Kh 12.1.2015 12 2(8) Salolaisten taiteilijoiden, taitelijaryhmien, yksilöurheilijoiden ja urheilujoukkueiden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkjen perustamishankkeiden rahitussuunnitelma vusille - Opetus-ja kulttuuriministeriö n petus-ja kulttuuritimen rahituksesta annetun lain (1705/2009) 42 :n perusteella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) 386 Lainan myöntäminen Stadionsäätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU 2015 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TARKOITUS... 2 2 KYSELYN TOTEUTUS JA VASTAAJAT... 4

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden. Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014

Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden. Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014 Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden tukemiseksi Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014 Asiantuntijatoiminnan perusajatukset Tavoitteen on osaamisen lisääminen

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Seppo Pitkänen avasi kokouksen.

1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Seppo Pitkänen avasi kokouksen. PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA Johtoryhmän kokous 26.9.2012 klo 16.30 17.30 Sonera Stadion Urheilukatu 5 00250 Helsinki PÖYTÄKIRJA 3/12 Läsnä: Este: Seppo Pitkänen puheenjohtaja Jarmo Mäkelä Suomen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut

Lisätiedot

URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN

URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN 1 (6 ) URHEILUN ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN HAKEMINEN LEPPÄVARAN LUKIOLLE LUKUVUODESTA 2013-2014 ALKAEN hakee lukiolain (629 / 1998) 4 : n mukaista koulutuksen järjestämistavan muutosta ja urheilun erityistä

Lisätiedot

Liikuntatoimi tilastojen valossa

Liikuntatoimi tilastojen valossa Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Liikuntatoimi tilastojen valossa Perustilastot vuodelta 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:11 Liikuntatoimi tilastojen

Lisätiedot

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA

KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA KAUKALOPALLON JA RINGETEN VALINNAT 2015-2019 SINISTÄ VETOVOIMAA TAUSTAA Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliiton ensimmäinen strategiatyö käynnistyi syksyllä 2014 Suomen Ringetteliiton ja Suomen Kaukalopalloliiton

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1284 V Lainan myöntäminen Stadion-säätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen HEL 2012-000290 T 02 05 03 00 Päätös päätti

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Palloiluhallin valmistelu

Palloiluhallin valmistelu Palloiluhallin valmistelu Tausta, mitoitus, sijainti ja jatkovalmistelu Seuraparlamentti 10.4.2014, Lieto Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 14.4.2014 Esittäjän nimi 1 Kaksi pääperustetta hallille

Lisätiedot

Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU

Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU YLEISURHEILU TAUSTATIEDOT: Urheilijoiden määrä Urheassa Akatemiavalmentajien määrä Para/vammaisurheilijoita HARJOITUSPAIKAT: 1. Eläintarhan

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

lukion ja urheilun yhdistäminen urheilulinja

lukion ja urheilun yhdistäminen urheilulinja haukilahden lukio lukion ja urheilun yhdistäminen urheilulinja Lukio-opiskelun ja urheiluvalmennuksen yhdistäminen Haukilahden lukiossa Urheilulinja muodostuu pääosin painopistelajeista (golf, jalkapallo,

Lisätiedot

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Isännän Ääni Mikkeli 5.2.2016 Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Pelaajakehitys Valmennuskeskukset K-S valmennuskeskuksen alue 5 piiriä (Vaasa, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Itä- Suomi, Kaakko)

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi 2006-2007

TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi 2006-2007 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA TOIMINTAKERTOMUS Toimintakausi 2006-2007 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 2 2. HALLINTO 2 2.1 Hallintomalli 2.1.1 Johtoryhmä 2 2.1.2 Työvaliokunta 3 2.1.3 Urhea tapaaminen 3 2.2 Toiminnan

Lisätiedot

PEPO Lappeenranta ry on kasvava jalkapalloseura

PEPO Lappeenranta ry on kasvava jalkapalloseura PEPO Lappeenranta ry on kasvava jalkapalloseura Seura kuuluu Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiriin ja oli vuonna 2013 lisenssipelaajamäärällä (440) piirin alueen eli Kymenlaakson, Länsi-, Etelä- ja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

SENIORIKYSELY 2013 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL 11.3.2013

SENIORIKYSELY 2013 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL 11.3.2013 SENIORIKYSELY 2013 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL 11.3.2013 SENIORIKYSELY 2013 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin seniorijäsenille tehtiin jaksolla 1-2/2013 internetkysely senioritoiminnasta.

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

Seurakehittäjien tapaaminen

Seurakehittäjien tapaaminen Seurakehittäjien tapaaminen Vantaalla ma 19.1.2015 niina.markkanen@pohjois-savonliikunta.fi gsm: 050-322 3971 Yhteistyö Osaaminen Seuralähtöisyys Puheenvuoron sisällöt: 1. SEKE-hankkeen kuvaus 2. Yhteistyössä

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

TOIMINTASUUNNITELMA 2009 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 2 2. HALLINTO 2 2.1 Hallintomalli 2.1.1 Johtoryhmä 2 2.1.2 Työvaliokunta 2 2.1.3 Vuosikokous 2 2.2 Toiminnan koordinointi

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA-ASIAKIRJA VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2014:4

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA-ASIAKIRJA VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2014:4 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA-ASIAKIRJA VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2014:4 Päivitys Suunta-asiakirjaan 19.11.2015 ARVONLISÄVERO HANKKEIDEN KUSTANNUSARVIOISSA Opetus- kulttuuriministeriön kunnallistalouden

Lisätiedot

SEURATOIMINTAOPAS NIBACOS KOKKOLA

SEURATOIMINTAOPAS NIBACOS KOKKOLA NIBACOS KOKKOLA 13.3.2015 1 (4) 1. Toiminnan tarkoitus Nibacos Kokkola ry:n toiminnan tarkoitus on salibandyn kehittäminen ja ylläpitäminen sekä harrastus- että kilpailutoiminnassa. 2. Pitkän aikavälin

Lisätiedot

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA URHEILUAKATEMIAOHJELMAN YLÄKOULUSEMINAARI 12.-13.3.2015 #urheiluakatemia #yläkoulu Torstai 12.3.2015 11:30 Lounas + ilmoittautuminen, Varalan Urheiluopisto Tampere

Lisätiedot