Selvitys huippu-urheilun olosuhdetarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys huippu-urheilun olosuhdetarpeista"

Transkriptio

1 Selvitys huippu-urheilun olosuhdetarpeista KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2013

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HUIPPU-URHEILUN OLOSUHDETARPEET OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISTYÖ Valtion, alueiden ja kuntien ohjauskeinot Liikuntapaikkarakentamisen rahoitusprosessit KYSELYJEN TULOKSET Kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet Urheiluolosuhteiden käytettävyys Uudisrakentaminen Peruskorjaus/monikäyttöisyys Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten harjoitusvälineiden kehittämistarpeet Arvokilpailuolosuhteet Kehittämistarpeet Arvokilpailuolosuhteet paikkakunnittain Arvokilpailusuunnitelmat KESKEISET TULOKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET LÄHTEET LIITE 1. Kysymykset lajiliitoille LIITE 2. Kysymykset urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille LIITE 3. Vastaajat LIITE 4. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeet... 37

3 3 1 JOHDANTO Urheilun olosuhteilla tarkoitetaan yleisesti rakennettuja liikuntapaikkoja, joita Suomessa on yli kappaletta. Niistä suurin osa on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Liikuntapaikkojen rakentamista tuetaan valtion toimesta ohjaamalla lähes viidennes valtion liikuntabudjetista raketamisavustuksiin. Valtion liikuntaneuvosto yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vastaa valtakunnallisen liikuntapaikkarakentamisen linjaamisesta ja johtamisesta. Huippu-urheilun liikuntapaikkaolosuhteiden tulisi täyttää kansainvälisen tason harjoittelu- ja valmennusvaatimukset sekä kansainvälisten kilpailuiden järjestämisvaatimukset. Tätä tavoitetta varten Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on aloittanut urheilijan polkuun liittyvän olosuhdetyön ja perustanut työtä varten asiantuntijaryhmän. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää lajiliittojen, urheiluakatemioiden sekä valmennuskeskusten huippu-urheilun olosuhdetarpeet sekä kehityskohteet vuosille Selvityksestä saatavaa tietoa käytetään valtion liikuntaneuvoston uuden liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan sekä liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelman laatimisen tukena huippu-urheilun osalta. Toiseksi tietoa tarvitaan huippu-urheilun pitkän aikavälin suunnitelman pohjaksi, kun lajien urheiluolosuhteita kehitetään sekä luodaan urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset Hankkeen aineisto kerättiin kolmella kyselyllä kesän ja syksyn 2013 aikana. Kyselylomake lähettiin 33 lajiliitolle, 20 urheiluakatemialle sekä 7 valmennuskeskukselle. Kyselylomakkeiden aihekokonaisuudet olivat 1. tausta, 2. arvokisat ja kansainvälisten arvokisaolosuhteiden kehittäminen, 3. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden kehittäminen, 4. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden käytettävyys ja 5. valmennus- ja harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet. Lajiliittojen kyselylomake poikkesi urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kyselystä (ks. liitteet 1 ja 2). Lajiliitoilta kysyttiin arvokisaolosuhteista, mutta ei käyttevyyttä ja valmennus- ja harjoitteluvälinetarpeita. Kyselyyn vastasi 28/33 lajiliittoa, 16/20 urheiluakatemiaa ja 5/7 valmennuskeskusta. Kaikkiaan vastausprosentiksi muodostui 82. Lajiliittojen vastaajat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta toiminnanjohtajia (n=13) ja olosuhdevastaavia (n=11). Urheiluakatemioiden vastaajat olivat pääosin akatemiakoordinaattoreita (n=7) ja toiminnanjohtajia (n=7). Valmennuskeskuksissa kyselyyn vastasivat niiden johtajat. Urheiluolosuhdekyselyn 2013 lisäksi selvityksen tukena hyödynnettiin SLU:n 2008 olosuhdekyselyä sekä Valtion Liikuntaneuvoston 2012 olosuhdekyselyä. Kyselyiden pohjalta laaditaan ehdotus urheiluolosuhteiden seurannan systematisoinnista. Selvityksessä käsitellään käsitettä huippu-urheilun olosuhde, olosuhdetarpeita sekä niiden kehittämistä. Tulososiossa käydään tarkemmin läpi kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet sekä arvokisaolosuhteet. Yksityiskohtaisempaa tietoa vastaajien olosuhdetarpeista löytyy liitteestä 4. Selvityksen päättää yhteenvetoluku ja ehdotukset huippu-urheilun olosuhteiden kehittämiseksi.

4 4 2 HUIPPU-URHEILUN OLOSUHDETARPEET Huippu-urheilun muutosprojekti ( ) nosti esiin urheilun järjestökentän toimivuuden parantamisen urheilijan polun näkökulmasta. Hankevaiheen jälkeen Suomen Olympiakomitean huippuurheiluyksikkö on ottanut vetovastuuta huippu-urheilun koordinoidusta kehitystyöstä. Huippuurheiluyksikkö tukee urheilijoita, valmentajia ja lajeja talous-, osaamis- ja olosuhderesursseilla. Olosuhderesurssien kehitystyö on käynnistetty kahdella eri tavalla. Ensimmäiseksi huippu-urheiluyksikön alaisuuteen on perustettu huippu-urheilun olosuhdevaliokunta, jonka tarkoituksena on kehittää ja linjata valtakunnallisia ratkaisuja olosuhdetyössä. Toiseksi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia on käynnistänyt alueen olosuhteiden strategiatyön. Pääkaupunkiseudulla tehtävää työtä on tarkoitus hyödyntää myös muiden urheiluakatemioiden kohdalla. Yhteistä molemmille jo käynnissä oleville prosesseille on olosuhde käsitteen laajentaminen. Aiemmin urheilun olosuhteilla viitattiin lähinnä liikuntapaikkaan fyysisenä rakennuksena tai tilana. Lisäksi huippuurheilun olosuhteilla on tarkoitettu lähinnä valtakunnallisesti merkittäviä huippu-urheiluolosuhteita, joita ovat olleet stadionit ja arvokilpailuolosuhteet. Em. prosesseissa olosuhde käsitteellä pyritään laajentamaan kattamaan laajemmin liikuntapaikkojen uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä erilaiset olosuhteiden saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyvät tekijät. Lisäksi olosuhteita tarkastellaan koko urheilijan polun matkalla. Kyse on siis laajasta ja merkittävästä muutoksesta, jonka tavoitteet, keinot ja seuraukset ovat vasta hahmottumassa. Kuvion 1. Urhean olosuhdemallia voidaan pitää uudenlaisen ajattelun mallina, jonka mukaisia strategisia linjauksia valmistuu vuoden 2014 aikana.

5 5 Yhteistyö muiden olosuhdetahojen kanssa Saavutettavuus Turvallisuus Esteettömyys Monilajisuus Huippuurheilun olosuhteet Asiantuntijuus Osaava valmennus Yhteistyöasenne Käytettävyys KUVIO 1. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian olosuhdestrategiatyön olosuhde -käsite (LÄHDE: Urhean kehittämishanke 2012)

6 6 3 OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISTYÖ Huippu-urheiluyksikön olosuhdevaliokunta linjaa huippu-urheilun olosuhdetarpeita ja niiden kehittämislinjauksia valtakunnallisesti. Käsillä olevan raportin selvitys lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten olosuhdetarpeista toimii tiedollisena pohjana linjaustyölle. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi liikuntapaikkarakentamisen valtakunnallisia käytänteitä, tunnuslukuja ja nykytilaa, joihin olosuhdevaliokunnan työllä pyritään vaikuttamaan. 3.1 Valtion, alueiden ja kuntien ohjauskeinot Urheilun olosuhdetyö kytkeytyy valtion ja kuntien toiminnassa liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuuteen. Valtakunnallisesti liikuntapaikkarakentamisen koordinoinnista ja johtamisesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Alueellista valtaa käyttävät ELY-keskukset (vuoden 2014 ALY-keskukset) ja paikallista päätöksentekoa kunnat. Valtion liikuntapaikkarakentamisen ohjauskeinoja ovat normit, resurssit sekä informaatio. Näkyvin valtion ohjauskeino on resurssiohjaus. Suomen yli liikuntapaikkaa on rakennettu pääosin kuntien toimesta. Kuntien liikuntapaikkainvestoinnit olivat yhteensä 108 m vuonna Valtio myönsi kyseisiin perustamishankkeisiin avustusta yhteensä 15,2 m, joka kattoi 14,1 % kokonaisinvestoinneista. Kuntien liikuntatoimien käyttökustannukset olivat yhteensä 593,1 m (OKM 2013a). Liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuus muodostaa merkittävän osan valtion liikuntabudjetista. Liikuntapaikkarakentamisen (27,6 m ) sekä Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustusten (2,8 m ) osuus koko liikuntabudjetista (147,3 m ) oli 20,6 % vuonna Kuviossa 2 on esitetty vastaavat luvut vuoden 2013 valtion talousarvion sekä OKM:n avustustuspäätösten osalta. Liikuntarakentamisen kokonaisuus on kohonut 22 %:iin johtuen 6,3 m :n erityismäärärahasta olympiastadionin perusparannukseen. Ilman tätä hanketta liikuntapaikkarakentamisen osuus on 19,6 %.

7 7 24,250,000, 16% 118,662,000, 78% 33,962,000, 22% 2,612,000, 2% 800,000, 0% 6,300,000, 4% Muu valtion liikuntabudjetti Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustukset Olympiastadionin perusparannushanke Liikuntapaikkojen perustamishankkeet Liikuntapaikkojen tutkimus- ja kehityshankkeet KUVIO 2. Liikuntapaikkarakentamisen osuus valtion liikuntabudjetista sekä rakentamiskokonaisuuden jakautuminen eri osa-alueisiin 2013 (LÄHDE: Valtion talousarvioesitykset 2013) Toinen valtion vaikuttamisen keino on informaatio-ohjaus. Liikuntapaikkarakentamisessa voidaan erottaa kahdenlaista informaatio-ohjausta. Liikuntapaikkojen rakentaminen vaatii erikoisosaamista. Siihen liittyvää ohjausta ja neuvontaa tuotetaan liikuntapaikkojen tutkimus- ja kehityshankkeiden avulla. Rakentamisen ohjaus- ja valvontatehtävistä vastaavat aluehallinnon rakennustarkastajat. Strategisella tasolla informaatio-ohjaus liittyy valtion liikuntaneuvoston rooliin. Neuvoston tehtävänä on laatia esitys valtiontuen periaatteeista, tavoitteista sekä strategisista linjauksista. Strategisena dokumenttina toimii liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja. Tätä raporttia kirjoitettaessa valmistellaan juuri uutta asiakirjaa. Tässä esitetyt linjaukset pohjautuvat edelliseen v julkaistuun Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjaan (OPM 2008). Asiakirjassa esitetään seuraava liikuntaolosuhteiden visio 2015: Suomi on liikuntaolosuhteiden mallimaa, jossa on eri käyttäjien kannalta erinomaiset edellytykset liikunnallisen elämäntavan toteutukselle, liikunnan harrastamiselle sekä kilpa- ja huippu-urheilulle. (OPM 2008, 23)

8 8 Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjan liikuntapaikkojen rakentamispolitiikan painopistealueet ovat: 1. Lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen kehittäminen, 2. Terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, 3. Liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä 4. Kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu. (OPM 2008.) Myös huippu-urheilun olosuhteet ovat asiakirjassa esillä. Liikuntapaikkarakentamisella tavoitellaan mm. urheilupaikkojen monikäyttöisyyttä ja laatua. Huippu-urheilun kannalta kansallisesti merkittävillä urheilumuodoilla tulisi olla liikuntapaikkaolosuhteet, jotka täyttävät kansainvälisten kilpailuiden järjestämisvaatimukset. Jos urheilumuodon kohdalla kriteerit täyttyvät, uusien vastaavien hankkeiden rakentamista valtion avustuksella ei pidetä perusteltuna. (OPM 2008.) Suunta-asiakirja täydentää vuosittain OKM:n laatimaa valtakunnallista liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa neljälle vuodelle, joka toimii pohjana ministeriön sekä ELY:en myöntäessä valtionavustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin. Rahoitussuunnitelmaan sisältyvät seuraavan neljän vuoden aikana toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittaisessa toteuttamisjärjestyksessä (Kokkonen 2010, 297; OKM 2012a; OPM 2008.) Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2007 asiakirjassa määriteltiin valtakunnallisten huippuurheiluhankkeiden avustuskiintiöksi 10 % rahoituskaudella ( ) käytettävissä olevasta määrärahasta (OPM 2008). Avustuskaudella rahoitusta myönnettiin kahteen hankkeeseen; Lahden suurmäen liikuntatila sekä Kupittaan jalkapallostadionin päätykatsomo, joihin käytettiin yhtensä euroa. Lisäksi vuoden 2008 määrärahasta varattiin euroa jalkapallon naisten EMlopputurnauksen turvarakenteisiin. Huippu-urheiluhankkeiden osuus oli 4,2 % ministeriön jakamasta yhteensä 32 miljoonasta eurosta. Tällä hetkellä voimassa olevalla rahoituskaudella ( ) opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin euroa. Valtakunnallisia huippu-urheiluhankkeita on avustettu yhteensä eurolla, joka on 6,14 % neljän vuoden avustuksista. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjassa valtakunnallisten huippuurheiluhankkeiden avustuskehys rahoitussuunnitelmakautena oli 15 %. (OKM 2013b;2012a;2012b;2011;2010.). Lisäksi OKM on myöntänyt näiden vuosien aikana euroa liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeisiin ja vapaa-aikatiloihin (OKM 2012c). Tuetut hankkeet (ks. OKM 2010; 2011; OKM2012a; OKM2013b) 2010 ( , 10.6 % vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus ( , 3,5 % vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus ( , 7,1 %vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus ( , 4,1 % vuoden kehyksestä):

9 9 o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus o Lahden kaupunki, HS 97 mäen profiilin muutos ja muovittaminen Tulevat hankkeet (Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille , ks. OKM2012a) Olympiastadionin perusparannus o Rahoitus Helsingin kaupunki ja Valtio (rahoitus OKM:n perustamishankkeiden 25 ulkopuolelta) Iitti/Kymi Ring Oy, Tillolan monitoimikeskus Kontiolahti, Ampumahiihtokeskus Lahti, HS 90 mäen profiilin muutos ja muovittaminen Helsinki/Velodrome & Sports Arena, perustettava yhtiö, Velodrome & Sports Arena Tampere/Tampereen Keskusareenan Kiinteistö Oy, Tampereen Keskusareena Lahti, Latureittien eritasojärjestelyt stadionilla Olosuhderyhmän listaus tärkeistä hankkeista Olympiastadionin perusparannus ja kehittäminen erillisrahoituksen turvin ottaen huomioon huippu-urheilun tarpeet valmennuksessa ja kilpailutoiminnassa (OK:n kannanotto) Lahden urheilukeskuksen kehittäminen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian monilajinen harjoitteluhalli ns. Märsky-halli Mäkelänrinteen lukion yhteyteen Pikaluistelun kotimainen valmennus- ja kilpailukeskus Seinäjoelle Tampereen keskusareena Hernesaaren purjehduskeskus Freestyle olosuhteet Rukalla ja Levillä Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota isojen sisäpalloilulajien tarpeeseen lisätä selvästi halliolosuhteita kasvukeskuksissa 3.2 Liikuntapaikkarakentamisen rahoitusprosessit OKM:n liikuntapaikkojen rakentamispolitiikka tukeutuu joko hallitusohjelmaan tai yleisiin rakentamispoliittisiin tavoitteisiin. Liikuntarakentamisen suunta asiakirjassa määritellään viisi periaatetta, jotka tulee huomioida avustettaessa liikuntapaikkarakentamista: 1. liikuntapaikat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavia, 2. kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan myös liikuntarakentamisessa, 3. liikuntaolosuhteilla edistetään tasa-arvoa, 4. liikuntapaikat ovat laadukkaita ja

10 10 turvallisia, 5. liikunnan olosuhdetyössä tehdään hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä. (Kokkonen 2010, 361; OPM 2008.) Valtion liikuntaneuvoston ja sen rakentamisjaoston hyväksymien suositusten tarkoituksena on olla apuna laadittaessa hakemuksia sekä pohdittaessa edellytyksiä saada tukea. Suositukset eivät kuitenkaan ole muodollisesti sitovia linjauksia,vaikka käytännössä ne määrittävät ministeriön avustuspolitiikan keskeisen sisällöin. (Kokkonen 2010, 297; OKM 2013c.) Liikuntalaki ohjaa myös päätöksen tekoa. Avustuksilla pyritään edistämään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista ja varustamista. Ministeriön tulkinnan mukaan parhaiten tähän soveltuvat monikäyttöiset tilat/alueet, jotka palvelevat eri vuorokaudenaikoina ja vuodenaikoina useita käyttäjäryhmiä. Liikuntapoliittisten ja laillisuusnäkökohtien ohella huomioidaan, ettei rakentamiselle ole esimerkiksi rakentamislupiin tai rahoitukseen liittyviä esteitä. (Kokkonen 2010, ; OKM 2013c.) Puolestaan huippu-urheiluhankkeissa merkittäviä puoltavia tekijöitä ovat hankkeen sisältyminen huippuurheilustrategiaan, olympiakomitean ja lajiliiton tuki sekä pääasiallisen käyttäjätahon osallistuminen rahoitukseen. Kansallisesti merkittävien valtakunnallisten huippu-urheiluhankkeiden avustuskehys rahoitussuunnitelmakautena on 15 %. (Kokkonen 2010, 308; OKM 2012a; OPM 2008.) Avustuspäätökset liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin tehdään keväisin (ks. kuvio 3.). OKM päättää kustannusarvoltaan yli euron hankkeiden avustamisesta. Tätä pienemipien hankkeiden päätäntävalta on ELY-keskuksilla. Lisäksi ELY:t valmistelevat ministeriön päätösvaltaan rajatut hankkeet ja antavat niistä kiireellisyyslausunnot. Osana valmisteluaan ja päätöksen tekoaan ELY:t pyytävät alueellisilta liikuntaneuvostoilta sekä maakuntaliitoilta lausunnot hankkeista. ELY:t toimittavat hakemukset OKM:lle, joka pyytää esityksestä vielä lausunnon myös valtion liikuntaneuvostolta, jonka jälkeen kulttuuri- ja urheiluministeri päättää avustuksista. Avustuksen määrä on harkinnanvarainen. Yleensä hankkeisiin myönnetään avustusta noin neljäsosa. Lisäksi ministeriö avustaa liikunnan koulutuskeskusten rakentamishankkeita vuosittain noin 2,5 miljoonalla eurolla. (Kokkonen 2010, ; OKM 2013c.) Liikuntalain mukaan avustusta myönnetään ensisijaisesti kunnalle, kuntayhtymälle tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille. Lisäksi avustuksi voidaan jakaa muille yhteisöille esimerkiksi yksityisille yrityksille. (Kokkonen 2010, 292.)

11 KUVIO 3. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman ja valtionavustusten prosessikaavio (Lähde: Ismo Myllyaho, Pohjanmaan ELY-keskus sähköpostiviesti ) 11

12 12 4 KYSELYJEN TULOKSET Hankkeen aineisto kerättiin kolmella olosuhdekyselyllä kesän ja syksyn 2013 aikana. Kyselyjen tavoite oli kartoittaa eri tahojen olosuhdetarpeita sekä kansainvälisten arvokilpailujen järjestämistä Suomessa vuosina Kyselylomakkeiden teemoja olivat 1. tausta, 2. arvokisat ja kansainvälisten arvokisaolosuhteiden kehittäminen, 3. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden kehittäminen, 4. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden käytettävyys ja 5. valmennus- ja harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet. Kyselylomake lähettiin 33 lajiliitolle, 20 urheiluakatemialle sekä 7 valmennuskeskukselle. Lajiliittojen kyselylomake poikkesi urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kyselystä (ks. liitteet 1 ja2). Lajiliitoilta kysyttiin arvokisaolosuhteista, mutta ei käyttävyyttä ja valmennus- ja harjoitteluvälinetarpeita. Kyselyyn vastasi 28/33 lajiliittoa, 16/20 urheiluakatemiaa ja 5/7 valmennuskeskusta. Kaikkiaan vastausprosentiksi muodostui 82. Lajiliittojen vastaajat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta toiminnanjohtajia (n=13) ja olosuhdevastaavia (n=11). Urheiluakatemioiden vastaajat olivat pääosin akatemiakoordinaattoreita (n=7) ja toiminnanjohtajia (n=7). Valmennuskeskuksissa kyselyyn vastasivat niiden johtajat. Seuraavassa kappaleessa esitetään kyselyjen tulokset tiivistetysti. Eri tahojen yksityiskohtaisemmat olosuhdetarpeet löytyvät liitteestä Kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet Kilpa- ja harjoitteluolosuhteiden osalta käsitellään niiden käytettävyyttä, uudisrakentamis- ja peruskorjaustarpeita sekä harjoitus- ja valmennusvälineiden kehittämistarpeita. 11 lajiliitoissa ( 11/28) oli olosuhdevastaava. Suurimmaksi osaksi olosuhteista vastasi kuitenkin toiminnanjohtaja (13/28). Urheiluakatemioiden olosuhdekysymyksiin vastasi akatemiakoordinaattorit (n. 50 %)sekä toiminnanjohtajat (n. 50 %) ja valmennuskeskuksissa puolestaan niiden johtajat Urheiluolosuhteiden käytettävyys Urheiluakatemioilta ja valmennuskeskuksilta kysyttiin urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteita ja vahvuuksia toimintaympäristössään. Vastauksien perusteella urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteet jaettiin neljään eri luokkaan: sijainti, harjoitusvuorojen määrä, urheiluolosuhteiden puute/puutteet ja urheiluolosuhteiden muu käyttö. Sekä urheiluakatemioilla että valmennuskeskuksilla harjoitusvuorojen määrä ja urheiluolosuhteiden puute/puutteet olivat suurimmat syyt käytettävyyden

13 13 heikkouteen. Lisäksi urheiluakatemioilla urheiluolosuhteiden muu käyttö (mm. messut) sekä sijainti nousivat syiksi urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteina (ks. taulukko 1.) TAULUKKO 1. Urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteet (n=43) SIJAINTI MÄÄRÄ PUUTE/PUUTTEET MUU KÄYTTÖ Urheiluakatemia (16/16) 25 % 75 % 75 % 38 % Valmennuskeskus (5/5) 0 % 100 % 60 % 20 % YHTEENSÄ (21/21) 19 % 81 % 71 % 33 % Urheiluolosuhteiden vahvuuksiin vastasi 14/16 urheiluakatemiaa ja 4/5 valmennuskeskusta. Urheiluakatemioiden vastaukset luokiteltiin 6 eri kategoriaan: monipuolisuus (57 % urheiluakatemioista), sijainti (57 %), laatu (43 %), vuorojen saatavuus (43 %), yhteistyö (29 %) ja käyttökustannukset (21 %). Monipuolisuus tarkoitti urheiluolosuhteen soveltuvuutta useaan eri lajiin. Sijainnin kohdalla esiin nousi oppilaitoksen ja urheilupaikan läheisyys sekä saavutettavuus omalla kulkuneuvolla ja julkisella liikenteellä. Käytettävyyden vahvuuksia olivat myös urheiluolosuhteiden laatu, vuorojen ongelmaton saaminen, yhteistyö kaupungin kanssa sekä urheiluolosuhteiden käyttökustannusten maltillisuus. Valmennuskeskusten urheiluolosuhteiden käyttävyyden vahvuuksia ei pystytty luokittelemaan samalla tavoin kuin urheiluakatemioiden kohdalla. Käytettävyyden vahvuuksina pidettiin urheiluopiston aukioloaikoja, sijaintia, palvelua, valmennusta ja tukipalveluja Uudisrakentaminen Uudisrakentamistarpeita oli 21/28 lajiliitolla, 15/16 urheiluakatemialla sekä 5/5 valmennuskeskuksella. Kaikkiaan tärkeimpinä uudisrakentamistarpeina koettiin lajien harjoitteluolosuhteet (32 % vastauksista), monitoimiareenat (23 %) ja sisäpalloiluareenat (15 %) (ks. taulukko 2). Kaikilla vastaajilla nämä kolme urheiluolosuhdetta korostuivat. Suurin osa tarpeista koettiin kiireellisiksi, sillä vuosien välille painottui 64 % vastauksista. Kolmen tärkeimmäksi koetun urheiluolosuhteen kohdalla kiireellisyys vain korostui, sillä näiden kohdalla se oli 70 %. Urheiluolosuhteiden uudisrakentamistarpeiden perustelut jakautuivat seuraavasti: Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 46 % Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 24 % Urheiluolosuhteen puute 17 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 6 % Tyhjä 7 %.

14 14 TAULUKKO 2. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten uudisrakentamistarpeet (n=180) URHEILUOLOSUHDE LAJILIITOT URHEILUAKATEMIAT VALMENNUSKESKUKSET YHTEENSÄ Lajien harjoitteluolosuhteet Monitoimiareena Sisäpalloiluareena Jalkapalloareena Vesiurheiluolosuhteet Rinne- ja freestyleolosuhteet Uintiolosuhteet Ampumarata Talviurheiluolosuhteet Yleisurheiluareena YHTEENSÄ Yhteensä lajiliitot listasivat 101 uudisrakentamishanketta, joista 89 % liittyi harjoitteluolosuhteiden parantamiseen, vain 11 % koski puhtaasti kilpailuolosuhteita. Vastauksista 37 % käsitti molempien kehittämistä. Monitoimiareenoiden tarpeen nostivat esille Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Kaukalopalloja Ringetteliitto, Ski Sport Finland, Taitoluisteluliitto sekä Urheiluliitto (6/21 lajiliitosta). Uusien sisäpalloiluareenoiden rakentamista esittivät Lentopalloliitto, Koripalloliitto, Pesäpalloliitto, Salibandyliitto, Sulkapalloliitto ja Voimisteluliitto (6/21). Lajiliittojen uudisrakentamistarpeista 36 % keskittyi pääkaupunkiseudulle. Vastaukset keskittyivät muutenkin suuriin kaupunkeihin. Helsinki, Espoo, Turku, Jyväskylä, Tampere, Kuopio ja Oulu keräsivät vastauksista yhteensä 51 %. Helsinkiin kohdistui 18 % ja loppuihin kaupunkeihin 5-7 % vastauksista. Suurimmat harjoitusolosuhteiden kehittämistarpeet kohdistuivat pääkaupunkiseudulle. Urheiluolosuhteiden kasvava tarve perustui ennen kaikkea suureen käyttäjämäärään. Esimerkiksi jääkiekolla ja voimistelulla oli pulaa harjoitusajasta pääkaupunkiseudulla. Suunnitelmissa oleva Märskyhalli vastaisi osaltaan harjoitteluolosuhteiden tarpeeseen pääkaupunkiseudulla. Urheiluolosuhteen taso ei riittänyt järjestämään kansainvälisiä kisoja: esimerkiksi golf- ja purjehdusolosuhteet pääkaupunkiseudulla, Kaukajärven melontastadion sekä freestyleolosuhteet Rukalla. Urheiluolosuhteen puutteen kohdalla esiin nousivat keskusampumaradan, alppihallin, isokokoisen judosalin ja kansainväliset mitat täyttävän sisäpalloiluareenan puute pääkaupunkiseudulta. Purjehdukselle tarvittaisiin toimintakeskus kisojen järjestämiseen, skicrossin harjoitteluun tarvittaisiin kunnollinen olosuhde ja Mäkelänrinteeseen kansainväliset mitat täyttävät uintiolosuhteet. Monikäyttöisyys tuli mm. esiin Veikkausliigastadioneiden kehittämisen yhteydessä. Jatkossa pelialustaksi tullaan valitsemaan tekonurmi, joka yhdessä nykyaikaisten katsomotilojen ja -palveluiden kanssa takaa stadioneiden monimuotoisen ja ympärivuotisen käytön. Urheiluakatemiat kokivat suurimmaksi uudisrakentamistarpeekseen monitoimiareenat (11/15), sisäpalloiluareenat (10/15) sekä lajien harjoitteluolosuhteet (7/15). Harjoitteluolosuhteiden tarpeissa korostui voimistelu- ja oheisharjoittelutilojen riittämättömyys. Urheiluolosuhteiden kasvavaa tarvetta perusteltiin suurilla käyttäjämäärillä suhteessa urheiluolosuhteisiin. Esimerkiksi harjoitusaika oli

15 15 riittämätön jääkiekossa, uinnissa, sisäpalloilussa sekä jalkapallossa. Lisäksi palautumis- ja testausolosuhteita tulisi kehittää. Harjoituspaikkojen taso ei riittänyt sisäpalloiluareenoilla, uimahalleissa ja freestyle- ja rinneolosuhteet tulisi saada nopeammin syksyllä kuntoon. Urheiluolosuhde puutteen kohdalla korostuivat yleisurheilijoiden/jalkapalloilijoiden talviharjoittelu mahdollisuudet, sisäpalloiluareenat, 50 metrin uimarata, purjehduskeskus sekä telinevoimistelutilat. Jokainen valmennuskeskus koki tarvitsevansa lajien harjoitteluolosuhteiden kehittämistä. Monitoimiareenan tarpeeseen vastasi 4/5 ja sisäpalloiluareenan tarpeeseen 2/5 valmennuskeskusta. Kuten urheiluakatemioiden kohdalla harjoitusolosuhteissa korostui oheisharjoittelutilat. Lisäksi valmennuskeskusten kohdalla seurannan-, palautumisen- sekä testaamisen tarpeiden kehittäminen nousivat esiin. Urheiluolosuhteen tarve johtui liian suuresta käyttäjämäärästä suhteessa urheiluolosuhteiden määrään, esimerkiksi tekonurmen ja palloilutilan tarve. Urheiluolosuhteiden tasoa tulisi parantaa, esimerkiksi Vuokatissa HS 100 mäki on elinkaaren päässä. Urheiluolosuhteen puutteen kohdalla suurin kehittämiskohde oli palautumis- ja testaustiloissa Peruskorjaus/monikäyttöisyys Peruskorjaustarpeita oli 18/28 lajiliitolla, 14/16 urheiluakatemialla sekä 5/5 valmennuskeskuksella. Kokonaisuutena tärkeimmäksi peruskorjaustarpeiksi nostettiin monitoimiareenat (21 % vastauksista), sisäpalloiluareenat (19 %) sekä jalkapalloareenat (17 %)(ks. taulukko 3). Jalkapalloareenoiden kohdalla tulee huomioida, että Palloliitto nosti valtaosan tarpeista esille. Muiden kehityskohteiden kohdalla eri lajiliitot nostivat samoja kohteita esille. Lisäksi lajien harjoitteluolosuhteiden (13 %) perusparannukset koettiin tärkeiksi kehityskohteiksi. Urheiluolosuhteiden peruskorjaustarpeet olivat vastaajille kiireellisiä. Kaikkiaan 86 % vastauksista kohdistui vuosien väliin. Kuten uudisrakentamiskohteiden kohdalla kolmen merkittävimmän peruskorjaustarpeen kiireellisyys vain korostui ja niiden osalta vastauksista kohdistui vuosien välille 92 %. Peruskorjaustarpeita perusteltiin seuraavasti: Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 63 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 20 % Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 13 % Urheiluolosuhteen puute 5 %.

16 16 TAULUKKO 3. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten peruskorjaustarpeet ja monikäyttöisyys (n=151) URHEILUOLOSUHDE LAJILIITOT URHEILUAKATEMIAT VALMENNUSKESKUKSET YHTEENSÄ Lajien harjoitteluolosuhteet Monitoimiareena Sisäpalloiluareena Jalkapalloareena Vesiurheiluolosuhteet Rinne- ja freestyleolosuhteet Uintiolosuhteet Ampumarata Talviurheiluolosuhteet Yleisurheiluareena Pesäpalloareena Tennishalli/kenttä YHTEENSÄ Yhteensä lajiliitot listasivat 84 peruskorjaushanketta, joista 65 % liittyi harjoitteluolosuhteiden parantamiseen. Kilpailuolosuhteiden kehittämiseen kohdistui 35 % vastauksista. Molempien sekä harjoittelu- että kilpailuolosuhteiden kehittämiseen liittyi 45 % vastauksista. Monitoimiareenoiden peruskorjausta/monikäyttöisyyden kehittämistä esittivät Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Lentopalloliitto, Taekwondoliitto, Taitoluisteluliitto ja Tennisliitto (6/18 lajiliitosta). Puolestaan sisäpalloiluareenoiden parannukset nostivat esille Lentopalloliitto, Palloliitto, Salibandyliitto, Sulkapalloliitto sekä Voimisteluliitto (5/18). Lajiliittojen peruskorjaustarpeet hajaantuivat enemmän ympäri Suomea kuin uudisrakentamistarpeet, mutta edelleen pääkaupunkiseutu (23 %) ja suuret kaupungit (6 kpl, 45 %) keräsivät valtaosan vastauksista. Helsinkiin (10 %), Turkuun (10 %) ja Tampereelle (10 %) kohdistui eniten vastauksia. Lisäksi Jyväskylä, Espoo ja Oulu nousivat aineistosta esiin. Sisäpalloiluareenoiden peruskorjaustarpeet korostuivat jokaisessa suuressa kaupungissa. Urheiluolosuhteiden taso oli selkein perustelu peruskorjaustarpeille. Urheiluolosuhteiden sosiaali-, huolto- ja katsomotilat vaativat korjauksia. Lisäksi oheisharjoittelutilat sekä kisaolosuhteet olivat puutteellisia. Esimerkiksi Kallinkankaan ja Imatran latuverkostot vaativat kehittämistä, jotta niillä voidaan järjestää kv-kisoja. Porin, Lappeenrannan sekä Vaasan jäähallien (monitoimiareenat) saneeraukset koettiin tarpeellisiksi. Jalkapallo- ja yleisurheiluareenoilla oli lähes jokaisella peruskorjaustarpeita. Urheiluolosuhteiden monikäyttöisyyden kehittäminen peruskorjauksella oli toiseksi merkittävin perustelu. Selkeimmin esille noususivat jäähallien peruskorjaukset Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella monitoimiareenoiksi useiden lajien tarpeisiin. Jääkiekkoliitto esitti vuokrattavan monitoimilattian hankkimista juuri jäähallien monikäyttöisyyden edistämiseksi. Peruskorjauksilla pystyttäisiin vastaamaan sekä urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen että puutteeseen. Esimerkkeinä voidaan nostaa Keuruulla Puolustusvoimien vanhojen tilojen muuttamisen

17 17 ampumaurheilun tarpeisiin, pääkaupunkiseudulla on suuri tarve yleisurheilun ja voimistelun harjoitustiloille, Vuokatista puuttuu kv-mitat täyttävä latuverkosto, Turusta ja Jyväskylästä puuttuvat alajoustavalla kenttäpinnalla varustetut sisäpalloiluareenat sekä kv-mitat täyttäville uintiolosuhteille on kasvava tarve Etelä-Suomessa. Urheiluakatemiat kokivat tärkeimmiksi peruskorjauskohteeksi monitoimiareenat (9/14 urheiluakatemiasta), sisäpalloiluareenat (5/14) sekä lajien harjoitteluolosuhteet (5/14). Lisäksi yleisurheiluareenat (5/14) nousivat esille. Yleisurheilu-, jalkapallo-, jää-, rinne- ja freestyle- sekä uintiolosuhteet kaipasivat tason kehittämistä. Urheiluolosuhteiden peruskorjausten myötä turvallisuus paranisi sekä harjoitusmahdollisuudet kasvaisivat. Urheiluolosuhteiden monikäyttöisyyden kohdalla esiin nousivat oheisharjoittelu- ja palautumistilat useiden lajien käyttöön, monitoimiareenoiden alustat sekä tekonurmet. Sisäpalloiluhallien ja tekonurmien peruskorjaukset sekä kattaminen vastaisivat urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen. Monitoimiareenoiden peruskorjaustarpeen esille nosti 3/5 valmennuskeskusta. Lajien harjoitteluolosuhteet, sisäpalloiluareenat ja talviurheiluolosuhteet olivat 2/5 valmennuskeskuksen kehityskohteiden listalla. Urheiluolosuhteiden tason parannusta vaativat erityisesti lattiapinnoitteet. Korjausten myötä urheiluolosuhteiden turvallisuus, energiaratkaisut paranisivat sekä olosuhteiden käyttökustannuksia pystyttäisiin pienentämään. Monikäyttöisyyden kohdalla perusteltiin urheiluolosuhteiden käyttöä useiden lajien tarpeisiin sekä laji- ja oheisharjoittelun yhdistämisellä. Peruskorjauksilla pystyttäisiin vastamaan urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen, esimerkiksi urheiluolosuhteiden ympärivuotinen käytettävyys ja ensilumenlatu Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten harjoitusvälineiden kehittämistarpeet Urheiluakatemioilta ja valmennuskeskuksilta kysyttiin harjoitusvälineiden kehittämistarpeita. Yhteensä kehittämistarpeita oli 73 kappaletta. Tarpeet luokiteltiin 5 eri kategoriaan: lajiharjoitteluvälineet (29 % vastauksista), oheisharjoitteluvälineet (19 %), seuranta- ja testausvälineet (23 %), harjoittelualusta (14 %) sekä muut (16 %). Harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet koettiin kiireellisiksi, sillä 92 % vastauksista painottui vuosien välille. Harjoitusvälineiden tarvetta perusteltiin seuraavasti: Valmennuksen ja harjoittelun laadun parantaminen 52 % Testauksen ja seurannan kehittäminen 25 % Harjoitteluvälineet puuttuvat 12 % Muut 7 % Tyhjä 4 %.

18 18 Urheiluakatemioiden vastauksissa harjoitusvälineiden kehittämistarpeet jakaantuivat tasaisesti: seuranta- ja testausvälineet (6/14 urheiluakatemiasta), harjoittelualusta (6/14), lajiharjoitteluvälineet (5/14) ja oheisharjoitteluvälineet (5/14). Kun tarkastellaan urheiluakatemioiden vastauksia kokonaisuutena, lajiharjoitteluvälineet (24 %) sekä seuranta- ja testausvälineet (24 %) nousivat muiden edelle. Valmennuksen ja harjoittelun laadun kehittäminen koettiin tärkeimmäksi perusteluksi. Sitä pystyttäisiin parantamaan uusien laji- ja oheisharjoitteluvälineiden avulla: mm. uudet pelivälineet, pallotykit, aseet ja kuntosalitarvikkeet. Harjoittelualustojen uusiminen olisi myös avuksi: keinonurmet, voimistelukanveesit, ja taraflex-matot. Testauksen ja seurannan kehittäminen oli toiseksi merkittävin perustelu. Videopalautejärjestelmät, ylikuormituksen seuranta ja suoritusten fysikaalisten ominaisuuksien mittaaminen korostuivat. Lisäksi harjoitusvälineitä puuttui. Esimerkiksi puutteita oli erityisesti voimistelun tarpeissa: volttirata ja telinevoimistelukanveesi. Valmennuskeskukset nostivat tärkeimpinä kohteina lajiharjoitteluvälineet (4/5 valmennuskeskuksesta), oheisharjoitteluvälineet (4/5) ja seuranta- ja testausvälineet (3/5). Nämä keräsivät vastauksista 79 %. Lajiharjoitteluvälineissä esiin nostettiin pallotykit, ampumahiihdon ja melonnan harjoittelu ja oheisharjoitteluvälineissä voimaharjoittelu- ja taidonoppimisvälineistö. Harjoitusvälineiden kehittämistarpeita perusteltiin samoin kuin urheiluakatemioiden kohdalla.

19 Arvokilpailuolosuhteet Arvokilpailuolosuhteilla tarkoitetaan eri lajien aikuisten tai nuorten arvokilpailujen (EM tai ylempi taso) järjestämiseen vaadittavia olosuhteita. Kysymykseen vastasivat lajililiitot Kehittämistarpeet Arvokisaolosuhteiden kehittämistarpeita oli 19/28 lajiliitolla. Yhteensä lajiliitot nostivat esille 85 hanketta (ks. kuvio 4). Hankkeista 35 (41 %) oli uudisrakentamista, 28 (33 %) peruskorjausta ja 22 (26 %) käsitti molempia. Käsitys hankkeiden kustannuksista oli 11/19 lajiliitolla Hankekohtaisesti kustannukset olivat tiedossa 46 % vastauksista. Hankkeiden aikataulut jakautuivat tasaisesti. Vuoteen 2016 mennessä alkavia hankkeita oli 37 (44 %) ja sen jälkeisiä 35 (41 %). Aikataulu ei ollut tiedossa 13 (15 %) hankkeessa. Monitoimiareena Rinne-ja freestyleolosuhteet Jalkapallostadion 11 Ampumarata 10 Vesiurheiluolosuhteet 8 Sisäpalloiluareena Talviurheilustadion Yleisurheilustadion Uintiolosuhteet 5 Maasto KUVIO 4. Arvokisaolosuhteiden kehittämistarpeiden jakautuminen olosuhteittain (n=85) Lajiliittojen nostamia esimerkkejä Ampumahiihtostadion, Kontiolahti, uudisrakentaminen, 2016 eteenpäin Hiihtostadion, Lahti, peruskorjaus, 2016 eteenpäin FIS Rinne, parkki, Ruka, peruskorjaus, Rinteet, Levi, peruskorjaus, aikataulu avoinna Sisäpalloiluareena, Helsinki, uudisrakentaminen, 2016 eteenpäin

20 20 Sisäpalloiluareena, Turku, uudisrakentaminen, Keskusareena, Tampere, uudisrakentaminen, Jäähallit (monitoimiareena), Helsinki, Turku, Tampere, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Melonta- ja soutustadion, Kaukajärvi, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Purjehduskeskus, Helsinki, uudisrakentaminen, Olympiatadion, Helsinki, peruskorjaus, Jalkapalloareenat, Veikkausliigapaikkakunnat, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Jalkapalloareena (Kansallisstadion), avoinna, uudisrakentaminen, avoinna Ulkouimala, Leppävaara, uudisrakentaminen, Arvokilpailuolosuhteet paikkakunnittain Tärkeimmiksi huippu-urheilukohteiksi koettiin monitoimiareenat (7/19 lajiliitosta), sisäpalloiluareenat (5/19), yleisurheilustadionit (3/19). Lisäksi Kuusamo (Ruka) nousi aineistosta esille rinne- ja freestyleolosuhteiden osalta. Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Koripalloliitto, Painiliitto, Ratsastajainliitto, Taitoluisteluliitto ja Urheiluliitto nostivat monitoimiareenoiden tarpeen. Sisäpalloiluareenoiden kehittämistä esittivät Lentopalloliitto, Koriapalloliitto, Painiliitto, Sulkapalloliitto ja Voimisteluliitto. Yleisurheilustadionin (Olympiastadion) peruskorjaustarpeeseen vastasivat Maastohiihto ry, Palloliitto ja Urheiluliitto. Vastaukset arvokisaolosuhteiden kehittämisestä jakautuivat yhteensä 30 paikkakunnalle. Eniten kehittämistarpeita ja halua oli panostaa pääkaupunkiseutuun, jonne painottui 32 % vastauksista. Kaupungeista eniten kehittämishalua kohdistui Helsinkiin (19 %). Helsingin lisäksi Espoon, Tampereen, Turun sekä Lahden olosuhteita haluttiin kehittää monipuolisimmin (5 eri olosuhdetta jokaisessa). Yhteensä 53 % vastauksista kohdistui näihin kaupunkeihin. Arvokisojen kehittämistarpeet perustuivat yleisimmin lajiliittojen strategiaan. Arvokisojen kehittämistarpeita perusteltiin seuraavasti: Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 53 % Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 24 % Urheiluolosuhteen puute 14 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 8 % Yleisimmin (67 %) urheiluolosuhteiden tason kehittäminen edellytti peruskorjausta ja/tai yhdistettynä uudisrakentamiseen. Esimerkiksi olosuhteet eivät täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia kisojen järjestämiseen, taso oli turvallisuusriski ja sosiaalitiloissa sekä oheispalveluissa koettiin puutteita. Urheiluolosuhteen tarvetta perusteltiin mm. ammuntapaikkojen sekä purjehduspaikkojen tarpeella pääkaupunkiseudulla, harjoitushallien rakentamistarpeella jääkiekon ja taitoluistelun tarpeisiin sekä

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset

Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Koulutuspäivät jäähallien ja ulkojäiden huoltajille 30.10.2014 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto, M. Huhtala, OKT-vastuualue 30.10.2014 1 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSSUUNNITELMAN KAUTTA VALTIONAVUSTUSHANKKEEKSI RAHOITUSSUUNNITELMAT Liikunnan koulutuskeskukset joulukuu Kunnalliset ja yksityiset hankkeet

Lisätiedot

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Tampere, 15.3.2013 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Sisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA

MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheiluakatemiakiertue 2012 Kiertueaikataulu Kotka 25.1. Lappeenranta 26.1. Turku 30-31.1. Tampere 2-3.2. Savonlinna 7-8.2. Joensuu 8-9.2. Kuopio 9-10.2. Kouvola 15-16.2. Lahti 16-17.2. Helsinki 27-28.2.

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Talousarvioesitys Liikuntatoimi

Talousarvioesitys Liikuntatoimi 90. Liikuntatoimi S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.

Lisätiedot

Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi. Jari Lämsä

Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi. Jari Lämsä Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi Jari Lämsä 5.2.2014 Akatemioiden tunnusluvut 2012 LÄHDE: Valtionavustushakemukset 2012 URHEILIJAT KPL 1. TASO 221 2. TASO 1373 3. TASO

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu

Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Tietoyhteiskunta Viihdeurheilu Teollisuusyhteiskunta Ammattimainen joukkueurheilu Maatalousyhteiskunta Aatteellinen yksilöurheilu Kv. katto-organisaation

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

fjlriu\^ iv.\ Opetus-ja kulttuuriministeri Sah.hi Grahn-La^sonen

fjlriu\^ iv.\ Opetus-ja kulttuuriministeri Sah.hi Grahn-La^sonen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIO Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2017-2020 Opetus-ja kulttuuriministeriö on opetus-ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta

Lajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,

Lisätiedot

Liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset

Liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset Liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset Sivistystoimenjohdon foorumi, 11.3.2014, Tampere Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Vaasa

Lisätiedot

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Huippu- urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN

Lisätiedot

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Valitut akatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat kokonaisuuden ja toimivat yhteisen toimintasuunnitelman ja resurssin alaisuudessa.

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Talousarvioesitys Liikuntatoimi

Talousarvioesitys Liikuntatoimi 90. Liikuntatoimi S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.

Lisätiedot

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014

Immo Parvianen NUOLI/NV. Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 Nuorisokeskukset - nuorisolain uudistus 18.12.2014 1 Nuorisokeskukset Nykylaissa 12 : valtionavustukset toiminta ja rakentaminen tulosperusteisuus: nuorisokäyttö ja toiminta-ajatus yleishyödyllisyys, ylijäämä

Lisätiedot

Huippu-urheilun arviointi:

Huippu-urheilun arviointi: Huippu-urheilun arviointi: Urheilija- ja verkostokyselyt Jari Lämsä, Maija Puska, Kaisu Mononen & Jarmo Mäkinen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisäinen arviointi Arviointikysymys: Miten

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA. Minna Paajanen & Mauri Peltovuori

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA. Minna Paajanen & Mauri Peltovuori LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA Minna Paajanen & Mauri Peltovuori Käsitys nykytilasta hutera Kokonaisarvio liikunnan olosuhteista eri lajien näkökulmasta huomioiden harrastus, valmennus ja huippu urheiluolosuhteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

viio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä.

viio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä. Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Yhdistyksen ylimääräinen kokous 206.206 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:,\ Ä varsinaista

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä

Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa Yläkouluseminaari 17.3.2016, Jyväskylä HUY:n toimenpiteet vuodelle 2016 Urheiluakatemiaohjelma 1. Tehostamme urheilijan päivittäisharjoittelun valmennusprosesseja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys

Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Olympiakomitea Urheiluakatemiaohjelma - Yläkoululeiritys Innokkaat urheilijat, parhaassa valmennuksessa, parhaissa olosuhteissa Työversio / Kari Seppänen Termistö Urheiluyläkoulu Koulutuksenjärjestäjän

Lisätiedot

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä 1 Valtionavustukset Peruspalvelujen arviointi TEAviisari Koulutustilaisuudet/tapaamiset

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Talousarvioesitys Liikuntatoimi

Talousarvioesitys Liikuntatoimi 90. Liikuntatoimi S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) MK Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 1 215 000 Suomen Aikidoliitto ry 160 000 Suomen Amerikkalaisen

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli

Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Isännän Ääni Mikkeli 5.2.2016 Keski-Suomen valmennuskeskus / tehtävä ja rooli Pelaajakehitys Valmennuskeskukset K-S valmennuskeskuksen alue 5 piiriä (Vaasa, Keski- Pohjanmaa, Keski-Suomi, Itä- Suomi, Kaakko)

Lisätiedot

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017

Me yhdessä Ehdotus syyskokoukselle Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Me yhdessä 2017 Ehdotus syyskokoukselle 29.10.2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liittomme * 86 jäsenyhdistystä * Jäsenyhdistyksissä on n. 10 työntekijää * Liitolla on 5 työntekijää * 9 aluetta

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

SEURATOIMINTAOPAS NIBACOS KOKKOLA

SEURATOIMINTAOPAS NIBACOS KOKKOLA NIBACOS KOKKOLA 13.3.2015 1 (4) 1. Toiminnan tarkoitus Nibacos Kokkola ry:n toiminnan tarkoitus on salibandyn kehittäminen ja ylläpitäminen sekä harrastus- että kilpailutoiminnassa. 2. Pitkän aikavälin

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA

TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA TAITOVALMENTAJAT LASTEN TOIMINNAN TUKENA U20 MM-KISASEMINAARI 3.-4.1.2015, SOKOS HOTELLI VANTAA PERUSAJATUS JA TAVOITE LASTEN KIEKKOILU ALUEVALMENTAJAT SJL TUTOR- VALMENTAJAT valmennuspäälliköt. seuravalmentajat.

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi...

KÄRKÖLÄN KUNTA. 4 liikuntatoimen tavoitteet ja tehtävät...7 4.1 Yleistä 4.2 Toimenpiteet. 5 Johtopäätöksiä liikuntatoiminnan kehittämiseksi... KÄRKÖLÄN KUNTA 1 johdanto...3 2 yleiskuvaa kärkölän kunnasta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 kärkölän liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Hallinto

Lisätiedot

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA

NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA URHEILUAKATEMIAOHJELMAN YLÄKOULUSEMINAARI 12.-13.3.2015 #urheiluakatemia #yläkoulu Torstai 12.3.2015 11:30 Lounas + ilmoittautuminen, Varalan Urheiluopisto Tampere

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA?

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? LIIKUNNAN MÄÄRÄ (h/vko) KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? 20 KOTI JA VAPAA-AIKA Perheen arkirutiinit, liikunnallinen elämäntapa, omaehtoinen liikunta URHEILUVALMENNUS AKATEMIAT 10 KERHOT KOULU Liikuntatunnit,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia Yhteinen työstö Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia STARTTI Yhteinen työstö Yhteinen ääni puuttuu? Urheiluyhteisön yhteiset linjaukset ja tavoitteet kansainväliseen vaikuttamiseen? Tavoittelemme

Lisätiedot

Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset. - päälinjat ja periaatteet

Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset. - päälinjat ja periaatteet Liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustukset - päälinjat ja periaatteet Keskeiset lähtökohdat Liikuntalain ja asetuksen tavoitteiden noudattaminen Yleisten arviointiperusteiden soveltaminen nykyistä

Lisätiedot