KÄYTTÖRAPORTTI. Timo Manninen & Jari Lämsä. KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2014
|
|
- Maija-Liisa Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 - KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2014
2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HUIPPU-URHEILUN OLOSUHDETARPEET OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISTYÖ Valtion, alueiden ja kuntien ohjauskeinot Liikuntapaikkarakentamisen rahoitusprosessit KYSELYJEN TULOKSET Kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet Urheiluolosuhteiden käytettävyys Uudisrakentaminen Peruskorjaus/monikäyttöisyys Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten harjoitusvälineiden kehittämistarpeet Arvokilpailuolosuhteet Kehittämistarpeet Arvokilpailuolosuhteet paikkakunnittain Arvokilpailusuunnitelmat KESKEISET TULOKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET LÄHTEET LIITE 1. Kysymykset lajiliitoille LIITE 2. Kysymykset urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille LIITE 3. Vastaajat LIITE 4. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeet... 37
3 3 1 JOHDANTO Urheilun olosuhteilla tarkoitetaan yleisesti rakennettuja liikuntapaikkoja, joita Suomessa on yli kappaletta. Niistä suurin osa on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Liikuntapaikkojen rakentamista tuetaan valtion toimesta ohjaamalla lähes viidennes valtion liikuntabudjetista raketamisavustuksiin. Valtion liikuntaneuvosto yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vastaa valtakunnallisen liikuntapaikkarakentamisen linjaamisesta ja johtamisesta. Huippu-urheilun liikuntapaikkaolosuhteiden tulisi täyttää kansainvälisen tason harjoittelu- ja valmennusvaatimukset sekä kansainvälisten kilpailuiden järjestämisvaatimukset. Tätä tavoitetta varten Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on aloittanut urheilijan polkuun liittyvän olosuhdetyön ja perustanut työtä varten asiantuntijaryhmän. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää lajiliittojen, urheiluakatemioiden sekä valmennuskeskusten huippu-urheilun olosuhdetarpeet sekä kehityskohteet vuosille Selvityksestä saatavaa tietoa käytetään valtion liikuntaneuvoston uuden liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirjan sekä liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelman laatimisen tukena huippu-urheilun osalta. Toiseksi tietoa tarvitaan huippu-urheilun pitkän aikavälin suunnitelman pohjaksi, kun lajien urheiluolosuhteita kehitetään sekä luodaan urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset Hankkeen aineisto kerättiin kolmella kyselyllä kesän ja syksyn 2013 aikana. Kyselylomake lähettiin 33 lajiliitolle, 20 urheiluakatemialle sekä 7 valmennuskeskukselle. Kyselylomakkeiden aihekokonaisuudet olivat 1. tausta, 2. arvokisat ja kansainvälisten arvokisaolosuhteiden kehittäminen, 3. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden kehittäminen, 4. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden käytettävyys ja 5. valmennus- ja harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet. Lajiliittojen kyselylomake poikkesi urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kyselystä (ks. liitteet 1 ja 2). Lajiliitoilta kysyttiin arvokisaolosuhteista, mutta ei käyttevyyttä ja valmennus- ja harjoitteluvälinetarpeita. Kyselyyn vastasi 28/33 lajiliittoa, 16/20 urheiluakatemiaa ja 5/7 valmennuskeskusta. Kaikkiaan vastausprosentiksi muodostui 82. Lajiliittojen vastaajat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta toiminnanjohtajia (n=13) ja olosuhdevastaavia (n=11). Urheiluakatemioiden vastaajat olivat pääosin akatemiakoordinaattoreita (n=7) ja toiminnanjohtajia (n=7). Valmennuskeskuksissa kyselyyn vastasivat niiden johtajat. Urheiluolosuhdekyselyn 2013 lisäksi selvityksen tukena hyödynnettiin SLU:n 2008 olosuhdekyselyä sekä Valtion Liikuntaneuvoston 2012 olosuhdekyselyä. Kyselyiden pohjalta laaditaan ehdotus urheiluolosuhteiden seurannan systematisoinnista. Selvityksessä käsitellään käsitettä huippu-urheilun olosuhde, olosuhdetarpeita sekä niiden kehittämistä. Tulososiossa käydään tarkemmin läpi kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet sekä arvokisaolosuhteet. Yksityiskohtaisempaa tietoa vastaajien olosuhdetarpeista löytyy liitteestä 4. Selvityksen päättää yhteenvetoluku ja ehdotukset huippu-urheilun olosuhteiden kehittämiseksi.
4 4 2 HUIPPU-URHEILUN OLOSUHDETARPEET Huippu-urheilun muutosprojekti ( ) nosti esiin urheilun järjestökentän toimivuuden parantamisen urheilijan polun näkökulmasta. Hankevaiheen jälkeen Suomen Olympiakomitean huippuurheiluyksikkö on ottanut vetovastuuta huippu-urheilun koordinoidusta kehitystyöstä. Huippuurheiluyksikkö tukee urheilijoita, valmentajia ja lajeja talous-, osaamis- ja olosuhderesursseilla. Olosuhderesurssien kehitystyö on käynnistetty kahdella eri tavalla. Ensimmäiseksi huippu-urheiluyksikön alaisuuteen on perustettu huippu-urheilun olosuhdevaliokunta, jonka tarkoituksena on kehittää ja linjata valtakunnallisia ratkaisuja olosuhdetyössä. Toiseksi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia on käynnistänyt alueen olosuhteiden strategiatyön. Pääkaupunkiseudulla tehtävää työtä on tarkoitus hyödyntää myös muiden urheiluakatemioiden kohdalla. Yhteistä molemmille jo käynnissä oleville prosesseille on olosuhde käsitteen laajentaminen. Aiemmin urheilun olosuhteilla viitattiin lähinnä liikuntapaikkaan fyysisenä rakennuksena tai tilana. Lisäksi huippuurheilun olosuhteilla on tarkoitettu lähinnä valtakunnallisesti merkittäviä huippu-urheiluolosuhteita, joita ovat olleet stadionit ja arvokilpailuolosuhteet. Em. prosesseissa olosuhde käsitteellä pyritään laajentamaan kattamaan laajemmin liikuntapaikkojen uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä erilaiset olosuhteiden saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyvät tekijät. Lisäksi olosuhteita tarkastellaan koko urheilijan polun matkalla. Kyse on siis laajasta ja merkittävästä muutoksesta, jonka tavoitteet, keinot ja seuraukset ovat vasta hahmottumassa. Kuvion 1. Urhean olosuhdemallia voidaan pitää uudenlaisen ajattelun mallina, jonka mukaisia strategisia linjauksia valmistuu vuoden 2014 aikana.
5 5 Yhteistyö muiden olosuhdetahojen kanssa Saavutettavuus Turvallisuus Esteettömyys Monilajisuus Huippuurheilun olosuhteet Asiantuntijuus Osaava valmennus Yhteistyöasenne Käytettävyys KUVIO 1. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian olosuhdestrategiatyön olosuhde -käsite (LÄHDE: Urhean kehittämishanke 2012)
6 6 3 OLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISTYÖ Huippu-urheiluyksikön olosuhdevaliokunta linjaa huippu-urheilun olosuhdetarpeita ja niiden kehittämislinjauksia valtakunnallisesti. Käsillä olevan raportin selvitys lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten olosuhdetarpeista toimii tiedollisena pohjana linjaustyölle. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi liikuntapaikkarakentamisen valtakunnallisia käytänteitä, tunnuslukuja ja nykytilaa, joihin olosuhdevaliokunnan työllä pyritään vaikuttamaan. 3.1 Valtion, alueiden ja kuntien ohjauskeinot Urheilun olosuhdetyö kytkeytyy valtion ja kuntien toiminnassa liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuuteen. Valtakunnallisesti liikuntapaikkarakentamisen koordinoinnista ja johtamisesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Alueellista valtaa käyttävät ELY-keskukset (vuoden 2014 ALY-keskukset) ja paikallista päätöksentekoa kunnat. Valtion liikuntapaikkarakentamisen ohjauskeinoja ovat normit, resurssit sekä informaatio. Näkyvin valtion ohjauskeino on resurssiohjaus. Suomen yli liikuntapaikkaa on rakennettu pääosin kuntien toimesta. Kuntien liikuntapaikkainvestoinnit olivat yhteensä 108 m vuonna Valtio myönsi kyseisiin perustamishankkeisiin avustusta yhteensä 15,2 m, joka kattoi 14,1 % kokonaisinvestoinneista. Kuntien liikuntatoimien käyttökustannukset olivat yhteensä 593,1 m (OKM 2013a). Liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuus muodostaa merkittävän osan valtion liikuntabudjetista. Liikuntapaikkarakentamisen (27,6 m ) sekä Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustusten (2,8 m ) osuus koko liikuntabudjetista (147,3 m ) oli 20,6 % vuonna Kuviossa 2 on esitetty vastaavat luvut vuoden 2013 valtion talousarvion sekä OKM:n avustustuspäätösten osalta. Liikuntarakentamisen kokonaisuus on kohonut 22 %:iin johtuen 6,3 m :n erityismäärärahasta olympiastadionin perusparannukseen. Ilman tätä hanketta liikuntapaikkarakentamisen osuus on 19,6 %.
7 7 24,250,000, 16% 118,662,000, 78% 33,962,000, 22% 2,612,000, 2% 800,000, 0% 6,300,000, 4% Muu valtion liikuntabudjetti Liikunnan koulutuskeskusten rakentamisavustukset Olympiastadionin perusparannushanke Liikuntapaikkojen perustamishankkeet Liikuntapaikkojen tutkimus- ja kehityshankkeet KUVIO 2. Liikuntapaikkarakentamisen osuus valtion liikuntabudjetista sekä rakentamiskokonaisuuden jakautuminen eri osa-alueisiin 2013 (LÄHDE: Valtion talousarvioesitykset 2013) Toinen valtion vaikuttamisen keino on informaatio-ohjaus. Liikuntapaikkarakentamisessa voidaan erottaa kahdenlaista informaatio-ohjausta. Liikuntapaikkojen rakentaminen vaatii erikoisosaamista. Siihen liittyvää ohjausta ja neuvontaa tuotetaan liikuntapaikkojen tutkimus- ja kehityshankkeiden avulla. Rakentamisen ohjaus- ja valvontatehtävistä vastaavat aluehallinnon rakennustarkastajat. Strategisella tasolla informaatio-ohjaus liittyy valtion liikuntaneuvoston rooliin. Neuvoston tehtävänä on laatia esitys valtiontuen periaatteeista, tavoitteista sekä strategisista linjauksista. Strategisena dokumenttina toimii liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja. Tätä raporttia kirjoitettaessa valmistellaan juuri uutta asiakirjaa. Tässä esitetyt linjaukset pohjautuvat edelliseen v julkaistuun Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjaan (OPM 2008). Asiakirjassa esitetään seuraava liikuntaolosuhteiden visio 2015: Suomi on liikuntaolosuhteiden mallimaa, jossa on eri käyttäjien kannalta erinomaiset edellytykset liikunnallisen elämäntavan toteutukselle, liikunnan harrastamiselle sekä kilpa- ja huippu-urheilulle. (OPM 2008, 23)
8 8 Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjan liikuntapaikkojen rakentamispolitiikan painopistealueet ovat: 1. Lasten ja nuorten liikkumisympäristöjen kehittäminen, 2. Terveyttä edistävien liikuntaolosuhteiden lisääminen, 3. Liikuntapaikkojen laadun kehittäminen sekä 4. Kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu. (OPM 2008.) Myös huippu-urheilun olosuhteet ovat asiakirjassa esillä. Liikuntapaikkarakentamisella tavoitellaan mm. urheilupaikkojen monikäyttöisyyttä ja laatua. Huippu-urheilun kannalta kansallisesti merkittävillä urheilumuodoilla tulisi olla liikuntapaikkaolosuhteet, jotka täyttävät kansainvälisten kilpailuiden järjestämisvaatimukset. Jos urheilumuodon kohdalla kriteerit täyttyvät, uusien vastaavien hankkeiden rakentamista valtion avustuksella ei pidetä perusteltuna. (OPM 2008.) Suunta-asiakirja täydentää vuosittain OKM:n laatimaa valtakunnallista liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa neljälle vuodelle, joka toimii pohjana ministeriön sekä ELY:en myöntäessä valtionavustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin. Rahoitussuunnitelmaan sisältyvät seuraavan neljän vuoden aikana toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittaisessa toteuttamisjärjestyksessä (Kokkonen 2010, 297; OKM 2012a; OPM 2008.) Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2007 asiakirjassa määriteltiin valtakunnallisten huippuurheiluhankkeiden avustuskiintiöksi 10 % rahoituskaudella ( ) käytettävissä olevasta määrärahasta (OPM 2008). Avustuskaudella rahoitusta myönnettiin kahteen hankkeeseen; Lahden suurmäen liikuntatila sekä Kupittaan jalkapallostadionin päätykatsomo, joihin käytettiin yhtensä euroa. Lisäksi vuoden 2008 määrärahasta varattiin euroa jalkapallon naisten EMlopputurnauksen turvarakenteisiin. Huippu-urheiluhankkeiden osuus oli 4,2 % ministeriön jakamasta yhteensä 32 miljoonasta eurosta. Tällä hetkellä voimassa olevalla rahoituskaudella ( ) opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin euroa. Valtakunnallisia huippu-urheiluhankkeita on avustettu yhteensä eurolla, joka on 6,14 % neljän vuoden avustuksista. Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011 asiakirjassa valtakunnallisten huippuurheiluhankkeiden avustuskehys rahoitussuunnitelmakautena oli 15 %. (OKM 2013b;2012a;2012b;2011;2010.). Lisäksi OKM on myöntänyt näiden vuosien aikana euroa liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeisiin ja vapaa-aikatiloihin (OKM 2012c). Tuetut hankkeet (ks. OKM 2010; 2011; OKM2012a; OKM2013b) 2010 ( , 10.6 % vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus ( , 3,5 % vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus ( , 7,1 %vuoden kehyksestä): o Helsinki, Stadion Säätiö, olympiastadionin perusparannus o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus ( , 4,1 % vuoden kehyksestä):
9 9 o Kontiolahden kunta, ampumahiihtokeskus o Lahden kaupunki, HS 97 mäen profiilin muutos ja muovittaminen Tulevat hankkeet (Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille , ks. OKM2012a) Olympiastadionin perusparannus o Rahoitus Helsingin kaupunki ja Valtio (rahoitus OKM:n perustamishankkeiden 25 ulkopuolelta) Iitti/Kymi Ring Oy, Tillolan monitoimikeskus Kontiolahti, Ampumahiihtokeskus Lahti, HS 90 mäen profiilin muutos ja muovittaminen Helsinki/Velodrome & Sports Arena, perustettava yhtiö, Velodrome & Sports Arena Tampere/Tampereen Keskusareenan Kiinteistö Oy, Tampereen Keskusareena Lahti, Latureittien eritasojärjestelyt stadionilla Olosuhderyhmän listaus tärkeistä hankkeista Olympiastadionin perusparannus ja kehittäminen erillisrahoituksen turvin ottaen huomioon huippu-urheilun tarpeet valmennuksessa ja kilpailutoiminnassa (OK:n kannanotto) Lahden urheilukeskuksen kehittäminen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian monilajinen harjoitteluhalli ns. Märsky-halli Mäkelänrinteen lukion yhteyteen Pikaluistelun kotimainen valmennus- ja kilpailukeskus Seinäjoelle Tampereen keskusareena Hernesaaren purjehduskeskus Freestyle olosuhteet Rukalla ja Levillä Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota isojen sisäpalloilulajien tarpeeseen lisätä selvästi halliolosuhteita kasvukeskuksissa 3.2 Liikuntapaikkarakentamisen rahoitusprosessit OKM:n liikuntapaikkojen rakentamispolitiikka tukeutuu joko hallitusohjelmaan tai yleisiin rakentamispoliittisiin tavoitteisiin. Liikuntarakentamisen suunta asiakirjassa määritellään viisi periaatetta, jotka tulee huomioida avustettaessa liikuntapaikkarakentamista: 1. liikuntapaikat ovat esteettömiä ja helposti saavutettavia, 2. kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan myös liikuntarakentamisessa, 3. liikuntaolosuhteilla edistetään tasa-arvoa, 4. liikuntapaikat ovat laadukkaita ja
10 10 turvallisia, 5. liikunnan olosuhdetyössä tehdään hallinnonalat ja sektorit ylittävää yhteistyötä. (Kokkonen 2010, 361; OPM 2008.) Valtion liikuntaneuvoston ja sen rakentamisjaoston hyväksymien suositusten tarkoituksena on olla apuna laadittaessa hakemuksia sekä pohdittaessa edellytyksiä saada tukea. Suositukset eivät kuitenkaan ole muodollisesti sitovia linjauksia,vaikka käytännössä ne määrittävät ministeriön avustuspolitiikan keskeisen sisällöin. (Kokkonen 2010, 297; OKM 2013c.) Liikuntalaki ohjaa myös päätöksen tekoa. Avustuksilla pyritään edistämään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista ja varustamista. Ministeriön tulkinnan mukaan parhaiten tähän soveltuvat monikäyttöiset tilat/alueet, jotka palvelevat eri vuorokaudenaikoina ja vuodenaikoina useita käyttäjäryhmiä. Liikuntapoliittisten ja laillisuusnäkökohtien ohella huomioidaan, ettei rakentamiselle ole esimerkiksi rakentamislupiin tai rahoitukseen liittyviä esteitä. (Kokkonen 2010, ; OKM 2013c.) Puolestaan huippu-urheiluhankkeissa merkittäviä puoltavia tekijöitä ovat hankkeen sisältyminen huippuurheilustrategiaan, olympiakomitean ja lajiliiton tuki sekä pääasiallisen käyttäjätahon osallistuminen rahoitukseen. Kansallisesti merkittävien valtakunnallisten huippu-urheiluhankkeiden avustuskehys rahoitussuunnitelmakautena on 15 %. (Kokkonen 2010, 308; OKM 2012a; OPM 2008.) Avustuspäätökset liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin tehdään keväisin (ks. kuvio 3.). OKM päättää kustannusarvoltaan yli euron hankkeiden avustamisesta. Tätä pienemipien hankkeiden päätäntävalta on ELY-keskuksilla. Lisäksi ELY:t valmistelevat ministeriön päätösvaltaan rajatut hankkeet ja antavat niistä kiireellisyyslausunnot. Osana valmisteluaan ja päätöksen tekoaan ELY:t pyytävät alueellisilta liikuntaneuvostoilta sekä maakuntaliitoilta lausunnot hankkeista. ELY:t toimittavat hakemukset OKM:lle, joka pyytää esityksestä vielä lausunnon myös valtion liikuntaneuvostolta, jonka jälkeen kulttuuri- ja urheiluministeri päättää avustuksista. Avustuksen määrä on harkinnanvarainen. Yleensä hankkeisiin myönnetään avustusta noin neljäsosa. Lisäksi ministeriö avustaa liikunnan koulutuskeskusten rakentamishankkeita vuosittain noin 2,5 miljoonalla eurolla. (Kokkonen 2010, ; OKM 2013c.) Liikuntalain mukaan avustusta myönnetään ensisijaisesti kunnalle, kuntayhtymälle tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille. Lisäksi avustuksi voidaan jakaa muille yhteisöille esimerkiksi yksityisille yrityksille. (Kokkonen 2010, 292.)
11 KUVIO 3. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman ja valtionavustusten prosessikaavio (Lähde: Ismo Myllyaho, Pohjanmaan ELY-keskus sähköpostiviesti ) 11
12 12 4 KYSELYJEN TULOKSET Hankkeen aineisto kerättiin kolmella olosuhdekyselyllä kesän ja syksyn 2013 aikana. Kyselyjen tavoite oli kartoittaa eri tahojen olosuhdetarpeita sekä kansainvälisten arvokilpailujen järjestämistä Suomessa vuosina Kyselylomakkeiden teemoja olivat 1. tausta, 2. arvokisat ja kansainvälisten arvokisaolosuhteiden kehittäminen, 3. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden kehittäminen, 4. kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden käytettävyys ja 5. valmennus- ja harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet. Kyselylomake lähettiin 33 lajiliitolle, 20 urheiluakatemialle sekä 7 valmennuskeskukselle. Lajiliittojen kyselylomake poikkesi urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten kyselystä (ks. liitteet 1 ja2). Lajiliitoilta kysyttiin arvokisaolosuhteista, mutta ei käyttävyyttä ja valmennus- ja harjoitteluvälinetarpeita. Kyselyyn vastasi 28/33 lajiliittoa, 16/20 urheiluakatemiaa ja 5/7 valmennuskeskusta. Kaikkiaan vastausprosentiksi muodostui 82. Lajiliittojen vastaajat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta toiminnanjohtajia (n=13) ja olosuhdevastaavia (n=11). Urheiluakatemioiden vastaajat olivat pääosin akatemiakoordinaattoreita (n=7) ja toiminnanjohtajia (n=7). Valmennuskeskuksissa kyselyyn vastasivat niiden johtajat. Seuraavassa kappaleessa esitetään kyselyjen tulokset tiivistetysti. Eri tahojen yksityiskohtaisemmat olosuhdetarpeet löytyvät liitteestä Kilpailu- ja harjoitteluolosuhteet Kilpa- ja harjoitteluolosuhteiden osalta käsitellään niiden käytettävyyttä, uudisrakentamis- ja peruskorjaustarpeita sekä harjoitus- ja valmennusvälineiden kehittämistarpeita. 11 lajiliitoissa ( 11/28) oli olosuhdevastaava. Suurimmaksi osaksi olosuhteista vastasi kuitenkin toiminnanjohtaja (13/28). Urheiluakatemioiden olosuhdekysymyksiin vastasi akatemiakoordinaattorit (n. 50 %)sekä toiminnanjohtajat (n. 50 %) ja valmennuskeskuksissa puolestaan niiden johtajat Urheiluolosuhteiden käytettävyys Urheiluakatemioilta ja valmennuskeskuksilta kysyttiin urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteita ja vahvuuksia toimintaympäristössään. Vastauksien perusteella urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteet jaettiin neljään eri luokkaan: sijainti, harjoitusvuorojen määrä, urheiluolosuhteiden puute/puutteet ja urheiluolosuhteiden muu käyttö. Sekä urheiluakatemioilla että valmennuskeskuksilla harjoitusvuorojen määrä ja urheiluolosuhteiden puute/puutteet olivat suurimmat syyt käytettävyyden
13 13 heikkouteen. Lisäksi urheiluakatemioilla urheiluolosuhteiden muu käyttö (mm. messut) sekä sijainti nousivat syiksi urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteina (ks. taulukko 1.) TAULUKKO 1. Urheiluolosuhteiden käytettävyyden puutteet (n=43) SIJAINTI MÄÄRÄ PUUTE/PUUTTEET MUU KÄYTTÖ Urheiluakatemia (16/16) 25 % 75 % 75 % 38 % Valmennuskeskus (5/5) 0 % 100 % 60 % 20 % YHTEENSÄ (21/21) 19 % 81 % 71 % 33 % Urheiluolosuhteiden vahvuuksiin vastasi 14/16 urheiluakatemiaa ja 4/5 valmennuskeskusta. Urheiluakatemioiden vastaukset luokiteltiin 6 eri kategoriaan: monipuolisuus (57 % urheiluakatemioista), sijainti (57 %), laatu (43 %), vuorojen saatavuus (43 %), yhteistyö (29 %) ja käyttökustannukset (21 %). Monipuolisuus tarkoitti urheiluolosuhteen soveltuvuutta useaan eri lajiin. Sijainnin kohdalla esiin nousi oppilaitoksen ja urheilupaikan läheisyys sekä saavutettavuus omalla kulkuneuvolla ja julkisella liikenteellä. Käytettävyyden vahvuuksia olivat myös urheiluolosuhteiden laatu, vuorojen ongelmaton saaminen, yhteistyö kaupungin kanssa sekä urheiluolosuhteiden käyttökustannusten maltillisuus. Valmennuskeskusten urheiluolosuhteiden käyttävyyden vahvuuksia ei pystytty luokittelemaan samalla tavoin kuin urheiluakatemioiden kohdalla. Käytettävyyden vahvuuksina pidettiin urheiluopiston aukioloaikoja, sijaintia, palvelua, valmennusta ja tukipalveluja Uudisrakentaminen Uudisrakentamistarpeita oli 21/28 lajiliitolla, 15/16 urheiluakatemialla sekä 5/5 valmennuskeskuksella. Kaikkiaan tärkeimpinä uudisrakentamistarpeina koettiin lajien harjoitteluolosuhteet (32 % vastauksista), monitoimiareenat (23 %) ja sisäpalloiluareenat (15 %) (ks. taulukko 2). Kaikilla vastaajilla nämä kolme urheiluolosuhdetta korostuivat. Suurin osa tarpeista koettiin kiireellisiksi, sillä vuosien välille painottui 64 % vastauksista. Kolmen tärkeimmäksi koetun urheiluolosuhteen kohdalla kiireellisyys vain korostui, sillä näiden kohdalla se oli 70 %. Urheiluolosuhteiden uudisrakentamistarpeiden perustelut jakautuivat seuraavasti: Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 46 % Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 24 % Urheiluolosuhteen puute 17 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 6 % Tyhjä 7 %.
14 14 TAULUKKO 2. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten uudisrakentamistarpeet (n=180) URHEILUOLOSUHDE LAJILIITOT URHEILUAKATEMIAT VALMENNUSKESKUKSET YHTEENSÄ Lajien harjoitteluolosuhteet Monitoimiareena Sisäpalloiluareena Jalkapalloareena Vesiurheiluolosuhteet Rinne- ja freestyleolosuhteet Uintiolosuhteet Ampumarata Talviurheiluolosuhteet Yleisurheiluareena YHTEENSÄ Yhteensä lajiliitot listasivat 101 uudisrakentamishanketta, joista 89 % liittyi harjoitteluolosuhteiden parantamiseen, vain 11 % koski puhtaasti kilpailuolosuhteita. Vastauksista 37 % käsitti molempien kehittämistä. Monitoimiareenoiden tarpeen nostivat esille Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Kaukalopalloja Ringetteliitto, Ski Sport Finland, Taitoluisteluliitto sekä Urheiluliitto (6/21 lajiliitosta). Uusien sisäpalloiluareenoiden rakentamista esittivät Lentopalloliitto, Koripalloliitto, Pesäpalloliitto, Salibandyliitto, Sulkapalloliitto ja Voimisteluliitto (6/21). Lajiliittojen uudisrakentamistarpeista 36 % keskittyi pääkaupunkiseudulle. Vastaukset keskittyivät muutenkin suuriin kaupunkeihin. Helsinki, Espoo, Turku, Jyväskylä, Tampere, Kuopio ja Oulu keräsivät vastauksista yhteensä 51 %. Helsinkiin kohdistui 18 % ja loppuihin kaupunkeihin 5-7 % vastauksista. Suurimmat harjoitusolosuhteiden kehittämistarpeet kohdistuivat pääkaupunkiseudulle. Urheiluolosuhteiden kasvava tarve perustui ennen kaikkea suureen käyttäjämäärään. Esimerkiksi jääkiekolla ja voimistelulla oli pulaa harjoitusajasta pääkaupunkiseudulla. Suunnitelmissa oleva Märskyhalli vastaisi osaltaan harjoitteluolosuhteiden tarpeeseen pääkaupunkiseudulla. Urheiluolosuhteen taso ei riittänyt järjestämään kansainvälisiä kisoja: esimerkiksi golf- ja purjehdusolosuhteet pääkaupunkiseudulla, Kaukajärven melontastadion sekä freestyleolosuhteet Rukalla. Urheiluolosuhteen puutteen kohdalla esiin nousivat keskusampumaradan, alppihallin, isokokoisen judosalin ja kansainväliset mitat täyttävän sisäpalloiluareenan puute pääkaupunkiseudulta. Purjehdukselle tarvittaisiin toimintakeskus kisojen järjestämiseen, skicrossin harjoitteluun tarvittaisiin kunnollinen olosuhde ja Mäkelänrinteeseen kansainväliset mitat täyttävät uintiolosuhteet. Monikäyttöisyys tuli mm. esiin Veikkausliigastadioneiden kehittämisen yhteydessä. Jatkossa pelialustaksi tullaan valitsemaan tekonurmi, joka yhdessä nykyaikaisten katsomotilojen ja -palveluiden kanssa takaa stadioneiden monimuotoisen ja ympärivuotisen käytön. Urheiluakatemiat kokivat suurimmaksi uudisrakentamistarpeekseen monitoimiareenat (11/15), sisäpalloiluareenat (10/15) sekä lajien harjoitteluolosuhteet (7/15). Harjoitteluolosuhteiden tarpeissa korostui voimistelu- ja oheisharjoittelutilojen riittämättömyys. Urheiluolosuhteiden kasvavaa tarvetta perusteltiin suurilla käyttäjämäärillä suhteessa urheiluolosuhteisiin. Esimerkiksi harjoitusaika oli
15 15 riittämätön jääkiekossa, uinnissa, sisäpalloilussa sekä jalkapallossa. Lisäksi palautumis- ja testausolosuhteita tulisi kehittää. Harjoituspaikkojen taso ei riittänyt sisäpalloiluareenoilla, uimahalleissa ja freestyle- ja rinneolosuhteet tulisi saada nopeammin syksyllä kuntoon. Urheiluolosuhde puutteen kohdalla korostuivat yleisurheilijoiden/jalkapalloilijoiden talviharjoittelu mahdollisuudet, sisäpalloiluareenat, 50 metrin uimarata, purjehduskeskus sekä telinevoimistelutilat. Jokainen valmennuskeskus koki tarvitsevansa lajien harjoitteluolosuhteiden kehittämistä. Monitoimiareenan tarpeeseen vastasi 4/5 ja sisäpalloiluareenan tarpeeseen 2/5 valmennuskeskusta. Kuten urheiluakatemioiden kohdalla harjoitusolosuhteissa korostui oheisharjoittelutilat. Lisäksi valmennuskeskusten kohdalla seurannan-, palautumisen- sekä testaamisen tarpeiden kehittäminen nousivat esiin. Urheiluolosuhteen tarve johtui liian suuresta käyttäjämäärästä suhteessa urheiluolosuhteiden määrään, esimerkiksi tekonurmen ja palloilutilan tarve. Urheiluolosuhteiden tasoa tulisi parantaa, esimerkiksi Vuokatissa HS 100 mäki on elinkaaren päässä. Urheiluolosuhteen puutteen kohdalla suurin kehittämiskohde oli palautumis- ja testaustiloissa Peruskorjaus/monikäyttöisyys Peruskorjaustarpeita oli 18/28 lajiliitolla, 14/16 urheiluakatemialla sekä 5/5 valmennuskeskuksella. Kokonaisuutena tärkeimmäksi peruskorjaustarpeiksi nostettiin monitoimiareenat (21 % vastauksista), sisäpalloiluareenat (19 %) sekä jalkapalloareenat (17 %)(ks. taulukko 3). Jalkapalloareenoiden kohdalla tulee huomioida, että Palloliitto nosti valtaosan tarpeista esille. Muiden kehityskohteiden kohdalla eri lajiliitot nostivat samoja kohteita esille. Lisäksi lajien harjoitteluolosuhteiden (13 %) perusparannukset koettiin tärkeiksi kehityskohteiksi. Urheiluolosuhteiden peruskorjaustarpeet olivat vastaajille kiireellisiä. Kaikkiaan 86 % vastauksista kohdistui vuosien väliin. Kuten uudisrakentamiskohteiden kohdalla kolmen merkittävimmän peruskorjaustarpeen kiireellisyys vain korostui ja niiden osalta vastauksista kohdistui vuosien välille 92 %. Peruskorjaustarpeita perusteltiin seuraavasti: Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 63 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 20 % Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 13 % Urheiluolosuhteen puute 5 %.
16 16 TAULUKKO 3. Lajiliittojen, urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten peruskorjaustarpeet ja monikäyttöisyys (n=151) URHEILUOLOSUHDE LAJILIITOT URHEILUAKATEMIAT VALMENNUSKESKUKSET YHTEENSÄ Lajien harjoitteluolosuhteet Monitoimiareena Sisäpalloiluareena Jalkapalloareena Vesiurheiluolosuhteet Rinne- ja freestyleolosuhteet Uintiolosuhteet Ampumarata Talviurheiluolosuhteet Yleisurheiluareena Pesäpalloareena Tennishalli/kenttä YHTEENSÄ Yhteensä lajiliitot listasivat 84 peruskorjaushanketta, joista 65 % liittyi harjoitteluolosuhteiden parantamiseen. Kilpailuolosuhteiden kehittämiseen kohdistui 35 % vastauksista. Molempien sekä harjoittelu- että kilpailuolosuhteiden kehittämiseen liittyi 45 % vastauksista. Monitoimiareenoiden peruskorjausta/monikäyttöisyyden kehittämistä esittivät Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Lentopalloliitto, Taekwondoliitto, Taitoluisteluliitto ja Tennisliitto (6/18 lajiliitosta). Puolestaan sisäpalloiluareenoiden parannukset nostivat esille Lentopalloliitto, Palloliitto, Salibandyliitto, Sulkapalloliitto sekä Voimisteluliitto (5/18). Lajiliittojen peruskorjaustarpeet hajaantuivat enemmän ympäri Suomea kuin uudisrakentamistarpeet, mutta edelleen pääkaupunkiseutu (23 %) ja suuret kaupungit (6 kpl, 45 %) keräsivät valtaosan vastauksista. Helsinkiin (10 %), Turkuun (10 %) ja Tampereelle (10 %) kohdistui eniten vastauksia. Lisäksi Jyväskylä, Espoo ja Oulu nousivat aineistosta esiin. Sisäpalloiluareenoiden peruskorjaustarpeet korostuivat jokaisessa suuressa kaupungissa. Urheiluolosuhteiden taso oli selkein perustelu peruskorjaustarpeille. Urheiluolosuhteiden sosiaali-, huolto- ja katsomotilat vaativat korjauksia. Lisäksi oheisharjoittelutilat sekä kisaolosuhteet olivat puutteellisia. Esimerkiksi Kallinkankaan ja Imatran latuverkostot vaativat kehittämistä, jotta niillä voidaan järjestää kv-kisoja. Porin, Lappeenrannan sekä Vaasan jäähallien (monitoimiareenat) saneeraukset koettiin tarpeellisiksi. Jalkapallo- ja yleisurheiluareenoilla oli lähes jokaisella peruskorjaustarpeita. Urheiluolosuhteiden monikäyttöisyyden kehittäminen peruskorjauksella oli toiseksi merkittävin perustelu. Selkeimmin esille noususivat jäähallien peruskorjaukset Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella monitoimiareenoiksi useiden lajien tarpeisiin. Jääkiekkoliitto esitti vuokrattavan monitoimilattian hankkimista juuri jäähallien monikäyttöisyyden edistämiseksi. Peruskorjauksilla pystyttäisiin vastaamaan sekä urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen että puutteeseen. Esimerkkeinä voidaan nostaa Keuruulla Puolustusvoimien vanhojen tilojen muuttamisen
17 17 ampumaurheilun tarpeisiin, pääkaupunkiseudulla on suuri tarve yleisurheilun ja voimistelun harjoitustiloille, Vuokatista puuttuu kv-mitat täyttävä latuverkosto, Turusta ja Jyväskylästä puuttuvat alajoustavalla kenttäpinnalla varustetut sisäpalloiluareenat sekä kv-mitat täyttäville uintiolosuhteille on kasvava tarve Etelä-Suomessa. Urheiluakatemiat kokivat tärkeimmiksi peruskorjauskohteeksi monitoimiareenat (9/14 urheiluakatemiasta), sisäpalloiluareenat (5/14) sekä lajien harjoitteluolosuhteet (5/14). Lisäksi yleisurheiluareenat (5/14) nousivat esille. Yleisurheilu-, jalkapallo-, jää-, rinne- ja freestyle- sekä uintiolosuhteet kaipasivat tason kehittämistä. Urheiluolosuhteiden peruskorjausten myötä turvallisuus paranisi sekä harjoitusmahdollisuudet kasvaisivat. Urheiluolosuhteiden monikäyttöisyyden kohdalla esiin nousivat oheisharjoittelu- ja palautumistilat useiden lajien käyttöön, monitoimiareenoiden alustat sekä tekonurmet. Sisäpalloiluhallien ja tekonurmien peruskorjaukset sekä kattaminen vastaisivat urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen. Monitoimiareenoiden peruskorjaustarpeen esille nosti 3/5 valmennuskeskusta. Lajien harjoitteluolosuhteet, sisäpalloiluareenat ja talviurheiluolosuhteet olivat 2/5 valmennuskeskuksen kehityskohteiden listalla. Urheiluolosuhteiden tason parannusta vaativat erityisesti lattiapinnoitteet. Korjausten myötä urheiluolosuhteiden turvallisuus, energiaratkaisut paranisivat sekä olosuhteiden käyttökustannuksia pystyttäisiin pienentämään. Monikäyttöisyyden kohdalla perusteltiin urheiluolosuhteiden käyttöä useiden lajien tarpeisiin sekä laji- ja oheisharjoittelun yhdistämisellä. Peruskorjauksilla pystyttäisiin vastamaan urheiluolosuhteiden kasvavaan tarpeeseen, esimerkiksi urheiluolosuhteiden ympärivuotinen käytettävyys ja ensilumenlatu Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten harjoitusvälineiden kehittämistarpeet Urheiluakatemioilta ja valmennuskeskuksilta kysyttiin harjoitusvälineiden kehittämistarpeita. Yhteensä kehittämistarpeita oli 73 kappaletta. Tarpeet luokiteltiin 5 eri kategoriaan: lajiharjoitteluvälineet (29 % vastauksista), oheisharjoitteluvälineet (19 %), seuranta- ja testausvälineet (23 %), harjoittelualusta (14 %) sekä muut (16 %). Harjoitteluvälineiden kehittämistarpeet koettiin kiireellisiksi, sillä 92 % vastauksista painottui vuosien välille. Harjoitusvälineiden tarvetta perusteltiin seuraavasti: Valmennuksen ja harjoittelun laadun parantaminen 52 % Testauksen ja seurannan kehittäminen 25 % Harjoitteluvälineet puuttuvat 12 % Muut 7 % Tyhjä 4 %.
18 18 Urheiluakatemioiden vastauksissa harjoitusvälineiden kehittämistarpeet jakaantuivat tasaisesti: seuranta- ja testausvälineet (6/14 urheiluakatemiasta), harjoittelualusta (6/14), lajiharjoitteluvälineet (5/14) ja oheisharjoitteluvälineet (5/14). Kun tarkastellaan urheiluakatemioiden vastauksia kokonaisuutena, lajiharjoitteluvälineet (24 %) sekä seuranta- ja testausvälineet (24 %) nousivat muiden edelle. Valmennuksen ja harjoittelun laadun kehittäminen koettiin tärkeimmäksi perusteluksi. Sitä pystyttäisiin parantamaan uusien laji- ja oheisharjoitteluvälineiden avulla: mm. uudet pelivälineet, pallotykit, aseet ja kuntosalitarvikkeet. Harjoittelualustojen uusiminen olisi myös avuksi: keinonurmet, voimistelukanveesit, ja taraflex-matot. Testauksen ja seurannan kehittäminen oli toiseksi merkittävin perustelu. Videopalautejärjestelmät, ylikuormituksen seuranta ja suoritusten fysikaalisten ominaisuuksien mittaaminen korostuivat. Lisäksi harjoitusvälineitä puuttui. Esimerkiksi puutteita oli erityisesti voimistelun tarpeissa: volttirata ja telinevoimistelukanveesi. Valmennuskeskukset nostivat tärkeimpinä kohteina lajiharjoitteluvälineet (4/5 valmennuskeskuksesta), oheisharjoitteluvälineet (4/5) ja seuranta- ja testausvälineet (3/5). Nämä keräsivät vastauksista 79 %. Lajiharjoitteluvälineissä esiin nostettiin pallotykit, ampumahiihdon ja melonnan harjoittelu ja oheisharjoitteluvälineissä voimaharjoittelu- ja taidonoppimisvälineistö. Harjoitusvälineiden kehittämistarpeita perusteltiin samoin kuin urheiluakatemioiden kohdalla.
19 Arvokilpailuolosuhteet Arvokilpailuolosuhteilla tarkoitetaan eri lajien aikuisten tai nuorten arvokilpailujen (EM tai ylempi taso) järjestämiseen vaadittavia olosuhteita. Kysymykseen vastasivat lajililiitot Kehittämistarpeet Arvokisaolosuhteiden kehittämistarpeita oli 19/28 lajiliitolla. Yhteensä lajiliitot nostivat esille 85 hanketta (ks. kuvio 4). Hankkeista 35 (41 %) oli uudisrakentamista, 28 (33 %) peruskorjausta ja 22 (26 %) käsitti molempia. Käsitys hankkeiden kustannuksista oli 11/19 lajiliitolla Hankekohtaisesti kustannukset olivat tiedossa 46 % vastauksista. Hankkeiden aikataulut jakautuivat tasaisesti. Vuoteen 2016 mennessä alkavia hankkeita oli 37 (44 %) ja sen jälkeisiä 35 (41 %). Aikataulu ei ollut tiedossa 13 (15 %) hankkeessa. Monitoimiareena Rinne-ja freestyleolosuhteet Jalkapallostadion 11 Ampumarata 10 Vesiurheiluolosuhteet 8 Sisäpalloiluareena Talviurheilustadion Yleisurheilustadion Uintiolosuhteet 5 Maasto KUVIO 4. Arvokisaolosuhteiden kehittämistarpeiden jakautuminen olosuhteittain (n=85) Lajiliittojen nostamia esimerkkejä Ampumahiihtostadion, Kontiolahti, uudisrakentaminen, 2016 eteenpäin Hiihtostadion, Lahti, peruskorjaus, 2016 eteenpäin FIS Rinne, parkki, Ruka, peruskorjaus, Rinteet, Levi, peruskorjaus, aikataulu avoinna Sisäpalloiluareena, Helsinki, uudisrakentaminen, 2016 eteenpäin
20 20 Sisäpalloiluareena, Turku, uudisrakentaminen, Keskusareena, Tampere, uudisrakentaminen, Jäähallit (monitoimiareena), Helsinki, Turku, Tampere, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Melonta- ja soutustadion, Kaukajärvi, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Purjehduskeskus, Helsinki, uudisrakentaminen, Olympiatadion, Helsinki, peruskorjaus, Jalkapalloareenat, Veikkausliigapaikkakunnat, peruskorjaus sekä uudisrakentaminen, Jalkapalloareena (Kansallisstadion), avoinna, uudisrakentaminen, avoinna Ulkouimala, Leppävaara, uudisrakentaminen, Arvokilpailuolosuhteet paikkakunnittain Tärkeimmiksi huippu-urheilukohteiksi koettiin monitoimiareenat (7/19 lajiliitosta), sisäpalloiluareenat (5/19), yleisurheilustadionit (3/19). Lisäksi Kuusamo (Ruka) nousi aineistosta esille rinne- ja freestyleolosuhteiden osalta. Jääkiekkoliitto, Lentopalloliitto, Koripalloliitto, Painiliitto, Ratsastajainliitto, Taitoluisteluliitto ja Urheiluliitto nostivat monitoimiareenoiden tarpeen. Sisäpalloiluareenoiden kehittämistä esittivät Lentopalloliitto, Koriapalloliitto, Painiliitto, Sulkapalloliitto ja Voimisteluliitto. Yleisurheilustadionin (Olympiastadion) peruskorjaustarpeeseen vastasivat Maastohiihto ry, Palloliitto ja Urheiluliitto. Vastaukset arvokisaolosuhteiden kehittämisestä jakautuivat yhteensä 30 paikkakunnalle. Eniten kehittämistarpeita ja halua oli panostaa pääkaupunkiseutuun, jonne painottui 32 % vastauksista. Kaupungeista eniten kehittämishalua kohdistui Helsinkiin (19 %). Helsingin lisäksi Espoon, Tampereen, Turun sekä Lahden olosuhteita haluttiin kehittää monipuolisimmin (5 eri olosuhdetta jokaisessa). Yhteensä 53 % vastauksista kohdistui näihin kaupunkeihin. Arvokisojen kehittämistarpeet perustuivat yleisimmin lajiliittojen strategiaan. Arvokisojen kehittämistarpeita perusteltiin seuraavasti: Urheiluolosuhteen taso ei riittävä 53 % Urheiluolosuhteen määrä ei riittävä 24 % Urheiluolosuhteen puute 14 % Urheiluolosuhteen monikäyttöisyyden kehittäminen 8 % Yleisimmin (67 %) urheiluolosuhteiden tason kehittäminen edellytti peruskorjausta ja/tai yhdistettynä uudisrakentamiseen. Esimerkiksi olosuhteet eivät täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia kisojen järjestämiseen, taso oli turvallisuusriski ja sosiaalitiloissa sekä oheispalveluissa koettiin puutteita. Urheiluolosuhteen tarvetta perusteltiin mm. ammuntapaikkojen sekä purjehduspaikkojen tarpeella pääkaupunkiseudulla, harjoitushallien rakentamistarpeella jääkiekon ja taitoluistelun tarpeisiin sekä
21 21 uintiolosuhteiden kehittämistarpeella Lahteen ja Turkuun. Urheiluolosuhteiden puutteesta esille nousivat kansainväliset mitat täyttävän palloiluhallin puuttuminen Helsingistä ja Turusta, freestyleolosuhteiden puute Etelä-Suomesta sekä avattavalla katolla toimivan jalkapalloareenan puute. Urheiluolosuhteen tarve edellytti 70 % tarpeista ja puute 75 % tarpeista uudisrakentamista. Urheiluolosuhteiden monikäyttöisyys korostui jäähallien muuttamisena monitoimiareenoiksi. Monikäyttöisyys edellytti sekä peruskorjausta että uudisrakentamista. Yhteensä 10 lajiliittoa nostivat monitoimiareenat (jäähallit) liitolleen tärkeäksi arvokisaolosuhteeksi. Nämä lajiliitot olivat Judoliitto, Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Lentopalloliitto, Painiliitto, Ratsastajainliitto, Salibandyliitto, Taitoluisteluliitto, Tennisliitto ja Urheiluliitto Arvokilpailusuunnitelmat Vuonna /46 (80 %) lajiliitosta piti realistisena hakea tai järjestää arvokisoja/suurtapahtumia vuoteen 2020 mennessä. Neljä vuotta myöhemmin 29/31 (94 %) lajiliittoa piti haku- ja järjestämismahdollisuutta realistisena. Yleisimmin lajiliitoissa kisahakujen suunnitelmia pystyttiin arvioimaan 1-5 vuotta eteenpäin. Sekä vuosina 2008 että 2012 noin puolet lajiliitoista vastasi, että arvokisojen hakemis- ja järjestämissuunnitelmat ulottuvat enimmillään 5 vuoden päähän kyselyn mukaan arvokisojen haku- ja järjestämissuunnitelma oli 15/28 lajiliitolla. 24/28 lajiliittoa oli hakemassa ja/tai järjestämässä arvokisoja vuoteen 2022 mennessä. Järjestämässä arvokisoja oli 20/28 ja hakeamassa 16/28 lajiliittoa. Neljä lajiliittoa ei ollut tällä hetkellä kiinnostunut arvokisojen järjestämisestä. Kaukalopallo- ja Ringetteliitolla, Koripalloliitolla, Pesäpalloliitolla sekä Tennisliitolla ei ollut arvokisasuunnitelmia lähitulevaisuudessa. TAULUKKO 4. Myönnetyt ja haussa olevat arvokisat 2013 (Myönnetut, n=52; Haku, n= 45) MYONNETYT (kpl / %) HAKU (kpl / %) Aikuiset % % Nuoret % % YHTEENSÄ % % TAPAHTUMAN TYYPPI MM-Kisa 8 15 % % EM-Kisa 8 15 % % Maailman Cup % 9 20 % Muut % % Myönnetyistä ja hakuvaiheessa olevista kisoista valtaosa oli aikuisten kisoja. Maailman cup tapahtumia oli eniten myönnetyistä kisoista (50 %). Muihin tapahtumiin kuuluivat mm. arvokisakarsinnat ja Eurooppa cup kisat sekä vetaraanien ja opiskelijoiden kisat. Hakuvaiheessa olevat arvokisat
22 22 jakaantuivat tapahtumatyypeittäin tasaisemmin kuin jo myönnetyt (ks. taulukko 4). Myönnetyt arvokisat painottuivat vuosille 2013 (19 %), 2014 (44 %) ja 2015 (17 %). Hakuvaiheessa olevista kisoista osui vuosille % (ks. kuvio 5). Eniten arvokisoja oli myönnetty Ski Sport Finlandille (13, joista 10 mmc), Maastohiihto ry:lle (8, joista 6 mmc) sekä Jääkiekkoliitolle 4 (kaikki MM). Golfliitolla ja Yleisurheiluliitolla oli 7 kisaa haussa ja Ski Sport Finlandilla Myönnetty (52) Haku (45) KUVIO 5. Myönnetyt ja haussa olevat arvokisat vuosittain (Myönnetut, n=52; Haku, n= 45) Myönnettyt ja haussa olevat arvokisat jakutuivat yhteensä 19 eri paikkakunnalle. Yhteensä 21/97 (22 %) arvokisasta tapahtumapaikka oli avoinna. Myönnetyt (52) arvokisaa jautuivat 17 eri paikkakunnalle, joista suosituimmat olivat Kuusamo (Ruka) 11, Tampere 7, Kittilä (Levi) 6 ja Helsinki 5 tapahtumaa. Jo myönnetyistä kisoista viiden tapahtumapaikka oli vielä avoinna. Vielä hakuvaiheessa olevat 45 arvokisaa jakautuivat 9 eri paikkakunnalle. Suuri osa (16) arvokisoista oli ilman varmaa tapahtumapaikkaa. Suosituimmat tapahtumapaikat olivat Helsinki 10 ja Kuusamo (Ruka) 6 tapahtumaa. Tulevia arvokisoja: Miesten golfin joukkue EM-kilpailut Hämeenlinnassa 2014 Karaten EM-kilpailut Tampereella 2014 Painin EM-kilpailut Vantaalla 2014 Purjehduksen (luokat 49er ja FX) EM-Kilpailut Helsingissä 2014 Ampumahiihdon MM-Kisat Kontiolahdella 2015
23 23 Naisten Salibandyn MM-Kisat Tampereella 2015 Hiihdon MM-Kisat Lahdessa 2017 Naisten jääkiekon MM-Kisat 2019 avoinna Hakuesimerkkejä: Purjehduksen (luokka RSx) EM-Kilpailut Helsingissä 2014 Rullakiekon MM-kisat Tampereella 2015 Hiihtouunnistuksen ME-kisat Imatralla 2016 Lentopallon EM-kisat Tampere/Helsinki 2017 Taitoluistelun MM-kisat Helsingissä 2017 Salibandyn MM-kisat 2018 avoinna Jalkapallon EM-kisat Helsinki 2020 Yleisurheilun MM/EM-kilpailut Helsingissä vuoden 2020 jälkeen Jääkiekon MM-kisat avoinna
24 24 5 KESKEISET TULOKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET Huippu-urheilun olosuhdetarveselvitys toteutettiin kesän ja syksyn 2013 aikana Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön olosuhdevaliokunnan toimeksiannosta. Kyselyt lajiliitoille, urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille tuottivat tietoa olosuhdetarpeista. Keskeisiä tuloksia olivat: 1. Harjoitusolosuhteiden kehittämistarve (78 % liittyi uudisrakentamis- ja peruskorjaustarpeisiin). Puolestaan monitoimiareenat (65 % vastaajista) ja sisäpalloiluareenat (49 %) sekä lajikohtaiset harjoittelupaikat (43 %) nousivat urheiluolosuhteittain tarkasteltaessa esille. Suurin osa hankeista sijoittui kasvukeskuksiin. 2. Valtaosaa hankkeista pidettiin kiireellisinä. Uudisrakentamishankeista 64 % ja peruskorjaushankkeista 86 % kohdistui vuosille Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten valmennus- ja harjoitteluvälinetarpeissa esiin nousivat 1. lajiharjoitteluvälineet (29 % vastauksista), 2. oheisharjoitteluvälineet (19 %), 3. seuranta- ja testausvälineet (23 %) % lajiliitoista oli hakemassa ja/tai järjestämässä arvokisoja vuoteen 2022 mennessä. Arvokisaolosuhteista korostuivat monitoimiareenat ja sisäpalloiluareenat. Kyselyjen tulosten ja olosuhdevaliokunnan linjausten lisäksi vähintään yhtä olennaista on työ olosuhde käsitteen laajentamiseksi sekä eri tahojen ehdottamien kehittämishankkeiden toteutuksen seuranta. Suomalaisen huippu-urheilun muutoksen lähtökohdaksi on asetettu urheilijakeskeisyys (ks. Sanoista teoiksi 2010; Huippu-urheilun muutosryhmän raportti 2012). Nykyiset liikuntarakentamisen strategiat ja tukipolitiikat eivät vielä tunnista huippu-urheilun uusia linjauksia. Nykyisessä liikuntapaikkarakentamisen tukipolitiikassa huippu-urheilun olosuhteilla tarkoitetaan lähinnä kv. arvokilpailuihin liittyviä valtakunnallisia olosuhteita, joita on 2000-luvulla tuettu noin 4-6 prosentilla valtion liikuntapaikkarakentamisen kokonaisuudesta. Uusien tulkintojen mukaan huippu-urheilun olosuhdetyö kattaa koko urheilija polun, eli lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheet. Lisäksi olosuhteiden kehittämistyössä huomioidaan fyysisen ympäristön lisäksi käytettävyys, välineet, saatavuus sekä olosuhteisiin tai niiden läheisyydestä löytyvät valmennuksen asiantuntija- ja tukipalvelut. Toteutuessaan uudet linjaukset vaikuttavat merkittävästi nykyistä laajemmin liikunnan ja urheilun olosuhteisiin. Liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa vaikuttamistyön tulisi ulottua aina maankäytön suunnittelusta varsinaiseen rakentamisprosessiin. Tässä työssä paikallinen taso (kunta ja urheilutoimijat) tarvitsevat tukea valtakunnalliselta ja alueelliselta tasolta. Nykyisen liikuntapaikkarakentamisen linjausten mukaisesti alueviranomaiset tekevät päätökset oman alueensa liikuntapaikkojen rakentamishankkeista, joiden kustannusarvio on alle Tähän saakka huippu-urheiluhankkeet ovat olleet suuria ns. valtakunnallisia hankkeita, joihin alueviranomaiset ovat antaneet lausuntoja. Jatkossa on odotettavissa, että useampi alueellinen hanke liittyy myös huippuurheiluun.
25 25 Liikuntapaikkarakentamisen seurantaa toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä alueviranomaisten toimesta. Ministeriö julkaisee rahoituspätökset nettisivuilla ja vuosittain ilmestyvässä Liikuntatoimen tilastoja julkaisussa esitetään liikuntapaikkarakentamisen tunnuslukuja. Näissä tilastoissa huippu-urheiluhankkeet ovat olleet esillä vaihtelevasti. Kokonaiskuvaa toteutetuista huippuurheiluhankkeista on vaikea muodostaa nykyisten tilastojen kautta. Alueviranomaiset seuraavat luonnollisesti oman alueensa rakentamishankkeita ja lisäksi toteuttavat säännöllisesti peruspalvelukyselyä alueella. Peruspalvelukyselyyn on liittynyt kysymyksiä myös liikuntapaikoista (käyttöpolitiikka, käytettävyys, korjaustarve). Olosuhdevaliokunnan mielestä urheiluolosuhteiden kehittämisen yhteydessä tulee jatkossa myös tarkastella enemmän urheiluolosuhteiden käyttöastetta. Esimerkiksi koulujen liikuntasalit pitäisi pystyä ottamaan paremmin huomioon ja hyötykäyttöön urheilijan polulla. (ks. Ruokonen, Norra & Polari 2013.) Lisäksi on otettava huomioon se, että Suomeen ei ylipäätään tarvitse tai pysty rakentamaan kaikkia huippu-urheilun olosuhteita. Tässä kohtaa esille nousevat ulkomaiset harjoitteluolosuhteet ja niiden hyödyntäminen. Nykypäivänä teknologiset ratkaisut kehittävät huippu-urheilun olosuhteita edelleen ja Suomi voi olla tällä saralla globaali edelläkävijä. Huippu-urheilun olosuhteiden seurannan kohdalla tulisi ensisijaisesti ratkaista se, että toteutetaanko seurantaan osana ministeriön ja alueiden järjestelmiä vai ottaako olosuhdevaliokunta vankempaa roolia seurannassa. Lisäksi on syytä huomioida, että Suomessa on olemassa valtakunnallinen liikuntapaikkarekisteri (LIPAS), jonka hyödyntäminen em. tarkoituksiin olisi syytä selvittää.
26 26 LÄHTEET Huippu-urheilun muutosryhmän raportti Suomalaisen huippu-urheilun muutos: urheilijan polun osaamisella, yhteistyöllä ja intohimolla parhaaksi Pohjoismaaksi Loppuraportti. Huippu-urheilun muutosryhmä. Helsinki: Suomen Olympiakomitea. Kokkonen, J Valtio liikuntarakentamisen linjaajana. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 165. OKM Myönnetyt avustukset liikuntapaikkarakentamiseen Viitattu amishankkeet?lang=fi. OKM Myönnetyt avustukset liikuntapaikkarakentamiseen Viitattu amishankkeet?lang=fi. OKM. 2012a. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille Viitattu stamiskustannusten_rahoitussuunnitelma_13-16.pdf. OKM. 2012b. Myönnetyt avustukset liikuntapaikkarakentamiseen Viitattu amishankkeet?lang=fi. OKM. 2012c. Liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeiden ja vapaa-aikatilojen rahoitussuunnitelma vuosille Viitattu amishankkeet?lang=fi. OKM. 2013a. Liikuntatoimi tilastojen valossa: perustilastot vuodelta Helsinki: Opetusministeriön julkaisuja 2013:2. OKM. 2013b. Myönnetyt avustukset liikuntapaikkarakentamiseen Viitattu amishankkeet?lang=fi. OKM. 2013c. Liikuntapaikat. Viitattu OPM Liikuntapaikkarakentamisen suunta asiakirja. Helsinki: Opetusministeriön julkaisuja 2008:45.
27 27 Ruokonen, R., Norra, J. & Polari, A Koulujen liikuntasalien käyttö vapaa-ajan harrastetoiminnassa valtakunnallinen selvitys. Helsinki: Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry. Sanoista teoiksi Huippu-urheilutyöryhmän ajatuksia suomalaisen huippu-urheilun kehittämiseksi. Huippu-urheilun strategiatyöryhmän mietintö, yhteenveto. Urhean kehittämishanke Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. Julkaisematon lähde. Valtion talousarvioesitykset Viitattu =2013&lang=fi.
Selvitys huippu-urheilun olosuhdetarpeista
Selvitys huippu-urheilun olosuhdetarpeista KÄYTTÖRAPORTTI Timo Manninen & Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2013 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...3 2 HUIPPU-URHEILUN OLOSUHDETARPEET...4
LisätiedotLAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015
LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,
LisätiedotSelvitys suurtapahtumien olosuhde-edellytyksistä
1 Liikuntapaikkarakentaminen osana suurtapahtumastrategiaa Selvitys suurtapahtumien olosuhde-edellytyksistä Järjestöpäivät 23.9.2008 Hämeenlinna Suunnittelija Karoliina Luoto SLU 2 Lähtökohta SLU yhdessä
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
Lisätiedotperustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2013-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
LisätiedotKansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu
Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista
Lisätiedothuippu-urheilunmuutos.fi
EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin
LisätiedotValtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset
Valtion liikuntapaikkarakentamisen linjaukset Koulutuspäivät jäähallien ja ulkojäiden huoltajille 30.10.2014 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto, M. Huhtala, OKT-vastuualue 30.10.2014 1 LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSSUUNNITELMAN KAUTTA VALTIONAVUSTUSHANKKEEKSI RAHOITUSSUUNNITELMAT Liikunnan koulutuskeskukset joulukuu Kunnalliset ja yksityiset hankkeet
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotLiikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset
Ampumaradat rakennemuutoksessa seminaari 8.3.2013 Helsinki Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Ilpo Piri Uudenmaan ELY keskus 1 Liikuntapaikoista: - Koko maassa n. 29.000 rakennettua liikuntapaikkaa
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2016-2019
LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI - Opetus-ja kulttuuriministeriö Nuoriso-ja liikuntapolitiikan osasto 27.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMIN1STER1Ö Liikuntapaikkojen ja niihin
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat
LisätiedotURHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN
URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio
LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 27 800 000 800 000 Helsinki
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotYhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä
Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.
LisätiedotRahoitussuunnitelma on pohjana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntäessä valtionavustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin vuonna 2018.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille - Opetus-ja kulttuuriministeriä on opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotMENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN
MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotPääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian yläkouluverkoston opinto-ohjaajien tapaaminen Urheilumuseo, Olympiastadion 6.10.2015 Ohjelma 13:00 Tilaisuuden avaus 13:10 Pääkaupunkiseudun
LisätiedotVALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA
VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja
LisätiedotMENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN
KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:
LisätiedotOhjeet liikuntapaikkojen perustamishankkeita koskevien asioiden käsittelystä ja rahoitussuunnitelmaehdotuksien valmistelusta vuodelle 2019
Ohje 1 (4) Opetus- ja kulttuuritoimi 22.11.2018 Jakelun mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön ohje OKM/3/611/2018/16.11.2018 Ohjeet liikuntapaikkojen perustamishankkeita koskevien asioiden käsittelystä
LisätiedotLiikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro
Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro Tampere, 15.3.2013 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö
LisätiedotValtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007
Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä
LisätiedotStrategia 2014-2017 Versio 1.0
Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio
LisätiedotSisällys. 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa. 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila
Maastohiihdon ajankohtaiset Eero Hietanen Maastohiihdon valmennuspäällikkö Sisällys 1. Maastohiihdon nykytilan arviointia, missä ollaan ja mihin olemme menossa 2. Hiihdon valmennusjärjestelmän tavoitetila
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotSuomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA
Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 27.4.2016 Menestyssuunnitelman sisältö Muutoksen tarve ja tekijät Missio, visio ja lupaukset 2020 Seuraavat yhteiset loikkamme Yhteisen
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
LisätiedotHuippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU
Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotTalousarvioesitys Liikuntatoimi
90. Liikuntatoimi S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.
LisätiedotLiikuntalain uudistus
Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotOLYMPIAKOMITEAN OLOSUHDETYÖN SUUNTAVIIVAT
OLYMPIAKOMITEAN OLOSUHDETYÖN SUUNTAVIIVAT JOHDANTO Liikunnan ja urheilun olosuhteilla tarkoitetaan ensisijaisesti sitä fyysistä ympäristöä, jossa liikuntaa ja urheilua toteutetaan. Liikuntapaikat ja ympäristöt
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikuntalautakunta LJ/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2012 1 (6) 127 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto koskien Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kutsua Urhea-säätiön perustajaksi HEL 2012-008331 T 00 01 06 Päätös
LisätiedotSPORT PÄIJÄT-HÄME Visiona on tehdä maakunnasta urheilijan polun edelläkävijä Suomessa. Simo Tarvonen
SPORT PÄIJÄT-HÄME Visiona on tehdä maakunnasta urheilijan polun edelläkävijä Suomessa Simo Tarvonen 01.09.16 HUY:n toimenpiteet vuodelle 2016 Urheiluakatemiaohjelma 1. Tehostamme urheilijan päivittäisharjoittelun
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000
LisätiedotAjankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta
Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
Lisätiedothuippu-urheilunmuutos.fi
Urheiluakatemiakiertue 2012 Kiertueaikataulu Kotka 25.1. Lappeenranta 26.1. Turku 30-31.1. Tampere 2-3.2. Savonlinna 7-8.2. Joensuu 8-9.2. Kuopio 9-10.2. Kouvola 15-16.2. Lahti 16-17.2. Helsinki 27-28.2.
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry
LisätiedotNURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset
NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY 07 Tulokset TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastanneet seurat Seuratyyppi Klaukkalan Kiri Ry Klaukkalan NMKY ry Kurra Hockey ry Nurmijärven Hiihtoseura ry Nurmijärven Jalkapalloseura
LisätiedotValmennuskeskusarviointi
Valmennuskeskusarviointi Jari Lämsä & Ari Nummela 16.3.2012 Arviointitehtävä Urheiluopistojen valmennuskeskusten arviointihankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisesta valmennuskeskustoiminnasta
LisätiedotLiikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi. tekniset asiakirjat
Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustus ja päätösprosessi Hakemus, hankesuunnitelma ja tekniset asiakirjat Jalkapallon olosuhdepäivät 6.11.2012 Krister Strandberg, Sixten Wackström 6.11.2012 1 Hakemus-,
LisätiedotJari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen
Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen
LisätiedotUrheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi. Jari Lämsä
Urheiluakatemiaohjelma paikallisen kehittämisen tukena / arviointi Jari Lämsä 5.2.2014 Akatemioiden tunnusluvut 2012 LÄHDE: Valtionavustushakemukset 2012 URHEILIJAT KPL 1. TASO 221 2. TASO 1373 3. TASO
LisätiedotRahoitussuunnitelma on pohjana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntäessä valtionavustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin vuonna 2019.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2019 2022 Opetus- ja kulttuuriministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotRahoituksen tukikeinot
Rahoituksen tukikeinot Liikkuva koulu kiertue Vaasa 22.11.2012 Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan ELY, Vaasa Pohjanmaa ELY-keskus: Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri työllisyyden edistäminen,
LisätiedotFyysisen valmennuksen olosuhteiden luominen
Fyysisen valmennuksen olosuhteiden luominen LTS, Valmennuksen extra päivä 21.3.2015 Asko Härkönen Kisakallion Urheiluopisto Urheilun suorituspaikat Suomessa Valtion liikuntaneuvoston liikuntapaikka rakentamisen
LisätiedotLajien ja alueiden seurakehittäjät Huippu-urheiluseuratoiminta
Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja,
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotSuomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu
Suomalaisen yhteiskunnan aikakaudet ja urheilu Tietoyhteiskunta Viihdeurheilu Teollisuusyhteiskunta Ammattimainen joukkueurheilu Maatalousyhteiskunta Aatteellinen yksilöurheilu Kv. katto-organisaation
LisätiedotUrheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma
Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten yhteinen toimintasuunnitelma Valitut akatemiat ja valmennuskeskukset muodostavat kokonaisuuden ja toimivat yhteisen toimintasuunnitelman ja resurssin alaisuudessa.
LisätiedotJÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET
JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen
LisätiedotMenestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden
Lisätiedotfjlriu\^ iv.\ Opetus-ja kulttuuriministeri Sah.hi Grahn-La^sonen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIO Liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma vuosille 2017-2020 Opetus-ja kulttuuriministeriö on opetus-ja kulttuuritoimen
LisätiedotUrheiluakatemioiden olosuhdetilanne. kysely Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman urheiluakatemioille
Urheiluakatemioiden olosuhdetilanne kysely Olympiakomitean ohjelman urheiluakatemioille Urheiluakatemioiden olosuhdetilanne kysely Olympiakomitean ohjelman urheiluakatemioille 2017 Teksti: Maarit Nieminen
LisätiedotSEMINAARI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA SÄÄTYTALO 14.5.2012. Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntayksikkö
SEMINAARI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESTA SÄÄTYTALO 14.5.2012 Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikuntayksikkö OKM:N LIIKUNTAPAIKKAPOLITIIKKA Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden
Lisätiedotviio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä.
Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Yhdistyksen ylimääräinen kokous 206.206 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:,\ Ä varsinaista
LisätiedotValtionavustushakemuksen liiteasiakirjoista hallinto ja rahoitus
Valtionavustushakemuksen liiteasiakirjoista hallinto ja rahoitus Liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelma ja valtionavustus koulutustilaisuus Tampere 29.9.2016 Ismo Myllyaho Yksikön päällikkö Opetus-
LisätiedotTalousarvioesitys Liikuntatoimi
90. Liikuntatoimi S e l v i t y s o s a : Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt.
LisätiedotUusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon
LisätiedotMAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA
MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYS YLEISÖKYSELYN TULOKSIA 07.02.2017 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 07.02.2017 1 1.
Lisätiedot::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Huippu- urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN
LisätiedotLapin aluehallintovirasto
Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. HUS Taina Liukkonen
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS Taina Liukkonen PÄÄKAUPUNKISEUDUN HYVINVOINTIMESSUT 2014 TAPAHTUMAN TUOTTAMINEN Tapahtuman pohjana olisi kuusi vuotta Pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:n yhteistyönä
LisätiedotKasva urheilijaksi aamukahvit
Kasva urheilijaksi aamukahvit 1.10.2015 Alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten prosessi toimenpiteet 2016 valittu miltä näyttää lajien toiminnan kannalta? Reijo Ruokonen, Laura Tast Kuulumiset Lasten
LisätiedotOlympiakomitea. Toiminnan suuntaviivat Kevätkokous
Olympiakomitea Toiminnan suuntaviivat 2019 Kevätkokous 19.6.2018 Toimintasuunnitelma 2019 Suuntaviivat 2019 Toimintasuunnitelma 2019 Työstöä yhdessä Kevätkokous 19.6. Työstöä yhdessä Syyskokous 24.11.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) 386 Lainan myöntäminen Stadionsäätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen
LisätiedotEspoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 28 290 000 700 000. Helsinki / Urheiluhallit Oy Malmin uimahallin peruskorjaus 1 908 000 480 000
LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011-2014 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta- Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Askola / perustettava
LisätiedotUrheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,
LisätiedotUrheilu yhteiskunnassa
Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,
LisätiedotSisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.
LisätiedotHuippu-urheilun arviointi:
Huippu-urheilun arviointi: Urheilija- ja verkostokyselyt Jari Lämsä, Maija Puska, Kaisu Mononen & Jarmo Mäkinen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sisäinen arviointi Arviointikysymys: Miten
LisätiedotJoukkuelajit suurin liikuttaja?
Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotJoukkuelajit suurin liikuttaja?
Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta
LisätiedotLIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA. Minna Paajanen & Mauri Peltovuori
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA Minna Paajanen & Mauri Peltovuori Käsitys nykytilasta hutera Kokonaisarvio liikunnan olosuhteista eri lajien näkökulmasta huomioiden harrastus, valmennus ja huippu urheiluolosuhteet
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) MK Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 1 215 000 Suomen Aikidoliitto ry 160 000 Suomen Amerikkalaisen
LisätiedotLiikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset
Liikuntatoimen keskeiset kehittämiskohteet ja haettavat valtionavustukset Sivistystoimenjohdon foorumi, 11.3.2014, Tampere Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Vaasa
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotJÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN
JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen
LisätiedotAlueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle. Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus
Alueellinen yhteistyö: uudet haasteet alueelliselle AmKesu-työskentelylle Helsingin AmKesu-tilaisuus 26.11.2014 Opetushallitus kommenttipuheenvuoro rehtori Juha Ojajärvi Haasteet alussa Perusajatus AmKesussa
LisätiedotYläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä
Yläkoulutyön kehittäminen Olympiakomiteassa Yläkouluseminaari 17.3.2016, Jyväskylä HUY:n toimenpiteet vuodelle 2016 Urheiluakatemiaohjelma 1. Tehostamme urheilijan päivittäisharjoittelun valmennusprosesseja
LisätiedotLIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2003
LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2003 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 200 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon
LisätiedotSINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0
SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu
LisätiedotEsteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkojen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liikuntapaikkjen perustamishankkeiden rahitussuunnitelma vusille - Opetus-ja kulttuuriministeriö n petus-ja kulttuuritimen rahituksesta annetun lain (1705/2009) 42 :n perusteella
LisätiedotHUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,
LisätiedotVALMENTAJAKYSELY 2009
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1284 V Lainan myöntäminen Stadion-säätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen HEL 2012-000290 T 02 05 03 00 Päätös päätti
Lisätiedot