Sovellusalue- ja suunnittelumallit Domain Model, Design Model

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sovellusalue- ja suunnittelumallit Domain Model, Design Model"

Transkriptio

1 Sovellusalue- ja suunnittelumallit Domain Model, Design Model Luento CSM14101 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1

2 Oppimistavoitteet Sovellusalueen mallintaminen Tietomalli, invariantit, toiminnalliset skenaariot Suunnittelun mallintamisen perusteet Komponentit, konnektorit, rajapinnat ja portit Suunnittelumalli Rajapintamalli, sisärakennemallit Ohjelmistoarkkitehtuurit 2

3 Esimerkkiohjelmisto Yinzer 1 Yinzer on internetissä toimiva sosiaalisen median palvelu, joka tarjoaa jäsenilleen työhön liittyvää verkostoitumista ja työpaikkailmoittelua Pittsburghin alueella. Jäsenet voivat lisätä toisia palvelun jäseniä kontakteihinsa, julkaista työpaikkailmoituksia, ehdottaa jotain kontaktiaan avoimeen työpaikkaan ja vastaanottaa sähköpostiilmoituksia itselleen sopivista työpaikoista. 1 Yinzer = slanginimitys henkilölle, joka on kotoisin Pittsburghista (PA, U.S.A.) Ohjelmistoarkkitehtuurit 3

4 SOVELLUSALUEMALLI Ohjelmistoarkkitehtuurit 4

5 Sovellusaluemallin käyttö Sovellusaluemallinnuksen tehtävä on varmistaa, että toteutettavan ohjelmiston kannalta oleelliset sovellusalueen piirteet on ymmärretty oikein Tuloksena suppeampi malli kuin koko liiketoiminnan mallinnuksessa (business modelling), jonka tarkoitus on kattavasti kuvata jonkin yrityksen liiketoiminnan tavoitteet ja päätöksentekoprosessit (-> enterprise architecture, kokonaisarkkitehtuuri*) Liiketoimintamallin perusteella voidaan päättää, mitä liiketoiminnan prosesseja automatisoidaan, ja sovellusaluemallin avulla kuvataan automatisoitavan osuuden piirteet * Kokonaisarkkitehtuurista on kurssilla vierailuesitelmä ja Ohjelmistoarkkitehtuurit 5

6 Sovellusaluemallin käyttö Sovellusaluemalli auttaa pitämään ohjelmistototeutukseen liittyvät suunnittelupäätökset erillään sovellusalueen käsitteistä (vastaavuussuhde) Suhteellisen yksinkertaisia sovellusaluemalleja voidaan käyttää kommunikoinnissa sovellusalueen asiantuntijoiden (ja asiakkaiden) kanssa tuloksellisemmin kuin suunnittelumalleja Mallin pohjalta rakentuu yhteinen kieli ohjelmistokehittäjien ja sovellusasiantuntijoiden välille Ohjelmistoarkkitehtuurit 6

7 Sovellusaluemallin käyttö Sovellusaluemalleista on eniten hyötyä järjestelmissä, joiden sovellusalue on suhteellisen monimutkainen ja jota kehittäjät eivät vielä hallitse Esimerkiksi laiteajureiden (device driver) kehittäjillä on tyypillisesti paljon teknisiä haasteita ja hankalia laatuvaatimuksia toteutustyössä, mutta sovellusalue on suhteellisen suppea Sovellusaluemallista on heille vähemmän hyötyä He ovat usein itse alueen parhaita asiantuntijoita Ennen pitkää projektissa kuin projektissa tulee kuitenkin vastaan ongelma, jossa sovellusaluemalli voi auttaa Sovellusalueen puutteellinen ymmärtäminen on monien ITprojektien epäonnistumisen perimmäisiä syitä Ohjelmistoarkkitehtuurit 7

8 Epäilyksiä Sovellusalue on jo tunnettu miksi mallintaa sitä? Näin osittain onkin, ainakin kuumilla uutuusaloilla, mutta tylsät business-jutut voivat olla huonosti ymmärrettyjä, missä piilee riski Sovellusalue on niin simppeli, ettei sitä kannata mallintaa Ymmärtävätkö kehittäjät ja käyttäjät käyttäjien tarpeet varmasti samalla tavalla? Ohjelmistoarkkitehtuurit 8

9 Epäilyksiä Sovellusalue on yhdentekevä arkkitehtuurin suunnitteluratkaisujen kannalta Järjestelmien integroinnissa tulee tilanteita, joissa integroitavien (osa-)järjestelmien erilaiset tulkinnat samoista sovellusalueen käsitteistä johtavat yhteensopivuusongelmiin. Myös arkkitehtuurit ovat tällöin yleensä yhteensopimattomia. On jonkun toisen homma määritellä vaatimukset Ehkä, mutta näillä henkilöillä ei välttämättä ole ymmärrystä, mitkä asiat voivat aiheuttaa ongelmia arkkitehtuurin kannalta, ja heitä joutuu joka tapauksessa muutenkin avustamaan Ohjelmistoarkkitehtuurit 9

10 Epäilyksiä Sovellusalueen oppi parhaiten vähitellen, koodatessa Varmasti näin on, kaikissa tilanteissa tämä ei vain ole mahdollista, esimerkiksi evaluoitaessa valmiita ohjelmistoja integroitavaksi osaksi isompaa järjestelmää Suurissa projekteissa yksittäisten kehittäjien käsitykset sovellusalueesta voivat haitallisesti erkaantua Sovellusaluemallinnus on itseään ruokkiva prosessi, joka ei lopu koskaan (analysis paralysis) Tämä on todellinen riski! Ohjelmistoarkkitehtuurit 10

11 Analysis paralysis Paras lääke tähän tautiin on miettiä ensin, mihin sovellusalueeseen liittyviin kysymyksiin todennäköisesti tarvitaan vastauksia suunnittelu- ja toteutustyön aikana Kun vastaukset on saatu, mallinnus voidaan lopettaa Kysymykset riippuvat projektin riskeistä, tyypillisiä ovat käytettävyyteen ja yhteensopivuuteen (interoperability) liittyvät riskit On nähtävä, milloin mallinnuksen jatkamisesta ei enää saada lisäarvoa verrattuna muihin aktiviteetteihin - esimerkiksi prototyypin tekemiseen Ohjelmistoarkkitehtuurit 11

12 Sovellusaluemallin osat Tietomalli (Information model) Invariantit ja rajoitteet (Invariants, constraints) Tilannekuva (snapshot) Toiminnallinen skenaario (functionality scenario) Ohjelmistoarkkitehtuurit 12

13 Tietomalli Helpoimmin tehtävä ja kaikkein hyödyllisin sovellusaluemallin osa, joka määrittelee sovellusalueen asiat ja niiden väliset suhteet Tietomalli voidaan määritellä tekstuaalisesti (ikään kuin sanastona) tai graafisesti UMLkaavioina (käsite- eli luokkakaaviot) UML:n käytössä noudatettava pidättyvyyttä, että myös sovellusalueen asiantuntijat ymmärtäisivät ne (SME = subject matter expert) Tarkoitus on kuvata sovellusaluetta, ei suunnitteluratkaisuja! Ohjelmistoarkkitehtuurit 13

14 Tekstimuotoinen tietomalli Tyyppi Ad (mainos) Company (yhtiö) Contact (kontakti) Employment (työsuhde) Job (työ, toimi) Job Match (rekrytointiehdotus) Person (henkilö) Määritelmä Ilmoitus, jolla haetaan henkilöä (Person) yhtiössä (Company) olevaan avoimeen työpaikkaan (Job) Työnantaja, joka tarjoaa töitä (Job) henkilöille (Person) Kahden henkilön (Person) välinen suhde, joka tarkoittaa, että henkilöt tuntevat toisensa Suhde, joka ilmaisee, että henkilö on tai on ollut töissä (Job) yhtiössä (Company) Yhtiön (Company) toimi tai toimen kuvaus Toimen (Job) ja henkilön (Person) välinen suhde, joka tarkoittaa, että henkilö voi olla sopiva toimeen toisen henkilön mielestä Joku, joka voidaan ottaa työsuhteeseen Ohjelmistoarkkitehtuurit 14

15 Tietomalli UML-kaaviona Tyyppien (luokat) väliset suhteet (assosiaatiot) ja suhteisiin liittyvät määrälliset rajoitukset ovat suoraan näkyvissä Ohjelmistoarkkitehtuurit 15

16 Invariantit ja rajoitteet Tietomalli määrittelee sovellusalueen mallinnuksessa käytettävän sanaston Invariantit eli rajoitteet ilmaisevat väitteitä tai ehtoja (predicate), joiden pitää aina olla tosia Osa rajoitteista voidaan ilmaista suoraan kaavioissa (assosiaatioiden roolien määrälliset rajoitteet) Muu rajoite voidaan liittää UML-kaavioon huomautuksena (note) tai kirjata se johonkin erilliseen dokumenttiin Formaalilla OCL-kielellä voidaan ilmaista täsmällisiä UMLmallia koskevia rajoitteita, assosiaatioketjuja pitkin navigoiden Ohjelmistoarkkitehtuurit 16

17 Invariantit Ohjelmistoarkkitehtuurit 17

18 Tilannekuva Tietomalli kuvaa sovellusalueen asioita tyyppien tasolla, ei konkreettisten olioiden Tilannekuva taas kuvaa jossakin konkreettisessa tilanteessa muodostuvan olioiden eli tyyppien instanssien ja niiden välisten yhteyksien konfiguraation UML:n oliokaaviota (object diagram) käytetään olioiden ja niiden välisten linkkien (suhteiden eli assosiaatioiden instanssien) kuvaamiseen tilannekuvassa Jokainen kaavion olio kuuluu johonkin tyyppiin ja jokainen kaavion linkki on jonkin tyyppien välisen suhteen yksittäinen ilmentymä Tilannekuvia voi käyttää apuna rajoitteita mietittäessä, esimerkiksi voiko henkilö olla oma kontaktinsa Ohjelmistoarkkitehtuurit 18

19 Tilannekuva Ohjelmistoarkkitehtuurit 19

20 Toiminnalliset skenaariot Tilannekuvat näyttävät, minkälaisia olioita ja niiden välisiä linkkejä jollain tietyllä ajan hetkellä on olemassa Tietomalli ja invariantit kuvaavat taas kaikki mahdolliset tilanteet Yksittäisten tilanteiden on oltava tietomallin asettamien rajoitteiden mukaisia (esim. assosiaatioiden kardinaliteetit) Nämä eivät kuitenkaan kuvaa, miten sovellusalueen tila muuttuu ajanhetkestä toiseen Skenaario kuvaavaa tapahtumasarjaa, joka aiheuttaa muutoksen tilannekuvassa Ohjelmistoarkkitehtuurit 20

21 Skenaarioesimerkki Nimi Alkutila Toimijat Owen saa töitä Widgetronista Bradley on töissä Widgetron -yhtiössä Owen, Bradley, Widgetron Askelet 1. Owen ja Bradley tapaavat ammatillisessa konferenssissa, vaihtavat käyntikortteja ja liittyvät toistensa verkostoon (Contact) 2. Bradleyn työnantaja (Company) Widgetron ilmoittaa hakevansa (Ad) uutta sovelluskehittäjää (Job) 3. Bradley ehdottaa (Job Match) Owenia sopivaksi henkilöksi Widgetronille 4. Widgetron palkkaa (Employment) Owenin sovelluskehittäjäksi Ohjelmistoarkkitehtuurit 21

22 Skenaarioista On tärkeää laatia skenaario niin, että jokainen skenaarion askel aiheuttaa tilanteen muuttumisen Auttaa keskittymään tietomallin kuvaamiin asioihin ja jättää turhan yksityiskohdat ja rönsyt pois On hyvä ajatella tilannekuvaa ennen ja jälkeen jokaisen askelen, mikä auttaa kytkemään käyttäytymisen tiukasti tietomalliin Ohjelmistoarkkitehtuurit 22

23 Skenaarion tilannekuvat - alkutila Ohjelmistoarkkitehtuurit 23

24 1. Askeleen jälkeen Ohjelmistoarkkitehtuurit 24

25 2. Askelen jälkeen Ohjelmistoarkkitehtuurit 25

26 3. Askelen jälkeen Ohjelmistoarkkitehtuurit 26

27 4. Askelen jälkeen Kysymys SME:lle : Ovatko Job ja Ad transientteja vai jääkö niistä pysyvä muisto? Ohjelmistoarkkitehtuurit 27

28 Skenaarioista Skenaario kertoo reaalimaailman asioista, eikä ota kantaa, miten ne ohjelmistossa toteutetaan Skenaario kuvaa yhden mahdollisen tapahtumien ketjun ja siihen liittyvät tilanteet Useimmiten muutama skenaario perustapauksista riittää UML:n tilakaaviot (State diagram) ja aktiviteettikaaviot (Activity diagram) sopivat yleisempiin kuvauksiin, jotka määrittelevät kaikkien mahdollisten tapahtumapolkujen joukon Vaativat myös enemmän työtä Ohjelmistoarkkitehtuurit 28

29 Yhteenveto Sovellusaluemalli auttaa pitämään suunnittelupäätökset erillään sovellusalueen ymmärtämiseen liittyvistä kysymyksistä Sovellusaluemalli määrittelee yhteisen kielen SME:iden ja kehittäjien välille Mallin laajuus ja syvyys on syytä päättää etukäteen miettimällä mihin kysymyksiin sen avulla pitää voida vastata ja minkälaisia erikoistilanteita ja outouksia on käsiteltävä Malli on väistämättä todellisuuden yksinkertaistus mutta sen pitää olla silti täsmällinen Nyrkkisääntö: jos jonkin sovellusalueen piirteen ymmärtämättä jääminen aiheuttaa riskin, se pitää mallintaa, muuten ei Ohjelmistoarkkitehtuurit 29

30 Huomautus Entity-Relationship mallinnus on yleisesti käytetty tietojärjestelmien tietosisällön analysointi ja määrittelyformalismi p_model Menetelmä on erityisesti tarkoitettu relaatiotietokantojen rakenteen suunnittelun apuvälineeksi ja tarjoaa hieman UML:stä poikkeavan semantiikan Kokonaisuutena UML tarjoaa monipuolisemman joukon kaaviotyyppejä sovellusalueen mallinnukseen, mutta ERmalleissa on omat vahvat puolensa (esimerkiksi täsmällisesti määritelty semantiikka!) Ohjelmistoarkkitehtuurit 30

31 SUUNNITTELUMALLIN PERUSELEMENTTEJÄ Ohjelmistoarkkitehtuurit 31

32 Arkkitehtuuriajattelun elementtejä Ennen varsinaista suunnittelumalliin perehtymistä, käydään läpi peruskäsitteitä, joilla on paitsi käytännöllinen myös käsitteellinen rooli arkkitehtuurisuunnittelussa ja arkkitehtuurityökalujen kehityksessä Komponentti Konnektori Portit ja rajapinnat Ohjelmistoarkkitehtuurit 32

33 KOMPONENTTI Ohjelmistoarkkitehtuurit 33

34 Komponentti Komponentti on arkkitehtuurielementti, joka kapseloi osan järjestelmän toiminnallisuutta ja/tai dataa ( musta laatikko ) sellaisenaan käytettäväksi ( looginen, koherentti kokonaisuus) rajoittaa ulkopuolisten pääsyn käyttämään toimintoja/dataa tarkasti määritellyn rajapinnan kautta tapahtuvaksi jolla on eksplisiittisesti määritellyt riippuvuudet suoritusympäristöönsä on sellaisenaan (konfiguroinnin jälkeen) tietokoneessa suoritettava (eli ajon aikainen elementti) Voi olla iso (osajärjestelmä tai koko järjestelmä) tai pieni (yksittäinen operaatio) Voi koostua muista komponenteista, joiden avulla toteuttaa tarjoamansa palvelun (component assembly) Näkyy ulospäin vain rajapintansa kautta = tarjoaa rajapinnan muille elementeille: määrittelee, miten elementin palveluja käytetään, mutta ei niiden toteutusta Rajapinnan toteuttava olio (tai muutama) edustaa komponenttia ulospäin vrt. legopalikka, koneen osa Ohjelmistoarkkitehtuurit 34

35 Komponentti Eksplisiittisesti määritellyt riippuvuudet vaatimukset komponenteille, joiden kanssa toimii yhteistyössä ns. vaadittu rajapinta (required interface) tarvittavat resurssit; esimerkiksi tiedostot tai hakemistot ohjelma-alusta laitteistoalusta Määrittely metadatana, pakettiriippuvuuksina, dokumentteina Komponentit voivat olla Sovellusriippuvia kehitetty tietyn sovelluksen tarpeisiin Sovellusalueriippuvia - uudelleenkäytettävissä sovellusalueen sisällä (domain specific) Yleiskäyttöisiä käytettävissä useilla sovellusalueilla Ohjelmistoarkkitehtuurit 35

36 Komponentti CBD komponentti (CBD = Component Based Development) Aikoinaan tavoiteltiin komponenttimarkkinoita, joilta olisi voitu hankkia tarvittavia ohjelmistojen binäärisiä rakennuspalikoita samaan tapaan kuin elektroniikkakomponentteja - ajatus ei toteutunut Nykyään voi kuitenkin hankkia erilaisia web-apien kautta käytettäviä palveluita (melkein sama asia): tunnistaminen, maksupalvelut jne. Niinpä nykyään useimmat komponentit jaellaan paketteina lähde- tai käännettynä koodina, josta suoritusaikainen komponentin ilmentymä instantioidaan (jonkin standardin määräämällä tavalla) Esim. ladataan pakkauksen sisältämä Java-luokka ja luodaan siitä olio, joka puolestaan luo olioita muista pakkauksen sisältämistä luokista muodostaen näiden kanssa suoritusaikaisen komponentti-instanssin Vaadin komponenttikirjasto Toisaalta - esimerkiksi node.js npm-moduulit ovat käytännössä hyvin lähellä alkuperäistä CBD-ideaa, vaikka ne jaellaankin (tulkittavana ja ajon aikana käännettävänä) lähdekoodina Ohjelmistoarkkitehtuurit 36

37 Komponentit UML 2.0:ssa Ohjelmistoarkkitehtuurit 37

38 KONNEKTORI Ohjelmistoarkkitehtuurit 38

39 Konnektori Konnektori (connector) Arkkitehtuurielementti, jonka tehtävänä on mahdollistaa ja hallita komponenttien vuorovaikutusta Esimerkkejä konnektorityypeistä: proseduurikutsu, etäproseduurikutsu, jaetun datan käyttö, sanomanvälitys, jne Vastuita Kontrollin siirto Tiedon siirto Tuki- ja alustapalvelut (facilities) esim. toiminnon käynnistys, viestinvälitys, transaktiot, persistenssi, jne Ohjelmistoarkkitehtuurit 39

40 Konnektorien tehtäviä Tyypillisiä palveluita Kommunikointi tiedonsiirto (communication) esim. sanomanvälitys Koordinointi kontrollin siirto (coordination) esim. yksinkertainen proseduurikutsu - monimutkainen kuormantasauslliittymä Konversio komponenttien vuorovaikutustapojen yhteensovitus (conversion) esim. tietomuotokonversiot, kääreet (wrappers) Toiminnan mahdollistaminen tukitoiminta (facilitation) esim. ajastus, samanaikaisuuden hallinta Ohjelmistoarkkitehtuurit 40

41 Konnektorityyppejä Konnektorityypit Proseduurikutsu (procedure call) Tapahtuma (event) Tietokytkös (data access) Linkitys (linkage) Tietovuo (stream) Välittäjä (arbitrator) Sovitin (adaptor) Välityspalvelu (distributor) Ohjelmistoarkkitehtuurit 41

42 Konnektorin toteutus Komponentit sovelluskohtaisia palveluita, konnektorit sovellusriippumattomia vuorovaikutustapoja Ohjelmistojen toteutuksessa konnektoreilla Ei usein ole omaa koodia eikä identiteettiä Ei käännösyksikkövastaavuutta Toteutus on hajautettu useaan moduuliin ja useaan vuorovaikutusmekanismiin Vrt. Java Message Service Ohjelmistoarkkitehtuurit 42

43 Konnektorit ja arkkitehtuurityylit Käsitteellisellä tasolla Keskeisiä identiteetin omaavia arkkitehtuurielementtejä Kuvaavat kaiken vuorovaikutuksen komponenttien välillä Tarvitsevat omat määritykset Konnektoreilla on usein tärkeä rooli arkkitehtuurityyleissä ja ratkaisumalleissa Vaatteet tekevät henkilön ja konnektori tyylin Mahdollistavat sovellusriippuvan toiminnallisuuden eriyttämisen komponentteihin Ohjelmistoarkkitehtuurit 43

44 RAJAPINNAT JA PORTIT Ohjelmistoarkkitehtuurit 44

45 Komponenttien rajapinnoista Ohjelmistorakennetta voidaan tarkastella komponentteina Komponentti muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka tarjoaa joukon loogisesti toisiinsa liittyviä palveluja Palvelut käyttävät samoja tietorakenteita Palveluja käytetään tyypillisesti samassa yhteydessä Toiminnallisuus peruste komponentin olemassaololle Komponentti on työnjaon perusyksikkö kaikissa kehitystyön vaiheissa Ohjelmistoarkkitehtuurit 45

46 Komponenttien rajapinnoista Yleinen ohjelmistosuunnittelun periaate: erotetaan se mitä halutaan tehdä siitä miten toiminta toteutetaan Komponentin ei pitäisi riippua tietyistä toisista komponenteista, vaan joukosta (abstrakteja) palveluja, joita muut komponentit tarjoavat Abstrakti palvelu määritellään rajapintana (interface) Vrt. palvelut (services) Java 9 moduuleissa Ohjelmistoarkkitehtuurit 46

47 Komponenttien rajapinnoista Rajapinnat määräävät tavat, joilla komponentit kommunikoivat keskenään Myös suurin osa arkkitehtuurityyleistä ja suunnittelumalleista perustuu rajapintojen käyttämiseen Huolellinen rajapintasuunnittelu edellytys Työn järkevälle jakamiselle Ohjelmiston keskeisten laatuominaisuuksien, kuten testattavuuden, ylläpidettävyyden ja muunneltavuuden varmistamiselle Rajapintasuunnittelu alkaa tyypillisesti heti keskeisten arkkitehtuuriratkaisujen tekemisen (esim. arkkitehtuurityylien valitsemisen) jälkeen Ohjelmistoarkkitehtuurit 47

48 Rajapinnan suunnittelu How to Design a Good API and Why it Matters Joshua Bloch, Google rch.google.com/en//pubs/archive/32713.pdf Ohjelmistoarkkitehtuurit 48

49 Komponenttien rajapinnoista Komponentti voi joko tarjota (eli toteuttaa) tai vaatia rajapinnan -> tarjotut ja vaaditut rajapinnat (provided and required interfaces) Tietty nimetty rajapinta on yleensä toisen komponentin vaatima ja toisen tarjoama Ohjelmointikielet, kuten Java tai C++, eivät tarjoa välineitä vaadittujen ja tarjottujen rajapintojen eksplisiittiseen kuvaamiseen komponenttien (pakkausten) tasolla (pitää kuvata ei-formaalilla dokumentaatiolla) Huom: Java 9 Moduulit lisäävät tämän Java-kieleen! Eräät komponenttiarkkitehtuurit ja sovelluskehykset taas tukevat riippuvuuksien konfigurointia ja automaattista instantiointia komponentteihin liitetyn metadatan perusteella Javan annotaatiotia voi käyttää riippuvuuksien injektointia varten (kieli ei määrittele kuitenkaan injektointimekanismia) Ohjelmistoarkkitehtuurit 49

50 Vaadittu ja tarjottu rajapinta Collection Indexer ItemList Vaadittu rajapinta (required interface) Tarjottu rajapinta (provided interface) Ohjelmistoarkkitehtuurit 50

51 Portti Portti Liitoskohta, jonka kautta komponentti on yhteydessä ulospäin Mekanismi, jolla voidaan koota yhteen rajapintoja liittämällä ne samaan porttiin, esim. roolirajapinnoiksi eri käyttäjäryhmiä varten Samaan porttiin ei kuitenkaan kannata koota selvästi yhteenkuulumattomia rajapintoja/paveluita (-> SRP) Portteja ei välttämättä tarvitse käyttää mallinnuksessa jokaisella rajapinnalla implisiittisesti oma porttinsa Porttiin voi liittyä oma protokollansa ja tilakoneensa Esimerkiksi käyttäjäistuntojen (session) hallinta Riippuu porttiin kytketyistä konnektoreista ja rajapintojen semantiikasta Käytännössä portti == rajapinta Portit liittyvät yrityksiin luoda formaalia semantiikkaa arkkitehtuurin määrittelyyn, minkä vuoksi niille voi olla vaikea nähdä vastinetta nykyohjelmointikielissä Ohjelmistoarkkitehtuurit 51

52 Portti Konnektori (connector) Portti (port) Ohjelmistoarkkitehtuurit 52

53 SUUNNITTELUMALLI Ohjelmistoarkkitehtuurit 53

54 Suunnittelumalli Suunnittelumalli sisältää arkkitehtuurin suunnittelun ja analysoinnin kannalta oleelliset suunnittelupäätökset Käsitteellisellä tasolla se on täydellinen sisältäen kaikki oleelliset suunnittelupäätökset (Master-malli) Jos laadittaisiin konkreettinen täydellinen suunnittelumalli, siitä tulisi hyvin laaja ja siksi epäkäytännöllinen Ymmärrettävyys, ylläpidettävyys Ohjelmistoarkkitehtuurit 54

55 Suunnittelumalli Täydellinen suunnittelumalli jääköön siis suunnittelijoiden mieleen, mutta siitä on silti pystyttävä laatimaan konkreettisia kuvauksia, joita voidaan efektiivisesti käyttää päätelmien tekoon arkkitehtuurista Seuraavia tekniikoita käytetään efektiivisten suunnittelumallien laadinnassa Näytetään vain ne yksityiskohdat, joita tarvitaan suunnitteluongelmien ratkomiseen Ohjelmistoarkkitehtuurit 55

56 Suunnittelumalli Näkymä (View) Projektio, joka poimii tietyn näkökulman mukaisen joukon yksityiskohtia täydellisestä Master-mallista konkreettiseksi kuvaukseksi Kapselointi (Encapsulation) Arkkitehtuurielementin malli jaetaan rajapintamalliin (boundary model) ja sisärakennemalliin (internals model) Erotetaan elementin julkisesti muille elementeille näkyvä osa (rajapinta, palvelut) sen toteutuksesta Ohjelmistoarkkitehtuurit 56

57 Suunnittelumalli Sisäkkäisyys (Nesting) Useimmilla mallin elementeillä on hienorakenne (sub-structure) Sisärakennemalli kuvaa hienorakenteen, joka esitetään sisältyvien komponenttien rajapintamallin avulla Sisältyvillä elementeillä on taas oma sisäinen rakenteensa Näin syntyy puumainen elementtihierarkia Ohjelmistoarkkitehtuurit 57

58 Yinzer Top-Level Design Model Ohjelmistoarkkitehtuurit 58

59 Yinzer-palvelun suunnittelumalli Seuraavassa käydään läpi Yinzer SoMepalvelun suunnittelumalli Ylimmän tason rajapintamalli, joka kuvaa koko järjestelmän rajapinnan muuhun maailmaan Käyttötapaukset ja toiminnalliset skenaariot, systeemikonteksti, ulos näkyvät koodimoduulit, sijoittelu laitteistoon, laatuskenaariot Ylimmän tason sisärakennemalli, joka kuvaa koko järjestelmän sisäistä suunnittelua Komponenttikokoonpano, sisäkkäiset rakennemallit Ohjelmistoarkkitehtuurit 59

60 YLIMMÄN TASON RAJAPINTAMALLI Ohjelmistoarkkitehtuurit 60

61 Ylimmän tason rajapintamalli KÄYTTÖTAPAUKSET Ohjelmistoarkkitehtuurit 61

62 Rajapintamalli Käyttötapaukset ja skenaariot UML:n käyttötapauskaaviot (use case diagram) tarjoavat kompaktin graafisen yhteenvedon Järjestelmän toiminnallisuudesta Toimijoista (Actor) ja muista järjestelmistä, joiden kanssa SUD 1 on vuorovaikutuksessa Kaavion käyttötapaukset kuvaavat järjestelmän toiminnallisuuden yleisellä tasolla, eivät mitään tiettyä yhtä skenaariota eivätkä käyttötapausten keskinäisiä riippuvuuksia (esim. suoritusjärjestys) 1 SUD = system under design, suunnitteilla oleva järjestelmä Ohjelmistoarkkitehtuurit 62

63 Käyttötapauskaavio Ohjelmistoarkkitehtuurit 63

64 Ylimmän tason rajapintamalli TOIMINNALLISET SKENAARIOT Ohjelmistoarkkitehtuurit 64

65 Toiminnalliset skenaariot Skenaariot kuvaavat täydellisiä tapahtumakulkuja, joissa SUD on vuorovaikutuksessa ulkopuolisten toimijoiden (actor) kanssa Erona sovellusaluemallin skenaarioihin nyt voidaan jo puhua Yintzer-järjestelmästä ja siihen kuuluvista jäsenistä (member) erotuksena muista ihmisistä Skenaarion kulussa voidaan jo ottaa kantaa myös suunnitteluratkaisuihin, eli miten järjestelmän toiminta näkyy järjestelmän rajapinnalla ja vuorovaikutuksessa ulkop. toimijoiden kanssa ei kuvata siis SUD:n sisäistä toiminnan kulkua Ohjelmistoarkkitehtuurit 65

66 Skenaarioesimerkki Nimi Alkutila Toimijat Kevin saa töitä Widgetron-yhtiöstä Alan ja Owen ovat jäseniä Yinzerissä; Kevin ei ole jäsen. Alan on töissä Widgetronissa Alan, Kevin, Owen, Widgetron Askelet 1. Alan kutsuu Kevinin kontaktikseen (Contact) omaan verkostoonsa (Network). / Järjestelmä lähettää Kevinille kutsun sähköpostissa. 2. Kevin klikkaa sähköpostiviestissä olevaa linkkiä, liittyy jäseneksi Yinzeriin ja hyväksyy Alanin kutsuun liittyvän kontaktipyynnön. 3. Widgetron julkaisee ilmoituksen (Ad) avoimesta ohjelmistokehittäjän toimesta (Job). / Järjestelmä automaattisesti ehdottaa Owenia rekrytoitavaksi ja lähettää hänelle sähköpostin. 4. Alan näkee ilmoituksen ja ehdottaa Keviniä toimeen. / Järjestelmä lähettää Kevinille sähköpostin. 5. Kevin saa työpaikan ja hän päivittää Yinzer-profiiliinsa uuden työnsä Widgetron-yhtiössä Ohjelmistoarkkitehtuurit 66

67 Skenaarioesimerkki Jokainen edellä olevan skenaarion erillinen askel vastaa yhtä käyttötapausmallin käyttötapausta Käyttötapausmalli kuvaa mahdolliset tapaukset, mutta skenaario kuvaa jonkin tietyn ketjun käyttötapausten suorituksia Skenaarioiden ei tarvitse käyttää kaikkia käyttötapauksia; tämä oli vain yksi esimerkki Jos käyttötapausten keskinäiset riippuvuudet ovat tärkeitä (esim suoritusjärjestys), UML:n aktiviteettikaaviot sopivat kaikkien mahdollisten laillisten polkujen (skenaarioiden) määrittelyyn yleisen (tila-)mallin avulla Ohjelmistoarkkitehtuurit 67

68 Skenaarioesimerkki Skenaariossa ei kuvattu järjestelmän käyttöliittymän yksityiskohtia Käyttöliittymää koskevat suunnittelupäätökset on tällä tasolla syytä jättää avoimiksi selkeyden vuoksi Toiminnallisissa skenaarioissa ei ole toisaalta syytäkään vielä kiinnittää käyttöliittymän suunnittelua, vaan mahdollistaa monia toteutuksia (vaihtoehtoja on!) Käytettävyydellä ja käyttöliittymän vaatimuksilla on kuitenkin usein vaikutusta arkkitehtuuriin, joten niitäkin pitää projektin aikaisessa vaiheessa alkaa miettiä Käytettävyyten ja vuorovaikutukseen liittyviä asioida voidaan käsitellä esimerkiksi laatuattribuutteina (myöh.) Ohjelmistoarkkitehtuurit 68

69 Ylimmän tason rajapintamalli SYSTEEMIKONTEKSTI Ohjelmistoarkkitehtuurit 69

70 Systeemikonteksti Kuten käyttötapauskaavio, systeemikontekstikaavio (system context diagram) näyttää SUD:n kanssa vuorovaikutuksessa olevat ulkoiset järjestelmät / toimijat Mallinnetaan komponentteina Erona toiminnallisuuteen keskittyvään käyttötapauskaavioon systeemikonteksti näyttää järjestelmiä yhdistävät kommunikaatiokanavat eli konnektorit Portit, joiden kautta kommunikaatio tapahtuu ja jotka kokoavat loogisesti yhteen kuuluvat rajapinnat samaan yhteyspisteeseen Ohjelmistoarkkitehtuurit 70

71 Yinzer - systeemikontekstikaavio Ohjelmistoarkkitehtuurit 71

72 Systeemikonteksti Systeemikontekstikaavio ottaa kantaa konkreettisiin vuorovaikutusmekanismeihin Konnektorit ja portit Käyttötapauskaavio näyttää Yinzer -jäsenen kommunikoivan suoraan järjestelmän kanssa, mutta systeemikonteksti näyttää sen tapahtuvan web-selaimen välityksellä kahden teknisesti samanlaisen mutta loogisesti erillisen kanavan ja portin kautta Lisäksi näytetään sähköpostiliikenteen kulku sähköpostipalvelimen ja sen asiakkaiden kautta Porttien tukemat käyttötapaukset määrittävät porttien roolit Käyttötapausten ja skenaarioiden kuvaamat vuorovaikutukset ulkoisten järjestelmien ja toimijoiden kanssa pitää pystyä selittämään systeemikontekstin kuvaamien kommunikaatioväylien avulla Jokaiselle käyttötapaukselle pitää olla sen mahdollistava portti / portit Ohjelmistoarkkitehtuurit 72

73 Systeemikonteksti Huomaa, että systeemikontekstikaavio näyttää komponentti-instansseja, eli ajonaikaisen tilanteen Järjestelmätason komponentti-instansseja on usein vain yksi (esim. SUD eli Yinzer), mutta asiakaskomponentteja voi olla useita näitten eri roolien havainnollistamiseksi (Yinzer-jäsenet ja ei-jäsenet) Mitä isommasta komponentista on kysymys, sitä todennäköisempää on, että siitä on olemassa vain yksi tai korkeintaan muutama instanssi järjestelmän käytössä ollessa Systeemikontekstikaavio on vain yksi esimerkki kaikista mahdollisista ajonaikaisista konfiguraatioista Asiakkaiden ja s-postipalvelimien määrä vaihtelee järjestelmän elinkaaren aikana paljonkin Ohjelmistoarkkitehtuurit 73

74 Systeemikonteksti Neuvo: Komponenttien kaikki portit ja niitä yhdistävät konnektorit pitäisi aina näyttää, kun komponentteja piirretään kaavioihin Näin on todennäköisempää, että kaavioiden avulla todella voi ymmärtää järjestelmän toimintaa Ohjelmistoarkkitehtuurit 74

75 Ylimmän tason rajapintamalli MODUULIT Ohjelmistoarkkitehtuurit 75

76 Moduulit Moduulimalli kuvaa järjestelmän ulospäin näkyviksi tarkoitetut koodimoduulit (pakkaukset) Nämä liittyvät järjestelmän porttien toteutukseen Moduulit sisältävät ne määrittelyt (luokat, rajapinnat, tietotyyypit ja niiden käyttöön vaadittavan implementaation) joita tarvitaan porttien/rajapintojen käyttöön ulkoisista ohjelmistoista Yleisempänä pyrkimyksenä on noudattaa ohjelmointityyliä, joka tekee arkkitehtuurin näkyväksi myös implementaation tasolla (eli koodimallissa) Ohjelmistoarkkitehtuurit 76

77 Moduulimalli Ohjelmistoarkkitehtuurit 77

78 Ylimmän tason rajapintamalli SIJOITTELU SUORITUSYMPÄRISTÖÖN Ohjelmistoarkkitehtuurit 78

79 Sijoittelumalli Yinzer-järjestelmän suoritusympäristö (laitteisto, tietoliikenneyhteydet) vaikuttaa merkittävästi järjestelmän suoriutumiseen tehtävistään Sijoittelukaavio (deployment diagram) kuvaa, miten järjestelmän komponenttien instanssit on allokoitu suoritusympäristön laitteistoon (palvelimet, verkot, erilaiset päätelaitteet) ja mitä kommunikaatiokanavia ne käyttävät Laiteympäristöelementit = environmental element, node Ohjelmistoarkkitehtuurit 79

80 Yinzer-sijoittelukaavio Ohjelmistoarkkitehtuurit 80

81 Sijoittelumalli Ohjelmistojen asennukseen, varmistukseen, päivitykseen ja migraatioon liittyy monenlaisia teknisiä haasteita Näistä kannattaa laatia toiminnallisia skenaarioita, jotka kuvaavat esimerkiksi ohjelmistoversion päivitykseen tai varmuuskopiointiin liittyvät työvaiheet ja järjestelmän tilan Ohjelmistoarkkitehtuurit 81

82 Ylimmän tason rajapintamalli LAATUATTRIBUUTIT Ohjelmistoarkkitehtuurit 82

83 Laatuattribuutit ja arkkitehtuuriajurit Järjestelmän laatuominaisuudet on syytä priorisoida toimivan teknisen ratkaisun löytämiseksi Priorisointi on tehtävä näkyväksi kaikille kehittäjille Laatuvaatimukset voidaan kuvata eksplisiittisemmin myös laatuattribuuttiskenaarioita käyttäen (quality attribute scenarios) Ohjelmistoarkkitehtuurit 83

84 Laatuattribuuttiskenaarioesimerkki Skenaario Lähde Heräte Ympäristö Artefakti Vastaus Mittari Koko skenaarion kulku #<tunniste> Yinzer -jäsen Web-sivun pyyntö Yinzer-palvelimelta Normaali toiminta Koko järjestelmä Palvelin palauttaa pyydetyn web-sivun Yinzer-järjestelmä lähettää vastauksen yhden (1) sekunnin kuluessa Yinzer-jäsen klikkaa linkkiä web-selaimessa; selain lähettää sivupyynnön Yinzer-palvelimelle, joka lähettää vastauksena websivun yhden sekunnin kuluessa Ohjelmistoarkkitehtuurit 84

85 Laatuattribuuttiskenaariot Todella merkittäviä laatuattribuuttiskenaarioita on yleensä vain kourallinen järjestelmää kohden Tulisi siis valita oikeasti tärkeimmät laatuominaisuudet ja niihin liittyvät konkreettiset vaatimukset skenaarioihin Laatuskenaarion määrittely on helppoa, jos attribuutilla on selkeä ja suoraviivaisesti laskettava ja mitattava mittari Esimerkiksi ylläpidettävyyteen liittyvien mittarien määrittely voi olla huomattavan hankalaa Ohjelmistoarkkitehtuurit 85

86 Arkkitehtuuriajurit Laatuattribuuttiskenaariot voidaan priorisoida 1 niiden suhteellisen tärkeyden ja toisaalta niiden toteuttamisen vaikeuden perusteella Sekä hyvin tärkeät että vaikeasti toteutettavat laatuskenaariot vaativat aivan erityistä huomiota suunnittelussa ja toteutuksessa Tämän takia niitä kutsutaan arkkitehtuuriajureiksi (architectural driver) Suunnittelupäätösten ja valintojen kelpoisuus arvioidaan niitä vasten 1 Tähän palataan kurssilla arkkitehtuurin arvioinnin yhteydessä Ohjelmistoarkkitehtuurit 86

87 Laatuominaisuuksien tasapainottelu Järjestelmän suunnittelussa jostakin laatuominaisuudesta täytyy yleensä tinkiä jonkin toisen hyväksi (trade-off) Esimerkiksi Yinzer lähettää ei-jäsenille sähköpostitse kontaktiksi -kutsun yhteydessä linkin sivulle, joka sisältää joitakin henkilökohtaisia tietoja kutsujasta Sähköpostin saaja voi klikata linkkiä ja nähdä sivun suoraan sivu ei vaadi lataajan tunnistamista. Toisaalta linkin URI:iin sisältyy suuri satunnaisluku, jonka arvaaminen ilman linkkiä on aika epätodennäköistä. Turvallisemmat ratkaisut, joissa linkin klikkaaja jollain luotettavalla tavalla tunnistettaisiin, vaikuttaisivat heikentävästi käytettävyyteen lisäämällä uusia askeleita käyttötapaukseen. Tämä voisi vähentää myös potentiaalisen jäsenen halua tulla mukaan. Nyt käyttäjä näkee hyvin nopeasti, mistä kutsussa on oikein kysymys ja voi päättää, haluaako mukaan palveluun vai ei Ohjelmistoarkkitehtuurit 87

88 Rajapintamallin yhteenveto Suunittelumallin ylimmän tason rajapintamalli (boundary model) sisältää siis seuraavat osat jotka kuvaavat järjestelmän ulospäin näkyviä piirteitä Käyttötapaukset ja toiminnalliset skenaariot Systeemikonteksti Portteihin liittyvät moduulit Sijoittelu laitteistoon Laatuominaisuudet ja laatuskenaariot Ohjelmistoarkkitehtuurit 88

89 SISÄRAKENNEMALLI Ohjelmistoarkkitehtuurit 89

90 Sisärakennemalli Komponenttikokoonpano (Component Assembly) näyttää joukon komponentti-instansseja ja niitä porttien kautta yhdistävät konnektorit Yinzer systeemikontekstikaavio on esimerkki tällaisesta konfiguraatiosta Sisärakennemalleissa komponenttikokoonpanoilla määritellään rajapintamalleissa esiteltyjen komponenttien sisäinen suunnittelu, joka piilotettiin rajapintamalleissa Ohjelmistoarkkitehtuurit 90

91 Yinzer systeemin ylimmän tason sisärakenne Ohjelmistoarkkitehtuurit 91

92 Yinzer systeemin sisärakenne Sisärakennemallissa näytetään kaikki rajapintamallissa määritellyt portit sekä komponentit, jotka loogisesti ovat systeemi-komponentin sisällä ja muodostavat sen kokoonpanon Kokoonpano näyttää, kuinka Yinzer-systeemin portit delegoivat toimintansa sisärakenteen komponenttien portteihin Ulompi portti ei itse asiassa tee mitään, vaan delegaatti hoitaa kaiken työn Porttien on oltava vähintään yhteensopivia, joskin sisempi portti voi tarjota enemmän operaatioita, jotka eivät ole näkyvissä ulommassa portissa Ohjelmistoarkkitehtuurit 92

93 Sisäkkäiset rakenteet Rajapinta- ja sisärakennemallit muodostavat rekursiivisen rakenteen Yinzer-järjestelmän rajapintamallin systeemikontekstikaavio näytti Yinzer-systeemin yhtenä komponenttina, joka oli porttiensa ja niihin kytkettyjen konnektorien kautta yhteydessä ulkoisiin toimijoihin Ylimmän tason sisärakennemalli näyttää systeemikomponentin välittömän komponenttikokoonpanon Tämä kaavio toimii samalla rajapintamallina kokoonpanon komponenteille Niillä voi olla kullakin oma sisärakennemallinsa, joka näyttää rekursion seuraavan tason kokoonpanon Ohjelmistoarkkitehtuurit 93

94 Sisäkkäiset rakenteet Sisärakenteen tarkentamista (refinement) kannattaa jatkaa vain tiettyyn rajaan asti (itse päätettävä) Jollekin tarkennustasolle tultaessa on yleensä jo järkevämpää siirtyä suoraan varsinaiseen implementaatioon (koodiin) Ohjelmistoarkkitehtuurit 94

95 Sisärakennemalli TOIMINNALLISET SKENAARIOT Ohjelmistoarkkitehtuurit 95

96 Toiminnalliset skenaariot, osa II Toiminnallisia skenaarioita voi käyttää sisärakennemallissa kuten rajapintamallissakin toiminnallisuuden kuvaamiseen Nyt skenaarion askeleisiin voi kuitenkin sisällyttää kuvauksen, mitä järjestelmän sisäiset komponentit tekevät niiden yhteydessä Ohjelmistoarkkitehtuurit 96

97 Toiminnalliset skenaariot, osa II Nimi Alkutila Toimijat Kevin saa töitä Widgetron-yhtiöstä Alan ja Owen ovat jäseniä Yinzerissä; Kevin ei ole jäsen. Alan on töissä Widgetronissa Alan, Kevin, Owen, Widgetron Askelet 1. Alan kutsuu Kevinin kontaktikseen (Contact) omaan verkostoonsa (Network). / Järjestelmä lähettää Kevinille kutsun sähköpostissa. a) Contacts-komponentti etsii Kevinin sähköpostiosoitetta Users-komponentin palveluja käyttäen. Keviniä ei löydy Yinzer-käyttäjien joukosta. b) Contacts-komponentti muodostaa sähköpostiviestin Kevinille kutsuen hänet jäseneksi Yinzeriin ja Alanin verkostoon. Contacts pyytää -komponenttia lähettämään viestin 2. Kevin klikkaa sähköpostiviestissä olevaa linkkiä, liittyy jäseneksi Yinzeriin ja hyväksyy Alanin kutsun kontaktipyynnön Ohjelmistoarkkitehtuurit 97

98 Sisärakennemalli KOMPONENTTIEN VASTUUT, SUUNNITTELURAJOITTEET Ohjelmistoarkkitehtuurit 98

99 Arkkitehtuurielementtien vastuut Mallit käyttävät lyhyitä nimiä kuvaamaan kompleksisia asioita (esim. komponentin tai portin nimi) On kuitenkin erittäin tärkeätä ymmärtää elementtien vastuut 1 (resposibility) väärinkäsitysten ja väärien oletusten välttämiseksi Mitä komponentti tietää? Mitä komponentti tekee? Mikä on sen rooli mikä ei toimisi järjestelmässä tai jäisi tekemättä, jos komponenttia ei olisi? Mikä on sen salaisuus? Vastuiden kirjaaminen on helppo ja halpa tapa lisätä mallin ymmärrettävyyttä ja käyttökelpoisuutta 1 Katso esim. Reponsibility-driven design, CRC -cards Ohjelmistoarkkitehtuurit 99

100 Rajoitteiden ohjausvaikutus Rajoitteiden (constraints) tarkoitus on ohjata (guiderails) suunnittelua ja toteutusta tunnistettujen riskien minimoimiseksi ja laatuvaatimusten saavuttamiseksi Esimerkiksi Pyritään rajoittamaan mitä käyttöjärjestelmän palveluja ohjelma saa käyttää, jotta sen siirtäminen eri käyttöjärjestelmän päälle olisi helpompaa Asetetaan komponenttien RAM-muistin käytölle yläraja, jotta ohjelma voi toimia sulautetussa järjestelmässä, jossa on vain vähän muistia käytössä Kielletään joitain komponentteja luomasta omia suoritussäikeitään (thread), koska k:n suoritusympäristö (kehys, containeri) huolehtii tästä Ohjelmistoarkkitehtuurit 100

101 Rajoitteet Yinzer-järjestelmän suunnittelussa laatuskenaario antaa tiukan rajoitteen web-sivupyynnön vastausajalle ( 1s) Yksi osa ratkaisua on vaatia asynkronisen konnektorin käyttöä web-pyyntöjä käsittelevien komponenttien ja -komponentin välillä, koska sähköpostin lähettäminen saattaa kestää arvaamattoman pitkään Rajoite on kehittäjän ystävä, ei riesa Rajoitteet on syytä dokumentoida ja automatisoida niiden valvonta (jos vain mahdollista) Ohjelmistoarkkitehtuurit 101

102 Yhteenveto Sisärakennemalli Sisäkkäisten rakennemallien muodostama puumainen hierarkia, jonka juurena on koko järjestelmäkomponentin sisärakenne komponenttikokoonpanona ja alahaaroina näitten komponenttien rakennemallit Rajapintamallin toiminnallisia skenaarioita voidaan tarkentaa komponenttien toimintojen ja yhteistyön kuvauksella Komponenttien vastuut kannattaa selittää Rajoitteet ohjaavat suunnittelua ja toteutusta laatuvaatimusten saavuttamiseksi ja riskien minimoimiseksi Ohjelmistoarkkitehtuurit 102

103 Yinzer suunnittelumallin rakenne Ylimmän tason rajapintamalli Käyttötapaukset ja toiminnalliset skenaariot Systeemikonteksti ulos näkyvät koodimoduulit sijoittelu laitteistoon laatuskenaariot Ylimmän tason sisärakennemalli Komponenttikokoonpano Tarkennetut toiminnalliset skenaariot, jotka selostavat komponenttien yhteistoiminnan Contacts -komponentin malli Komponenttikokoonpano Toiminnalliset skenaariot tarkennettuna tälle tasolle. (muitten komponenttien mallit) Ohjelmistoarkkitehtuurit 103

104 Katso myös Kurssikirjan 4. luvussa on yksityiskohtaisempi esimerkki arkkitehtuurimallien käytöstä osana riskien hallinnan perustalta lähtevää arkkitehtuurityötä (risk-driven approach) Ohjelmistoarkkitehtuurit 104

Oppimistavoitteet. Suunnittelumalli Design Model. Suunnittelumalli. Suunnittelumalli. Suunnittelumalli SUUNNITTELUMALLI.

Oppimistavoitteet. Suunnittelumalli Design Model. Suunnittelumalli. Suunnittelumalli. Suunnittelumalli SUUNNITTELUMALLI. Oppimistavoitteet Design Model Rajapintamalli, sisärakennemallit Luento 9 29.9.2015 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 29.9.2015 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 2 SUUNNITTELUMALLI sisältää arkkitehtuurin

Lisätiedot

OA:n kanoninen malli II

OA:n kanoninen malli II OA:n kanoninen malli II Luento 8 27.9.2013 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Suunnittelumalli Oppimistavoitteet Rajapintamalli, sisärakennemallit 27.9.2013 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 2 1 SUUNNITTELUMALLI

Lisätiedot

OA:n kanoninen malli I

OA:n kanoninen malli I OA:n kanoninen malli I Luento 7 27.9.2013 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Oppimistavoitteet Sovellusalueen mallintaminen Tietomalli, invariantit, toiminnalliset skenaariot Suunnittelun mallintamisen

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Sovellusaluemalli Domain Model. Esimerkkiohjelmisto Yinzer 1. Sovellusaluemallin käyttö. Sovellusaluemallin käyttö 24.9.

Oppimistavoitteet. Sovellusaluemalli Domain Model. Esimerkkiohjelmisto Yinzer 1. Sovellusaluemallin käyttö. Sovellusaluemallin käyttö 24.9. Oppimistavoitteet Sovellusaluemalli Domain Model Luento 8 Sovellusalueen mallintaminen Tietomalli, invariantit, toiminnalliset skenaariot Suunnittelun mallintamisen perusteet Komponentit, konnektorit,

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit

Ohjelmistoarkkitehtuurit Ohjelmistoarkkitehtuurit Konnektorit ohjelmistoarkkitehtuurissa 18.9.2012 1 Konnektorit (connectors) Konnektori (connector) (liitos) Arkkitehtuurielementti, jonka tehtävänä on mahdollistaa ja hallita komponenttien

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka

Lisätiedot

Arkkitehtuurin mallintaminen

Arkkitehtuurin mallintaminen Arkkitehtuurin mallintaminen Luento 6 19.9.2013 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Oppimistavoitteet Miksi ja milloin ohjelmistoarkkitehtuurista kannattaa laatia malleja? Ohjelmistoarkkitehtuurin kanoninen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Koodimalli Code Model

Koodimalli Code Model Koodimalli Code Model Luento 6 10.10.2017 CSM14101 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Oppimistavoitteet Koodimalli Arkkitehtuurisuunnittelun ja implementaation välinen kuilu ja sen hallitseminen Arkkitehtuuria

Lisätiedot

UML:n yleiskatsaus. UML:n osat:

UML:n yleiskatsaus. UML:n osat: UML:n yleiskatsaus - voidaan hyödyntää hyvin laajasti. - sopii liiketoimintamallinnukseen, ohjelmistomallinnukseen sen jokaiseen vaiheeseen tai minkä tahansa pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia sisältävän

Lisätiedot

UML- mallinnus: Tilakaavio

UML- mallinnus: Tilakaavio UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML)

Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML) 582104 Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML) 1 Olioperustaisuus Olio toimii mallinnuksen perusyksikkönä eri abstraktiotasoilla Järjestelmän rajaus, suunnittelu, ohjelmointi, suoritus..

Lisätiedot

Arkkitehtuurin mallintaminen

Arkkitehtuurin mallintaminen Arkkitehtuurin mallintaminen Luento 7 25.9.2014 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Oppimistavoitteet Miksi ja milloin ohjelmistoarkkitehtuurista kannattaa laatia malleja? Ohjelmistoarkkitehtuurimallin ohjeellinen

Lisätiedot

OA:n kanoninen malli III

OA:n kanoninen malli III OA:n kanoninen malli III Luento 9 1.10.2013 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Näkymätyypit Koodimalli Oppimistavoitteet Arkkitehtuurisuunnittelun ja implementaation välinen kuilu Arkkitehtuurin tekeminen

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Arkkitehtuurin mallintaminen. Malleista ja niiden käytöstä. Malleista ja niiden käytöstä. Kommutatiivinen kaavio 22.9.

Oppimistavoitteet. Arkkitehtuurin mallintaminen. Malleista ja niiden käytöstä. Malleista ja niiden käytöstä. Kommutatiivinen kaavio 22.9. Oppimistavoitteet Arkkitehtuurin Miksi ja milloin ohjelmistoarkkitehtuurista kannattaa laatia malleja? mallin ohjeellinen rakenne Luento 7 22.9.2015 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 22.9.2015 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy

Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy Ohjelmistoarkkitehtuurit 2 Rajapinnat 24.9.2012 1 Arkkitehtonisen näkymän esittäminen Luonnollinen kieli + vapaamuotoinen grafiikka taustalla on oltava joku malli, jonka mukaisia asioita kuvaukseen otetaan

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Koodimalli Code Model. Näkymätyypit. Näkymätyypit Yksi arkkitehtuuri monta näkymää NÄKYMÄTYYPIT

Oppimistavoitteet. Koodimalli Code Model. Näkymätyypit. Näkymätyypit Yksi arkkitehtuuri monta näkymää NÄKYMÄTYYPIT Oppimistavoitteet Koodimalli Code Model Luento 10 Näkymätyypit (suunnittelumalliasiaa) Koodimalli Arkkitehtuurisuunnittelun ja implementaation välinen kuilu Arkkitehtuurin tekeminen näkyväksi koodissa

Lisätiedot

Luokka- ja oliokaaviot

Luokka- ja oliokaaviot Luokka- ja oliokaaviot - tärkeimmät mallinnuselementit : luokat, oliot ja niiden väliset suhteet - luokat ja oliot mallintavat kuvattavan järjestelmän sisältöä ja niiden väliset suhteet näyttävät, kuinka

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008

Ohjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1 kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu HELIA 1 (14) Luento 7 Käyttöliittymäolio... 2 Olioajattelun perusteet... 3 Tavoitteet... 3 Peruskäsitteet... 4 Olio / Olioinstanssi / Olion esiintymä... 4 Ominaisuudet... 4 Toiminnot... 4 Olioluokka /

Lisätiedot

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1

Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa Harri Laine 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Luokkamallit ohjelmiston mallintamisessa 14.11.2008 Harri Laine 1 Oliot ohjelmiston mallinnuksessa käyttötapaus käyttää Käyttämämme oliokeskeinen perusmalli ohjelmistojen

Lisätiedot

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia

Lisätiedot

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 1 Arkkitehtuurisuunnittelu Ohjelmistoarkkitehtuurin määritelmä & arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohta ja tavoitteet Kerrosarkkitehtuuri

Lisätiedot

Dynaaminen analyysi II

Dynaaminen analyysi II Dynaaminen analyysi II Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen 9 April 2013 1 Tavoitteet Black-box testitapausten suunnittelutekniikat II Tilamallien käyttö Syys-seurausverkot ja päätöstaulut Käyttötapaukset Yhteenveto

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi. 11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. 2.2 Luokat ja oliot Olio-ohjelmoinnin keskeisimpiä

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton 2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio

3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio 3. Käsiteanalyysi ja käsitekaavio lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Käsiteanalyysi Selvitetään mitä tietokantaan pitää tallentaa Lähtökohtana käyttäjien

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot 3.11.2008 Harri Laine 1 t Data flow diagrams Pohjana systeemiteoreettinen järjestelmämalli Input system output Järjestelmän tehtävä on muokata lähtötiedoista

Lisätiedot

Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä

Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Ohjelmistojen mallintaminen Kesä 2012 (Avoin yliopisto) Toni Ruokolainen, 23.8.2012 Mallit Mallit ovat todellisuuden abstraktioita, jotka on muodostettu

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Unified Modeling Language

Unified Modeling Language Unified Modeling Language Confuse 25.11.2001 Tila Versio: 1.0 Vaihe: T1 Jakelu: Julkinen Luontipäivä: 15.11.2001 Antti Haapakoski Muutettu viimeksi: 25.11.2001 Antti Haapakoski Sisältö 1 Yleistä 1 2 Mallinnuksesta

Lisätiedot

UML - unified modeling language

UML - unified modeling language UML - unified modeling language Lähtökohtana: Booch, Rumbaugh, Jacobsson Tavoitteena Unified Method - syntyykö? Kehittäjänä: Rational Inc. Standardointi: Object Management Group (OMG) - vaiheessa Lähteet:

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

Tilakaaviot, sekvenssikaaviot (Haikala, Märijärvi ss , )

Tilakaaviot, sekvenssikaaviot (Haikala, Märijärvi ss , ) Tilakaaviot, sekvenssikaaviot (Haikala, Märijärvi ss. 121-133, 135 141) Jari Ojasti Nokia email : jari.ojasti@nokia.com puh : 040 5926 312 Sisältö Sekvenssikaaviot ja tilakaaviot osana UML:ia Sekvenssikaaviot

Lisätiedot

Yhteentoimivuusvälineistö

Yhteentoimivuusvälineistö Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

SUD SUD. Haasteet. Haasteet Esimerkki riskilähtöisestä arkkitehtuurityöstä ja mallinnuksesta. Esimerkkitapauksen rajaukset ja oletukset

SUD SUD. Haasteet. Haasteet Esimerkki riskilähtöisestä arkkitehtuurityöstä ja mallinnuksesta. Esimerkkitapauksen rajaukset ja oletukset SUD Esimerkki riskilähtöisestä arkkitehtuurityöstä ja mallinnuksesta Luento 11 (osa 1) 6.10.2015 581385 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 The Home Player is a computer that plays media (like music, videos, and

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Analyysi on tulkkaamista

Analyysi on tulkkaamista Analyysi on tulkkaamista Petri: Pitää osata menetelmiä, arkkitehtuureja, suunnittelumalleja, eli miten [ohjelmistoja] ylipäänsä kehitetään. Pitää olla viestintätaitoja. Perttu: Pitää ymmärtää miten projekti

Lisätiedot

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft

Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft Käyttötapausanalyysi ja testaus tsoft 15.09.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Use Case analyysi (käyttötapausanalyysi) on yleisesti käytetty järjestelmälle asetettujen toiminnallisten vaatimusten

Lisätiedot

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus

2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2.1 Arkkitehtuurikuvauksen merkityksestä 2.2 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.3 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla 2.4 Arkkitehtuurinäkymät ja kuvaustyypit

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö 18.11.2008 Harri Laine 1 Olioiden yhteistyö Oliokeskeisen ohjelmistonäkemyksen mukaan ohjelmiston palvelut tuotetaan olioiden yhteistyön tuloksena. Ohjelmisto

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia

Lisätiedot

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Mukana palvelun tarjoajia ja palvelun käyttäjiä Perusajatuksena tyypillisesti tarjota johonkin resurssiin liittyviä palveluita 1 Asiakas-palvelin -arkkitehtuurit

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo

ELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................

Lisätiedot

Muutamia peruskäsitteitä

Muutamia peruskäsitteitä Muutamia peruskäsitteitä Huom. 1: nämä peruskäsitteet eivät muodosta hyvin määriteltyä keskenään yhteensopivien käsitteiden joukkoa, vaan käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja eri yhteyksissä niillä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri 2 28.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri Rajapinta UML:ssä piirteiden (attribuuttien ja operaatioiden) kokoelma, josta ei voi suoraan luoda ilmentymiä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio. 21.11.2008 Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio. 21.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen olioiden elinkaaret - tilakaavio 21.11.2008 Harri Laine 1 Joidenkin järjestelmien sisältömallissa on erotettavissa luokkia, joiden ilmentymien käyttäytymisen kuvaaminen, kirjaus

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite

Lisätiedot

Arkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot

Arkkitehtuuripankki. Mallintamisen metamalli ja notaatiot Arkkitehtuuripankki Mallintamisen metamalli ja notaatiot 21.2.2018 Sisältö Kuvaustapa (notaatio) ja standardit Mallityypit Metamalli Muuta Kuvaustavat ja hyödynnetyt standardit JHS179 template ArchiMate

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Olioiden yhteistyön mallintaminen

Olioiden yhteistyön mallintaminen Olioiden yhteistyön mallintaminen Luokkakaaviosta käy hyvin esille ohjelman rakenne minkälaisia luokkia on olemassa miten luokat liittyvät toisiinsa Entä ohjelman toiminta? Luokkakaaviossa voi olla metodien

Lisätiedot

käyttötapaukset mod. testaus

käyttötapaukset mod. testaus käyttötapaukset Jari Ojasti Nokia email : jari.ojasti@nokia.com puh : 040 5926 312 Kartta hyväksyntä määrittely suunnittelu suunnittelu mod. testaus integrointi sys. testaus Ylläpito koodaus (toteutus)

Lisätiedot

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki

Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio

Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi, staattinen mallintaminen, kohdealueen malli ja luokkakaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia tehtäviä:

Lisätiedot

Kiertokysely. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??)

Kiertokysely. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Kiertokysely Perinteiset ohjelmointikielet kuten C tukevat hyvin sekventiaalista ohjelmointia, jossa herätteisiin reagointi on helppoa toteuttaa pollauksella

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue

Lisätiedot

Viestinvälitysarkkitehtuurit

Viestinvälitysarkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti hajautettuja Komponenttien palveluja ei tiedetä tarkasti etukäteen Komponentteja ja

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely

Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely Petri Tenhunen 6.3.2019 Esityksen sisältö Lyhyt oppimäärä Yhteentoimivuus ja semanttinen yhteentoimivuus Yhteentoimivuusalusta Sanastot-työkalu

Lisätiedot

TUTKI OMAT TIETOTURVA-AUKKOSI. ENNEN KUIN JOKU MUU TEKEE SEN PUOLESTASI. F-Secure Radar Ville Korhonen

TUTKI OMAT TIETOTURVA-AUKKOSI. ENNEN KUIN JOKU MUU TEKEE SEN PUOLESTASI. F-Secure Radar Ville Korhonen TUTKI OMAT TIETOTURVA-AUKKOSI. ENNEN KUIN JOKU MUU TEKEE SEN PUOLESTASI. F-Secure Radar Ville Korhonen ON OLEMASSA KAHDENLAISIA YRITYKSIÄ: 1. NE JOIHIN ON MURTAUDUTTU 2. NE JOTKA EIVÄT VIELÄ TIEDÄ SITÄ

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuuri

Ohjelmistoarkkitehtuuri Ohjelmistoarkkitehtuurien ylläpito Arkkitehtuurityylejä ja laatuvaatimuksia Arkkitehtuurin uudistaminen Arkkitehtuurin uudistamisen malleja Arkkitehtuurin arviointi TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot