Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä.

Transkriptio

1 HAKEMUS TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA Hakemus on lähetetty :05:07 HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet) Työkalujen kehittämiseen (mallit, toiminta- ja työtavat ja ohjeet) Yhteistyön kehittämiseen eri sektoreiden välillä Tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen (tutkimukset, hyvinvointitedon seuranta, terveyden edistämisen arviointi ym.) PAINOPISTEALUEET Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen Mielenterveyden edistämiseen ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn (esim. lähisuhdeväkivallan ehkäisy, osallisuus, varhainen puuttuminen) Terveellisen ravitsemuksen edistämiseen ja/tai toimintakyvyn edistämiseen ja liikunnan lisäämiseen Ympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden tukemiseen (esim. kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Muuhun terveyden edistämiseen, mihin? Lisätietoja painopisteestä Hyvinvointierojen kaventaminen HAKIJA Hanke-ehdotuksesta vastaava organisaatio, yhteistyöhankkeen koordinaattori Nimi Porvoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimen hallinto Hakijan arvonlisäverovelvollisuus VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilöllä on päävastuu hankkeen toteutumisesta ja taloudenhoidosta valtionavustuksen ehtojen mukaisesti. Vastuuhenkilöllä on nimenkirjoitusoikeus organisaatiossa, jolle avustus myönnetään. Nimi Andersson Maria Asema Sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja Yhteystiedot (puhelin, ) , Postilokero / Katuosoite Taidetehtaankatu 4 C Porvoo YHTEYSHENKILÖ Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä. Nimi Makkonen/Sormunen Mervi/Laura Yhteystiedot (puhelin, ) , mervi.makkonen@porvoo.fi Asema Sosiaali-ja perhepalveluiden suunnittelija/hyvinvointikoordinaattori Postilokero / Katuosoite Raatihuoneenkatu 5 b Porvoo HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi Liikuntaa ja kulttuuria elämään LiiKu-hanke Hankkeen kokonaiskesto Hanke koordinoi useampaa osahanketta Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta Hanke on saanut aiemmin rahoitusta terveyden edistämisen määrärahasta Haettu ,00 Esitys ,00 Myönnetty Hakemus Sivu: 1

2 HANKKEEN TIEDOT Lyhyt kuvaus hankkeesta. Tiivistelmä voidaan julkaista THL:n nettisivuilla. LiiKu-hankkeen päämäärä on kaventaa hyvinvointieroja ja ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeessa madalletaan pitkään työelämän ulkopuolella olleiden kynnystä osallistua kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan sekä hyvinvointia edistäviin palveluihin. Asiakkaille kehitetään LiiKu-passi, jolla he pääsevät kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan maksutta. Henkilöstö ottaa käyttöön Hyvän olon palvelukartan, joka kannustaa hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Toiminta parantaa asiakkaiden hyvinvointia ja kuntoutumista, ehkäisee terveysongelmia ja lisää mahdollisuuksia palata koulutukseen tai työelämään. Hankkeen tarve. Miksi juuri tätä hanketta tarvitaan ja mihin näyttöön tai kokemukseen tarve perustuu? Millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen hanke vastaa? Porvoossa pitkäaikaistyöttömyys ja toimeentulotuen tarve ovat lisääntyneet vuodesta 2012 lähtien huomattavasti. Terveysongelmat ja sosiaaliset ongelmat kasaantuvat pitkään työelämän ulkopuolella olevalle aikuisväestölle. Monet liikkuvat terveyden kannalta liian vähän, syövät epäterveellisesti ja jäävät kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sekä järjestötoiminnan ulkopuolelle. Etenkin yksinasuvilla on usein puute mielekkäästä tekemisestä päiväsaikaan, joka vaikuttaa arkirytmiin ja elämänhallintaan. Lapsilla vanhempien sosiaalisen aseman mukaan määrittyvät hyvinvointi- ja terveyserot ovat huomattavia Kulttuuri-, liikunta sekä järjestötoiminta vaikuttavat tutkimusten mukaan merkittävästi hyvinvoinnin, onnellisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia lisäämään erityistä tukea tarvitsevien kuntalaisten hyvinvointia monialaisesti (SHL 7-8 ) sekä tarjoamaan sosiaalista kuntoutusta (SHL 17 ). Hankkeen päämäärä. Päämäärä on hankkeen pitkän aikavälin tavoite. Mitä hankkeella halutaan saavuttaa? Hankkeella lisätään sosiaali- ja perhepalveluiden asiakkaiden osallistumista kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointia edistävään toimintaan tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Tämä motivoi asiakkaita terveellisiin elämäntapoihin ja ehkäisee syrjäytymistä. Asiakkaiden kokemus osallisuudesta ja toimintakyvyn parantumisesta kaventaa terveyseroja. Toiminta kannustaa asiakkaita koulutukseen, työelämään tai vapaaehtoistyöhön. Lapsiperheiden ja asiakkaiden lasten mahdollisuudet harrastaa lisääntyvät. Sosiaali- ja perhepalvelujen työntekijät saavat osaamista kannustaa asiakkaita osallistumaan hyvinvointia edistävään toimintaan osana arkityötä. Työntekijät arvioivat toiminnan tuloksia sekä kehittävät osallisuutta lisääviä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa. HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä Lapset ja nuoret Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyneet Muu kohderyhmä, mikä? pitkäaikaistyöttömät, aikuissosiaalityön pitkäaikaisasiakkaat Mikä on kohderyhmäsi suuruus toiminta-alueella? Kuinka suuren osan kohderyhmästä aiot tavoittaa hankkeen toiminnalla (arvio prosentteina)? 50 Miten kohderyhmä on mukana hankkeen suunnittelussa? Sosiaali- ja perhepalvelujen työntekijät ovat kysyneet asiakkaiden toiveita kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelujen tarpeista asiakaskäynneillä ja ryhmissään. Toiminnasta on keskusteltu kokemusasiantuntijoiden kanssa kokemusasiantuntijakoulutuksessa. Kohdennetaanko toimenpiteitä erikseen erilaisille väestöryhmille perustuen seuraavaan jaotteluun? Sukupuoli Ikä Alue Koulutustaso Muu, mikä? Työlämän ulkopuolella pitkään olleet Miten? Sosiaali- ja perhepalvelujen henkilöstön ja työttömien terveystarkastusten kautta. Hyvän Olon palvelukartasta ja LiiKupassista tulee osa sosiaali- ja perhepalvelujen asiakasprosessia ja työttömien terveystarkastusta. Sosiaali-ja perhepalveluissa asioi myös ikääntyneitä, joiden kanssa LiiKu-toimintaa voidaan hyödyntää. Lisäksi LiiKu-passia ja Hyvän Olon palvelukarttaa on mahdollisuus levittää jatkossa myös osaksi ikääntyneiden palveluohjausta ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä sekä omaishoitajien terveystarkastuksia ja maahanmuuttajien kotoututumistyötä. Tavoitellaanko näillä toimenpiteillä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista ja miten? Kyllä. Toimenpiteillä lisätään heikoimmassa asemassa olevien osallistumista liikunta, - kulttuuri-ja hyvinvointitoimintaan tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Toimenpiteet parantavat asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja luottamusta omasta pystyvyydestä. HANKKEEN TOIMINTA-ALUE Mikä on hankkeen toiminta-alue niiden toimenpiteiden osalta, mitä hankkeessa tehdään tai mitä hankkeessa kehitetään/testataan? Hakemus Sivu: 2

3 Koko Suomi Alue/maakunta Kunta Muu, mikä? Hakemus Sivu: 3

4 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMET, TULOKSET JA ARVIOINTI Tavoitteet. Minkälaista muutosta tavoitellaan? Hyvä tavoite on täsmällinen, aikataulutettu, realistinen, mitattavissa oleva ja oleellinen. Toimenpiteet ja keinot. Mitä tehdään konkreettisesti ja kuinka paljon? Kuka tekee, kenelle ja minä hankevuonna? Miten kohderyhmä saadaan mukaan? Ovatko toimet sellaisia, että ne vakiintuvat osaksi normaalia toimintaa? Tulokset ja vaikutukset. Mitä saadaan aikaiseksi? Mikä muuttuu? Arviointisuunnitelma. Miten osoitatte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu? Mitkä ovat hankkeen onnistumisen kriteerit? Sosiaali- ja perhepalveluiden asiakkaat osallistuvat nykyistä enemmän kulttuuri- ja liikuntatoimintaan Pitkäaikaisasiakkaille tarjotaan työttömien terveystarkastusten ja sosiaali- ja perhepalvelujen asiakastapaamisten yhteydessä LiiKu-passeja, joilla asiakkaat pääsevät kunnan, yhdistysten ja yritysten liikunta-ja kulttuuriharrasteisiin maksutta. Asiakkaiden tukihenkilöiksi (LiiKu-kamu) koulutetaan vuosittain 10 kokemusasiantuntijaa Asiakkailla on taloudellisesti varaa mennä mukaan kulttuuri- ja liikuntatoimintaan, ja jatkaa harrastusta oman elämäntilanteen mukaan. Yksinäiset asiakkaat saavat tarvittaessa LiiKu-kamun, jolloin sosiaalinen kynnys osallistua madaltuu. Asiakas löytää omat voimavaransa ja voi paremmin sekä henkisestä että fyysisesti Myönnettyjä LiiKu-passeja 2016 vähintään 150 ja prosenttia asiakkaista kokee, että passi on lisännyt omaa osallistumista ja hyvinvointia. Passi on julkisen,-yksityisen,-ja kolmannen sektorin yhteinen väline lisätä työttömien hyvinvointia ja yhteistyössä toimijoiden kanssa on kehitetty asiakkaille uusia mahdollisuuksia harrastaa Henkilöstöllä on osaamista kannustaa vaikeassa elämäntilanteissa olevia hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin Sosiaali-ja perhepalvelujen asiakastapaamisissa ja työttömien terveystarkastuksissa otetaan käyttöön Hyvän olon palvelukartta.työntekijät ohjaavat ja kannustavat asiakkaitaan hyvinvointia edistävään toimintaan palvelukartan avulla. Toiminta kirjataan osaksi asiakassuunnitelmaa. Työntekijät saavat ohjausta ja valmennusta toimintaan aina tarvittaessa Työntekijät kannustavat asiakkaita osallistumaan hyvinvointia edistävään toimintaan suunnitelmallisesti. Hyvän olon palvelukartassa on keskeisimmät liikunta,- kulttuuri,-ja hyvinvointipalvelut. Asiakkaat saavat kokonaisvaltaisempaa palvelua, joka ennaltaehkäisee terveysongelmia Henkilöstö on koulutettu ja avainhenkilöt nimetty sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin että kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin puolet ja prosenttia sosiaali- ja perhepalvelujen henkilöstöstä on koulutettu Hyvän olon palvelukartan ja LiiKu-passin käyttöön palvelukarttaa ja passia hyödynnetään kaikkien asiakkaiden kanssa Liikunta-ja kulttuuritoimintaa tarjotaan matalalla kynnyksellä ja hyvinvoinnin edistäminen on osa sosiaali- ja perhepalvelujen ryhmätoimintaa Sosiaali-ja terveyspalveluiden ryhmiin kehitetään liikunta-ja kulttuuritoimintaa. Hyvää ravitsemusta edistetään käytännön ravitsemusohjauksella. Liikunta-ja ruoanvalmistusryhmä toteutetaan työttömille. Kehitetään liikunnan ja kulttuurin harrastemahdollisuuksia asiakkaiden, henkilöstön, yhdistysten ja yritysten kanssa, myös matalalla kynnyksellä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä ravitsemusohjaus vastaavat nykyistä paremmin kohderyhmän tarpeita ja työttömille on suunniteltu poikkihallinnollisesti maksuttomia harrastemahdollisuuksia. Kohderyhmä osallistuu nykyistä tasavertaisemmin muiden kuntalaisten kanssa liikunta- ja vapaaaikapalveluihin sekä yhdistystoimintaan ja vapaaehtoistyöhön 2016 vähintään puolet ja 2017 kaikki sosiaali-ja perhepalvelujen ryhmistä toteuttavat terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Sosiaali- ja perhepalvelut ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ovat kehittäneet uusia vakiintuneita palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa. Seurataan asiakkaiden käyttämiä LiiKu-passin palveluja Toiminta ehkäisee ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta ja syrjäytymistä Liikunnalla, kulttuurilla ja muilla hyvinvointia edistävillä palveluilla voidaan ennaltaehkäistä terveysongelmia, kuntouttaa ja hoitaa asiakkaita. LiiKu-toimintaa hyödynnetään myös raskaammissa palveluissa. Esimerkiksi mielenterveys-ja päihdekuntoutujille LiiKu-toimintaa voidaan hyödyntää systemaattisesti yhtenä osana kokonaishoitoa Toiminnalla voidaan ehkäistä ja vähentää pidempiaikaista sosiaali- ja asumispalvelujen tarvetta ja syrjäytymistä. Toiminta tukee asiakkaiden kuntoutusta ja kokonaishoitoa ja tarjoaa asiakkaille mielekästä tekemistä ja harrastemahdollisuuksia. Asiakkaat löytävät pitkäjänteisen tavan harrastaa ja voivat paremmin Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesta EVA ennakkoarviointimenetelmällä esim. LiiKutoiminnan vaikutusta raskaampien palvelujen kustannuksiin. Asiakkaiden raskaampien palvelujen tarvetta ja kuntoutumistilannetta seurataan. Toiminnan subjektiivista kokemusta ja asiakaspalautetta hyödynnetään keskeisenä arviointimittarina Hakemus Sivu: 4

5 HANKKEEN LISÄTIEDOT Hankkeen järjestäytyminen ja hallinnointi toimet ja aikataulut. Esim. ohjausryhmän perustaminen, hankkeen johto, yhteistyöverkostojen rakentaminen Hanketta hallinnoi sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto. Hanketyötä tehdään sosiaali-ja perhepalvelujen kaikissa yksiköissä: aikuissosiaalityössä, työllisyyspalveluissa, lapsiperheiden sosiaalityössä sekä sosiaalityön tukipalveluissa. Hankkeeseen osallistuu lisäksi terveyspalvelut ja sivistystoimesta kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Hanketta koordinoivat vakituisessa työsuhteessa olevat kaupungin hyvinvointikoordinaattori ja sosiaali- ja perhepalveluiden suunnittelija. Ohjausryhmään nimitetään poikkihallinnollinen edustus, johon kuuluu tulosyksikköpäälliköitä sosiaali- ja terveyspalveluista, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista sekä kolmannen sektorin ja kokemusasian,-tai asiakasasiantuntijoiden edustaja. Hanketyöhön nimetään sosiaali- ja perhepalveluista kaksi asiakastyöntekijää, työttömien terveystarkastuksia tekevä terveydenhoitaja ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kaksi työntekijää. Ohjausryhmä ja työntekijät nimetään, kun avustuspäätös on saatu. Hanketyö voidaan käynnistää nopeasti, sillä hankkeen tavoitteiden mukaisia pilotti-kokeiluja on jo käynnissä. Hankkeen avainhenkilöt kokoavat yhteistyöverkoston kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Hyvinvointikoordinaattori ja suunnittelija sekä esimiehet ovat kertoneet piloteista ja toiminnoista yhteistyötahoille, ja he ovat olleet motivoituneita työhön. Kokemusasiantuntijoille on esitelty toimintaa kokemusasiantuntijakoulutuksessa. Lisäksi pilottia on käsitelty kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtoryhmässä, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä sekä esitelty Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostossa (HYTE). Hankkeelle perustetaan työtila Innokylään, joka on toiminnan kehittämisen alusta. Yhteistyötahot Sosiaali-ja perhepalvelut: työttömien toimintakyky, asiakkaiden osallisuus sekä yhteistyö kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kanssa ovat sitovana tavoitteena talousarviossa. Kokemusasiantuntijatoiminta on vakiintunut Terveyspalvelut: työttömien terveystarkastukset sitovana tavoitteena talousarviossa Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut: kaupunkistrategian painopisteenä on lisätä osallisuutta mm. monipuolisilla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla. Kulttuuripalvelut koordinoi ja järjestää Kulttuurikoulu-toimintaa eli kulttuuri- ja taidekasvatuksellisia ohjelmistoja kotihoidon ja päiväkotien lapsille, koululaisille ja lapsiperheille. Lisäksi käynnissä on muun muassa Liikuntapolku toimintaa peruskouluissa ja toiminta on laajenemassa varhaiskasvatuksen puolelle. Hankerahoituksella mahdollistetaan liikuntaa ja kulttuuria kohdennetusti syrjäytymisvaarassa oleville aikuisille Maksutonta lliikuntaa järjestävät yhdistykset, kuten FC Futura juniorit, Uusimaa juoksee hanke, Tanssiva Porvoo, Samaria ry Porvoon seudun työnhakijat ry, joiden kanssa on alustavasti keskusteltu yhteistyöstä LiiKu-toiminnan kehittämisessä. LiiKupassia ja Hyvän Olon palvelukarttaa on mahdollista hyödyntää myös yhdistyksen työntekijöiden asiakaskohtaamissa Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys (ITUSPY) ja Samaria ry: Porvoon pitkäaikaiset kumppanit päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja avopalveluissa. IUSPY ja Samaria hyödyntävät monipuolisesti kulttuuria. Yhdessä on kehitetty muun muassa asumisen palveluohjausta, jonka kautta vuosittain noin 100 porvoolaista saa oman asunnon. Palveluohjauksen asiakkaille on jo toteutettu taide-projekteja ITUSPY:n yhtenä painopistealueena on kulttuuritoiminnan kehittäminen ja monipuoliseen kulttuuritomintaaan osallistuminen yhdessä kuntoutujien kanssa. Kulttuuriprojekteja on tarkoitus kehittää yhdessä paikallisten kulttuurintuottajien kanssa sekä yhdessä muiden lähialueiden sosiaalipsykiatristen yhdistysten kanssa. ITUSPY kuuluu myös KUKUNORI ry:n,joka on kuntoutujien ja kulttuurialan ammattilaisten verkosto, jonka tarkoituksena on mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten henkilöiden kulttuuritoiminnan edistäminen. Kukunori Ry edustaa valtakunnallisesti 17:ää suomalaista järjestöä. Liikunnan osalta yhteistyötä on jo nyt tehty Porvoon kaupungin liikuntatoimen kanssa mm.porvoon klubitalon osalta. Jokaisella on oikeus nauttia kulttuurista Porvoossa käynnistyy Marttojen Uudenmaan piirin ja Marthaförbundetin kanssa yhteistyössä syksyllä 2015 kotitalousneuvonta-kursseja päihdeongelmaisille, nuorille aikuissosiaalityön asiakkaille ja lapsiperheille. Kokeilu jatkuu 2016 ja tänä vuonna osana LiiKu-hanketta järjestämme työttömille liikunta,-ja ruoanvalmistusryhmän, jossa Uudenmaan Martat vastaavat käytännön ruoanvalmistusosuudesta Toisen asteen oppilaitos Point Collegen kanssa kehitämme yhteistyötämme LiiKu-hankkeen tiimoilta ja teemme sopimuksen maksuttomista hemmotteluhoidoista työttömille Hankkeen tuotokset. Mitä esitteitä, julkaisuja ym. hanke tuottaa? Hankkeen tuotoksena saadaan aikaiseksi LiiKu-passimalli ja siihen liittyvä tiedotusmateriaali. LiiKu-passin arvioimiseksi kehitämme arviointilomakkeen henkilöstön ja asiakkaiden käyttöön. Lisäksi Hyvän olon palvelukartta valmistuu ja sitä tullaan käyttämään sekä sähköisesti että paperiversiona asiakastyössä. Osaksi palvelukarttaa kehitämme pohjan asiakkaan omalle LiiKu-suunnitelmalle. Koulutusmateriaalit sekä henkilökunnan että kokemusasiantuntijoiden kouluttamiseksi suunnitellaan yhteiseen käyttöön. Uusista ryhmäkokeiluista, kuten liikunta-ja ruonvalmistusryhmästä tehdään sähköinen ja tarvittaessa myös painettu opas asiakkaille ja työntekijöille. Hakemus Sivu: 5

6 Tuotettava aineisto soveltuu aistivammaisille Suoraan Muokattuna Sokeille Kuuroille Kuurosokeille Hankkeen vaikutusten arviointi. Mitä saadaan aikaiseksi suhteessa hankkeelle asetettuun päämäärään ja miten sitä suunnitellaan arvioitavan? Päämäärä on asiakkaiden hyvinvointierojen kaventaminen. Hankkeen toimenpiteet lisäävät konkreettisesti huonoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Hankkeen tuloksia ovat LiiKu-passi ja Hyvän olon palvelukartta osana työttömien terveystarkastuksia ja sosiaali- ja perhepalvelujen asiakastyötä. LiiKu-passin ja Hyvän olon palvelukartan käyttöä ja vaikuttavuutta arvioidaan ja toimintaa kehitetään arvioinnin perusteella. Arvioinnin työkaluna käytämme LiiKu-suunnitelmaa, jota on alustavasti pilotoitu asiakastyössä. LiiKu-suunnitelman avulla voidaan seurata asiakkaiden osallistumista ja hakeutumista palveluiden piiriin sekä kysyä heidän subjektiivista kokemustaan palveluiden vaikuttavuudesta terveyteen ja hyvinvointiin. Osaksi LiiKu-passia on tärkeää kehittää tapa seurata asiakasvirtoja, jotta voimme seurata asiakkaiden osallistumista luotettavasti. Vaikuttavuuden mittaus LiiKu-suunnitelmalla perustuu asiakkaiden subjektiiviseen kokemukseen, sillä asiakastyössä toimintakykytestit ovat haastavia toteuttaa. Asiakkaiden osallistumisen ja subjektiivisen kokemuksen seuranta ovat erittäin tärkeitä mittareita hankkeemme vaikuttavuuden seurannassa. Tavoitteiden yhteydessä on mainittu arviointikriteereitä. Hankkeen päätyttyä Porvoon sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstöllä on osaamista ja työkaluja kannustaa asiakkaita terveyttä ja hyvinvointia edistäviin valintoihin. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on toimiva palvelukartta, mistä asiakkaat saavat lisää liikuntaa ja kulttuuria elämään matalalla kynnyksellä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla sekä yhdistyksillä ja yrityksillä on nykyistä enemmän toimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta riippumatta. Arvioimme hankkeessa, kuinka hyvin olemme saaneet kehitettyä pitkäjänteistä yhteistyötä julkisen,-yksityisen,-ja kolmannen sektorin kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden konkreettinen yhteistyö on kirjattu toimintasuunnitelmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee hankkeen kautta vahvemmin osaksi kaikkien toimialojen toimintaa ja poikkihallinnollisia toimintapintoja löytyy entistä enemmän. Sosiaali- ja perhepalveluissa toiminnalla pyritään ehkäisemään pitkäaikaista palvelujen tarvetta sekä asumispalvelujen kustannuksia. Kotona asuville asiakkaille on sosiaaliohjauksen lisäksi mahdollista räätälöidä mielekästä tekemistä päiväsaikaan. Työelämän ulkopuolella olevat asiakkaat voivat myös itse mennä mukaan vapaaehtoistyöhön ja esim. vuosittain järjestettävää kokemusasiantuntijakoulutukseen. Arvioinnissa hyödynnetään systemaattisesti ennakkovaikutusten arviointia EVA:a ja arviointi julkaistaan Innokylässä. Hankkeen tulosten hyödyntäminen ja juurtuminen. Miten hankkeen toimenpiteet mahdollistavat juurtumisen? Miten taataan se, että toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Vakituinen henkilökunta on ollut suunnittelemassa LiiKu-passia ja Hyvän olon palvelukarttaa ja sitoutuvat alusta asti hyödyntämään niitä osana omaa työtään. Myös tulosyksiköpäälliköt ja esimiehet ovat sitoutuneet edistämään asiakkaiden hyvinvointia työssään ja johtavat mallin juurruttamista hankkeen aikana. Hyvän olon palvelukartan ja LiiKu-passin koordinoijat ja kouluttajat ovat hankkeen vastuuhenkilöitä, eikä ulkopuolista henkilöstöä tulla palkkaamaan. Toiminnan koordinointi säilyy vastuuhenkilöillä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hakemus Sivu: 6

7 Miten hankkeen tuloksia levitetään? Hankkeen tulokset tuovat hyvin konkreettisia toimintamalleja käytännön työhön. LiiKu-passi ja Hyvän olon palvelukartta tulevat vakituiseen käyttöön sosiaali-ja perhepalveluissa ja työttömien terveystarkastuksissa. Kulttuuri-ja vapaaaikapalvelujen kanssa kehitetty LiiKu-passi on toimialalla hyvin tunnettu malli ja työntekijät kertovat säännöllisesti asiakastyössä asiakkaille mahdollisuudesta passiin. Hyvän Olon palvelukarttaa ja LiiKu-passia on mahdollista ottaa laajemmin käyttöön myös terveyspalveluissa ja esimerkiksi te-toimistossa ja työnhakijat ry:n toiminnassa heti työttömyyden alkuvaiheessa. Lisäksi aiomme jo hankeaikana kehittää vastaavanlaista mallia edistämään ikääntyneiden ja maahanmuuttajien hyvinvointia. Hyvän olon palvelukartta,- ja LiiKu-passimallia voidaan hyödyntää muun muassa ikääntyneiden palveluohjauksessa, hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä ja omaishoitajien terveystarkastuksissa sekä maahanmuuttajien kotouttamistyössä. Matalankynnyksen lähiliikunta-ja kulttuurimahdollisuuksia kokeillaan esimerkiksi Gammelbackan lähiössä, jonka jälkeen toimivia kokeiluja voidaan levittää myös muihin lähiöihin. Toimivat ryhmäkokeilut vakiinnutetaan pysyviksi malleiksi. Hankkeen tuloksia tuodaan esille muun muassa erilaisissa tapahtumissa ja sekä kansallisissa että kansainvälisissä seminaareissa. Tulosten esittelystä vastaavat hankkeen vastuuhenkilöt. Tulokset ja toiminnan jatko kirjataan osaksi kaupungin hyvinvointikertomusta ja huomioidaan ohjelmatyössä.toimintamalleja levitetään ja hanketoimintaa arvioidaan lisäksi Innokylässä, jonne avataan yhteinen työtila. Lisäksi toiminnasta kerrotaan kaupungin omilla internet-sivut ja mediatiedotteiden kautta. Avoimen viestinnän kautta teemme LiiKu-toimintaa Porvoossa sykähdyttäväksi ja kuntalaisten keskuudessa tunnetuksi toimintamalliksi. Hankkeen myötä sosiaalityöstä tulee entistä aktiivisempi toimija edistämään vaikeimmassa asemassa olevien hyvinvointia ja osallisuutta. Hanketyö on sosiaalihuoltolain 7 :n mukaista rakenteellista sosiaalityötä. Hankkeessa kehitetty sosiaali- ja perhepalvelujen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käytännön yhdessä tekeminen on hyvä perusta ehkäistä syrjäytymistä myös sote-uudistuksen jälkeen, mikäli sosiaali- ja perhepalvelut siirtyvät pääosin pois kunnan vastuulta. Eettiset näkökohdat. Millaisia eettisiä kysymyksiä hankkeeseen mahdollisesti liittyy? Miten ne otetaan hankkeessa huomioon? Tutkimusten osalta selvitetään, milloin tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa, ja liitetään mukaan toimikunnan lausunto. Osallistuminen liikunta- ja kulttuuritoimintaan sekä elämäntapojen muutos perustuu asiakkaan omaan tahtoon ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Tämä on myös eettinen haaste ja huomioitava osana LiiKu-hanketta. Hankkeessa on tärkeää kuulla asiakkaita useassa eri tilanteissa sosiaalityössä ja työttömien terveystarkastuksissa. Hyvä kohtaamisen ja asiakkaiden kuuleminen on tärkeä osa työntekijöidemme asiakastyötä. Mahdolliset riskit. Millaisia riskejä tai odottamattomia vaikutuksia hankkeeseen voi liittyä? Millä ehdoilla hanke voi toteutua tai mikä voisi vaarantaa hankkeen toteuttamisen osittain tai kokonaan? Hankkeen onnistuminen edellyttää toimijoiden hyvää sitoutumista ja rohkeata asennetta kokeilla uutta. Kaikkien työntekijöiden asenteet eivät välttämättä muutu heti, joten toimintamallien jalkautuminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteistä työtä. Vuoden 2015 syksyn pienimuotoisessa LiiKu-pilotissamme havaitsimme, että työntekijöiden motivointi vaatii jatkuvaa yhteistyötä ja kouluttamista. Olemme kuitenkin saaneet avainhenkilöitä sosiaalityöstä ja liikunta-ja kulttuuripalveluista innostumaan toiminnasta ja jatkokehityksestä. Pilotista saimme hyvää tietoa toiminnan tarpeellisuudesta ja pohjan aloittaa kehitystyötämme. Asiakkailta saatu palaute kannustaa ja osoittaa, että juuri tällaiselle toiminnalle on tarve. Toiminnan juurruttamiseksi osaksi sosiaalityötä ja terveystarkastuksia on erittäin tärkeää saada käynnistettyä hanke, joka mahdollistaa työntekijöiden kouluttamisen ja ohjaamisen sekä sitouttamisen yhteistyössä aktiivisten avaintyöntekijöiden kanssa. Pilotin aikana kehitetyt ensimmäiset versiot ja Hyvän Olon palvelukartasta ja LiiKu-passista kehitetään saatujen kokemusten kautta toimivimmiksi hankkeen aikana. Hyvän Olon palvelukartan ja LiiKu-passin käyttöön on laadittava systemaattiset käyttöohjeet. Hankkeessa saadaan vahvistettua työntekijöiden osaamista ja palvelukarttaa säännölliseen käyttöön yhä useammalle työntekijälle. LiiKu-passi otetaan alkuvaiheessa käyttöön pienemmälle asiakasjoukolle ja hankkeen aikana määrää kasvatetaan. Selkeät tavoitteet toiminnan juurruttamiselle ovat tärkeitä hankkeen onnistumiselle. Toiminta on myös erittäin konkreettista ja tuo uusia, asiakasta voimaannuttavia työvälineitä ammattilaisille. Vaikuttavuuden seurantaa on tärkeää suunnitella toteutettavaksi osana toimintaa. LiiKu-passilla palveluihin tulevia asiakasvirtoja on tärkeää seurata, jotta voimme seurata asiakkaiden osallistumista luotettavasti. LiiKu-suunnitelmaa käytetään vaikuttavuuden arvioinnissa asiakastyössä ja suunnitelmaa on tärkeää seurata säännöllisin väliajoin. LiiKusuunnitelman vaikuttavuuden mittaus perustuu asiakkaiden subjektiiviseen kokemukseen, sillä asiakastyössä toimintakykytestit ovat haastavia toteuttaa. Asiakkaiden osallistumisen ja subjektiivisen kokemuksen seuranta ovat erittäin tärkeitä mittareita hankkeemme vaikuttavuuden seurannassa. LiiKu-hankkeen aikana toteutettavista ryhmistä on tärkeää kysyä palautetta säännöllisesti. Vaikuttavuuden seurantaa on tärkeä toteuttaa systemaattisesti ja suunnitellusti ja tässä myös vaikutusten ennakkoarvioinnilla EVA:lla on tärkeä rooli. Hankerahaa käytetään LiiKu-passin palvelujen käynnistämiseen sekä ryhmiin liittyviin ostoihin, esim. ruokakulut, koska terveellistä ravitsemusta korostetaan. LiiKu-passiin kehitetään harrasteita ja toimintoja, jotka vakiintuvat ja joita asiakkaan on mahdollista jatkossakin jatkaa maksuttomasti tai edullisesti. Tietoa toiminnan vaikuttavuudesta tulee levittää systemaattisesti mm. kaupungin johtoryhmässä sekä toimialojen johtoryhmässä sekä tiedotusvälineissä, jotta saadaan mukaan yhdistyksiä ja yrityksiä. Näin pitkään työelämän ulkopuolella olevien osallistumismahdollisuudet lisääntyvät pysyvästi. Hakemus Sivu: 7

8 HANKKEEN RESURSSIT JA TALOUS Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus. Kuvataan toimijan erityisosaaminen ja esitetään puitteet (tilat, välineet ja laitteet), toimintaympäristö, taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö ja heidän työkuukausiensa määrä henkilöittäin, vakituisen henkilöstön osallistuminen (työkuukaudet), vapaaehtoistyön osuus/määrä sekä mitä toimintoja/tehtäviä aiotaan korvata palkkioperusteisesti tai ostaa muualta Toimintaympäristö: Porvoossa kaupunkistrategian päämääränä on kaventaa asukkaiden hyvinvointia, tukea syrjäytymisvaarassa olevia asukkaita sekä panostaa kulttuuriin ja osallisuuteen. Kaupunkistrategian mukainen työ on käynnissä mm. Porvoon Gammelbackan aluekehitystyössä. LiiKu-hankkeessa yhdistetään sosiaali- ja perhepalvelujen ja kulttuuri ja vapaaaikapalvelujen osaamista poikkihallinnollisesti niin, että pitkään työelämän ulkopuolella olevat pystyvät osallistumaan yhdenvertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Hanketyö ehkäisee ongelmien kasautumista ja edistää asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Gammelbackan aluella on enemmän työttömyyttä kuin muualla Porvoossa ja alueelle kannattaa kehittää toimintaa LiiKuhankkeessa. Gammelbackassa kokeillaan uusia hyvinvoinnin toimintamalleja, joita voidaan myöhemmin soveltaa koko kaupungissa. Gammelbackaan avattiin Hyvinvointikeskus syksyllä 2014, jossa järjestetään LiiKu-hankkeessa ryhmiä, tapahtumia ja asiakastapaamisia. Gammelbackassa käynnistetty lähiliikuntatoiminnan kokeilu tavoitti 2015 viikoittain noin 100 asukasta ja se jatkuu edelleen. Syksyllä 2015 pienimuotoisena pilottina käynnistyneessä LiiKu (Liikunta-Kulttuuri) -toiminnassa henkilöstö kokeili vuoden 2015 syksyllä Hyvän Olon palvelukartan käyttöä sosiaalityössä ja työttömien terveystarkastuksissa. Kartan avulla työntekijät auttavat asiakkaita löytämään sopivat hyvinvointipalvelut sekä kulttuuri- ja liikuntaharrastukset. Työntekijät ovat pilottina myöntäneet myös sadalle asiakkaalle LiiKu-passin ja maksuttoman pääsyn asiakkaan elämäntilanteeseen sopivaan harrastukseen. LiiKu-passiin asiakas on kirjannut omia liikunta- ja kulttuurikäyntejään. Kun passiin on kertyi 20 käyntiä, asiakas on saanut kaksi elokuvalippua. Tavoitteena on, että Hyvän Olon palvelukartasta ja LiiKu-passista tulee pysyvä malli ja niiden avulla asiakas löytää sopivan ja pitkäjänteisen tavan edistää omaa hyvinvointia. Vuoden 2015 syksyllä toteutettu kokeilu osoittaa tarpeen laajentaa toimintaa ja kehittää kohderyhmälle pysyviä mahdollisuuksia harrastaa. Hankkeessa Hyvän Olon palvelukarttaa kehitetään toimivammaksi ja passiin kerätään lisää ja monipuolisempia palveluja, yhteistyössä kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelujen, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Yhteistyön tiivistäminen ja uusien rohkeiden kokeilujen kehittäminen on erittäin tärkeä osa hanketyötä. Taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö, vakituisen henkilöstön osallistuminen, vapaaehtoistyön osuus: Sosiaali-ja terveyspalveluiden ja kulttuuri-ja vapaa-aikapalveluiden esimiehet ovat sitoutuneet toimintaan. Hankkeessa hyödynnetään entistä paremmin jo olemassa olevaa toimintaa ja osaamista. Toimintaa koordinoivat työntekijät järjestävät hankkeessa tarvittavaa koulutusta ja valmentavat työntekijöistä avainhenkilöitä juurruttamaan toimintaa perustyöhön. LiiKupassin palvelut kehitetään olemassa olevista kulttuuri-ja vapaa-aikapalveluista, ja lisäksi kehitetään matalan kynnyksen toimintaa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Porvoon sosiaali- ja perhepalveluissa on motivoitunut ja pysyvä henkilöstö. Kelpoisia sosiaalityöntekijöitä sekä ohjaajia on saatu kaikkiin virkoihin. Tämä on hyvä perusta hanketyölle, jota tekee oma henkilöstö. Lisäksi Porvoossa on jo vakiintunutta kokemusasiantuntijatoimintaa. Nyt käynnissä olevaan kansalaisopiston koulutukseen osallistuu 18 kokemusasiantuntijaa. Hankkeessa hyödynnetään koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Koulutuksia on järjestetty myös yhdessä ammattilaisten kanssa. Tämä on motivoinut ammattilaisia hyödyntämään kokemusasiantuntijoita sosiaalityössä. Gammelbackan Hyvinvointikeskuksen tilojen lisäksi kaupungin muita liikunta-ja kulttuuritiloja hyödynnetään hankkeessa, ja korostetaan monipuolisia ulkoliikuntamahdollisuuksia. Hankkeeseen ei palkata ulkopuolista henkilöstöä, vaan työpanosta siirretään vakituiselta henkilöstöltä. Työpanos jakautuu kahdelle tai kolmelle perustyöntekijälle (avaintyöntekijät) 1-2 pv/vko. Avaintyöntekijät koulutetaan kouluttamaan ja valmentamaan henkilöstöä sekä toimimaan henkilökohtaisina mentoreina työntekijöille. Lisäksi he kehittävät pysyvää yhteistyötä yhdistysten ja yritysten kanssa sekä juurruttavat toimintaa osaksi sosiaalityön palveluprosessia. Lisäksi avustusta käytetään kokemusasiantuntijoiden palkkioihin asiakkaiden tukihenkilönä sekä LiiKu-passin palveluihin ja ryhmien kuluihin. Matkakuluja on varattu osallistumiseen kotimaisiin ja yhteen ulkomaiseen seminaariin aihepiiristä pääasiassa vuonna Tällöin voidaan jo kertoa hankkeen tuloksista ja hyödyntää muiden kokemuksia ja ideoita hankkeen juurruttamisvaiheessa. Koko sosiaali- ja perhepalvelujen asiakastyötä tekevä henkilöstö ja työttömien terveystarkastuksen terveydenhoitaja osallistuu hankkeen aikana työpajoihin ja käyttää LiiKu-passia sekä Hyvän olon palvelukarttaa osana omaa perustyötä. Hankkeen aikana avaintyöntekijät valmentavat vähintään neljä perustyöntekijää kehittämään ja levittämään toimintaa jatkossa. Hakemus Sivu: 8

9 BUDJETTI Haettava TE-määräraha eriteltynä Yhteensä Palkat Palkkojen sivukulut Palkkiot Palkkioiden sivukulut Matkakulut, kotimaa Matkakulut, ulkomaat Palvelujen ostot Aineisto- ja tarvikekulut Raportointi- ja julkaisukulut Laitteet- ja laitevuokrat Muut kulut Hallintokulut Haettava TE-määräraha yhteensä Lisätietoja haettavasta avustuksesta. Esim. työntekijä+työkuukaudet, matkat, palkkioperusteet, palvelujen ostot Työkuukaudet: Sosiaalityöntekijöiden, ohjaajien ja kuva-palveluiden työntekijöiden työpanosta, arvio n 9-11 kuukautta / vuosi ja 2018 noin 5-6 kuukautta / vuosi. Malliin liittyvä kehittämis-, koulutus- ja seurantatyö. Ryhmien ja avoimien tilaisuuksien ohjaaminen Palkkiot: Kokemusasiantuntijoiden palkkiot noin 30 asiakkaalle. Matkakulut: Lisäsimme sekä kotimaan että ulkomaanmatkojen kuluja. Tavoitteemme on levittää saatuja tuloksia kansallisissa seminaareissa ympäri Suomea ja lisäksi osallistua yhteen kansainväliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen foorumiin. Aineisto- ja tarvikekulut (esim. monisteet, kopiot): Flyerit ja LiiKu-passit asiakkaille, julisteet jakoon Raportointi- ja julkaisukulut (painotuotteet): tiiviit oppaat asiakkaille ja henkilöstölle tarvittaessa painetusti, pääsääntöisesti sähköiset julkaisut Palvelujen ostot: LiiKu-passin palvelut, tilaisuuksien kulut (tilavuokrat, vetäjät, tarjoilut) Omarahoitus euroa Kululaji Rahoituksen tilanne Yhteensä Muut kulut Palkat Tilintarkastus, puhelin- ja tietokonekulut Työpanoksen siirtoa omarahoitusosuudel la sivukuluineen Omarahoitus yhteensä Lisätietoja omarahoituksesta. Omarahoitusosuutta varataan sosiaali- ja perhepalveluiden budjettiin vuosille euroa / vuosi ja vuodelle euroa. Muu rahoitus Rahoituslähde Kululaji Rahoituksen tilanne Yhteensä Muu rahoitus yhteensä Lisätietoja muista rahoituslähteistä. Ilmoita tässä haetko samaan tarkoitukseen rahoitusta muualta vai onko muualta haettu rahoitus tarkoitus käyttää hankkeen johonkin toiseen, erilliseen osioon. Ei muita rahoituslähteitä Hakemus Sivu: 9

10 Hankkeen kokonaisrahoitus Yhteensä Haettava TE-määräraha yhteensä Omarahoitus yhteensä Muu rahoitus yhteensä Hankkeen kokonaisrahoitus yhteensä Kolmen viime vuoden aikana saadut avustukset tämän hankkeen osalta. Avustuksen myöntäjä, määrä, myöntövuosi ja tarkoitus. Jokainen avustus omalle rivilleen. Ei muita rahoituslähteitä. HAKEMUKSEN LIITTEET PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Paikka ja aika Allekirjoitus Nimen selvennys Hakemus Sivu: 10