6 Emil börjar skolan. Sisältö. Tavoitteet. Käsittelyvihjeet

Transkriptio

1 6 Emil börjar skolan Sisältö Tekstinä on ote Astrid Lindgrenin kirjasta Än lever Emil i Lönneberga. Valitussa otteessa kirjailija kertoo Vaahteramäen Eemelin koulunkäynnistä. Tavoitteet vahvistaa tekstinlukutaitoa ja kartuttaa sanavarastoa antaa opiskelijoille valmiuksia myös kaunokirjallisen tekstin lukemiseen ja kannustaa heitä siihen tutustuttaa opiskelijoita suosittuun ruotsinkieliseen kirjailijaan ja hänen tuotantoonsa virittää opiskelijat pohtimaan myös omaa kouluhistoriaansa ja kertomaan siitä. Käsittelyvihjeet Virittely Kappaleen käsittelyn voi aloittaa tutustumalla kirjailijaan s. 72 esittelyn avulla. Esittelyyn liittyy tehtävä 1, s. 75, joka näin ollen sopii virittelyyn. Opiskelijoita kannattaa myös haastatella heidän omista muistoistaan ja elämyksistään, jotka liittyvät Lindgrenin kirjoihin. Sen voi tehdä jo virittelyvaiheessa esim. tehtävän 4 ensimmäisten kysymysten avulla, etenkin jos ei ole aikaa tehtävän ehdottamaan parityöskentelyyn. Virittelyyn voi käyttää myös tehtävää 3 tai lisämateriaalin tietokilpailua (Lisämateriaali D). Halutessaan voi näyttää videonpätkän jostain Astrid Lindgrenin teokseen perustuvasta TV-ohjelmasta. Tehtävät 1 Virittelytehtävä, jossa tutustutaan kirjailijaan tietoruudun avulla. 2 Tekstin sisältöä kontrolloiva tehtävä, jossa on suomenkielisiä kysymyksiä tekstistä. Tehtävää voi käyttää myös kuunteluharjoituksena. 3 Sanasto- ja kulttuuritehtävä, joka esittelee kirjailijan tuotantoa. Sopii virittelyyn tai tekstin jälkeen mietittäväksi. 4 Suullinen parihaastattelu, jossa on valmiina ruotsinkielisiä kysymyksiä. Opettaja voi aluksi esittää haastattelukysymyksiä muutamille opiskelijoille malliksi tai purkaa parityöskentelyn kysymällä lopuksi joidenkin opiskelijoiden vastauksia. Opiskelijoille tutut Lindgrenin kirjat/suosikkisadut / nykyiset suosikkikirjat voidaan koota taululle. 5 Sanastotehtävä, jossa jatketaan aloitettuja lauseita. Aiheena on koulumuistot. Tehtävän voi tehdä suullisesti pareittain ja/tai kirjallisesti. Tehtävän voi esim. antaa ensin kirjallisesti läksyksi. Koulussa kirjoitetaan kustakin yksittäisestä tehtävästä taululle mallilause, minkä jälkeen opiskelijat voivat lukea omat lauseensa toisilleen. Jos tehtävä tehdään ensin suullisesti, voivat nopeimmat opiskelijat kirjoittaa taululle malliratkaisuja. G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali 151

2 6 Kielisalkkutehtävä, jossa kirjoitetaan oma satu. Omista saduista voi pitää luokan oman satutunnin : opiskelijat voivat opetella kertomaan satunsa mahdollisimman hauskasti koko ryhmälle. Jos paikkakunnalla on ruotsinkielisiä päiväkoteja, voi satutunnin varmasti järjestää sinne aidon lapsiyleisön iloksi! Opiskelijoita voi saatella satutunnelmiin musiikin tai sopivien kuvien avulla. Satuja voidaan kirjoittaa myös ryhmätöinä tai jatkokertomuksena, johon jokainen vuorollaan keksii uuden kappaleen/luvun. Ekstensiivinen käsittely Jos tekstin haluaa käsitellä ekstensiivisesti, voi valita ymmärtämistehtäväksi joko kirjan tehtävän 2 tai lisämateriaalista tehtävän B tai C. Kaikkia em. tehtäviä voi käyttää joko kuuntelun tai lukemisen harjoitteluun. Lisäksi riittää esim. Lindgrenin tuotantoon tutustuminen (kirjan tehtävät 3 ja 4 tai lisämateriaalin tietokilpailu) tai vaikkapa dramatisointi tekstin pohjalta. Dramatisointi Opiskelijat voivat ryhmissä esittää luokan edessä joitakin kohtia kertomuksesta aluksi ns. still-kuvina, siis liikkumatta ja ilman ääntä. Muut yrittävät arvata, mikä kohta on kyseessä, ja kertovat ruotsiksi, mitä kohtauksessa heidän mielestään on tapahtumassa ja mitä eri roolihenkilöiden pitäisi sanoa. Lopuksi ryhmä voi esittää kyseisen kohtauksen liikkuen ja puhuen. Lisämateriaali A B c D E ÄÄnTÄMiSKALVO SiSÄLTöTEHTÄVÄ Korjataan virheellinen suomennos alkuperäisen tekstin mukaiseksi. LAuSEEnALKuJA SuOMEKSi Sisältötehtävä esim. kuuntelun harjoitteluun. TiETOKiLpAiLu Monivalintakysymyksiä Astrid Lindgrenin tuotannosta. SiSÄLTöKAAViO 152 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali

3 TEHTÄVIEN RATKAiSuT Kalvopohja 6 Tehtävien ratkaisut 1 s Vimmerby on Astrid Lindgrenin kotipaikka, joka sijaitsee Smoolannissa. - Hänen ensimmäinen kirjansa Peppi Pitkätossu ilmestyi vuonna Se oli heti menestys. - Astrid Lindgreniä kutsutaan Ruotsin satukuningattareksi. - Hänen kirjansa ovat hyvin suosittuja maailmalla, niitä on käännetty 80 kielelle ja niitä on myyty n. 120 miljoonaa kappaletta. - Astrid Lindgrenin onnellinen lapsuus antoi inspiraation hänen kertomuksiinsa. Vaahteramäen Eemeli on yksi esimerkki tästä. 2 s Eemeli aloitti koulun 25. elokuuta. 2. Kyläläiset luulivat, että hän häpäisisi itsensä koulussa. 3. Opettaja oli ensimmäisiä, joka aavisti, että Eemeli olisi tuleva kunnanvaltuuston puheenjohtaja. 4. Eemeli oli luokkansa paras. Hän osasi lukea ja vähän jo kirjoittaakin, kun hän tuli kouluun. Hän oppi laskemaan luokassa muita nopeammin. Hän teki kuitenkin joitakin metkuja. 5. Eemeli suuteli opettajaa suulle. 6. Opettaja kysyi, miksi Eemeli teki niin, mutta ei ollut tyytymätön / ei suuttunut. 7. Eemeli perusteli tekonsa niin, että hän teki sen hyvää hyvyyttään. 8. Välitunnilla yksi isommista pojista tuli kiusaamaan Eemeliä. 9. Aamiaistunnilla Eemelillä oli tapana pistäytyä vaivaistalossa lukemassa asukkaille Smoolannin Sanomia / Maakunnan Sanomia. G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali 153

4 Kalvopohja TEHTÄVIEN RATKAiSuT 3 s pippi Långstrump 2. Mästerdetektiven Blomkvist 3. Alla vi barn i Bullerbyn g d c a. Katto-Kassinen b. Marikki c. Melukylän lapset 4. nils Karlsson-pyssling 5. Kajsa Kavat f j d. Mestarietsivä Blomkvist e. Mio, poikani Mio 6. Mio, min Mio e f. pekka peukaloinen 7. Karlsson på taket a g. peppi pitkätossu 8. Madicken b h. Ronja Ryövärintytär 9. Emil i Lönneberga k i. Saariston lapset 10. Vi på Saltkråkan i j. Taina Tomera 11. Bröderna Lejonhjärta l k. Vaahteramäen Eemeli 12. Ronja Rövardotter h l. Veljeni Leijonamieli 154 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali

5 LISÄMATERiAALi Kalvopohja 6 A ÄÄnTÄMiSKALVO Öva uttal. Lönnebergaborna skämma II ut sig en kommunalnämndsordförande 5 [kommuna:lnemndsu:rdfœ:rande] hör och häpna fortare kyssa II räkna I i förbifarten katedern rodna, rodnar, rodnade, rodnat godhet, godheten försmädligt missbelåten på frukostrasten fattigstugan hjonen [lönnebärjaborna] [ʃemma] [hœ:r o he:pna] [fu:rtare] [tʃyssa] [re:kna] [i fœr bi:fa:rten] [kate:därn] [ro:dna] [gu:dhe:t] [fœrsme:dlit] [misbelo:ten] [po frukkostrasten] [fattigstu:gan] [ju:nen] G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali 155

6 Monistepohja LISÄMATERiAALi B SiSÄLTöTEHTÄVÄ Suomennoksessa on kymmenen asiavirhettä. Korjaa ne kirjan tekstin perusteella. Eemeli aloittaa koulun Syyskuun viidentenä kolmatta Eemeli aloitti koulun. Jos vaahteramäkeläiset olivat luulleet, että hän häpäisisi siellä itsensä, he iskivät kirveensä kiveen. Opettaja kyllä ensimmäisenä alkoi aavistaa, että lähinnä ovea olevassa penkissä istui tuleva kunnanvaltuuston puheenjohtaja, sillä usko tai älä, Eemeli oli paras luokallaan! Lukea hän osasi jo tullessaan ja vielä vähän kirjoittaakin, ja laskemaan hän oppi nopeammin kuin kukaan toinen. Totta kai hän metkuili aika lailla, mutta ei enempää kuin opettaja jaksoi kestää niin, ja sattuihan tietysti niinkin, että hän rohkeni pussata opettajaa keskelle suuta. Siitäkin puhuttiin Vaahteramäessä kauan jälkeenpäin. Se tapahtui näin: Eemeli oli ollut taululla ja laskenut melko helpon laskun, ja kun se oli selvä, opettaja sanoi: Hyvä, nyt voit mennä paikallesi Eemeli! Hän lähti, mutta mennessään katederin ohi hän istui pöydälle ja antoi opettajalle kunnon suukon keskelle poskea. Sellaista opettaja ei ollut ennen kokenut, ja hän punastui ja alkoi huutaa: Mi-miksi sinä sen teit? Tein sen hyvää hyvyyttäni, sanoi Eemeli. Ja siitä tuli jälkeenpäin Vaahteramäessä oikein sanonta. Tein sen hyvää hyvyyttäni, sanoi Kissankulman poika kun opettajaa suuteli, heillä oli tapana sanoa, ja tiedä vaikka sanoisivat vieläkin. Seuraavalla oppitunnilla yksi isoista pojista rupesi härnäämään Eemeliä. Sinä se pussasit opettajaa, hän sanoi ja virnuili pilkallisesti. Kyllä vaan, sanoi Eemeli. Haluatko että pussaan toistekin? Mutta poika ei halunnut. Se kerta ei jäänyt ainoaksi. Eikä opettaja närkästynyt Eemelin suukon takia, kaikkea muuta. Oli paljon asioita joita Eemeli teki hyvää hyvyyttään. Aamiaistunnilla hän juoksi sukkelasti vaivaistaloon lukemaan romaania pöhkö-jukalle ja toisille vaivaisille. Eemelissä paljon hyvääkin, usko pois! 156 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali

7 LISÄMATERiAALi Kalvopohja 6 RATKAiSu Väärin Syyskuun viidentenä kolmatta Eemeli aloitti koulun. Jos vaahteramäkeläiset olivat luulleet, että hän häpäisisi siellä itsensä, he iskivät kirveensä kiveen. Opettaja kyllä ensimmäisenä alkoi aavistaa, että lähinnä ovea olevassa penkissä istui tuleva kunnanvaltuuston puheenjohtaja, sillä usko tai älä, Eemeli oli paras luokallaan! Lukea hän osasi jo tullessaan ja vielä vähän kirjoittaakin, ja laskemaan hän oppi nopeammin kuin kukaan toinen. Totta kai hän metkuili aika lailla, mutta ei enempää kuin opettaja jaksoi kestää niin, ja sattuihan tietysti niinkin, että hän rohkeni pussata opettajaa keskelle suuta. Siitäkin puhuttiin Vaahteramäessä kauan jälkeenpäin. Se tapahtui näin: Eemeli oli ollut taululla ja laskenut melko helpon laskun, ja kun se oli selvä, opettaja sanoi: Hyvä, nyt voit mennä paikallesi Eemeli! Hän lähti, mutta mennessään katederin ohi hän istui pöydälle ja antoi opettajalle kunnon suukon keskelle poskea. Sellaista opettaja ei ollut ennen kokenut, ja hän punastui ja alkoi huutaa: Mi-miksi sinä sen teit? Tein sen hyvää hyvyyttäni, sanoi Eemeli. Oikein elokuun viidentenä kolmatta ikkunaa oikein vaikea hän kumartui suuta änkyttää Ja siitä tuli jälkeenpäin Vaahteramäessä oikein sanonta. Tein sen hyvää hyvyyttäni, sanoi Kissankulman poika kun opettajaa suuteli, heillä oli tapana sanoa, ja tiedä vaikka sanoisivat vieläkin. Seuraavalla oppitunnilla yksi isoista pojista rupesi härnäämään Eemeliä. Sinä se pussasit opettajaa, hän sanoi ja virnuili pilkallisesti. Kyllä vaan, sanoi Eemeli. Haluatko että pussaan toistekin? Mutta poika ei halunnut. Se kerta ei jäänyt ainoaksi. Eikä opettaja närkästynyt Eemelin suukon takia, kaikkea muuta. Oli paljon asioita joita Eemeli teki hyvää hyvyyttään. Aamiaistunnilla hän juoksi sukkelasti vaivaistaloon lukemaan romaania pöhkö-jukalle ja toisille vaivaisille. Eemelissä paljon hyvääkin, usko pois! välitunnilla Se kerta jäi ainoaksi. Smoolannin Sanomia / Maakunnan Sanomia G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali 157

8 Kalvopohja LISÄMATERiAALi C LAuSEEnALKuJA SuOMEKSi Lue/kuuntele teksti ja jatka ajatuksia kuulemasi/lukemasi perusteella. 1. Vaahteramäkeläisten yllätykseksi Eemeli 2. Jo kouluun tullessaan Eemeli osasi 3. Opettaja oli tyytyväinen Eemeliin, koska 4. Kun Eemeli palasi taululta 5. Eemeli selitti opettajalle 6. Välitunnilla eräs iso poika 7. Kertojan mielestä Eemelissä RATKAiSu menestyi hyvin koulussa (luokkansa paras). lukea ja vähän kirjoittaakin. Eemeli oli juuri selvinnyt vaikeasta laskutehtävästä. hän kumartuikin opettajan puoleen ja suuteli tätä keskelle suuta. suudelleensa tätä ihan vain hyvyyttään. tuli kiusoittelemaan/härnäämään Eemeliä / virnistelemään Eemelille. on paljonkin hyvää. 1. Vaahteramäkeläisten yllätykseksi Eemeli 2. Jo kouluun tullessaan Eemeli osasi 3. Opettaja oli tyytyväinen Eemeliin, koska 4. Kun Eemeli palasi taululta 5. Eemeli selitti opettajalle 6. Välitunnilla eräs iso poika 7. Kertojan mielestä Eemelissä 158 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali

9 LISÄMATERiAALi Monistepohja 6 D TiETOKiLpAiLu Valitse oikea vaihtoehto. 1. Vilken bok är det fråga om, när det talas om Herr Nilsson? a) Ronja Rövardotter b) pippi Långstrump c) Mio, min Mio 2. Vad heter Madicken på finska? a) Mari-Liisa b) Maisa c) Marikki 3. Vems vänner är Tommi och Annika? a) pippis vänner b) Emils vänner c) idas vänner 7. Vem är Ida? a) Emils mamma b) Emils syster c) Emils lärare 8. Vem bor i Villa Villekulla? a) pippi Långstrump b) Madicken c) Ronja Rövardotter 9. I vilken bok träffar man pojkarna Jonatan och Skorpan? a) Vi på Saltkråkan b) Mästerdetektiven Blomkvist c) Bröderna Lejonhjärta 4. Vem är Anton Svensson? a) Emils pappa b) pippis pappa c) Madickens pappa 10. Vem bor på Mattisberget? a) Kajsa Kavat b) Ronja Rövardotter c) Emil 5. Vilken av figurerna kan flyga alldeles själv? a) pippi Långstrump b) Kajsa Kavat c) Karlsson på taket 11. Vad är Bullerbyn på finska? a) Melukylä b) Kisakylä c) Mehukylä 6. Vad är Katthult på finska? a) Kissalanmäki b) Kissankulma c) Kissankumpu 12. Vad heter drängen och pigan från Katthult? a) Alfred och Lina b) Anton och Alma c) Emil och ida G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali 159

10 Kalvopohja LISÄMATERiAALi RATKAiSu 1. Vilken bok är det fråga om, när det talas om Herr Nilsson? b) Pippi Långstrump 2. Vad heter Madicken på finska? c) Marikki 3. Vems vänner är Tommi och Annika? a) Pippis vänner 4. Vem är Anton Svensson? a) Emils pappa 5. Vilken av figurerna kan flyga alldeles själv? c) Karlsson på taket 6. Vad är Katthult på finska? b) Kissankulma 7. Vem är Ida? b) Emils syster 8. Vem bor i Villa Villekulla? a) Pippi Långstrump 9. I vilken bok träffar man pojkarna Jonatan och Skorpan? c) Bröderna Lejonhjärta 10. Vem bor på Mattisberget? b) Ronja Rövardotter 11. Vad är Bullerbyn på finska? a) Melukylä 12. Vad heter drängen och pigan från Katthult? a) Alfred och Lina 160 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali

11 LISÄMATERiAALi Kalvopohja 6 E SiSÄLTöKAAViO Eemeli taululla mitä varten? miten sujui? OPETTAJA: mitä tekee? mitä sanoo? mitä ei tee? SUUKKO: milloin? miksi? millainen? mikä sanonta? iso poika: missä? milloin? mitä teki? tulos? G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali 161

12 Kalvopohja LISÄMATERiAALi Eemeli taululla vaikea lasku tuli selväksi OPETTAJA: kehuu Eemeliä pyytää palaamaan paikalleen ei suutu punastuu, änkyttää "Miksi?" SUUKKO: "hyvää hyvyyttään" iso poika välitunnilla halusi kiusata virnisteli Eemeli kysyi... "Tein sen hyvää hyvyyttäni, sanoi Kissankulman poika, kun opettajaa suuteli." 162 G A L L E R I Kurs 1 Opettajan Materiaali