Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä tiedostossa ei ole kuvia. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 K UVIA MAAILMASTA Rio de Janeiro fejrer Karneval: S. MAZE/CORBIS/SCANPIX 38 Teksti: Inge Damm

3 xooxpoxpxiixoixotixo xioixoxioxixoxixoixoxixoixoxixoxxixo ixo xioxixoxixoixoxixoxioxixoxixoixoixoxixoixoxixoxioxixoxioxxiiiiioixoxioioxixxoixoioxoxioixoixoixo xoxixoixoixoxixoixoxixoxioxixoxioxxiiiiioixoxioioxdoixixoixo-

4 Näinä päivinä Rio de Janeirossa ollaan jo hyvää vauhtia valmistautumassa kansanjuhlaan, joka on tehnyt kaupungista maailmankuulun. Karnevaalit ovat valmistautumista pääsiäistä edeltävään paaston aikaan. Kyse on siis laskiaisen vietosta, joka tosin tapahtuu hieman riehakkaammissa merkeissä kuin esimerkiksi Suomessa. Maaliskuun alussa Brasilian suurin kaupunki täyttyy tanssijoista ja soittajista, jotka tavoittelevat vuoden parhaan sambakoulun palkintoa. Laskiaislauantaista tiistaihin yli 40 kilpailevan sambakoulun tanssijat hytkyvät Rio de Janeiron kaduilla yötä päivää. Koitokseen on valmistauduttu koko vuosi. Tanssijoille on ommeltu valitun teeman mukaiset asut ja suunniteltu uusimpaan sambahittiin sopiva koreografia. Karnevaalikulkueiden teema voi olla lähes mikä tahansa; inspiraatiota on haettu mm. Amazonaksen sademetsistä, Atlantiksesta, antiikin Roomasta ja Kreikasta, merirosvoja kummitustarinoista, Aurinkokuninkaan hovista ja Danten helvetistä luvun alussa Rioon rakennettiin erillinen sambastadion, Sambódromo, jossa esittelevät taitojaan kaupungin parhaina pidetyt sambaryhmät. Pienempien ja vähemmän arvostettujen sambakoulujen ja -ryhmien estradina ovat kadut, jotka muutenkin ovat kansanjuhlien päänäyttämö. Ne, joilla ei ole varaa satojen eurojen paikkaan Sambódromolla, seuraavat juhlahumua jalkakäytävältä tai kadulta. Yhtä tärkeää kuin tanssi ja musiikki sambakulkueissa ovat osallistujien puvut. Mukana on sekä satuhahmoja, transvestiitteja ja salkkua kantavia pikkutakkiin sonnustautuneita housuttomia miehiä että puolialastomia nuoria naisia lähentelemässä suorasukaisesti brasilialaista perusmachoa. Karnevaalin perusajatus on totuttujen arvojen ja käytäntöjen kääntäminen päälaelleen. Kansan arkitodellisuuden, jossa jokainen tietää paik- 40

5 Tanssia ja tätienergiaa Kulkueen iäkkäämpien tanssijattarien tanssin aiheena on Bahía, jossa karnevaaliperinne syntyi. E. LOCCISANO/ANZENBERGER/INA kansa sosiaalisessa hierarkiassa, syrjäyttää loucura hulluus tai hillittömyys jossa menestynyt liikemies on naurettava housunsa hukannut pelle ja Neitsyt Marian palvonnan tilalla on peittelemätön seksuaalisuus. Muutenkin juhlahumun pääpaino näyttää olevan navan alapuolella. Karnevaali kuuluu kansalle Mielikuva Brasiliasta maan ulkopuolella perustuu pitkälti juuri Rion sambajuhliin. Se on myös kuva, jonka monet brasialialaiset haluaisivat maastaan antaa. Mustat ja valkoiset, köyhät ja rikkaat yhdessä juhlimassa. Karnevaalien aikana voi olla helppoa Stadionin täydeltä sambaa Sambódromo-stadionille vyöryvät karnevaalikulkueet ovat vuosi vuodelta suurellisempia. Pukumuotia orjuuden ajoilta Karnevaaliperinteen aloittivat orjat. Myös tanssiasujen malli juontuu orjuuden ajalta. J. GOIFMAN/TCS R. ANTONIO/GAMMA/ALL OVER 41

6 R. FUNARI/BRAZIL PHOTOS Hökkelikylien sambatähdet Karnevaalin mestaritanssijat, sambistat, ovat useimmiten kotoisin Rion slummeista, faveloista. E. LOCCISANO/ANZENBERGER/INA Neljä päivää kuningattarena Karnevaali on tanssia, musiikkia ja teatteria, jossa favelojen köyhä voi lyhyen hetken olla pääosassa. 42 kuvitella, että Brasilia on moniarvoinen tasavertaisten ihmisten yhteiskunta. Kaduilla tanssii etupäässä nuoria vähäpukeisia mulattityttöjä ja iäkkäämpiä mustia naisia suurissa pyöreissä hameissaan mutta mukana on myös valkoisia tanssijoita. Vaikka karnevaalien aikaan on kaunista olla musta, jolla on samban rytmi veressä, muun osan vuodesta musta ihonväri tarkoittaa monien kohdalla köyhyyttä. Brasiliassa luokkarajat ovat jyrkät ja määräytyvät usein ihonvärin mukaan. Mustat brasilialaiset ovat Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisiä, ja vaikka orjuus lakkautettiin jo 1800-luvulla, todellinen tasa-arvo on vielä kaukana. Mustien keskuudessa on myös menestyjiä, kuten maailmankuulu jalkapalloilija Pelé, mutta useimpien koulutustaso on alhainen ja toimeentulo heikko. Brasilialaisen sanonnan mukaan karnevaali kuuluu kansalle. Tässä yhteydessä kansalla tarkoitetaan Rion köyhälistökorttelien, favelojen, asukkaita, joilla ei ole muuta omaisuutta kuin työvoimansa ja sisunsa ja kykynsä kestää arjen kurjuutta menettämättä elämäniloaan. Koko Rion karnevaalin sanotaan syntyneen näistä ominaisuuksista, vaikka sitä nykyään kritisoidaan pelkäksi show ksi, jolla järjestäjät ja valtio keräävät rahat sponsoreina toimivilta suuryrityksiltä, televisioyhtiöiltä ja turisteilta. Rion karnevaalista on tullut suurta bisnestä, ja suuri osa siihen osallistu- Tieteen Kuvalehti 1/2003

7 R. BELIEL/PHOTOBRAZIL Takana vuoden valmistelu Tärkeä osa helmikuun juhlaa ovat puvut, joiden valmistelu alkaa heti edellisten karnevaalien jälkeen. vista sambakouluista on ympäri vuoden toimivia ammattilaisryhmiä, joita sponsoroivat yritykset tai varakkaat yksityishenkilöt. Sambakoulut kilpailevat paitsi yleisön suosiosta ja kunniasta myös rahakkaista esiintymissopimuksista Brasiliassa ja ulkomailla. Toistuva keskustelunaihe onkin se, kenelle karnevaali on tarkoitettu: faveloissa kasvaneelle sambistalle vai hyväosaiselle sambeirolle, joka ostaa rahalla paikan sambakulkueessa. Oma köyhyys naurun aiheena Sambakoulut ovat Rion karnevaalin perusta. Niistä vanhimmat ovat toimineet jo 1920-luvulta asti. Niiden lisäksi karnevaaleihin sekä Riossa että muissa kaupungeissa osallistuu pienempiä ryhmiä, joista käytetään nimitystä bloco eli kortteli. Ne liittyvät tiettyihin köyhälistökaupunginosien kortteleihin, ja niillä on yleensä vähemmän rahaa ja siksi myös vaatimattomampi puvustus. Toisaalta niiden esitysten sanotaan olevan lähempänä alkuperäistä sambakarnevaalin henkeä. Usein ne ovat itseironisia ja satiirisia kuvauksia esittäjiensä köyhyydestä, luokkaeroista ja yleensä yhteiskunnallisista epäkohdista. Nykyisin tosin myös jotkin blocot ovat saaneet varakkaita sponsoreita ja panostavat enemmän kulkueidensa ulkoasuun. Samalla ne ovat lieventäneet esitystensä piikikkyyttä. Yleensä kuitenkin blocojen kulkueet ovat vähemmän näyttäviä kuin sambakoulujen. Kulkueen kärjessä kulkee johtoryhmä, joka esittelee ryhmän. Sen jälkeen tulevat tanssijat ja laulajat, joita muut säestävät lyömäsoittimilla. Sitten ovat vuorossa siivet eli tanssijaryhmät, joiden henkilöhahmot tavallisesti esittävät rikkaita ja köyhiä. Sambakoulujen kulkueiden rakenne on monimutkaisempi. Niissä on monia siipiä, joilla on kullakin oma nimensä ja tehtävänsä. Yhden vakiosiiven muodostavat Bahía-tanssijat. He ovat leveissä hameissa pyörähteleviä jo kypsään ikään ehtineitä mustia naisia. He edustavat Bahían osavaltiota Koillis-Brasiliassa, jossa orjat aikoi- Tieteen Kuvalehti 1/

8 naan aloittivat koko karnevaaliperinteen. Toiset siivet koostuvat karnevaalin kulloisenkin teeman päähahmoista, ja toiset siivet esittävät teeman osa-alueita. Keskeinen osa kulkuetta ovat koristellut vaunut, joilla teemaan liittyvät esitykset pidetään. Lopuksi tulevat koulun lippua kantavat tanssijat, jotka ovat usein pukeutuneet Ludvig XIV:n aikaisiin asuihin. Kulkueessa voi olla toista tuhatta osanottajaa, jotka toistavat ja muuntelevat teemaa tanssiessaan läpi kaupungin. Tanssien kohti paaston aikaa Karnevaali-sanan taustalla uskotaan olevan latinan kielen ilmaisu carne vale eli hyvästi liha. Sillä tarkoitetaan juhlaa, joka edeltää pääsiäiseen päättyvää 40 päivän paastoa. Paastolla tarkoitettiin katolisessa kirkossa aiemmin pidättäytymistä lihan syömisestä muistutukseksi Kristuksen kärsimyksistä ristillä. Nykyisin katolisen kirkon varsinaisia paastopäiviä ovat vain laskiaista seuraava tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai. Karnevaaleilla varauduttiin tulevaan koettelemukseen mm. syömingeillä. Tähän viittaavat myös eräissä kielissä laskiaismaanantaista ja -tiistaista käytetyt nimitykset läskimaanantai ja rasvatiistai. Karnevaaleihin liittyvä totuttujen roolien, sovinnaistapojen ja sääntöjen kumoutuminen juontuu todennäköisesti antiikin Saturnalia-juhlasta. Sitä vietettiin riehakkain pidoin, joissa orjat söivät isäntien pöydässä ja isännät palvelivat orjiaan. Valtakunnan ylintä valtaa käytti narrikuningas, jonka järjettömiä määräyksiä kaikkien oli toteltava. Juhlan päätyttyä kaikki palasi ennalleen. Samoja elementtejä oli myös keskiajalla Etelä-Euroopassa pidetyissä kirkollisissa festum fatuorum -juhlissa eli hullujen pidoissa. Sama perusidea toistuu karnevaaleissa, ainakin niiden alkuperäisessä muodossa. Rion sambakoulujen oppilaat, jotka ovat enimmäkseen matalapalkkaisia tehdastyöläisiä, kotiapulaisia tai palvelijoita, ovat neljän päivän ajan alansa erikoisasiantuntijoita. He näyttävät musiikin, laulun, tanssin ja 44 Tieteen Kuvalehti 1/2003

9 R. ANTONIO/GAMMA/ALL OVER Kukkaisloistoa kadun täydeltä Sambakoulun kulkueessa voi olla tanssijaa, jotka pukeutuvat yhteisen aiheen mukaisesti. Tanssiasu niukka ja näyttävä Brasilian ulkopuolella Rion karnevaali tunnetaan ehkä parhaiten vähäpukeisista tanssijattarista. J. GOIFMAN/TCS J. GOIFMAN/TCS Tanssia miehiseen tahtiin Sambakulkueissa musiikista huolehtivat usein miehet. Soitto soi neljä päivää ja neljä yötä. pukujen avulla olevansa muiden, mm. työnantajiensa, yläpuolella. Heidän alaansa on elämänilo, anteliaisuus ja tarvittaessa myös kurinalaisuus ja järjestelmällisyys. Riossa valitaan myös narrikuningas, rei momo, joka hallitsee kaupunkia karnevaaliaikana. Rituaalikuninkaallisten esikuvina voivat olla myös orjuuden aikana syntyneiden sekauskontojen, mm. umbandan ja candomblén, veljeskuntien ja lahkojen hengelliset johtajat. He ovat yhtä köyhiä kuin seurakuntalaisensa, mutta rituaalisen asemansa voimin he nousevat hetkeksi muiden yläpuolelle. Maaliskuun neljänä ensimmäisenä päivänä favelojen köyhät voivat kokea hallitsevansa Rioa samban voimin. Tieteen Kuvalehti 1/