Ethnos tiedote 2/2008
|
|
- Marja-Leena Annika Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIEDOTE 2/2008
2 Sisältö Puheenjohtajan palsta: Kenttätöiden suunnittelun aikaan Avaudutaan arjesta Elämäjulkaisija kaltaisiaan ihmettelemässä Ethnoksen gradu palkinto Raportteja V Kansatieteen päivät Porissa Museopäivät Porissa Etnologian näkymät ja asema Turussa Ilmoitusasioita...21 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki Ethnos tiedote 2/2008 ISSN , verkkojulkaisu Kesäkuu 2008 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Kesäinen lehmisavu Pielavedellä Kuvaaja: Toivo Tikkanen. Turun yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkisto, Kansatieteen kokoelma TYKL/vk/518. Ethnos ry:n hallitus 2008 Puheenjohtaja: Helena Ruotsala, puh , puheenjohtaja@ethnosry.org Varapuheenjohtaja / museoyhdyshenkilö: Pirkko Madetoja, puh. (09) pirkko.madetoja@nba.fi Sihteeri: Annukka Lyra, puh , sihteeri@ethnosry.org Taloudenhoitaja: Elina Anttonen, puh , elina.anttonen@gmail.com Tiedotussihteeri: Jussi Lehtonen, puh , jussi.lehtonen@utu.fi Kansainvälisten asioiden sihteeri: Sanna Lillbroända Annala, puh , slillbro@abo.fi Seminaarisihteeri: Heli Niskanen, puh , heli.niskanen@campus.jyu.fi Julkaisusihteeri: Mirkka Hyytiäinen, puh , mirkka.hyytiainen@kalevalaistennaistenliitto.fi 2
3 Puheenjohtajan palsta: Kenttätöiden suunnittelun aikaan Helena Ruotsala Kulunut kevät on ollut seminaarien ja kongressien aikaa. Maaliskuiset Kansatieteen päivät Porissa houkuttelivat paikalle noin 130 osanottajaa. Koska seminaarista on erillinen katsaus tässä tiedotteessa, käsittelen seminaaria tässä vain toteamalla, että monien osallistujien mukaan Kansatieteen päivien ohjelman jakaminen pariin kolmeen kutsupuheenvuoroon ja useampiin jyrytettyihin pienryhmäesitelmiin oli erinomainen muutos. Monet toivoivat jatkoa nyt kokeillulle muodolle, ja tämän toiveen seuraavien, vuoden 2010 kansatieteen päivien järjestäjät ottanevat huomioon. Vuosikokouksessa Ethnoksen hallitus sai kaksi uutta jäsentä, Jussi Lehtosen Turun yliopistosta ja Sanna Lillbroända Annalan Åbo Akademista. Nykyisen hallituksen kokoonpano yhteystietoineen on tämän tiedotteen sisäkannessa. Tässä yhteydessä haluan Ethnoksen puolesta kiittää hallituksen keväällä jättäneitä Niklas Huldénia ja Katriina Siivosta monivuotisesta toiminnasta Ethnoksen hyväksi. Muistutan vielä kaikkia jäseniämme jäsenmaksusta, jonka maksamiseen tarvittavat tiedot löytyvät tiedotteen takakannesta. Rahoitamme toimintaamme pääasiassa jäsenmaksutuloilla, joten jokainen jäsenmaksu on tärkeä! Kirjoitan tätä puheenjohtajan palstaa junassa. Olen runsaan vuoden sisällä ollut töissä kolmessa eri oppiaineessa, tosin vain kahdessa eri yliopistossa ja kahdella eri paikkakunnalla. Tänä päivänä työn saaminen omalta asuinpaikkakunnalta alkaa olla pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Akateemisten nomadien heimo, tutummin osaa heitä on kutsuttu matkalaukkuprofessoreiksi, kasvaa vuosi vuodelta, sillä lyhytaikaiset työsuhteet eivät innosta muuttamaan asuinpaikkaa vuoden tai jopa lyhyemmän työsuhteen ajaksi. Keski Euroopassa ja toki myös meillä Suomessa akateemiset nomadit kulkevat myös valtioiden rajojen yli. Esimerkiksi Saksan Freiburgista Baseliin matka taittuu junalla 40 minuutissa. Saksan Sveitsiä alhaisemmat elinkustannukset ja Sveitsin korkeampi palkkataso ovat hyvä yhdistelmä. Paikkakunnan ja myös laitoksen tai yliopiston vaihdon näen positiivisena haasteena ja resurssina, työsuhteiden lyhyttä kestoa sen sijaan en en ainakaan silloin, kun seuraavasta työsuhteesta ei ole tietoakaan. Erittäin tärkeänä haasteena pidän tänä päivänä sitä, minkälainen on etnologin ja kansatieteilijän identiteetti 3
4 4 Ethnos tiedote 2/2008 ja mikä on etnologian ja kansatieteen oppiaineen identiteetti nykyisten ja tulevien opiskelijasukupolvien näkökulmasta. Näistä identiteeteistä keskusteltiin vilkkaasti toukokuussa pidetyssä Turun yliopiston kansatieteen 50 vuotisjuhlaseminaarissa. Turkulaisten opiskelijoiden paneelissa esittämä kysymys monitieteisyyden mahdollisuuksista ja haasteista puhutti panelisteja Jonas Frykmania, Konrad Köstliniä, Bo Lönnqvistiä ja Johanna Rolshovenia ja yleisöä. Opiskelijat halusivat tietää, mitä uusia näköaloja ja mahdollisuuksia monitieteisyys tarjoaisi kansatieteelle vai olisiko kansatieteen identiteetti uhattuna? Vaikka panelistit vakuuttelivatkin, että oppiaineen identiteetti ei ole uhattuna ja meidän etnologien työkalupakki sisältää sellaisia työvälineitä, joita muut tieteenalat mieluusti hyödyntävät, silti joitakin osanottajia muiden tieteenalojen etnologisoituminen pelotti. Ehkä meidän vain tulisi entistä paremmin ja näkyvämmin tuoda esille omaa osaamistamme ja vahvuuksiamme, joista kenttätyöt on yksi. Toinen tärkeä osaamisalueemme on toimia kulttuurisena välittäjänä (cultural broker), missä roolissa me voimme auttaa ihmisiä ymmärtämään sitä, mitä tapahtuu. Nämä molemmat seminaarit osoittivat mielestäni erittäin hyvin sen, miten tärkeää on tavata ja keskustella toisissa yliopistoissa tai aivan eri aloilla työskentelevien kollegojen kanssa. Kokemuksia, vaikutteita ja ideoita vaihdettaessa ja verkostoiduttaessa syntyy myös uusia yhteistyökuvioita. Tieteenalojen rajat ylittävä yhteistyö ja uudet monitieteiset yhteistyöprojektit vahvistavat meidän identiteettiämme. Samalla ne vahvistavat etnologian ja kansatieteen asemaa sekä auttavat meitä profiloitumaan paremmin nykypäivän tieteen kentällä. Jotkut meistä ovat ainakin osittain samaa mieltä etnologian ja kansatieteen imagosta kuin Bo Lönnqvist, joka paneelissa sanoi, että meidän imagomme on vanhanaikainen, koska meitä tarvitaan lähinnä vain jouluna kertomaan, miten ja miksi sitä missäkin juhlitaan. Juhlaperinteestä kertominen on sinänsä tärkeää, mutta meillä on asiantuntemusta myös monista yhteiskunnan ajankohtaisista ilmiöistä. Arjen itsestään selviltä näyttävät ilmiöt ovat myös etnologien kenttää. Mielenkiintoisia uusia tutkimusaiheita löytyy sekä läheltä että kaukaa; vaikkapa Kemijärven sellutehtaan lakkauttamista vastustava massaliike ja kulttuuriperinnön mobilisoiminen erilaisiin tarkoituksiin. Näin kesän lähestyessä monet meistä suunnittelevat kesäloman lisäksi tai sijasta kenttätöitä tai ainakin kongressiin osallistumista. Alallemme on tunnusomaista se, että emme pääse etnologin tai kansatieteilijän roolista eroon lomallakaan, vaan katsomme kaikkea etnologisten linssien läpi aivan kuten kenttätöitä tehdessämme. Toivotankin kaikille ethnoslaisille hyvää kesää, antoisia kenttätöitä ja seminaarimatkoja sekä virkistävää ja rentouttavaa lomaa.
5 Avaudutaan arjesta Elämäjulkaisija kaltaisiaan ihmettelemässä Sari Östman, FM, Turun yliopisto Aloittaessani opinnot Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksella syksyllä 2004 olin lähes teknologiakieltäytyjä. Osasin käyttää tavallisimpia toimisto ohjelmia ja nipin napin sähköpostia, mutta yksinkertaista tiedonhakua lukuun ottamatta muut Internetin hienoudet olivat ymmärrykseni ulkopuolella. En koskaan aikonut opiskella digitaalista kulttuuria; en kaivannut teknologiaymmärrystä. Toisin kävi. Ulkomailla asuva ystäväni oli pitkään ehdottanut, että seuraisin hänen kuulumisiaan LiveJournal blogin ( kautta, harrastamamme tiiliskivi kirjeet kun tulivat kansainvälisessä postissa kalliiksi. Yritin, mutta huonolla menestyksellä. En ymmärtänyt Internet julkaisemisen muotoa ja käytäntöjä, ja sitä paitsi suuri osa ystäväni teksteistä oli lukittu, suojattu vain tietyn ryhmän nähtäväksi. Tähän ryhmään liittyäkseen piti omistaa LiveJournal käyttäjätunnus, jota minulla ei ollut sen enempää kuin kykyä sellaisen hankkimiseen. Kulttuuriperinnön opintojen ohella kokeilin vastahakoisesti, mutta kuitenkin digitaalisen kulttuurin perusopintoja. Teknologiakulttuureita tarkastelevat teoreettiset osiot painuivat syvälle heräilevään tutkijansieluun. Ne ja pääaineen opinnot tukivat erinomaisesti toisiaan. Samalla käytännön kurssien kautta opin lukemaan ja tuottamaan online tekstejä sekä ymmärtämään Internet julkaisemista. Nähdäkseni, mitä ystävälleni todella kuului, perustin alkuvuonna 2006 oman Live Journal blogin, ihan vain kokeeksi. Uusi maailma avautui. Keitä olivat nämä tuhannet ihmiset, jotka avasivat elämänsä kaiken Internet kansan nähtäville? Miten tässä ympäristössä toimittiin? Miten kaikkeen tähän intiimiin julkaisemiseen tulisi suhtautua? Odotettiinko minulta samaa? Kokeilemalla löysin oman tapani kertoa valitsemistani aiheista. Löysin myös kotimaisen blogosfäärin (LiveJournal yhteisö on valtaosaltaan englanninkielinen). Huomasin, että myös sulkeutuneina pidetyt suomalaiset olivat lähteneet täysin rinnoin mukaan elämiensä esittämiseen kansainvälisessä verkossa. He kertoivat tunteistaan ja ajatuksistaan yhtä avoimen tuntuisesti kuin arjen tapahtumista tai harrastuksistaan. Erityisesti naisten keskuudessa toiminta näytti saaneen suuren suosion. 5
6 6 Ethnos tiedote 2/2008 Mieleni kuohui kysymyksiä: Mitä tämä on? Miten se toimii? Miksi ihmeessä? Kun kaikki muutkin bloggaa ei tyydyttänyt uteliaisuuttani. Samaan aikaan, keväällä 2006, pohdin tulevan graduni aihetta. Olin kriittisen kiinnostunut suomalaisen sukupuolitutkimuksen kysymyksistä. Populaari käsitys sukupuolitutkimuksesta tuntui edelleen liikkuvan No ne tutkii miten naisia on alistettu tasolla. Halusin osaltani horjuttaa tällaista näkemystä suomalaisesta sukupuolitutkimuksesta; tahdoin tehdä näkyväksi, että se on muutakin kuin "nainen miehen objektina" ajattelua. Aineisto kuitenkin puuttui. Tässä kiinnostukseni digitaaliseen kulttuuriin ja Internetissä julkaistuun elämään astui kuvaan. Toiminta oli pitkälti määrittelemätöntä, naisten suosimaa ja käsitteli aihetta kuin aihetta, siis myös sukupuolta ja miehiä. Hiljalleen tutkimusongelmani rakentui: ensin määrittelisin toimintaa ja sitten käsittelisin esimerkkitapausta siitä, miten toimijat aiheitaan esittävät. Blogi muotoista julkaisemista on toki tutkittu. Tutkimus on kuitenkin usein keskittynyt blogien yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. (Esim. Vuorinen 2005 ja Majava 2006.) Arkielämää koskevista sisällöistä on tavallisesti puhuttu päiväkirjoina, kyseenalaistamatta käsitteen relevanssia. Myös yhtäläisyyksiä muihin elämän esittämisen muotoihin, kuten omaelämäkertaan (esim. Ukkonen 2000) tai muistelmiin (esim. Vilkko 1997) on, mutta suoraan niihin liittäminen on riittämätön määrittely. Yksi harvoista ei päiväkirjaan rinnastajista on José van Dijck, joka puhuu lifelogeista. Hänen mukaansa päiväkirjaa ja lifelogia erottaa muun muassa yksityisen ja julkisen välinen suhde. (van Dijck 2004.) Tuo suhde onkin elämäjulkaisutoiminnassa kiinnostavan ristiriitainen, ja siitä kumpuaa jatkotutkimukseni aihe. van Dijckin lifelog tulee hyvin lähelle omaa elämäjulkaisu määritelmääni. Se luo kuitenkin mielleyhtymän kaavamaisesta muodosta, joka keskittyy jonkin teeman ympärille kuin laivan lokikirja. Elämäjulkaisu kattaa koko eletyn elämän, ei yhtä erityistä teemaa. Myös julkaisijoiden omat äänet ja se, millaisia merkityksiä he itse toiminnalleen antavat, ovat jääneet vähälle huomiolle. Kun julkaisijoita on kuunneltu, on kuunneltu valikoiden: tietyntyyppisiä ja tietyistä aiheista julkaisevia. On haettu toiminnan poliittisia ulottuvuuksia, kuten Ann Charlotte Palmgren (2003) tai Elvira Prior (2005) feministisiä identiteettejä. Mainitut tutkimukset, kuten myös suomenkieliset vastaavat, osoittavat kentän tuoreutta: tutkimus näkyy graduissa ja artikkeleissa, monografioita aiheesta ei vielä ole. Tahdoin antaa elämäjulkaisijoille (joskin gradun mittakaavassa vain naisille) äänen rajoittamatta liikaa sitä, mistä he saisivat kertoa. Alusta asti oli selvää,
7 että pelkkä julkaisujen sisäinen tekstianalyysi ei riittäisi aineistoksi. Halusin selvittää julkaisijoiden omia näkemyksiä toiminnastaan. Päädyin käyttämään kahta aineistokokonaisuutta: haastattelujen avulla selvittäisin, miten naiset itse toimintaansa kuvaavat, julkaisuissa tarkastelisin miesten esittämiseen käytettyjä keinoja. Valitsin mielestäni sopivan kokoelman eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia suomalaisnaisia, joista vain harva kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen. Käytännön syistä olin päätynyt sähköpostihaastatteluihin: aineistoni asui hajallaan ympäri Suomen, eivätkä kaikki halunneet paljastaa asuinpaikkaansa, nimestä tai kasvoista puhumattakaan. Lisäksi kirjoittaminen oli mitä ilmeisimmin näille henkilöille ominainen itseilmaisukeino. Elämäjulkaisijoiden ikäskaala liukuu tänä päivänä noin kahdeksasta 80 ikävuoteen ja aineistooni kuuluikin vuotiaita naisia, joiden taustat ja elämäntilanteet olivat varsin vaihtelevia. Tietyt asiat kuitenkin näyttivät aineiston heterogeenisyydestä huolimatta olevan ominaisia kaikille julkaisijoille. Elämäjulkaisu oli usein aloitettu jonkin suuren elämänmuutoksen yhteydessä. Haastattelut ja julkaisut kertoivat muun muassa kipeistä ihmissuhdeongelmista, paikkakunnan vaihdoksista ja vakavista sairauksista. Yhteistä elämäjulkaisemisen aloittamisen syille näytti olevan, paitsi tarve purkaa omia ajatuksia näkyvään muotoon, yksin jäämisen tunne. Sairauden tähden työelämästä syrjään jääneet, eronneet tai ujot kokivat sosiaalisen piirinsä supistuneen olemattomiin, tunsivat tulevansa mökkihöperöiksi ja kertoivat seinien kaatumisesta niskaan. Elämäjulkaisemiselle asetettiin siis suuria sosiaalisia odotuksia. Usein tämä sosiaalisuus näytti olevan melko näennäistä kommentteja saatiin ja annettiin vain silloin tällöin. Toisaalta, monille riitti tieto siitä, että heidän julkaisujaan luetaan. Eräs vastaaja sanoi: Koen eräänlaisen interaktiivisen voiman läsnäolon, kun käyn kirjoittamassa blogeihini ja tiedän, että niitä käydään lukemassa. Myös elämäjulkaisujen itsereflektiivistä tehtävää korostettiin. Eräs vastaaja puhui, mielestäni hyvin runollisesti, sielun havistelusta. Kaikki vastaajat mainitsivat ajatusten ja tunteiden käsittelyn; identiteettiä rakentavan, minäkeskeisen toimintamotiivin. Vastauksissa ja julkaisuissa hahmottui kolme päätehtävää, jotka toimivat yhdessä. Toisinaan joku painottui enemmän kuin toiset mutta keskimäärin ne olivat tärkeydeltään tasapainossa. Tutkimukseni osoitti, että elämäjulkaiseminen on julkaisemista itsestä itselle, itsestä toisille ja toisten kanssa. Elämäjulkaisemisen käsitteen määrittely on vielä kesken; se on jatkotutkimuksen tehtävä. Tutkimukseni toinen osa, miesten esittämisen keinot, oli kiinnostava kohde sekin, vaikka ei lopulta ensimmäisen osan veroista uutuusarvoa kantanut 7
8 8 Ethnos tiedote 2/2008 kaan. Osoittautui, että miehistä kerrottiin anekdooteissa ja sivulauseissa, muiden teemojen lailla osana arkea: ihastuneesti, raivostuneesti, rakastavasti, huumorilla, välinpitämättömästi Kuvaukset olivat vahvasti tilannesidonnaisia ja henkilökohtaisia. Sama mies saattoi peräkkäisissä teksteissä tulla kuvatuksi aivan eri tavoin, kuin kyse olisi ollut eri ihmisestä. Olennaista oli, että kaikissa teksteissä nainen määritteli miehen omista lähtökohdistaan käsin. Miehestä tuli elämäjulkaisuissa naisen arvioivan katseen kohde, kulttuurinen toinen. Elämäjulkaisujen tutkiminen oli, ja on, varsin antoisa kokemus, joskin itse elämäjulkaisijana katsoin varmasti toimintaa sisäpiirisilmällä. Tässä tapauksessa uskon siitä olleen enemmän hyötyä kuin haittaa sillä Internet kulttuurien tutkiminen menestyksellisesti edellyttää tiettyä kentän tuntemusta. Toimijat ärsyyntyvät helposti jos kokevat, että tutkija ei ymmärrä heidän toimintaansa tai että tämä suorastaan kummastelee sitä. Kenttä on haasteellinen mutta tarjoaa uudenlaisten aineistojen lisäksi ainutlaatuisia keinoja tehdä tutkimusprosessi näkyväksi. Tutkimusta aloittaessani perustin Tutkijankammion portailla blogin ( jolla halusin avata prosessia osallistujille ja muille kiinnostuneille. Alkuperäinen tavoitteeni, keskusteleva tutkimuksenteko, olisi voinut täyttyä paremminkin: aloittelijan epävarmuudessani en aina rohjennut kirjata pohdintojani ylös kovinkaan monipuolisesti, eikä keskustelua juuri syntynyt. Toisaalta varsinaisten tutkimustulosten julkaiseminen ennen aikojaan ei olisi ollutkaan viisasta. Ei Tutkijankammio silti epäonnistunut. Se tallentaa erästä prosessia: tutkijaksi orientoitumisen vaiheita. Uskon aineistonikin lopulta hyötyneen blogista. He saivat lukea tutkimuksen eri vaiheista ja tutkijan tunnoista. Toivoakseni he huomasivat, että heitä on analysoinut ihminen ja elämäjulkaisija, ei kasvoton graduntekijä. Aloitteleva tutkija on aina itsestään hieman epävarma. Valmista gradua jälkeenpäin lukiessa vatsanpohjaa kalvoi tunne siitä, että tämän olisi voinut tehdä vielä paremminkin. Ethnos ry:n gradupalkinto valaa vuosittain uutta tulevaisuudenuskoa nuoriin tutkijoihin, tänä vuonna allekirjoittaneeseen: ammatinvalintani on saattanut osua oikeaan. Kiitän sydämestäni Ethnos ry:tä ja FT Monica Nerdrumia tästä arvokkaasta tunnustuksesta. Ilman korvaamattomia ohjaajiani, digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomista ja historian lehtori Anna Sivulaa, tutkielma tuskin olisi saavuttanut lopullista tasoaan. Heidän innostava otteensa tutkimustyöhön on inspiroinut ja rohkaissut keltanokkaa. Maininnan ansaitsevat myös perheeni miehet, isompi ja pienempi, jotka ovat pysyneet tukenani jopa 26 tuntisten työpäivien aikana. Prosessi on lopussa, työ vasta alussa. Kiitos!
9 Lähteet: Blogilista. van Dijck, José: Composing the Self: Of Diaries and Lifelogs. Fibreculture Journal. Issue LiveJournal. Majava, Jere: Suomalaisten weblogien verkosto keskustelevana julkisuutena. Sosiologia, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu Palmgren, Ann Charlotte: Jag tänker inte låtsas att jag är mindre. Jag är bra. Identitetsarbete I kvinnors dagbocker på Internet. Nordisk etnologi, Åbo Akademi Pro gradu. Prior, Elvira: The Secret World of Women Bloggers: A Feminist Exploration of the Internet Diary Writing Practices of Canadian Women. The School of Canadian Studies, Carleton University, Ottawa, Ontario, Canada. Master's Thesis Tutkijankammion portailla. Ukkonen, Taina: Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina. SKS. SKS:n Toimituksia 797. Helsinki. Väitöskirja Vilkko, Anni: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta. SKS. SKS:n Toimituksia 663, Helsinki. Väitöskirja Virtuaaliurheilu. Vuorinen, Kimmo: Using weblogs for discussion. Department of Computer Sciences, University of Tampere. Master's Thesis Östman, Sari: Avaudutaan arjesta. Suomalaisnaisten Internet elämäjulkaiseminen ja maskuliinisuuden esittämisen keinot. Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, Kulttuuriperinnön tutkimus. Pro gradu
10 Ethnoksen gradu palkinto 2007 Sari Östmanin oheinen teksti sivuilla 5 9 perustuu kirjoittajan Turun yliopiston Kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineessa valmistuneeseen pro gradu tutkielmaan Avaudutaan arjesta. Suomalaisnaisten Internet elämäjulkaiseminen ja maskuliinisuuden esittämisen keinot. Opinnäyte voitti Ethnos ry:n palkinnon vuoden 2007 ansiokkaimmasta pro gradu tutkielmasta. Valinnan suoritti tällä kertaa FT, opintopäällikkö Monica Nerdrum Åbo Akademista. Hän toteaa lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Pohdin pitkään mielessäni mitä laatuominaisuuksia minun tulisi korostaa kaikkein tärkeimpinä valintaperusteina vuoden 2007 tutkielmaa valittaessa. Pitäisikö korostaa teoreettisia lähtökohtia, muotoa ja esitystapaa vaiko sisältöä tai kirjoittajan lukeneisuutta? Pitäisikö valinnan osua perinteiseen kansatieteelliseen tutkielmaan, vai ansaitsisiko lähestymistavaltaan poikkitieteellisempi sittenkin palkinnon? Kaikilla tutkielmilla on ansionsa. Tämän hyvin tietäenkin valinnan joutuu aina tekemään subjektiivisin perustein. Asioita punnittuani valitsin joukosta Sari Östmanin tutkielman, jonka empiria, teorian käsittely ja ilmaisu ovat mielestäni täysipainoisimpia ja jonka kohteena on verraten uusi aihealue. Lisäksi tämän mielenkiintoisen ja hyvin kirjoitetun tutkielman lähestymistavat ovat uusia. Odotan suurella mielenkiinnolla jatkotutkimuksia, joita kirjoittaja on antanut ymmärtää olevan odotettavissa. Yhteenvetona voin todeta, että maan parhaiden kansatieteellisten pro gradututkimusten lukeminen oli erittäin antoisaa ja kaikin tavoin miellyttävä lukukokemus. Opin niistä paljon mielenkiintoisia asioita. Nämä tutkielmat osoittavat selvästi, että maamme kansatieteilijöiden nuori polvi hallitsee sekä alansa menetelmät että teoriat, on hyvin perehtynyt alan uusimpaan kirjallisuuteen ja kykenee hyvään kirjalliseen ilmaisuun. Edustettuina ovat sekä perinteiset kansatieteelliset aiheet että uudet poikkitieteelliset aiheet. 10
11 V Kansatieteen päivät Porissa Kirsi Maria Hytönen, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto Keväisen kirkas auringonpaiste vuorotteli lumisateen kanssa maaliskuisessa Porissa, kun Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos ja Ethnos ry järjestivät viidennet Kansatieteen päivät. Teemana oli tällä kertaa Kulttuuritehdas kenen ehdoilla? Teema viittasi väljästi sekä museo että muuhun kulttuuritoimintaan, joiden rakentamisessa, kehittämissä ja tutkimuksessa kansatieteilijöillä ja muilla kulttuurientutkijoilla on tärkeä rooli. Vasta aloittaneena tohtorikoulutettavana osallistuin nyt ensimmäistä kertaa Kansatieteen päiville. Yliopistokeskus sijaitsee Porissa vanhassa puuvillatehtaassa, joka on remontoitu viihtyisäksi ja ainakin ensimmäistä kertaa siellä käyneen silmin myös toimivaksi kokonaisuudeksi. Joen rannassa sijaitseva puuvillatehdas muuttui kahdeksi päiväksi omia ja ympäröiviä toimintamuotoja pohtivaksi kulttuuritehtaaksi, kun se täyttyi asiaan perehtyneistä kansatieteilijöistä. Ennen varsinaisen seminaarin alkua Porissa järjestettiin kokeilumielessä epävirallinen ja epämuodollinen jatko opiskelijatapaaminen. Tällä kertaa paikalla oli tohtorikoulutettavia Porista ja Jyväskylästä ja keskustelu oli vilkasta ja innostunutta. Valitettavasti aika vain loppui kesken, mikä harmitti kaikkia tapaamiseen osallistuneita. Yhteen ääneen kuitenkin todettiin, miten virkistävää oli tutustua muihin jatko opiskelijoihin, miten antoisaa oli puhua omista tutkimusaiheista uusille ihmisille epämuodollisessa tilanteessa vaikka pikaisestikin, ja miten tärkeää on järjestää jatko opiskelijatapaamisia jatkossakin. Seuraavalla kerralla tapaamiseen toivottavasti tulee tohtorikoulutettavia vielä laajemmin eri puolilta Suomea ja silloin aikaakin luullakseni varataan Dosentti Leena Sammallahti ja Ethnos ry:n puheenjohtaja Helena Ruotsala. Kuva: Elisa Bruk. enemmän keskustelua varten. Kokeilu oli siis onnistunut. 11
12 Kansatieteen päivien plenum luennot edustivat sekä kansallista että kansainvälistä osaamista. FT Leena Sammallahti esitelmöi satakuntalaisesta näkemyksestä kulttuuriin ja aluekehitykseen. Työuransa aikana Sammallahti on ollut muokkaamassa Porin kaupungin kulttuuritoiminnan raameja ja vaikuttanut kulttuuripolitiikan muuttumiseen kaupungin tasolta koko Satakuntaa koskevaksi. Saimme tutustua Satakunnan voimassa olevaan kulttuurin toimenpideohjelmaan, joka on nimeltään Ilon ja valon Satakunta. Ulkomainen luennoitsijavieras, professori Reinhard Johler Tübingenin yliopistosta, nosti kulttuurin määritelmän EU:n tasolle. Johlerin mukaan kulttuurin monimuotoisuus on Euroopan kulttuurin ydin. Monimuotoisuus voi olla etu, vaikka sitä onkin välillä yritetty kitkeä. Johler esitti, että 2000 luvun voisi ajatella olevan Euroopan vuosisata. Hän innosti kaikkia etnologeja tutkimaan Euroopan monimuotoisia kulttuurikäsityksiä. Kolmas luennoitsija oli FT varatoimitusjohtaja Tom Selänniemi Aurinkomatkat Oy:stä. Hän kertoi kuinka etnologi voi tehdä kenttätöitä myös yrityksen sisällä. Selänniemi kuvasi Aurinkomatkat Oy:ssä tehtyä prosessikuvausta ja organisaatiouudistusta, joilla organisaatiokaaviota muutettiin tiimityötä ja yhteispeliä suosivaan organisaatioon. Tässä prosessissa tarvittiin myös kulttuurientutkijoiden taitoja. Pienryhmissä pidettyjen esitelmien abstraktit jaettiin kaikille osallistujille, mikä helpotti oman ryhmän valitsemista. Kiinnostavia aiheita oli enemmän kuin ehti kuunnella. Sain kuulla, että tämä oli ensimmäinen kerta, jolloin Kansatieteen Kansatieteen päivien yleisöä. Kuvaaja: Elisa Bruk. 12
13 päivät toteutettiin pienryhmätyöskentelynä vain muutamalla yhteisluennolla höystettynä. En voi verrata aiempiin Kansatieteen päiviin, koska en ole niitä kokenut, mutta ainakin vasta alkajan silmiin pienryhmätyöskentely näytti sujuvan kitkattomasti. Mahdollisimman moni pääsi puhumaan omista aiheistaan ja keskustelua syntyi pienryhmissä kenties rohkeammin kuin suurten luentojen jälkeen. Kansatieteilijöille tai etnologeille ei ole liian monta omaan oppiaineeseen keskittyvää säännöllistä kotimaista seminaaria, jossa voi pitää esitelmiä ja keskustella niistä oman alan ihmisten kanssa, joten Kansatieteen päivien siirtyminen työryhmäkäytäntöön vaikuttaa minusta positiiviselta muutokselta. Perjantain illanvietto järjestettiin Satakunnan museon hienoissa puitteissa Porin kaupungin isännöimänä. Jo aikaisemmin päivällä olin pienryhmäesitelmiä kuunnellessani kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka läheinen suhde Porin kaupungilla ja yliopistokeskuksella on. Opiskelijat kertoivat kaupungin ja Satakunnan museon kanssa tehdystä monipuolisesta yhteistyöstä, jossa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimiaan asioita suoraan käytäntöön kaupungin tarjoamissa projekteissa. Tällainen hedelmälliseltä vaikuttava yhteistyö hyödyttää varmasti sekä Porin kaupunkia että kulttuurientutkijoita, toivottavasti myös laajemmin kuin Satakunnassa. Kaiken kaikkiaan viidennet Kansatieteen päivät olivat ensikertalaiselle virkistävä uusi kokemus. Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille! Paneelikeskustelun osallistujat (vas.): FM Johanna Lehto Vahtera Aboa Vetus & Ars Nova museosta, FM Emma Susi Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitokselta Turun yliopistosta, FT Marketta Luutonen Käsi ja taideteollisyysliitto Taito ry:stä sekä FT Tuuli Lähdesmäki Jyväskylän yliopistosta. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi FM Katriina Siivonen Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Kuva: Elisa Bruk. 13
14 Museopäivät Porissa Pirkko Madetoja, tutkija, Suomen kansallismuseo Valtakunnalliset museopäivät ovat museoammattilaisten tärkein vuosittainen tapaaminen. Kolme päivää kestävä tapahtuma sisältää mielenkiintoista ohjelmaa, mutta olen tuskin ainoa, joka pitää päivien tärkeimpänä antina kollegoiden tapaamista ja epävirallisia keskusteluja sekä ennestään tuttujen ja uusien tuttavuuksien kanssa. Tämä on myös hyvin Museoliiton tiedossa, joten ohjelma on suunniteltu aina niin, että aikaa jutusteluun myös jää mm. iltojen iloksi kootuissa tilaisuuksissa. Tämänvuotinen museopäivien teema oli Kulttuurinen ympäristömme, jota valotettiin eri näkökulmista. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli avaussanojen ja tervehdysten ohella kaksi ulkomaista puhujaa: Liverpoolin museon museonjohtaja David Fleming puhui otsikolla Museums Multiple Roles, Multiple Outcomes. Flemingin mukaan museoalan alkuaikoina monen museon lähtökohtana oli vähemmän koulutetun väestön sivistäminen näyttelyiden kautta. Jossain vaiheessa alkuperäinen hyvä idea on unohtunut ja museot tekevät näyttelyitä kulttuurieliitille ja toisille museoammattilaisille. Fleming haluaisi palauttaa museoille sivistystehtävän ja on siksi kehittänyt johtamiaan museoita niin, että niiden kävijämäärät on saatu kasvamaan. Fleming korosti myös museoiden taloudellista vaikutusta, joka on luultua suurempi. Houkutteleva museo tuo koko paikkakunnalle uusia kävijöitä ja uutta aktiivisuutta. Meillä on tapana aloittaa aina valitus resurssien niukkuudesta, mutta Fleming muistutti siitä, että kyse ei aina ole resurssien määrästä vaan niiden kohdentamisesta. Flemingin puheessa toistui käsite winning the affection of the public. Ratkaisu on siinä, että paikallinen väestö tuntee museon omakseen, haluaa käydä siellä ja esitellä sitä myös muille. Fleming painotti perheiden merkitystä kävijöinä: jos lapset haluavat tulla museoon, he tuovat myös muut perheenjäsenet. Näinhän se on muuallakin: eikös kuluttajatutkimuksessa ole todettu, että lapset sanelevat nykyisin perheen kulutuskäyttäytymisen? Täytyy myöntää, että tuli halu lähteä käymään Liverpoolissa. Flemingin jälkeen puhui Tukholman kaupunginmuseon kulttuuriympäristöosaston johtaja Heidi Vassi otsikolla Museernas ansvar för kulturmiljö. Vassi kertoi rakennuskulttuurin kartoittamisesta Tukholman näkökulmasta ja sai suoma 14
15 laiset kollegat huokailemaan kateudesta: Ruotsissa on ilmeisesti satsattu enemmän tähän(kin) asiaan. Torstaiaamupäivän ohjelmassa oli perinteiseen tapaan Suomen Museoliiton vuosikokous jonka aikana me, joilla ei ole syytä siihen osallistua, saimme kierrellä Porin museoita. Kävin Rosenlew museossa, joka on varmasti nostalgiamatka useimmille, sillä jotkut Rosenlewin tuotteet ovat tuttuja jokaisen kodista. Jäin näyttelyssä kaipaamaan esineiden tarkempaa ajoitusta, siitä olisi apua myös omassa luettelointityössä. Iltapäivällä oli vuorossa kaksi esitelmää: Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen professorin Maunu Häyrysen puheenvuoro otsikolla Kenen maisema Vuorovaikutteisuus kulttuuriympäristöjen määrittelyssä ja suojelussa sekä Taideteollisen korkeakoulun professorin Pekka Korvenmaan esitelmä Pysyvä ja hetkellinen ympäristö. Korvenmaan esityksessä esiteltiin mielenkiintoinen hanke: virtuaalinen Suomenpaviljonki Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä. Torstai iltapäivä oli varattu teemaryhmien työlle. Ryhmissä käsiteltiin mm. kulttuuriympäristöopetusta, museoita kulttuuriympäristön vaalijoina, EU rahoitusta ja paikallisuutta kansainvälisyyden viitekehyksessä. Osallistuin itse ryhmään, jonka aiheena oli Kulttuurimatkailu ja kulttuuriympäristöt. Puhujina olivat lehtori Katriina Petrisalo Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen laitokselta Porista, Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Anne Päkkilä sekä kyläasiamies Eija Kannisto Ulvilasta, joka kertoi Leineperin ruukista. MEKin sivuilla väitetään, että Suomesta puuttuvat vetovoimaiset kulttuurimatkailukohteet. Mielestäni väite on täyttä puppua mutta on pakko myöntää, että kohteet on yleensä piilotettu niin hyvin, että niitä on mahdoton löytää ellei itse satu pöllähtämään paikalle. Perjantai oli varattu retkille. Viidestä vaihtoehdosta olin valinnut retken, johon kuuluivat Villa Mairea, sen lähistöllä oleva Ahlström voyage, Noormarkun kirkko sekä Noormarkun kotiseututalo Kahari. Kaiken sen mielenkiintoisen ja hyvän ohjelman jälkeen, mitä päivät olivat tarjonneet, viimeisin kohde pudotti takaisin julmaan maailmaan. Museoksi nimitetyssä huoneessa oli romuläjäksi kasvanut kokoelma epäasianmukaisesta käsittelystä kärsiviä esineitä joukossa muuttama aarrekin. Lisää löytyi pihapiirin muista rakennuksista. Tuli paha olo. 15
16 Etnologian näkymät ja asema Turussa Annukka Lyra, sihteeri, Ethnos ry Turun yliopiston kansatieteen oppiainetta voi onnitella, ei pelkästään 50 vuotisen taipaleen johdosta, vaan myös onnistuneen juhlaseminaarin järjestämisestä järjestetty seminaari Etnologian näkymät ja asema 2000 luvulla kokosi Fennicumiin reilut 120 osallistujaa pohtimaan, mitä kansatieteen kentällä tapahtuu. Suomalaisen etnologian ilmansuunnat Näin laajamittaiseen ajatustenvaihtoon on harvoin mahdollisuutta, joten kolmipäiväisestä kokoontumisesta otettiin kaikki irti. Seminaarin kutsutuista esitelmänpitäjistä ja puheenaiheista kävi selväksi, että suomalaisen etnologian näkymät kantavat paljon maan rajoja laveammalle. Puhujien kirjo kattoi alan edustajia Ruotsista, Virosta, Unkarista, Puolasta, Sveitsistä, Itävallasta ja Kreikasta. Seminaarin yleisöä odottelemassa plenum esitelmän alkua. Toisessa rivissä 1. vas. PD Dr. Johanna Rolshoven Zürichistä, eturivissä (vas.) prof. Anna Papamichael Koutroubas Ateenasta ja prof. Maria Wieruszewska Varsovasta. Kuva: Jussi Lehtonen (Turun yliopisto, kansatiede TYKL/dg). 16
17 Avausluennoissa tulivat esiin suomalaisen kansatieteen kolme ilmansuuntaa. Professori Konrad Köstlin Wienin yliopistosta pohti eurooppalaisen etnologian paikkaa osana eurooppalaista kulttuurien tutkimuksen kenttää. Professori Jonas Frykman Lundin yliopistosta puolestaan peilasi pohjoismaisen etnologian nykytilaa. Professori Juhani U. E. Lehtosen esitelmä käsitteli Suomesta itään aukeavaa suomalais ugrilaista traditiota ja osoitti suuntauksen elävän edelleen. Etnologinen identiteetti? Etnologian asema tieteiden kentällä nousi toistuvasti esiin puheenvuoroissa. Tieteiden välisten rajojen ja tietyn etnologisen identiteetin määrittelemiseksi ei saatu yksiselitteisiä vastauksia, mutta itse keskustelu lieneekin arvokkaampaa. Keskusteluissa pohdittiin, onko etnologia peräti ollut voitokas omaksi tuhokseen: Monissa oppiaineissa on omaksuttu etnologian metodeja, mikä on tehnyt varsinaisen etnologisen työvälineistön määrittelemisestä hankalaa. Toisaalta etnologinen tutkimus on heijastanut tietoa koko kansan keskuuteen ja tehnyt siitä arkisempaa. Esimerkiksi identiteetti ja etnisiteetti ovat aiheita, joita käsitellään populaarimedioissa laidasta laitaan. Etnologian valmiudet kysymysten käsittelemiseen ovat kuitenkin ainutlaatuiset johtuen vuosikymmenten akateemista tutkimuksesta näiden kysymysten parissa. Prof. Konrad Köstlin ja PD Dr. Johanna Rolshoven keskustelevat seminaarin juhlaillallisilla Liedon Vanhalinnassa. Kuva: Jussi Lehtonen (Turun yliopisto, kansatiede TYKL/dg). 17
18 Muutos oli yksi seminaarin läpi kulkeneita teemoja. Etnologia on aina ollut kiinnostunut muutoksesta; pyrkinyt tallentamaan muutoksen vuoksi uhanalaista ja selittämään muutoksen syitä. Nykypäivänä muutos on kiivaampaa kuin koskaan ennen, mikä luo omat haasteensa sen selittämiselle. Maaseudun modernisaatio, lisääntynyt liikkuvuus ja vähemmistöjen kasvu ovat tämän hetken näkymiä, joihin etnologian on vastattava. Miten etnologia sitten palvelee yhteiskunnan tarpeita? Jonas Frykman nosti esimerkkinä esiin Ruotsissa tehdyn hankkeen, jossa etnologit toimivat julkisen sektorin yhteistyökumppanina. Ruotsissa käytännön kulttuurianalyysilla on tehty merkittävää tutkimusta sosiaalipoliittisten ilmiöiden selittämiseksi, kuten Frykmanin esittelemässä sosiaaliturvaa tutkineessa hankkeessa. Etnologian asema museokentällä ja yliopistomaailmassa Esimerkki etnologian yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta on myös yhteistyö museokentän kanssa. Etnologian ja museomaailman tiiviistä symbioosista todisti seminaarin osallistujakunta, jossa myös museoalan toimijat olivat edustettuina. Turun kaupungin vastaanotto aloitettiin tervetuliaismaljoilla ja puheilla kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Kuva: Jussi Lehtonen (Turun yliopisto, kansatiede TYKL/dg). 18
19 Yhteiskunnan ja kulttuurintutkimuksen muutos ja toisaalta sen vaikutukset museoiden tarpeisiin askarruttivat seminaariväkeä. Professori Anna Papamichaelin esitelmä herätti keskustelua siitä, mikä on tutkimuksen, yliopisto opetuksen ja museoiden vuorovaikutuksen tulevaisuus. Seminaari pohti myös oppiaineen asemaa yliopistomaailmassa, rahoituksesta kilpailevina yksikköinä muiden joukossa. Professori Pirjo Korkiakankaan esitys muistutti, kuinka oppituolin on oltava muuntautumiskykyinen ajan vaatimusten mukaisesti. Emeritusprofessori Bo Lönnqvist totesi, että oppiaineidenkin on brändättävä itsensä oikealla tavalla kilpailussa pärjätäkseen. Loppupaneelin osallistujat pohtivat puheenjohtaja Helena Ruotsalan (kesk.) johdolla kansatieteen nykytilaa ja tulevaisuuden haasteita. Vasemmalta prof.emer. Bo Lönnqvist, prof. Konrad Köstlin, prof. Jonas Frykman ja PD Dr. Johanna Rolshoven. Kuva: Jussi Lehtonen (Turun yliopisto, kansatiede TYKL/dg). Tehot irti pienryhmistä ja iltaohjelmasta Puhuttelevien ja ajankohtaisten otsikoiden alla kokoontuneet työryhmät olivat käytännön toteutuksena onnistunut valinta. Pienryhmissä tutkijat pääsivät esittelemään työn alla olevia aiheitaan ja saivat välitöntä palautetta. Alustukset virittivät hyvää keskustelua ja ajatustenvaihdolle jäänyt aika tuntui loppuvan auttamattomasti kesken, kuten aina. Päivien aikana ilmaan heitettyjä langanpäitä jäi yhteen koottavaksi seminaarin päättäneeseen paneelikeskusteluun, jota veti Ethnoksen puheenjohtaja, professori Helena Ruotsala. Kiitos hyvin organisoidun iltaohjelman, päivällä syntyneitä keskusteluita oli mahdollista jatkaa. Turun kaupunki osoitti kunnioitustaan 50 vuotiaalle kansatieteen oppiaineelle kutsumalla seminaariväen kaupungintalolle. Valtuuston varapuheenjohtaja Sakari Hihnala otti vieraansa vastaan valtuustosalissa. Isäntä 19
20 huomioi vieraidensa erityisalan kertomalla komean uusrenessanssirakennuksen historiasta. Seminaarin keskusteluja kuunneltuaan voi vain odottaa julkaisua päivien pohjalta. Tätä toivovat varmasti myös kaikki, jotka eivät paikalle päässeet. Turun seminaarista puhuttaneen vielä pitkään. Jatkossa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa voisi ajatella hyödynnettävän esimerkiksi webcasting tekniikkaa, joka mahdollistaa esitelmien seuraamisen internetin kautta. Seminaarin kaikkiaan kymmenessä eri työryhmässä pohdittiin monenlaisia teemoja. Kuvassa Muuttuva museokäsitys työryhmän osallistujia. Kuva: Jussi Lehtonen (Turun yliopisto, kansatiede TYKL/dg). Seminaarin ohjelmaan ja puhujiin voi tutustua osoitteessa 20
21 Ilmoitusasioita Pohjoismainen etnologikongressi P Ethnos ry:n uusi hallitus P Etnologinen tapahtumakalenteri P Seuraava Ethnos tiedote P Muista päivittää yhteystietosi Pohjoismainen etnologikongressi: Rakennuskiviä aineellinen, visuaalinen, kertomuksellinen Pohjoismaiset kansatieteilijät/etnologit ja folkloristit kokoontuvat 31. kongressiinsa Helsingissä keskustelemaan kulttuurin aineellisista, visuaalisista ja kertomuksellisista ilmauksista. Teeman taustoista ja kongressin ohjelmasta voi lukea tarkempaa tietoa osoitteesta Tällä hetkellä on menossa call for workshops, johon ehdotuksia voi lähettää myös suomeksi osoitteeseen: nefk2009 callfw@helsinki.fi mennessä. Kongressin työkieliä ovat skandinaaviset kielet ja englanti. Ethnos ry:n uusi hallitus Porissa pidetyssä Ethnos ry:n vuosikokouksessa valittiin yhdistykselle uudet toimihenkilöt. Hallitus järjestäytyi heti vuosikokouksen jälkeen pidetyssä ensimmäisessä kokouksessaan. Vuoden 2008 hallitus koostuu jo vanhoista tekijöistä, mutta myös aivan uusista tulokkaista. Puheenjohtajana jatkaa toista vuotta Helena Ruotsala. Varapuheenjohtajaksi valittiin Pirkko Madetoja, jonka varajäsenenä hallituksessa toimii Aila Nieminen. Jussi Lehtonen siirtyi varajäsenen paikalta tiedotussihteeriksi, ja hänen varajäsenekseen hallitukseen tuli uutena Maija Santikko. Kansainvälisten asioiden sihteerin tehtävistä huolehtii uusi hallituksen jäsen Sanna Lillbroända Annala, jonka varajäsenenä toimii Ildikó Lehtinen. Seminaarisihteerinä hallituksessa on Heli Niskanen ja julkaisusihteeri Mirkka 21
22 Hyytiäinen, jonka varajäsen on Tytti Steel. Niskasen varajäsenenä ja niin ikään uutena hallituksessa on Minna Mäkinen. Yhdistyksen uusi sihteeri, Annukka Lyra (os. Saari) aloitti tehtävässään vuosikokouksessa. Elina Anttonen jatkaa edelleen taloudenhoitajana. Hallituksen yhteystiedot löytyvät tiedotteen sisäkannesta. Etnologinen tapahtumakalenteri (muutokset mahdollisia) Ethnos ry:n seminaari ja vuosikokous Tieteiden Talolla Helsingissä Pohjoismainen etnologikongressi 2009 X Suomalais unkarilainen symposium Unkarissa 2010 Suomalais ugrilainen kongressi Unkarissa 2010 VI Kansatieteen päivät 2012 XI Suomalais unkarilainen symposium Suomessa Seuraava Ethnos tiedote Ethnos tiedote 3/2008 ilmestyy syyskuussa. Lehteen tuleva aineisto toimitetaan viimeistään mennessä tiedotussihteerille osoitteella jussi.lehtonen@utu.fi. Tuetut tiedostomuodot ovat.rtf,.doc,.wpd. Pidä Ethnos ajan tasalla yhteystiedoistasi Kahvipöydässä ja kollegoihin törmätessä kannattaa ottaa puheeksi Ethnos tiedotteen ilmestyminen. Jos tiedote on jäänyt saapumatta, voi osoitetiedot tarkistaa sihteeriltä (sihteeri@ethnosry.org). Muistathan muuttaessasi ilmoittaa uuden osoitteesi! 22
23 Ethnos ry toivottaa jäsenilleen hyvää kesää!
24 Ethnos ry. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu Helsinki JÄSENMAKSU 2008 Maksetaan tilille: Sampo Viite: Viesti: Jäsenmaksu + vuosi + oma nimi Maksu: varsinainen jäsen 20 i / opiskelijajäsen 10 i Eräpäivä: Jäsenmaksu sisältää Ethnologia Fennican. Tänä vuonna ei enää lähetetä erillisiä tilisiirtolomakkeita, vaan jäsenmaksu suoritetaan yllä olevia tietoja käyttäen. Helsingin yliopiston pikapaino 2008
Sisältö. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org
Jäsenkirje 2/2014 Joulukuu 2014 Sisältö Puheenjohtajan puheenvuoro: Tieteiden- ja toimintojenvälisyyden haaste 2 Jäsenmaksu 2015 3 Vuosikokousseminaari 13.3.2015 4 Seurasaarisäätiö tiedottaa! 5 Uutisia
LisätiedotJÄSENKIRJE 1/2012. Kesäkuu 2012. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2012.
Kesäkuu 2012 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2012 Kesäkuu 2012 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Kirjamyyntiä VII Kansatieteen päivillä
LisätiedotJÄSENKIRJE 1/2010. Kesäkuu 2010. c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/
JÄSENKIRJE 1/2010 Kesäkuu 2010 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 1/2010 Kesäkuu 2010 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Ruissalon leirintäalue
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotIHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi
. IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu
LisätiedotJÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013
JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja
LisätiedotRenkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!
Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotEsityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.
Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotMaaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotVertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa
Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotMaaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista
LisätiedotAjankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015
Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys
KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito
LisätiedotAjankohtaista. TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa
Ajankohtaista TAKO-verkoston kevätseminaari 13.2.2019 / Johanna Jakomaa Tulossa vuonna 2019 TAKO 10 vuotta: Juhlaseminaari 10.-11.10.2019, teemana yhteistyö Nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinto jaetaan
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotOPETUSOHJELMA SYKSYLLÄ 2014
1/5 Kansatiede, Turun yliopisto OPETUSOHJELMA SYKSYLLÄ 2014 Päivitetty 5.11.2014 PERUSOPINNOT P1. JOHDANTO KULTTUURIEN TUTKIMUKSEEN (KANS1401) 5 op Ti 2.9 klo 14 16 Den Aud, professori Matti Kamppinen:
LisätiedotKOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotTURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008
TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä
LisätiedotMoni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi
LisätiedotHyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006
Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
Lisätiedot1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa
IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKESKUSTELEVA PSYKOLOGIA
KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotItse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta
Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä
LisätiedotPikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
LisätiedotLiitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi
www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle
LisätiedotTAKO-ohjausryhmä TAKO-kevätseminaari Suomen kansallismuseo
TAKO-ohjausryhmä 2017 TAKO-kevätseminaari 2017 7.-8.2.2017 Suomen kansallismuseo Ohjausryhmän tehtävät Määrittelee TAKO-toiminnan tavoitteet Ylläpitää ja koordinoi poolien toimintaa Raportoi toiminnastaan
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotHistorian ja etnologian laitos
Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotSovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten
Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten Tämän materiaalipaketin avulla voit käsitellä Nexus-kyselyn teemoja ja tuloksia esimerkiksi hopsryhmässä. Ohje: Tulosta tämä tiedosto yksipuoleisena joko A4-koossa
LisätiedotSosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotKoulutusta ja arkea Seminaarinmäellä
Koulutusta ja arkea Seminaarinmäellä Kampusopaskoulutus 2008 Heli Valtonen, FT Historian ja etnologian laitos, JY Heli.valtonen@jyu.fi Jyväskylän seminaarilaisia ja opettajia retkellä. Kuva: Jyväskylän
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotLaurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet
Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten
LisätiedotRAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin
RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotADPROFIT 2015. Kansallismuseo
ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.
LisätiedotTerveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.
Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena
LisätiedotTKI-päivät 2012. Palautekysely
TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39
LisätiedotMuistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)
Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri
LisätiedotMoni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona
LisätiedotTYÖLLISYYSFOORUMI
TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä
LisätiedotNUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007
1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS
TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen
LisätiedotNUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?
NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä
Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä Ideapaperi työryhmän työskentelystä Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.2005 Jyväskylän
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotJÄSENKIRJE 2/2012. Joulukuu c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki Ethnos-Jäsenkirje 2/2012.
Joulukuu 2012 c/o Tieteiden talo Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki http://www.ethnosry.org/ Ethnos-Jäsenkirje 2/2012 Joulukuu 2012 Toimitus ja taitto: Jussi Lehtonen Kansikuva Aamuinen kuu. Kuvaaja: Jussi Lehtonen
LisätiedotOpiskelun aloitusvuosi:
Kurssi: Steroidien kemia - KEMS3 (Kevät 9) Vastaamalla kurssista esitettyihin kysymyksiin, mielipiteesi kurssista ja sen hyödyllisyydestä välittyvät kurssin järjestäjille. Palautetta tullaan käyttämään
LisätiedotVuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;
17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotOppikirjat oman aikansa ilmentyminä
Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotBLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla
BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
Lisätiedot