Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 ENTÄ JOS... Harald voitti Hastingsissa Näin kävi ELSE CHRISTENSEN Kun Englannin kuningas Harald Godwininpoika kuoli saatuaan nuolen silmäänsä Hastingsissa vuonna 1066, tie Englannin valtaistuimelle oli avoinna Normandian herttua Vilhelmille. Vallanvaihto teki lopun Skandinavian valtaasemasta Pohjanmeren alueella ja ankkuroi Englannin tiukasti katolisen kirkon valtaalueeseen kuuluvan Manner-Euroopan vaikutuspiiriin. Samalla Pohjoismaiden mahti ja vaikutusvalta alkoivat hiipua. BRIDGEMAN Entä jos... SARJA: Entä jos? -sarjassa esittelemme tilanteita, joissa tapahtumien toisenlainen kulku olisi voinut muuttaa historian suunnan täydellisesti. Näemme, miten pienestä historian merkittävät käänteet voivat joskus olla kiinni. Tällä kertaa aiheena on Hastingsin taistelu. 40 Historia

3 Normannit valloittivat Englannin Hastingsin taistelun voittaja Vilhelm Valloittaja kruunattiin Englannin kuninkaaksi. Viikinkikulttuuri alkoi kuihtua, ja Englannin hallitsijat kääntyivät kohti Manner-Eurooppaa ja esittivät vaateita muun muassa Ranskan kruunun suhteen. Normannit rantautuivat Hastingsin lähellä ja lähtivät etenemään kohti Lontoota. Lokakuun hämärässä kaikui miekkojen kalske, joka sekoittui haavoittuneiden sotureiden voihkinaan ja vauhkoontuneiden hevosten hirnuntaan. Normandian herttua Vilhelmin miehen sotajoukolla oli vastassaan Englannin kuninkaan Harald Godwininpojan suunnilleen samankokoinen armeija, joka oli asettunut asemiin kukkulalle Hastingsin kalastajakylän pohjoispuolelle. Haraldin jalkaväki seisoi rinta rinnan ja kilpi kiinni kilvessä muodostaen tiiviin muurin, johon normannien hyökkäykset kilpistyivät kerta toisensa jälkeen. Haraldin joukot suojelivat pääsyä Lontooseen ja Englannin valtaistuimelle, jotka näyttivät juuri sillä hetkellä olevan Vilhelmin saavuttamattomissa. Asemistaan kukkulan rinteeltä Haraldin eliittijoukot pommittivat ylämäkeen hyökkääviä normanneja kivillä ja keihäillä. Pitkillä kirveillään he kaatoivat tehokkaasti hevosia ja niiden ratsastajia. Illan tullen maa oli kuolleiden ja kuolevien sotilaiden peitossa. Vilhelm halusi ratkaista taistelun ennen pimeän tuloa ja kokosi jäljellä olevat miehensä ympärilleen. Hän pohti kuumeisesti, olisiko taistelu vielä voitettavissa, ja rukoili Jumalalta merkkiä. Sitten hänen katseensa osui siniseen sotalippuun, jonka itse paavi oli siunannut. Päättäväisesti hän käski jousimiestensä ampua nuolisateen kukkulalla seisovia englantilaisia kohti. Pian Viikingit luovat suurvallan nuolet ropisivatkin englantilaisten kilpimuuriin, ja normanniritarit lähtivät viimeiseen hyökkäykseen ylös mäen rinnettä kohti Haraldin armeijaa. Yhtäkkiä englantilaisten rivistöt repesivät: osa miehistä pysyi paikoillaan, mutta toiset säntäsivät pakoon. Kilpimuuri hajosi. Kuningas Harald oli saanut nuolen silmäänsä ja kuollut, ja hänen sotilaansa pakenivat taistelukentältä. Tie Lontooseen oli auki, ja voittoisa Vihelm lähti etenemään kohti Englannin pääkaupunkia. Päättäväinen Vilhelm Vilhelm Valloittajan tapahtumarikas elämä huipentui hänen kruunaamiseensa Englannin kuninkaaksi joulupäivänä Vilhelm syntyi Englantilaiset lyövät normannit Hastingsissa kuninkaansa Harald Godwininpojan johdolla. Voitto vahvistaa skandinaaveja, jotka luovat Konstantinopolista Mississippille ulottuvan kaupankäyntiin perustuvan suurvallan. Haraldin jalkaväki kukistaa normannien ritarit. LESSING ARCHIVE Vilhelmin ympärillä vallitsee sekasorto. Kaikkialla maassa makaa verisiä miehiä ja hevosia. Normandian herttua kuulee miestensä tuskan- ja raivonhuudot heidän hyökätessään yhä uudestaan turhaan englantilaisten kilpimuuria päin. Nuolet tai miekat eivät kuitenkaan näytä tehoavan Haraldiin ja hänen sotureihinsa. Vilhelm määrää jousimiehensä ampumaan vielä viimeisen nuolikuuron vihollista kohti. Samassa kuuluu sotatorven toitotus, ja normannit lähtevät vielä kerran hyökkäämään ylös kukkulan rinnettä. Englantilaiset kestävät Kuningas Harald on valmiina. Hän seisoo miestensä keskellä kuin kallio. Normannit yrittävät turhaan murtaa englantilaisten linjoja, ja keihäät, miekat ja nuolet niittävät Vilhelmin joukkoja maahan. Tappio on väistämätön. Normannit joutuvat paniikin valtaan ja pakenevat kauhuissaan taistelukentältä. Vielä aamulla normannit olivat riemuinneet kuullessaan englantilaisten olevan tulossa taisteluun. Vilhelm-herttuakin oli ollut toiveikas ja uskonut voittavansa Jumalan avulla olihan itse paavi muutamaa viikkoa aiemmin hyväksynyt sotaretken ja siunannut Normandian sinisen sotalipun. Nyt edes paavi ei voi auttaa pakenevia normanneja, ja pimeän tullen Vilhelmin on tunnustettava tappionsa. Viikingit vahvistuvat Haraldin asema Englannin hallitsijana vahvistuu Hastingsissa 14. loka kuuta Historia

4 BRIDGEMAN vuonna 1027 Normandian herttua Robertin aviottomana poikana, ja hän nousi valtaan jo seitsemänvuo tiaana isänsä lähdettyä ristiretkelle Jerusalemiin. Normandian hallitseminen oli mittava haaste nuorelle Vilhelmille, ja pian Normandia, joka oli yleensä ollut vahva niin sotilaallisesti kuin poliittisestikin, oli hajoamaisillaan sisäisiin kiistoihin. Kun Vilhelm täytti 19, hän kävi hyökkäykseen kilpailijoitaan vastaan ja onnistuikin kukistamaan heidät ja kahmimaan kaiken vallan viikinkien aikoinaan hallitsemassa Normandiassa. Varmistettuaan vallan kotipuolessa Vilhelm suuntasi huomionsa Englantiin. Vilhelmin serkku Edvard Tunnustaja oli luvannut hänelle Englannin kruunun, koska hänellä ei ollut omia lapsia. Joukko paikallisia suurmiehiä asettui kuitenkin tukemaan englantilaissyntyistä Haraldia ja valitsi hänet kuninkaaksi Edvardin kuoltua 5. tammikuuta Niinpä Vilhelm päätti vallata Englannin kruunun voimalla. Hastingsin jälkeen Vilhelmistä tuli Englannin kuningas. Tavoiteltu Englanti Suuren väkilukunsa, viljavien peltojensa ja suojaisten luonnonsatamiensa ansiosta Brittein saaret olivat keskiajalla haluttu maa-alue. Viikingit ryöstelivät ja asuttivat Englantia 700-luvun lopulta lähtien, ja Hastingsin taistelua edeltävinä vuosina Englanti kuuluikin laajaan skandinaaviseen kulttuuripiiriin. Viikinkien vaikutus ulottui Kiovasta ja muista idän kauppakaupungeista Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin, Skotlantiin, Färsaarille, Islantiin, Grönlantiin ja Pohjois-Amerikan Vinlandiin sekä pohjoisessa aina Huippuvuorille asti. Vuosina Englanti kuului ensin Sven Haaraparran ja sitten Knut Suuren hallitsemaan Tanskaan, ja vaikka maa ei enää vuonna 1066 kuulunutkaan Tanskalle, skandinaavinen vaikutus tuntui siellä vahvana. GETTY IMAGES Englantilaiset kukistavat normannit voitokkaan kuningas Haraldin johdolla saavutetun voiton myötä. Voitto normannivalloittajista osoittautuu tärkeäksi piristysruiskeeksi koko viikinki-imperiumille, johon Englantikin kuuluu. Viimeisten sadan vuoden aikana pohjoisen ilmasto on tasaisesti viilentynyt. Pureva kylmyys on tehnyt Grönlannista asumiskelvottoman: lumi peittää niityt ja karja näkee nälkää. Ahtojään ja kylmyyden vuoksi myös Pohjois-Atlantin ylittäminen on vaarallista, mikä vaikeuttaa yhtey denpitoa vastalöydettyjen Pohjois-Amerikan siirto maa-alueiden kanssa. Englannin jäättömien satamien ja täysien viljaaittojen ansiosta pohjanmiehet voivat kuitenkin lähettää suuria laivastoja pohjoiseen ja länteen. Haraldin aseman vahvistuttua viikingit voivat perustaa siirtokuntia Vinlandiin Pohjois-Amerikkaan. Lännen tasavalta Pian käy ilmi, että skandinaavit viihtyvät viljavassa ja leudossa Vinlandissa. Vähitellen he levittäytyvät yhä etelämmäksi ja ottavat haltuunsa Atlantin rantojen parhaat satamat, viljavimmat kunnaat ja runsaimmat kalavedet. He perustavat uusia siirtokuntia, jotka päättävät pian yhdistyä tasavallaksi. Siirtokuntien asukkaat perustavat vapaaval tion, joka muistuttaa viikinkien Islantiin vuonna 930 perustamaa valtiota. Islannin mallin mukaisesti valtiota johtaa Alting, parlamentti, johon siirtolaiset kokoontuvat säätämään lakeja ja ratkaisemaan riitoja. Ajoittain siirtolaiset joutuvat käymään sotia alkuasukkaiden mohikaaniheimoja vastaan. Myöhemmin viikingit ja mohikaanit kuitenkin lähentyvät toisiaan, ja läntisen tasavallan arvot ja kulttuuri saavat vaikutteita kummankin kansan kulttuurista ja perinteestä. Vinlandin siirtokunnasta tulee tärkeä tekijä kasvavassa kaupassa, jota käydään koko mahtavan viikinkivaltion laajuisesti Vinlandista Venäjälle. Tupakkaa silkkitiellä Puhvelinnahkaviitat ja tupakka ovat Konstantinopolin ja Silkkitien varren 42 Historia

5 Kuningas Harald Godwininpoikakin oli puoliksi tanskalainen. Skandinaavinen vaikutus näkyi selvästi myös Englannin kielessä ja kirjallisuudessa: esimerkiksi viikonpäivät Tuesday ja Thursday juontuvat pohjoismaisista Tyr- ja Tor-jumalten nimistä, ja muinais englantilainen Beowulf-runoelma vilisee viittauksia skandinaavisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Suurvallan synty Vilhelmin voitto Hastingsissa merkitsi skandinaavisen kulttuurin vaikutuksen loppua Englannissa. Englantilaiset olivat yhä tiukemmin sidoksissa Manner-Eurooppaan, ja Vilhelm Valloittajan siteet Normandiaan ja Ranskaan synnyttivät pitkällisen ja monimutkaisen kiistan englantilaisten oikeudesta Ranskan maaperään ja kruunuun. Riidat huipentuivat satavuotisessa sodassa ( ). Englanti hävisi sodan voitetuista taisteluista huolimatta ja joutui luopumaan kauppapaikkojen tärkeimpiä kauppatavaroita, ja idän eksoottisille mausteille ja teelle riittää kysyntää Mississippi joen varren siirtokunnissa. Viikinkien valtakunnan eteläpuolella sijaitsevat germaanien pikkuvaltiot kiinnostuvat pohjoisen tarjoamista kaupankäyntimahdollisuuksista. Germaaneilla ja skandinaaveilla on yhteinen kieli- ja kulttuuriperimä ja yhtälailla jännitteinen ja ristiriitojen leimaama suhde romaaniseen Etelä- Eurooppaan. Niinpä germaanit suuntautuvat pohjoiseen, josta on tullut kukoistava kaupan keskus. Rikkaat kauppiaat ja vapaamielinen yhteiskunta houkuttelevat Oslon, Kiovan ja Lontoon yliopistoihin ja kulttuuri elämän Ranskasta ja Normandian herttua kunnasta. Sodista huolimatta englantilaiset imivät itseensä kulttuurisia vaikutteita Ranskasta ja muualta romaanisesta Euroopasta. Englannin kieli otti runsaasti lainasanoja ranskasta, ja ranskan kielestä tuli maan tärkein vieras kieli. Oxfordin ja Cambridgen yliopistot houkuttelivat oppineita Manner-Euroopasta ja valmistivat tietä myöhemmille englantilaisille ajattelijoille. Näin kävi Entä jos... keskuksiin oppineita kielten, filosofian, talouden ja arkkitehtuurin alalla. Samaan aikaan kaupasta ja kehityksestä syrjään jääneen Etelä- Euroopan talousja kulttuurielämä alkavat vähitellen näivettyä. Ajatusleikki normannien Hastingsissa kärsimän tappion seurauksista perustuu Cecelia Hollandin artikkeliin Robert Cowleyn kirjassa Entä jos... Vaihtoehtoinen maailmanhistoria, Ajatus Kirjat, Ranskalainen ja romaaninen vaikutus ulottui laajalle: Geoffrey Chaucer kirjoitti luvulla teoksensa Canterburyn tarinoita, joka noudatteli italialaisen ja ranskalaisen kirjallisuuden perinteitä. Myös uudet katedraalit holveineen ja torneineen olivat tyyliltään ranskalais-goottilaisia. Jo ennen Hastingsin taistelua ilmaston jäähtyminen oli vaikeuttanut viikinkien elämää: Grönlannissa ja Islannissa lumi peitti niityt eikä viikinkien karjalle enää riittänyt ruokaa. Myös Atlantin ylitys laivoilla kävi vaaralliseksi. Niinpä viikingit joutuivat hylkäämään Vinlandin siirtokuntansa, ja slaavit valloittivat Novgorodin ja Kiovan. Viikinkien mahdin aika oli tullut tiensä päähän. M. K. Lawson: The battle of Hastings, NPI- Mediagroup, 2003 F. J McLynn: The year of the three battles, Pimlico, Vilhelm valloitti Englannin vuonna 1066 Edvard Tunnustajan kuoltua Normandian Vilhelm piti Englannin valtaistuinta omanaan. Hän lähti armeijoineen Englantiin syrjäyttämään kuningas Haraldia. 1. Normannien sotajoukko kokoontui St. Valeryyn. HASTINGS Vikinkien suurvaltaa yhdisti valtava laivasto. BRIDGEMAN ENGLANTI LONTOO ATLANTTI 2. Harald kuoli, ja englantilaissotilaat pakenivat hädissään. ST. VALERY NORMANDIA 3. Vilhelm marssi Lontooseen, missä hänet kruunattiin Englannin kuninkaaksi. Englannin vilja-aittojen ja suuren väkiluvun ansiosta pohjanmiehet voivat laajentaa valtakuntaansa länteen. Kukoistava kauppa synnyttää Pohjolaan taloudellisen ja kulttuurisen suurvallan.