Ajankohtaiskatsaus: sote ja valinnanvapaus

Transkriptio

1 Ajankohtaiskatsaus: sote ja valinnanvapaus , Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

2 Esityksen rakenne I. osa / Sote ja valinnanvapaus Uudistuksen keskeiset sisällöt Valinnanvapausesitys ja SOSTEn näkökulmat II. osa / Järjestöt sote-uudistuksessa Hyte, palvelutuotanto

3

4

5 Sosiaali- ja terveyspalvelut

6

7

8 Sote-paketti eduskunnassa Sote- ja maakuntalakipaketti sekä hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi lähti eduskunnan käsittelyyn keväällä Valiokuntien kuulemistilaisuudet pidettiin ennen kesälomia. Valinnanvapausesitys tyssäsi perustuslakivaliokuntaan.

9 Perustuslakivaliokunnan lausunto : aikalisä valinnanvapauden valmisteluun

10 Perustuslakivaliokunnan lausunto Sote-paketille vihreää valoa: Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle on olemassa perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita, jotka puoltavat järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Valiokunta pitää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamista erittäin merkityksellisenä ihmisten itsemääräämisoikeuden kannalta ja pitää itsemääräämisoikeuden vahvistamista lainsäädännön keinoin perusteltuna. Mutta: PeV piti ongelmallisena yhtiöittämispakkoa, uudistuksen aikataulua ja mm. sosiaalihuoltoon liittyvien viranomaispäätösten siirtoa yksityisille toimijoille

11 Lopputulema Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Suomen hallitus päätti lykätä sote- ja maakuntauudistusta vuodella eteenpäin (voimaan ) Virkamiesryhmä nimettiin (14.7.) valmistelemaan uutta hallituksen esitystä asiakkaan valinnanvapauslaiksi. Valmistelun lähtökohtana toukokuussa valmistunut hallituksen esitys, jonka valinnanvapausmalliin tehtiin perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Uuden valinnanvapausesityksen lausuntokierros Lausuntoyhteenveto : kriittinen palaute

12 Uusi valinnanvapausmalli

13 Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sote-keskuksia ja suunhoidon yksiköitä: - Maakunnan liikelaitoksella tulee olla oma sote-keskus ja suunhoidon yksikkö - Voivat olla samassa liikelaitoksessa muiden palvelujen kanssa tai niitä varten voi olla erillisiä liikelaitoksia. Valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen. Sote-keskuksen palveluvalikoimaa on muutettu, muun muassa sosiaalipalveluja saa vain liikelaitoksesta. Asiakassetelin voi antaa vain maakunnan liikelaitos, asiakassetelisääntelyä tarkennettu

14

15

16 Sote-keskus Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämän sote-keskuksen puoleksi vuodeksi kerrallaan. Jokainen saa valita oman sote-keskuksensa vuoden 2021 alusta, jolloin keskukset aloittavat toimintansa. Mikäli kansalainen ei tee oman sote-keskuksen valintaa, on hän automaattisesti kahden vuoden ajan julkisen palveluntuottajan asiakas. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen vuonna 2023 ne kansalaiset, jotka eivät vielä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, ohjataan lähimpään sote-keskukseen (voi olla julkinen tai yksityinen) > perustelut?

17 Sote-keskus Palvelut ja maksut ovat kaikissa sote-keskuksissa samat. Julkiset ja yksityiset sote-keskukset saavat samojen periaatteiden mukaisesti korvauksen keskukseen listautuneista asiakkaistaan eli ns. kapitaatio-korvauksen: asiakaskohtainen korvaus, jonka suuruus perustuu tarvetekijöihin. > kiinteä korvaus 2/3 > suorite, kannustinperusteinen ja muut korvaukset 1/3 > korvausjärjestelmä kriittinen valinnanvapauden onnistumiseksi!

18 Sote-keskuksen palvelut ( 18) Sote-keskuksesta saa tietyt perustason palvelut: Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin palvelut, sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjaus ja neuvonta Myöhemmin mukaan myös erityistason palveluita vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta alkaen. (Hallituksen sopupäätös ) Sote-keskus ei myönnä asiakasseteleitä. Sote-keskus vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita.

19 Asiakassetelit ( 24) Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet). > Setelit ovat maakuntia velvoittavia, paitsi ei erikoissairaanhoidon osalta.

20 Asiakassetelit Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta.

21 Henkilökohtainen budjetti ( 28) Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laajaalaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa. Asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa häntä juuri parhaiten. Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluja kolmannen sektorin ja yritysten tuottamista palveluista. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siirry rahaa.

22 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta. - Mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.

23 Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sotekeskuksessa Maakunnan pitää jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sote-keskusten tueksi ( kiertävä sosiaalityöntekijöiden ryhmä ): Asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sote-keskuksen kanssa, asiakassuunnitelman laadinta ja päätökset muista kuin sote-keskuksen palveluista, ml. palvelut asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla. Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja. > resursointi?

24 Poliittinen sopu Lausunnoista saadun murskapalautteen perusteella: Säännöksiä asiakasseteleistä (24 ) täsmennetään niin, etteivät ne vaaranna erikoissairaanhoidon julkista palvelua ja päivystystä. Asiakassetelin velvoittavuus ei enää koske erikoissairaanhoidon palveluita. Jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan muun muassa asiakkaan palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sekä eri toimijoiden osaoptimoinnin estämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on yhteen sovitettava toimiviksi palvelu- ja hoitokokonaisuuksiksi. Jokaisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on oltava muita kuin yleislääketieteen alaan kuuluvia palveluita lisäksi vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta. Lausuntopalautteen osalta muiden pykälien virkamiesvalmistelu jatkuu. Poliittinen käsittely 9. ja

25 SOSTEn kantoja valinnanvapausesitykseen

26 Yleistä Valinnanvapaus voi lisätä ihmisten itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia räätälöidä palvelujaan. Valinnanvapaus voi onnistuessaan nopeuttaa hoitoon pääsyä, jos valinnanvapauteen syntyy aidot markkinat ja jos asiakkaalla on kyvyt ja mahdollisuudet hyödyntää valinnanvapautta. Paljon palveluita käyttäville asiakkaille järjestelmä on monimutkainen ja monipolvinen erilaisine valintoineen. >Jos ei hahmota järjestelmää, on vaikea tehdä valintoja. Hyvinvointi- ja terveyserojen, integraation sekä kustannusten hillinnän tavoitteet vaikea saavuttaa.

27 Neuvonta ja ohjaus Asiakkaille on oltava tarjolla tarpeenmukaista neuvontaa, ohjausta ja tukea - asiakkaalle ymmärrettävässä muodossa. Palveluohjauksen merkitys korostuu erityisesti heikompiosaisten ja paljon palveluita käyttävien ihmisten kohdalla. Heille on nimettävä vastuutyöntekijä valintojen tekemisen tueksi. Jotta tämä onnistuu, on palveluohjaukseen varattava riittävästi rahaa ja henkilöstöä. Palveluohjauksen kasvava tarve kertoo järjestelmän monimutkaisuudesta ja pirstoutuneisuudesta. Asia tulee ensisijaisesti korjata muuttamalla itse järjestelmää, ei lisäämällä ohjausta.

28 Sote-integraatio Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio jää ohueksi esitetyllä mallilla, jossa sotekeskukset typistyvät terveyskeskuksiksi. Esitys tarjoaa keinoja, mutta riittävyys ja resurssit arveluttavat. Asiakassuunnitelman velvoittavuus on varmistettava ja se, että kaikki tuottajat noudattavat sitä. Kaikissa sote-keskuksissa olisi oltava riittävä sosiaalialan ammatillinen panos. Liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden pitää olla kokoaikaisia ja sote-keskuksissa läsnä jatkuvasti. Näin pystyttäisiin myös kehittämään keskuksen sosiaalityön sisältöjä.

29 Asiakassetelit Asiakassetelit eivät saa olla maakuntia velvoittavia minkään palvelun kohdalla vaan maakuntien pitää itse saada päättää niiden käytöstä ja myöntämisestä alueensa erityispiirteet huomioiden. > Näin parhaiten turvataan hoidon ja hoivan saatavuus, laatu sekä turvallisuus. Asiakassetelien käyttöönotossa tarvitaan asiallista ja ajallista vaiheistusta eli riittävän pitkät siirtymäajat. Setelit otettava käyttöön hyödyntämällä kokemuksista saatuja tietoja ja aloitettava yksinkertaisista ja selkeistä palvelukokonaisuuksista.

30 Rahoitus Yksityisten tuottajien kerman kuorinnan estäminen (kaikkien asiakkaiden kelvattava tuottajakorvausjärjestelmän toimivuus) Riskinä edelleen yli- tai alihoito riippuen siitä, miten markkinat käyttäytyvät korvausperusteisiin ja miten järjestäjä pystyy sopimuksilla ohjaamaan tuottajia. Asiakasmaksut eivät saa merkittävästi nousta uudistuksen myötä > maakuntien tiukka budjettirajoite Esitys siitä, että vuonna 2023 valintaa tekemättömät ihmiset siirretään lähimpään sote-keskukseen joka voi olla myös yksityisen tuottajan ylläpitämä on kumottava perusteettomana.

31 II. Järjestöt sote-uudistuksessa

32 Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET jäsentä vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista YHDISTYKSET yhdistystä 200 valtakunnallista yhdistystä PALVELUTUOTANTO palveluja tuottavaa järjestöä 57 palveluja yhtiöittäneet järjestöt (n. 6 %) PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää

33 SOTE-järjestöjen toimintamuotojen kirjo on muita sektoreita laajempaa SOTE-palvelut & muut markkinaehtoiset palvelut M A A K U N T A S O T E A M M A T T I L A I S U U S Yksityinen Oy Julkinen sektori Järjestö Konseptoitu, vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva, matalan kynnyksen järjestölähtöinen auttamistyö Hyvinvointia ja terveyttä edistävä kansalais- ja harrastustoiminta K U N T A H Y T E V A P A A E H T O I S U U S

34 Järjestöjen toimintaympäristön muutos Valtio Järjestöjen valtionavustusjärjestelmä Maakunta Järjestöjen ja maakunnan kumppanuus Kunta Kunta Kunta Järjestö-kunta-kumppanuus SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri Osallistumisen uudet muodot SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri Digitalisaatio Monikulttuuristuminen Ikääntyminen Eriarvoistuiminen

35 Järjestöjen asemoitava itsensä ja toimintansa tulevaisuuden sote-kenttään: Mitä on se erityisosaaminen, toiminta ja palvelu, jota tarjota ja millä välineillä? Kuka on luontevin kumppani ja yhteistyötaho järjestön oman toiminnan näkökulmasta?

36 maakunnat tulevaisuuden kunnat sote-järjestöt järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut kilpailutettua ostopalvelua järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut mitä on yleishyödyllisyys? ei ostopalvelua? ei kilpailutettua? miten tilataan? miten rahoitetaan? järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta palvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen markkinaehtoinen yleishyödyllinen ammattimainen palkattu työ vapaaehtoiset ostopalvelut, hankinnat avustukset voittoa tavoitteleva voittoa tavoittelematon ei-taloudellinen

37

38 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Valtaosalla järjestöistä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Järjestöjen perinteinen työ kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tarjoajina lähimpänä kuntien työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. > kunnat jatkossakin luontevia yhteistyökumppaneita Uutta: järjestöjen kumppanuus maakuntien kanssa hyte-työssä millaiseksi se muodostuu?

39 Suoran valinnan palvelut (sote-keskus) ja kansalaistoiminta Yhteistyön paikka myös tässä? Suoran valinnan palveluntuottajan on tehtävä toiminta-alueellaan yhteistyötä maakunnan ja kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ( 54) Asiasta sovitaan maakunnan kanssa tehtävässä sopimuksessa. > Tähän yhteistyölistaan pitää lisätä myös yleishyödylliset yhteisöt. Järjestöjen toiminta sote-keskuksissa voi olla esimerkiksi vertaistukea, vapaaehtoistoimintaa, järjestötietoa sekä kiireetöntä kohtaamista ja kuulemista.

40 Järjestöjen toiminta-avustukset turvattava: Sote-järjestöt eivät saa tipahtaa kunnan ja maakunnan väliselle ei-kenenkään-maalle.

41 SOTE-järjestöjen toimintaedellytysten uhkakuva Sote-järjestöjen eri toiminnan muotojen uhkakuva sote-uudistuksessa on, että järjestöjen tekemän korvaamattoman työn rahoitus tipahtaa kunnan ja maakunnan väliselle ei-kenenkään-maalle. Tällä olisi välittömiä negatiivisia vaikutuksia maakunnan alueen asukkaille. Ennen SOTE-järjestö Jälkeen? Valtio (RAY-STM) SOTE-palvelut & muut markkinaehtoiset palvelut Valtio (Veikkaus-STEA- STM) Konseptoitu, vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva, matalan kynnyksen, järjestölähtöinen auttamistyö Maakunta Kunta Yhdistysavustus & tila-avustus Hyvinvointia ja terveyttä edistävä kansalais- ja harrastustoiminta Kunta

42 Järjestöjen vaikuttamistyön tulos: Maakuntien ja järjestöjen yhteistyö kirjataan järjestämislakiin eduskuntakäsittelyssä Sote-uudistuksen projektiryhmä Lisätietoja: - mm. faktalehti: Järjestöjen rooli sote- ja maakuntamallissa

43 Yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytykset turvataan uudistuksessa Sote-järjestämislakiin lisätään eduskuntakäsittelyssä maakuntien yleinen yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. Maakunnan on asetettava suunnittelussaan tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunta huolehtii, että järjestöjen edustajat voivat osallistua suunnitteluun. Järjestöjen yleishyödyllinen toiminta ja vertaistuki olisi hyvä sisällyttää maakunnan lakisääteisiin strategioihin ja julkiseen palvelulupauksen. Maakunnat ja kunnat ohjaavat asukkaita aktiivisesti vertaistuen piiriin. Kunnat voivat jatkossakin huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla. Maakunnat ja kunnat voivat sopimusjärjestelyin varmistaa, että järjestöt voivat käyttää palveluntuottajien tiloja yleishyödylliseen toimintaan.

44 Järjestöt ja palvelutuotanto

45

46

47 Järjestöjen palvelutuotannon toimintaedellytykset Valinnanvapausmarkkinat tulevat vaihtelemaan eri maakuntien välillä. > Tällä on vaikutusta myös järjestöjen mahdollisuuksiin toimia suoran valinnan palveluissa, asiakassetelipalveluissa ja henkilökohtaisen budjetin palveluissa tuottajina. Sote-keskuksen palveluvalikoima ja toimintaan vaadittavat resurssit rajaavat pitkälti tuottajien ulkopuolelle pienet ja keskisuuret toimijat, myös sote-järjestöt, mikäli ne eivät muodosta keskenään konsortioita eli yhteenliittymiä. Sote-keskusten ylläpito vaatii taloudellisia investointeja ja puskureita. Taloudellinen riskinotto on helpompaa suurilla toimijoilla.

48 Järjestöjen palvelutuotannon toimintaedellytykset Maakunnan liikelaitos voi hankkia palveluita yrityksiltä ostopalveluina. PK- ja mikroyrityksillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina. Tässä on myös järjestöjen palvelutuotannon potentiaali. Sote-keskus voi täydentää omaa palvelutuotantoaan ostamalla palveluja yrityksiltä. Esityksen mukaan kuitenkin esim. sosiaaliohjaajan on oltava palkkasuhteessa sotekeskukseen. > Sote-järjestöjen erityisosaamista ohjaus- ja neuvontapalveluista on hyödynnettävä sote-keskuksissa mahdollistamalla myös näiden palveluiden hankkiminen alihankintana tai ostopalveluina.

49 Aikataulu

50 Miten tästä eteenpäin? Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle viimeistään maaliskuun 2018 alussa. Koko sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuus hyväksytään eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä.

51 Valinnanvapauden voimaantulo vaiheittain Sote-järjestämislain ja valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta maakunnille. Henkilökohtainen budjetti tulisi käyttöön Asiakasseteli olisi otettava käyttöön viimeistään Maakunnan olisi otettava asiakasseteli käyttöön tietyissä erikoissairaanhoitoa koskevissa palveluissa viimeistään Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa Suunhoidon yksiköt aloittaisivat toimintansa

52

53 Kiitos! Erityisasiantuntija Ulla Kiuru