su asiat Kovassa nousussa AAMULEHTI USKONTO Etsi omasi moraalikartalta.» 17 TIEDE Kilo saadaan pian punnittua.» 18

Transkriptio

1 su asiat 4. syyskuuta 2011 AAMULEHTI USKONTO Etsi omasi moraalikartalta.» 17 TIEDE Kilo saadaan pian punnittua.» 18 Kovassa nousussa YRITTÄJÄT Vesa-Matti Marjamäki ja Samu Hällfors keksivät puhelinkopin uudestaan. Nämä tamperelaiset start up -yrittäjät tietävät, miten rahaa taotaan ja haluavat kertoa sen myös sinulle!» 6

2 06 TEKSTI: TULEVAISUUS ANNINA HUHTALA KUVAT: EMIL BOBYREV Uusi alku 6 su asiat 4. syyskuuta 2011

3 Jack Bauer ja Darth Vader eli tuoreehkot yrittäjät Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki saivat parhaan neuvon yrittämiseen: tehkää tasan tarkkaan mitä haluatte, älkää mitä osaatte. ITUA Ahdistaako Nokian tulevaisuus? Lakkaa hikoilemasta ja hymyile! Google Mapsin ja Microsoftin tamperelaiset haastajat kertovat, miten piskuinen Suomi saadaan taas nousukiitoon. Sateenkaareen päähän on parikin oikopolkua. Jäärien pitää vain avata kukkaronnyörit ja menestyjien palata hetkeksi golfkentiltä. su asiat 4. syyskuuta

4 TULEVAISUUS Uusi alku Mikko Tikkanen (vas), Matti Lehto ja Timo Pietilä vaativat, että firman perustamisesta pitää tehdä houkuttelevampaa. Tämä juttu kertoo startup-yrityksistä. Ai mistä? Uusista tulevaisuuden toivoista, yrityksistä, jotka kehittävät vasta ensimmäistä tuotettaan. Menestystarinoita nimittäin tarvitaan, jos haluamme, että taloutemme kasvaa, nuoret saavat joskus eläkettä, koulut pysyvät ilmaisina eikä valtionvelka räjähdä täysin holtittomaksi. Tähän asti uutuustuotteistamme on vastannut etunenässä firma nimeltä Nokia. Se on imaissut valmistuvat insinöörit ja kehittänyt niitä paljon puhuttuja innovaatioita. Sen ympärille on kehittynyt vahvaa informaatioteknologiateollisuutta. Tekniikan alan koulutusta on kiritetty maailman parhaaksi. Eihän kukaan jaksa yksin vetää kivirekeä loputtomiin! Suurella ja mahtavalla Nokialla oli viime vuonna Suomessa yli työntekijää. Se oli 2000 vähemmän kuin vuonna Tämän vuoden huhtikuussa Nokia ilmoitti taas vähentävänsä 1400 henkeä. Kun Nokialla menee huonosti, myös alihankkijoiden ohimolle nousevat hikikarpalot. Välillisesti Nokian arvellaan työllistävän noin ihmistä Suomessa. Sen sijaan, että sorrutaan ankeaan urputukseen, ajatellaan kuten insinöörit. Etsitään ongelmaan ratkaisua. Tehtävässä meitä auttaa neljä potentiaalista Nokian manttelinperijää. Aloitetaan esittelykierroksella. Tampereen Vehmaisissa käsiään heilauttaa valoisa poikakaksikko. 23-vuotiaiden Vesa-Matti Marjamäen ja Samu Hällforsin tittelit ovat mielenkiintoiset. Framery-nimisen yrityksen käyntikorteissa lukee Darth Vader ja Jack Bauer. Poikien vuoden vanhan startup-yrityksen liikevaihto on noin satatonnia. Se ei ole kauhean paljon, mutta paljon enemmän kuin kenelläkään opiskelukavereista. Harmi vain, että pojat ovat poikkeus. Insinööriopintojen loppuvaiheessa kursseilla opetetaan, että oikeassa elämässä ette saa valita töitänne. Kohtuullisen korkea kuukausipalkka on toki ymmärrettävä houkutin vuosia kituuttaneelle vastavalmistuneelle. Marjamäki ja Hällfors haluavat silti mielummin möykätä keskenään. Tampereella ollaan poikien mukaan ihan liian kiinni IT:ssä ja Nokiassa. Insinöörien illanvietoissa näkee harvoin tyttöjä. Tylsää. Paras neuvo, mitä olen ikinä kuullut, on se, että tehkää tasan tarkkaan mitä haluatte, älkää mitä osaatte. Silloin tapahtuu suuria! Marjamäki puhkuu. Vielä viime kesänä kaverukset kököttivät kesätöissä Nokiassa. Esimiehen puhelin pirisi taukoamatta, joten pojat saivat nurinkurisen idean. Avokonttoreihin pitää rakentaa puhelinkoppeja. Vuodenvaihtessa ensimmäinen prototyyppi oli valmis. Siitä tuli järkyttävän huono, mutta riittävän hyvä lopputiliin. Kyhääminen oli paljon palkkatyötä hauskempaa. Samu Hällfors, titteliltään siis Jack Bauer, pyörii pitkin betonilattiaa jännittävillä yhden jalan rullalaudoilla. Niitä somistavat kiiltävät dollarinkuvat. Ihme pellejä, korjataan, siis pellepelottomia. 8 su asiat 4. syyskuuta 2011

5 Katri Lietsala neuvoo, ettei kannata enää puhua ICT-alasta. Se on yhtä vanhanaikaista kuin ATK:sta puhuminen. Tehkää tasan tarkkaan sitä mitä haluatte, älkää sitä mitä osaatte. Silloin tapahtuu suuria! Nokian perillisiä löytyy myös hieman lähempää rautatieasemaa. Lattiat ovat harmaata muovilaattaa ja huonekalut näyttävät toimistomyynnin ylijäämältä. Seinässä roikkuu diplomi, joka puhuu enemmän kuin yksikään värikäs säkkituoli. Kansainvälinen palkinto julistaa viime vuoden parasta uutta mobiilikeksintöä. 50-vuotias CMO Timo Koskinen puhuu harkiten. Ääni tuo mieleen venyttelytuntien rentoutusosion. Aivan suotta, sillä Koskinen on toiminnan mies. Hän ja muutama muu Nokialla yli kymmenen vuotta työskennellyt kollega lisensoivat edelliskeväänä kehittämänsä sovelluksen ulos Nokiasta ja perustivat yrityksen. Se opportunity ei ollut Nokialle sen omien laskelmien mukaan iso, mutta riittävän lukratiivinen meille, hän sotkee lahjakkaasti englantia suomenkieleen. Newelo myy yrityksille palvelua, joka mahdollistaa yrityksen tiedon käytön mobiilisti. Liikevaihto on vuoden lopulla Koskisen uumoilun mukaan muutamia satoja tuhansia. Vuodessa työntekijöiden määrä on kasvanut viidestä kymmeneen. Tavoite on huimasti korkeampi. 3-5 vuoden päästä toimimme selkeästi kansainvälisillä kentillä, niin että meillä on kansainvälinen agentti-myyntiverkosto, ja toimipisteitä ympäri Eurooppaa, Intiaa, Latinalaista Amerikkaa ja ehkä Venäjää, Koskinen lupaa. Vanhassa Finlaysonin rakennuksessa on makeeta. Punatiilet kätkevät sisäänsä Uusi Tehdas -nimisen ajatushautomon, missä maistellaan riemumielellä leivoksia. Vadelmahyytelöä koristaa valkoinen sokerihuiskaisu. Sisällä lymyää lakritsisydän. Hulluja kun ollaan, niin tehtiin Uuden tehtaan oma leivos, koemaistajat hihkuvat. Nyt loppuu puputus, keskitytte innovoimaan! Ja niinhän ne keskittyvätkin, ihan ilman käskyttäjääkin. Ajatushautomo kuulostaa konsulttiyhtiön keksimältä sanahelinältä. Konsepti toimii. Uusi Tehdas on vähän kuin nuorisotalo aikuisille, jotka haluavat luoda ideasta yrityksen. Sisään saa kävellä kuka hyvänsä. Espoossa Aalto-yliopiston tiluksillakin on sellainen. Yrittämisestä innostunutta nuorta porukkaa löytää näin helpommin kuin toreilla huudellen. Nurkassa kököttää tulokas Kaliforniasta. Seurapelejä ipadille ja muille kannettaville vekottimille Tuokio-firmassaan kehittävä Jouni Salonen palasi tovi sitten Piilaaksosta, jossa hän työskenteli 7 vuotta. Vaikuttavaa. Kulmassa istuu myös kolmen hengen porukka, Zonear, joka kehittää kännyköille jännittäviä karttoja. Valikoimiin kuuluu Tampereen museoiden kävelykierros ulkomaisille turisteille. Perustaja Timo Pietilä on pukeutunut Star Wars-logolla somistettuun t-paitaan. Suomella on järjetön määrä potentiaalia. Pohjoismaat on yhä EU:n Japani ja pelialalta tulvii koko ajan uutuuksia. Imago on siltä osin kunnossa. Julkisella puolella sen sijaan olisi kehitettävää. Startupkulttuuri ei tule käskemällä ja ilmaiseksi. Firman perustaminen pitää tehdä houkuttelevaksi sekä yrittäjälle että sijoittajalle. Nokian kohtaloa Pietilä ja pääkallopaitaan pukeutunut kollega Mikko Tikkanen kommentoivat viileän analyyttisesti. Nokialla on avaimet omissa käsissään. Se te- su asiat 4. syyskuuta »

6 TULEVAISUUS Uusi alku Kolmen vuoden päästä Newelolla on toimipisteitä Intiassa, Venäjällä, Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassakin, uskoo CMO Timo Koskinen. kee edelleen hyviä laitteita. Kaiken ratkaisee vain se, onko uutuus tarpeeksi cool, onko siinä sex appealia. No niin, Elop, korvat hörölle! Huomaatko, että jotain puuttuu? Niinpä. Tähän mennessä pelastuspartioon ei ole ilmoittautunut vielä yhtään naista. Onneksi Katri Lietsala pelastaa siskojen maineen. Englanninkielinen sana gem tarkoittaa loistotyyppiä ja suomalainen ilo tavoiteltavaa olotilaa. Yhdessä sanoista tulee Gemilo, joka on myös Lietsalan muutaman vuoden ikäisen startup-yrityksen nimi. Verhoissa tervehtivät tropiikin papukaijat ja palmupuut. Gemilo myy yrityksille intrasovellusta, joka korvaa sisäisen sähköpostin ja kokoaa yhteen kaikki työpaikan menot, varastotilanteet, kaupat, tiedotteet ja niin edespäin. Yrityksen liikevaihto on tuplattu joka vuosi, ja nyt se hipoo :aa euroa. Ystävällinen Lietsala paljastaa, että ICT-alasta puhuminen on vähän sama kuin puhuisi ysäreillä viljellystä ATK:sta, vanhanaikaista. Hyvä tietää, etenkin kun olemme nöyryyttäneet itseämme ensin trendikkäiden nuorten miesten luona. Lietsalan mukaan innovaatioita, innovaatioita -mantran toistelu osoittaa sekin hölmöyttä. Innovaatioita on turha tehdä innovaatioiden vuoksi. Asioita pitäisi kehittää siksi, että niille on tilausta. Ymmärrys teknologiaa kohtaan on yhä heikkoa, siksi voidaan huudella, että teknologiateollisuudella Suomi nousee! Teknologia pelastaa vain sen, mihin se on tehty. Tietoviikko on listannut Gemilon yhdeksi seurattavimmista startupeista. Pahin kilpailijakin on selvillä. Lietsala koodaajalaumoineen haluaa haastaa Microsoftin. Me olemme tehneet tämän täysin asiakasrahalla ja omilla säästöillä. Joku vastaavantyyppinen firma Yhdysvalloissa on saanut samassa ajassa sijoitusrahaa 60 miljoonaa. Silti väitän, että olemme kilpailukykyisiä heidän kanssaan, Lietsala kertoo. Mahtavaa! Pelkästään Tampereelta löytyy moinen sakki potentiaalisia jättipotteja. Tämä porukka jos jokin osaa kertoa, miten toiveista taiotaan totta. Talouslamassa vain ryhdikkäät liikkeet auttavat. Kootaan siis tiimimme vinkeistä jykevä lista. 1 Mokailu kunniaan! Käsittämättömän suosituksi nousseen kännykkäpelin Angry Birdsin kehittänyt suomalainen Rovio floppasi 50 kertaa ennen kuin hitti syntyi. Suomessa jo ensimmäisestä epäonnistumisesta joutuu häpeäpaaluun. Yhdysvalloissa vasta konkurssin tehnyt yrittäjä otetaan vakavasti. Ainakin se on yrittänyt, Timo Pietilä nauraa. Suomessa mietitään tuotetta vuosi, eikä kerrota kenellekään. Sitten kun keksintö on valmis huomataan, ettei ketään kiinnosta. Ajatellaan, että en puhu tästä ideasta kenellekään, koska se on kymmenen miljoonan arvoinen. Kaikilla on ideoita! Jos ideoista puhuttaisiin heti ja niitä kokeiltaisiin, epäonnistuminen iskisi nopeasti. Haaskuun kuluisi ehkä parin kuukauden työpanos ja pari tonnia sen sijaan, että hukkaan menee 1,5 vuotta ja omakotitalo. 2 Konsultit lomalle! Timo Koskisen mukaan julkisia rahavirtoja on tarjolla aika paljon, mutta niiden tuloksellisuus on niin ja näin. Vehmaisten Vader ja Bauer kertovat esimerkin: Pieni yritys tarvitsisi rahaa parempia pahvilaatikkoja varten, jotta tuotteet eivät naarmuuntuisi matkalla asiakkaalle. Jotta saisimme rahaa, meidän pitäisi kehittää joku uudenlainen pahvilaatikko, mitata siitä hiilidioksidipäästöt ja suurinpiirtein pystyä kuljettamaan sillä ihmisiä, että saisimme rahaa. Siinä nyt ei oikein ole mitään järkeä, Vesa-Matti Marjamäki virnistää. Katri Lietsalan mukaan Suomi onkin konsulttien taivas. Selvityksiin saa helposti rahaa, mutta kokeiluihin ei. Aina ensin selvitetään voisiko joku toimia, tehdään siitä valistunut arvaus. Sitten se arvaus laitetaan mappiin, kun tekemiseen ei saada rahaa. Jos konsultin kolmen kuukauden selvitysrahan laittaisi 1,5 kuukauden kokeiluun, saataisiin selville toimiiko idea vai ei. 3 Kirstut auki! Valtionhallinto puhuu innovoinnista ratkaisuna kaikkeen, mutta yrityskulttuuri ei tule ilmaiseksi. Startup-jengimme mielestä firman perustaminen pitää tehdä houkuttelevaksi sekä yrittäjälle että sijoittajalle. Yritys, joka palkkaa ihmisiä ja tarjoaa työtä, ansaitsisi hyvitystä vaikka veroissa. Timo Pietilän mukaan yrityksiin sijoitetusta rahasta joutuu maksamaan tuplaveroa. Ei ihme, että bisnesenkeleitä on Suomessa välillä vaikea löytää. Jouni Salosen mielestä meillä asuu maailman teknisesti taitavinta väkeä. Taputa itseäsi siis olalle. Frameryn poikien mukaan meillä kehitetään myös maailman parhaita ideoita, mutta rahan puutteen vuoksi niitä ei toteuteta. Höh. Paljon löytyy myös sellaisia juttuja, jotka on keksitty Suomessa aiemmin, mutta joita joku muu tekee ulkomailla näkyvämmin. En osaa edes kuvitella missä olisimme jos meillä olisi käytössä sata miljoonaa. Sitä ei vaan tästä maasta löydy, Katri Lietsala kertoo. Jos kirstussasi viruu turhaa sijoitusrahaa, ainakin Lietsalalle saa kuulemma soitella! 4 Ole ylpeä! Suomessa ei ole myynnin kulttuuria. Ajatellaan, ettei haluta tuputtaa, mutta eihän myymisessä siitä ole kysymys! Pitää yrittää tarjota asiakkaalle jotain, mistä hänelle on hyötyä. Saimme apua myymiseen konsultilta. Ilman neuvoja olisimme varmaan menneet paikalle ihan takki auki, Mikko Tikkanen hymähtää. Tuotteet kehittyvät parhaiten asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa. Koska ihmiset eivät oikeasti tajua teknologiasta välillä mitään, hienot keksinnöt pitää osata selittää selväsanaisesti auki. Henkiset esteet pitää voittaa. Yrittäjällä täytyy olla käsittämätöntä optimismia! 5 Vipinää kammioon! Nopeus oikeasti ratkaisee. Nokian lasku perustuu siihen, että se jäi jälkeen, Jouni Salonen toteaa. Kehitystyössä pitäisi tehdä pientä korjausliikettä koko ajan. Ei haittaa vaikka tuote olisi buginen, eli täynnä virheitä, kunhan se on nopeasti asiakkaan nähtävillä. Siitä voidaan yhdessä kehittää asiakkaalle mieluinen, Timo Pietilä uskoo. Salosen mukaan tässä on sellainen kulttuurijuttu Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Me yritämme tehdä valmista ja täydellistä. Ihmiset taistelevat muutosta vastaan. Yhdysvalloissa muutoksen kanssa ollaan ok. 6 Humanistit apuun! Koulutuspaikkoja ei tarvita enempää, vaan sellaisia Uuden Tehtaan tyyppisiä kohtauspaikkoja! Kehitystyöhön kaivataan humanisteja! Ihmisiä, joilla on hajua muustakin kuin ICT-alasta. Vaikka siitä, millaisia palveluja tuolla ympäröivässä maailmassa kaivataan. No niin, siinä kuulit! Auta insinööriä! 7 Golfmailat bagiin! Vanhoja kettuja, sellaisia kansainvälisiä firmoja senior executive-tasolla vetäneitä äijiä pitäisi houkutella jeesaamaan nuoria vauhtiin. Tai ainakin kertomaan mitä samoja virheitä ei kannata tehdä, Timo Koskinen uskoo. Myös rouvat saavat tulla. Samaan uskovat Framery ja Zonear. Jos meillä on kehitystyössä ongelma, ja pöydälle lasketaan salkullinen rahaa, se ei välttämättä ratkaise ongelmaa. Sen sijaan auttaisi, jos saisimme ohjausta tyypiltä, joka on itse tehnyt samat mokat. Tunnetko piston sydämessäsi? Oletko entinen startup-yrittäjä ja nykyinen miljonääri? Tule pois sieltä Bill Gatesin golfkentältä ja jaa viisautta! Ruotsalaiset kuulemma osaavat senkin paremmin. 10 su asiat 4. syyskuuta 2011