KEMIJÄRVEN KAUPUNKI. Suomun matkailukeskuksen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun matkailukeskuksen asemakaavan laajennus tilan Metsänummi alueella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Näkymä suunnittelualueelta Niittyvainionlammelle DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka jarmo.makela@karttaako.fi

2 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62 ja 63 SEKÄ MRA 30 A) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. B) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. C) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Kemijärven kaupungin tekniseltä toimistolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta suoraan kaavan laatijalle: Karttaako Oy:n Jarmo Mäkelälle (0400) tai Kemijärven kaupungin tekniselle toimistolle (yhteystiedot kohta 6). Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

3 SUOMUN MATKAILUKESKUKSEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain sisältämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista koskevan 63 :n hengessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana kaavatyön ohjelmointia. Siinä esitellään suunnitelma osallistumisen ja muun vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tarkoitettu asukkaita, järjestöjä, kunnan ja valtion viranomaisia sekä muita osallisia varten. 1. TAUSTAA JA ALUSTAVAT TAVOITTEET Suunnittelualue muodostuu noin 10 hehtaarin kokoisesta alueesta Kemijärven kaupungin Suomutunturin alueella. Seudullinen sijainti Maanomistajan tavoitteena on laatia asemakaava omistamalleen tilalle Suomutunturin eteläosassa. Alueen matkailupalveluiden osalta halutaan hankkeella hakea uudenlaista majoitus-/ palvelutarjontaa alueelle ja toisaalta myös halutaan tukeutua alueelta jo löytyviin muihin palveluihin. Suomun alueella on tällä hetkellä matkailumajoituskapasiteettia tonttivarantona hyvinkin riittävästi, joten siitä syystä nyt kaavoitettavaa aluetta ei ole kaavailtu perinteiseen majoitukseen. Kaavalla olisi tarkoitus mahdollistaa ns. revontuliiglukylän rakentaminen. Igluissa majoittuminen olisi suunnattu vastaamaan erityisesti Aasiasta tulevien matkailijoiden toiveisiin revontulien kokemisesta. Lähialueella sijaitsevia matkailuun liittyviä kohteita ja palveluita ovat hiihtokeskus ja sen ympärille kootut palvelut sekä lähialueen kohteista mainittavat Räisälän kappeli ja lossi sekä Riutukan uittopuro. Alle tunnin ajomatkan päästä alueesta löytyvät Sallan poropuisto

4 idässä ja Oulangan kansallispuisto etelässä. Noin tunti menee autolla ajaen Posion keramiikkataiteilijapajoihin, Riisitunturin kansallispuistoon sekä Korouoman kanjoniin, jossa on mahdollista tutustua Suomen suurimpaan jääputoukseen. Pohjoisessa Kemijärven vesistö on 5 minuutin päässä, Kemijärven kaupungin palvelut puolen tunnin ja Pyhä- Luoston kansallispuisto runsaan tunnin ajomatkan takana. Suunnittelutyön alkuvaiheen aikana keväällä 2017 on maanomistajan ja kaavoittajan toimesta sekä kaupungin virkamiestaholta listattu seuraavia tavoitteita ja selvityskohteita suunnittelualueelta (asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä): 1. Revontuli-iglukylän rakentamismahdollisuus (n. 50 iglua) 2. Asemakaavan tiiviys 3. Kunnallistekniikan ja katuverkoston liittäminen alueelle 4. Virkistysreittien säilyttäminen ja mahdollinen kehittäminen (olemassa olevat rasitteet hiihtoladulle ja patikkapoluille) 5. Mahdollinen lähilampien jatkokehitys tai kehittäminen virkistyskäyttöön 6. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu kaavallisen mitoituksen suhteen On todettu, että asetetut tavoitteet ovat alueelle laaditun kehittämissuunnitelman keskeisten yleisperiaatteiden mukaiset; rakentamista ei ole tarkoitus sijoittaa Peräojan varteen tai Suomun jyrkimmille osille. Varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle jäävää Niittyvainionlammen rantaa

5 2. SUUNNITTELUN KOHDEALUE JA NYKYINEN TILANNE Suunnittelukohteena on Suomutunturin laskettelurinteiden eteläpuolelle jäävä tila Metsänummi , joka on kokonaisuudessaan rakentamaton. Pinta-alaa koko tilalla on noin 55 hehtaaria, mutta suunnittelualueeksi on rajattu tilasta vain osa, noin 10 hehtaaria. Suunnittelualue on loivahkoa, erinomaisesti rakentamiseen soveltuvaa ikääntyneen männikön hallitsemaa metsämaata. Suunnittelualueen pohjoispuolella muutaman kymmenen metrin päässä tilan rajasta sijaitsevat Suomun laskettelukeskuksen rinteet ja linkkimastolle johtava huoltotie. Asemakaava-alue, jossa alueelle osoitettu majoitus/lomarakentamista, alkaa noin 400 metrin päästä tilan Metsänummi rajasta itäkoilliseen. Varsinainen suunnittelualue rajautuu vielä tarkemmin kaavaluonnosvaiheessa. Suunnittelun alainen tila rajattu punaisella Alustava asemakaava-alueen rajaus

6 3. ALUEEN VOIMASSA OLEVAT SUUNNITELMAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niihin liittyvät erityiskysymykset on pääosin käsitelty maakuntakaavoituksen yhteydessä. MAAKUNTAKAAVA Itä-Lapin maakuntakaava-alue käsittää Kemijärven kaupungin sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. Ympäristöministeriö on vahvistanut Lapin liiton valtuuston päätöksen Itä-Lapin maakuntakaavan hyväksymisestä ja maakunta-aluetta koskevan seutukaavan kumoamisesta. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen on vireillä. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat. Itä-Lapin voimassa olevassa maakuntakaavassa esitetyt merkinnät alueella: Merkintä: mv 8401 Alueen nimi: ITÄ-LAPIN MATKAILUALUE Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä matkailualue. Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta: luonto- ja kulttuurikohteet, reitit, liikenneyhteydet, markkinointi. Erityisesti kehitetään matkailukeskusten ja reitin varrella toimivien maaseudun yritysten yhteistyötä. Merkintä: RM 1420 Alueen nimi: SUOMU Varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä matkailualue. Kehittämisperiaate: Kehitetään yhteyttä Kemijärven vesistöön ja kaupunkikeskustaan. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta

7 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava, johon Kemijärven ja Suomunkin alue kuuluu, on kaavaehdotusvaiheessa. Maakuntahallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet, maakuntakaavaehdotuksen sekä esityksen korvaaviksi alueiksi kokouksessaan 28. marraskuuta Natura-alueita korvaavista alueista on tehty selvitys ja esitys valtioneuvostolle Naturasta poikkeamiseksi. Poikkeamisesitys koskee Kemihaaran allasta ja Sallatunturin matkailualueen laajennusta. Ote Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta Kaavaehdotuksessa suunnittelualuetta koskee erityisesti merkinnät: RM, MATKAILUPALVELUJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen alueita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua ja majoitusta palvelevia toimintoja. Alueen suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin niitä hyödyntäen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa matkailu-, virkistys- ja urheilupalvelujen lisäksi vapaa-ajan ja pysyvää asutusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pääosin tukeuduttava rakennettuun ympäristöön siten, että alueen luonnonympäristö- ja maisema-arvoja vaalitaan sekä virkistyksen ja ulkoilun tarpeet turvataan mv, MATKAILUN VETOVOIMA-ALUE, MATKAILUN JA VIRKISTYKSEN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan matkailun ja virkistyksen vyöhykkeitä, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, matkailupalvelukohteiden, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyttötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. Kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun vetovoimatekijöinä.

8 YLEISKAAVA Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suomun alueelle on laadittu kaupunginvaltuuston vuonna 1980 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava. Sittemmin alueelle on laadittu kunnanvaltuuston hyväksymä Suomun yleiskaava. Kunnanvaltuuston päätöksestä on jätetty Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kolme valitusta, jotka ovat edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Viime syksynä kaupunginvaltuuston hyväksymässä, mutta ei vielä lainvoimaisessa osayleiskaavassa tila on pohjoisosaltaan osoitettu pohjoisosaltaan retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) ja eteläosaltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lisäksi Matkailu- ja lomarakenteen laajenemissuuntaa osoittava nuolimerkinnän voi katsoa osoittavan nimenomaan suunnittelualuetta. Lisäksi tilan alueella kulkee ulkoilureitti. Ote kaupunginvaltuuston hyväksymästä kaavaehdotuksesta

9 ASEMAKAAVA Suomun alueella on useita asemakaavoja, mutta yksikään asemakaava ei ulotu ko. tilalle asti. Ote Suomun ajantasakaavasta. Kaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus punaisella. RAKENNUSJÄRJESTYS Kemijärven kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa POHJAKARTTA Alueella on voimassa asemakaavan pohjakartta, jota on vielä laajennettu kesän 2017 aikana tätä hanketta varten. SELVITYKSET Alueen suunnittelussa pohjaudutaan kattaviin maastoselvityksiin sekä yleiskaavaa varten laadittuihin erillisiin selvityksiin. Niistä tärkeimmät ovat seuraavat: Kemijärven Räisälän ja Suomun rakennettu kulttuuriympäristö (Tmi Lauri Putkonen ) Suomun yleiskaavan rakennemallit (Finnish Consulting Group Oy, Hanna Tiira ) Suomun yleiskaava-alueen muinaisjäännösten tarkastus (Lapin maakuntamuseo, FL Hannu Kotivuori ) Suomun lisäluontoselvitys yleiskaavaa varten (Kemijärven kaupunki, Pia Kangas )

10 Suomun Kehittämissuunnitelma (Finnish Consulting Group Oy, Minna Kurttila ) Maisemaselvitys (Finnish Consulting Group Oy, Maria Haikala ) Pohjavesitutkimukset Suomun yleiskaava-alueella (Insinööritoimisto Pohjois- Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Jouni Taipale ) Suomun yleiskaava-alueen luontoselvitys (Seitap Oy 2008) Suomu-Isokylä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto (Kemijärven kaupunki/ Pohjois- Suomen Suunnittelupalvelu Oy yleiskartta ) Suomu-Räisälä Yleiskaava-alueen linnustoselvitys (Lapin yliopisto, Arktinen keskus 2007) Suomutunturin ulkoilureitit MUUT SUUNNITELMAT Suomun kehittämissuunnitelma Suomun alueelle laadittiin kehittämissuunnitelma ennen Suomun yleiskaavatyön aloittamista. Kehittämissuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ohjaavat alueen maankäytön suunnittelua ja aiemmin erityisesti yleiskaavan valmistelua. Työ valmistui keväällä Kehittämissuunnitelman mukaan Suomun vahvuuksia ovat: hyvä sijainti suhteessa muihin matkailukeskuksiin, suurimpiin kaupunkeihin ja lentokenttiin sekä rautatieasemaan, sijainti napapiirillä on selkeä matkailukohteen profiloitumistekijä, jota voidaan hyödyntää Suomun lisäksi vain Rovaniemellä, erinomaiset rinteet, joiden profiili on Suomen parhaimpia, Kemijärven ainutlaatuinen ja laaja vesistö laajat metsäalueet ja elävät kyläalueet pieni, mutta intiimi ilmapiiri, turvallisuus ja rauhallisuus. Suomun kehittämiseksi asetettiin kaksi visiota eli kuvaa tulevaisuudesta vuosille 2015 ja 2020.

11 4. ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Suomun eteläisen asemakaava-alueen suunnittelun eri vaiheissa pyritään selvittämään asemakaavan tulevia vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä sekä mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoimista. Erityistä huomiota kiinnitetään: 1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - palveluiden saatavuus - tiestö 2. Taloudelliset vaikutukset - yhdyskuntatekniikka - virkistysalueiden ja reittien säilyttäminen sekä uusien toteuttaminen - palveluiden järjestäminen 3. Ympäristölliset vaikutukset - vaikutus maisemakuvaan - vaikutus luontoarvoihin ja luonnon monimuotoisuuteen - vaikutukset pohjaveteen, vesistöihin ja pienilmastoon 4. Kulttuurilliset vaikutukset - vaikutukset kulttuurihistoriallisiin arvokohteisiin - muinaismuistot 5. Liikenteelliset vaikutukset - tiestö ja tieverkon toimivuus - kevyen liikenteen yhteydet 6. Sosiaaliset vaikutukset - virkistyskäyttö ja reitit - viihtyisyys

12 5. OSALLISET Osallisia ovat kaikki, jotka kokevat kuuluvansa kaavan vaikutuspiiriin. Näistä mainittakoon mm. seuraavat: Asukkaat, yritykset ja yhdistykset suunnittelualueen ja lähialueiden asukkaat sekä työntekijät maa- ja metsätalouden harjoittajat ym. lähialueen maanomistajat kylätoimikunnat, yhdistykset yms. Lapin luonnonsuojeluyhdistys Kemijärven yrittäjäyhdistys Luottamuselimet kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, Koillis-Lapin ympäristöterveyslautakunta Viranomaiset ja muut yhteistyötahot Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin liitto Lapin maakuntamuseo Museovirasto Lapin pelastuslaitos Koillis-Lapin sähkö Lapin luonnonsuojeluyhdistys Kemijärven yrittäjäyhdistys Kemijärven kaupungin tekninen osasto Kemijärven matkailu ry 6. YHTEYSTIEDOT Kaavan laatija: Karttaako Oy / DI Jarmo Mäkelä Heikinkatu Kotka p , sähköposti: jarmo.makela@karttaako.fi Kaupungin yhteyshenkilö: Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö Tekniset palvelut Vapaudenkatu 8 B, 3. krs Kemijärvi p , sähköposti: tapio.poylio@kemijärvi.fi

13 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavahankkeen taustoja on selvitetty suunnitelman alussa. - Vuoden 2017 helmikuussa maanomistajat esittelivät ns. iglukylän ideaa kaupungin virkamiesjohdolle. Ohjeistus kaavoituksen käynnistämisestä -> Hakemus kaavoituksesta kaupungille maaliskuussa Tekninen lautakunta käynnisti asemakaavoituksen ja hyväksyi laaditun kaavoitussopimuksen. Maankäyttösopimus laaditaan prosessin aikana ja tulee tuoda erikseen hyväksyttäväksi lautakuntaan. - Kaavoittajan valinta tapahtui maanomistajan toimesta kesäkuussa Alustavat tavoitteet ja perusselvitykset hankkeelle. - Työneuvottelu kaupungingeodeetin kanssa Suomulla / alustavat tavoitteet ja reunaehdot hankkeelle. Kattavat maastotyöt tilan ja lähiympäristön alueella heinäkuussa Pohjakartan täydennys elokuussa Vaihtoehtoisten maankäyttömallien laadinta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma syyslokakuussa Kaavoittaja toimittaa alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen kaupungille marraskuussa Asemakaavan vireilletulosta (MRL 63 ) ja OAS:masta tiedotetaan kaupungin omalla kuulemismallilla ja ne asetetaan nähtäville marraskuussa Palaute huomioidaan jatkosuunnittelussa. - Kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja osallisilla on mahdollisuus antaa siitä palautetta (huomautus) arviolta vuodenvaihteessa Nähtävillä pitämisestä (MRL 62 ) tiedotetaan lehtikuulutuksella. Myös tarvittavat viranomaislausunnot pyydetään tässä vaiheessa. - Työneuvottelut kaupungilla tarvittaessa xxxxxxxxxxx/ kaupungin tarkennetut tavoitteet kaavaehdotukseen. Keskustelu maankäyttösopimuksesta voidaan aloittaa ja tehdä sopimus. Kaavaehdotuksen laatiminen talvella > Kaavaehdotus laaditaan saadun palautteen perusteella ja toimitetaan kaupungille xxxxx Kaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville (MRL 65 ) ja siitä pyydetään vielä tarvittavat lausunnot (arviolta maaliskuussa 2018). Osallisilla on mahdollisuus antaa siitä palautetta (muistutus).

14 - Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidetään hankkeesta vain tarvittaessa. Kaavassa ei kaavoittajan mielestä käsitellä vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. - Kaupunginvaltuuston on tarkoitus hyväksyä asemakaavaehdotus (alustava tavoite keväällä 2018). - Mahdollisuus valitukseen hyväksymispäätöksestä (Pohjois-Suomen hallinto-oikeus/ Korkein hallinto-oikeus). Suunnittelualue on kauttaaltaan erinomaisesti rakentamiseen soveltuvaa loivapiirteistä rinnettä, jolta avautuu kaakon suuntaan Niittyvainionlammille hienoja näkymiä Varsinaisen suunnittelualueen ulkopuolelle jäävät valaistu latupohja ja myöskin ulkoilureitteihin liittyviä kevyitä rakennelmia